TT 2026:11

Virkamiehet olivat työskennelleet TE-toimistossa palveluesimiehen vaativuustason T10 viroissa. Vuonna 2021 he olivat siirtyneet työskentelemään työllisyyden kuntakokeiluun, jolloin heidän vakituiset virkansa olivat jääneet taustaviroiksi TE-toimistoon. TE-toimistossa oli toteutettu organisaatiouudistus, jossa palveluesimiesten tehtävät oli lakkautettu ja samalle esihenkilötasolle oli tullut palveluvastaavien tehtävät, jotka olivat pääosin vähintään vaativuustasolla T11.

Määräaikaisen työllisyyden kuntakokeilun päätyttyä vastuu työvoimapalveluiden järjestämisestä oli vuonna 2025 siirtynyt valtiolta kunnille. TE-toimiston henkilöstö tehtävineen oli siirtynyt liikkeen luovutuksella työvoimaviranomaisten eli kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Henkilöstö oli siirtynyt uusiin työvoimaviranomaisiin siirtohetkellä voimassa olevan virkansa tai virkasuhteensa mukaisella palkalla.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työnantajan katsottiin menetelleen tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ollut määritellyt kanteessa tarkoitettujen virkamiesten tehtäväkohtaisia palkanosia vähintään tasolle T11 ennen liikkeen luovutusta. Valtiovarainministeriö tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Ammattiliitto Pro ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö

Kuultava Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus(KEHA-keskus, entinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskus)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 17.4.2025

Suullinen valmistelu 17.9.2025

Pääkäsittely 12.–13.2.2026

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Työ- ja elinkeinoministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 18.2.2014 solmittu tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmästä työ- ja elinkeinotoimistoissa ja Koulutus- ja kehityskeskus Salmiassa on sisältänyt seuraavat määräykset:

3 § Palkkaustekijät

Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukot ovat liitteenä 1 ja 2 ja henkilökohtaisen palkanosan taulukot liitteinä 3 ja 4.

[- -]

Vaativuuden arviointitekijät ovat:

osaamisen laajuus
ongelmanratkaisun luonne (osaamisen syvyys)
johtaminen ja esimiestyö
vuorovaikutuksen luonne
pätevyys (koulutus ja työkokemus)

[- -]

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja noudatettavaan arviointijärjestelmään. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä.

Jokaisella on oikeus vuosittaisten kehityskeskustelujen käymiseen osana hyvää johtamista ja esimiestyötä. Kehityskeskustelujen yhteydessä tarkastellaan henkilön tehtäviä, työssä suoriutumista ja tehtävien kehittymistä, selvitetään kehittämis- ja koulutustarpeet ja laaditaan suunnitelma niiden toteuttamiseksi.

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies.

Arviointiryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin tapauksessa, joissa ei ole jo vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena arvioiden samankaltaisen tehtävän vaativuusarviointia. Arviointiryhmä määrittelee kantansa myös 8 momentin sekä 11 §:n 2 momentin mukaisissa tilanteissa.

Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten tai arviointiryhmän ehdotukset saatuaan.

Hallintolain 23 §:n huomioon ottaen arviointimenettely on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä.

Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden kesäkuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

A on työskennellyt 1.1.2013 lukien Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa (jäljempänä TE-toimisto) palveluesimiehen vakituisessa virassa, joka on arvioitu TE-toimiston palkkausjärjestelmässä tasolle T10. Hän on työskennellyt määräaikaisena palvelupäällikkönä ajalla 1.1.2014–28.2.2016.

B on työskennellyt 20.10.2014 lukien Uudenmaan TE-toimistossa palveluesimiehen vakituisessa virassa palkkausjärjestelmän tasolla T10. Hän on työskennellyt määräaikaisena palvelupäällikkönä ajalla 23.12.2016– 2.11.2017.

Uudenmaan TE-toimisto on 1.1.2021 toteutetussa organisaatiouudistuksessa lakkauttanut palveluesimiesten tehtävät, eikä TE-toimiston uudessa organisaatiossa ole enää ollut palveluesimiehen tehtäviä. Organisaatiouudistuksen jälkeen palveluvastaavat ovat toimineet palvelupäällikköjen alaisuudessa palvelukokonaisuuksien asiantuntijoiden lähiesihenkilöinä. Ennen organisaatiouudistusta asiantuntijoiden lähiesihenkilöinä olivat toimineet palveluesimiehet. Yritys- ja rekrytointipalveluiden palveluvastaavan tehtävän vaativuustaso on arvioitu arviointiryhmässä 24.11.2020 vaativuustasolle T11.

A ja B on suostumustensa perusteella siirretty 1.3.2021 lukien työskentelemään työllisyyden kuntakokeiluun kunnan työnjohdon alaisuuteen. Kuntakokeilussa työskentelevä TE-toimiston henkilöstö ei ole ollut virkavapaalla, vaan heidän vakituinen virkansa on ollut niin sanottuna taustavirkana TE-toimistossa. Kuntakokeilussa työskentelyn aikana kunnilla on ollut direktio-oikeus, jonka nojalla kunta on määrittänyt virkamiehen virkatehtävät ja tehtävänkuvan. Kuntakokeilussa työskentelevän virkamiehen tehtävän vaativuustaso ja palkkaus ovat määräytyneet kuitenkin TE-toimiston palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen mukaisesti.

A on kuntakokeilussa työskennellyt Espoon kaupungin hänelle osoittamassa palvelupäällikön määräaikaisessa tehtävässä (vaativuustaso ja tehtäväkohtainen palkanosa T13) 31.12.2024 saakka.

B on kuntakokeilussa työskennellyt Vantaan ja Keravan kaupunkien hänelle osoittamassa palveluesimiehen määräaikaisessa tehtävässä (vaativuustaso ja tehtäväkohtainen palkanosa T11) 1.3.–31.10.2021 ja palvelupäällikön määräaikaisessa tehtävässä (vaativuustaso ja tehtäväkohtainen palkanosa T13) 1.11.2021–31.12.2024.

Uudenmaan TE-toimisto on 31.12.2024 lakkautettu TE2024-uudistuksen toimeenpanon seurauksena, kun julkiset työvoimapalvelut on siirretty työvoimaviranomaisten hoidettavaksi. Myös määräaikainen työllisyyden kuntakokeilu on päättynyt 31.12.2024. TE-toimiston henkilöstö tehtävineen on 1.1.2025 lukien siirtynyt liikkeenluovutuksella työvoimaviranomaisten eli kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. A:n ja B:n osalta siirto on tapahtunut heidän vakituisten palveluesimiehen virkojensa mukaisen tehtäväkohtaisen palkanosan T10 suuruisella palkalla. Siirtyneen henkilöstön tehtävien määrittäminen on kuulunut uudelle työnantajalle 1.1.2025 lukien.

Erimielisyys koskee sitä, olisiko työnantajan tullut määritellä A:n ja B:n tehtäväkohtaiset palkanosat vähintään tasolle T11 aikavälillä 1.1.2021 – 31.12.2024 ja onko A:n ja B:n virkojen tehtäväkohtainen vaativuustaso ollut T11 alkaen 1.1.2021 tai viimeistään 31.12.2024 lukien.

Asiassa on käyty paikalliset erimielisyysneuvottelut.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että valtiovarainministeriö ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto on menetellyt valtion palkkausjärjestelmästä työ- ja elinkeinotoimistoissa ja Koulutus- ja kehityskeskus Salmiassa solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti, kun se ei ole määritellyt A:n ja B:n tehtäväkohtaisia palkanosia vähintään tasolle T11 aikavälillä 1.1.2021–31.12.2024

2. vahvistaa, että virkamiesten A:n ja B:n virkojen tehtäväkohtainen vaativuustaso on tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n perusteella ollut T11 alkaen 1.1.2021 tai viimeistään 31.12.2024 lukien

3. tuomitsee valtiovarainministeriön hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen rikkomisesta ja

4. velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 16.617 eurolla korkoineen.

Perusteet

Uudenmaan TE-toimiston organisaatiomuutos 1.1.2021 ja kuntakokeilu

Uudenmaan TE-toimistossa tehtiin organisaatiomuutos 1.1.2021 ja osa virkamiehistä siirrettiin määräaikaiseen kuntakokeiluun 1.3.2021.

Uudenmaan TE-toimisto oli organisaatiouudistuksen yhteydessä muuttanut palveluesimiesten virkanimikkeet 1.1.2021 lukien palveluvastaaviksi, eikä organisaatiossa ole tämän jälkeen ollut palveluesimiehen virkaa. Toisin sanoen asiantuntijoiden lähiesihenkilönä toimineen palveluesimiehen tilalle samaan esihenkilötasoon tuli asiantuntijoiden lähiesihenkilöksi palveluvastaavan tehtävä. Palveluvastaavan tehtävissä ei ole kyse uusista viroista.

Uudistuksen yhteydessä palveluvastaavien tehtävänkuva oli arvioitu arviointiryhmässä 24.11.2020 yhtä palkkaluokkaa korkeammaksi eli palkkaluokasta T10 palkkaluokkaan T11.

Uudenmaan TE-toimiston uuteen organisaatioon ei jäänyt yhtään sellaista esihenkilöä vaativuusluokkaan T10, jotka olisivat tehneet samankaltaista esihenkilötyötä kuin A ja B palveluesimiehinä olivat tehneet. Palveluesimiehen ja palveluvastaavan tehtävien ydinsisältö on sama, ja töiden vaativuustaso on samanlainen.

