TT 2025:4

Asia

Sovellettava työehtosopimus

Kantajat

Palvelualojen työnantajat PALTA ry (asiassa 37/2024)
Ilmailualan Unioni IAU ry (asiassa 63/2024)

Vastaajat

Ilmailualan Unioni IAU ry (asiassa 37/2024)
Palvelualan työnantajat PALTA ry (asiassa 63/2024)
X Oy (asiassa 63/2024)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.9.2024 (asia 37/2024)

Suullinen valmistelu 24.1.2025

Pääkäsittely 30.1.2025

Asiat 37/2024 ja 63/2024 on käsitelty samassa oikeudenkäynnissä oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 3 §:n nojalla.

Ammattiliitto Pro ry:lle on varattu tilaisuus lausua asioissa. Se on antanut lausumat 11.10.2024 ja 10.1.2025.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välinen lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus 16.3.2023–15.3.2025 sisältää seuraavat määräykset:

1. LUKU | YLEISTÄ

1. § Sopimuksen soveltamisala

1. Tällä sopimuksella määrätään

− säännöllistä reittiliikennettä harjoittavien,

− raskasta tilauslentoliikennettä harjoittavien,

− tai edellä mainituille teknisiä tai maapalveluja suorittavien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot, jos he toimivat tämän sopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisissa tai niihin rinnastettavissa töissä.

2. Tämän työehtosopimuksen tarkoittamasta raskaasta tilauslentoliikenteestä on kyse silloin, kun käytetään suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaisia tai suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n suuruisia lentokoneita.

3. Tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihin töihin, joihin sisältyy yli 50 prosenttia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä.

4. Sopimuksen soveltamispiirissä ei saa tehdä rinnakkaissopimusta ilman allekirjoittaneiden liittojen kirjallista lupaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21. LUKU | NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VÄLIMIESMENETTELY

127. § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai luottamusmiehen kesken. Ellei sovintoa synny, erimielisyyksistä neuvotellaan pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä.

2. Jos jompikumpi osapuoli esittää paikallisia neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa, ne aloitetaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut käydään niin, että tarpeetonta viivytystä vältetään. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta sovitaan neuvotteluissa.

3. Paikallisissa neuvotteluissa laaditaan kirjalliset muistiot, elleivät osapuolet yhdessä toisin sovi. Muistiot allekirjoittaa kumpikin osapuoli. Muistioissa mainitaan erimielisyyden aihe sekä osapuolten perustellut kannat. Muistiot laaditaan viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

4. Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi. Kumpikin liitto voi saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos liitot niin sopivat, voidaan asia saattaa ratkaistavaksi myös välimiesmenettelyssä.

5. Jos toinen osapuoli haluaa saattaa asian ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä, tulee siitä ilmoittaa viivytyksettä vastapuolelle, jonka tulee puolestaan ilmoittaa joko hyväksyvä tai hylkäävä vastauksensa välimiesmenettelyn käyttämiselle mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden päivän kuluttua tiedon saamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

LIITE 1 | PALKKARYHMITTELY

1. § Palkkaryhmittely, arvioidut työt

nro………….työ………………….........................................................….työnantaja osasto tai alue

[- -]

Palkkaryhmä 9

125………….lentokonemekaanikko…............................................Finnair Oyj lentokonehuolto / ........................................................................................................ toimii siirtyvänä mekaanikkona

[- -]

4. § Palkkaryhmittely, työtä ei kuvattu / ei arvioitu (rinnastus saman tasoiseen työhön)

nro………….työ………………...................................................………..työnantaja osasto tai alue

Palkkaryhmä 6

E3…………. catering-esimies…...........................................………. Finnair Catering Oy (rinnastus 115)

E5…………. vuoropäällikkö……............................................….……Finnair Cargo Oy rahti/ulkoasemat ………………….....................................................…………………….…..(rinnastus 56)

Palkkaryhmä 7

E4…………. ramp-järjestelyesimies….........................................…Nortport Oy (rinnastus 18)
E12………...PaxTeamLeader……............................................……..Swissport Finland Oy

[- -]

Palkkaryhmä 9

E15…………Ramp Flight Coordinator............................................Swissport Finland Oy

Palkkaryhmä 10

E9…………..Lead Engineer………...............................................……Finnair Technical Services

Palkkaryhmä 11

E10…………Senior Lead Engineer.................................................Finnair Technical Services Oy

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä 4.3.2023–31.1.2025 voimassa olevassa Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset.

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Finnair Oyj:n, Finnair Cargo Oy:n, Finnair Kitchen Oy:n, Northport Oy:n, FTS Financial Services Oy.n, Finnair Travel Retail Oy:n, Finnair Technical Services Oy:n, Finnair Engine Services Oy:n ja Finnair Flight Academy Oy:n palveluksessa olevien työnjohto-, suunnittelu-, tarkastus-, TT-suunnittelu sekä muissa luokituksen mukaisissa teknisen toimihenkilön tehtävissä toimivien työsuhteisiin. Jäljempänä käytetään teknisestä toimihenkilöstä nimitystä tekninen.

Soveltamisalaratkaisua tehtäessä merkitystä ei ole toimihenkilön koulutuksella, tehtävänimikkeellä tai sillä, onko henkilö työsuhteensa alussa tai sen kestäessä katsottu kuuluvan työntekijöiden, toimihenkilöiden tai ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmään.

Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluminen määritellään aina uudelleen työtehtävien muutosten yhteydessä.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilötehtävän muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuutos, on muutoksesta ilmoitettava luottamusmiehelle.

Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.

Tarvittaessa osapuolet voivat yhdessä kuulla asiassa ylempien toimihenkilöiden edustajia. Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy harjoittaa ilma-alusten korjaus- ja huoltotoimintaa. Yhtiö työllistää noin 563 henkilöä ja toimii Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Yhtiö ilmoitti lopettavansa eräiden lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisten tehtävänkuvien käyttämisen ilma-alusten huoltotoiminnassa ja perusti uusia tehtäviä ajalla 9.1.–29.2.2024 käytyjen yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvotteluiden jälkeen. Yhtiön toteuttama organisaatiomuutos on tullut voimaan 1.6.2024 alkaen. Asiassa on kysymys siitä, mitä työehtosopimusta yhtiön on perustetuissa uusissa Team Leader ja Shop Technician -tehtävissä noudatettava.

Palta ry ja yhtiö katsovat, että edellä sanotut tehtävät ovat toimihenkilötehtäviä ja että yhtiön on noudatettava niihin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä sovittua Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, josta kanteen nostamisen hetkellä on ollut voimassa sopimus ajalle 4.3.2022–31.1.2025. Ammattiliitto Pro ry:n kanta työehtosopimusten soveltamisesta on sama kuin Palta ry:llä ja yhtiöllä.

IAU ry katsoo, että tehtävät ovat työntekijätehtäviä ja että yhtiön on noudatettava niihin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä solmittua lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimusta, josta tällä hetkellä on voimassa sopimus ajalle 16.3.2023–15.3.2025.

(Ks. myös TT 2024:10 ja 11.)

PALTA RY:N KANNE (asia 37/2024)

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa Ilmailualan Unioni IAU ry:tä sitovasti, että X Oy:n ei ole sen tehtävänkuvan mukaisissa Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician -tehtävissään noudatettava lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta ja

2. velvoittaa Ilmailualan Unioni IAU ry:n maksamaan sille korvausta sen oikeudenkäyntikuluista asioissa 37/2024 ja 63/2024 yhteensä 29.400,39 euroa korkoineen.

Perusteet

Uudet tehtävät

Organisaatiouudistus

Yhtiö toteutti laajan organisaatiouudistuksen ja lakkautti muutosneuvotteluiden jälkeen muun ohella lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalta Lead Engineer, Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer -tehtävät ja perusti uudet Team Leader ja Shop Technician -tehtävät, jotka määriteltiin kuuluviksi Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin.

Uudet tehtävät ovat kokonaan uusia ja lakkautettuja tehtäviä vaativampia, eikä muutoksessa ole kysymys vain tehtävänimikkeiden muuttamisesta.

Team Leader

Team Leader -tehtävän päätarkoitus on lentokonehuollon suorituskyvyn hallinta johtamalla ja valvomalla mekaanikkojen, asentajien ja alihankkijoiden työtä kohteessa.

Team Leaderin tehtävät ovat pääasiallisesti seuraavat:

- johtaa ja omistaa huoltokokonaisuuksia kullakin tuotantoalustalla

- johtaa lentokoneella tai työkohteessa vuorossa heille allokoituja resursseja eli asentajia, mekaanikkoja ja alihankkijoita

- raportoi vuorossa Shift Leaderille määritetyn päivittäisjohtamiskäytännön mukaisesti

- omien työkohteiden työsuojeluvastuu

- työskentely käytännön työssä osana tiimiä enintään puolet työajasta sekä tukemassa esim. haastavissa vikalöydöstilanteissa

- koulutusvastuita

- projektitöihin ja kehittämiseen osallistuminen

- sijaistaa tarvittaessa Shift Leaderia.

Team Leader on työnjohdollinen asiantuntijarooli, ja tehtävässä korostuvat johtaminen, koordinointi ja työsuojeluvastuut noin 3–7 huoltohenkilön ryhmässä. Team Leaderilla on vastuu työn johtamisesta ja huollon kohteista sekä siitä, että huollot toteutuivat huoltosuunnitelman mukaisesti, turvallisesti ja ajallaan. Edellytyksenä tehtävän hoitamiselle on lentokoneen tyyppikoulutus ja yhtiön myöntämä huoltotodisteen antajan valtuutus.

Aikaisemmassa ennen 1.6.2024 olleessa organisaatiossa työnjohtovastuu oli Supervisor tai Duty Manager -nimikkeellä toimineilla työnjohtajilla. Huoltohallissa työskennelleillä 10 tai 11-mekaanikoilla (Lead Engineer ja Senior Lead Engineer) ei ollut työnjohtovastuuta, vaan he koordinoivat työtä työnjohtajan apukätenä. Muutoksessa työnjohtovastuu tuotiin keskitetystä työnjohtokeskuksesta työkohteelle eli lentokoneelle. Uudessa mallissa työnjohtovastuu on työkohteessa työskentelevällä Team Leaderilla. Tehtävä on uusi yhtiön joka alueella. Muutoksella haluttiin parantaa työnjohtoa kohteessa erityisesti työsuojelun näkökulmasta. Team Leader vastaa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta työkohteessa, kun taas edellä sanotut mekaanikkotehtävät eivät sisältäneet työnjohdollista vastuuta työturvallisuudesta.

Shop Technician

Shop Technician -tehtävän päätarkoitus on koordinoida ja työskennellä itsenäisesti komponenttien tehokkaan huoltotyön mahdollistamiseksi tukemalla ja ohjeistamalla tuotantohenkilöstöä ja varmistamalla työvälineiden saatavuus, avustaa tuotannonsuunnittelussa ja suunnitteluun liittyvissä tehtävissä, työvälineiden ja prosessien kehittäminen yhdessä Engineering-osaston ja johdon ohjauksessa ja komponenttien huoltotöiden suorittaminen.

Shop Technicianin tehtävät ovat pääasiallisesti seuraavat:

- toimia keskeisessä roolissa korjaamon laitteiden testausjärjestelyjen rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä ohjeistamisessa ja opastamisessa sekä ylläpitää korjaamon erikoisprosesseja

- tarjota teknistä asiantuntemusta työn valmisteluun, vianetsintään ja korjauksiin: suorittaa testauksia ja ohjeistaa korjauksia sekä raportoida työn tietojärjestelmiin, myös asiakkaan järjestelmiin

- tehdä yhteistyötä teknisen tuen kanssa varmistaakseen korjausten laadun ja toimia mentorina

- osallistua varaston hallintaan suosittelemalla nimikkeitä ja määriä, suorittaa osien laatutarkastuksia ja tehdä ongelmanratkaisua testaus- ja korjaustyöhön liittyen

- hoitaa laitteiden huoltotyötä enintään puolet työajasta ja laatia huoltotodistuksia.

Shop Technicianin tehtävä on perusajatukseltaan huoltoteknikon tehtävä insinöörin, johon noudatetaan Finnair Oyj:n teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta, ja laitemekaanikon, johon noudatetaan lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta, välissä vastuualueenaan ”konttorituotannollinen” kokonaisuus.

Shop Technicianin tehtävissä korostuvat itsenäinen vastuu teknisenä asiantuntijana, huoltodokumentaation laatiminen, itsenäinen yhteydenpito sidosryhmiin, työn tuottavuuden edistämisen valmistelu, toiminta huollettavien laitteiden tai testivälineiden vaativissa vianetsintätehtävissä, raportointi tuotantotilanteesta päivittäisjohtamismallin mukaisesti, suunnitellun tuotannon valmistelu, tuottavuuden kehittäminen sekä huoltotyön tekeminen. Shop Technician -tehtävässä ei edellytetä tyyppikelpuutusta.

Shop Technician -tehtävän vastuut ovat laajemmat verrattuna vuonna 2020 lakanneeseen Maintenance Technician -tehtävään, joka kuului teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin (samoin kuin aikaisemmat korjaamoteknikon tehtävät), seuraavilta osin:

- osallistuminen materiaalisuunnitteluun osana työn valmistelua

- osallistuminen kommunikointiin yhdessä Engineering-osaston kanssa valmistajien, toimittajien ja asiakkaiden suuntaan

- tuotantovälineiden eli testereiden ylläpito ja raportointi päivittäisjohtamiseen liittyen

- osallistuminen jatkuvaan parantamiseen työnkuvassa

- mentorointi sekä havainnointi ja raportointi liittyen työturvallisuuteen ja kestävään kehitykseen.

Shop Technician -tehtävä sisältää toimihenkilötehtäviä, joten sen sisältö on eri ja laajempi kuin aikaisempien lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piirissä olleiden Lead Component Engineer ja Component Mechanic -tehtävien sisältö.

Johtopäätökset tehtäviin soveltuvasta työehtosopimuksesta

Team Leader ja Shop Technician -tehtävät ovat työnjohto- ja asiantuntijatehtäviä, joihin kuuluu itsenäistä vastuuta ja sellaisina yhtiössä vakiintuneesti toimihenkilötehtäviksi katsottuja tehtäviä, kun taas lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tehtävät ovat sellaisia, joita tehdään pääsääntöisesti ”työkalut kädessä”. Esitetyt tehtävänkuvaukset osoittavat uusien tehtävien todellisen sisällön. Yhtiö toteuttaa organisaatiouudistuksessa perustetut tehtävät niiden tehtäväkuvausten mukaisina.

Yhtiön on edellä sanotuissa tehtävissä noudatettava yrityskohtaista Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimusta, jonka soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan työehtosopimus kuuluu lentoliikenteen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja sen määräyksiä sovelletaan muun muassa X Oy:n palveluksessa olevien työnjohto-, suunnittelu-, tarkastus-, TT-suunnittelu sekä muissa luokituksen mukaisissa teknisen toimihenkilön tehtävissä toimivien työsuhteisiin.

Edellä sanotut tehtävät eivät ole samoja kuin lakkautetut Lead Engineer ja Senior Lead Engineer -tehtävät, joihin on noudatettu lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta. Kummassakin näissä tehtävässä päätehtävät ovat käytetyn ajan perusteella olleet lentokonemekaanikon ja -asentajan tehtävät. Organisaatiouudistuksessa ne on siirretty sanotun työehtosopimuksen palkkaryhmään 9 kuuluvan lentokonemekaanikon tehtäviksi.

