TT 2025:8

Työnantaja oli riidattomasti jättänyt noudattamatta työehtosopimuksen elpymisaikoja ja yhdenjaksoisia ajoaikoja koskevia määräyksiä. Kanne myönnettiin ja työnantaja tuomittiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asia

Työaika

Kantaja

Rautatiealan Unioni RAU ry

Vastaaja

X Oyj

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 5.11.2024

Asia on osapuolten pyynnöstä käsitelty kirjallisessa menettelyssä.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Rautatiealan Unioni RAU ry:n välinen veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskeva työehtosopimus (22.3.2023–31.3.2025) on sisältänyt seuraavat määräykset:

II TYÖAIKA

5 § Työaikamääräykset

[- -]

6. Työvuorojärjestelyt

[- -]

Työntekijöiden luottamusmiehelle on ennen työvuorojärjestelmän muutoksen suunniteltua voimaantuloa varattava tilaisuus tutustua ehdotukseen enintään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi.

[- -]

II LEPOAJAT

8. Päivittäinen lepoaika

Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettä poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

Jaksotyössä voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoisen työajan ollessa yli 7 tuntia mahdollisuuksien mukaan vuoron keskivaiheilla vähintään puoli tuntia sekä matkavuoroissa kotipaikkakunnan ulkopuolella vähintään tunnin kestävä lepoaika tai tosiasiallinen tilaisuus aterioida työn lomassa. Yhdenjaksoisen työajan ollessa yli 12 tuntia, on työntekijälle annettava työn kulun kannalta sopivassa kohdassa vähintään sama lepoaika tai tilaisuus aterioida työn lomassa.

Työaikaan luetaan kotipaikkakunnalla enintään tunnin ja vieraalla paikkakunnalla enintään kaksi tuntia kestävä junien lopetus- ja valmistusaikojen välinen aika. Jos vieraalla paikkakunnalla ei ole lepohuonetta käytettävänä, luetaan työajaksi em. kahden tunnin lisäksi puolet kaksi tuntia ylittävästä ajasta, joka sattuu kello 21.00–06.00 välille.

[- -]

YHDENMIEHENAJOON LIITTYVÄT ERITYISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

[- -]

Linjaliikenne

Ajoaika

Ajoaika lasketaan junien lähtö- ja tuloaikojen mukaan siten, että alle 12 minuutin pituiset pysähtymiset lasketaan ajoaikaan. Lisäksi ajoaikaan lasketaan työvuoroon tai työvuoron osaan vaihtotyösuunnitelmissa vaihtotyöhön suunniteltu aika.

Matkustajajunalla ns. omaan junaan kohdistuvaa vaihtotyötä ei junan lähtö- tai määräasemilla lasketa mukaan ajoaikaan.

[- -]

Ajoajan pituus

A. Työvuoro tai työvuoron osa, johon ei sisälly työtä klo 02.00–05.00 välillä

Yhdenjaksoinen ajoaika on enintään 3,5 tuntia. Kokonaisajoaika silloin, kun ajoaika on jaettu useampaan osaan ajoaikaelpymistauoilla erotettuna, voi olla enintään 5 tuntia.

B. Työvuoro tai työvuoron osa, johon sisältyy työtä klo 02.00–05.00 välillä

1. Ns. ympäriajotyövuorossa voi työvuoron enimmäispituus (ilman yötyön aikahyvitystä) olla 9 tuntia. Yhdenjaksoinen ajoaika voi olla enintään 3,5 tuntia ja ajoaikaa yhteensä enintään 7 tuntia.

2. Työvuorossa tai matkatyövuorossa, joihin sisältyy lepo vieraalla paikkakunnalla, yhdenjaksoinen ajoaika voi olla enintään 3,5 tuntia. Työvuorosuunnitteluun liittyvässä yhteistyössä voidaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen sopia ajoajan pidentämisestä 4 tuntiin ajoaikaelpymisellä erotettuna. Ennen tai jälkeen 6/4 tunnin lepoa sijoittuvan sekä klo 02.00–05.00 ulkopuolella olevan työvuoron tai työvuoron osan suhteen noudatetaan kohdan A mukaisia ajoaikasäännöksiä.