Uudenmaan TE-toimisto oli jättänyt muuttamatta palveluesimiehinä työskennelleiden A:n ja B:n tehtävänimikkeet palveluvastaaviksi yhdenmukaisesti muiden kanssa 1.1.2021. Työnantaja oli myöskin jättänyt sijoittamatta A:n ja B:n vakituiset virat uudessa organisaatiossa olemassa oleviin tehtäviin ja jättänyt päivittämättä heidän tehtävänkuvansa. Työnantaja ei ollut myöskään arvioinut A:n ja B:n taustavirkojen tehtävänkuvien vaativuusluokkaa uudessa organisaatiossa 1.1.2021 alkaen samaan vaativuusluokkaan kuin vastaavat työtehtävät oli arvioitu kategorisesti. Uudenmaan TE-toimiston kaikkien lähiesihenkilöiden eli palveluvastaavien ja kuntakokeiluun sijoitettujen lähiesihenkilöiden eli palveluesimiehien tehtävänkuvat oli kaikki arvioitu organisaatiomuutoksessa TE-toimiston palkka-arviointiryhmässä tasoille T11 tai T12.

A:n ja B:n taustavirkojen tehtävänkuvat olivat lähiesihenkilön tehtäviä ja vastasivat uuden palveluvastaavan tehtävänkuvan vaativuustasoa sekä kuntakokeiluun sijoitettujen palveluesimiesten tehtävän vaativuustasoa. Työnantaja on jättänyt päivittämättä nämä tehtävänkuvat olemassa olevaan organisaatioon ja uudistuksen jälkeen vallinneeseen vaativuusluokkaan.

A ja B olivat ehtineet työskennellä Uudenmaan TE-toimiston uudessa organisaatiossa 1.1.–28.2.2021 esihenkilötehtävissä yhdessä palveluvastaavien kanssa. Työnantajan olisi tuona aikana tullut päivittää tehtävänkuva ja arvioida uuteen organisaatioon jäävä taustavirka ajankohtaiselle vaativuustasolle uudessa organisaatiossa eli vähintään tasolle T11, kuten muidenkin lähiesihenkilöiden kanssa oli toimittu. Tämä velvollisuus on ollut jo tuolloin, koska kuntakokeilun on tiedetty olevan määräaikainen ja taustaviran mukainen tehtävänkuva oli osittain vanhentunut organisaatiorakenteen muututtua. Kuntakokeilun valmistelutehtäviä he olivat tuona aikana tehneet vain satunnaisesti enintään yhtenä päivänä viikossa.

A ja B olivat työskennelleet määräaikaisessa kuntakokeilussa 1.3.2021–31.12.2024 tehtävämääräyksellä siten, että heidän vakituiset virkansa olivat jääneet taustaviroiksi Uudenmaan TE-toimistoon eli he olivat koko ajan virkasuhteessa Uudenmaan TE-toimistoon. Uudenmaan TE-toimisto oli määritellyt B:n kuntakokeilun aikana tekemien palveluesimiehen työtehtävien palkkaluokan tasolle T11. Tämä työ oli vastannut vaativuudeltaan A:n ja B:n lepäämään jääneiden virkojen vaativuustasoa.

Kuntakokeilu oli päättynyt 31.12.2024, jolloin B ja A olivat teknisesti ottaen palanneet Uudenmaan TE-toimistossa oleviin vakituisiin virkoihinsa uuteen organisaatioon, sillä he ovat siirtyneet 1.1.2025 Uudenmaan TE-toimistosta kunnalle liikkeenluovutuksella, eivät siis kunnalta kuntaan. Uudenmaan TE-toimiston ajankohtaiset tehtävät ja tehtäviä hoitava henkilöstö oli 1.1.2025 siirtynyt liikkeenluovutuksilla kuntiin tehtävineen sekä euromääräisine palkkoineen. Siirtoihin sovellettiin virkamieslain 5 e ja 5 f §:ää.

Liikkeenluovutuksessa henkilöstö siirtyy virkansa tai tehtävänsä mukaisella euromääräisellä palkalla uuden työnantajan palvelukseen. Työnantajan laiminlyönnin vuoksi A:n ja B:n tehtäväkohtainen palkanosa ei vastannut sitä tehtävää, jolla he kunnalle siirtyivät.

Keskeistä asiassa on se, että virat eivät siirry, vaan tehtävät siirtyvät ja niitä hoitavat henkilöt siirtyvät tehtävien siirtyessä. Lisäksi keskeistä on, ettei liikkeenluovutus saa vaikuttaa heikentävästi virkamiehen oikeuksiin, kuten palkkaan. Kun työnantajalla on jo vuonna 2023 ollut tieto siitä, että tehtävät siirtyvät Uudenmaan TE-toimistosta kuntiin liikkeenluovutuksella, on työnantajan täytynyt määritellä se tehtävä, jolla virkamies siirtyy ja tässä samalla huolehtia siitä, että virkamiehen palkka vastaa sitä tehtävää, jolla hän siirtyy. Liikkeenluovutuksen jälkeen uusi työnantaja on ollut velvollinen maksamaan sitä euromääräistä palkkaa, jolla henkilö on uuden työnantajan palvelukseen siirtynyt. Uusi työnantaja voi toki järjestellä tehtävät uudestaan liikkeenluovutuksen jälkeen mutta palkka on maksettava samana tietyn ylimenokauden yli. Liikkeenluovutuksessa Uudenmaan TE-toimisto tai Keha-keskus on rinnastanut A:n ja B:n muihin palveluesimiehiin ja palveluvastaaviin, vaikka heidän palkkansa on ollut ns. vanhan palveluesimiehen palkka.

A:llä ja B:llä on siirtymähetkellä ollut palveluesimiehen virka, jonka tehtävänkuva on lähiesihenkilötehtävä, mutta jonka tehtävänkuva oli vanhentunut organisaatiouudistuksen myötä jo 1.1.2021. Uudessa organisaatiossa sama lähiesihenkilötehtävä on ollut palveluvastaavan tehtävä (T11 ja T12). Kun A ja B ovat siirtyneet esihenkilötehtävissä kuntiin, on taustaviran mukainen tehtävänkuvan vaativuustaso tullut ennen liikkeenluovutusta päivittää tai heijastaa ko. virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaisesti vastaamaan uuden organisaation lähiesihenkilötehtävää. Ei ole ollut enää olemassa vanhaa organisaatiota, jossa esihenkilötehtävä olisi voinut olla tasolla T10, sillä uusi organisaatiomalli oli nostanut kaikkien asiantuntijoiden esihenkilöiden tehtäväkohtaisen palkanosan vähintään tasolle T11.

Se esihenkilötehtävä, jolla A ja B siirtyivät liikkeenluovutuksella, ei myöskään tosiasiassa vastannut palkkaluokkaa T10. Mikäli työnantaja katsoo, etteivät A ja B palanneet Uudenmaan TE-toimiston vakituisiin virkoihin 31.12.2024 kuntakokeilun päätyttyä, ovat he siirtyneet kuntiin 1.1.2025 palvelupäällikön tehtävänkuvalla, joka taas vastaa vaativuusluokkaa T13.

Työnantajan toiminta on saattanut A:n ja B:n eriarvioiseen asemaan kaikkien vastaavaa esihenkilötyötä tekevien virkamiesten kanssa. Kaikkien Uudenmaan TE-toimiston lähiesihenkilöiden tehtävänkuvat oli arvioitu vähintään tasolle T11 organisaatiouudistuksen ja kuntakokeilun myötä. Myös A ja B olivat työskennelleet palkkaluokassa T11 ja T13 ajanjakson 1.1.2021–31.12.2024. Työnantaja alensi A:n ja B:n palkkaluokan liikkeenluovutuksen takia, verrattuna samaa työtä tekeviin esihenkilöihin. Kaikki uuteen organisaatioon sijoitetut lähiesihenkilöt sekä myös kuntakokeiluun suoraan palkatut lähiesihenkilöt eli palveluesimiehet ja palveluvastaavat siirtyivät liikkeenluovutuksessa vähintään vaativuustason T11 palkalla, kun taas A ja B siirtyivät vaativuustason T10 palkalla, vaikka se ei vastannut enää uuden organisaatiomallin lähiesihenkilön vaativuusluokkaa, eikä sellaista esihenkilön tehtävää enää ollut, mikä olisi sijoitettuna T10 vaativuuteen. Työnantaja ei ole kohdellut A:ta ja B:tä yhdenvertaisesti muiden samaa työtä tekevien esihenkilöiden kanssa.

Määräaikainen kuntakokeilu tai liikkeenluovutus ei ole syy kohdella virkamiehiä epätasa-arvoisesti eikä jättää noudattamatta virkaehtosopimuksen palkan määräytymistä koskevia määräyksiä.

Työnantaja on laiminlyönyt huolehtia taustavirkojen hallinnollisesta hoidosta ja taustaviran vaativuustason tarkastamisesta siten, että virkamiehet tulisivat yhdenvertaisesti kohdelluiksi. Riidatonta on, ettei palveluesimiehen virkaa enää ollut Uudenmaan TE-toimistossa uudessa organisaatiossa 1.1.2021 alkaen, eivätkä virkamiehet olleet virkavapaalla eikä virkaa ollut lakkautettu. Näin ollen työnantajan on tullut päivittää työehtosopimuksen mukaisesti taustavirkojen tosiasialliset tehtävät ja vaativuusluokat vastaamaan 1.1.2021 voimaan tullutta uutta organisaatiota ennen liikkeenluovutusta, jotta virkamiehet voivat siirtyä liikkeenluovutuksella sillä palkkatasolla, joka vastaa heidän tosiasiallista tehtävänkuvaansa, jolla he ovat tosiasiassa siirtyneet. Liikkeenluovutus ei saa vaikuttaa virkamiehen etuihin ja oikeuksiin negatiivisesti.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

Työnantaja on menetellyt tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti, kun se ei ole arvioinut ja vahvistanut vakituisten virkojen tehtäväkohtaista palkanosaa vastaamaan A:n ja B:n tosiasiallisten tehtävien ja muuttuneen organisaation vaativuustasoa ajanjaksolla 1.1.2021–31.12.2024. Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n ja hallintolain 23 §:n mukaan arviointi on suoritettava ilman aiheetonta viivästystä.

