TT 2026:6

Vastaajayhtiö vaati, että kanne jätetään tutkimatta, koska yhtiö oli eronnut työnantajayhdistyksestä. Työtuomioistuin totesi, että eroaminen työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen jäsenyydestä vapautti yhtiön sopimuksen sitovuuspiiristä vasta eroamishetkellä kulumassa olleen sopimuskauden päätyttyä. Koska vastaajayhtiö oli ollut työnantajayhdistyksen jäsen sen sopimuskauden aikana, jonka aikana kanteen perustana olleet tapahtumat olivat sattuneet, yhtiö oli ollut sidottuna työehtosopimukseen mainittujen tapahtumien aikana. Vastaajayhtiön vaatimus hylättiin.

Vastaajayhtiö oli kieltäytynyt maksamasta työntekijöilleen työehtosopimuksessa sovittua yleiskorotusta ja kertaerää vedoten siihen, että yhtiö oli sopinut paikallisesti työehtosopimuksessa sovittua korkeammista palkoista. Työtuomioistuin katsoi työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisen kannan mukaisesti, että yleiskorotus ja kertaerä tuli maksaa kaikille työntekijöille riippumatta siitä, oliko työnantaja maksanut työntekijöilleen työehtosopimuksessa sovittua vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa. Työehtosopimus ei antanut mahdollisuutta sopia toisin yleiskorotuksesta tai kertaerästä. Yhtiön oli katsottava tulleen tietoiseksi työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta viimeistään työnantajayhdistyksen kehotettua sitä noudattamaan työehtosopimusta. Työtuomioistuin tuomitsi vastaajayhtiön hyvityssakkoon työehtosopimuksen rikkomisesta.

Asia

Muu riita-asia

Kantaja

Tehy ry

Vastaaja

X Oy

Kuultavat

Hyvinvointiala HALI ry
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 14.3.2025

Suullinen valmistelu 1.9.2025

Pääkäsittely 17.2.2026

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tehy ry:n, Hyvinvointiala HALI ry:n ja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n välillä 1.5.2024–30.5.2026 voimassa olevan ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu palkankorotuksista seuraavaa:

2. Palkat

Vuosi 2024

Yleiskorotus

Työntekijöiden 31.1.2025 voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2025 lukien 2,05 %.

Kertaerä

Työntekijöille maksetaan 550 euron suuruinen kertaerä helmikuun 2025 palkanmaksun yhteydessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt X Oy:n palveluksessa perustason ensihoitajana 23.5.2023 alkaen. Hänen kuukausipalkkansa on ollut vuoden 2025 tammikuussa 2.868,80 euroa. A:lle ei ole maksettu 2,05 prosentin suuruista yleiskorotusta 1.2.2025 alkaen eikä kertaerää helmikuun palkanmaksun yhteydessä.

Tehy ry on 19.2.2025 lähettänyt Hyvinvointiala HALI ry:lle (HALI ry) valvontapyynnön, jossa on pyydetty valvomaan, että X Oy noudattaa työehtosopimuksen selvää määräystä palkankorotuksesta ja kertaerästä. HALI ry:stä on 27.2.2025 ohjeistettu X Oy:tä noudattamaan työehtosopimuksen määräystä.

Asiassa on riitaa siitä, tuleeko ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen (1.5.2024 - 30.5.2026) allekirjoituspöytäkirjan mukainen yleiskorotus ja kertaerä maksaa työntekijöille myös siinä tilanteessa, että työnantaja on maksanut työntekijöille työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa.

Erimielisyys vallitsee myös siitä, onko X Oy ollut asiassa merkityksellisenä aikana HALI ry:n jäsen ja työehtosopimukseen sidottu, ja onko työtuomioistuimella toimivalta tutkia asia.

KANNE

Vaatimukset

Tehy ry on vaatinut, että X Oy tuomitaan maksamaan Tehy ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja velvoitetaan korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 4.767,50 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Kanteen tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus

X Oy on ollut työehtosopimukseen sidottu kanteen perusteena olleiden tapahtumien aikana ja myös kanteen tullessa vireille. Yhtiö ei ole voinut erota työnantajaliitosta takautuvasti. Työtuomioistuin on siten toimivaltainen ratkaisemaan asian .

