TT 2026:5

Kanteessa vaadittiin muun ohella vahvistettavaksi, että työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen palkka- ja siirtosuojaa koskevan määräyksen vastaisesti siirtäessään pääluottamusmiehen kuormalavojen valmistuslinjalta kaapelikelatuotannon tuotantohenkilöksi. Riidatonta oli, että pääluottamusmiehen työkohtainen aikatyön tuntipalkka oli siirron yhteydessä säilynyt ennallaan mutta hänen ansiotasonsa oli alentunut, koska kuormalavalinjalla maksettiin iltalisää ja tuotantopalkkioita toisin kuin kaapelikelatuotannossa.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, ettei pääluottamusmiehen uusissa tehtävissä ollut kysymys edellä mainitussa määräyksessä tarkoitetusta alempipalkkaisesta tai vähempiarvoisesta työstä tai työstä, joka vaikuttaisi pääluottamusmiehen ansiokehitykseen taikka mahdollisuuksiin kehittyä ja edetä ammatissaan. Työnantajan ei myöskään katsottu syrjineen pääluottamusmiestä ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Vahvistusvaatimus hylättiin.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Teollisuusliitto ry

Vastaaja

Versowood Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 19.5.2025

Suullinen valmistelu 23.10.2025

Pääkäsittely 15.1.2026

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teollisuusliitto ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n, Versowood Group Oy:n, Versowood Oy:n ja Paahtopuu Oy:n välisessä Versowood Oy:n työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa 1.3.2022–31.12.2024 ja 1.1.2025–31.12.2026 on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

VI TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJAT JA NEUVOTTELUMENETTELY

[--]

37 § Luottamusmiehiä ja työsuojeluhenkilöstöä koskevat määräykset

[--]

Ansionmenetyksen korvaaminen
(työtuomioistuimen merkintä: työehtosopimuksessa 2025–2026 kohdan numero on 37.10)

Tuntipalkkalaisten pääluottamusmiehelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:

[--]

Tämän lisäksi työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja, joka ei ole kokonaan vapautettu työstä, menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

[--]

Palkka- ja siirtosuoja(työtuomioistuimen merkintä: työehtosopimuksessa 2025–2026 kohdan numero on 37.16)

Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen, toimihenkilöiden luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Pääluottamusmiehen, toimihenkilöiden luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

[--]

---

Versowood Oy:ssä ennen 1.3.2022 sovelletun mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatetussa vuonna 1997 laaditussa TT–SAK yleissopimuksessa on ollut seuraava määräys:

4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

[--]

4.2 Asema

[--]

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
[--]

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on ollut Versowood Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa5.4.2004 alkaen. A on työskennellyt paikkakunta E:n puupakkaustehtaalla, ja hänet on valittu pääluottamusmieheksi toimikausille 1.1.2021–31.12.2022, 1.1.2023–31.12.2024 ja 1.1.2025–31.12.2026. Elokuussa 2025 tehtaan henkilöstömäärä on ollut 48 omaa työntekijää ja 10 toimihenkilöä sekä 17 vuokratyöntekijää.

A:n työsopimuksen mukaan hänen työtehtävänsä ovat työsuhteen alkaessa olleet kuormalavojen valmistukseen liittyvät tehtävät. Lisäksi työsopimuskirjauksen mukaan työntekijä on velvollinen suorittamaan myös muita työnantajan osoittamia tehtäviä.

Ennen pääluottamusmieheksi valintaansa A on työskennellyt pääasiallisesti automaattisella kuormalavoja valmistavalla Notec-tuotantolinjalla kansikoneen tuotantohenkilönä kaksivuorotyössä noin 15 vuoden ajan. Työnantaja on siirtänyt A:n päivätyöhön kaapelikelatuotannon tuotantohenkilöksi 21.11.2022 lukien. A:n työkohtainen aikatyön tuntipalkka (ATP) on säilynyt tällöin ennallaan. Kuormalavalinjalla on maksettu iltalisää ja tuotantopalkkioita toisin kuin kaapelikelatuotannossa, minkä johdosta A:n ansiotaso on muutoksen yhteydessä alentunut.

Kanteessa on alun perin vaadittu vahingonkorvausta ajanjaksolla 1.3. – 20.11.2022 menetetyistä palkkaeduista 225,76 euroa viivästyskorkoineen, koska tuona aikana työnantaja ei ollut korvannut A:lle tuotantopalkkiota työstä vapautustunneilta hänen toimiessaan pääluottamusmiehenä ja työskenneltyään edelleen Notec-linjalla, jolla tuotantopalkkiota muutoin suoritettiin. Vastaaja on myöntänyt vaatimuksen oikeaksi ja suorittanut edellä mainitun määrän A:lle kanteen vireillä ollessa.

Kanteessa esitetty vahingonkorvausvaatimus A:n kaapelikelatuotantoon siirtämisen jälkeiseltä ajalta eli 21.11.2022 lukien ja 31.3.2025 saakka laskettuna on yhteensä 4.538,06 euroa, josta iltavuorolisän määrä on yhteensä 1.485,49 euroa ja Notec-tuotantopalkkion määrä yhteensä 3.052,57 euroa.

Versowood Oy:n työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus 1.3.2022–31.12.2024 on ensimmäinen sopimusosapuolten välillä solmittu yrityskohtainen työehtosopimus. Sopimusosapuolet eivät ole Versowood Oy:n työehtosopimuksesta neuvoteltaessa keskustelleet palkka- ja siirtosuojaa koskevasta määräyksestä muuten kuin siltä osin, että määräyksen alkuun lisätään pääluottamusmies ja toimihenkilöiden luottamusmies. Pääluottamusmiehen palkka- ja siirtosuojasta ei ole ollut sopimuksen solmimisen jälkeen muita sopimusosapuolten välisiä erimielisyyksiä kuin nyt käsillä oleva asia.

Palkka- ja siirtosuojaa koskeva määräys on otettu Versowood Oy:n työehtosopimukseen vuonna 1997 laaditusta TT-SAK yleissopimuksesta Teollisuusliitto ry:n esityksestä. TT-SAK yleissopimuksen palkka- ja siirtosuojaa koskeva määräys on pohjautunut keskusjärjestöjen STK–SAK välillä vuonna 1969 tehtyyn luottamusmiessopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin.

Asiassa on riitaa siitä, onko työnantajan menettely rikkonut luottamusmiehen palkka- ja siirtosuojaa tai syrjinnän kieltoa, sekä siitä, onko työnantaja velvoitettava suorittamaan vahingonkorvausta ja tuomittava hyvityssakkoon menettelynsä johdosta. Menetettyjä palkkaetuja koskeva suoritusvaatimus on määrältään riidaton.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut palkka- ja siirtosuojan osalta. Työehtosopimuksessa ei ole nimenomaisia syrjintää koskevia määräyksiä, eikä yhdenvertaisuutta koskevasta väitteestä ole neuvoteltu erimielisyysneuvotteluissa. Erimielisyyttä on siitä, onko erimielisyysneuvottelut käyty siltä osin kuin kanteessa on alun perin vaadittu ansionmenetyksen korvaamista myös ajalta 1.3.–20.11.2022.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Versowood Oy on menetellyt Teollisuusliitto ry:n, Ammattiliitto Pron, Versowood Group Oy:n, Versowood Oy:n ja Paahtopuu Oy:n välisen Versowood Oy:n työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 37 §:n vastaisesti

a. jättäessään korvaamatta pääluottamusmies A:lle hänelle muutoin osana palkkausta maksetun tuotantopalkkion työstä vapautustunneilta ajanjaksolla 1.3.–20.11.2022 ja

b. siirtäessään pääluottamusmies A:n kaapelikelatuotannon tuotantohenkilöksi alempipalkkaisiin ja vähäarvoisempiin työtehtäviin 21.11.2022 lukien,

2. tuomitsee Versowood Oy:n suorittamaan Teollisuusliitto ry:lle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

3. velvoittaa Versowood Oy:n suorittamaan A:lle vahingonkorvausta ajanjaksolla 21.11.2022–31.3.2025 menetetyistä palkkaeduista yhteensä 4.538,06 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 26.5.2025 lukien, ja

4. velvoittaa Versowood Oy:n korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 18.207,15 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työnantajan menettely on rikkonut luottamusmiehen palkka- ja siirtosuojaa

A:n esihenkilö oli 17.11.2022 ilmoittanut A:lle, että hänet joudutaan siirtämään toisiin työtehtäviin, koska luottamustoimen hoitaminen olisi aiheuttanut tuotantolinjalla ongelmia. A oli siirretty 21.11.2022 alkaen kelapuolelle päivävuoroon sahaamaan puutavaraa.