Ensisijaisesti tehtäväkohtainen palkanosa olisi tullut arvioida tasolle T11 yhdenvertaisesti muiden kanssa organisaatiomuutoksessa 1.1.2021 alkaen siten, että A ja B olisi sijoitettu uudessa organisaatiossa olevaan tehtävään. Kuntakokeilu oli alkanut vasta 1.3.2021, joten A ja B olisi tullut sijoittaa uuteen organisaatioon. Tiedossa ollut lyhyt määräaikainen kuntakokeilu ei ole ollut syy olla sijoittamatta virkamiehiä uuteen organisaatioon tai hoitamatta A:n ja B:n taustavirkoja hallinnollisesti ajanmukaiseen tasoon. Työnantaja oli linjannut vastaavat tehtävät tasolle T11, joten myös A:n ja B:n tehtäväkohtainen palkanosa olisi tullut arvioida samalle tasolle myös taustaviroissa, vaikka heitä ei olisi sijoitettu uuteen organisaatioon. A:n ja B:n palveluesimiehen lähiesihenkilön tehtävän vaativuustaso olisi tullut heijastaa vastaamaan uuden organisaation lähiesihenkilöiden tehtävien vaativuustasoa.

Toissijaisesti A:n ja B:n tehtäväkohtainen palkanosa olisi tullut arvioida 1.1. ja 28.2.2021 välisenä aikana, kun A ja B olivat jatkaneet työskentelyä Uudenmaan TE-toimiston uudessa organisaatiossa ennen kuntakokeilua, ja heidän tehtäviensä vaativuustaso oli vastannut vähintään vaativuustasoa T11. Oli kuitenkin jo tuossa vaiheessa selvää, että palveluesimiehen tehtävää T10 ei organisaatiossa enää ollut.

Viimesijaisesti A:n ja B:n tehtäväkohtainen palkanosa olisi tullut arvioida viimeistään 31.12.2024, kun määräaikainen kuntakokeilu oli päättynyt. Työnantajan olisi tullut varmistaa, että A ja B olivat 31.12.2024 olleet sijoitettuina virastossa olemassa oleviin tehtävänkuviin. Koska A:n ja B:n palveluesimiehen tehtävien vaativuustaso oli vastannut palveluvastaavan tehtävien vaativuustasoa, työnantajan olisi tullut tarkistaa ennen liikkeenluovutusta sekä heti kuntakokeilun päätyttyä, että heidän taustavirkojensa tehtäväkohtainen palkanosansa oli päivitetty samalle tasolle kuin vastaavat tehtävät uudessa organisaatiossa, eli tasolle T11.

Työnantaja on ollut tietoinen siitä, että A:n ja B:n virkojen tehtävänkuva on vastannut palkkaluokkaa T11 jo 1.1.2021 alkaen uuden organisaation myötä, mutta ei ole suorittanut tehtäväkohtaisen palkanosan arviointia virkaehtosopimuksen mukaan kohtuullisessa ajassa. Työnantaja on jättänyt arvion kokonaan tekemättä, eikä ole kohdellut virkamiehiä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Näin ollen kyseessä on tahallinen menettely, jonka takia tuomittavan hyvityssakon tulee olla tuntuva.

Erimielisyysasian käsittely

Keha-keskuksen edustajien kanssa on paikallisneuvottelua käynnistettäessä nimenomaisesti sovittu, ettei paikallista neuvonpitoa pidetä. Tähän vetoaminen vastaajan toimesta oikeudenkäynnissä on siten epäkorrektia ja tarpeetonta.

Paikallisneuvottelut on pyydetty heti syksyllä 2024, kun asiassa on käynyt ilmi kanteessa tarkoitettuja virkamiehiä koskeva kohtelu liikkeenluovutuksessa palkan osalta.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 20.625 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kanteen vahvistusvaatimus

A ja B eivät olleet vahvistusvaatimuksessa tarkoitettuna aikana työskennelleet vakituisten taustavirkojensa mukaisissa tehtävissä eivätkä myöskään uusissa palveluvastaavan esihenkilötehtävissä Uudenmaan TE-toimiston 1.1.2021 voimaan tulleessa uudessa organisaatiossa.

A ja B oli 1.1. – 28.2.2021 määrätty työnantajan määräaikaisilla tehtävämääräyksillä lyhyen välivaiheen kestäviin kuntakokeilun valmistelutehtäviin ja niihin liittyviin TE-toimiston henkilöstön siirtymistä koskeviin toimeenpanotehtäviin. Kuntakokeilut olivat tarkoittaneet niiden alaan kuuluvien asiakkuuksien siirtämisen lisäksi yhteensä 364 henkilön siirtymistä TE-toimistosta Uudenmaan viidelle kokeilualueelle kunnan työnjohdon alaisuuteen. Muutos oli edellyttänyt merkittävästi valmistelutoimenpiteitä. Kuntakokeiluja koskevan lainsäädännön voimaantulo oli siirretty kahdella kuukaudella alkamaan 1.3.2021. A oli toiminut kuntakokeilun palvelupäällikön määräaikaisessa valmistelutehtävässä (vaativuustaso ja tehtäväkohtainen palkanosa T13) ja B kuntakokeilun esimiehen määräaikaisessa valmistelutehtävässä (vaativuustaso ja tehtäväkohtainen palkanosa T10).

A ja B oli 1.3.2021 lukien siirretty työskentelemään työllisyyden kuntakokeiluun kunnan työnjohdon alaisuuteen. He olivat antaneet siirtoihin virkamieslain 20 §:ssä tarkoitetun suostumuksen. A ja B eivät olleet työskennelleet Uudenmaan TE-toimiston vakituisten virkojensa mukaisissa palveluesimiehen tehtävissä sinä aikana, kun heidät oli siirretty työskentelemään kuntakokeiluun eli ajalla 1.3.2021 – 31.12.2024.

Työnantajalla ei ole ollut velvollisuutta vakituisten taustavirkojen tehtäväkohtaisen palkanosan vaativuustason uudelleenarviointiin ennen kuntakokeiluun siirtymistä tai sen jälkeenkään ennen A:n ja B:n siirtymistä uuden kuntatyönantajan palvelukseen liikkeenluovutuksella. Vakituisten virkojen tehtäviin ei ole tullut tänä aikana palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja olennaisia muutoksia. Virkamiehet ovat työskennelleet määräaikaisissa toisissa tehtävissä, joiden kestäessä vaativuus on tarkasteltu kyseisten tehtävien perusteella. Toisin kuin kanteessa on väitetty, tällaiselle määräaikaiselle toiselle tehtävälle kuntakokeilussa (kuten B:n määräaikaiset palveluesimiehen tehtävät Vantaa-Keravan työnjohdon alla 1.3.2021 – 31.10.2021) vahvistettu palkkaluokka ei ole edellyttänyt A:n tai B:n taustavirkojen vaativuuden uudelleen arviointia.

A:n ja B:n tehtäväkohtainen palkanosa on määräytynyt ajanjaksolla 1.1.2021–31.12.2024 heidän tänä aikana suorittamien kulloistenkin määräaikaisten tehtävien vaativuuden perusteella. Koska A:n tai B:n taustaviran tehtävänkuvassa ei ole tällä välin tapahtunut muutosta, ei työnantajalla ole ollut velvollisuutta – tai edes perustetta – arvioida uudelleen niiden vaativuutta palkkausjärjestelmäsopimuksen määräysten nojalla. Kuntakokeilun aikana ei ole ollut näköpiirissä, että A ja B palaisivat työskentelemään Uudenmaan TE-toimistoon vakituisten virkojensa tehtäviin. Organisaatiouudistuksen vuoksi TE-toimistossa ei ole enää ollut vastaavia tehtäviä.

Uudenmaan TE-toimistolla ei ole ollut velvollisuutta sinä aikana, kun virkamies työskentelee määräaikaisessa muussa tehtävässä, sijoittaa hypoteettisesti tai ennakolta taustavirkaa silloiseen organisaatiomalliinsa. Mikäli määräaikaiset kuntakokeilut olisivat päättyneet johtamatta TE2024-uudistuksen toteutumiseen, olisi TE-toimistossa käyty yt-neuvottelut, ja kuntakokeiluun työskentelemään siirrettyjen ja tarvittaessa myös TE-toimistossa työskentelevän henkilöstön kanssa käyty muutoskeskustelut, joiden perusteella kuntakokeilun jälkeinen TE-toimiston organisaatio ja sijoittuminen TE-toimiston tehtäviin olisi määrittynyt. Tehtäviä olisi mahdollisesti täytetty osin ilmoittautumismenettelyllä. Sijoittumisen jälkeen työnantajan olisi tullut tarkastella henkilölle kuuluvien tehtävien perusteella tehtävänkuvien päivitys ja tarvittaessa arviointi.

Myöskään tasapuolisen kohtelun vaatimus ei ollut edellyttänyt A:n ja B:n vakituisten taustavirkojen tehtäväkohtaisen vaativuustason nostamista tasolle T11 1.1.2021 lukien. A:n ja B:n taustavirkojen mukainen palveluesimiehen tehtävä ei vastaa palveluvastaavan tehtävää. Palveluvastaavien tehtävänkuvat olivat olleet uusia, ja ne oli luotu vastaamaan TE-toimiston organisaatiouudistuksen jälkeisen toimintamallin vaatimuksia.

