TT 2025:40

Työnantajan katsottiin menetelleen aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmäsopimuksen vastaisesti poistaessaan kanteessa tarkoitetut tehtävät lennonvarmistusvastuulisän piiristä. Valtiovarainministeriö tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Vastaaja 

Valtiovarainministeriö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 17.3.2025

Suullinen valmistelu 16.9.2025

Pääkäsittely 17.12.2025

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on 17.12.2025 toimitetun pääkäsittelyn pöytäkirjasta ilmenevin tavoin määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 10 kohdan perusteella salassa pidettäviksi pääkäsittelyn tallenteet, joissa on kuvattu edellä mainituissa säännöksissä kuvattuja seikkoja. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 17.3.2050 saakka.

Työtuomioistuimen tuomio on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla pidettävä salassa siltä osin kuin tuomiossa käsitellään tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu edellä tarkoitettu salassapitomääräys. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 17.3.2050 saakka. Salassa pidettävät tuomion osat on merkitty punaisella fontilla asianosaisille toimitettaviin kappaleisiin ja hakasuluin julkisiin kappaleisiin.

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tekninen koonnos (1.6.2021 lukien) puolustusministeriön ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä olevasta tarkentavasta virkaehtosopimuksesta (VES 270152) aliupseereihin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset:

LIITE 5

PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOT 1.6.2021 LUKIEN

[- -]

3. LENNONVARMISTUSVASTUULISÄ

Lennonvarmistusvastuulisä on

a) 225,86 euroa kuukaudessa. Asianmukaisen palvelussitoumuksen tehneelle lennonvarmistusvastuulisä on kuitenkin 451,71 euroa kuukaudessa.

b) Viiden palvelusvuoden jälkeen lennonvarmistusvastuulisä on 362,09 euroa kuukaudessa. Asianmukaisen palvelussitoumuksen tehneelle lennonvarmistusvastuulisä on kuitenkin 722,74 euroa.

c) Kymmenen palvelusvuoden jälkeen lennonvarmistusvastuulisä on 453,48 euroa kuukaudessa. Asianmukaisen palvelussitoumuksen tehneelle lennonvarmistusvastuulisä on kuitenkin 814,14 euroa.

Euromääräisiä lennonvarmistusvastuulisiä tarkistetaan kunkin sopimuskierroksen yhteydessä prosenttiluvulla, joka vastaa yleiskorotuksen palkkojen tasoa korottavaa keskimääräistä euromääräistä tai prosentuaalista vaikutusta puolustusvoimissa.

Lennonvarmistusvastuulisää suoritetaan sellaiselle puolustusvoimien sotilasilmailun toimialaan kuuluvassa tehtävässä palvelevalle upseerille, opistoupseerille, aliupseerille ja erikoisupseerille, jolle ei suoriteta lentolisää eikä lentoteknillistä vastuu- ja vaaralisää ja joka

- soveltuvan teknillisen peruskoulutuksen saatuaan toimii puolustusvoimien sotilasilmailun ilmavalvonta-, lennonjohto- tai lennonvarmistusalan teknillisissä huolto- ja käyttötehtävissä tai niihin liittyvissä vastuullisissa johto- ja opetustehtävissä ja on tehtäviensä perusteella välittömästi vastuussa ilmavalvonta-, lennonjohto- tai lennonvarmistusalan laitteiston käytöstä ja toiminnasta tahi joka

- taistelujohtajan tai lennonjohtajan peruskoulutuksen saatuaan toimii taistelunjohtajana, valvontajohtajana, ilmatorjuntajohtajana, lennonjohtajana tai niiden päätoimisena kouluttajana tai

- tehtävän edellyttämän kelpuutuksen saatuaan toimii miehittämättömien sotilasilma-alusten lennätysupseerina tai sensoriupseerina tai

- pelastustoimen peruskoulutuksen ja tehtävän edellyttämän jatkokoulutuksen saatuaan ylläpitää em. kelpuutuksen ja toimii ilmavoimien / maavoimien lentotukikohdissa kokoaikaisesti pelastusmiehen, tai pelastusupseerin tehtävässä.

Viimeksi mainitulle ryhmälle (pelastustoiminta) lisä suoritetaan edellä a)-c) kohdista poiketen aina 225,86 euron suuruisena.

Lisää suoritetaan muutoin samoin edellytyksin myös puolustusvoimien sotilasilmailuun kuuluvassa tehtävässä erikoisupseerina palvelevalle, joka diplomi-insinöörin, insinöörin tai teknikon tutkinnon suoritettuaan on toiminut vähintään vuoden ja toimii edelleen edellisessä kappaleessa mainitussa tehtävässä.

Lennonvarmistusvastuulisää voidaan suorittaa soveltuvin osin Maavoimien elektronisen sodankäynnin keskuksen ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen tehtävässä palvelevalle upseerille, opistoupseerille, aliupseerille ja erikoisupseerille, joka soveltuvan koulutuksen saatuaan tuottaa tehtävässä tietoa, jolla on vaikutus aluevalvontalaissa määritettyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen, toimii valvontajärjestelmien huolto- ja käyttötehtävissä tai niihin välittömästi liittyvissä vastuullisissa johto- ja opetustehtävissä.