A oli kuitenkin ehtinyt työskennellä luottamustehtävänsä hoidosta ja työstä vapautusajasta huolimatta Notec-linjalla 1.1.2021 ja 17.11.2022 välisen ajan ilman ongelmia. Tarvittaessa työstä vapautusaikaa oli siirretty joustavasti, kuitenkin siten, että useina kertoina siirto oli tapahtunut työnantajan aloitteesta. Työstä vapautusaika tai sen siirtäminen eivät olleet aiheuttaneet ongelmia tuotantolinjalla työskentelyyn.

Siirto kuormalavalinjalta kelapuolelle oli heikentänyt A:n palkkaa ja ansiokehitystä. Aiemmassa tehtävässä työtä tehtiin kaksivuorotyössä ja siten, että työstä maksettiin lisiä, joita päivävuorossa ei makseta. Kuormalavatuotannossa maksettiin myös tuotantopalkkioita, joita kelapuolen päivävuorossa ei makseta. Siirto oli tapahtunut vaatimattomampiin työtehtäviin, joissa mahdollisuudet kehittyä ammatissa ja vaikuttaa omaan ansiokehitykseen olivat heikommat.

Työehtosopimuksen 37 §:n sanamuoto on varsin tiukka. Jo siirto alempipalkkaiseen työhön rikkoo siirtosuojaa, eikä määräyksessä ole mainittu poikkeuksia, jotka mahdollistaisivat siirron alempipalkkaiseen työhön. Joka tapauksessa tuotantopalkkio on katsottava osaksi henkilökohtaista palkkaa, eikä kyse ole ollut pelkästään tilapäisiin olosuhteisiin perustuvasta lisästä. A:n ansiotaso ei ole enää sama kuin aiemmissa tehtävissä. Koska palkkaus on alempi ja vaativuustaso tehtävissä matalampi, tehtävää on pidettävä myös vähempiarvoisena. A olisi voinut jatkaa aiemmissa tehtävissään.

Työtuomioistuin on oikeuskäytännössään (muun muassa TT 1977-69, TT 1979-49 ja TT 1987-110) katsonut, että määräys, jolla on kielletty siirtämästä luottamusmies huonompipalkkaiseen työhön, edellyttää palkan säilyttämistä määrällisesti entisenä sekä myös palkkaryhmän ja palkkauksen vaativuusryhmän säilyttämistä samoina kuin ne olivat olleet työntekijän tullessa valituksi luottamusmieheksi. Lisäksi työtuomioistuin on katsonut, että vaikka palkkaluokka oli siirron yhteydessä säilynyt ennallaan, on aikaisempaan vuorotyöhön kuuluvien vuoro- ja muiden lisien pois jääminen kuitenkin merkinnyt henkilökohtaisen palkan alenemista (TT 2010-9, myös TT 2008-106).

A:n siirto oli johtunut hänen valinnastaan luottamusmieheksi ja tuon tehtävän hoitamisesta. A oli tuon asemansa vuoksi asetettu epäedullisempaan asemaan. Kyse oli syrjinnästä ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Työnantajalla ei ollut mitään oikeuttamisperustetta syrjinnälle. Vaikka työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä syrjinnän kiellosta, kyse on siitä, että työehtosopimuksen siirto- ja palkkasuojaa koskevia määräyksiä on tulkittava ottamalla huomioon myös pakottava lainsäädäntö.

Sillä seikalla, että korvausvaatimus on kanteen vireilletulon jälkeen osin maksettu, ei ole merkitystä kanteen hyväksymisedellytysten kannalta. Vahvistusvaatimuksessa on kyse tulkintaväitteestä, jolta osin kantajalla on kanneintressi ja oikeussuojan tarve siinäkin tapauksessa, että mitään yksittäistä riitaa ei edes olisi olemassa tai riidan kohteena oleva suoritus olisi maksettu.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Työehtosopimuksen ansionmenetyksen korvaamista koskevaa määräystä voidaan pitää sisällöltään yksiselitteisenä ja selvänä. Sen mukaisesti ansio on tullut korvata mukaan lukien tuotantopalkkio, jota ei ollut maksettu työstä vapautustunneilta 1.3.–20.11.2022. Työnantaja on rikkonut tieten työehtosopimusta jättäessään tuotantopalkkion osuuden korvaamatta.

Työnantajan on täytynyt mieltää 37 §:n sanamuoto ja työtuomioistuimen aiempi oikeuskäytäntö huomioon ottaen, että luottamusmiehen siirtosuojaa koskevaa määräystä tulkitaan tiukasti ja että työnantajan menettely rikkoo työehtosopimusta, kun työnantaja on siirtänyt A:n toisiin tehtäviin siten, että hänen ansiotasonsa on laskenut.

Sillä, oliko A siirtohetkellä tai sen jälkeen itse vastustanut siirtoa, ei ole merkitystä. Siirto oli tapahtunut työnantajan aloitteesta.

Erimielisyysneuvottelut

Myös ansionmenetyksen (tuotantopalkkion) korvaamisesta 1.3.–20.11.2022 oli esitetty neuvotteluissa vaatimus ja laskelma. Näin ollen korvausta ei ollut vaadittu vasta kanteella. Yhdenvertaisuutta koskevassa väitteessä ei ole kyse asiasta, josta tarvitsisi neuvotella. Kyse ei ole työehtosopimusmääräyksestä vaan työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta pakottavan lainsäädännön mukaisesti.

VASTAUS

Vaatimukset

Versowood Oy on vaatinut, että

1. syrjintää koskevat väitteet jätetään tutkimatta työehtosopimukseen perustumattomina ja kanne joka tapauksessa hylätään, ja

2. työtuomioistuin velvoittaa Teollisuusliitto ry:n korvaamaan Versowood Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 31.631,56 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomiosta lukien.

Perusteet

Syrjintäväite

Syrjintää koskeva väite tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta. Toisaalta syrjintäväitteen hyväksyminenkään vastoin vastaajan kiistämistä ei voisi johtaa kantajan esittämän vahingonkorvausvaatimuksen hyväksymiseen. Kysymyksessä olevaan yrityskohtaiseen työehtosopimukseen ei sisälly syrjintää koskevia määräyksiä. Asiasta ei myöskään ole neuvoteltu erimielisyysneuvotteluissa.