Uudenmaan TE-toimiston organisaatiouudistus oli toteutettu vastaamaan 2020-luvun työmarkkinoiden tarpeita ja TE-toimistolta kuntakokeiluissa pois siirrettyjen tehtävien myötä muuttunutta toiminnan painopistettä. Muutos aikaisempaan organisaatioon oli ollut merkittävä. TE-toimiston organisaatiouudistuksen yhteydessä oli luovuttu aikaisemmin käytössä olleista kolmesta palvelulinjasta, ja niiden toimipaikkakohtaisesta organisoinnista. Uusi organisaatio oli muodostunut neljästä vastuualueesta. Yritys- ja rekrytointipalveluiden vastuualue oli järjestetty alueellisesti sekä toimialoittain. Asiakaspalvelu oli organisaatiomuutoksen myötä keskitetty kyseiselle vastuualueelle. Muut vastuualueet olivat lähinnä keskittyneet tarjoamaan sille tukipalveluita ja toimineet koko Uudenmaan alueella tehtäväryhmittäin järjestettynä. Työttömyysturvan vastuualue toimi valtakunnallisesti koko maan alueella. Aiemmin käytössä olleiden kolmen palvelulinjan lakkauttaminen ja siirtyminen uuteen toimialakohtaiseen malliin oli asettanut rekrytointipalvelujen toiminnalle uusia vaatimuksia. Muutos oli edellyttänyt sekä aiempaa laajempaa substanssiosaamista, kun enää ei ollut riittänyt yhden palvelulinjan asiakasryhmää koskevan säädöspohjan osaaminen, että syvällisempää ymmärrystä toimialojen erityispiirteistä. Samanaikaisesti kumppanuusyhteistyön merkitys oli kasvanut uudistuksen myötä. Työttömyysturvan vastuualue oli aloittanut 1.10.2021, jolloin tehtävät oli keskitetty valtakunnallisesti Uudenmaan TE-toimistoon. Muilta osin uudistus oli tullut voimaan 1.1.2021.

Uudistus oli vaikuttanut erityisesti esihenkilörakenteeseen, esihenkilöiden tehtäviin ja vastuisiin sekä esihenkilöiden määrään. Palveluesimiesten tehtävät oli lakkautettu, ja niitä lähinnä vastaavalle organisaatiotasolle olivat tulleet uudet palveluvastaavien tehtävät, jotka olivat kuitenkin tehtävän sisällön ja vastuiden osalta eronneet merkittävästi aikaisemmista palveluesimiesten tehtävistä. Siksi palveluvastaavien tehtävien vaativuustasot oli arvioitu uusina tehtävinä arviointiryhmän kokouksessa 24.11.2020.

Palveluvastaavien tehtävät oli täytetty sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä, jonka hakuaika oli ollut 23.10.–1.11.2020, ja tehtävät oli täytetty toistaiseksi voimassa olevina 1.1.2021 alkaen. Samaan aikaan palveluvastaavien ilmoittautumismenettelyn kanssa ilmoittautumismenettelyssä olivat olleet myös kuntakokeilun esihenkilötehtävät, joihin A ja B olivat tulleet valituiksi. A ja B eivät olleet missään vaiheessa tehneet Uudenmaan TE-toimiston organisaatiomuutoksen takia luotua palveluvastaavan tehtävää.

Myöskään A:n ja B:n siirtyminen liikkeenluovutuksella kuntatyönantajan palvelukseen TE-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä valtiolta kunnille 1.1.2025 ei ole synnyttänyt velvollisuutta muuttaa heidän taustavirkojensa vaativuutta ennen luovutushetkeä. Virkamiesten työskentely kunnan/kaupungin johdon ja valvonnan alaisena työllisyyden hoidon kuntakokeilusta annetun lain 19 §:n nojalla oli kestänyt 31.12.2024 asti. A ja B olivat siirtyneet välittömästi määräaikaisen kuntakokeilun päättyessä TE2024-uudistuksessa liikkeenluovutuksella kuntatyönantajan palvelukseen, jonka toimivaltaan kuului määrittää henkilöstönsä työtehtävät. He eivät olleet välissä työskennelleet Uudenmaan TE-toimistossa. Heillä ei siten ole ollut ennen liikkeenluovutusta Uudenmaan TE-toimistossa sellaisia toistaiseksi voimassa olevia aiemmin määritellystä vakituisesta tehtävänkuvauksestaan poikkeavia tosiasiallisia tehtäviä, joita vasten tehtävänkuvaus olisi tullut päivittää. Näin ollen heidän vakituisen virkansa mukaiseen tehtävänkuvaan ei ollut tullut ennen liikkeenluovutusta tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n tarkoittamia muutoksia. Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n perusteella vaativuusarviointi perustuu nimenomaan tehtävänkuvaan ja tehtävänkuvaa tarkastellaan tehtävien muuttuessa. Kyseinen sopimuskohta ei synnytä velvollisuutta taustaviran vaativuuden uudelleenarviointiin, kun sen mukaiseen tehtävänkuvaan ei ole tullut muutoksia virkamiehen työskennellessä määräaikaisesti muissa kuin taustavirkansa mukaisissa tehtävissä. Liikkeenluovutus ei muuta tätä. Valtiolta siirtyvä henkilöstö oli siirtynyt uusiin työvoimaviranomaisiin luovutushetkellä 1.1.2025 voimassa olleen virkansa tai virkasuhteensa mukaisella palkalla, ja palkka oli 1.1.2025 lukien maksettu euromääräisenä.

Työnantajan ei ole mahdollista tai perusteltua vahvistaa, että kuntakokeilussa toimineen virkamiehen tehtävän vaativuus muodostuisi automaattisesti samaksi kuin TE-toimistossa toisissa tehtävissä työskennelleen virkamiehen tehtävän vaativuus. Kun kyseessä olevat virkamiehet eivät ole palanneet työskentelemään TE-toimistoon eikä paluuta ollut edes suunniteltu TE2024-uudistuksen toimeenpanon vuoksi, heille ei ollut määritelty uudistuneeseen organisaatioon sen tarpeita vastaavia tehtäviä. Vakituisten tehtävienkuvien tarkistaminen oli määräaikaisten tehtävien päätyttyä 31.12.2024 ollut liikkeenluovutuksen seurauksena uuden kuntatyönantajan tehtävä 1.1.2025 alkaen.

Työnantaja ei ole perusteettomasti asettanut A:ta ja B:tä eri asemaan kuin Uudenmaan TE-toimiston palveluvastaavan tehtävissä työskennelleitä virkamiehiä tai suoraan kuntakokeiluun rekrytoituja virkamiehiä myöskään liikkeenluovutuksen yhteydessä. Kyse ei ole ollut vertailukelpoisista tilanteista. A:n ja B:n palveluesimiehen taustaviran mukaisia tehtäviä ei voi sisällöltään ja laajuudeltaan verrata palveluvastaavan tehtävään, eivätkä he ole tehneet kyseessä olevaa palveluvastaavan tehtävää. Näin ollen A ja B eivät ole samassa asemassa kuin ne 31.12.2020 saakka palveluesimiehen tehtävissä työskennelleet virkamiehet, jotka ovat TE-toimiston uudessa organisaatiossa työskennelleet uudessa 24.11.2020 arvioidussa palveluvastaavan tehtävänkuvassa. Sen sijaan A:n ja B:n asema on vastaava kuin niiden muiden palveluesimiesten tehtävässä 31.12.2020 saakka työskennelleiden virkamiesten, jotka ovat alkuvuonna 2021 työskennelleet kuntakokeilun käynnistymiseen liittyvissä valmistelutehtävissä ja 1.3.2021 alkaen siirtyneet työskentelemään kuntakokeilun tehtäviin, joissa he ovat työskennelleet 31.12.2024 asti. He ovat kaikki siirtyneet määräaikaisten kuntakokeilun tehtäviensä päätyttyä 31.12.2024 vakinaisen virkansa eli taustaviran mukaisella euromääräisellä palkalla. Siirtohetken euromääräinen palkka on määrittynyt nimenomaan vakinaisen viran tehtävänkuvan palkan mukaan myös muilla ennen liikkeenluovutusta kuntakokeilun määräaikaisissa tehtävissä toimineilla.

Näiden keskenään vertailukelpoisessa asemassa olevien henkilöiden osalta eli kaikkien, joilla oli ollut olemassa taustavirka ja määräaikaiset tehtävät olivat päättyneet ennen liikkeenluovutusta, Uudenmaan TE-toimisto on menetellyt yhdenmukaisella tavalla. Sen sijaan suoraan kuntakokeiluun rekrytoiduilla ei ole ollut vakituista taustavirkaa, jonka perusteella tehtävät olisivat määräytyneet siirron jälkeen, jos uusi kuntatyönantaja ei tekisi niihin muutoksia, ja jonka mukaisesti siirtohetken palkka olisi voinut määräytyä. Siksi suoraan kuntakokeiluun rekrytoitu ei ole ollut vertailukelpoinen verrokki koskien vaatimusta uudelleen arvioida A:n ja B:n taustavirkojen vaativuustaso ennen liikkeenluovutusta. Joka tapauksessa liikkeenluovutuksen myötä on ollut nimenomaan luovutuksensaajan vastuulla huolehtia siitä, että A:lle ja B:lle maksettava palkka vastaa 1.1.2025 lukien eli kuntakokeilun määräaikaisten tehtävien päätyttyä heidän tehtäviään uudessa organisaatiossa. Tämä koskee myös varmistumista palkkauksen tasapuolisuudesta vastaavaa työtä tekevien kanssa.

Hyvityssakkovaatimus

Uudenmaan TE-toimisto ei ole rikkonut tietensä tai muutoinkaan palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:n määräyksiä. Valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuja perusteita hyvityssakon tuomitsemiselle ei siten ole.