Lead Engineerin tehtävistä vain vähäinen osa on ollut Team Leaderin tehtävään siirtyneitä koordinointi- ja informointitehtäviä. Myös Senior Lead Engineer -tehtävään sisältyneet koordinointi-, sijaistus-, koulutus-, perehdytys-, mentorointi- sekä projektitehtävät on siirretty osaksi Team Leaderin tehtäviä. Team Leaderin tehtävässä siirretyt tehtäväosat ovat kuitenkin sulautuneet osaksi Team Leaderin tehtävän kokonaisuutta, johon kuuluu itsenäinen työnjohtovastuu ja esimerkiksi työnantajan delegoimaa työturvallisuusvastuuta.

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalakirjauksen 1. § 3. kohdan mukaan sopimusta sovelletaan työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta. IAU ry:n esittämä näkemys siitä, että niissä tehtävissä, joissa annetaan huoltotodiste, tulisi sopimuskohdan takia aina noudattaa lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta, ei vastaa sopimuskohdan tarkoitusta. Huoltotodisteella osoitetaan, että huoltotyö on tehty tilauksen ja määräysten mukaisesti. Yhtiö valtuuttaa työntekijän antamaan huoltotodisteen. Työehtosopimus ei sulje pois, että yhtiö voi valtuuttaa työntekijän myös muissa kuin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen alaan kuuluvissa tehtävissä antamaan huoltotodisteen. Työehtosopimus ei voi pätevästi estää yhtiötä organisoimasta tehtäviä uudelleen siten, että myös toimihenkilötyöhön voi kuulua huoltotodisteen antamista taikka jossa tarvitaan tyyppikelpoisuutta.

Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta (aikaisemmalta nimeltään säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus) kaudelle 7.4.2003–31.3.2006 uudistettaessa työehtosopimukseen on lisätty nykyistä 1 §:n 2 kohtaa vastaava pöytäkirjamerkintä raskaan tilauslentoliikenteen määritelmästä. Matkustajapaikkamäärältään tai lentoonlähtömassaltaan pienempien lentokoneiden käyttäminen on rajattu pois työehtosopimuksen soveltamisalasta (ks. myös TT 2006:22). Työehtosopimusta kaudelle 16.12.2004–30.9.2007 uudistettaessa työehtosopimukseen on lisätty nykyistä 1 §:n 3 kohtaa vastaava toinen pöytäkirjamerkintä, jolla on täydennetty aikaisempaa pöytäkirjamerkintää. Sen mukaan työehtosopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta sekä muihin töihin, jotka sisältävät yli 50 % sanotun sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä. Pöytäkirjamerkinnät on työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjalla 30.8.2006 muutettu nykyistä työehtosopimustekstiä vastaaviksi määräyksiksi ilman, että työehtosopimuksen soveltamisalaa tai pykälien tai alakohtien sisältöä ja niiden vakiintuneita yhteisiä tulkintoja olisi tällöin muutettu.

Pöytäkirjamerkinnät ja nykyisen työehtosopimuksen 1 §:n 2 ja 3 kohdat koskevat raskaan tilauslentoliikenteen määrittelemistä, viranomaisluvin tehtäviä huoltotöitä sekä osaksi muita kuin sopimusalan tehtäviä sisältäviä töitä. Toinen pöytäkirjamerkintä ja nykyinen 1 §:n 3 kohta tarkoittavat, että ensimmäisestä pöytäkirjamerkinnästä tai nykyisestä 1 §:n 2 kohdasta huolimatta työehtosopimusta sovelletaan raskaassa tilauslentoliikenteessä kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta sekä muihin töihin, jotka sisältävät yli 50 % sanotun sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä. Työehtosopimuksen osapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että soveltamisalan pöytäkirjamerkinnät eivät täsmennä sopimuksen soveltamisalaa säännöllisen reittiliikenteen harjoittamisen osalta (ks. TT 2006:22). Nykyisen työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohta ja aikaisempi toinen pöytäkirjamerkintä tarkoittavat, että työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki ne tekniset työt, joihin tarvitaan viranomaisen myöntämää todistetta tai kelpuutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa raskaassa tilauslentoliikenteessä käytettävien suurimmalta lentoonlähtöpainoltaan yli 5700 kg painavien lentokoneiden, helikoptereiden tai muiden ilma-alusten huolto- ja korjaustöitä.

Työehtosopimuksen soveltamisalamääräys huoltotodisteen ja tyyppikelpuutuksen tarpeesta liittyy sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijätehtävien määrittelyyn raskaassa tilauslentoliikenteessä. Määräys rajaa työehtosopimuksen soveltamista työntekijätehtävissä, mutta ei suhteessa toimihenkilötehtäviin.

Toisaalta Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on vanhastaan vuodesta 1957 alkaen sovittu työtehtävistä, joissa on edellytetty huoltotodisteen antamista tai tyyppikelpoisuutta, kuten tarkastajan ja vuoroesimiehen tehtävistä. Huoltotodistuksen antaminen on alun perin ollut toimihenkilöiden vastuulla ollut tehtävä. Työ on osittain siirtynyt mekaanikoille noin vuonna 2015, ja jossain tehtävissä jo ennen sitä, mutta tämänkin jälkeen toimihenkilöt ovat antaneet huoltotodistuksia.

Yhtiöllä on aikaisemmin pitkän ajan kuluessa ollut lukuisia teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluneita teknisiä toimihenkilöitä työnjohtajan tai Supervisorin tehtävänimikkeillä, joiden tehtäviin on kuulunut huoltotodisteen antaminen ja joilla siihen on ollut vaadittava lupakirja ja yhtiön valtuutus. Lisäksi teknisiä toimihenkilöitä on vuosien ajan työskennellyt asiantuntijarooleissa, joissa on vaadittu huoltotodisteen antamiseen vaadittava lupakirja ja joilla on ollut yhtiön myöntämä valtuutus huoltotodisteen antamiseen.

Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta on vanhastaan sovellettu teknisiin tehtäviin, joihin sisältyy työnjohto- ja esihenkilötehtäviä riippumatta siitä, osallistuuko näistä tehtävistä vastaava toimihenkilö myös suorittavaan työhön. Finnair-konsernissa toimihenkilöiden ja työntekijöiden työehtosopimusten soveltamisen rajat ovat määräytyneet tämän mukaisesti. Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta edellä sanotulla tavalla vuonna 2004 uudistettaessa tästä ei ole ollut tarkoitus sopia toisin.

Huoltodisteen antajalla tulee olla oikeuksien ylläpitämiseksi lupakirjan oikeuksia vastaavaa huoltokokemusta edeltävältä kahden vuoden ajanjaksolta kuusi kuukautta (100 päivää). Tämä ei ole merkinnyt velvollisuutta noudattaa lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta. Yhtiöllä on muutoinkin teknisiä toimihenkilöitä tehtävissä, joissa lupakirjaa vaaditaan ja joilla on lupakirja.

Tehtävien vaativuuden arviointia ei voi perustaa eri työehtosopimusten soveltamisalan tehtävistä maksettavien palkkojen vertailuun. Palkkajärjestelmät ovat erilaiset ja maksettavien palkkojen määrään vaikuttavat myös uusissa tehtäväkokonaisuuksissa aloittavien työntekijöiden kokemus ja henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen.

Palta ry on yhtynyt Pro ry:n asiassa antamiin lausumiin ja vedonnut perusteinaan myös niissä sanottuun.

IAU RY:N VASTAUS (asia 37/2024)

Vaatimukset

Ilmailualan Unioni IAU ry on myöntänyt kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen Production Support Coordinator -tehtävän ja Shift Leader -tehtävän osalta oikeaksi. Muilta osin IAU ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asioissa 37/2024 ja 63/2024 yhteensä 13.767 eurolla korkoineen.

Perusteet

Uusista tehtävistä ja niihin soveltuvasta työehtosopimuksesta

Kun arvioidaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtosopimusten rajanvetoa, on tulkinnan lähtökohdaksi otettava molempien työehtosopimusten soveltamisalaa koskevat määräykset.

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan sopimusta sovelletaan työntekijöihin, jotka toimivat tämän sopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisissa tai niihin rinnastettavissa töissä. Lisäksi sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihin töihin, joihin sisältyy yli 50 prosenttia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä.

Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta sovelletaan puolestaan työnjohto-, suunnittelu-, tarkastus-, TT-suunnittelu sekä muissa luokituksen mukaisissa teknisen toimihenkilön tehtävissä toimivien työsuhteisiin.

Lisäksi teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalakirjauksen mukaan soveltamisalaratkaisua tehtäessä merkitystä ei ole toimihenkilön koulutuksella, tehtävänimikkeellä tai sillä, onko henkilö työsuhteensa alussa tai sen kestäessä katsottu kuuluvan työntekijöiden, toimihenkilöiden tai ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmään.

Huomionarvoista on, että lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimusta sovelletaan sopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisiin tai niihin rinnastettaviin töihin. Siten pelkästään palkkaryhmittely ja sitä vastaavat yritysten tehtävänkuvat eivät määrittele työehtosopimuksen soveltamisalaa.

Lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus ei myöskään sisällä kirjausta sopimuksen soveltamisalan ylärajasta. Teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan tehtävänimikkeen tai koulutustason perusteella ei voida ratkaista kysymystä siitä, minkä työehtosopimuksen piiriin Team Leader ja Shop Technician -tehtävät kuuluvat.

Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Ilmailualan Unioni ry:n välisessä FINNAIR Oy:tä koskevassa työehtosopimuksessa ajalla 1.1.1988–28.2.1991 oli määrätty myös toimihenkilötyöstä. Sopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan sopimuksella oli sovittu Finnair Oy:n palveluksessa olevien työehdoista ilman erittelyä työntekijöihin ja toimihenkilöihin. Sanotun työehtosopimuksen 1 §:n 1.2 kohdassa todettiin, että ”Finnair Oy:stä käytetään jäljempänä nimitystä yhtiö ja Ilmailualan Unioni ry:een (IAU) kuuluvista työntekijöistä ja toimihenkilöistä nimitystä henkilö.”

Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välinen työehtosopimus ajalla 16.12.2004–30.9.2007 ei koskenut enää pelkästään Finnair Oy:tä. Sopimus oli laajentunut koskemaan myös muita työehtosopimuksen soveltamisalalla toimivia yrityksiä ja sitä sovellettiin edelleen myös toimihenkilötyöhön. Tähän sopimukseen otettiin myös määräykset koskien huoltotodistetta ja tyyppikelpoisuutta. Työehtosopimuksen muututtua lentoliikenteen palveluja koskevaksi työehtosopimukseksi sopimuskaudella 31.8.2006–30.9.2007 sopimuksen soveltamisalaa koskeva määräys muuttui nykyiseen muotoonsa. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa todettiin kuitenkin, että osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen pykälien tai alakohtien sisältöä ja niiden vakiintuneita yhteisiä tulkintoja ei ole muutettu tällä sopimuksella. Näin ollen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuodon muutoksella ei ole edelleenkään suljettu toimihenkilötyötä sopimuksen ulkopuolelle.

Edellä sanotusta seuraa siten se, ettei kummankaan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen sanamuoto rajaa edellä mainittuja tehtäviä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle.

Päinvastoin kuin Palta väittää, lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen määräys koskien huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta puoltaa vahvasti IAU:n väitettä siitä, että huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta edellyttävissä tehtävissä tulee noudattaa sanottua työehtosopimusta. Tätä tukee lisäksi se riidaton tosiseikka, että Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole enää sovittu työtehtävistä, joissa edellytetään huoltotodisteen antamista tai tyyppikelpoisuutta. Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalakirjaus on tältä osin tarkkarajaisempi ja yksityiskohtaisempi kuin teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalakirjaus.

Lentoliikenteet palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalakirjauksella on suljettu huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta vaativat työt ns. vakiintuneen toimialaperiaatteen ulkopuolelle. Työehtosopimuksen selkeän sanamuodon mukaisesti toimialaperiaatetta noudatetaan ”muihin töihin, joihin sisältyy yli 50 prosenttia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä”.

Henkilön toimiminen siviili-ilma-aluksen huoltomekaanikkona (huoltotodisteen antajana) edellyttää huoltohenkilöstön lupakirjaa. Viranomaismääräyksen ilmaus huoltomekaanikkona toimimisesta viittaa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukaiseen työtehtävään. Lupakirja ja kelpoisuus antaa huoltotodisteita hankitaan käytännössä työntekijätehtäviä tekemällä. Lisäksi huoltotodisteen antajan oikeuksien ylläpitämiseksi viranomainen edellyttää työntekijältä säännönmukaista lupakirjan oikeuksia vastaavaa huoltokokemusta eli käytännössä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisten työtehtävien suorittamista.

Edellä sanotusta seuraa puolestaan se, että vaikka yhtiö valtuuttaa toimihenkilön antamaan huoltotodisteen, tulee tämän kuitenkin tehdä työtä ”työkalut kädessä" pitääkseen yllä lupakirjaansa. Näin ollen huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta edellyttävät tehtävät kuuluvat lähtökohtaisesti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin huolimatta tehtäväkuvausten mukaisista nimikkeistä ja yhtiön määrittelemästä sovellettavasta työehtosopimuksesta. Edellä todettua vahvistaa se, että huoltotodistetta vaativat työt ovat siirtyneet mekaanikoille noin vuonna 2015, ja joissain tehtävissä jo ennen sitä. Muissa sopimusalan yrityksissä huoltotodisteen antaminen on siirtynyt mekaanikkojen tehtäväksi jo siinä vaiheessa, kun huoltotodistetta koskeva määräys on otettu lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen.

Viime kädessä työehtosopimusten soveltamisalaa koskeva rajanveto työntekijöiden työehtosopimuksen ja toimihenkilöiden työehtosopimuksen välillä on tehtävä tehtävien tosiasiallisen sisällön ja vaativuuden perusteella. Pelkästään tehtävänkuvausten perusteella ei voida ratkaista kysymystä siitä, minkä työehtosopimuksen piiriin uudet tehtävänimikkeet kuuluvat. Näissä tehtävänkuvauksissa pyritään lyhyessä dokumentissa kuvaamaan tehtävien päätarkoitusta.

Team Leader sekä Shop Technician -tehtävissä työskentelevien osalta on keskeistä arvioida sitä, ovatko nämä uudet tehtävät väitetysti sellaisia työnjohto- ja asiantuntijatehtäviä, joihin kuuluva itsenäinen vastuu on todellista, vai ovatko näiden tehtävänimikkeiden mukaiset työtehtävät edelleen käytännössä samansisältöiset kanteessa lakkautettaviksi ilmoitettujen tehtävänimikkeiden (Lead Engineer, Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer) mukaisten työtehtävien kanssa.

Vertaamalla lakkautettujen tehtävänimikkeiden tehtävänkuvausten sisältöjä uusien tehtävien tehtävänkuvausten sisältöihin voidaan havaita tehtävien samankaltaisuus. Vertailu osoittaa, että uudet tehtävät ovat rinnastettavissa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyssä oleviin Lead Engineerin ja Senior Lead Engineerin töihin sekä yhtiössä käytössä olevaan Lead Component Engineer -tehtävänkuvauksen mukaisiin töihin kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti.

Vertailusta on muutoinkin havaittavissa, että samaa työtä tehdään nyt vain eri tehtävänimikkeiden alla. Siten uusien tehtävien perustamisessa on ollut kyse keinotekoisesta järjestelystä, jossa työntekijöiden suorittamia työtehtäviä on siirretty toimihenkilöiden tehtäviksi. Huomionarvoista on, että kirjallisia tehtävänkuvauksia merkityksellisempää on kuitenkin kiinnittää huomiota työn todelliseen tekemiseen ja siihen, mitä tehtävät käytännössä sisältävät.