Elpymisaika

Ajoaikaelpymiset sijoitetaan ajoaikaosien väliin ja niitä tulee olla vähintään 10 % ajetusta ajoajasta laskettuna

Työvuorossa tai matkatyövuorossa tulee olla vähintään 20 % kokonaiselpymisaikaa, josta ajoaikaelpymistauon ylittävä osa annetaan ns. minimikääntymisaikaan lisättynä tai ns. lepoaikana vieraalla paikkakunnalla.

Elpymisajaksi katsotaan vain sellainen vähintään 12 minuuttia kestä tauko, johon ei sisälly työtehtäviä. Elpymisaikaa ei lasketa työajaksi silloin, kun se sijoittuu työvuoroon tai matkatyövuoroon sisältyvään tai sen jälkeiseen vapaa-aikaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Asiassa on riidatonta, että X Oyj ei ole noudattanut veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskevan työehtosopimuksen kokonaiselpymisaikoja, ajoaikaelpymisaikoja ja yhdenjaksoisia ajoaikoja koskevia määräyksiä 21.9.2023 työvuorossa 39510 ja kokonaiselpymisaikoja koskevaa määräystä 27.4.2023 työvuorossa 12040.

Työvuorossa 21.9.2023 ajoaikaelpymistä olisi tullut olla 34 minuuttia ja kokonaiselpymisaikaa 68 minuuttia. Elpymisaikaa ei ollut suunniteltu työvuoroon lainkaan. Työvuorossa ei myöskään ollut varattu aikaa ruokailulle työn lomassa. Työvuorossa oli ylittynyt myös työehtosopimuksen mukainen yhdenjaksoinen ajoaika.

Työvuorossa 27.4.2023 elpymisaikaa oli vain 17 minuuttia, kun sitä olisi pitänyt olla 35 minuuttia.

Erimielisyysneuvottelut on käyty paikallistasolla 25.5.2023, 10.10. ja 20.10.2023 sekä liittotasolla 25.3.2024. Osapuolet ovat liittotason neuvotteluissa todenneet, että X Oyj ole noudattanut edellä kerrottuja työehtosopimusmääräyksiä.

KANNE

Vaatimukset

Rautatiealan Unioni RAU ry on vaatinut, että X Oyj tuomitaan hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.116 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantajan edustajat ovat laatineet työehtosopimuksen vastaisia työvuoroja toistuvasti ja kieltäytyneet korjaamasta niitä työehtosopimuksen mukaisiksi luottamusmiesten huomautuksista huolimatta. Työehtosopimuksen tieten rikkominen on tehty siis tietoisesti, ei huolimattomuudesta.

Paikalliset luottamusmiehet, pääluottamusmiehet ja liitto ovat pyrkineet puuttumaan asiaan, mutta toimintaan ei ole saatu muutosta ennen kuin kyseiset työnantajan edustajat irtisanoutuivat tehtävästään. Esihenkilöiden toiminta tilanteessa on ollut riittämätöntä.

X Oyj on myöntänyt tieten rikkomisen erimielisyysneuvotteluissa 25.5.2023. Silti vastaava toiminta on jatkunut, ja tästä on useiden luottamusmiesten tekemien huomautusten jälkeen tehty toinen erimielisyysmuistio 10.10./20.10.2023. Tämän jälkeenkin toiminta on jatkunut. Työnantajan toimenpiteet työehtosopimuksen noudattamiseksi yhtiössä eivät ole olleet riittävän painokkaita, jotta tietoinen työehtosopimuksen noudattamatta jättäminen olisi työvuorosuunnittelussa loppunut. Vastaavassa tilanteessa (olennaisten sääntöjen tietoinen noudattamatta jättäminen) veturinkuljettaja olisi irtisanottu jo ensimmäisestä rikkeestä, joten työnantaja ei ole myöskään noudattanut tasapuolista kohtelua työntekijöitä kohtaan ”kurinpitotoimissaan”.