A:n ja B:n tehtäväkohtainen palkanosa on määräytynyt ajanjaksolla 1.1.2021–31.12.2024 kyseisten henkilöiden tänä aikana suorittamien määräaikaisten tehtävien vaativuuden perusteella. Velvollisuutta taustavirkojen tehtäväkohtaisen palkanosan muuttamiseen ajanjaksolla 1.1.2021–31.12.2024 ei ole ollut. Heillä on ollut lyhyen välivaiheen kestävät valmistelevat tehtävät ennen kuntakokeilun siirtynyttä aloituspäivämäärää, ja tämän jälkeen he ovat toimineet ennen liikkeenluovutusta yksinomaan kuntakokeilussa kunnan työnjohdon alaisuudessa. Siksi ei ole perusteltua edellyttää, että Uudenmaan TE-toimiston olisi pitänyt sijoittaa heidät määräaikaisten tehtävien kestäessä myös uudistuneeseen organisaatioon.

Jos työtuomioistuin kuitenkin katsoisi virkaehtosopimusta rikotun, tulisi hyvityssakon määrässä ottaa huomioon mahdollisen vahingon vähäinen määrä. A:lle ja B:lle on aikavälillä 1.1.2021–31.12.2024 maksettu palkkaa vähintään tason T11 mukaisesti. Ainoana poikkeuksena on B:n työskentely kuntakokeilun valmistelutehtävässä 1.1.–28.2.2021. Syyllisyyden määrään tulisi katsoa vaikuttavan alentavasti se, ettei mitään vaatimusta A:n tai B:n taustavirkojen mukaisen vaativuustason nostamisesta 1.1.2021 alkaen ollut esitetty ennen kuin vasta yli kolme vuotta myöhemmin 2.10.2024 työnantajalle saapunutta paikallisneuvottelupyyntöä.

Erimielisyysasian käsittely

A:n ja B:n asiassa ei ole pidetty välitöntä neuvonpitoa Uudenmaan TE-toimistossa, sillä Ammattiliitto Pro ry:n pääluottamusmiehen aloitteesta oli loppusyksystä 2024 jouduttu sopimaan poikkeuksellisesta asian käsittelyjärjestyksestä, jotta erimielisyysprosessi ehdittäisiin käydä ennen liikkeenluovutusta. A, B tai Ammattiliitto Pro ry heidän puolestaan ei ollut ennen 2.10.2024 työnantajalle saapunutta paikallisneuvottelupyyntöä esittänyt vaatimusta vakinaisen palveluesimiehen (T10) taustaviran tehtäväkohtaisen palkan vaativuustason muuttamisesta tasolle T11. Toisin sanoen työnantajalla ei ole ollut tietoa A:n ja B:n osalta vaatimuksesta ja sen perusteista ennen paikallisneuvottelupyyntöä. Tämä siitä huolimatta, että Pro ry oli jo alkuvuodesta 2024 ollut tietoinen siitä, että palkkaus tulisi määräytymään liikkeenluovutuksessa nimenomaan taustaviran mukaisesti määräaikaisten tehtävien päättyessä viimeistään 31.12.2024.

Edellä mainitut seikat on huomioitava mahdollisen hyvityssakon määrää arvioitaessa ja oikeudenkäyntikulujen jakautumisessa.

Oikeudenkäyntikulut

Kanteen tullessa hylätyksi asiassa ei ole perusteita velvoittaa valtionvarainministeriötä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja. Vastaajaa ei tule määrätä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja ainakaan kokonaisuudessaan erityisesti siitä syystä, että kantaja on vasta niin myöhäisessä vaiheessa esittänyt paikallisneuvottelupyyntönsä, ettei tavanomaista erimielisyysprosessia sisältäen myös välittömän neuvonpidon olisi ehditty käydä ennen liikkeenluovutusta. Lisäksi kanteessa oli esitetty täysin uusia vaatimuksia, joihin työnantajalla ei ole ollut mahdollisuutta ottaa aiemmin kantaa ja joista on sittemmin luovuttu.

Asianosaisten tulisi ensisijaisesti vastata oikeudenkäyntikuluistaan kokonaan itse tai ainakin kantajalle maksettavia kuluja tulisi alentaa. Taustavirkoja ei ole aiemminkaan arvioitu uudelleen eikä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa ole taustaviran uudelleenarviointia koskevaa määräystä. Oikeudellisesti epäselvää luonnetta osaltaan kuvaa myös se, että 1.1.2021 alkavaan ajanjaksoon liittyvä paikallisneuvottelupyyntö esitettiin vasta 2.10.2024 ja että kanteessa oli alkujaan esitetty vaatimus myös sellaisen ajanjakson osalta, josta sittemmin luovuttiin.

Vastaajalla ei ole huomautettavaa tuntihinnan kohtuullisuuden tai kokonaistuntimäärän tarpeellisuuden osalta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. TE-toimiston palkkausjärjestelmäsopimuksen liite 1, uuden palkkausjärjestelmän käsikirja ja ohjeisto työvoimatoimistoille, joulukuu 2004

2. TE-toimistojen valtakunnallisen seuranta- ja kehittämisryhmän suositus, 18.6.2022

3. [todisteesta luovuttu]

4. A:n tehtävänkuva, palveluesimies 20.5.2016

5. B:n tehtävänkuva, palveluesimies 3.3.2016

6. Arviointiryhmän pöytäkirja 24.11.2020

7. Uusi palveluvastaavan tehtävänkuva, yritys- ja rekrytointipalvelut

8. Henkilöstön jakautuminen vaativuustasoille nimikkeittäin 10.4.2024

9. Virkamiehistä toimitetut tiedot ja palkka liikkeenluovutuksessa

10. Aikaistamissopimus

11. Yhteistoimintaneuvottelun pöytäkirja 2.12.2020 / neuvottelu 25.11.2020 / organisaatiomuutos

12. Yhteistoimintaneuvottelun pöytäkirja 28.10.2020 / kuntakokeilu

13. Yhteistoimintaneuvottelu / TE2024-uudistus, pöytäkirja 6.11.2023

14. Arviointiryhmän pöytäkirja 16.3.2021

15. Oikaisupyyntö 8.2.2021

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. TE-toimiston palkkausjärjestelmäsopimuksen liite 1, uuden palkkausjärjestelmän käsikirja ja ohjeisto työvoimatoimistoille, joulukuu 2004

2. TE-toimistojen valtakunnallisen seuranta- ja kehittämisryhmän suositus, 18.6.2022

3. KEHA-keskus Työllisyyden kuntakokeilut ja palkan määräytyminen 25.6.2020 (työnantajan tausta-aineisto paikallisneuvotteluun 7.11.2024 sivulta 9 lukien)

4. Arviointiryhmän pöytäkirja 24.11.2020

5. A, tehtävämääräys valmistelutehtävät, palvelupäällikkö 1.1.-28.2.2021

6. B, tehtävämääräys valmistelutehtävät, palveluesimies 1.1. - 28.2.2021

7. B, tehtäväkohtaisen palkan muutos 1.3.2021 lukien T11

8. Ote pöytäkirjasta Uudenmaan TE-toimiston organisaatiouudistusta koskevasta yt-neuvottelusta 22.10.2020, asiakohdat 4 ja 5

9. Ote pöytäkirjasta Uudenmaan TE-toimiston organisaatiouudistusta koskevasta yt-neuvottelusta 25.11.2020, asiakohta 6

10. Henkilöstösiirrot valtiolta kuntiin/työvoimaviranomaisiin, diat 4, 5, 11 ja 12

11. Suuntaviivoja Uudenmaan TE-toimiston organisaatiouudistukselle 2021

12. Uudenmaan TE-toimiston organisaatiokaavio 2018

13. A:n vakinaisen palveluesimiehen viran tehtävänkuva 2016

14. B:n vakinaisen palveluesimiehen viran tehtävänkuva 2016

15. Uusi palveluvastaavan tehtävänkuva, yritys- ja rekrytointipalvelut

16. B:n määräaikaisen kuntakokeilun palveluesihenkilön tehtävänkuva 3.5.2021

17. Uudenmaan TE-toimiston organisaatiouudistus 2021 – Palveluvastaavien rekrytointi -hakuilmoitus

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B

3. C, pääluottamusmies

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

D, Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtaja 31.12.2024 saakka
E, Uudenmaan TE-toimiston johtaja 31.12.2024 saakka
F, hallintojohtaja, KEHA-keskus

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Riitakysymys koskee sitä, onko työnantaja menetellyt tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti, kun se ei ole määritellyt A:n ja B:n tehtäväkohtaisia palkanosia vähintään tasolle T11 aikavälillä 1.1.2021–31.12.2024, ja tulisiko A:n ja B:n virkojen tehtäväkohtaisen vaativuustason vahvistaa olleen T11 alkaen 1.1.2021 tai viimeistään 31.12.2024 lukien.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kantajan puolelta kuultu A:ta ja B:tä todistelutarkoituksessa sekä entistä pääluottamusmiestä C:tä. Vastaajan ja kuultavan puolelta on kuultu Uudenmaan TE-toimiston entistä palvelujohtajaa D:tä, Uudenmaan TE-toimiston entistä johtajaa E:tä ja KEHA-keskuksen hallintojohtajaa F:ää.

A on kertonut aloittaneensa Uudenmaan TE-toimiston palveluksessa vuonna 2012. Aiemmin hän oli toiminut Helsingin työ- ja elinkeinotoimistossa tiimin vetäjänä toimialatiimissä. A oli toiminut esihenkilötehtävissä yli 20 vuotta ja tähän oli sisältynyt myös päällikkötehtäviä. Vuoden 2016 organisaatiomuutoksen yhteydessä A oli hakenut uutta palveluesimiehen virkaa. Esihenkilöiden määrää oli tuolloin vähennetty ja A:n vastuulle olivat tulleet osaamisen ja kehittämisen palvelulinjan Espoon ja Vantaan aikuisten palvelut. Palveluesimiehen ydintehtävänä oli ollut arjen johtaminen ja lähiesihenkilötyö. Alaisia hänellä oli ollut enimmillään noin 40, ja jokaisen alaisen kanssa hän oli muun ohella käynyt kehityskeskustelut. Toimialajakoa ei ollut ollut vaan kaikki toimialat oli tullut hallita. Kumppanuusverkostoa olivat olleet työnantajat, kunta, oppilaitokset, eri kouluttajat ja työvoimapalvelukeskukset. Alaisena A:lla oli ollut muun ohella yritysasiantuntija, ja tehtävässä oli tullut tehdä myös yrityspalvelua. Työnantajien kanssa oli tehty yhteistyötä esimerkiksi palkkatuen ja työkokeilujen osalta. Myös koulutuspalvelujen tuottajien kanssa oli tehty paljon sidosryhmäyhteistyötä. Kumppanuusverkostojen kanssa työskentelyä oli ollut viikoittain, tehtävästä ainakin 20 prosenttia. A oli myös muun ohella hoitanut kantelut itse alusta loppuun. Espoossa ja Vantaalla oli käytetty paljon englantia asiakaspalvelussa.