Yhtiö on aiemmin todennut, että tekniikan toimihenkilö- ja työntekijätehtävät eivät ole välttämättä sisältäneet ainoastaan jommankumman työehtosopimuksen soveltamisalaan liittyviä tehtäviä, vaikka kuhunkin työtehtävään on sovellettu vain yhtä työehtosopimusta. Tämä tilanne on pysynyt ennallaan 1.6.2024 toteutuneesta organisaatiomuutoksesta huolimatta. Jäljempänä todetuin tavoin vanhoista ja uusista tehtävänkuvauksista sekä yhtiön tiedonhallintajärjestelmistä ilmenevästi organisaatiomuutoksen yhteydessä perustetut uudet tehtävät sisältävät pääosin niitä samoja tehtäviä, joita aiemmin tehtiin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piirissä.

Lead Engineer ja Senior Lead Engineer (10- ja 11-mekaanikko)

Team Leaderin tehtävänkuvauksen mukaiset pääasialliset tehtävät vastaavat valtaosiltaan Lead Engineer ja Senior Lead Engineer (10- ja 11-mekaanikko) tehtävänimikkeellä työskennelleiden työntekijöiden tehtävänkuvia.

10-mekaanikon pääasialliset tehtävät olivat seuraavat:

• toimii Finnair-tekniikassa voimassa olevan käytännön mukaisesti kelpuutusten ja valtuutustensa puitteissa lentokonemekaanikon ja -asentajan tehtävissä
• tehtäviin kuuluu koordinoida työalueen (esim, huolto, vikapartio, erillinen työkokonaisuus) työjärjestelystä, aikataulua ja toimia yhteyshenkilönä alueen työntekijöihin, muihin työryhmiin, tukiorganisaatioon ja työnjohtajaan päin
• informoi työnjohtajaa työn tilanteesta ja työvoimatarpeen muutoksista
• selvittää työohje, työkalu-, materiaali- ja tekniset ongelmat yhdessä työnjohtajan kanssa
• osallistuu tarvittaessa töiden esivalmisteluun Finnair-tekniikassa voimassa olevan käytännön mukaisesti
• vastaa työsuojelusta siten kuin siitä on säädetty työntekijälle kuuluvaksi
• toimii työsuojelutiedon välittäjänä
• seuraa huoltodokumentaation ja järjestelmäkirjausten edistymistä ajantasaisesta huollon aikana työnjohtajan apuna tarvittaessa.

11-mekaanikon pääasialliset tehtävät olivat seuraavat:

• Aircraft Mechanic, Licenced Engineer ja Lead Engineer -tehtävät
• työnjohdon tuuraus joustavasti työnjohdossa ad-hoc tarpeen mukaan
• tekniikan henkilöstön kouluttaminen pois lukien lentokoneiden tyyppikelpuutukset
• tekniikan uusien työntekijöiden perehdytys ja mentorointi
• projektityö, esim. tekniikan digi- ja muihin hankkeisiin osallistuminen tarpeen mukaan (mukaan lukien SuperUser-tehtävät, AMOS-testaus, erilaiset kehitystyöt).

Senior Engineer -työtehtävä on työntekijä-asiantuntijatehtävä, jossa kokenut mekaanikko toimii Aircraft Mechanic, Licenced Engineer ja Lead Engineer -tehtävien lisäksi tarvittaessa työnjohdon tuuraajana, kouluttaa, perehdyttää ja mentoroi tekniikan työntekijöitä asiantuntemuksellaan. Samoin kyseisessä tehtävässä työskentelevä mekaanikko toimii erialaisissa projektitehtävissä tarpeen mukaan tuoden mekaanikon työssä hankkimansa asiantuntijuuden projektiin tai kehitystyöhön.

Team Leader -tehtävä sisältää edelleen samoja työtehtäviä kuin Lead Engineer ja Senior Lead Engineer -tehtävät ovat sisältäneet. Team Leaderin tehtävän ei voida katsoa olevan Lead Engineer ja Senior Lead Engineer -tehtäviä itsenäisempi tai edellyttävän suurempaa erityisosaamista ja vastuuta eri toiminnoista. 10- ja 11-mekaanikkojen työnkuviin ovat kiinteänä osana kuuluneet työn johtaminen ja työsuojeluvastuu vuorossa ollessaan ja raportoiminen.

Lead Component Engineer

Kanteessa esitetyt Shop Technician tehtävänkuvauksen mukaiset pääasialliset tehtävät vastaavat valtaosiltaan Lead Component Engineer -tehtävänimikkeellä työskennelleiden työntekijöiden tehtävänkuvia.

Lead Component Engineerin pääasialliset tehtävät olivat seuraavat:

• toimii Finnair-tekniikassa voimassa olevan käytännön mukaisesti kelpuutusten ja valtuutustensa puitteissa laiteasentajan tehtävissä sekä huolehtia korjaamon huoltotodisteiden antamisesta
• tehtäviin kuuluu koordinoida työalueen (esim, korjaamo, laitekokonaisuus, erillinen työkokonaisuus) työjärjestystä, aikataulua ja toimia yhteyshenkilönä alueen työntekijöihin, muihin työryhmiin, tukiorganisaatioon ja työnjohtajaan päin
• informoi työnjohtajaa sekä tuotannon duty manageria työn tilanteesta ja työvoimatarpeen muutoksista
• selvittää työohje, työkalu-, materiaali ja tekniset ongelmat yhdessä työnjohtajan kanssa. Yhdessä tukiorganisaation kanssa arvioi varastosaldojen riittävyyttä
• osallistuu tarvittaessa töiden esivalmisteluun Finnair-tekniikassa voimassa olevan käytännön mukaisesti
• vastaa työsuojelusta siten kuin siitä on säädetty työntekijälle kuuluvaksi
• toimii työsuojelutiedon välittäjänä
• ohjaa ja opastaa uusia työntekijöitä
• seuraa huoltodokumentaation ja järjestelmäkirjausten edistymistä ajantasaisesti huollon aikana työnjohtajan apuna tarvittaessa.

Käytännössä Shop Technician tekee aivan samoja tehtäviä kuin Lead Component Engineer ja Component Mechanic tekivät aiemmin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä.

Lisäksi ennen organisaatiomuutosta komposiittikorjaamolla työskenteli kolme työntekijäasemassa olevaa työntekijää. Organisaatiomuutoksen jälkeen osastolla on kaksi Shop Technician -tehtävänimikkeellä työskentelevää toimihenkilöä. Ei ole uskottavaa, että näistä tehtävistä tuli vaativampia työnjohto- ja asiantuntijatehtäviä.

Shop Technicianin työtehtävien vertaaminen niihin tehtäviin, joita aiemmin tehtiin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisten tehtävänimikkeiden alla, osoittaa, että Shop Technicianin tehtävä ei ole näitä tehtäviä itsenäisempi eikä edellytä suurempaa erityisosaamista tai vastuuta eri toiminnoista. Tämän perusteella Shop Technicianin tehtävää ei voida pitää sellaisena asiantuntijatehtävänä, joka jää lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Johtopäätökset tehtäviin soveltuvasta työehtosopimuksesta

Harkittaessa sitä, onko kanteessa mainittuja tehtävänimikkeitä pidettävä toimihenkilö- vai työntekijätehtävinä, ratkaisevassa asemassa ovat edellä todetusti tosiasialliset työtehtävät. Mikäli työtehtävät ovat itsenäisiä ja koostuvat pääasiassa tavanomaista työntekijätehtävää syvällisempää asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä, niitä voidaan pitää työntekijätason yläpuolelle sijoittuvina asiantuntijatehtävinä. Merkitystä on myös sillä, mitä työehtosopimusta näitä työtehtäviä hoitaneisiin työntekijöihin on aiemmin sovellettu.

Kanteen suurin yksittäinen ristiriita liittyy siihen tosiasiaan, että työnantaja on ilmoittanut lakkauttavansa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalta yli 70 tehtävää ja samassa yhteydessä perustavansa saman määrän uusia tehtäviä, jotka on määritelty kuuluviksi Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. On erittäin epäuskottavaa ja epätodennäköistä, että lentokoneen huoltoon liittyvien työtehtävien osalta olisi tapahtunut muutos, jossa työntekijätasoiset tehtävät vähenevät yhtä paljon kuin toimihenkilötehtävät lisääntyvät.

Edellä esitettyjen tehtävänkuvausten perusteella kanteessa mainittujen uusien tehtävänimikkeiden mukaiset tehtävät sisältävät edelleen samoja työtehtäviä kuin lakkautetut työtehtävät ovat sisältäneet. Koska nämä samat työtehtävät ovat aikaisemmin olleet työntekijätehtäviä, olisi tehtävien sisällöissä, vaativuudessa ja vastuullisuudessa täytynyt tapahtua muutoksia, jotta ne voitaisiin katsoa toimihenkilötehtäviksi.

Tehtävänkuvausten perusteella tehtävissä ja vastuissa tapahtuneet muutokset ovat olleet kuitenkin vähäisiä. Tehtävänkuvauksista ilmenevästi uusien tehtävänimikkeiden mukaisiin työtehtäviin ei kuulu sellaisia kokonaisuuksia, jotka ovat oikeuttaneet työnantajan luokittelemaan nämä tehtävät toimihenkilötehtäviksi. Siten pelkästään tehtävänimikkeistä ja tehtävänkuvauksista ei voida vetää johtopäätöstä työtehtävien sisällöistä ja vastuista tai siitä, ovatko tehtävät työntekijä- vai toimihenkilötehtäviä.

Team Leader ja Shop Technician -tehtävänkuvausten väitetyt sisällöt ja vastuut eivät vastaa todellisuutta, vaan näiden tehtävien osalta kyse on edelleen enemmän työntekijätasoisista tehtävistä kuin toimihenkilötehtävistä. Kun tarkastellaan näissä tehtävissä toimivien työntekijöiden tosiasiallisesti suorittamia tehtäviä, kaikissa näissä päätehtävät ovat säilyneet edelleen lentokonemekaanikon ja -asentajan tehtävinä, ja muilta osin (pitkälti) lakkautettuihin tehtäviin jo sisältyneinä muina tehtävinä. Siten työhön sovellettavaa työehtosopimusta koskevaa kysymystä ei voida ratkaista kanteessa vaaditulla tavalla.

Edellä sanottua tukee se tosiseikka, että lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisala on yleinen eikä sitä ole rajoitettu millään tavalla. Työehtosopimuksella voidaan määrätä ja sillä on määrätty toimihenkilötyöstä. Työehtosopimuksen palkkaryhmittelystä ilmeten sopimuksen soveltamispiirissä on tehtävänimikkeitä, jotka sisältävät esihenkilövastuuta. Sopimusta on myös sovellettu työntekijätehtäviin, vaikka näitä tehtäviä hoitanut työntekijä on osallistunut työnjohto- ja esihenkilötehtäviin. Sopimuksella sovitut ja edelleen käytettävissä olevat Lead Engineer sekä Senior Lead Engineer -tehtävät osoittavat, että toimihenkilötehtävien ja työntekijätehtävien määrittely työehtosopimusten välillä ei ole tarkkarajainen teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä. Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisesta vastuullisiin esihenkilötehtäviin on sovittu viimeksi Palta ry:n ja IAU ry:n välisellä pöytäkirjalla 26.3.2019.

Työehtosopimusten soveltamisalaa koskevassa rajanvedossa on merkitystä annettava myös sille yleisesti hyväksytylle periaatteelle, jonka mukaan saman yrityksen sisällä palkat tulisi porrastaa hoidettavien tehtävien vaativuuden mukaan. Jos toimihenkilötehtävien toimenkuvat ovat kanteessa väitetysti vaativampia kuin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tehtävien, luonnollista olisi, että toimihenkilöille, jotka todella hoitavat niin vastuullisia ja itsenäisiä tehtäviä, myös maksettaisiin parempaa palkkaa kuin lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus edellyttää. Tehtävänimikkeiden ja väitettyjen työtehtävien muutos ei ole kuitenkaan johtanut sanottavasti parempaan palkkaan. Tämä tosiseikka selittää osaltaan yhtiön motiivin siirtää työtä pois sanotun työehtosopimuksen piiristä, vaikka lentokoneiden huoltoon liittyvä "työkalut kädessä" tehtävän työn määrä ei ole vähentynyt.

Oikeudenkäyntikuluista

Edellä mainittujen seikkojen nojalla kantajan kanne on IAU:n vaatimilta osin hylättävä ja Palta on velvoitettava korvaamaan IAU:n oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Mikäli vastoin IAU:n näkemystä kantajan kanne menestyisi, on asiassa kuitenkin sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi perusteet jättää Paltan oikeudenkäyntikulut sen itsensä vastattaviksi.

IAU RY:N VASTAKANNE (asia 63/2024)

Vaatimukset

Ilmailualan Unioni IAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että seuraavat Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksen X Oy:n tehtävänkuvan mukaiset tehtävät kuuluvat lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin:

• Team Leader
• Shop Technician

2. tuomitsee X Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen 127. §:n tieten rikkomisesta

3. tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

4. velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvamaan Ilmailualan Unioni IAU ry:n oikeudenkäyntikulut asioissa 37/2024 ja 63/2024 yhteensä 13.767 eurolla korkoineen.

Perusteet

Sovellettava työehtosopimus

Yhtiö on 1.6.2024 toteuttamansa organisaatiouudistuksen yhteydessä lopettanut lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisten Lead Engineer, Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer -tehtävänkuvien käyttämisen ilma-alusten huoltotoiminnassa ja perustanut uudet Team Leader ja Shop Technician -tehtävänimikkeet.

Team Leader ja Shop Technician -nimikkeellä työskentelevien henkilöiden työsuhteissa tulee heidän työtehtävänsä huomioon ottaen soveltaa lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sijasta. Toimenkuvia koskeva tarkastelu ja arvio niiden kuulumisesta toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin tehtiin ainoastaan tämän työehtosopimuksen sisällä. Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mahdollista soveltamista kyseessä oleviin tehtäviin ei arvioitu lainkaan. Tältä osin toimenkuvien arviointi on ollut puutteellista.

Yhtiö on sanottuja tehtäviä koskevissa tehtävänkuvauksissa ilmoittanut tehtävien päätarkoitukseksi työnjohto- ja asiantuntijatehtävät, joihin kuuluu itsenäistä vastuuta ja katsonut ne siksi toimihenkilötehtäviksi. Team Leader on sen tehtävänkuvauksen mukaan katsottu työnjohdolliseksi asiantuntijarooliksi ja tehtävänkuvauksessa korostetaan johtamista, koordinointia sekä työsuojeluvastuuta. Samoin Shop Techniciania koskevassa tehtävänkuvauksessa korostetaan itsenäistä vastuuta teknisenä asiantuntijana.

Pelkästään tehtävänkuvausten perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista arvioida sitä, minkä työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin yksittäisen tehtävänimikkeen alla suoritetut työtehtävät kuuluvat. Tehtävänkuvauksia merkityksellisempää on kiinnittää huomiota työn todelliseen tekemiseen ja siihen, mitä tehtävät käytännössä sisältävät. Työntekijän pääasialliset tehtävät velvoittavat työnantajaa soveltamaan kuhunkin tehtävään soveltuvaa työehtosopimusta. Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen sanamuodosta ei aiheudu, että vahvistusvaatimuksessa tarkoitetut tehtävät eivät voisi kuulua sanotun työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Tässä asiassa tehtävien kuulumista lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin tulee kuitenkin arvioida edellä todetusti vain tehtävien sisällön kautta.