Myönnetty vaatimus tuotantopalkkion korvaamisesta ja sitä koskeva vahvistusvaatimus 1 a

Versowood Oy on myöntänyt Teollisuusliitto ry:n kanteessa alun perin esittämän vaatimuksen ansionmenetyksen korvaamisesta tuotantopalkkion osalta 1.3. ja 20.11.2022 väliseltä ajalta 225,76 eurolla, ja määrä on suoritettu A:lle. Vaatimus tuotantopalkkion maksamisesta vapautusajalta on esitetty kanteessa ensimmäistä kertaa. Asiasta ei ole käyty erimielisyysneuvotteluja sopimusosapuolten välillä, vaan neuvottelut on käyty vain palkka- ja siirtosuojaan liittyvien vaatimusten osalta. Koska asiasta ei ole neuvoteltu työehtosopimuksen 38 §:n mukaisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, ei vaatimuksen myöntämisellä ole vaikutusta vastuun jakautumiseen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Versowood Oy ei ole myöntänyt vahvistusvaatimusta 1 a, koska Teollisuusliitto ry:llä ei ole enää oikeussuojan tarvetta maksetun korvauksen osalta.

A:n siirto

A on valittu tehtaan pääluottamusmieheksi 1.1.2021 lukien. Aluksi hän on ollut vapautettuna tuotannollisesta työstä viikoittain neljä tuntia pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista varten. Vapautuksen määrä on 1.11.2021 alkaen noussut 10 tuntiin viikossa. Tämän lisäksi A on ollut poissa työehtosopimukseen perustuvien luottamusmieskurssien ja Teollisuusliitto ry:n sisäisten kokousten takia.

A:n siirto päivätyöhön on tehty, koska pääluottamusmiestehtäviin liittyvät poissaolot ovat aiheuttaneet koko tuotantolinjan toimimisen häiriöitä silloin, kun A oli poissa omalta työpisteeltään. Käytännössä tällöin kansikone pysähtyi kokonaan A:n poissaolon takia. Vapautusajalta syntyi tuotannon vajausta, mikäli tuuraajaa ei saatu paikalle. Lisäksi työjärjestelyt kuormalavalinjalla muuttuivat 10 tunnin viikoittaisen poissaolon vuoksi erittäin haastaviksi. A:n siirron jälkeen työpisteeseen sijoitettiin toinen työntekijä, joka pystyi tekemään täyttä työaikaa.

Kaapelikelapuolella häiriöitä luottamusmiestehtävien vapautusajalta aiheutuu ainoastaan A:n omaan työpisteeseen eikä kokonaisen tuotantolinjan toimintaan. Työnantajalla on ollut tarve järjestellä työtä sujuvammaksi ja tehokkaammaksi, mikä on normaalia toimintaa kaikilla tuotanto-osastoilla. Samalla työnantaja on pyrkinyt minimoimaan tuotantolinjan häiriöt ja niistä aiheutuvat rahalliset tappiot. A:n siirto on toteutettu työnjohto-oikeudella samaan tapaan kuin muidenkin työntekijöiden siirrot tehtävistä toisiin. A:n siirron kanssa samoihin aikoihin on toteutettu myös muiden työntekijöiden siirtoja. Yleisesti ottaen siirtoja tehdään työnkierron ja kuormituksen vähentämisen varmistamiseksi.

Lisäksi A:n luottamushenkilötoimen alkuvaiheessa vastaaja on tuottanut käsityönä erikoislavoja, ja silloin henkilön poissaolot on ollut helpompi järjestellä.

A:ta ei ole siirretty vähempiarvoiseen työhön. Työskentely kaapelikelapuolella on samalla tavoin arvokasta tuotantotyötä kuin työ kuormalavalinjalla. Oikeuskirjallisuuden mukaan vähempiarvoisesta työstä on kysymys muun muassa silloin, kun uusi tehtävä ei vastaa luottamusmiehen koulutusta ja ammattikokemusta tai heikentää luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ammatissaan.

Työnantajalla ei ole ollut tarjota A:lle mitään muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Siirto on tämäkin huomioiden toteutettu työehtosopimuksen mukaisesti.

A:n ansiotason muuttuminen

A:ta ei ole siirretty alempipalkkaiseen työhön, vaan muutokset palkkauksessa johtuvat tuotantopalkkioiden ja vuorolisien puuttumisesta uudessa työssä. A:n työkohtainen aikatyön tuntipalkka (ATP) on säilynyt muuttumattomana siirrosta huolimatta. A:n tuntipalkka on 1.3.2021 ja 1.1.2025 välisenä aikana muuttunut ainoastaan yleiskorotusten ja henkilökohtaisten korotusten vuoksi.

Versowood Oy:ssä osa työtehtävistä on tuotantopalkkion piirissä ja osa ei.

Paikkakunta E:n kuormalavatehtaan tuotantopalkkio on työvuorokohtainen ja tuotantolinjakohtainen. Notec-linjalla maksettiin tuotantopalkkiota vain siltä ajalta kun siellä työskenteli. Maksu suoritettiin kahden viikon välein keskimääräisen aikaansaannoksen mukaisesti. Palkkion määrä riippui tehtävästä tuotteesta ja valmistuneesta kappalemäärästä.

A siirrettiin toiseen tuoteryhmään lavoista kaapelikeloille. Paikkakunta E:n kaapelikelatuotanto ei ole tuotantopalkkion piirissä, koska niissä tehtävissä työntekijä ei pysty itse vaikuttamaan työn tulokseen. Myöskään esimerkiksi kunnossapitotyöntekijä ei ole tuotantopalkkion piirissä.

Palkanlaskuteknisestikin olisi erikoista, jos A:lle luotaisiin työehtosopimuksen väitetyllä tulkinnalla vanhaan työtehtävään perustuen jokin laskennallinen erä, jota hän kuljettaisi mukanaan työtehtävien vaihtuessa. Erimielisyyden kohteena oleva työehtosopimuksen määräys ei tarkoita, että olisi olemassa jokin takuuansio, joka siirtyy luottamusmiehen mukana hänen vaihtaessaan tehtävää. Uudessa tehtävässä kaapelikelapuolella työn määrä, laatu ja suorite ovat erilaisia kuin ennen siirtoa.

Oikeuskäytäntö huomioiden on työehtosopimuksen mukaista, että A:n aikatyön tuntipalkka on pysynyt samana, mutta aikaisemmin kuormalavalinjalla maksettuja tuotantopalkkioita tai iltavuorolisiä hänelle ei ole tullut maksaa työehtosopimuksen 37 §:n perusteella.

Työehtosopimusmääräyksen tausta

Versowood Oy:n työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus 1.3.2022–31.12.2024 on ensimmäinen sopimusosapuolten välillä solmittu yrityskohtainen työehtosopimus. Tätä ennen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukset on neuvoteltu Metsäteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välillä.

Aiemmin voimassa olleessa valtakunnallisessa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa ollut määräys palkka- ja siirtosuojasta on alkuosaltaan lähes sama kuin Versowood Oy:n yrityskohtaisen työehtosopimuksen määräys. Ainoana erona on, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen määräyksen alkuun on selvyyden vuoksi lisätty sanat ”pääluottamusmies” ja ”toimihenkilöiden luottamusmies”.

Yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa ei myöskään ole määräystä pääluottamusmiehen ansiosuojasta tilanteissa, joissa pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, kuten oli vanhan valtakunnallisen työehtosopimusmääräyksen jälkimmäisessä osassa. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole sinänsä merkitystä arvioitaessa A:n siirtoa, joka on tehty työnantajan aloitteesta.