A:n mukaan tehtävänkuvia oli päivitetty vain olennaisten ja palkkavaikutteisten muutosten johdosta. Organisaatiouudistuksessa vuonna 2021 palveluvastaavan tehtävänkuva oli kirjoitettu osin eri tavalla kuin palveluesimiehellä, mutta tehtävänkuva vastasi sitä, mitä palveluesimiehen tehtävässä oli tehty jo aiemmin.

Kuntakokeiluun oli ollut ilmoittautumismenettely. A oli ilmoittautunut palveluesimiehen tehtävään, mutta hänet oli määrätty palvelupäällikön tehtävään. Kuntakokeilun alun viivästyessä A:lla oli ollut tehtävämääräys palvelupäällikön valmistelutehtävään, mutta uusi organisaatio oli tarvinnut työvoimaa ja valmistelutehtävää oli saanut tehdä vain päivän viikossa. A oli alkuvuodesta 2021 työskennellyt kahden kuukauden ajan TE-toimiston uudessa organisaatiossa uusien palveluvastaavien kanssa siten, että hänelle oli vastuutettu kaksi tiimiä. Kyse oli ollut esihenkilötyöstä ja muutosjohtamisesta. A ei ole tiennyt, miksi vakituista virkaa ei ollut päivitetty tai tehtävämääräys annettu.

Kuntakokeilussa palvelupäällikön tehtävässä A oli ajanut kuntakokeilua alas ja muutosjohtanut siirtyviä virkamiehiä. Hän oli tehnyt työtä Uudenmaan TE-toimiston lukuun, ja kaikki Espoon kuntakokeilun asiantuntijat ja palveluesimiehet olivat olleet A:n hallinnollisessa alaisuudessa. Hän oli rekrytoinut kuntakokeiluun alaisiaan palveluesimiehiä palkkaluokalla T11. Yhtään esihenkilöä T10 palkkaluokassa ei ollut ollut.

Kun palvelupäällikön määräaikainen tehtävä oli kuntakokeilun päätyttyä päättynyt ja A siirtynyt liikkeen luovutuksessa palkkaluokalla T10, hänen palkkansa oli laskenut 700 eurolla. Liikkeenluovutuksella siirtyneiden palveluvastaavien vaativuusluokka oli ollut korkeampi kuin A:n. Samaa työtä tehtiin eri palkalla.

B on kertonut työskennelleensä Uudenmaan TE-toimiston työnvälitys- ja yrityspalvelulinjalla kymmenen vuoden ajan. Hän oli tullut vuonna 2014 asiantuntijaksi ja siirtynyt sittemmin esihenkilötehtäviin. B:llä oli ollut yhteensä noin 40 alaista Espoossa ja Vantaalla. Palveluvastaavan tehtävänkuvaan verrattuna palveluesimiehen tehtäväkuvaan ei ollut kirjoitettu kaikkia tehtäviä auki. B oli kuitenkin tehnyt työssään kaikkea, mitä palveluvastaavan tehtävänkuvassa oli kuvattu.

Työnvälitys- ja yrityspalvelulinjalla painopiste oli ollut työnvälityksessä. Yhteistyötä oli ollut yrittäjien kanssa. B oli ollut myös yhdyshenkilönä yrityspalveluverkostossa. Sidosryhmäyhteistyötä oli ollut viikoittain. Asiakastyössä oli käytetty paljon myös englantia. B oli myös hoitanut muun ohella vastineet eduskunnan oikeusasiamiehelle. Linjalla oli ollut myös kotoutusasiantuntija, ja B oli ollut mukana kotoutusverkostossa. Tähän olivat liittyneet myös asiakkaille suunnatut koulutukset.

Kuntakokeilun viivästyessä B oli työskennellyt tammi- ja helmikuun 2021 alkupalveluissa esihenkilötehtävissä yhdessä uusien palveluvastaavien kanssa Vantaan toimipisteessä. Hän oli tehnyt yhden päivän viikossa valmistelutyötä kuntakokeiluun.

Kuntakokeilussa B oli tullut valituksi palvelupäällikön tehtävään. Vantaan ja Keravan TE-taustaiset esihenkilöt olivat olleet B:n alaisuudessa. Liikkeenluovutuksen jälkeen B oli tehnyt samaa esihenkilötyötä. Kaikki TE-taustaiset olivat saaneet siirtyä palveluesihenkilön tehtävään.

C on kertonut toimineensa TE-toimistojen valtakunnallisena pääluottamusmiehenä vuosina 2014–2024. Tätä ennen hän oli ollut Pirkanmaan alueellinen luottamusmies vuoden 2000 alusta alkaen. Kun uutta palkkausjärjestelmää oli alettu 2005 neuvotella, C oli kuulunut pääsopijajärjestön tukena toimivaan taustaryhmään.

C on kertonut, että Uudenmaan TE-toimiston organisaatio oli ollut erilainen kuin muiden toimistojen. Uudellamaalla oli aiemmin ollut neliportainen esihenkilörakenne: johtaja, palvelujohtajat, palvelupäälliköt ja palveluesimiehet. Nimikkeistä oli haluttu tehdä sukupuolineutraaleja ja palveluesimiehistä oli tehty Uudellamaalla palveluvastaavia.

C:n mukaan koko ajan oli katsottu, että palveluesimiehen ja palveluvastaavan tehtävät olivat olleet sama tehtävä ja että ne olivat vaativuudeltaan eri osatekijöiden osalta yhtä vaativia. Palveluesimiehen ja palveluvastaavan keskeinen tehtävä oli yksikön vetäminen ja vastuu julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain sekä työttömyysturvalainsäädännön toteuttamisesta. Henkilöillä piti olla vaadittava osaaminen ja tiedot, he johtivat tiimiä ja pitivät palkkaperusteiset kehityskeskustelut. Ydintehtävä oli aina työnvälitys. Verkostoyhteistyö oli aina ollut vahvaa. Organisaatiouudistuksessa oli haluttu lisätä esihenkilöiden määrää siten että riittävä esihenkilöiden tuki olisi lähellä henkilöstöä. Kun yksikkö oli henkilöstömäärältään pienempi kuin palveluesimiesten aikana ja tarkoituksena oli ollut vahvistaa esihenkilöiden tukea, tehtäväkokonaisuus oli pikemminkin saattanut kapeutua A:n ja B:n entisiin tehtäviin verrattuna. Palveluvastaavia oli Uudenmaalla ollut myös tasolla T12. Myös muualla maassa vastaavissa tehtävissä toimivien vaativuustasot olivat T11 tai T12. Uudellamaalla oli yksi palveluvastaavan tehtävä tasolla T10. Kyse oli valtakunnallisen henkilöasiakkaiden puhelinpalvelun asiantuntijoiden esihenkilöstä.

Kuntakokeilun oli tarkoitus olla määräaikainen 30.6.2023 saakka. Helmikuussa 2023 eduskunta oli päättänyt pysyvästä siirrosta eli siitä, että palvelut siirtyivät työvoimaviranomaisille 1.1.2025. C:n mukaan 30.6.2023 jälkeen oli alkanut jakso, jolloin olisi pitänyt alkaa tarkastella kuntakokeilussa olevien henkilöiden taustavirkoja.

Käsillä oleva riita oli tullut ilmi, kun käynnissä oli ollut henkilöstön siirto tuleville työvoimaviranomaisille ja syksystä 2023 kesäkuun loppuun 2024 oli käyty yt-neuvotteluita. KEHA-keskus oli luovuttavana työnantajana lähtenyt selvittämään, olivatko henkilöstön nimittämiskirjat ja taustavirat ajantasaisia. C puolestaan oli lähestynyt alueellisia luottamusmiehiä, jotta nämä tekisivät omat selvityksensä jäsentensä osalta. Yhteensä 1.800 jäsenen tapaukset oli käyty läpi. Taustaviran palkkaukseen liittyviä epäselviä tapauksia oli ollut yhteensä 11 ja kaikki oli käsitelty yhdessä. Yhteisymmärryksessä henkilöstöjohtajan kanssa oli katsottu, ettei välitöntä neuvonpitoa ollut enää tarpeen pitää ennen paikallisneuvottelua, koska lopputulos oli ollut jo tiedossa ja asia jäisi erimieliseksi. C oli elokuussa 2024 lähettänyt KEHA-keskuksen henkilöstöjohtajalle tiedoksi henkilöiden nimet, jotka tulivat paikallisneuvotteluun.

C on vielä korostanut sitä, että käsillä oleva kokonaisuus oli ollut harvinainen, kun 4.500 valtion virkamiestä oli siirretty kuntatyönantajalle. Normaalitilanteessa taustaviran tehtävänkuvaa ei ollut tapana lähteä päivittämään tilanteessa, jossa virkamies oli väliaikaisesti määrätty muihin tehtäviin.

D on kertonut aloittaneensa TE-toimiston palveluksessa vuonna 1997 ja toimineensa eri tehtävissä, vuodesta 2013 alkaen palvelupäällikkönä ja palvelujohtajana. D oli ollut suunnittelemassa palveluvastaavan tehtävänkuvaa uudessa organisaatiossa.