Henkilöt, jotka toimivat Team Leader -tehtävänimikkeen alla, suorittavat käytännössä niitä työtehtäviä, joita he tekivät aiemmin työnantajan lakkautetuiksi ilmoittamien tehtävänimikkeiden alla (Lead Engineer ja Senior Lead Engineer). Näiden henkilöiden pääasialliset työtehtävät ovat siten säilyneet täsmälleen samoina kuin mitä ne olivat ennen organisaatiomuutosta 1.6.2024.

Sama koskee myös komponenttikorjaamolla Shop Technician -tehtävänimikkeellä työskenteleviä henkilöitä. Korjaamolla suoritettavat työtehtävät ovat pysyneet täysin samoina organisaatiomuutoksesta huolimatta. Ainoa muutos on koskenut tehtävänimikettä ja sovellettavaa työehtosopimusta. Korjaamolla työntekijöiden työtehtävinä ovat säilyneet mm. laitteiden testaaminen, vianetsinnät ja korjaukset, varaston hallinta sekä laitteiden huoltotyö. Näitä työtehtäviä tehtiin aiemmin työntekijätasoisten Lead Component Engineer ja Component Engineer -tehtävänimikkeiden alla.

Team Leader ja Shop Technician -tehtävissä työskentelevien henkilöiden todelliset työtehtävät ovat ilmailualalla tyypillisiä työntekijätehtäviä, ja ne vastaavat lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn sekä yhtiössä käytössä olevien tehtävänkuvausten mukaisia työtehtäviä. Team Leader ja Shop Technician -tehtävänimikkeillä työskentelevien henkilöiden tosiasiallisten työtehtävien ei voida myöskään työmarkkinakäytännön perusteella katsoa olevan tyypillisiä toimihenkilötehtäviä.

Edellä todetusti mainitut työtehtävät ovat kiistatta työntekijätehtäviä. Tätä vahvistaa lisäksi se tosiseikka, että Team Leader ja Shop Technician -tehtävissä aloittaneet entiset työntekijätehtävissä työskennelleet työntekijät eivät ole saaneet mitään uutta koulutusta suoriutuakseen väitetysti syvällisempää asiantuntemusta edellyttävistä tehtävistä. Team Leadereille vasta tehtävässä aloittamisen jälkeen annetussa esihenkilövalmennuksessa ei ole ollut kyse sellaisesta perehdytyksestä ja koulutuksesta, jonka olisi edellytyksenä uusiin rooleihin siirtymiselle. Tämä osoittaa osaltaan sen, että tehtävien sisällöissä, vaativuudessa tai vastuullisuudessa ei ole tapahtunut sellaisia oleellisia muutoksia, jotta niitä sen vuoksi voisi perustellusti pitää työntekijätason yläpuolelle sijoittuvina asiantuntijatehtävinä.

Yhtiön päämääränä on varmasti voinut olla, että sanottujen tehtävien tehtävänkuvaukset osoittaisivat näiden tehtävien todellisen sisällön. Yhtiön tavoitteena voi myös yhtä lailla olla pyrkimys toteuttaa sanotut tehtävät niiden tehtävänkuvausten mukaisina. Kuitenkin kun kiinnitetään huomiota uusien tehtävien todelliseen sisältöön, on selvää, että yhtiö ei toteuta organisaatiouudistuksessa perustettuja tehtäviä niiden tehtävänkuvausten mukaisina.

Edellä sanotusta seuraa, että vahvistusvaatimuksessa yksilöityjen tehtävänimikkeiden mukainen työ yhtiössä kuuluu lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Neuvottelumääräysten rikkominen

Pääluottamusmies on esittänyt yhtiölle käytäväksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti neuvotteluja erimielisyydestä koskien sitä, että Team Leader ja Shop Technician -tehtävänimikkeillä työskentelevät työntekijät tosiasiallisesti tekevät suurimman osan työajastaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisia työtehtäviä. Yhtiö on kieltäytynyt neuvottelemasta erimielisyydestä ja näin menetellessään rikkonut työehtosopimuksen 127. §:n mukaista erimielisyyksien ratkaisemisesta annettua määräystä. Neuvottelujen käymistä koskeva määräys ei ole tulkinnanvarainen, vaan määräys velvoittaa osapuolia laatimaan yhteisen muistion, josta osapuolten kannat ja erimielisyyden kohde ilmenevät, ja jonka kumpikin osapuoli allekirjoittaa. Yhtiö on tuomittava hyvityssakkoon.

IAU on pyytänyt Paltaa valvomaan, että sen jäsenyritys noudattaa työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä. Palta on IAU:n lähettämään valvontapyyntöön antamassaan vastauksessa vedonnut siihen, että Paltan nostama kanne IAU:ta vastaan koskee samaa asiaa ja siten valvontakirje on aiheeton niin kauan kunnes työtuomioistuin on antanut asiassa tuomion. Siltä osin kuin työehtosopimuksen mukainen neuvottelujärjestys olisi ollut työnantajalle mahdollisesti epäselvä, olisi viimeistään Paltan tullut asiasta tiedon saatuaan kehottaa jäsentään menettelemään neuvottelujärjestyksen mukaisesti ja tarvittaessa antaa ohjausta ja neuvontaa jäsenelleen, jotta kanta erimielisyyteen saadaan selvitetyksi. Paltan on katsottava laiminlyöneen valvontavelvoitettaan, koska se ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin neuvottelujärjestyksen toteuttamiseksi.

PALTA RY:N JA X OY:N VASTAUS (asia 63/2024)

Vaatimukset

Palvelualan työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut asioissa 37/2024 ja 63/2024 yhteensä 29.400,39 eurolla korkoineen.

Perusteet

Sovellettava työehtosopimus

X Oy:n Team Leader ja Shop Technician -tehtävät eivät kuulu lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Team Leader ja Shop Technician -tehtävät ovat sekä tehtäväkuvausten että tosiasiallisen sisältönsä perusteella työnjohto- ja asiantuntijatehtäviä ja siten toimihenkilötehtäviä. Vastaajat ovat vedonneet Palta ry:n oman kanteensa yhteydessä esittämään selvitykseen.

Yhtiön on toimihenkilötehtävissä noudatettava Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimusta, jonka soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan työehtosopimus kuuluu lentoliikenteen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja sen määräyksiä sovelletaan muun muassa Finnair Technical Services Oy:n palveluksessa olevien työnjohto-, suunnittelu-, tarkastus-, TT-suunnittelu sekä muissa luokituksen mukaisissa teknisen toimihenkilön tehtävissä toimivien työsuhteisiin.

Team Leaderin tehtävä ei ole sisällöltään täsmälleen sama kuin Lead Engineerin ja Senior Lead Engineerin tehtävät tai Shop Technicianin tehtävä täsmälleen sama kuin Lead Component Engineerin ja Component Engineerin tehtävät. Team Leaderin tehtävään kuuluvat sen tehtäväkuvauksen mukaisesti työnjohto- ja työsuojelulliset tehtävät. Henkilöille, jotka tähän tehtävään 1.6.2024 alkaen nimettiin, on elokuun 2024 jälkeen annettu työnjohto- ja esihenkilökoulutusta. Koulutukset on saatu valmiiksi tammikuussa 2025.

Shop Technicianin tehtäviin valittujen henkilöiden työsuorituksesta ajallisesti suurempi osa on tehtäväkuvauksen mukaista toimihenkilötyötä. Tehtävissä on neljä toimihenkilöä ja heidän työajastaan kesäkuun ja marraskuun 2024 välisenä aikana on keskimäärin 36 prosenttia ollut niitä laitehuollon tehtäviä, joita aikaisemmassa työntekijätehtävässä olleet olivat tehneet.

Organisaatiomuutos tuli voimaan 1.6.2024 ja viimeiset henkilöt valittiin tehtäviin vasta toukokuun lopulla. Kesän 2024 ajalle jo ennen organisaatiouudistuksesta päättämistä määrätyt työntekijöiden vuosilomat vaikuttivat uudistuksen täyttä toimeenpanoa lykkäävästi. Yhtiö edellyttää edellä sanottuihin tehtäviin nimetyiltä henkilöiltä tehtäväkuvauksen mukaista työsuoritusta.

Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta on vanhastaan sovellettu teknisiin tehtäviin, joihin sisältyy työnjohto- ja esihenkilötehtäviä riippumatta siitä, osallistuuko näistä tehtävistä vastaava toimihenkilö myös suorittavaan työhön. Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta on sovellettu vain työntekijätehtäviin. Finnair-konsernissa toimihenkilöiden ja työntekijöiden työehtosopimusten soveltamisen rajat ovat määräytyneet tämän mukaisesti.

Lentoliikenteen palveluita koskevan työehtosopimuksen soveltaminen teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä ja maapalveluja tuottavissa yrityksissä on eriytynyt. Teknisiä palveluja tuottavissa yrityksissä työehtosopimuksen soveltamisen rajaus toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen kanssa on koko ajan määräytynyt selvästi siten, että työntekijätehtävät kuuluvat lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen ja vastuulliset esihenkilötehtävät toimihenkilötyöehtosopimuksen piiriin. Ainakin pääosin myös maapalveluja tuottavissa yrityksissä työehtosopimuksen rajaus määräytyy samalla tavoin niissä palveluissa noudatettavan toisen toimihenkilötyöehtosopimuksen kanssa.

Palta ry ja X Oy ovat yhtyneet Pro ry:n asiassa antamiin lausumiin ja vetoavat perusteinaan myös niissä sanottuun.

Neuvottelujärjestyksen rikkominen ja erimielisyysneuvottelut

Työtuomioistuin on antanut Palta ry:n ja IAU ry:n välisessä työrauhaa koskevassa asiassa tuomion TT 2024:10 ja työehtosopimuksen menettelymääräystä koskevassa asiassa tuomion TT 2024:11. Palta ry ja IAU ry sopivat 25.3.2024 sitoutuvansa työtuomioistuimen ratkaisuun työrauha-asiassa ja toimimaan menettelymääräystä koskevan työtuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti. Osapuolet sopivat myös siitä, että sopimus ei estänyt ”kumpaakaan osapuolta viemästä soveltamisalakiistaa työtuomioistuimeen sen jälkeen, kun työehtosopimusten menettelytapamääräys on tullut toteutettua”.

Palta ry esitti 7.5.2024 ja uudelleen 10.5.2024 IAU ry:lle neuvotteluja työehtosopimusten soveltamisesta ja uusista työnkuvista. IAU ry totesi 7.5.2024 antamassaan vastauksessa, että he eivät voi puolestaan ”luopua oikeudesta riitauttaa uusien työtehtävien soveltamisalaa viimekädessä työriitalain tarkoittamalla tavalla”, jos he katsoisivat uusien työtehtävien olevan edelleen rinnastettavissa lakkautettaviin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen alaan kuuluviin työtehtäviin.

Palta ry on saattanut soveltamisalakiistan työtuomioistuimeen edellä sanotun sopimuksen tunnustamalla tavalla. Asiassa on käsitelty IAU ry:n vastauksen perusteella väitettä siitä, että uudet työtehtävät olisi edelleen rinnastettavissa lakkautettaviin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen alaan kuuluviin työtehtäviin.

Palta ry on 10.9.2024 vastannut IAU ry:n 9.9.2024 päivättyyn valvontapyyntöön ja kertonut, että valvontapyynnössä kerrotusta asiasta on osapuolten välisen sopimuksen mukaisesti kanne työtuomioistuimessa käsittelyssä ja että se katsoo valvonnan aiheettomaksi.

IAU ry:llä on riidatta ollut mahdollisuus oman vahvistusvaatimuksensa esittämiseen ja vastakanteen ottamiseen asiassa, minkä se on myös asiaa aikaisemmin käsiteltäessä todennut ja nyt toteuttanut.

Edellä olevin syin vastaajat katsovat, että erimielisyysneuvottelut asiassa on käyty ja että enää ei ole ollut tarvetta uudelle erimielisyysneuvottelulle. Asia voidaan ottaa nostetun vastakanteen perusteella työtuomioistuimessa käsiteltäväksi.

Vastaajien ei voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä tai Palta ry:n laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Vaatimukset hyvityssakoista tulee hylätä.

AMMATTILIITTO PRO RY:N LAUSUMAT

Ammattiliitto Pro ry:lle on varattu tilaisuus lausua molemmissa asioissa. Se on lausunut seuraavasti.

Asia 37/2024

Ammattiliitto Pro yhtyy Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja X Oy:n näkemykseen, jonka mukaan asiassa käsiteltävät tehtävät ovat toimihenkilötehtäviä ja yhtiön on noudatettava niihin Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä sovittua Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Ammattiliitto Pron näkemyksen mukaan työtuomioistuimen tulee vahvistaa Ilmailualan Unioni IAU ry:tä sitovasti, että X Oy:n ei ole sen tehtävänkuvan mukaisissa Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician -tehtävissään noudatettava lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.

Finnairin muutosneuvotteluiden yhteydessä on tehty uusia toimenkuvia (Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician). Toimenkuvat on luokiteltu Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan, ja ne pitävät sisällään sellaisia työtehtäviä, jotka ovat jo aiemminkin kuuluneet toimihenkilöiden työtehtäviin. Kyseiset tehtävät ovat työnjohto- ja asiantuntijatehtäviä. Olennaista soveltamisalarajauksessa on arvioida tehtävien tosiasiallisia työtehtäviä. Tehtävien tarkastelu osoittaa selkeästi, että kaikki tehtävät ovat toimihenkilötehtäviä.

Olennainen ero Shift Leader ja Team Leader -tehtävien ja 10 ja 11-mekaanikon välillä tulee selkeästi ilmi pöytäkirjasta ja toimenkuvista. 10-mekaanikon tehtävänkuvassa ei ole työnjohtovastuuta, vaan 10-mekaanikko esimerkiksi informoi työnjohtajaa työn tilanteesta. Kuten IAU:n vastauksesta käy ilmi, on 10-mekaanikon ensisijainen tehtävä toimia lentokonemekaanikon ja asentajan tehtävissä. 11-mekaanikko toimii ensisijaisesti mekaanikkona ja tarvittaessa työnjohdon tuuraajana.

Shift Leader ja Team Leader ovat vastuiltaan ja velvollisuuksiltaan täysin erilaisia tehtäviä. Molemmat ovat ensisijaisesti työnjohtotehtäviä. Ne pitävät sisällään työnjohto- ja työturvallisuusvastuun, mitä IAU:n alaisissa tehtävissä ei ole. Pelkästään tämä ero ratkaisee soveltamisalarajausta koskevan asian. Työnjohtotehtävät ovat aina olleet toimihenkilötehtäviä Finnairin tekniikassa sen perustamisesta lähtien. Tämä on myös mainittu toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalakirjauksissa ensimmäisistä työehtosopimuksista lähtien.

IAU:n viittaama Lead Engineer -rooli on kentällä tunnettu myös nimellä Apron Lead. Tätä tehtävää hoitaneet IAU:n mekaanikot ovat työskennelleet valvomossa, eivätkä ole käyneet koneilla hoitamassa tehtäviä. Tehtävä ei olekaan verrannollinen tapauksessa viitattuihin tehtäviin.

Shop Technician tehtävänkuva on selkeästi laajempi ja vaativampi kuin Lead Component Engineer -tehtävä. Kuten pöytäkirjasta ja toimenkuvista käy ilmi, on Shop Technician itsenäistä vastuuta sisältävä tehtävä. Korjaamon laitteiden kokonaisvastuu ja laaja tekninen asiantuntemus osoittavat selkeimmin toimenkuvan olevan toimihenkilötehtävä.

Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus ei rajaa työehtosopimuksen ulkopuolelle sellaisia työtehtäviä, jotka edellyttävät esimerkiksi huoltotodistuksen antamista tai tyyppikelpoisuutta. Toimihenkilöillä on ollut vastuu ja valtuutus antaa huoltotodiste huomattavasti pidempään kuin työntekijöillä. Vastuu huoltotodistusten antamisesta on ollut toimihenkilöillä ainakin vuodesta 1957 lähtien.

Teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on vuodesta 1957 eteenpäin sovittu, että tarkastaja ja vuoroesimies ovat teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen alaisia tehtäviä, ja näihin toimenkuviin on sisältynyt tehtävänä antaa huoltotodistus. Nämä henkilöt ovat antaneet huoltotodisteen myös Aeron teknisten toimihenkilöiden omassa yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa, joka allekirjoitettiin 1960. Tässä työehtosopimuksessa oli vastaava kirjaus. Huoltotodisteen antamisesta on sovittu toimihenkilöiden yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa kauan ennen kuin lentoliikenteen palveluja koskevassa yleissitovassa työehtosopimuksessa. Huoltotodistuksen antaminen on alun perin toimihenkilötehtävä, josta vastuussa ovat olleet toimihenkilöt. Työ on osittain siirtynyt mekaanikoille vuonna 2015, mutta tämänkin jälkeen toimihenkilöt ovat antaneet huoltotodistuksia.

Vuoden 1985–1988 Finnairin teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisen palkkaryhmittelyliitteen mukaan käy ilmi, että kaikki työnjohto- ja esihenkilötehtävät kuuluvat teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen alle. Ryhmittelyliite pitää sisällään mm. Starttiesimiehen toimenkuvan. Starttiesimies johtaa työtä välittömästi siihen osallistuen, ja vastaa asianomaisista kuittauksista ja vikaraportoinnista. Starttiesimiehet olivat myös tällöin vastuussa huoltotodistusten laatimisesta. Starttiesimiehen tehtävä lakkasi vasta 2010-luvulla. Starttiesimiehen tehtävistä esihenkilövastuu siirrettiin ns. MOC-työnjohtajille, ja IAU:n alaisiin tehtäviin siirtyivät jo mekaanikoilla olevat tehtävät kuten päivittäistarkastuksen ja vikojen korjaus.

Väite siitä, että huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta edellyttävät tehtävät kuuluvat ”lähtökohtaisesti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin huolimatta tehtäväkuvausten mukaisista nimikkeistä ja yhtiön määrittelemästä sovellettavasta työehtosopimuksesta” ei pidä paikkaansa. Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen kirjaus ei määritä kaikkia tehtäviä, joissa annetaan huoltotodiste sen soveltamisalarajauksen alle. Kyse on tarkentavasta kirjauksesta. Usean teknisen toimihenkilön työn edellytyksenä on, että toimihenkilöllä on voimassa olevat lupakirjat ja tyyppikelpuutukset. Lisäksi heillä on velvollisuus ylläpitää lupakirjansa. Huoltotodisteen antaminen tai siitä työehtosopimuksessa mainitseminen ei ole merkityksellinen, kun arvioidaan asiassa olevien tehtävien soveltamisalarajausta.

IAU:n esittämään väitteeseen ”yleisesti hyväksytystä periaatteesta” jonka mukaan yrityksen sisällä palkkojen tulisi aina heijastaa työehtosopimuksen mukaista tehtävää todetaan, että IAU:ssa myös tiedetään, että lentoliikenteen palveluiden työehtosopimuksen palkkataulukon yläpäässä työskentelevä mekaanikko on jo kauan voinut ansaita kokemuslisä, heko-osuus ja vuorolisä huomioon ottaen enemmän kuin vasta-aloittanut työnjohtaja. On normaalia, että työehtosopimusten välille syntyy edellä mainittuja tilanteita. Toimenkuvan palkalla ei kuitenkaan ole merkitystä arvioitaessa soveltamisalarajausta.

Asia 63/2024

Ammattiliitto Pro on viitannut asiassa 37/2024 antamaansa lausuntoon ja yhtynyt Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja X Oy:n antamaan vastaukseen asiassa.

Sovellettava työehtosopimus määräytyy työehtosopimuksen, tehtäväkuvausten sekä käytännön työtehtävien perusteella. Pron näkemyksen mukaan riidanalaiset tehtävät ovat toimihenkilötehtäviä ja siten niissä tulee soveltaa Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Team Leaderin ja Shop Technicianin toimenkuvat pitävät sisällään ensisijaisesti teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä. Kuten kaikissa tehtävissä Finnairin tekniikassa, on molemmissa tehtävissä työntekijöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluvia yksittäisiä työtehtäviä. On kuitenkin tosiasia, että toimihenkilöiden ja työntekijöiden työtehtävät, etenkin työntekijöiden huoltotehtävien, ja vaativampien asiantuntija- ja työnjohtotehtävien osalta, ovat aina sisältäneet tehtäviä, joita on tehty sekä työntekijä- että toimihenkilötehtävissä. Tässä asiassa käsiteltävissä toimenkuvissa selkeästi suurin osa on teknisten toimihenkilöiden työtehtäviä, jonka mukaan työehtosopimuksen soveltamisala määräytyy.

Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan soveltamisalakirjauksen mukaan yksi kriteeri soveltamisalassa on se, että toimenkuva voidaan määritellä teknisten toimihenkilöiden luokituksen mukaisesti. Teknisten toimihenkilöiden palkkataulukko mahdollistaa toimenkuvin vaativuusluokittelun B-M välillä. Team Leaderin palkkaluokka on H ja Shop Technician on E eli nämä toimenkuvat ovat selkeästi teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen palkkaluokissa.

Team Leader -roolin osalta asiassa olennaisin seikka on, että kyseessä on esihenkilövastuullinen työtehtävä. Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piirissä ei ole koskaan ollut tehtäviä, jotka ovat pitäneet sisällään esihenkilövastuuta. Esihenkilötehtävät ovat aina olleet toimihenkilöiden, tai ylempien toimihenkilöiden, työehtosopimuksen alaisia tehtäviä. Työntekijätehtävissä ei ole koskaan ollut työsuojeluvastuuta eikä HR-vastuuta (kehityskeskustelut, lomalistat, sairauslomatuurausten hoitaminen jne). Työmarkkinakäytännön perusteella juuri nämä tehtävät ovat toimihenkilötehtäviä. Tarkasteltaessa työehtosopimusten soveltamisalakirjauksia käy selkeästi ilmi, että työntekijätehtävät ovat lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piirissä ja työnjohtotehtävät Finnair Oy:n toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä.

Tekniikan linjahuollon tehtäviin kasvetaan kokemuksen kautta. Toimihenkilöistä suurin osa on ensin työskennellyt mekaanikkoina tai asentajina, ja työsuoritusten perusteella heidät on ylennetty työnjohto- tai asiantuntijatehtäviin. IAU:n kanne perustuu pitkälti siihen väitteeseen, että uusiin tehtäviin siirtyneet henkilöt ovat työskennelleet aikaisemmin lentoliikenteen palveluiden työehtosopimuksen alaisissa tehtävissä. Tällä väitteellä ei ole merkitystä työehtosopimuksen soveltamisalan ratkaisussa.

Linjahuollon toimihenkilötehtävissä, eli työnjohto/supervisor -rooleissa työskennelleet ovat ensiksi työskennelleet esim. Leadeinä. Leadit ovat perinteisiä ”kymppejä”; mekaanikkoja tai asentajia, jotka on ylennetty esihenkilötehtäviin. Monesti Leadit ovat esimerkiksi sijaistaneet lomien aikana omaa työnjohtajaansa, ja tällöin heillä on ollut sijaistuksen aikana esihenkilövastuu. Leadit ovat tällöin harjoitelleet toimihenkilötehtävässä toimimista. Aina on kuitenkin ollut selvää, että virallinen esihenkilövastuu on ollut toimihenkilötehtäviin virallisesti nimetyillä.

Toimihenkilöillä on lupa kuitata huoltoja ja tehdä kirjauksia AMOS-järjestelmään. Tekniikan tehtävänä on huoltaa koneita, ja on normaalia käytäntöä, että toimihenkilöt tekevät työntekijätöitä, tarkastavat ja kuittaavat koneita. Toimihenkilöt ovat aina tehneet ”työkalut kädessä” töitä lentokonehuollossa. Aikaisemmin Supervisoreina toimineet työnjohtajat suorittivat paljon kuittauksia mekaanikkojen tekemistä töistä aina milloin mekaanikoilla ei ollut kelpuutuksia tai oikeutta kuitata korjauksia logikirjaan. Jo ennen nyt käsiteltävänä olevan toimenkuvan perustamista ovat työnjohtajat kesälomakausilla tehneet kuittauksia, milloin lupakirjakelpuutettuja mekaanikkoja ei ole ollut paikalla.

Lead -nimike syntyi 2000-luvun alussa. Finnairin raskashuolloissa (koneiden pitkät huollot) otettiin käyttöön toimihenkilötehtävissä työskentelevien työnjohtajien avuksi lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen alaisille 10-mekaanikoille titteli ”Area lead” joka toimi työnjohtajan apulaisena. Tämä työtehtävä siirtyi myöhemmin Finnairin linjahuoltoon (koneiden nopea huoltaminen). Nimikkeet ovat muuttuneet mutta työnjako on pysynyt samana, esihenkilövastuu on aina pysynyt toimihenkilöillä. Aikana ennen kuin jokaisella lentoasemalla on ns. asemamekaanikko, Finnairin lentojen mukana kulki työntekijä ja toimihenkilö, jotka pitivät huolen koneen ”kääntämisestä”. Jo tällöin työntekijät ja toimihenkilöt tekivät samankaltaisia tehtäviä.

Shop Technician roolissa korostuu selkeästi osaston toiminnan ylläpito ja kehittäminen mikä nostaa tehtävän toimihenkilötasoiseksi. Samoin kuin Team Leader -tehtävässä, myös Shop Technician tekee tarvittaessa samankaltaisia työtehtäviä kuin työntekijätasoiset roolit. Asian ratkaisee laajentunut vastuu toiminnan ylläpitämisestä sekä kehittämisestä, mikä vaikuttaa työehtosopimuksen soveltamisalan valintaan, ja tällöin tehtävä onkin toimihenkilötehtävä. Molemmissa rooleissa, Team Leader ja Shop Technician, itse huolto- ja korjaustyö jää selkeästi vähemmälle.

TODISTELU

Palta ry:n kirjalliset todisteet

1. Tehtävänkuvaus Team Leader
2. Tehtävänkuvaus Shop Technician
3. Paikallinen sopimus 1.6.2023
   
4. Ote työehtosopimuksesta 3.6.2002–28.2.2003
   
5. Ote työehtosopimuksesta 7.4.2003–31.3.2006
   
6. Ote työehtosopimuksesta 16.12.2004–30.9.2007
   
7. Palkkaryhmittelyjä koskeva liite Finnairia koskevaan teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukseen 1985–1988
   
8. Pöytäkirja työriitojen sovittelusta teknisten toimihenkilöiden työehtosopimusta koskien 19.5.1959
9. Unioni-lehti 21.1.2005
   
10. Ote työehtosopimuksesta 16.12.2004 (2006)–30.9.2007
    
11. Tekniikan esihenkilövalmennus suunnitelma -esitys
12. Huoltotyönjohtaja 1-H -luokitus
    
13. Component Engineer -luokitus
    
14. A AMOS-järjestelmän kirjaukset ajalla 1.1.-31.5.2024 salassa pidettävä
15. A AMOS-järjestelmän kirjaukset ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
16. B AMOS-järjestelmän kirjaukset ajalla 1.1.-31.5.2024 salassa pidettävä
17. B AMOS-järjestelmän kirjaukset ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
18. C AMOS-järjestelmän kirjaukset ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
19. Yhteenveto Shop Technicianin tehtävässä toimineen D:n AMOS-järjestelmään kirjaamien tuntien määrästä ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
20. Yhteenveto Shop Technicianin tehtävässä toimineen E:n AMOS-järjestelmään kirjaamien tuntien määrästä ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
21. Yhteenveto Shop Technicianin tehtävässä toimineen henkilön (ST 1) AMOS-järjestelmään kirjaamien tuntien määrästä ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
22. Yhteenveto Shop Technicianin tehtävässä toimineen henkilön (ST 2) AMOS-järjestelmään kirjaamien tuntien määrästä ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
23. Esihenkilön työsuojeluvastuut -koulutus
24. WO-Summary with hours (A) ajalta 1.1.–31.5.2024 ja 1.6.–30.11.2024 salassa pidettävä
25. Asiakirja WO6132504: WO näkymä (APN 1418), AMOS WO form sähköinen näkymä, Laitevaihto/ Label Booking salassa pidettävä
26. Shop Technician workorder information system raportin selvitys salassa pidettävä
27. Pöytäkirja 25.3.2024 (asia 63/2024)
28. Vastaus IAUn valvontapyyntöön 11.10.2024 (asia 63/2024)

IAU ry:n kirjalliset todisteet

1. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräykset koskien ilmailun huoltohenkilöstön lupakirjaa
2. Tehtävänkuvaus 10-mekaanikko (Lead Engineer)
3. Tehtävänkuvaus 11-mekaanikko (Senior Lead Engineer)
4. Tehtävänkuvaus Lead Component Engineer
5. Tehtävänkuvaus Team Leader
6. Tehtävänkuvaus Shop Technician
7. X Oy:n ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA ry:n välinen sopimus koskien Repair Services-osastolla maksettavaa vianetsijä-/korjaajalisää 1.6.2023
8. Ote DigiDM-resurssinhallinta järjestelmästä kesä-elokuu 2024 salassa pidettävä
9. Yhtiön tarjoukset Team Leaderille maksettavasta kuukausipalkasta
10. 11-mekaanikkona toimineen F:n palkkalaskelma 31.5.2024
    
11. Työehtosopimusotteet vuosilta 1988–2006
12. Team Leader B:n AMOS-järjestelmään merkitsemät työtehtävät ajalla 1.1.-31.5.2024 salassa pidettävä
    
13. Team Leader A:n AMOS-järjestelmään merkitsemät työtehtävät ajalla 1.1.-31.5.2024 salassa pidettävä
    
14. Team Leader B:n AMOS-järjestelmään merkitsemät työtehtävät ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
    
15. Team Leader A:n AMOS-järjestelmään merkitsemät työtehtävät ajalla 1.6-30.11.2024 salassa pidettävä
    
16. Yhteenveto Shop Technician E:n merkitsemistä työtunneista ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
17. Yhteenveto Shop Technician D:n merkitsemistä työtunneista ajalla 1.6.-30.11.2024 salassa pidettävä
18. Välimiesoikeuden välitystuomio 3/2009
19. AMOS-ohje, kohta 3.1. Action kuittaus sekä ote toimintakäsikirjan (TOPI, Technical Operations Procedures and Instructions) kohdasta 2 Huoltodokumenttien kuittaaminen salassa pidettävä
20. Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välinen pöytäkirja 26.3.2019, Parivertailu Y Oy / Lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus
21. Ilmailualan Unioni IAU ry:n valvontakirje Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle 9.10.2024 (asia 63/2024)

Palta ry:n henkilötodistelu

1. G, lentokonehuollon johtaja
   
2. H, Head of Component & Material Services
   
3. J, Ammattiliitto Pro ry:n luottamusmies
4. K, Ammattiliitto Pro ry:n sopimusalavastaava
   

IAU ry:n henkilötodistelu

1. L, Ilmailualan Unioni IAU ry:n puheenjohtaja
2. M, X Oy:n pääluottamusmies
3. B, Team Leader, entinen 10-mekaanikko
   
4. N, alueluottamusmies, lentokonemekaanikko
   

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

X Oy:ssä toteutetussa organisaatiouudistuksessa on asian taustasta ilmenevin tavoin lakkautettu eräitä tehtävänkuvia ja perustettu uusia. Palta ry on vaatinut kanteessaan (asia 37/2024) vahvistettavaksi, että työnantajan ei ole noudatettava uusissa Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician -tehtävissä lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.