Lisäpalkkioliitteen soveltamista on tarkistettu seuraavissa pöytäkirjoissa:

[- -]

Lisäksi 15.3.2021 pöytäkirjassa on todettu, että:

Puolustusvoimien tiedustelulaitoksessa tiedustelutoimialalla toimiville aliupseereille maksetaan lisäpalkkioita seuraavasti:

3.1 Tiedustelualalla toimivalla aliupseerille, joka on osallistunut työnantajan järjestämään aliupseerien täydennyskoulutukseen ja on toiminut lennonvarmistusvastuulisän muut edellytykset täyttävässä tehtävässä vähintään 2 vuotta, maksetaan lennonvarmistusvastuulisää siten, että lisän soveltaminen ja määrävuosien laskeminen alkaa 1.5.2021 lisäpalkkioliitteen 3 a) kohdan mukaisen perustason mukaisesti.

3.2. Sille tiedustelualalla toimivalle aliupseerille, joka työnantajan hyväksymän soveltuvan koulutuksen saatuaan toimii lennonvarmistusvastuulisän muut edellytykset täyttävässä tehtävässä, maksetaan lennonvarmistusvastuulisää kuten tästä lisästä on virkaehtosopimuksella sovittu.

3.3. Muille kuin kohdissa 3.1. ja 3.2. mainituille tiedustelualan aliupseereille maksetaan ns. operaattorilisää. Henkilö ei voi saada operaattorilisää, jos hänelle maksetaan kohtien 3.1. tai 3.2. mukaista lennonvarmistusvastuulisää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Aliupseereita koskevan palkkausjärjestelmäsopimuksen niin sanotussa lisäpalkkioliitteessä on sovittu lennonvarmistusvastuulisän maksamisen edellytyksistä. Vuoden 2021 virkaehtosopimuskierroksella on sovittu lennonvarmistusvastuulisän soveltamisesta Puolustusvoimien Tiedustelulaitoksella. Kyse on ollut virastoerän kohdentamisesta tähän tarkoitukseen. Neuvotteluissa sovittiin, että lisän piiriin siirtyy 51 aliupseeritehtävää. Työnantajapäätöksillä lisää on alettu maksaa kanteessa tarkoitetuissa tehtävissä HESU 279, 280, 285 ja 286 toimiville 1.5.2021 lukien.

Kaikki Puolustusvoimien lennonvarmistusvastuulisän piiriin kuuluvat tehtävät otettiin valtakunnalliseen kokonaistarkasteluun vuosina 2023–2024. Pääesikunnan mukaan tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että kanteessa tarkoitetut neljä Tiedustelulaitoksen tehtävää eivät sisällöltään täyttäneet lisäpalkkioliitteessä määriteltyjä maksamisedellytyksiä, eikä kyseisten tehtävien siten olisi pitänyt olla neuvotteluratkaisun kohteena lainkaan. Pääesikunta on 13.7.2023 tehnyt päätökset sitouttamatta jättämisestä kyseisissä tehtävissä toimivien osalta ja todennut samassa yhteydessä, etteivät tehtävät ole sisältönsä perusteella lennonvarmistusvastuulisän soveltamisen piirissä. Tehtävät ovat poistuneet lisän soveltamisen piiristä 31.7.2023 työnantajan päätöksellä, ja lisä korvattiin kyseisissä tehtävissä toimivien osalta henkilökohtaisella lisällä. Pääesikunnan mukaan kyse on ollut virheen korjaamisesta. Kantajan mukaan Pääesikunta on menettelyllään toiminut vastoin virastoerän kohdentamisesta sovittua ja rikkonut tarkentavaa virkaehtosopimusta.

Riidatonta on, että kyseisissä tehtävissä ei ole tapahtunut sisällöllisiä muutoksia vuoden 2021 virkaehtosopimuskierroksen jälkeen.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Suomen valtio/valtiovarainministeriö on menetellyt puolustusministeriön ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä olevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES 270152) aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmän liitteen 5 kohdan 3 vastaisesti, kun se on poistanut tehtävät HESU 279, 280, 285 ja 286 lennonvarmistusvastuulisän soveltamisen piiristä

2. tuomitsee Suomen valtion/valtiovarainministeriön hyvityssakkoon aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES 270152) rikkomisesta sekä

3. velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 8.840 eurolla korkoineen.

Perusteet

Virkaehtosopimuksen rikkominen

Puolustusvoimien palkkausjärjestelmän lisäpalkkioliitteen lennonvarmistusvastuulisän maksaminen perustuu tehtävän sisältöön ja sen vastaavuuteen lisällisyyden perusteista. Tehtävät HESU 279, 280, 285 ja 286 on määritelty ja sovittu virastoeräneuvotteluissa vuonna 2021 lennonvarmistusvastuulisän soveltamisen piiriin tehtävien sisällön vastatessa lennonvarmistusvastuulisän maksamisen edellytyksiä. Työnantaja on virastoeräneuvotteluissa nostanut oma-aloitteisesti kyseiset tehtävät esille neuvottelujen kohteeksi. Työnantaja on myös laatinut itse listan tehtävistä, jotka kuuluvat muutoksen eli lennonvarmistusvastuulisän soveltamisen piiriin Tiedustelulaitoksella. Sopimusoikeuden periaatteiden mukaan epäselvää ehtoa tulkitaan sen laatijan vahingoksi. Kantaja on ollut joka tapauksessa vilpittömässä mielessä ja luottanut työnantajan toimintaan. Tehtävien tuominen lisän piiriin on ollut työnantajan tietoinen ratkaisu ja tehtävät on katsottu lisällisiksi tehtäviksi.