Poistetussa määräyksessä oli erikseen todettu, ettei järjestely saa aiheuttaa pääluottamusmiehen ansion alentumista. Vastaajan yrityskohtaisen työehtosopimuksen tulkinnassa ei ole kysymys ansion alentumisen arvioinnista, vaan käsitteiden alempipalkkainen tai vähempiarvoinen työ arvioinnista. Käsitteet eroavat toisistaan. Vuorolisät (olosuhdelisät) kuuluvat enintään ansiokäsitteeseen. Tuotantopalkkio tai muu suoriteosa ei kuulu edes ansiokäsitteeseen. (TT 2007:81 ja TT 1991:24 sekä Jorma Rusanen: Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet, s. 69)

Aiemmin voimassa olleen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen liitteenä 2 oli vuonna 1997 laadittu TT-SAK yleissopimus. Sen kohdassa 4.2 oli palkka- ja siirtosuojaa koskeva määräys, joka puolestaan pohjautui keskusjärjestöjen (STK–SAK) välillä vuonna 1969 tehtyyn luottamusmiessopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin. Määräys on lähes identtinen Versowood Oy:n yrityskohtaisen työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa. Vaikka tulkinnan kohteena on sopimusosapuolten ensimmäinen yrityskohtainen työehtosopimus, A:n siirtoa on arvioitava myös yleissopimusmääräykseen liittyvien tulkintojen perusteella. Näin on erityisesti siksi, että määräys on tullut osaksi yrityskohtaista työehtosopimusta Teollisuusliitto ry:n aloitteesta, eikä määräyksen muunlaisesta tulkinnasta ole käyty sopimusosapuolten välillä keskustelua yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa. Työnantaja on ollut perustellusti koko ajan siinä käsityksessä, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen määräyksellä ei ole ollut tarkoitus tältä osin muuttaa määräyksen sisältöä suhteessa aikaisempaan valtakunnalliseen työehtosopimukseen, eikä siihen perustuvia vanhoja tulkintojakaan ole ollut tarkoitus kumota.

Yrityskohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa sopimusosapuolet eivät ole keskustelleet määräyksen sisällöstä tai sen soveltamisesta tarkemmin. Neuvotteluissa ei ole keskusteltu siitä, mitä alempipalkkaisella tai vähempiarvoisella työllä tarkoitetaan. Neuvotteluissa keskusteltiin ainoastaan siitä, että määräyksen alkuun lisätään sanat ”pääluottamusmies” ja ”toimihenkilöiden luottamusmies”, sillä Versowood Oy:llä on luottamusmiehiä eri tasoilla.

Pääluottamusmiehen palkka- ja siirtosuojasta ei ole sopimuksen solmimisen jälkeen ollut muita sopimusosapuolten välisiä erimielisyyksiä, eikä kyseistä yrityskohtaista työehtosopimusta koskevaa tulkintakäytäntöä tästä asiasta ole muodostunut. Riidanalaisen määräyksen puutteellinen käsittely on tulkittava sen sopijaosapuolen vahingoksi, jonka aloitteesta määräyksestä on neuvoteltu.

Palkkasuojan ja ansiosuojan ero

Sillä seikalla, että vastaaja on myöntänyt A:lle kuuluneen tuotantopalkkion siirtoa edeltävältä työstä vapautusajalta, ei ole merkitystä arvioitaessa tuotantopalkkion korvaamisvelvollisuutta siirron jälkeiseltä ajalta. Pääluottamusmiehen työtehtävien siirtoon liittyvä palkkasuoja on tarkoitettu suppeammaksi kuin ansiosuoja.

Osapuolten välisen työehtosopimuksen sanamuodon mukaan tuotantopalkkioiden korvaamisessa siirtoa edeltävältä ajalta on kysymys ansionmenetyksen korvaamisesta. Ansio kattaa aikatyössä henkilön aikatyön tuntipalkan lisäksi muitakin mahdollisia palkaneriä. Työehtosopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytetään keskituntiansiota, ellei paikallisesti muuta sovita. A:lle on maksettu työstä vapautusajalta työehtosopimuksen keskituntiansion mukainen korvaus, joka on sisältänyt mahdolliset olosuhdelisät.

Työehtosopimuksen palkka- ja siirtosuojaa koskevassa määräyksessä palkkasuoja tarkoittaa kuitenkin ansiosuojaa suppeampaa käsitettä. Oikeuskäytännöstä ilmenee, etteivät vuorolisät, olosuhdelisät tai muut suoriteperusteiset lisät kuulu palkkasuojan piiriin. Palkkasuoja tarkoittaa A:n osalta sitä, että hänen aikatyön tuntipalkkansa pysyy ennallaan, mutta muut tilapäisiin olosuhteisiin perustuvat palkanlisät voivat muuttua tai poistua työtehtävästä ja työaikamuodosta riippuen.

A:n siirto on toteutettu työehtosopimuksen ja oikeuskäytännön tulkintaohjeiden mukaisesti

Työtuomioistuin on ottanut kantaa henkilöstön edustajien palkka- ja siirtosuojaan useissa sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä koskevissa ratkaisuissaan. Käsillä olevan asian tilannetta vastaa täysin ratkaisu TT 2007:81, jossa työtuomioistuin on arvioinut leipomotyöntekijän palkkasuojaa siirtotilanteissa. Tapauksessa ollut riidanalainen määräys vastaa sisällöltään Versowood Oy:n yrityskohtaisen työehtosopimuksen määräystä. Kyseisen ratkaisun pääasiallinen tulkinta on pohjautunut keskusjärjestöjen TT–SAK yleissopimukseen ja yleissopimuksen edeltäjän vuoden 1969 STK–SAK luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeisiin. Työtuomioistuin on tuomiossaan katsonut, että siirtosuoja takaa luottamusmiehelle palkkaryhmän mukaisen tai muulla tavoin määräytyvän peruspalkan säilymisen ennallaan työnantajan siirtäessä hänet toiseen tehtävään, mutta työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata erilaisista lisistä kertyvän ansion alentumista.

Myös muussa alun perin STK–SAK luottamusmiessopimukseen pohjautuvassa oikeuskäytännössä työtuomioistuin on vakiintuneesti päätynyt samansuuntaiseen tulkintaan (esimerkiksi TT 1977-69, TT 1979-49, TT 1985-84 ja TT 1977-65, vertaa TT 1987-110 ja TT 2010:9). Tämä tulkinta puoltaa työnantajan kantaa asiassa.

Edellä mainittu oikeuskäytäntö osoittaa, että työntekijätehtävissä toimivan luottamusmiehen palkan vuorotyölisät ja suoriteperusteiset lisät eivät kuulu palkka- ja siirtosuojaa koskevan määräyksen suojan piiriin. Työnantaja on toiminut työehtosopimuksen mukaisesti siirtäessään A:n toisiin tehtäviin. Uusi tehtävä ei ole ollut työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla alempipalkkainen tai vähempiarvoinen. Kanne on siten perusteettomana hylättävä.

Hyvityssakkovaatimus

Hyvityssakkovastuu edellyttää työehtosopimusmääräyksen vastaista menettelyä. Vastaaja on edellä esitetyllä tavalla ja perusteilla toiminut asiassa työehtosopimuksen mukaisesti. Perusteita hyvityssakon määräämiselle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ei siten ole. Mikäli katsottaisiin, että työnantaja ei ole toiminut asiassa työehtosopimuksen mukaisesti, riidanalainen työehtosopimusmääräys on kuitenkin siinä määrin tulkinnanvarainen ja epäselvä, että perustetta hyvityssakon määräämiselle ei siinäkään tapauksessa ole.