Vuoden 2021 uudistuksessa keskeistä oli D:n mukaan ollut se, että moni TE-toimisto oli luopunut aiemmasta palvelulinjaorganisaatiosta. Lisäksi työllisyyden kuntakokeilut olivat alkaneet ja Uudenmaan TE-toimistosta kuntakokeiluun oli siirtynyt asiakasryhmiä, kuten nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, jolloin painopiste oli siirtynyt selkeämmin yrityslähtöiseen työnvälitykseen ja lähempänä työmarkkinoita oleviin palveluihin. Ulkoinen yhteistyö kaikilla esihenkilötasoilla tulisi kasvamaan. Palveluvastaavan tehtävän perustaminen oli liittynyt esihenkilötyön ulkoisen ja sisäisen vastuun kasvamiseen. Palveluesimiehen työ oli ollut pitkälti sisäistä esihenkilötyötä. Palveluvastaava taas vastasi sidosryhmäyhteistyöstä ja alueellisista kumppanuuksista. Ulkoisia vastuita oli Uudenmaan alueella sovittu siten, että palveluvastaaville oli ollut nimettyjä vastuukuntia, jolloin yhteistyö syventyi ja konkretisoitui. Esihenkilötyössä valmennuksellinen työote oli keskeistä ja sitä oli lisätty. Aiemmin palveluesimies oli ollut työnjohtaja, mutta palveluvastaavan tehtävässä korostui valmennuksellinen työote siten, että tiimi itsesään ohjautui omassa toiminnassaan ja organisoi sitä itsenäisesti. Oli mahdollista, että joku esihenkilö oli näin toiminut jo aiemmin, mutta tätä ei ollut tehtävänkuvauksessa näin selkeästi kuvattu. Palveluvastaavan tehtävän taustalla oli ollut palveluesimiehen tehtävä siten, ettei organisaation hierarkia ollut muuttunut. Palveluvastaavan tehtävänkuva oli D:n mukaan kuitenkin aiempaa palveluesimiehen tehtävänkuvaa laajempi.

E on kertonut tulleensa vuonna 2013 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston palvelukseen ja työskennelleensä palvelupäällikkönä, palvelujohtajana ja toimiston johtajana. E on kertonut, että vuoden 2021 organisaatiouudistukseen olivat vaikuttaneet toimintaympäristön muutokset, kuten kuntakokeilujen alkaminen, ja se, että toimistoon oli laadittu uusi strategia vastaamaan 2020-luvun työmarkkinoiden tarpeita. Johtamisessa oli siirrytty hierarkkisesta johtamisesta kohti valmentavaa työotetta. Palvelulinjat oli poistettu ja asiakaspalvelu siirretty työnvälitys- ja yrityspalveluiden vastuualueelle. Palveluvastaavien oli tullut hallita aiemmin kolmen palvelulinjan substanssi. Jokaiselle palvelulinjalle oli kuulunut erilaisia asiakaskuntia ja palvelutarpeet olivat olleet erilaisia. Uusi toimintamalli oli perustunut toimialatiimeihin. Mallissa oli pitänyt osata toimialan ja työmarkkinoiden muutokset sekä ammatit kyseisellä alalla. Johtamisessa korostui itseohjautuvien tiimien valmentava johtaminen. Vastuu verkostoyhteistyöstä oli myös kasvanut. Aiemmin kolmen eri palvelulinjan verkostot olivat nyt keskittyneet yhdelle ihmiselle.

E:n mukaan palveluvastaavien uusilla tehtävillä oli haettu modernia, valmentavaa johtamistapaa eikä tehtävä ollut sama kuin aiempi palvelusesimiehen tehtävä, joka oli ollut työnjohdollista arjen työtä. Palveluvastaava huolehti enemmän verkostoyhteistyöstä ja tehtävä edellytti enemmän substanssiosaamista.

F on kertonut toimivansa KEHA-keskuksessa johtavana lakimiehenä. Lisäksi F toimi määrättynä hallintojohtajana Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksissa. Ennen aluehallinnon uudistusta hän oli toiminut Ely-keskuksessa hallintojohtajana, ja tähän oli kuulunut myös Uudenmaan TE-toimiston hallintojohtajan tehtävä. Hän oli toiminut muun ohella Uudenmaan TE-toimiston arviointiryhmän puheenjohtajana. Arviointiryhmässä tehtävänkuvat käytiin tehtäväkohtaisesti läpi arviointikarttaa hyödyntäen. Arviointi perustui tehtävänkuvaukseen ja sen sisältöön.

F on kertonut, että kaikilla kuntakokeiluun siirtyneillä oli ollut tekninen taustavirka. Vanhassa organisaatiossa oli palveluesimiehiä ollut noin 40. Uudessa organisaatiossa oli niin ikään ollut noin 40 palveluvastaavaa ja 15 palveluesimiestä kuntakokeilujen puolella. Kuntakokeilu oli ollut poikkeuksellinen, mutta normaalissakin tilanteessa määräaikaiseen esihenkilötehtävään määrätyillä oli lepäävä taustavirka. Kun virat olivat passiivisia, ei ollut tarvetta tarkastella tehtävän vaativuutta. Vaativuuden muutokset olivat koskeneet tehtävää, joissa oli toimittu. TE-toimistoon ei ollut organisaatiouudistuksen jälkeen jäänyt vaativuustason T10 palveluesimiehiä muutoin kuin kuntakokeiluun siirrettyjen henkilöiden taustavirkojen osalta.

Uudistuksesta oli käyty yt-neuvottelut kahdessa osassa eli ensin valtakunnallisesti syys-lokakuussa 2023 ja virastokohtaisesti Uudellamaalla tammi-helmikuussa 2024. Virastokohtaisten neuvottelujen jälkeen oli käyty vielä muutosneuvottelut henkilöstön kanssa. Myös palkan määräytyminen oli käyty läpi valtakunnallisissa neuvotteluissa. Perusperiaatteet oli esitetty jo neuvotteluesityksessä, jossa oli todettu, että henkilöstö siirtyi työvoimaviranomaisiin siirtohetkellä voimassa olevan viran tai virkasuhteen palkalla. Jos henkilöllä oli ollut määräaikainen tehtävämääräys, joka oli mennyt vuodenvaihteen 2025 yli, siirto oli tapahtunut tehtävämääräyksen mukaisella palkalla. Jos tehtävämääräys oli päättynyt ennen siirtohetkeä, oli siirto tapahtunut taustaviran mukaisella palkalla.

Jos TE2024 -uudistus ei olisikaan lopulta toteutunut, henkilöstö olisi palannut kuntakokeilun päättymisen jälkeen takaisin TE-toimistoon ja paluusta olisi pitänyt käydä yt-neuvottelut. Paluuseen liittyvät menettelytavat olisi pitänyt käydä läpi ja tehdä tarvittavat muutokset organisaatioon. Kuntakokeiluun siirtynyttä henkilöstöä ei ollut varsinaisesti sijoitettu TE-toimiston organisaatioon.

Pääluottamusmies oli tuonut esiin riidanalaisen asian loppuvuodesta 2024. Ennen lokakuussa esitettyä paikallisneuvottelupyyntöä ei ollut kuitenkaan tarkemmin yksilöity, mitä TE-toimistoja ja henkilöitä se koski. Työnantaja ei paikallisneuvotteluissa ollut muuttanut yt-neuvotteluissa esittämäänsä linjausta ja lähes kaikki paikallisneuvottelut olivat päättyneet erimielisinä.

Arviointi ja johtopäätökset

Asian taustasta ilmenevin tavoin A ja B ovat työskennelleet Uudenmaan TE-toimistossa palveluesimiehen vaativuustason T10 virassa.

Hallitus antoi 4.6.2020 eduskunnalle esityksen työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (HE 87/2020 vp). Esityksen mukaan eräitä valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäviä siirrettäisiin kokeilun ajaksi kuntien tehtäväksi laissa tarkemmin määriteltyjen ja osittain vaikeasti työllistyvien asiakasryhmien osalta. Osana työllisyyden kuntakokeilujen toimeenpanoa valmisteltiin TE-toimistojen virkamiesten siirtämistä työskentelemään virkamieslain 20 §:n ja kokeilulain 20 §:n nojalla kokeilukuntien työnjohdon alaisena kokeilulaissa tarkoitettuihin tehtäviin. Työllisyyden kuntakokeilujen oli suunniteltu käynnistyvän 1.1.2021 alkaen. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettu laki tuli voimaan ja kuntakokeilut alkoivat 1.3.2021. Lain oli tarkoitus olla voimassa 30.6.2023 saakka, mutta vuonna 2022 sen voimassaoloa jatkettiin 31.12.2024 saakka (laki 13.4.2022/287).

A ja B siirrettiin suostumustensa perusteella 1.3.2021 työskentelemään työllisyyden kuntakokeiluun, A palvelupäällikön T13 määräaikaiseen tehtävään ja B palveluesimiehen T11, sittemmin palvelupäällikön T13 määräaikaiseen tehtävään. Tammi-helmikuun 2021 he työskentelivät Uudenmaan TE-toimistossa, ja heidät oli määrätty toimimaan kuntakokeilun valmistelutehtävissä, A palvelupäällikkönä (V5) ja B palveluesimiehenä (V6). A ja B olivat koko kuntakokeilun ajan virkasuhteessa Uudenmaan TE-toimistoon, ja heidän vakituiset palveluesimiehen T10 virkansa jäivät taustaviroiksi TE-toimistoon.