IAU ry on myöntänyt kanteen oikeaksi siltä osin kuin kanne on koskenut Shift Leader ja Production Support Coordinator -tehtäviä. Muilta osin se on katsonut, että kanne tulisi hylätä. Vastakanteessaan IAU ry on vaatinut vahvistettavaksi, että Team Leader ja Shop Techician -tehtävät kuuluvat lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piiriin (asia 63/2024). Palta ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat sitä vastoin katsoneet, että kyse on toimihenkilötehtävistä ja niihin on sovellettava Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöistä koskevaa työehtosopimusta.

Asiassa 63/2024 riitaa on vielä siitä, onko X Oy rikkonut lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskevaa määräystä ja onko Palta ry laiminlyönyt tältä osin valvontavelvollisuutensa.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu työnantajapuolen nimeäminä todistajina lentokonehuollon johtajaa G:tä, Finnairin tekniikan liiketoiminta-alueen johtajaa H:ta sekä Pro ry:n luottamusmiestä J:tä ja sopimusalavastaavaa K:ta. IAU:n puolelta on kuultu puheenjohtaja L:ää, pääluottamusmies M:ää sekä entistä 10-mekaanikkoa, nykyisiä Team Leaderiä B:tä ja 9-mekaanikko, alueluottamusmies N:ää.

G on kertonut, että vuoden 2024 organisaatiouudistus oli ollut koko Finnairin tekniikan laajuinen koskien sekä IAU:n että toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sopimusalaa ja kaikkiaan noin 600 henkilöä. Kymmeniä rooleja oli lakannut ja uusia oli perustettu kaikille sopimusaloille. Muutoksilla oli pyritty operatiivisen johtamisen uudistamiseen ja siihen, että uudet tehtävät tukisivat paremmin Finnairin nykyistä prosessia.

G:n mukaan lentokoneiden huoltotyössä oli tarvittu työnjohdollista tehtävää koneen lähellä, joten organisaatiouudistuksessa oli luotu uusi Team Leader -tehtävä. Tässä tehtävässä kyettiin toimimaan työkohteessa työnantajan edustajana, käyttämään työnantajan määräysvaltaa ja valvomaan huoltotyön työsuojelullista puolta. Team Leader -tehtävään oli siirtynyt merkittävä osa aiemmasta työnjohtajan (Supervisor) tehtävästä. IAU ry:n sopimusalalta oli siirtynyt Senior Lead Engineer -tehtävästä tähän tehtävään projekti- ja koulutustehtäviä. Tällaisia tehtäviä oli tosin tehty jo aiemmin myös toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sopimusaloilla.

G on todennut, että Team Leader voi omien valtuutuksiensa puitteissa tehdä myös työntekijäpuolen töitä, mutta mekaanikon työt eivät olleet pääasiallinen tehtävä Team Leaderin roolissa, vaan ”työkalut kädessä” tehtävän työn osuuden oli tarkoitettu jäävän alle puoleen työajasta. Näin tehtävänkuva oli myös tosiasiassa toteutunut. ”Työkalut kädessä” tehtävä työ taas oli 9-mekaanikon pääasiallinen tehtävä.

Shift Leaderit johtivat omaa tuotantoalustaansa eli hallia ja vastasivat koko alueen resurssoinnista, tekivät tarvittavia järjestelmäkirjauksia ja niin edelleen. Team Leaderit taas vastasivat työkohteen eli lentokoneen mekaanikoista koostuvasta tiimistä sekä alueellaan olevista alihankkijan edustajista, jotka esimerkiksi huolehtivat koneen rungon pesusta. Team Leader kävi vuorossa työkokonaisuudet läpi tiiminsä kanssa ja otti esimerkiksi huomioon mahdolliset turvallisuustekijät. Team Leader oli työsuojelullisessa vastuussa omasta alueestaan.

Lakkautetuissa 10-mekaanikon eli Lead Engineer -tehtävässä oli työskennellyt 64 ja 11-mekaanikon eli Senior Lead Engineer -tehtävässä kuusi henkilöä. He olivat tehneet pääsääntöisesti mekaanikon työtä, minkä lisäksi he olivat tehneet koordinointityötä ilman työnjohdollista vastuuta. Haasteita oli aiheuttanut se, että työkohteelle tarvittiin henkilö, joka toimi työnantajan edustajana ja joka käytti työnantajan määräysvaltaa. Silloisella työnjohtajalla (Supervisor) oli ollut vastuullaan isommat alueet, eikä johtaminen ollut toteutunut asianmukaisesti työkohteessa lentokoneella.

Team Leaderin roolissa omien valtuutuksien puitteissa tehtävä lentokoneen huoltotyö oli pysynyt samana kuin mitä se oli ollut lakkautetuissa 10 ja 11-mekaanikon tehtävissä. Team Leaderillä oli kokonaisvastuu hänelle nimetyistä koneista ja suurin osa hänen työstään oli työnjohdollista ja hallinnollista työtä sekä resursointia. Team Leaderit olivat kuitenkin tehtävän alkuvaiheessa kesän 2024 aikana tehneet suunnitelluista kesälomista johtuen enemmän ”työkalut kädessä” tehtävää työtä. Tuolloin oli voinut olla myös yksittäisiä tilanteita, jolloin samalla koneella oli ollut useampia Team Leadereita. Tarkoituksena oli, että yhdellä koneella oli jatkossa vain yksi Team Leader, joka johti työkohdetta.

G on kertonut, että Senior Lead Engineerin (11-mekaanikko) tehtävänkuvan mukaisia koordinointi-, sijaistus-, koulutus-, perehdytys-, mentorointi- ja projektitehtäviä oli tehty jo aiemmin myös toimihenkilörooleissa, esimerkiksi Supervisorin roolissa, ja osa näistä tehtävistä oli siirtynyt Team Leaderin tehtävään.

Team Leaderilla ei ollut pysyviä alaisia, koska esihenkilövastuu kaikista työsuhteeseen liittyvistä henkilöstöhallinnollisista asioista oli toisilla henkilöillä, jotka muun ohella kävivät kehityskeskustelut ja hoitivat työterveyteen liittyvät asiat. Finnairin tekniikassa kuitenkin tarvittiin jokaiseen vuoroon operatiivisia johtajia, kuten Shift Leadereita ja Team Leadereita.

Keväällä 2024 oli aloitettu koulutuspolun suunnittelu Team Leader -tehtävään, ja koulutukset oli toteutettu pääosin loppuvuodesta 2024. Koulutuksessa oli korostettu esihenkilö- ja työsuojeluvastuita.

Huoltotodisteesta G on kertonut, että kyse oli huollon päätteeksi annettavasta dokumentista, joka osoitti, että kone oli lentokelpoinen. Finnairin tekniikassa huoltotodisteen oli aiemmin voinut antaa vain toimihenkilö, mutta sittemmin huoltotodisteen oli voinut antaa myös mekaanikko. Huoltotodisteen voi antaa vain Traficomin hyväksymän valtuutuksen saanut henkilö. Valtuutusjärjestelmä ei perustunut työehtosopimukseen tai sopimusaloihin vaan siihen, että henkilön taustalla oli riittävä kokemus ja sen perusteella myönnetty valtuutus antaa huoltotodiste. Sen ylläpitäminen vaati mekaanikon työtä kahden vuoden aikana yhteensä kuusi kuukautta.

G on kertonut, että lakkautetuista 70:stä Lead Engineer ja Senior Lead Engineer -tehtävässä toimineesta työntekijästä 34 oli aloittanut Team Leaderin tehtävässä ja yli puolet oli siirtynyt 9-mekaanikon tehtävään. Team Leader -tehtävään oli siirtynyt ainakin yksi henkilö Supervisorin roolista. G on kertonut tarkastaneensa kaikkien 34:n Team Leaderin tehtävään siirtyneiden palkanmuutokset ja havainnut palkkojen nousseen keskimäärin 8,7 prosenttia, enimmillään lähes 13 prosenttia ja pienimmillään noin viisi prosenttia. Palkkarakenne oli kuitenkin hyvin erilainen IAU:n ja Pron sopimusalalla.

Team Leaderin tehtävässä oli työnjohdollisia tehtäviä yli puolet työajasta eli pääosa tehtävästä. Team Leaderille oli järjestetty oma työpiste, jossa hän pystyi tekemään hallinnollista työtä. Työntekijätyön osuus oli saatavissa AMOS-järjestelmästä (Experience Report). Järjestelmästä ilmeni G:n mukaan kaikki henkilön tekemät ja järjestelmään kuittaamat työntekijätyöt, eivät ainoastaan suunnitellut työtunnit. Sen sijaan eri työvaiheiden kuittauksia koskevasta Work Order Summary -raportista ei ilmennyt suoraan, mitä työtä henkilö oli tosiasiassa tehnyt ja minkä ajan. Työntekijätyön osuus oli vähentynyt organisaatiomuutoksen jälkeen, eikä muutoksia kirjaamisohjeistuksiin ollut tehty. Johtamistyöhön tai esimerkiksi koulutukseen osallistumiseen käytettyä aikaa ei kirjattu AMOS-järjestelmään.

H on kertonut työskentelevänsä johtajana Finnair tekniikan liiketoiminta-alueella Component Maintenance Services, jolla huolletaan lentokonejärjestelmien laitteita. H:n mukaan vuoden 2024 organisaatiouudistus oli ollut hyvin kokonaisvaltainen. Organisaatiorakennetta oli tätä ennen muutettu edellisen kerran vuonna 2020, jolloin organisaatiorakennetta oli yksinkertaistettu kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Vuoden 2024 organisaatiouudistuksessa lähtökohdat olivat olleet erilaiset, sillä toiminta oli kasvusuuntaista. Huoltotoiminnan organisaatiorakenteita ja toimintatapoja oli pyritty muuttamaan huoltotoiminnan kasvua tukeviksi. Uudessa rakenteessa oli haettu parannusta työrooleihin muun ohella siten, että johtamisrooleja oli tuotu lähemmäksi työympäristöä. Lisäksi organisaatiorakennetta oli yksinkertaistettu poistamalla työrooleja päällekkäisyyksien vähentämiseksi. Toimihenkilöpuolelta kolme tehtävää oli jäänyt pois ja laiteasentajan Component Lead Engineer -tehtävään sovittu paikallinen laajennus oli lakkautettu. Lisäksi oli luotu kaksi uutta toimihenkilötehtävää, joista toinen oli Shop Technician -tehtävä.

Shop Technician -tehtävään kuului sekä toimihenkilötehtäviä että laitetyötä, mutta jälkimmäistä kuitenkin vain enintään 50 prosenttia. Puhtaan toimihenkilötehtävän ja puhtaan tuotannollisen työntekijätehtävän väliin oli tarve luoda yksi uusi tehtävä, jossa painottui kuitenkin toimihenkilöosuus. Uudella roolilla oli tarkoitus tukea ja ohjata tuotantohenkilöstöä mahdollisimman tehokkaan huoltoprosessin saavuttamiseksi suunnittelemalla ja valmistelemalla tulevaa tuotantoa ja ylläpitämällä sekä kehittämällä laitehuollon ja lentokonehuollon välineistöä.

Organisaatiomuutoksen ulkopuolelle oli jätetty työntekijätasoinen Compenent Mechanic -tehtävä, jonka vastuulla suurin osa laitehuolloista oli ollut ja tuli vastaisuudessakin olemaan. Aiemmassa organisaatiossa Lead Component Engineer oli myös tehnyt laitehuoltotyötä. Uudessa organisaatiossa Shop Technician -tehtävässä painottuivat enemmän asiantuntijatehtävät siten, että enintään puolet työajasta oli laitehuoltotyötä. Shop Technician -tehtävässä korostui voimakkaasti itsenäinen vastuu selvittää asioita, kehittää toimintaa ja luoda uutta, siinä missä Lead Component Engineer oli selvittänyt asioita yhdessä esihenkilön kanssa ja välittänyt tietoa esihenkilölle. Shop Technician -tehtävää oli selvästi laajennettu Lead Component Engineer ja Component Mechanic -tehtäviin nähden, sillä tehtävänkuvaan oli lisätty uusina korjaamon vaativien testivälineiden ylläpitäminen, kehittäminen ja huoltaminen, sekä sidosryhmäyhteistyö. Shop Technician -tehtävään oli lisätty myös laatunäkökulmia kuten kestävän kehityksen tavoitteita. Myös työsuojelulliset asiat olivat uudessa tehtävässä korostetummin esillä kuin Lead Component Engineer -tehtävässä. Organisaatiomuutoksessa oli saatu laitehuollon tuottavuus parantumaan panostamalla mahdollisimman hyvään tuotannon valmisteluun, ja näin oli saatu prosessi tehostumaan ja ei-tuottavan tekemisen määrä vähenemään.

Shop Technician -tehtävässä oli neljä henkilöä, joista kaksi oli tullut Lead Component Engineer -tehtävästä ja Component Mechanic -tehtävästä ja kaksi toimihenkilötasoisista tehtävistä. Laitehuollossa edellytettiin kokemusta vastaavasta tuotannollisesta ympäristöstä ja soveltuvaa koulutusta. Shop Technician -tehtävässä edellytettiin laitehuolto- tai lentokonehuoltoympäristöstä useamman vuoden kokemusta ja kykyä koordinoida, dokumentoida ja kommunikoida sidosryhmien suuntaan. Laitehuollossa huoltotodistukset oli perinteisesti kirjoitettu suunnittelijan tai tarkastajan toimihenkilöroolissa, mutta reilun viiden vuoden ajan myös työntekijäroolissa oli voinut antaa osan huoltotodistuksista.

H:n mukaan X Oy:n ja ATA ry:n välinen paikallinen sopimus koskien Repair Services -osastolla maksettavaa vianetsijä-/korjaajalisää (IAU:n todiste 7, Paltan todiste 3) oli sovittu 1.6.2023 kohdentuvaksi yhteen laitehuoltoalueen korjaamoon, jossa oli tarvittu erityistä osaamista. H:n mukaan Shop Technicianin vastuut ovat laajemmat kuin paikallisella sopimuksella laajennetussa Component Mechanicin tehtävässä ja Component Lead Engineerin tehtävässä. Shop Technicianin tehtävä oli laajempi prosessien ja huoltovälineiden kehittämisen, ohjeistamisen ja sidosryhmäyhteistyön osalta.

AMOS-järjestelmään kirjatuista tiedoista oli havaittavissa, kuinka paljon Shop Technician -tehtävissä oli tehty laitehuoltotyötä (Paltan todisteet 19–22). Järjestelmään oli kirjattu kaikki laitehuoltoon liittyvä työ, koska laitteille tehdyt työt oli pystyttävä kohdentamaan niiden tekijään ja toteutunut työmäärä tuli kyetä kohdistamaan oikean laitteeseen, jotta laskutus voitiin todentaa oikeaksi. Toimihenkilötyötä ei kirjattu AMOS-järjestelmään.