Vuoden 2021 neuvottelukierroksella työnantajan laatima tehtävälista tarkastettiin Aliupseeriliiton toimesta ennen sen hyväksymistä neuvotteluissa. Listasta varmistettiin, ettei ulkopuolelle jää mikään sellainen tehtävä, jonka kuuluisi olla lisän piirissä. Asiaa on vaikeuttanut tehtäväkuvausten salassapito.

Työnantajan tutustuminen tehtäviin Tiedustelulaitoksella (vastaajan mainitsema lähitarkastelu) on tapahtunut haastattelemalla virkamiehiä heidän tehtävistään ilman henkilöstön edustajien läsnäoloa. Kantajalle on jäänyt epäselväksi, mitä käynnillä on tarkalleen ottaen tehty.

Sopimuksen tekemisen jälkeen työnantaja on pannut täytäntöön lisän maksamisen päätöksillään AR11828 (10.6.2021) ja AR12273 (15.6.2021). Tästä noin kahden vuoden kuluttua työnantaja on päättänyt yksipuolisesti poistaa osan tehtävistä lisän piiristä omalla päätöksellään. Kesäkuussa 2021 täytäntöön pannut päätökset osoittavat tehtävien kuuluvan lisän soveltamisen piiriin. Päätökset kesältä 2021 osoittavat työnantajan tulkinnan asiasta.

Virkaehtosopimukset sitovat molempia sopijaosapuolia ja niiden yksipuolinen muuttaminen ei ole mahdollista siten kuin työnantaja nyt on toiminut. Tehtävien poistaminen virkaehtosopimuksen soveltamisen piiristä on sopimuksen muuttamista, mikä ei ole mahdollista ilman siitä erikseen sopimista. Tehtävissä ei ole tapahtunut muutoksia, vaan tehtävät ovat pysyneet samoina virastoeräneuvotteluista asti. Työnantaja on sitoutunut sopimukseen ja pannut sen täytäntöön edellä mainituilla päätöksillä. Mitään oikeutettua perustetta tehtävien poistolle ei ole ollut. Työnantaja on toiminnallaan menetellyt tarkentavan virkaehtosopimuksen lennonvarmistusvastuulisää koskevan määräyksen vastaisesti. Kyse ei ole virheestä. Jos kuitenkin katsotaan, että kyse on virheestä, sen oikaisu ei ole mahdollista työnantajan tekemällä tavalla. Kantajaa tulee suojata heikompana osapuolena muutoksilta.

Asiassa on ollut kyse valtion virka- ja työehtosopimuksessa 2020–2022 sovitun virastoerän toteuttamisesta (6 §). Tuolloin on sovittu, että sopimusalakohtaisesti on toteutettavana 1,00 prosentin suuruinen virastoerä 1.5.2021 lukien. Lennonvarmistusvastuulisän soveltamisen laajentaminen on ollut osa aliupseereiden virastoerän kohdentamista. Kyse on ollut sopimusvarallisuuden jaosta. Neuvotteluissa käytettiin myös muuta sopimusvarallisuutta kuin virastoerään tarkoitettua varallisuutta. Operaattorilisään tarkoitettua varallisuutta käytettiin virastoerävarallisuuden lisäksi, koska sitä vapautui aliupseereiden siirryttyä operaattorilisän piiristä lennonvarmistusvastuulisän piiriin. Kyse on siten ollut laajasta sopimusmuutoksesta, koska lisien soveltamisalaa on muutettu ja on käytetty lisäksi muuta varallisuutta kuin pelkästään virastoerävarallisuutta. Työnantajan yksipuolisella päätöksellä on menetelty vastoin virastoerän kohdentamisesta sovittua. Tehtävien lisällisyyden poisto aiheuttaa taloudellista tappiota virkamiehille, sillä heiltä jää saamatta palvelusvuosikorotukset 5 ja 10 vuoden kohdalla. Henkilökohtaisessa lisässä näitä korotuksia ei tule.

Virastoerän neuvottelumenettelystä on ollut määräys edellä mainitussa virkaehtosopimuksessa (7 §), jonka mukaan virastoerän toteuttamiseksi tarkentavilla virkaehtosopimuksilla ja työehtosopimuksilla neuvotellaan hallinnonalan neuvotteluviranomaisten ja työehtosopimusvirastojen sekä asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kesken.

Joka tapauksessa tehtävät täyttävät lisän maksamiselle sovitut edellytykset. Tehtävissä toimivilla on soveltuva koulutus ja tehtävissä tuotetaan sellaista tietoa, jolla on vaikutus aluevalvontalaissa määritettyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen.

Hyvityssakko

Työnantaja on poistanut yksipuolisesti tehtäviä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tarkoitetun lisän soveltamisen piiristä ilman mitään perustetta. Kyse on tietoisesta eli tahallisesta virkaehtosopimuksen määräyksen rikkomisesta.

Näin ollen työnantaja on rikkonut virkaehtosopimuksen määräystä tieten tai sen olisi ainakin perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sitä. Suomen valtio on tuomittava valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kyse ei ole aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmäsopimuksen liitteen 5 kohdan 3 rikkomisesta kanteessa väitetyllä tavalla, vaan neuvotteluissa tapahtuneen virheen oikaisemisesta kyseisen sopimusliitteen sisältöä vastaavaksi. Kyse ei myöskään ole sopimuksen tulkinnasta tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä vaan siitä, ettei neuvotteluratkaisussa tapahtunutta virhettä JHL ry:n mukaan olisi tullut oikaista vaan se olisi tullut jättää ennalleen.