Uudenmaan TE-toimistossa toteutettiin organisaatiouudistus 1.1.2021. Uudistuksessa lakkautettiin palveluesimiesten T10 tehtävät. Niitä vastaavalle organisaatiotasolle tulivat palveluvastaavien tehtävät, joiden vaativuus arvioitiin Uudenmaan TE-toimiston arviointiryhmässä 24.11.2020 tasolle T11 tai T12 lukuun ottamatta valtakunnallisen henkilöasiakkaiden puhelinpalvelun asiantuntijoiden esihenkilöä, jonka tehtävän vaativuus arvioitiin tasolle T10 (K6, V4). Tehtävät laitettiin ilmoittautumismenettelyyn samaan aikaan kuin kuntakokeilun esihenkilötehtävät (V8). Kuntakokeiluun siirtyvien virkamiesten tehtäviä ei sijoitettu uuteen organisaatioon.

Määräaikainen työllisyyden kuntakokeilu päättyi 31.12.2024, ja vastuu työvoimapalveluiden järjestämisestä siirtyi valtiolta kunnille 1.1.2025. TE-toimiston henkilöstö tehtävineen siirtyi 1.1.2025 lukien liikkeenluovutuksella työvoimaviranomaisten eli kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Henkilöstö siirtyi uusiin työvoimaviranomaisiin siirtohetkellä voimassa olevan virkansa tai virkasuhteensa mukaisella palkalla. Jos virkamiehellä oli määräaikainen 1.1.2025 jälkeen jatkuva tehtävämääräys, siirto tapahtui tehtävämääräyksen mukaisen tehtävän palkalla. Jos virkamiehen tehtävämääräys loppui viimeistään 31.12.2024, siirto uuden työnantajan palvelukseen tapahtui taustaviran mukaisella palkalla. (V10, F.) A:n ja B:n osalta siirto tapahtui heidän taustavirkansa eli palveluesimiehen T10 mukaisella palkalla.

Kantaja on katsonut, että työnantaja oli menetellyt palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:n vastaisesti, kun se ei ollut määritellyt A:n ja B:n tehtäväkohtaisia palkanosia vähintään tasolle T11 ennen liikkeenluovutusta.

Palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:ssä on muun ohella määrätty, että tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten tai arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. Hallintolain 23 §:n huomioon ottaen arviointimenettely on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä.

Työtuomioistuin toteaa olevan selvää, että tavanomaisesti tilanteessa, jossa virkamies on väliaikaisesti erillisellä tehtävämääräyksellä hoitamassa jotakin toista tehtävää, lepäämässä olevan taustaviran tehtävänkuvaa ei välttämättä ole tarpeen päivittää. Tässä asiassa kyse on kuitenkin ollut poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa palveluesimiehen viran tehtävänkuva on laadittu vuonna 2016 ja tehtävien uudelleen organisoinnissa virka on vuonna 2021 jäänyt taustaviraksi neljäksi vuodeksi kuntakokeilun ajaksi eikä tehtävää ole sijoitettu uuteen TE-toimiston organisaatioon lainkaan vaan se on lakkautettu. Kuitenkin liikkeen luovutus on tapahtunut taustaviran perusteella. Kaikilla muilla samalla tasolla olevilla lähiesihenkilöillä palkkaus on organisaatiouudistuksen myötä ollut vähintään vaativuustasolla T11 lukuun ottamatta edellä mainittua puhelinpalvelun esihenkilöä. Näin ollen nämä lähiesihenkilöt, kuten suoraan kuntakokeiluun palkatutkin, ovat siirtyneet liikkeen luovutuksella kuntien palvelukseen vähintään tasoa T11 vastaavalla palkalla toisin kuin A ja B, joiden tehtävänkuvia ei ollut päivitetty eikä taustavirkaa sijoitettu uuteen TE-toimiston organisaatioon. He ovat kuntakokeilussa kuitenkin työskennelleet neljän vuoden ajan pääosin tason T13 tehtävissä.

Vastaajapuoli on korostanut sitä, että A ja B eivät koskaan ole työskennelleet uusissa palveluvastaavan tehtävissä TE-toimistossa ja että palveluvastaavan tehtävä on ollut vaativampi kuin aiempi palveluesimiehen tehtävä. Esitetyn selvityksen perusteella työnantajan tavoitteena on ollut, että palveluvastaavan tehtävässä korostuisi aiempaa enemmän ulkoinen sidosryhmäyhteistyö ja valmentava johtaminen sekä syvempi substanssiosaaminen (D, E). Tehtävänkuvat onkin kirjoitettu tältä osin eri tavoin (K4/V13, K5/V14, K7/V15). A ja B ovat kuitenkin kertoneet, että he olivat jo palveluesimiehen tehtävissä tehneet sellaisia tehtäviä, joita palveluvastaavan tehtävänkuvassa on kuvattu.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Kuten palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:ssä on todettu, tehtävien vaativuuden arviointimenettely on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. Menettelymääräysten tarkoituksena voidaan siten katsoa olevan muun ohella se, että tehtävänkuvaukset ovat ajantasaiset. Tämä tavoite on turvattava myös nyt käsillä olevan kaltaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa. Työnantajalla on siten ollut velvollisuus varmistaa, että taustavirat on arvioitu asianmukaisesti ennen liikkeen luovutusta. Työnantajaa velvoittavan valtion virkamieslain 11 §:n 1 momentin mukaisesti viranomaisen on lisäksi kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole virkamiesten tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Asiassa esitetty selvitys ei uskottavasti osoita, että A ja B olisivat siirtyneet kuntien palvelukseen vähemmän vaativasta tehtävästä kuin muut sellaiset lähiesihenkilöt, jotka ovat siirtyneet vähintään tason T11 mukaisella palkalla. Huomioon on otettava sekin, että A ja B ovat työskennelleet pääosin vaativuustason T13 tehtävissä neljän vuoden ajan ennen siirtoa. Työtuomioistuin katsoo, ettei työnantaja ole kohdellut palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti, kun se ei ole määritellyt A:n ja B:n tehtäväkohtaisia palkanosia vähintään tasolle T11 ennen liikkeen luovutusta. Tämä on johtanut siihen, että uusi työnantaja on voinut tietyn ajanjakson ajan maksaa samaa työtä tekeville erisuuruista palkkaa, kuten kanteessa on kuvattu.

Tieto työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtymisestä valtiolta kunnille 1.1.2025 on varmistunut jo keväällä 2023, kun eduskunta on 1.3.2023 hyväksynyt asiaa koskevat lakimuutokset (ks. HE 207/2022 vp). Joka tapauksessa arviointi on tullut tehdä viimeistään 31.12.2024.

Edellä lausutuilla perusteilla kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset on hyväksyttävä.

Hyvityssakot

Työnantajan on edellä kerrotuin tavoin katsottu rikkoneen tarkentavaa virkaehtosopimusta. Työtuomioistuin on ottanut hyvityssakon määrässä syyllisyyttä vähentävänä seikkana huomioon, että käsillä oleva asiakokonaisuus, jossa määräys on tullut sovellettavaksi, on ollut poikkeuksellinen. Työnantajan olisi kuitenkin tullut havaita menettelynsä virheellisyys viimeistään pääluottamusmiehen puututtua asiaan elokuussa 2024 ja korjata asia viimeistään 31.12.2024. Lisäksi tuomittavan hyvityssakon määrässä on otettu huomioon muut valtion virkaehtosopimuslain 20 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valtiovarainministeriö on asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut.

Ammattiliitto Pro ry on ilmoittanut kulujensa määräksi 16.617 euroa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus perustuu 64 työtuntiin 220 euron tuntiveloituksella. Vastaajapuoli on hyväksynyt vaatimuksen käytetyn tuntimäärän ja tuntiveloituksen osalta.

Vastaajapuoli on kuitenkin katsonut, että asia on ollut oikeudellisesti epäselvä ja asiassa on ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Lisäksi vastaajapuoli on vedonnut siihen, että kantaja oli vasta niin myöhäisessä vaiheessa esittänyt paikallisneuvottelupyyntönsä, ettei tavanomaista erimielisyysprosessia sisältäen myös välittömän neuvonpidon olisi ehditty käydä ennen liikkeenluovutusta. Kanteessa oli myös esitetty täysin uusia vaatimuksia, joihin työnantajalla ei ollut mahdollisuutta ottaa aiemmin kantaa ja joista oli sittemmin luovuttu.

C:n kertomuksella on selvitetty, että osapuolet olivat yhdessä sopineet, ettei asiassa pidetä välitöntä neuvonpitoa. Kertomuksesta on myös ilmennyt, että paikallisneuvotteluiden pitämisen ajankohtaan on vaikuttanut taustatyön määrä eikä viivästys ole johtunut vain työntekijäpuolesta. Työtuomioistuin katsoo, ettei välittömän neuvonpidon pitämättä jättäminen vaikuta asiassa vastaajapuolen kuluvastuuta alentavasti.

Kanteen ensimmäinen vahvistusvaatimus on alun perin koskenut ajanjaksoa 24.11.2020–31.12.2024. Kantaja on kirjelmällään 16.9.2025 muuttanut ajanjakson alkamaan 1.1.2021. Vastaajapuoli on vastauksessaan siten joutunut ottamaan kantaa myös tapahtumiin ajanjaksolla 24.11.–31.12.2020. Työtuomioistuin katsoo, että kyseessä on ollut varsin pieni muutos, jolla on kuluvastuun jakautumisen kannalta katsottava olevan vain vähäinen merkitys.

Työtuomioistuin katsoo, että asia ei ole ollut siten epäselvä, että asianosaiset olisi syytä velvoittaa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa valtiovarainministeriö korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

2. vahvistaa, että virkamiesten A:n ja B:n virkojen tehtäväkohtainen vaativuustaso on tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n perusteella ollut T11 viimeistään 31.12.2024 lukien

3. tuomitsee valtiovarainministeriön maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa 3.000 euroa virkaehtosopimuksen rikkomisesta ja

4. velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 16.617 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Tuomas Aarto, Anna-Kaarina Piepponen, Sanna Rantala ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.