H on kertonut, että komposiittikorjaamossa työntekijöiden vahvuus oli vaihdellut ennen organisaatiouudistusta kolmeen neljästä henkilöön. Tällä hetkellä komposiittikorjaamolla oli merkittävän asiakasprojektin päätyttyä vain kaksi henkilöä, joista molemmat olivat Shop Technician -tehtävässä. Aiemmin he olivat työskennelleet samalla komposiittikorjaamolla Component Mechanic ja Lead Component Engineer -tehtävissä. Uudessa tehtävässä he tekivät H:n mukaan laitetyötä puolet työajasta, mikä oli riittävää mainitun asiakasprojektin päätyttyä. H on kertonut komposiittikorjaamon poikkeavan muista osastoista siinä, että työhön liittyi tarve selvittää korjauksen tapaa ja osastolla korostui asiantuntija- ja selvitystyö. Uudessa Shop Technician -tehtävässä oli vahvennettu itsenäistä vastuuta ja lisätty asiantuntijatyön, kuten suunnittelutyön osuutta työssä. Laitehuoltotyöhön kuului osana olemassa olevien ohjeiden selvittäminen siten, että työ tuli tehdyksi asianmukaisesti. Tämä työaika raportoitiin AMOS-järjestelmään. Toimihenkilötyössä (Shop Technician) taas esimerkiksi suunniteltiin ja luotiin ohjeita. Vanhassa organisaatiossa tätä työtä tehtiin yhteistyössä ylempien toimihenkilöiden (insinöörit) kanssa.

J on kertonut työskennelleensä Finnairin tekniikassa vuodesta 1998 lukien aluksi IAU ry:n sopimusalalla ja siirtyneensä vuonna 2009 työnjohtajatehtäviin. Hän oli työskennellyt Production Supervisor -tehtävässä ennen siirtymistään organisaatiomuutoksen yhteydessä perustettuun Team Leader -tehtävään. J toimi myös Pron luottamusmiehenä.

J:n mukaan Finnairin tekniikassa työntekijöillä oli selkeät työntekijäroolit IAU:n sopimusalalla, kun taas asiantuntijat, itsenäistä päätäntävaltaa sisältävät työt kuten tarkastus- ja suunnittelutehtävät olivat olleet toimihenkilötehtäviä. Tekniikassa oli ollut selkeitä toimihenkilön tehtävänimikkeitä kuten työnsuunnittelija ja lentokonetarkastaja. Myös joissakin työntekijätehtävissä oli saattanut olla esimerkiksi mekaanikon työn lisäksi töiden järjestelytyötä ilman työnjohtovastuuta. Suurimmat muutokset tekniikassa olivat tapahtuneet vuosina 2013 ja 2014, kun lentokonekorjaamo oli lakkautettu ja rooleja oli uudistettu muun ohella lakkauttamalla lentokonetarkastajan tehtävä kokonaisuudessaan ja siirtämällä yksittäisiä tehtävän osia työnjohtajille ja Lead Engineereille (mekaanikoille).

J:n mukaan ainoa tarkka kriteeri työntekijätehtävien ja toimihenkilötehtävien välillä oli tekniikassa aina ollut se, että jos tehtävään kuului toimia työnantajan edustajana työpaikalla, kyseessä oli toimihenkilötehtävä. Esimerkiksi kun Lead Engineerin roolia oli perustettu vuonna 2014, työnantaja oli painottanut, että työsuojeluvastuu tehtävässä oli sama kuin työntekijällä, eikä vastuu ollut samanlainen kuin työnjohtajalla.

J:n mukaan Team Leader -tehtävä erosi lakkautetuista Lead Engineer ja Senior Lead Engineer -tehtävistä siten, että tehtävään oli lisätty työnjohtovastuuta. Lisäksi tehtävään oli lisätty raportointivastuuta, ja tehtävässä oli korostunut asiantuntijatyö sekä muiden työntekijöiden työn koordinoiminen ja valvominen. Uutena Team Leader -tehtävään kuului myös yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa. Tehtävään oli tullut myös koulutus- ja projektivastuuta, jota oli tietyssä määrin sisältynyt myös Senior Lead Engineer -tehtävään. Kun Senior Lead Engineer -tehtävää oli perustettu, oli haluttu sellainen henkilö kouluttamaan viranomaisten vaatimia koulutuksia, joka oli myös itse tehnyt kyseisiä töitä.

Mekaanikon työn osuus oli nykyisillä Team Leadereillä vähentynyt selvästi verrattuna lakkautettuihin mekaanikon tehtäviin, ja tehtävässä oli enemmän valmistelevaa ja suunnittelutyötä, muiden ohjaamista, työnjohdollista hallinnoimista, asiantuntijatyötä, raportointia ja lentokelpoisuuden arviointia. J:n mukaan suurin osa Team Leaderin ajasta meni työn hallinnointiin. Vanhaan Lead Engineer -rooliin verrattuna Team Leader oli enemmän toimiston puolella etsimässä tietoa ja luomassa raportteja. Itsenäistä päätöksentekoa ja reagointia mahdollisiin muutoksiin ja löydöksiin oli paljon enemmän, koska enää ei ollut erillistä työnjohtajaa vaan Team Leader teki päätökset itse ja raportoi niistä organisaatiossa seuraavalle eli Shift Leaderille, joka vastasi suuremmasta tuotantoalueesta, esimerkiksi yksittäisestä hallista. Sinänsä myös 10 ja 11 -mekaanikoilla oli ollut itsenäistä päätäntävaltaa päättää lentokoneen lentokelpoisuudesta omien valtuuksiensa puitteissa, ja nämä olivat myös jakaneet työtehtäviä tai toimineet kouluttajina. Ylipäätään toimihenkilötehtäviä oli vuosien saatossa saatettu jakaa myös työntekijöille. Lakkautettuihin tehtäviin kuulunut mekaanikon työ oli pääosin siirtynyt muille mekaanikoille kesää 2024 lukuun ottamatta. Jos koneella oli useampi Team Leader yhtä aikaa, he jakoivat työt siten, että yksi heistä otti kokonaisvastuun ja toiset vastuuta eri osa-alueista.

J:n mukaan huoltotodisteen antaminen oli ollut aiemmin toimihenkilön roolissa toimineen lentokonetarkastajan tehtävä kaikissa suuremmissa kokonaisuuksissa, jolloin mekaanikko oli kuitannut vain oman työnsä, ja tarkastaja oli kuitannut koneen lentokelpoiseksi. Lentokonetarkastaja oli myös määritellyt vikatyön työvaiheet ja kuitannut kaikki riittävät toimenpiteet tehdyiksi. Kun lentokonetarkastajan tehtävä oli lakkautettu, myös Lead Engineerejä oli koulutettu huoltotodisteen antajiksi, mutta työnjohtajatkin olivat edelleen niitä antaneet siinä rinnalla. J:n mukaan huoltotodisteen antaminen yksittäisenä tehtävänä ei määrittänyt sovellettavaa työehtosopimusta, vaan sopimusala määräytyi Finnairin tekniikassa pääasiallisen tehtävän mukaan.

J on kertonut keskustelleensa Shop Technicianin tehtävästä tätä työtä tekevän kanssa. J:n mukaan kyseinen henkilö oli huolehtinut oman osastonsa toimintaedellytyksistä, eikä hän ollut tehnyt lainkaan niin sanottua ruuvaustyötä. Tehtävään oli kuulunut huolehtia osien vastaanottotarkastuksista, korjattujen osien lähettämisestä ja varaosien saatavuudesta. Shop Technician -tehtävässä suurin osa työajasta kului suunnittelu- ja valmistelutyöhön sekä raporttien tekemiseen.

AMOS-järjestelmä toimi työaikakirjausjärjestelmänä sekä huollon valvontana, ja järjestelmään tehtiin myös työn kuittaukset. Lähtökohtaisesti se, joka teki työn, myös kuittasi sen tehdyksi, jos hänellä oli valtuutukset.

K on kertonut toimineensa Ammattiliitto Pro ry:n lentoalojen sopimusalavastaavana vuodesta 2004 lukien. Hän oli neuvotellut lentoalojen toimihenkilöiden työehtosopimuksia ja ollut myös mukana neuvottelemassa Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

K on kertonut, että Finnairin teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin oli sopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan kuulunut jo 1950-luvulta lähtien työtehtävät, joihin kuului työnjohtoa, suunnittelua, tarkastusta ja laadunvalvontaa. Työehtosopimuksen soveltamisen kannalta merkitystä ei ollut tehtävänimikkeellä vaan yksittäisillä työtehtävillä. Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta taas oli sovellettu suorittavaan työhön, eli ”työkalut kädessä” tehtävään työhön. Kaikki tehtävät, joihin oli kuulunut esihenkilövastuuta, työnjohtovastuuta, tarkastus- ja suunnittelutyötä, olivat kuuluneet toimihenkilötehtäviin.

Finnairin tekniikassa oli tapahtunut monia isoja organisaatiomuutoksia vuosikymmenten saatossa, jolloin yksittäisiä työtehtäviä oli siirtynyt toimihenkilötehtävistä ylemmille toimihenkilöille tai työntekijäpuolelle. Työntekijäpuolen tehtävissä pääpaino oli kuitenkin säilynyt työntekijäpuolen varsinaisessa tehtävänkuvassa, vaikka yksittäisiä konkreettisia työtehtäviä oli siirtynyt. Viimeisimmässä vuoden 2024 organisaatiomuutoksessa yksittäisiä työtehtäviä oli pitkästä aikaa siirtynyt takaisin toimihenkilökenttään.

Toimenkuva ja jako toimihenkilö- tai työntekijätehtävään määräytyi aina sen mukaan, mitä päätyö toimenkuvassa oli. Jos päätyö oli toimihenkilötyötä, silloin toimenkuva määräytyi toimihenkilöiden työehtojen mukaan. Vastaavasti jos päätyö oli työntekijäpuolen työtä, ja vähäisemmässä määrin toimihenkilötyötä, työehtosopimus määräytyi työntekijäpuolen työehtosopimuksen mukaan. Aina toimenkuvien muuttuessa työnantajan kanssa oli keskusteltu muutoksesta ja soveltuvasta työehtosopimuksesta. Toimihenkilötyötä tekevä saattoi tehdä yksittäisiä työntekijätehtäviä, kunhan työntekijätehtävät olivat kokonaiskuvassa vähemmistössä.

K ei ole tarkasti tiennyt, mitä 10 ja 11-mekaanikot olivat konkreettisesti työssään tehneet, mutta Pro ry:n tekemän selvitystyön perusteella toimenkuviin oli sisältynyt varsin paljon toimihenkilötyötä. Toimihenkilökenttään kuuluvaa esihenkilö- ja työnjohtotyötä näihin tehtäviin ei K:n käsityksen mukaan kuitenkaan ollut juuri ollenkaan kuulunut. Koska asiaa ei ollut Pron jäsenten toimesta nostettu tutkittavaksi, vertailua ei ollut tehty siitä, oliko 10 ja 11-mekaanikon tehtävään sisältynyt niin paljon toimihenkilötyötä, että tehtävät olisi pitänyt jo alun perin katsoa kuuluviksi toimihenkilötyöhön.

K on kertonut, että huoltotodistuksen antaminen oli ollut aiemmin yksinomaan toimihenkilötehtävä (starttimestari). Sittemmin organisaatiomuutoksissa työntekijäpuolen työtehtäviin oli yksittäisenä työtehtävänä lisätty muun ohella huoltotodistuksen antaminen. Tämä ei ollut tarkoittanut sitä, että Pro ry olisi luopunut tulkitsemasta sitä toimihenkilötyöhön kuuluvaksi yksittäisenä tehtävänä (laaduntarkastus), sillä toimihenkilösopimuksen soveltamisalamääräys oli säilynyt 1950-luvulta samanlaisena. K:n mukaan huoltotodisteen antaminen ei ollut koskaan ollut rajaava tekijä teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen ja lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen välillä.

K oli käynyt työnantajan edustajien kanssa Team Leader ja Shop Technician -tehtävät läpi keväällä 2024 käytyjen muutosneuvottelujen jälkeen ja käynyt kesäkuussa 2024 paikan päällä Finnairin tekniikassa selvittämässä kyseisiä töitä tekeviltä ihmisiltä työn sisältöä. K:n mukaan tehtävät kuuluivat selvästi toimihenkilökenttään, koska niissä oli toimihenkilösopimuksen soveltamisalakirjauksen mukaisia työtehtäviä ehdoton enemmistö, ja esimerkiksi työnantajan edustajan työsuojelullisia vastuita. Team Leaderin tehtävään oli tullut lisää esihenkilö- ja muita toimihenkilötehtäviä verrattuna aiempiin mekaanikon tehtäviin. Shop Technicianin tehtävässä itsenäinen vastuu oli lisääntynyt esimerkiksi projekteissa. K ei kuitenkaan ole tarkasti tiennyt yksittäisten työntekijöiden työtehtävien tosiasiallisesta sisällöstä.

L, joka oli toiminut IAU ry:n puheenjohtajana vuodesta 2007, on kertonut, että aluksi Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja IAU:n välisellä Finnair Oy:n työehtosopimuksella oli sovittu sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden työehdoista. Työnantajakentän laajennuttua työehtosopimuksen nimeksi oli muutettu vuonna 1999 säännöllistä reittiliikennettä ja raskasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus ja se oli saanut yleissitovan työehtosopimuksen aseman. Työehtosopimuksen nimi oli muuttunut vuonna 2005 lentoliikenteen palveluja koskevaksi sopimukseksi. Palta oli tullut mukaan sopimukseen vuonna 2011 työnantajaliittojen fuusioiden kautta. L:n mukaan työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ollut muutettu näiden muutosten yhteydessä.

L:lle on kerrottu asiassa olevan riidatonta se, että lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen maapalveluita tuottavien yritysten puolella oli sopimuksen piirissä voitu tehdä toimihenkilötyötä esihenkilövastuineen. L on tältä osin todennut, että työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä ei ollut rajoitettu sitä, missä yrityksissä sopimusta voitiin soveltaa esihenkilötehtävissä. Joissakin yrityksissä, esimerkiksi Aviatorilla ja Swissportissa, toimihenkilösopimusta ei sovellettu lainkaan vaan kaikkeen työhön, oli se sitten teknisiä tai maapalveluja, sovellettiin pääsääntöisesti lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta. L:n mukaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen alalla teknisiä palveluita tarjoavissa yrityksissä ei ollut selkeitä rajoja siitä, milloin tehtävät kuuluivat työntekijä- tai toimihenkilöpuolelle.

L:n mukaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräys lähti siitä, että jos työ edellytti huoltokelpoisuustodisteen tai tyyppikelpoisuutta, noudatettiin aina lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta riippumatta siitä, kuinka paljon työntekijätyötä oli määrällisesti suhteessa toimihenkilötyöhön. L:n muistikuvan mukaan huoltotodistusta ja tyyppikelpoisuutta koskeva kirjaus oli tullut työehtosopimukseen vuonna 2004. Kirjauksen tarkoituksena ei ollut muuttaa soveltamisalaa koskevaa määräystä, vaan kyse oli ollut kirjauksen tarkentamisesta, koska mekaanikkojen töihin oli liittynyt tyyppikelpoisuusvaatimus ja huoltotodisteen antaminen.

L:n mukaan vuosien 2013 ja 2017 työehtosopimuskierroksilla työehtosopimukseen oli lisätty toimihenkilöitä koskevat palkkaryhmät 10 ja 11. Tarkoituksena oli ollut, että paikallisesti sovittiin siitä, mitä tehtäviä näihin palkkaryhmiin sijoitettiin. Vuonna 2015 palkkaryhmään 10 oli paikallisesti sovittu Lead Engineerin tehtävä, ja myöhemmin palkkaryhmään 11 Senior Lead Engineerin tehtävä.