X Oy on ollut HALI ry:n jäsen kanteen vireilletulohetkellä 14.3.2025. Tämä käy ilmi HALI ry:n hallituksen kokouksen 11.6.2025 pöytäkirjasta, jossa todetaan ajalla 28.4.-2.6.2025 eronneet jäsenet (K2). Joka tapauksessa työnantaja on sidottu työehtosopimukseen sopimuskauden päättymiseen saakka. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä (TT 2020:113) on katsottu, että eroaminen työehtosopimukseen sidotun työnantajayhdistyksen jäsenyydestä vapauttaa työnantajan sopimuksen sitovuuspiiristä, mutta vasta sopimuskauden päätyttyä. Voimassa olevan ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.5.2024–30.5.2026. X Oy:n jäsenyys työnantajaliitosta on päättynyt kesken sopimuskauden, joten yhtiö on sidottuna työehtosopimukseen 30.4.2026 saakka.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

A:lle ei ollut maksettu 2,05 prosentin suuruista yleiskorotusta 1.2.2025 alkaen eikä kertaerää helmikuun palkanmaksun yhteydessä. A:n palkka oli helmikuussa 2025 korotettu 2.901,40 euroon. Palkan olisi kuitenkin pitänyt olla 2,05 prosentin korotuksen jälkeen 2.927,61 e.

X Oy oli ilmoittanut työntekijöille 17.1.2025, että työehtosopimuksessa sovittu yleiskorotus ja kertaerä eivät koskeneet heitä, koska työpaikalla oli sovittu paikallisesti työehtosopimusta korkeammista palkoista.

Työehtosopimuksen neuvotteluosapuolilla Tehy ry:llä, HALI ry:llä ja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:llä on yhteinen tulkinta siitä, että yleiskorotus ja kertaerä maksetaan kaikille työntekijöille riippumatta siitä, onko heidän palkkansa työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa suurempi. X Oy on tietensä rikkonut työehtosopimusta viimeistään siitä alkaen, kun työnantajaliitoista on 27.2.2025 ohjeistettu työnantajaa.

VASTAUS

Vaatimukset

X Oy on vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta tai toissijaisesti hylätään ja että Tehy ry velvoitetaan korvaamaan yhtiön asianosais- ja oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Kanteen tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus

Kanne tulee jättää tutkimatta, koska X Oy ei ole ollut HALI ry:n jäsen. X Oy:n kirjanpitäjä oli erehdyksessä jatkanut jäsenmaksun maksamista, vaikka yhtiö oli eronnut työnantajaliitosta. HALI ry on vahvistanut sähköpostitse jäsenyyden päättyneen 31.12.2024 (kirjalliset todisteet V2 ja V3). Se, ettei vastaajayhtiö ole enää työnantajaliiton jäsen, ei tee 1.8.2021 sovitusta sopimuksesta laitonta.

X Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti

X Oy ei ole maksanut työntekijöilleen ensihoitopalvelualan kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen määräysten mukaista taulukkopalkkaa tai henkilökohtaista palkkaa tai muitakaan henkilökohtaisia palkanosia 31.7.2021 jälkeen.

Työehtosopimusmääräysten sijaan tulee noudattaa X Oy:tä sitovaa palkkausta koskevaa paikallista sopimusta. Yhtiö oli voinut pätevästi solmia paikallisen sopimuksen, koska sillä oli sovittu työehtosopimusmääräyksiä korkeammasta palkasta.