Vuoden 2021 sopimusratkaisua tehtäessä Puolustusvoimien Tiedustelulaitos teki Pääesikunnalle esityksen lennonvarmistusvastuulisän piiriin kuuluvista tehtävistä. Näitä tehtäviä oli tuolloin 51 ja ne sisällytettiin sopimusratkaisuun.

Myöhemmin kaikki Puolustusvoimien lennonvarmistusvastuulisään liittyvät tehtävät otettiin valtakunnalliseen kokonaistarkasteluun vuosina 2023–2024. Tämän tarkastuksen yhteydessä havaittiin, etteivät kanteessa mainitut neljä Tiedustelulaitoksen tehtävää sisällöltään täytä lisäpalkkioliitteessä määriteltyjä maksamisedellytyksiä valvontajärjestelmien huolto- ja käyttötehtävien, ilmavalvontatehtävien suorittamisen tai vastuullisten johto- ja opetustehtävien osalta. Kyseisten tehtävien ei siten olisi pitänyt olla neuvotteluratkaisun kohteena lainkaan.

Lennonvarmistusvastuulisää voidaan suorittaa muun ohella aliupseerille, joka soveltuvan koulutuksen saatuaan tuottaa tehtävässä tietoa, jolla on vaikutus aluevalvontalaissa määritettyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen, toimii valvontajärjestelmien huolto- ja käyttötehtävissä tai niihin välittömästi liittyvissä vastuullisissa johto- ja opetustehtävissä. Jos yksikin edellytyksistä täyttyy, tehtävä on lisällinen. Nyt käsiteltävänä olevaa neljää tehtävää ei olisi poistettu lisällisten tehtävien joukosta, mikäli yksikin yllä mainituista edellytyksistä niiden osalta olisi täyttynyt.

Kanteessa tarkoitettujen tehtävien sisältö ei vastannut yhtäkään yllä olevista edellytyksistä miltään osin. Tiedustelulaitokselta pyydettiin lista sopimusratkaisuun sisällytettävistä tehtävistä, eikä niitä sillä hetkellä ollut mahdollista ryhtyä yksi kerrallaan tarkastelemaan. Miten juuri nämä neljä tehtävää aikanaan Tiedustelulaitoksella ovat virheellisesti päätyneet virastoerävarallisuudella ostettujen lisällisten tehtävien listaukseen, on mahdotonta selvittää. Asiassa vuonna 2021 Tiedustelulaitoksella toimineet virkamiehet eivät ole enää puolustusvoimien palveluksessa. Jälkikäteen kokonaistarkastelun yhteydessä 2023–2024 näin todettiin tapahtuneen.

Tämä virhe oikaistiin tekemällä päätökset sitouttamatta jättämisestä kyseisissä tehtävissä toimivien osalta samalla todeten, ettei tehtävä täytä kyseisen lisän maksamisen edellytyksiä. Kuitenkin palkkaturvan periaatteiden mukaisesti näissä tehtävissä palveleville henkilöille ei aiheutunut palkkaukseen liittyvää muutosta, koska perusteetta maksettu lisä korvattiin henkilökohtaisella lisällä heidän palvellessaan edelleen tehtävissään. Kanteessa mainituissa neljässä tehtävässä toimivien henkilöiden palkkaus tai muukaan työnantajasta johtuva taloudellinen tilanne ei asian oikaisun johdosta ole muuttunut. Maksettavan lisän status on muuttunut lentotoiminnallisesta lisästä henkilökohtaiseksi lisäksi.

Kantajan väite siitä, että lisän piiristä poistetuissa tehtävissä tuotetaan sellaista tietoa, jolla on vaikutus aluevalvontalaissa määritettyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen, ei pidä paikkaansa. Puolustusvoimien lennonvarmistusvastuulisän piiriin kuuluvien tehtävien valtakunnallisen kokonaistarkastelun yhteydessä käytiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa kaikki lisälliset Tiedustelulaitoksen tehtävät läpi paikan päällä. Henkilöstöjärjestöt - mukaan lukien Aliupseeriliitto - nimenomaan vaativat tarkastelua tehtäväksi paikan päällä tehtäväkohtaisesti, koska pelkästään Tiedustelulaitoksen tehtävänkuvauksia lukemalla ei ole mahdollista arvioida, onko tehtävä lisällinen vaiko ei. Tällöin lähitarkastelussa havaittiin, etteivät nyt kanteessa yksilöidyt neljä tehtävää täyttäneet yhtäkään yllä siteeratuista kolmesta edellytyksestä. Lisällisten tehtävien määrä kyseisellä sopimuskierroksella tosiasiassa lisääntyi, ja mikäli lähitarkastelussa olisi havaittu kyseisten tehtävien täyttävän esimerkiksi ”aluevalvontalaissa määritettyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen vaikuttavan tiedon tuottamisen” vaatimuksen, kyseisiä tehtäviä ei olisi poistettu lisällisistä tehtävistä, vaan lisän maksamista olisi jatkettu. Ei puolustusvoimilla olisi ollut mitään perustetta katkaista lisän maksamista tehtävästä, jonka sisältö on lisällinen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Puolustusvoimien Tiedustelulaitoksen esikunnan päätös 10.6.2021 (AR11828)

2. Puolustusvoimien Tiedustelulaitoksen esikunnan päätös 15.6.2021 (AR12273)

Kantajan henkilötodistelu

1. A, Aliupseeriliiton entinen puheenjohtaja

2. B, Aliupseeriliiton pääluottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, toimistopäällikkö, Pääesikunta

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko työnantaja menetellyt aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmän vastaisesti poistaessaan kanteessa tarkoitetut tehtävät lennonvarmistusvastuulisän piiristä.