Jos työtuomioistuin vastoin vastaajan kantaa katsoo kohtuulliseksi määrätä hyvityssakkoa, on sen määrässä joka tapauksessa huomioitava, että tulkinnanvarainen ja epäselvä työehtosopimusmääräys on tullut työehtosopimukseen kantajan aloitteesta, eikä kantaja ole työehtosopimuksesta neuvoteltaessa millään tavalla selvittänyt esittämänsä määräyksen sisältöä tai tulkintaa.

A ei ole siirtohetkellä itse vastustanut siirtoa, eikä hän ole vastustanut sitä missään vaiheessa siirron jälkeenkään.

Erimielisyysneuvottelut

Erimielisyysneuvotteluita ei ole käyty siltä osin, kun kysymys on ollut luottamusmiehen ansionmenetyksen korvaamisesta tuotantopalkkion osalta 1.3. ja 20.11.2022 väliseltä ajalta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sähköpostiviesti 12.1.2021

2. a–c) Sähköposti 17.6.2024 liitteineen

Vastaajan kirjallinen todiste

1. Erimielisyysmuistio 1.12.2022

Kantajan henkilötodistelu

1. A todistelutarkoituksessa

Vastaajan henkilötodistelu

1. B, henkilöstöjohtaja, Versowood Oy

2. C, tuotantojohtaja, Versowood Oy

3. D, työmarkkinapäällikkö, Metsäteollisuus ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Keskeinen riitakysymys koskee sitä, onko pääluottamusmies A siirretty 21.11.2022 lukien työehtosopimuksen palkka- ja siirtosuojaa koskevassa määräyksessä tarkoitettuun alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön.

Käsittelyratkaisu

Kantaja on muun ohella esittänyt asiassa syrjintää koskevan väitteen. Vastaajan mukaan väite tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta, koska työehtosopimukseen ei sisälly syrjintää koskevia määräyksiä eikä asiasta ole neuvoteltu erimielisyysneuvotteluissa.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee muun ohella työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat riita-asiat, kun kysymys on työ- tai virkaehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta tai siitä, onko jokin menettely työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen, tai työ- tai virkaehtosopimuksen vastaisen menettelyn seuraamuksesta. Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan jos velvollisuus suoritukseen tai työehto- tai virkaehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen riippuu edellä tarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen.

Toimivaltaansa kuuluvia sopimusriitoja tutkiessaan työtuomioistuin ottaa huomioon, että työ- tai virkaehtosopimusta ei voida tulkita tavalla, joka on pakottavan lainsäädännön vastainen. Sopimusta ei myöskään voida soveltaa pakottavan lainsäädännön vastaisella tavalla (esim. TT 2001:52, TT 2007:45, TT 2018:18, TT 2020:11, TT 2021:2 ja TT 2021:35).

Asiassa on riidatonta, että työehtosopimuksessa ei ole nimenomaisia syrjintää koskevia määräyksiä eikä yhdenvertaisuutta koskevasta väitteestä ole neuvoteltu erimielisyysneuvotteluissa. Työtuomioistuin toteaa, että luottamusmiehen siirrosta toiseen tehtävään on määrätty kysymyksessä olevan työehtosopimuksen 37 §:ssä. Mainittua määräystä taas on tulkittava pakottavan lainsäädännön mukaisella tavalla. Pakottavan lainsäädännön sisällöstä ja vaikutuksesta ei ole velvollisuutta käydä erimielisyysneuvotteluja.

Edellä lausuttu huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että asiassa on vahvistusvaatimuksen osalta kyse työehtosopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta. Hyvityssakkovaatimuksessa on puolestaan kysymys työehtosopimuksen vastaisen menettelyn seuraamuksesta. Suoritusvaatimuksen esittäminen työtuomioistuimessa perustuu oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 2 momenttiin. Kanteen käsitteleminen ja ratkaiseminen kuuluu siten mainitun lain 1 §:n nojalla kokonaisuudessaan työtuomioistuimen toimivaltaan. Näillä perusteilla työtuomioistuin hylkää vastaajan asiassa esittämän oikeudenkäyntiväitteen.

Vaatimus tuotantopalkkion korvaamisesta ja siihen liittyvä vahvistusvaatimus

Kanteessa on alun perin vaadittu vahingonkorvausta ajanjaksolla 1.3. – 20.11.2022 menetetyistä palkkaeduista 225,76 euroa viivästyskorkoineen. Vaatimus on perustunut A:lle maksamatta jätettyyn tuotantopalkkioon niiltä tunneilta, jotka hän oli ollut vapautettuna työstä luottamusmiestehtävien hoitamiseksi. Vastaaja on myöntänyt korvausvaatimuksen oikeaksi ja suorittanut edellä mainitun määrän A:lle kanteen vireillä ollessa. Vastaaja on kuitenkin kiistänyt tuotantopalkkion maksamisvelvollisuuteen perustuvan vahvistusvaatimuksen 1a katsoen, ettei Teollisuusliitto ry:llä ole enää oikeussuojan tarvetta maksetun korvauksen osalta. Lisäksi vastaaja on katsonut, ettei asiasta ole neuvoteltu työehtosopimuksen edellyttämän neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eikä vaatimuksen myöntämisellä oikeudenkäynnin aikana sen vuoksi ole vaikutusta vastuun jakautumiseen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehto- tai virkaehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Paikallisista erimielisyysneuvotteluista 1.12.2022 laaditusta muistiosta (V1) ilmenee, ettei A:n ansionmenetys ole ollut esillä vielä kyseisissä neuvotteluissa. Teollisuusliitto ry:n edustaja on 17.6.2024 lähettänyt Versowood Oy:n edustajalle sähköpostitse (K2a) listauksen A:n asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä esitettävistä vaatimuksista, joista yhtenä on ollut ”ansionmenetys ansioiden alenemisesta viivästyskorkoineen.” Sähköpostin liitteenä on ollut A:n palkkalaskelma (K2b), josta ilmenee ansionmenetystä koskevien saatavien määrä. Tuotantopalkkion korvaaminen luottamusmiestehtävien hoitamisen ajalta on esitetty laskelmassa omana sarakkeenaan ”HAU Notec, plm aika”. Sarakkeen luvut yhteenlaskettuina 1.3.2022 lukien saman vuoden loppuun saakka antavat tulokseksi 225,76 euroa, joka on kanteessa tältä osin vaadittu menetetyn palkkaedun määrä.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että ansionmenetystä koskeva asia on ollut esillä ammattiliiton ja yrityksen edustajan välisissä neuvotteluissa viimeistään kesäkuussa 2024. Asian tutkimiselle työtuomioistuimessa ei siten ole ilmennyt oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä (esim. TT 2000:33). Se, että vastaaja on myöntänyt korvausvaatimuksen oikeaksi vasta oikeudenkäynnin aikana, ei ole sellainen kantajan toiminnasta johtunut seikka, joka edellä mainitun lain 33 a §:n tai oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännösten nojalla poistaisi vastaajan velvollisuuden korvata kantajan oikeudenkäyntikulut vaatimuksen käsittelemisen osalta tai alentaisi vastaajan korvattavien kulujen määrää.

Oikeussuojaa koskevan väitteen osalta työtuomioistuin toteaa seuraavaa.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu käsitellä ja ratkaista muun ohella kysymys työehtosopimuksen tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin toteaa, että kantajan esittämä vahvistusvaatimus koskee tällaista kysymystä.