X Oy oli heinäkuussa 2021 sopinut työntekijöidensä kanssa palkkausta koskevan paikallisen sopimuksen, joka oli astunut voimaan 1.8.2021. Ajankohdan takia asiassa oli käyty alkukeskustelut osin puhelimitse, ja lopullinen kokous oli järjestetty yhtiön silloisella Lohjan asemapaikalla. Kokouksesta ei ollut laadittu pöytäkirjaa, koska luottamus oli ollut molemminpuolista. Kaikki sopimuksen piiriin kuuluneet työntekijät olivat olleet paikalla ja hyväksyneet sopimuksen yksimielisesti. Sopimusta ei työntekijöiden toiveesta ollut laadittu kirjallisena. Yhteisesti oli sovittu, että työsopimuksen kohtaan palkkaus kirjattiin uusi korotettu palkka ja päivitettiin samalla työsopimus liitteineen. Tällä mekanismilla ei ollut tarvetta päivittää paikallista sopimusta tai sen liitteitä. Tämän jälkeen mahdollisten uusien työntekijöiden kanssa oli käyty läpi ensihoitopalvelualan työehtosopimus sekä edellä mainittu paikallinen sopimus palkkauksen osalta ja pyydetty suostumus paikalliseen sopimukseen liittymisestä. Kuukausi- ja tuntipalkan suuruus sekä myöhemmin myös ateriakorvaus oli aina kirjattu uusille työntekijöille työsopimuksen kohtaan palkkaus.

Heinäkuussa 2021 voimassa ollut ensihoitopalvelualan työehtosopimus (1.5.2020 - 30.4.2022) ei sisältänyt määräyksiä paikallisesta sopimisesta. Vastaajayhtiön työntekijöidensä kanssa yhdessä sopima palkkausta koskeva paikallinen sopimus oli perustunut työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuun 2020:8 ”Paikallisen sopimisen tila ja edistämisen edellytykset”, koska mitään parempaakaan tietoa ei tuolloin ollut saatavissa. Vastaajayhtiö ei ole ollut tietoinen minkäänlaisesta vuonna 2021 tehdyn paikallisen sopimuksen päivittämisvelvollisuudesta. Korotusmekanismista oli sovittu, että paikallinen sopimus tuottaa aina korkeamman vuosiansion kuin voimassa oleva ensihoitopalvelualan työehtosopimus korotuksineen. Työntekijät ovat olleet heille enemmän ansiota tuottavaan sopimukseen pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä.

Vastaajayhtiöllä oli heinäkuussa 2021 ollut oikeus tehdä työntekijöidensä kanssa palkkausta koskeva paikallinen sopimus, joka tuotti työntekijöille suuremman vuosiansion kuin voimassa ollut ensihoitopalvelualan työehtosopimus. Kyseessä oleva paikallinen sopimus oli lain määräysten mukainen ja oma itsenäinen sopimuksensa, johon muilla sopimuksilla ei voitu vaikuttaa. Näin ollen ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen palkkausta koskevat määräykset eivät koske paikallista sopimusta.

Suullinen sopimus on aivan yhtä pätevä kuin kirjallinenkin. X Oy on toiminut työntekijän suojeluperiaatteen mukaisesti ja sopinut palkkauksesta paikallisesti yhdessä työntekijöidensä kanssa näiden eduksi. Kaikilla työntekijöillä on ollut sopimuksen voimaantulosta lähtien korkeampi vuosiansio kuin kulloinenkin työehtosopimus on määrännyt. Yhtiö on kunnioittanut ja noudattanut tehtyä sopimusta sekä toiminut sovitulla tavalla 1.8.2021 lähtien ja edelleen. Lisäksi paikallinen sopimus on lisätty päivitettyyn työsopimukseen (kirjallinen todiste V4), jonka työntekijät ovat allekirjoittaneet. Koko henkilöstö on allekirjoittanut päivitetyn työsopimuksen ja allekirjoituksillaan vahvistanut 1.8.2021 sovitun paikallisen sopimuksen olemassaolon ja voimassaolon.

X Oy ei ole tieten rikkonut ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen palkkausta koskevaa määräystä. Vastaajayhtiö on hyvässä uskossa ja tarkoituksessa solminut yhdessä työntekijöidensä kanssa paikallisen sopimuksen, joka tuottaa työntekijöille korkeamman vuosiansion kuin ensihoitopalvelualan työehtosopimus.