Riitaa on ennen muuta yhtäältä siitä, onko menettelyllä rikottu virastoeräneuvotteluissa vuonna 2021 sovittua ja toisaalta siitä, täyttyykö tehtävissä sopimusmääräyksen mukainen edellytys, jonka mukaan lisän piiriin kuuluvassa tehtävässä tuotetaan tietoa, jolla on vaikutus aluevalvontalaissa määritettyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan todistajina Aliupseeriliiton pääluottamusmiestä B:tä ja Aliupseeriliiton entistä puheenjohtajaa A:ta. Vastaajan todistajana on kuultu Pääesikunnan henkilöstöosaston toimistopäällikköä C:tä.

B on kertonut toimineensa Aliupseeriliiton luottamusmiehenä Viestikoekeskuksessa ja Tiedustelulaitoksella 12 vuotta ja aliupseereiden pääluottamusmiehenä hieman yli vuoden ajan. Hän oli ollut Tiedustelulaitoksella töissä aliupseerina 24 vuotta kolmella eri osastolla. Tehtävässään hän oli ollut tuottamassa lennonvarmistusvastuulisän piiriin kuuluvaa tietoa valtionjohdolle ja muille toimijoille. Viimeksi hän oli työskennellyt sillä osastolla, jolla kanteessa tarkoitetut tehtävät sijaitsivat. Luottamusmiehenä hän oli ollut mukana myös kaikkien Tiedustelulaitoksen aliupseeritehtävien vaativuuden arvioinnissa.

Liiton neuvotellessa lisästä vuonna 2021 B oli toiminut paikallisluottamusmiehenä. Tiedustelulaitos oli itse tehnyt pohjatyön sen osalta mitkä tehtävistä olivat sen mielestä lisällisiä. B oli luottamusmiehenä käynyt Tiedustelulaitoksen esikunnassa henkilöstöasioiden hoitajan kanssa läpi henkilölistan, kenelle lisää oli aiottu esittää. Listassa oli ollut hiukan yli 50 tehtävää sektorikohtaisesti. B oli katsonut, että hänen nähdäkseen tehtävät olivat täyttäneet lisän edellytykset. Pääneuvotteluryhmään kuuluvan A:n kanssa asiasta oli keskusteltu, mutta varsinaista läpikäyntikokousta ei ollut järjestetty. Tiedustelulaitos oli käynyt listan läpi ja se oli lähetetty Pääesikuntaan. Valmistelussa oli mennyt pitkään. Lisä oli pantu täytäntöön työnantajapäätöksellä (K1). Sen liitteessä oli lista tehtävistä, joille oli 1.5.2021 lukien alettu maksaa lisää. Listasta oli puuttunut yksi nimi, ja asia oli korjattu pian sen jälkeen erillisellä tarkastelulla (K2). Kyseessä oli ollut yksi kanteessa tarkoitetuista tehtävistä.

[salassa pidettävä osuus]

Palvelussuhdesektorilta muutama henkilö oli vuonna 2023 käynyt paikan päällä katsomassa Tiedustelulaitoksen tehtävien sisältöjä ja pyytänyt työntekijöitä kertomaan niistä. Luottamusmiehenä B ei ollut tiennyt tarkemmin tapahtumista, koska hänelle oli ilmoitettu, että kyse oli työnantajan katselmuksesta eikä edunvalvontaa tässä yhteydessä tarvittu. Myöhemmässä vaiheessa lisäpalkkiotyöryhmä oli tarkastellut lisällisiä tehtäviä. Työnantaja ei ollut missään vaiheessa perustellut sitä, miksi se oli poistanut lisän kanteessa tarkoitetuissa tehtävissä. Lennonvarmistusvastuulisän poistaminen oli johtanut siihen, että viiden ja kymmenen vuoden kohdalla tapahtuvat lisän korotukset menetettiin.

A on kertonut toimineensa Aliupseeriliiton puheenjohtajana vuosina 2018–2023 ja pääluottamusmiehenä vuosina 2015–2017. Aliupseeriliitto oli pyrkinyt vuosien ajan nostamaan aliupseerien palkkauksen samalle tasolle muiden samaa työtä tekevien upseereiden ja opistoupseereiden kanssa. Vuoden 2021 sopimusneuvotteluissa oli päätetty laajentaa lennonvarmistusvastuulisän piiriin myös aliupseerit.

Koska Tiedustelulaitoksen tehtävien tehtävänkuvaukset olivat turvaluokiteltuja eikä niiden tarkemmasta sisällöstä Aliupseeriliiton neuvottelijoilla ollut tietoa, asian valmistelu oli jäänyt suurelta osin työnantajan vastuulle. Asian valmistelu oli tapahtunut henkilöstösektorin johtajan johdolla siten, että Tiedustelulaitos oli tuottanut neuvotteluissa tarvittavaa tietoa ja materiaalia Pääesikunnalle. Tiedustelulaitos oli selvittänyt Pääesikunnalle ne aliupseeritehtävät, jotka täyttivät virkaehtosopimuksessa määritellyt lentovarmistusvastuulisän edellytykset.