Työtuomioistuin on vakiintuneesti antanut vahvistustuomioita asioissa, jotka ovat koskeneet työ- tai virkaehtosopimuksen tulkintaa, pätevyyttä tai voimassaoloa ilman liityntää johonkin konkreettiseen työpaikkatason erimielisyyteen. Osallisen vahvistusintressi liittyy tällöin tavoitteeseen saada ratkaisu käsillä olevaan työehtosopimusta koskevaan tulkintakysymykseen (esim. TT 2021:101 ja TT 2024:63). Kuten oikeuskirjallisuudessa on todettu, näissäkin tapauksissa edellytetään, että tulkinnasta on syntynyt epäselvyyttä; muuten kantajalla ei ole asiassa riittävää oikeussuojan tarvetta eikä kannetta sen vuoksi tutkita (Jorma Saloheimo ja Outi Anttila: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2025, s. 160 ja 161).

Asiassa on riidatonta, että Versowood Oy on suorittanut kantajan vaatiman vahingonkorvauksen menetetyistä palkkaeduista vasta oikeudenkäynnin aikana. Näin ollen kantajalla on ollut tarve saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi ja esittää samalla mainitun korvauksen maksamiseen liittyvä vahvistusvaatimus. Näillä perusteilla oikeussuojan tarvetta koskeva vastaajan oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

Versowood Oy on riidattomasti ollut velvollinen korvaamaan A:lle hänelle muutoin osana palkkausta maksetun tuotantopalkkion työstä vapautustunneilta ajanjaksolla 1.3.–20.11.2022. Jättäessään korvauksen maksamatta yhtiö on siten tieten rikkonut työehtosopimusta. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus 1a on hyväksyttävä.

Luottamusmiehen palkka- ja siirtosuojaa koskevan arvioinnin lähtökohdat

Asiassa on riidatonta, että Versowood Oy:n työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus 1.3.2022–31.12.2024 on ensimmäinen sopimusosapuolten välillä solmittu yrityskohtainen työehtosopimus. Palkka- ja siirtosuojaa koskeva määräys on otettu Versowood Oy:n työehtosopimukseen vuonna 1997 laaditusta TT-SAK yleissopimuksesta Teollisuusliitto ry:n esityksestä. TT-SAK yleissopimuksen palkka- ja siirtosuojaa koskeva määräys on pohjautunut keskusjärjestöjen STK–SAK välillä vuonna 1969 tehtyyn luottamusmiessopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin.

Sopimusosapuolet eivät ole Versowood Oy:n työehtosopimuksesta neuvoteltaessa keskustelleet palkka- ja siirtosuojaa koskevasta määräyksestä muuten kuin siltä osin, että määräyksen alkuun on lisätty sanat ”pääluottamusmies” ja ”toimihenkilöiden luottamusmies”. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen määräys ei myöskään sisällä mainintaa pääluottamusmiehen ansiosuojasta tilanteissa, joissa pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, kuten valtakunnallisen sopimuksen vastaava määräys. Versowood Oy:n työehtosopimuksessa on yhdistetty aiemmat erilliset työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtosopimukset.

Käsillä olevassa asiassa asianosaiset ovat vedonneet muun ohella työtuomioistuimen ratkaisuihin TT 1977:69, TT 1979:49, TT 1987:110, TT 2008:106 ja TT 2010:9. Ratkaisussa TT 1987:110 on ollut kyse kunta-alan sopimuksesta ja muissa mainituissa ratkaisuissa toimihenkilöiden sopimuksista, joita on lähtökohtaisesti tulkittu eri tavalla kuin työntekijäpuolen sopimuksia. Koska käsillä olevassa tapauksessa on kyse työntekijää koskevasta asiasta, mainituissa ratkaisuissa esitetystä siirtosuojamääräyksen tulkinnasta ei voida vetää asian lopputulokseen vaikuttavia johtopäätöksiä.

Vastaajan vetoamassa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2007:81 on tulkittu samaan luottamusmiessopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin perustuvaa leipomoalan työehtosopimuksen vastaavaa siirtosuojaa koskevaa sopimusmääräystä. Ratkaisussa luottamusmies oli siirretty taikinantekijän tehtävästä sämpylälinjaston hoitajaksi siten, että hänen ansiotasonsa oli alentunut aamutyölisien vähentymisen takia. Siirto ei ollut muuttanut luottamusmiehen peruspalkkaa. Ratkaisussa katsottiin, että siirtosuoja takasi luottamusmiehelle palkkaryhmän mukaisen tai muulla tavoin määräytyvän peruspalkan säilymisen ennallaan työnantajan siirtäessä hänet toiseen tehtävään. Sen sijaan määräyksen ei katsottu siirtotilanteissa velvoittavan työnantajaa korvaamaan erilaisista lisistä kertyvän ansion mahdollista alentumista.

Riidanalaista määräystä tulkittaessa on otettava huomioon myös syrjinnän kieltävä lainsäädäntö. Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 8 §:ssä on kielletty syrjintä muun ohella ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Lain 10 §:n mukaan syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Epäsuotuisalla kohtelulla viitataan sellaiseen menettelyyn, joko tekoon tai laiminlyöntiin, jolla menettelyn kohde asetetaan muihin nähden huonompaan asemaan. Kyse voi siten olla esimerkiksi rajoitusten, vaatimusten, rasitteiden tai velvoitteiden asettamisesta vain tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle samoin kuin esimerkiksi jonkin yleisesti saatavilla olevan etuuden, palvelun tai oikeuden epäämisestä tai rajoittamisesta (HE 19/2014 vp s. 70). Aikaisemman yhdenvertaisuuslain (21/2004) esitöiden mukaan kyse on sellaisesta kohtelusta, joka ”aiheuttaa yksilölle haittaa, kuten esimerkiksi saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota, valinnanmahdollisuuksien vähenemistä tai vastaavaa verrattuna siihen, miten jotakuta muuta kohdellaan vertailukelpoisessa tilanteessa” (HE 44/2003 vp s. 42).

Selvitys A:n työtehtävistä ja siirron syistä

A on kertonut työskennelleensä noin 15 vuotta pääasiallisesti kuormalavojen valmistuksessa Notec-linjalla, josta hänet oli yhtäkkiä 21.11.2022 lukien siirretty kaapelikelatuotantoon. Esihenkilö oli ilmoittanut siirron syyksi ongelmat työvuorosuunnittelussa luottamusmiestehtävän hoitamisen vuoksi. Esihenkilö ei ollut kuitenkaan yksilöinyt väitettyjä ongelmia vaan sanonut, ettei siirto johtunut A:n hallityöskentelystä. A itse ei ollut havainnut, että luottamusmiestoimi olisi vaikuttanut työskentelyyn linjalla, vaan työt olivat sujuneet normaalisti luottamustoimen hoitamisen aikanakin. Luottamustehtävien hoitamisen ajankohdat oli ennalta otettu huomioon työvuorosuunnittelussa, ja niitä oli tarvittaessa siirretty. Vain kerran siirto ei ollut onnistunut. Luottamusmieheksi valitsemisen jälkeen A:n työstä vapautustuntien määrä oli ollut ensin neljä tuntia viikossa, ja määrä oli noussut noin vuoden päästä kymmeneen tuntiin viikossa.

Asiassa on riidatonta, että työ Notec-linjalla oli ollut kaksivuorotyötä, josta oli maksettu iltalisät ja tuotantopalkkiot, kun taas kaapelikelatuotannossa tehtiin päivätyötä ilman vastaavia lisiä ja palkkioita. A on kertonut, että Notec-linjalla toimittiin kolmella eri tuotantolinjalla ja työtehtävä vaihtui viikoittain. Lisäksi A oli työskennellyt satunnaisesti niin kutsutulla lohilinjalla ja tehnyt erikoislavoja. Esihenkilö oli Notec-linjalla työskentelyn loppuvaiheessa määrännyt A:n tekemään osan viikosta enemmän avustavia töitä. Kaapelikelatuotannossa A teki vain yhtä työvaihetta sahalinjalla siten, että hän työnsi käsin materiaalia sahalle ja nosteli sitä pois. Työ ei ollut edellyttänyt siihen perehtymistä toisin kuin aiempi työ Notec-linjalla, eikä A kokenut siinä vastaavaa ammatillista kehittymistä.