X Oyj on varsin suuri työnantaja. Y-konsernissa on noin 6.000 työntekijää, joista noin 1.200 työskentelee veturinkuljettajina. X Oyj:n HR-osaston lakimiehet ovat mukana työehtosopimusneuvotteluissa, joten he tuntevat työehtosopimuksen sisällön jopa paremmin kuin PALTA ry:n lakimiehet, ja he ovat myös työoikeuden ammattilaisia. X Oyj:n olisi pitänyt varmistua, että sen työntekijät soveltavat työssään työehtosopimusta oikein, etenkin ensimmäisen erimielisyysmuistion jälkeen. Kun X Oyj ei ole näin toiminut, se on rikkonut työehtosopimusta tietensä ja tulee tuomita hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vaatimukset

X Oyj on myöntänyt kanteen oikeaksi sekä hyvityssakkoja että oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien vaatimusten osalta.

Perusteet

Vastaaja on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti 27.4.2023 työvuoron 12040 osalta jättäessään noudattamatta työehtosopimuksen kokonaiselpymisaikaa koskevaa määräystä sekä 21.9.2023 työvuoron 39510 osalta jättäessään noudattamatta työehtosopimuksen määräyksiä yhdenjaksoisesta ajoajasta, ajoaikaelpymisestä ja kokonaiselpymisajasta.

Työehtosopimuksen vastainen menettely on johtunut osittain siitä, että yrityksessä käytössä oleva VIP-järjestelmä ei aina huomauta työehtosopimuksen vastaisesta vuorosta työvuoroja suunniteltaessa. Tämä on mahdollista esimerkiksi järjestelmän päivitysten aikana. Tämän takia työvuorosuunnittelussa on virheellisesti voinut mennä läpi työehtosopimusten vastaisia työvuoroja. Vastaaja myöntää, että tieten rikkomisesta on ollut kyse, kun virheellistä vuoroa ei ole korjattu siitä huomauttamisen jälkeen.

Kantaja on tuonut kanteessaan esiin tämän asian kannalta epäolennaisia seikkoja, kuten sen, että työnantaja ei olisi noudattanut tasapuolista kohtelua työntekijöitään kohtaan "kurinpitotoimissaan”. Tässä asiassa ei ole kyse työnantajan kurinpitotoimien tasapuolisuudesta. Näillä paikkansa pitämättömillä väitteillä ei ole merkitystä asian ratkaisun kannalta eikä niitä tule ottaa asian ratkaisussa huomioon.

TODISTELU

Ei todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

X Oyj on riidattomasti jättänyt noudattamatta työehtosopimuksen kokonaiselpymisaikoja koskevaa määräystä 27.4.2023 työvuorossa 12040 sekä työehtosopimuksen kokonaiselpymisaikoja, ajoaikaelpymisaikoja ja yhdenjaksoisia ajoaikoja koskevia määräyksiä 21.9.2023 työvuorossa 39510.

X Oyj on myöntänyt kanteen oikeaksi. Näin ollen Rautatiealan Unioni RAU ry:n hyvityssakkovaatimus on hyväksyttävä ja X Oyj tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Asian taustasta ilmenevin tavoin työvuorossa 21.9.2023 ajoaikaelpymistä olisi tullut olla 34 minuuttia ja kokonaiselpymisaikaa 68 minuuttia. Elpymisaikaa ei ollut suunniteltu työvuoroon lainkaan. Työvuorossa ei myöskään ollut varattu aikaa ruokailulle työn lomassa. Työvuorossa oli lisäksi ylittynyt työehtosopimuksen mukainen yhdenjaksoinen ajoaika. Työvuorossa 27.4.2023 taas elpymisaikaa oli ollut vain 17 minuuttia, kun sitä olisi pitänyt olla 35 minuuttia.

Työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyvityssakon määräksi 3.000 euroa.

X Oyj on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Rautatiealan Unioni RAU ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 5.116 euroa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- velvoittaa X Oyj:n maksamaan hyvityssakkoa Rautatiealan Unioni RAU ry:lle 3.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

- velvoittaa X Oyj:n korvaamaan Rautatiealan Unioni RAU ry:n oikeudenkäyntikulut 5.116 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Anna Lavikkala, Mika Lallo, Satu Tähkäpää ja Sanna Rantala jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.