Sopimusneuvotteluissa lisän piiriin siirtyvistä tehtävistä oli käyty vain yleisluontoista keskustelua menemättä yksityiskohtiin. Neuvotteluissa C oli työnantajapuolen edustajana esittänyt Aliupseeriliiton pääneuvottelijana toimineelle A:lle listan tehtävien lukumäärästä, jotka työnantajan käsityksen mukaan voisivat kuulua lisän piiriin. Koska tehtävänkuvaukset eivät olleet julkisia, neuvotteluissa oli keskusteltu vain lisän piiriin siirtyvien tehtävien lukumäärästä listaamatta lainkaan siirtyviä tehtäviä tai avaamatta lisän piiriin siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien sisältöä.

Aliupseeriliitto oli neuvotteluja edeltävästi selvittänyt luottamusmiesten kanssa, mitkä tehtävät lisän piirin tulisi kuulua. Aliupseeriliiton luottamusmiesten laatimien laskelmien mukaan työnantajan esittämä luku oli ollut oikean suuntainen, sillä luottamusmiehillä oli ollut tiedossa, missä aliupseeritehtävissä tehtiin samankaltaisia tehtäviä, joissa jo maksettiin lennonvarmistusvastuulisää. Virastoerästä sopimusmuutokseen kohdennettava summa oli määräytynyt lisän piiriin esitettyjen tehtävien lukumäärän mukaan, joten uudistuksen kustannukset olivat selvillä. Luottamusmiehiltä saamillaan tiedoilla A oli voinut hyväksyä työnantajan esityksen lisän piiriin siirtyvien tehtävien lukumäärästä.

Kysyttäessä A:lta, onko hän ollut siinä käsityksessä, että neuvotteluissa hyväksytty lukumäärä olisi osapuolia sitova sopimusratkaisu, hän on vastannut, että työnantaja oli sitoutunut maksamaan sovitulle määrälle tehtäviä lentovarmistusvastuulisää, ja vapautuakseen maksamasta tälle henkilömäärälle kyseistä lisää tehtävien sisällössä olisi tullut tapahtua muutoksia. A:n käsityksen mukaan riidanalaisissa tehtävissä ei ollut tapahtunut sellaisia sisällöllisiä muutoksia, etteikö sopimusratkaisu sitoisi työnantajaa.

C on kertonut, että vuoden 2021 sopimusmuutoksella oli ollut tarkoitus mahdollistaa aliupseereiden pääsy lennonvarmistusvastuulisän piiriin. Kun sopimusehdoista oli päästy yksimielisyyteen, neuvotteluissa oli päätetty siitä, mihin tehtäviin sopimusratkaisu soveltuisi sen hetkisen sopimustilanteen mukaan. Tiedustelulaitos oli laatinut listan lisän piiriin kuuluvista tehtävistä, eikä neuvotteluissa ollut keskusteltu listaan sisältyneiden tehtävien sisällöstä. Tiedustelulaitos oli C:n mukaan virheellisesti sisällyttänyt riidan kohteena olevat neljä tehtävää lisän piiriin kuuluviksi, vaikka ne eivät koskaan aiemmin olleet kuuluneet lisän piiriin. Silloisen tilanteen mukaan lisän piiriin oli katsottu kuuluvaksi yhteensä 51 tehtävää, joista aiheutuneet kustannukset oli päätetty kattaa vuoden 2021 sopimuskierroksen virastoerästä.

C:n mukaan sopimusneuvotteluissa ei ollut tarkoitus sopia lisän piiriin kuuluvasta kiinteästä tehtävämäärästä, tai siitä, että tietyt tehtävät korvamerkittäisiin kuuluviksi lisän piiriin. Toisin sanoen tehtäviä ei ollut tarkoitus muuttaa lisällisiksi, vaan sopimuksella oli luotu lisän maksamisen edellytykset, joita sovellettaisiin kulloisenkin tilanteen mukaan. Sopimusmääräyksistä ilmeni, että lisän myöntämistä koskevat päätökset tehtiin kulloisenkin sopimustilanteen mukaisesti, eikä niitä tullut tehdä tulevaisuuteen suunnattuina kuin poikkeustilanteissa. Työnantajalla oli sopimusta laadittaessa tiedossa, että lisän piiriin voisi myöhemmin tulla lisää aliupseereita, jolloin työnantaja kantoi kuluriskin mahdollisista lisäkustannuksista. Vastaavasti sopimuksesta ilmeni, että jos tehtävän ei sopimustilanteen muutoksessa enää katsottaisi kuuluvan lisän piiriin, siitä saatua säästöä ei ollut tarkoitus ottaa huomioon tulevissa neuvotteluissa tai muillakaan tavoin.

Puolustusvoimat oli vuonna 2023 ottanut lennonvarmistuslisän piiriin kuuluvat tehtävät valtakunnalliseen kokonaistarkasteluun Ilmavoimissa, Logistiikkalaitoksella, Tiedustelulaitoksella ja Maavoimissa. Tiedustelulaitoksen osalta työnantaja ei ollut aikaisemmin käynyt läpi tehtävänkuvauksia, sillä Tiedustelulaitos oli itse ilmoittanut lisän piiriin kuuluvat vuoden 2021 neuvotteluissa. Näin ollen työnantaja oli halunnut tarkastella tehtävänkuvausten tasolla sitä, mitkä tehtävät kuuluivat lisän piiriin. Tehtävä oli edellyttänyt vierailua puolustusvoimien eri yksiköissä. C on muistellut käyneensä henkilökohtaisesti myös Tiedustelulaitoksella.