Työnantajayhtiön henkilöstöjohtaja B ja tuotantojohtaja C ovat kertoneet, että tehtaan töihin ei ollut soveltuvaa koulutusta eikä siten myöskään koulutusvaatimuksia. Työ opittiin tekemällä ja työtovereiden avulla. Siirrot tehtävästä tai osastolta toiseen olivat tavanomaisia, ja tavoitteena oli työntekijöiden monisaaminen. Notec-linjalla työskenteli 3–4 henkilöä. C:n mukaan kyseessä oli tuotantolinja, joka vaati täyden henkilömäärän toimiakseen täydellä teholla. Jos joku oli poissa, tuotantomäärä laski. A oli siirretty luottamustehtäviensä vuoksi kaapelikelalinjalle, jotta tuotanto ei kärsisi hänen poissaoloistaan. Kaapelikelalinjalla työskenneltiin pienryhmässä tai yksin. Uudesta työstä saattoi olla helposti poissa ilman, että se pysäytti tuotantolinjan. Tuotantomäärät olivat kasvaneet vuodesta toiseen, ja siirron ajankohtaan oli osunut tavallista suurempi tuotannon kasvu. Vaikka A:n poissaolot olivat olleet ennakkoon työnantajan tiedossa, toisen henkilön olisi pitänyt pystyä toimimaan korvaajana koko kyseisen ajan. B on lisäksi kertonut, että työ kaapelikelatuotannossa oli ollut A:n ammattitaitoa vastaavaa ja edistänyt sitä, koska hän oli oppinut uuden tehtävän.

B:n mukaan työ kaapelikelatuotannossa ei sisältänyt tuotantopalkkio-osuutta, koska siellä ei ollut tuotantopainetta kuten Notec-linjalla. C on lisäksi kertonut, että Notec-linjalla tuotantopalkkio perustui kappalemääriin ja tuotantopalkkion piirissä olivat henkilöt, jotka osallistuivat tuotannon tekemiseen.

Työtuomioistuin toteaa asiassa olevan riidatonta, että työnantaja on yksipuolisella päätöksellään siirtänyt A:n toiseen työhön. Selvyyden vuoksi työtuomioistuin toteaa, ettei asiassa ole väitettykään, että uusi työ ei olisi ollut A:n työsopimuksen mukaista. Selvityksen perusteella siirron syynä olivat A:n luottamustoimesta johtuneiden poissaolojen aiheuttamat ongelmat tuotannolle. Näyttö ei viittaa siihen, että siirtoon olisi liittynyt muuta, epäasiallista syytä. Esitetyn selvityksen perusteella työ Notec-linjalla on ollut pakkotahtista ja edellyttänyt täyttä miehitystä, jotta linja toimisi tehokkaasti. Uudessa työssä poissaolot eivät sen sijaan ole samalla tavalla haitanneet töiden etenemistä. Siirtojen työtehtävästä tai osastolta toiseen on myös kerrottu olevan osa tehtaan tavanomaista toimintaa.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys ja johtopäätökset A:n siirrosta

Työehtosopimuksen riidanalaisen 37 §:n mukaan luottamusmiestä ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei myöskään saa siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Lisäksi määräyksessä suojataan luottamushenkilön mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissa sekä hänen ansiokehitystään.

Työehtosopimuksen tulkinnasta on kertonut työnantajaliiton työmarkkinapäällikkö D, joka oli ollut mukana mekaanisen metsäteollisuuden valtakunnallisissa työehtosopimusneuvotteluissa. Työmarkkinauudistuksen myötä valtakunnallisista sopimuksista oli vuonna 2020 luovuttu ja siirrytty yrityskohtaisiin sopimuksiin. D:n mukaan riidanalaisen määräyksen taustalla olleella määräyksellä oli tarkoitettu, että siirron jälkeinen työ ei ollut alempipalkkainen kuin aikaisempi työ, jos peruspalkka säilyi ennallaan, vaikka aikaisemmassa työssä olisi maksettu erilaisia lisiä, joita uudessa työssä ei maksettu. Tulkinnassa ratkaisevaa oli se, oliko kyseessä palkka vai ansio. Käsillä olevassa tapauksessa oli kyse palkan käsitteestä. Ansionmenetyksen korvaamiseen saattoi peruspalkan lisäksi sisältyä muitakin eriä kuten esimerkiksi vuorolisiä ja tuotantopalkkioita. Yritysten palkkaustavat saattoivat vaihdella esimerkiksi osastokohtaisesti ja eri tuotantovaiheissa.

Työtuomioistuimen aikaisemmassa ratkaisussa (TT 2007:81) on edellä kerrotuin tavoin katsottu, että taustaltaan olennaisesti riidanalaista määräystä vastaava määräys toisessa työehtosopimuksessa sisälsi siirtotilanteessa palkkasuojan, joka takasi luottamusmiehelle vain palkkaryhmän mukaisen tai muulla tavoin määräytyvän peruspalkan säilymisen ennallaan. D on kertonut vastaavalla tavalla siitä, miten työnantajaliitto on tulkinnut ja soveltanut riidanalaista määräystä vastaavia aikaisempia määräyksiä. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty Versowood Oy:n työehtosopimusta koskevista neuvotteluista sellaista selvitystä, joka tukisi kantajan väitettä siitä, mitä sopimuksessa tarkoitetaan alempipalkkaisella työllä. Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että A:n uutta työtä kaapelikelalinjalla olisi pidettävä työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla alempipalkkaisena kuin hänen aikaisempaa työtään.

Työehtosopimuksessa ei ole määritelty sitä, mitä vähempiarvoisella työllä tarkoitetaan, eikä määritelmästä ole käyty neuvotteluja sopijaosapuolten välillä. D:n mukaan vähempiarvoinen työ ei ole noussut myöskään liittojen välisenä asiana esiin siirtotilanteiden osalta. B ja C ovat arvioineet, ettei tehtaalla ole vähempiarvoisia töitä. Riidatonta on, että A:n työkohtainen aikatyön tuntipalkka (ATP) on säilynyt siirron jälkeen ennallaan. Selvityksen perusteella A:n kumpaankaan tehtävään ei ole ollut koulutusvaatimuksia. Asiassa ei ole esitetty näyttöä, joka muutenkaan viittaisi töiden erilaiseen vaativuustasoon tai siihen, että siirto vaikuttaisi A:n ansiokehitykseen. Ammatissa kehittymisen ja etenemisen osalta näyttönä ovat olleet A:n ja B:n vastakkaiset käsitykset, joiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä. Nämä seikat viittaavat siihen, ettei uutta työtä kaapelikelalinjalla ole lähtökohtaisesti pidettävä työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla vähempiarvoisena tai työnä, joka vaikuttaisi A:n ansiokehitykseen taikka mahdollisuuksiin kehittyä ja edetä ammatissaan.

Kantaja on katsonut, että A on luottamusmiesasemansa vuoksi asetettu epäedullisempaan asemaan. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että A:n luottamusmiesasema on vaikuttanut siihen, että hänet on siirretty toiseen työtehtävään. Riidatonta on, että hänen ansiotasonsa on siirron johdosta laskenut. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa on siten syntynyt olettama välittömästä syrjinnästä ammattiyhdistystoiminnan perusteella.