TYÖEHTOSOPIMUKSEEN OSALLISTEN LIITTOJEN LAUSUMIEN ANTAMINEN

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n nojalla työtuomioistuin on varannut kysymyksessä olevan työehtosopimuksen muille osapuolille HyvinvointialaHALI ry:lle ja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:lle tilaisuuden antaa lausuma asiassa.

Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry on ilmoittanut, ettei se katso tarpeelliseksi lausua asiassa, koska X Oy ei ole liiton jäsen.

Hyvinvointiala HALI ry:n lausuma

Hyvinvointiala HALI ry on lausunut, että yleiskorotus on palkankorotuselementti, jolla korotetaan kaikkien työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olevien palkkoja, vaikka ne olisivat korkeampia kuin työehtosopimuksen taulukkopalkat. Kertaerä on oma erillinen palkankorotuselementtinsä, joka ei ole sidottu taulukkopalkkaan tai tehtävästä maksettuun palkkaan. Se maksetaan kaikille, jotka täyttävät kertapalkkion maksamiselle sovitut edellytykset. Se, että työnantaja on maksanut työntekijälle työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa esimerkiksi paikallisen sopimuksen tai työsopimuksen perusteella, ei muuta vallitsevaa tulkintaa. Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa ei ole sovittu mahdollisuudesta sopia paikallisella sopimuksella toisin yleiskorotuksesta tai kertaerästä. Työehtosopimuslain 6 §:n mukaan jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Edellä mainitusta syystä työsopimuksella toisin sopiminen ei olisi mahdollista.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sähköpostikeskustelu Hyvinvointiala HALI ry:n johtavan juristin ja X Oy:n toimitusjohtajan välillä 27.2.2025

2. Hyvinvointiala HALI ry:n hallituksen kokouksen pöytäkirja 11.6.2025

Vastaajan kirjalliset todisteet

Tehy ry:n lakimiehen laatima sovintosopimus (salassa pidettävä)
Hyvinvointiala HALI ry:n sähköposti 7.5.2025
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sähköposti 1.9.2025
Päivitetty työsopimus 22.9.2025 ja sen liite

PÄÄKÄSITTELYN TOIMITTAMINEN TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Tapahtumat

Työtuomioistuin on toimittanut asiassa 11.12.2025 pääkäsittelyn, jossa kantajan asiamies oli läsnä. Asiaa vastaajan eli X Oy:n puolesta hoitanut yhtiön edustaja on ollut poissa pääkäsittelystä ilmoittamatta siitä etukäteen työtuomioistuimelle. Työtuomioistuimen varattua samana päivänä yhtiölle tilaisuuden lausua kantajan esittämän oikeudenkäyntikululaskun määrästä yhtiön edustaja on ilmoittanut olleensa sairauden vuoksi estynyt osallistumasta pääkäsittelyyn. Työtuomioistuimen pyydettyä yhtiön edustajaa toimittamaan asianmukaisen lääkärintodistuksen hän on saman päivän aikana toimittanut lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän oli sairauden johdosta estynyt osallistumasta pääkäsittelyyn.

Lääkärintodistuksen perusteella työtuomioistuin on katsonut, että X Oy:n edustajalla oli ollut laillinen este osallistua pääkäsittelyyn. Työtuomioistuin on päättänyt toimittaa asiassa uuden pääkäsittelyn 17.2.2026. Kantaja ja X Oy on kutsuttu pääkäsittelyyn 13.1.2026 yhdellä sähköpostiviestillä, joka on lähetetty samalla hetkellä kummankin osapuolen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Työtuomioistuin ei saanut kummankaan vastaanottajan osalta ilmoitusta siitä, että viestin toimittaminen perille ei olisi onnistunut.