Pääesikunta oli tarkastellut C:n johdolla vuosina 2023 ja 2024 lisien soveltamiskäytäntöä ja lisien piiriin kuuluvia tehtäviä yhdessä pääluottamusmiesten kanssa. Työnantaja oli kuullut myös paikallisia luottamusmiehiä asiasta. Poikkeuksellisesti joissakin tilanteissa, joissa asiaa oli valmisteltu ennakkoon työnantajan toimesta, Pääesikunta ei ollut tavannut pääluottamusmiehiä. Riidan kohteena olevia tehtäviä ei ollut tarkasteltu erikseen, sillä työnantaja oli katsonut, että kyseessä olevan tiedustelulaitoksen organisaation tehtävät eivät ylipäätään kuuluneet lisän piiriin.

C:n mukaan työnantaja oli poistanut lisän piiristä tehtäviä, jos tarkastelussa oli havaittu, etteivät tehtävät olleet täyttäneet lisän edellytyksiä. Esimerkiksi logistiikkalaitoksella oli ollut useita tehtäviä, jotka oli poistettu lisän piiristä. Tiedustelulaitoksella lisän piiriin kuuluneiden tehtävien lukumäärä oli sitä vastoin kasvanut. Työnantaja oli kuitenkin rajannut tarkastelussaan lisän ulkopuolelle sen Tiedustelulaitoksen organisaation osan, joihin riidanalaiset neljä tehtävää olivat kuuluneet.

Kokonaistarkastelun aikana työnantajalle oli muodostunut vahva näkemys siitä, millaisin perustein tehtävät voitiin katsoa lisän piiriin kuuluviksi. Työnantaja oli ensin pyrkinyt laatimaan soveltamisohjeen lisän myöntämisen edellytyksistä, mutta koska tämä tehtävä oli osoittautunut vaikeaksi, työnantaja oli päätynyt laatimaan vain listat niistä tehtävistä, jotka täyttävät lisän edellytykset. Työnantaja oli sitoutunut tarkastelemaan vuosittain, mitkä tehtävät täyttävät lisän edellytykset.

Kysyttäessä miksi riidan kohteena olevat neljä tehtävää eivät työnantajan näkemyksen mukaan täyttäneet lisän edellytyksiä, C on todennut, ettei hän muistanut näiden tehtävien sisältöä. Tiedustelulaitos oli kuitenkin jakautunut kahteen organisaatioon tehtävien luonteen, vastuiden ja tavoitteiden mukaan, ja toisen organisaation tehtävät eivät olleet lisän piirissä, koska sen tehtävillä ei katsottu olleen lisän edellyttämää yhteyttä päivittäiseen lentämiseen. Kyseisessä organisaatiossa tehtiin tiedustelutiedon pitkälle menevää tarkastelua ja suunnittelua, joka saattoi sinänsä pitkällä aikavälillä jollain tavoin vaikuttaa lentotoiminnan ohjaamiseen ja suunnitteluun, mutta sen tuottamalla tiedolla ei ollut vaikutusta päivittäiseen lentämiseen. Pääesikunta oli myös konsultoinut Ilmavoimia asiassa, koska Ilmavoimat tiesi parhaiten sen, millainen tieto sille oli hyödyllistä lentotoiminnassa.

Kysyttäessä mihin työnantaja oli perustanut tulkintansa siitä, että tiedustelutiedolla tuli olla yhteys päivittäiseen lentämiseen ollakseen lisän piirissä, C on todennut tämän olleen Tiedustelulaitoksella pitkäaikainen soveltamiskäytäntö.

Arvio ja johtopäätökset

Aliupseereita koskevan palkkausjärjestelmäsopimuksen liitteen 5 kohdan 3 mukaan lennonvarmistusvastuulisää voidaan suorittaa muun ohella Puolustusvoimien Tiedustelulaitoksen tehtävässä palvelevalle aliupseerille, joka soveltuvan koulutuksen saatuaan tuottaa tehtävässä tietoa, jolla on vaikutus aluevalvontalaissa määriteltyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen. Riidatonta on, että kanteessa tarkoitetuissa tehtävissä toimivilla on määräyksessä tarkoitettu soveltuva koulutus.

Lisän maksamisesta Tiedustelulaitoksen palveluksessa työskenteleville aliupseereille on sovittu vuoden 2021 sopimuskierroksella. Asian taustasta ilmenevin tavoin kyse on ollut virastoerän kohdentamisesta tähän tarkoitukseen.

Asiassa on selvitetty, että Tiedustelulaitos on laatinut listan niistä tehtävistä, joiden se on katsonut kuuluvan lisän piiriin, ja työnantajan edustaja Tiedustelulaitoksella on käynyt listan läpi myös luottamusmiehen kanssa (B). Kanteessa tarkoitetut neljä tehtävää ovat olleet kyseisellä listalla. Lista on toimitettu Pääesikuntaan. Virkaehtosopimusneuvotteluissa on keskusteltu lisän piiriin siirtyvien aliupseerien lukumäärästä, mutta ei sen sijaan tehtävistä tai niiden sisällöstä (A, C). Neuvotteluissa on sovittu, että lisän piiriin siirtyy Tiedustelulaitoksen listauksen mukaiset 51 aliupseeritehtävää. Lennonvarmistusvastuulisää on työnantajapäätöksillä (K1, K2) alettu maksaa kanteessa tarkoitetuissa tehtävissä toimiville 1.5.2021 lukien.