Kumotakseen syrjintäolettaman työnantajan on yhdenvertaisuuslain 12 §:n mukaan osoitettava, että syrjinnän kieltoa ei ole rikottu, vaan erilainen kohtelu on perustunut työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin, ja kohtelu on ollut oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi.

Työnantaja on vedonnut siihen, että A oli siirretty, koska pääluottamusmiestehtäviin liittyvät poissaolot olivat aiheuttaneet häiriöitä tuotantolinjalla. Häiriöistä ovat kertoneet B ja C, joiden kertomuksilla on selvitetty, että A:n poissaolot olivat Notec-linjan tuotantotyön pakkotahtisuuden vuoksi edellyttäneet jatkuvasti sijaisuusjärjestelyitä. Se, että työnantaja on pystynyt näihin järjestelyihin lähes kahden vuoden ajan A:n luottamusmiesvalinnan jälkeen, viittaa siihen, että tällaiset järjestelyt ovat lähtökohtaisesti olleet mahdollisia. Poissaolotuntien ja tarvittavien sijaisuusjärjestelyiden määrä on kuitenkin ensimmäisen vuoden jälkeen kasvanut neljästä kymmeneen tuntiin viikossa, ja työnantaja on siirtänyt A:n tämän Notec-linjalla työskentelyn loppuvaiheessa osaksi tehtäviin, joista hänen on ollut helpompi olla poissa. Ottaen huomioon A:n poissaolojen määrä ja niiden pysyvä luonne siirron on katsottava perustuneen työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin. Työnantajan menettely on myös ollut oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja ei siten ole syrjinyt A:ta ammattiyhdistystoiminnan perusteella.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kanteessa esitetty vahvistusvaatimus 1b ja siihen perustuvat hyvityssakko- ja suoritusvaatimukset on hylättävä.

Hyvityssakot

Versowood Oy on edellä kerrotuin tavoin tieten rikkonut työehtosopimusta jättäessään maksamatta A:lle vahvistusvaatimuksessa 1a mainitun korvauksen. Yhtiö on tuomittava hyvityssakkoon. Työtuomioistuin on ottanut hyvityssakon määrässä huomioon, että korvaus on sittemmin maksettu, sekä muut työehtosopimuslain 10 §:n mukaiset seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Lain 38 §:n mukaan mikäli tässä laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsäännön mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Työtuomioistuin katsoo, että asia on ratkaistu pääosin vastaajayhtiön hyväksi, joten lähtökohtaisesti asiassa on syytä velvoittaa Teollisuusliitto ry korvaamaan osa yhtiön kuluista. Teollisuusliitto ry:n vaatimuksista on hyväksytty vahvistusvaatimus 1a ja siihen perustuva hyvityssakkovaatimus. Vaatimusten hyväksyminen on perustunut siihen, että vastaaja on myöntänyt kanteessa alun perin vaaditun vahingonkorvauksen oikeaksi. Vastaaja on kuitenkin väittänyt vahvistusvaatimuksen osalta, että siitä ei ollut neuvoteltu neuvottelujärjestyksen mukaisesti eikä kantajalla ollut oikeussuojan tarvetta vastaajan jo maksaman korvauksen osalta. Työtuomioistuin katsoo, että esitetyistä väitteistä huolimatta vaatimuksen käsittelemisen vaikutus asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään on ollut melko pieni. Sillä, minkä yhtiö on hävinnyt, ei kuitenkaan ole asiassa niin vähäinen merkitys, että yhtiön tulisi saada täysi korvaus kuluistaan. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Teollisuusliitto ry tulee velvoittaa pitämään omat kulunsa vahinkonaan ja korvaamaan enemmän kuin puolet vastaajan kuluista.

Vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään 31.631,56 euroa arvonlisäveroineen. Vastaajan asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen 74,50 tuntia, ja laskussa käytetty arvonlisäveroton tuntiveloitusperuste on 350 euroa. Vastaajan asiamiehen laskussa on lisäksi 14,66 euroa pysäköintikuluja.

Kantaja on paljoksunut vastaajan asiamiehen ajankäyttöä 60 tuntia ylittäviltä osin vedoten siihen, että kantajan asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen 47 tuntia. Lisäksi kantaja on paljoksunut vastaajan laskussa käytettyä tuntiveloitusperustetta siltä osin kuin sen arvonlisäveroton määrä ylittää 300 euroa sekä kiistänyt vastaajan kulujen määrän arvonlisäveron osalta, koska vastaajayhtiö on toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen.

Työtuomioistuin toteaa, että arvonlisäverovelvollinen asianosainen saa omassa verotuksessaan vähentää arvonlisäveron, jonka hän maksaa avustajalleen tai asiamiehelleen. Tällaisen asianosaisen todelliset oikeudenkäyntikulut ovat siten oikeudenkäyntikululaskusta ilmenevä määrä vähennettynä arvonlisäveron määrällä (esim. TT 2019:89, TT 2020:103 ja TT 2021:3). Näillä perusteilla vastaajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on arvonlisäveron osalta hylättävä. Vastapuolen korvausvelvollisuuden kannalta vastaajan oikeudenkäyntikuluina on pidettävä esitetystä kululaskusta ilmenevää arvonlisäverotonta määrää 25.239,66 euroa.

Vastaajan asiamiehen laskussa esitetty tuntiveloitusperuste on työtuomioistuimen käytännössä korkea. Kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi on työtuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä katsottu korkeintaan 300 euroa (esim. TT 2024:56 ja siinä mainitut tapaukset sekä TT 2025:39). Tässä asiassa on ollut kyse tavanomaisesta työtuomioistuimessa käsiteltävästä työehtosopimuksen tulkintaa ja väitettyä rikkomista koskevasta riidasta. Kohtuullisen tuntiveloitusperusteen osalta asiassa ei ole syytä poiketa edellä todetusta aiemmin omaksutusta linjasta.

Asian hoitamiseen käytetyn työtuntimäärän osalta työtuomioistuin toteaa, että käsiteltävä asia on ollut laadultaan ja laajuudeltaan tavanomainen riita-asia. Työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi asian hoitamisen edellyttämäksi vastaajan asiamiehen työtuntien määräksi kantajan myöntämät 60 tuntia.

Versowood Oy:n kohtuullisena oikeudenkäyntikulujen määränä on siten pidettävä 60 työtunnin ja 300 euron tuntiveloituksen perusteella 18.000 euroa ja kulujen osuutena 14,66 euroa eli yhteensä 18.014,66 euroa. Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa Teollisuusliitto ry korvaamaan Versowood Oy:lle näistä kuluista 12.000 euroa vaadittuine korkoineen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Versowood Oy on menetellyt Teollisuusliitto ry:n, Ammattiliitto Pron, Versowood Group Oy:n, Versowood Oy:n ja Paahtopuu Oy:n välisen Versowood Oy:n työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 37 §:n vastaisesti jättäessään korvaamatta pääluottamusmies A:lle hänelle muutoin osana palkkausta maksetun tuotantopalkkion työstä vapautustunneilta ajanjaksolla 1.3.–20.11.2022,
2. tuomitsee Versowood Oy:n suorittamaan Teollisuusliitto ry:lle 2.000 euroa työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja
3. velvoittaa Teollisuusliitto ry:n korvaamaan Versowood Oy:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä.

Kanne ja vastaajan esittämä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään enemmälti.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Mika Lallo, Satu Tähkäpää ja Sanna Rantala jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.