Myös pääkäsittelyssä 17.2.2026 kantajan asiamies oli paikalla. X Oy:n edustaja oli jälleen poissa ilmoittamatta etukäteen poissaolostaan. Työtuomioistuin on varannut X Oy:lle 19.2.2026 tilaisuuden lausua kantajan oikeudenkäyntikululaskun määrästä viimeistään 23.2.2026. Yhtiö ei ole lausunut mitään määräajassa. Yhtiön edustaja on sen sijaan 25.2.2026 toimittanut työtuomioistuimelle sähköpostiviestin, jossa hän on ilmoittanut, että yhtiölle ei ollut tullut kutsua pääkäsittelyyn. Hän on samalla ilmoittanut, että jos pääkäsittelyä ei voida järjestää uudelleen, yhtiö muun ohella pyytää saada asiassa annettavan ratkaisun itselleen, jotta yhtiö voi valittaa siitä määräajassa.

Työtuomioistuin on tulkinnut X Oy:n viestin pyynnöksi toimittaa asiassa uusi pääkäsittely sillä perusteella, että yhtiö ei ollut saanut kutsua 17.2.2026 toimitettuun pääkäsittelyyn. Työtuomioistuin toteaa, että kaikki sähköpostilla käyty kirjeenvaihto X Oy:n kanssa puolin ja toisin on käyty yhtiön ilmoittaman sähköpostiosoitteen kautta. Sähköpostien toimittamisessa ei ole kertaakaan ilmennyt mitään ongelmia. Työtuomioistuin katsoo, että yhtiö ei ole saattanut todennäköiseksi, että se viesti, joka sisälsi kutsun pääkäsittelyyn 17.2.2026, olisi jäänyt saapumatta perille. Näillä perusteilla asiassa ei ole aihetta toimittaa uutta pääkäsittelyä.

Päätös

Työtuomioistuin hylkää X Oy:n pyynnön uuden pääkäsittelyn toimittamisesta asiassa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteen tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus

X Oy on vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta, koska yhtiö on eronnut Hyvinvointiala HALI ry:n (HALI ry) jäsenyydestä.

Työtuomioistuin toteaa, että sen toimivallan perusteena on asianosaisen asema työehtosopimukseen osallisena tai muuten sidottuna kanteen perusteena olevien tapahtumien aikana. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla työnantaja pysyy työehtosopimukseen sidottuna sen sopimuskauden loppuun asti, jonka aikana työnantaja on ollut sopimukseen sidotun yhdistyksen jäsen. Siten eroaminen työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen jäsenyydestä vapauttaa työnantajan sopimuksen sitovuuspiiristä vasta eroamishetkellä kulumassa olleen sopimuskauden päätyttyä. (esim. TT 2011:7, TT 2013:113, TT 2013:170 ja TT 2020:113)

Kirjallisena todisteena K2 olevaan HALI ry:n hallituksen kokouksen pöytäkirjaan 11.6.2025 on kirjattu, että X Oy on eronnut liiton jäsenyydestä 28.4.2025 alkaen. Kirjallisina todisteina V2 ja V3 olevissa HALI ry:n talous- ja hallintopäällikön ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenkoordinaattorin sähköpostiviesteissä on todettu, että X Oy:n jäsenyys on päätetty HALI ry:n jäsenrekisterissä 31.12.2024.

Kirjallinen todistelu on ristiriitaista sen osalta, onko X Oy:n jäsenyys HALI ry:ssä päättynyt 31.12.2024 vai 28.4.2025. Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla yhtiö kuitenkin pysyy sidottuna ensihoitopalvelualan työehtosopimukseen 1.5.2024 alkaneen sopimuskauden loppuun eli 30.5.2026 saakka, koska yhtiö on ollut HALI ry:n jäsen sopimuskauden aikana. Käsillä olevan asian kannalta merkitystä ei siten ole sillä, onko yhtiön jäsenyys HALI ry:ssä päättynyt vuoden 2024 lopussa vai huhtikuussa 2025. Yhtiö on joka tapauksessa ollut sidottu ensihoitopalvelualan työehtosopimukseen kanteen perusteena olevien tapahtumien aikana. Näin ollen yhtiön oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

X Oy on kieltäytynyt maksamasta työntekijälleen A:lle ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovittua yleiskorotusta ja kertaerää vedoten siihen, että työpaikalla oli sovittu paikallisesti työehtosopimusta korkeammista palkoista. Yhtiön mukaan paikallinen sopimus oli lisäksi osa jokaisen työntekijän työsopimusta.

Kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen mukaan ”[t]yöntekijöiden 31.1.2025 voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2025 lukien 2,05 %” (yleiskorotus) ja ”[t]yöntekijöille maksetaan 550 euron suuruinen kertaerä helmikuun 2025 palkanmaksun yhteydessä” (kertaerä). Työtuomioistuin toteaa, että määräyksessä on viitattu yleiskorotuksen osalta paitsi taulukkopalkkoihin myös henkilökohtaisiin palkkoihin. Kertaerän osalta on viitattu täysin yleisesti työntekijöihin ilman minkäänlaista poikkeusta. Työtuomioistuin katsoo siten määräyksen sanamuodosta ilmenevän, että yleiskorotus ja kertaerä on maksettava jokaiselle työntekijälle riippumatta siitä, maksaako työnantaja jollain perusteella työntekijälle työehtosopimuksessa sovittua vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa.

Myös työehtosopimukseen osallisten Tehy ry:n ja HALI ry:n yhdenmukaisen kannan mukaan allekirjoituspöytäkirjassa sovitut yleiskorotus ja kertaerä maksetaan kaikille työntekijöille riippumatta siitä, onko heidän palkkansa työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa suurempi. HALI ry on lisäksi lausunut, että tätä tulkintaa ei muuta se, että työnantaja on maksanut työntekijälle työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa esimerkiksi paikallisen sopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa ei ole sovittu mahdollisuudesta sopia paikallisella sopimuksella toisin yleiskorotuksesta tai kertaerästä.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että X Oy on ollut sidottu ensihoitopalvelualan työehtosopimukseen kanteen perusteena olevien tapahtumien aikana. Näin ollen yhtiö on ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuslain 6 §:n mukaan jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Työtuomioistuin toteaa, että työnantaja ei siten voi sopia työntekijöidensä kanssa työsopimusta, jonka ehdot ovat työntekijän kannalta työehtosopimuksen määräyksiä heikommat tai epäedullisemmat.

Liittojen välisissä työehtosopimuksissa voidaan antaa mahdollisuus poiketa jostain työehtosopimuksen määräyksestä paikallisesti sopimalla. Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa ei kuitenkaan ole sovittu mahdollisuudesta sopia paikallisesti toisin yleiskorotuksesta tai kertaerästä. X Oy ei siten ole voinut sopia myöskään paikallista sopimusta, jonka ehdot ovat työntekijän vahingoksi ristiriidassa ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen kanssa.

Työtuomioistuin viittaa edellä lausumaansa sekä työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteiseen kantaan ja katsoo, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitut yleiskorotus ja kertaerä tulee maksaa kaikille työntekijöille riippumatta siitä, onko työnantaja maksanut työntekijälle työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa esimerkiksi työsopimuksen tai paikallisen sopimuksen perusteella. X Oy on tullut tietoiseksi työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta viimeistään saatuaan HALI ry:n 27.2.2025 lähettämän sähköpostiviestin, jossa yhtiötä on ohjeistettu maksamaan yleiskorotus ja kertaerä (K1). Kieltäytyessään maksamasta A:lle yleiskorotusta ja kertaerää X Oy on tietensä rikkonut työehtosopimusta, ja se tulee tuomita hyvityssakkoon. Työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyvityssakon määräksi 3.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla X Oy on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut. Tehy ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on ollut 4.767,50 euroa sisältäen oikeudenkäyntimaksun 2.440 euroa. Kantajan asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen 12,25 tuntia tuntiveloitusperusteen ollessa 190 euroa. Työtuomioistuin pitää kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisena. X Oy on siten velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

tuomitsee X Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Tehy ry:lle 3.000 euroa hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja
velvoittaa X Oy:n korvaamaan Tehy ry:n oikeudenkäyntikulut 4.767,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Anna Lavikkala, Mika Lallo, Satu Tähkäpää ja Sanna Rantala jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.