Työnantaja on vuonna 2023 ottanut lennonvarmistusvastuulisän piiriin kuuluvat tehtävät valtakunnalliseen kokonaistarkasteluun. C:n kertomuksesta on ilmennyt, että työnantaja on tässä yhteydessä halunnut arvioida tehtävänkuvausten tasolla sitä, mitkä tehtävät kuuluivat lisän piiriin. Tämä on edellyttänyt vierailua myös Tiedustelulaitoksella, jossa tehtäväkuvien arviointiin ei kuitenkaan ole osallistettu henkilöstön edustajia (B). Osin tästä syystä kantajalle on jäänyt epäselväksi, mistä syystä työnantaja on heinäkuussa 2023 päättänyt poistaa kanteessa tarkoitetut tehtävät lisän piiristä. Työnantaja ei ole perustellut päätöstään myöhemmässäkään vaiheessa.

C:n kertomuksesta ilmenee, että työnantajan näkemyksen mukaan kanteessa tarkoitetut tehtävät eivät ole kuuluneet lennonvarmistusvastuulisän piiriin, koska tuon osaston tehtävillä ei ole lisän edellyttämää yhteyttä päivittäiseen lentämiseen.

Riidanalaisen sopimuskohdan mukaan lisän piiriin kuuluvat muun ohella sellaiset tehtävät, joissa tuotetaan aluevalvontalaissa määritettyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen vaikuttavaa tietoa. Tässä oikeudenkäynnissä ei ole väitettykään, että osallisten tarkoituksena olisi ollut sopia jotakin muuta kuin mitä määräyksen sanamuodosta ilmenee. Työtuomioistuin toteaa, että määräyksen sanamuodosta ei ilmene, että lisän maksaminen edellyttäisi tehtävältä yhteyttä päivittäiseen lentämiseen. Olennaista sanamuodon mukaan on se, että tehtävässä tuotetaan tietoa, jolla on vaikutus aluevalvontalaissa määritettyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen.

Asiassa on B:n luotettavana pidettävän kertomuksen perusteella selvitetty, että kanteessa tarkoitetuissa tehtävissä tuotetaan päivittäin tietoa, jonka perusteella voidaan arvioida, suunnitella ja valmistella tarvittavia toimenpiteitä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Tätä tietoa välitetään muun ohella Ilmavoimille. C:n kertomuksen perusteella on jäänyt epäselväksi, mikä Pääesikunnan ja Ilmavoimien välisten keskustelujen sisältö on tarkkaan ottaen ollut, kun lisällisiä tehtäviä on vuonna 2023 käyty läpi. Tiedustelulaitos on joka tapauksessa jo vuonna 2021 katsonut, että kanteessa tarkoitetut tehtävät täyttävät lisän maksamisen edellytykset. Tehtäväkuvaukset ovat olleet salassa pidettäviä, ja palkansaajapuolen on tullut voida luottaa työnantajan tekemään arvioon tehtävien lisällisyydestä. Lisää on maksettu noin kahden vuoden ajan eikä tehtävien sisällöissä ole tapahtunut muutoksia.

Johtopäätöksenä edellä lausutusta työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Kantaja on ensisijaisesti katsonut työnantajan rikkoneen virkaehtosopimusta jo sillä, että se on poistanut kanteessa tarkoitetut tehtävät lisän piiristä, vaikka ne on virkaehtosopimusneuvotteluissa määritelty ja lisän piiriin sovittu. Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys on tältä osin jäänyt jossain määrin epäselväksi. Osapuolet ovat henkilötodistelun (A, C) perusteella keskustelleet neuvottelujen aikana lähinnä lisän piiriin tulevien lukumäärästä eivätkä niinkään konkreettisista lisän piiriin siirtyvistä tehtävistä. Sovitun lukumääränkään ei voida katsoa olevan sillä tavoin sitova, etteikö lisään oikeutettujen määrä voisi eri syistä vaihdella. Joka tapauksessa työtuomioistuin katsoo kantajan osoittaneen, että kanteessa tarkoitetuissa tehtävissä tuotetaan tietoa, jolla on vaikutus aluevalvontalaissa määritettyjen ilmavalvontatehtävien suorittamiseen. Tehtävät ovat siten täyttäneet lennonvarmistusvastuulisän maksamiselle sovitut edellytykset. Työnantaja on näin ollen toiminut virkaehtosopimuksen vastaisesti poistaessaan tehtävät lisän piiristä.

Vahvistusvaatimus on näillä perusteilla hyväksyttävä.

Hyvityssakot

Valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon. Lain 20 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Sopimuksen sanamuoto on ollut selvä ja yksiselitteinen, ja työnantajan on tullut tietää kanteessa tarkoitettujen tehtävien tarkka tehtävänkuva. Valtiovarainministeriö on tuomittava hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määrää tavanomaisesta ratkaisukäytännöstä poiketen.

Oikeudenkäyntikulut

Valtiovarainministeriö on asian hävinneenä velvoitettava korvaamaan JHL ry:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa, että Suomen valtio/valtiovarainministeriö on menetellyt puolustusministeriön ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä olevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES 270152) aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmän liitteen 5 kohdan 3 vastaisesti, kun se on poistanut tehtävät HESU 279, 280, 285 ja 286 lennonvarmistusvastuulisän soveltamisen piiristä

- tuomitsee valtiovarainministeriön maksamaan hyvityssakkoa 5.000 euroa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES 270152) rikkomisesta sekä

- velvoittaa valtiovarainministeriön suorittamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 8.840 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Mirja-Maija Tossavainen, Sanna Rantala ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.