Sen jälkeen, kun X Oy:ssä oli käyty muutosneuvottelut ja työnantaja oli laatinut kirjalliset toimenkuvat uusille tehtäville, Palta oli kutsunut lokakuussa 2023 IAU:n edustajan tapaamiseen esitelläkseen IAU:lle organisaatiossa muuttuvat tehtävät ja perustellakseen sitä, miksi Team Leader ja Shop Technician -tehtävät kuuluisivat toimihenkilösopimuksen piiriin. L:n mukaan Palta ei ollut halukas neuvottelemaan IAU:n kanssa tehtävien sisällöstä ja soveltuvasta työehtosopimuksesta, kun tehtävät oli otettu käyttöön kesäkuun alussa 2024, vaan Palta oli laittanut käsillä olevan asian vireille työtuomioistuimessa.

IAU on L:n mukaan katsonut, etteivät Team Leader ja Shop Technician -tehtävät kuulu toimihenkilötyöehtosopimuksen piiriin, koska työnantajan laatimista kirjallisista tehtävänkuvista ei ollut ilmennyt mitään, miksi tehtäviä ei olisi voinut sijoittaa lentopalveluja koskevan työehtosopimuksen piiriin. Kun uudet tehtävänimikkeet oli otettu käyttöön ja asia oli konkretisoitunut, IAU oli havainnut, että uudet Team Leader ja Shop Technician -tehtävänkuvat olivat vastanneet Lead Engineer ja Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer -tehtävänkuvia, jotka oli muutosneuvotteluissa lakkautettu.

L on kertonut lähettäneensä 9.10.2024 valvontakirjeen Paltalle ja pyytänyt sitä valvomaan jäsenyritystään, koska IAU oli katsonut työnantajan rikkoneen työehtosopimuksen neuvottelujärjestysmääräystä kieltäytyessään käymästä pääluottamusmiehen vaatimia erimielisyysneuvotteluja Team Leader ja Shop Technician -tehtävien soveltamisalasta. IAU oli katsonut, että valvontapyynnön kohteena olevassa asiassa oli ollut kyse eri asiasta kuin Paltan nostamassa kanteessa, koska Paltan kanteessa oli perusteltu kannetta tehtävänkuvilla, joita ei ollut otettu vielä käyttöön. IAU:n mielestä valvontakirjeessä oli ollut kysymys eri asiasta, koska valvontakirjeessä oli vaadittu erimielisyysneuvotteluja tosiasiallisten tehtävänkuvien mukaan. L on kertonut lähettäneensä valvontakirjeen siinä vaiheessa, kun konkreettiset tehtävät olivat olleet todennettavissa työnantajan työtehtävien seurantaan liittyvien tietojärjestelmien kirjausten kautta.

M on kertonut olleensa Finnairilla töissä ensin 2000-luvun alussa ja sen jälkeen aloittaneensa X Oy:n palveluksessa asentajana vuonna 2020 ja työskennelleensä tämän jälkeen 9-mekaanikkona (Certified Engineer) ja pääluottamusmiehenä.

M on kertonut, että kelpoisuus antaa huoltotodistuksia eli lentokelpoisuustodistuksia edellytti kuuden kuukauden lentokoneella työskentelyä huolto- ja korjaustehtävissä. Valtaosan huoltotodistuksista antoivat mekaanikot. Myös toimihenkilöt saattoivat niitä antaa, mutta tämä oli harvinaista.

M:n mukaan ennen organisaatiomuutosta 1.6.2024 koneen huolto- ja korjaustoimintaa olivat tehneet asentajat ja eri palkkatason mekaanikot seuraavasti. Asentajalla ei ollut tyyppikelpuutusta eikä siten myöskään yhtiön myöntämää valtuutusta. 8-mekaanikolla oli ollut oikeus kuitata ainoastaan omia töitään. 9-mekaanikko oli ollut itsenäinen mekaanikko, jolle oli annettu paikallisella sopimuksella oikeus olla vetovastuussa tietyistä huoltotoimenpiteistä. 10-mekaanikko oli tehnyt vaativampia mekaanikon huoltotöitä koneella, huolehtinut huollon etenemisestä ja siitä, että huoltodokumentaatio oli ajan tasalla ja säännösten mukaista. 11-mekaanikko oli tehnyt vaativampia mekaanikon töitä koneella, minkä lisäksi hänellä oli ollut oikeus toimia toimihenkilön sijaisena rajattuun määrään asti. M:n mukaan palkkaluokan kasvaessa mekaanikon työn sisältö oli laajentunut. Vanhassa organisaatiossa huoltotoimintaa koneella oli johtanut 10- tai 11-mekaanikko. M:n mukaan vanhassa organisaatiossa toimihenkilöt eivät olleet koskaan osallistuneet työkalut kädessä töihin, ja tällainen raja oli ollut olemassa jo pitkään.

M:n mukaan organisaatiouudistuksessa oli lakkautettu työnjohtajan eli Supervisorin tehtävä, joka oli organisaatiouudistuksessa poistettu kokonaan organisaatiorakenteesta laatimatta mitään vastaavaa tehtävää tilalle. Supervisor ei ollut koskaan tehnyt työtä koneella, vaan hän oli työskennellyt toimiston puolella, jossa hän oli valmistellut huoltoja, vastannut huollon etenemisestä ja raportoinut niiden edistymisestä johdolle. Osa Supervisorin tehtävässä olleista oli siirtynyt Shift Leaderiksi tai Team Leadereiksi.

M:n mukaan uusiin Team Leader -tehtäviin oli siirtynyt pääasiassa vanhassa organisaatiossa Supervisor -tehtävässä olleita sekä osin myös 9-mekaanikkoja. M on katsonut, ettei Team Leadereiden työ eronnut lainkaan siitä työstä, jota 10 ja 11-mekaanikko oli tehnyt. Lentokoneen korjaamistyö ei ollut muuttunut organisaatiomuutoksessa, eikä huolto- ja korjaamistyötä tekeviltä ollut myöskään vaadittu erilaista osaamista. Team Leadereita oli saatettu laittaa työvuorossa tekemään yksin puhtaasti työntekijätasoista lentokoneen tarkastustyötä, ja joissain työvuoroissa oli esimerkiksi laitettu kolme Team Leaderiä samalle koneelle ilman että heillä olisi mitään huoltotiimiä johdettavanaan (IAU:n todiste 8).

X Oy:n ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA ry olivat tehneet 1.6.2023 paikallisen sopimuksen koskien eräällä osastolla maksettavaa vianetsijä/korjaajalisää (IAU:n todiste 7), koska Component Mechanic ja Lead Engineer -tehtävissä toimivat työntekijät olivat tehneet perustyötä laajempaa osaamista vaativaa työtä, joka oli vaatinut korkeampaa vastuunottoa ja työnlaatua.

M:n saaman tiedon mukaan taustakorjaamon uusi Shop Technicianin tehtävä ei ollut muuttunut millään tavalla vaativammaksi aiempaan työntekijätason tehtävään nähden, eikä tehtävään myöskään ollut tullut mitään uutta. Tehtävät olivat aivan samoja kuin ennenkin: laitteiden pesua, purkua, huoltoa, kokoamista ja testaamista. Työnantaja oli kuitenkin äskettäin ilmoittanut olevan mahdollista, että Shop Technician -tehtävässä toimivaa voitiin käyttää projektiluontoisessa laitelinjaston rakentamistehtävässä. Ainoa asia, mikä oli muuttunut, oli ollut paikallisella sopimuksella sovitun korjaajalisän poistaminen.

Ennen organisaatiomuutosta komposiittikorjaamolla oli ollut töissä työntekijäasemassa olevia mekaanikkoja, joiden määrä oli vaihdellut kolmesta neljään. Organisaatiomuutoksen jälkeen komposiittikorjaamolla on ollut töissä ainoastaan kaksi toimihenkilöä, jotka ovat tehneet täysin samaa laitetyötä kuin ennen organisaatiomuutosta. M:n mukaan kyseiset toimihenkilöt eivät olleet tehneet laitetyön lisäksi mitään muuta työtä.

M:n mukaan työnantaja oli aina seurannut työntekijöiden tuottavuutta. Mekaanikkojen oli sekä uudessa että vanhassa organisaatiossa tullut kirjata työt AMOS-järjestelmään. Uudessa organisaatiossa Team Leadereitä oli ohjeistettu merkitsemään työtunnit vain osittain siten, että ainoastaan koneella tehdyt työtunnit oli tullut merkitä järjestelmään (time booking). Järjestelmään oli lisäksi tullut merkitä kaikki työt, mitä lentokoneelle oli tehty, jotta koneen huoltohistoriaa voitiin seurata esimerkiksi mahdollisissa onnettomuustutkinnoissa (performed-leimaukset). Jokaisen tuli itse kuitata kaikki itse tekemänsä työt, joten nämä leimaukset antoivat todellisen kuvan siitä, mitä koneella oli tehty ja kuinka kauan.

M on kertonut pyytäneensä työnantajalta kaksi kertaa erimielisyysneuvotteluita, koska toimihenkilöt tekivät jatkuvasti työntekijätyötä, vaikka tämä ei ollut organisaatiomuutoksessa ollut tarkoitus. Työnantaja ei ollut suostunut neuvotteluihin, ja myös Palta oli kieltäytynyt erimielisyysneuvotteluista.

B on kertonut toimineensa ennen organisaatiouudistusta 10-mekaanikkona ja sen jälkeen Team Leader -tehtävässä. Hänen mukaansa 10 -mekaanikon tehtävänkuvaan oli kuulunut muun ohella jakaa tehtävät työntekijöille, tarkistaa työntekijöiden kuittaukset, antaa huoltotodistukset sekä tiedottaa johtoa. Hänellä oli ollut vastuu koneen valmistumisesta. Toimihenkilöasemassa olleet työnjohtajat eivät olleet osallistuneet koneen huoltoon millään tavalla. Työnjohtajalta oli voinut pyytää apua esimerkiksi ohjeen etsimisessä. Vanhassa järjestelmässä 10-mekaanikko oli raportoinut työnjohtajalle tai suoraan Duty Managerille, joka asioista päätti.

B on katsonut, ettei mikään ollut muuttunut organisaatiomuutoksen jälkeen. Duty Manager toimi uudessa järjestelmässä Shift Leader -nimikkeellä. Team Leaderin työtehtävät olivat pysyneet samoina kuin entisen 10-mekaanikon tehtävät. Työnantaja ei ollut kouluttanut Team Leadereita ennen uuteen järjestelmään siirtymistä, ja kaikki toiminta oli pysynyt entisellään 1.6.2024 jälkeen. Team Leadereille ja muille toimihenkilöille oli järjestetty ensimmäinen esihenkilökoulutus syksyllä 2024.

Työnantaja oli ilmoittanut, että tehtävät muokkaantuivat ja tarkentuivat ajan myötä. B:n mukaan ainoa uusi asia oli ollut vuoronvaihtopalaveri, jonka kesto oli 3–4 minuuttia per vuoro. Team Leaderin vastuu kesken jääneestä huoltotyöstä jatkui vain tämän työvuoron ajan eikä Team Leaderilla ollut mahdollisuutta määrätä työvuoroista. Toimihenkilöiden ei tarvinnut tehdä työaikaleimausta, koska toimihenkilön tehokkuutta ei seurattu kuten työntekijöillä. Team Leaderin tuli kirjata ja kuitata vain työtehtävät, joita hän oli vuoron aikana tehnyt.

Organisaatiomuutoksen seurauksena B:n työsuojeluvastuu oli kasvanut siitä mitä se oli ollut 10-mekaanikon työntekijätehtävässä, koska Team Leader toimi uudessa organisaatiossa työnantajan edustajana. Team Leader ei kuitenkaan osallistunut työsuojeluraporttien laatimiseen tai käsittelyyn, eikä Team Leaderilla ollut oikeutta antaa sanktioita työsuojelumääräysten rikkomisesta.

B on kertonut, että IAU ry:n työehtosopimuksen piirissä 10-mekaanikon kuukausipalkka oli ollut noin 4.050 euroa. Team Leaderin tehtävässä hänen kuukausipalkkansa oli ollut 400 euroa enemmän eli 4.450 euroa. Kuitenkin toimihenkilösopimuksessa lauantailisät, yötyökorvaukset ja ylityökorvaukset muodostuivat pienemmäksi kuin aiemmin, koska toimihenkilösopimuksessa käytettiin erilaista tuntijakajaa kuin IAU:n sopimuksessa.

N on kertonut toimineensa vuodesta 2017 yhtiössä 9-mekaanikkona ja alueluottamusmiehenä. Ennen 1.6.2024 tapahtunutta organisaatiomuutosta 10 ja 11-mekaanikot olivat olleet vetovastuussa koko lentokoneen huoltotehtävän suorittamisesta ja jakaneet työt työntekijöille. Toimihenkilöt eivät juurikaan olleet tehneet mekaanikon töitä. N:n näkemyksen mukaan työhön ei ollut tullut suuria muutoksia organisaatiomuutoksen jälkeen. Pääsääntöisesti aiemmin 10 ja 11-mekaanikkoina työskennelleet olivat siirtyneet Team Leader -tehtävään, jossa he olivat vastanneet samalla tavalla työstä ja sen jakamisesta kuin aiemmassa roolissakin.

Työnantaja oli ohjeistanut mekaanikkoja kirjaamaan AMOS-järjestelmään tehdyt työtunnit (time booking) ja työtehtävät sekä kuittaamaan omat työt tehdyksi (work order performed). Järjestelmään kirjatut arvioidut ajat tuli vastata toteutuneita tunteja, ja jos näin ei ollut, tämä tuli korjata myöhemmin.

Arvio ja johtopäätökset

Sovellettava työehtosopimus

Asiassa on edellä todetuin tavoin riitaa siitä, sovelletaanko X Oy:n palveluksessa Team Leader ja Shop Technician -tehtävissä työskentelevien henkilöiden työsuhteisiin lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta vai Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen sopimuksen soveltamisalaa koskevan 1. §:n 1 kohdan mukaan sopimuksella määrätään säännöllistä reittiliikennettä harjoittavien, raskasta tilauslentoliikennettä harjoittavien, tai edellä mainituille teknisiä tai maapalveluja suorittavien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot, jos he toimivat tämän sopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisissa tai niihin rinnastettavissa töissä. Määräyksen 2 kohdan mukaan tämän työehtosopimuksen tarkoittamasta raskaasta tilauslentoliikenteestä on kyse silloin, kun käytetään suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaisia tai suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n suuruisia lentokoneita. Määräyksen 3 kohdan mukaan tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihin töihin, joihin sisältyy yli 50 prosenttia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä.

Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sopimuksen soveltamisalaa koskevan 1 §:n mukaan sopimuksen määräyksiä sovelletaan muun ohella X Oy:n palveluksessa olevien työnjohto-, suunnittelu-, tarkastus-, TT-suunnittelu sekä muissa luokituksen mukaisissa teknisen toimihenkilön tehtävissä toimivien työsuhteisiin. Määräyksen mukaan soveltamisalaratkaisua tehtäessä merkitystä ei ole toimihenkilön koulutuksella, tehtävänimikkeellä tai sillä, onko henkilö työsuhteensa alussa tai sen kestäessä katsottu kuuluvan työntekijöiden, toimihenkilöiden tai ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmään. Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluminen määritellään aina uudelleen työtehtävien muutosten yhteydessä.

IAU on vedonnut asiassa muun ohella ratkaisuun TT 2015:95. Kyse oli tilanteesta, jossa työnantaja oli luokitellut eräät tehtävät työntekijätehtäviksi, vaikka tehtäviin oli aiemman yhteisesti hyväksytyn käytännön perusteella sovellettu toimihenkilöitä koskevia määräyksiä. Tuomiossa katsottiin, että työnantaja ei voinut yksipuolisella ilmoituksella muuttaa tehtävien luokittelua ilman että tehtävien sisällössä tapahtui muutoksia. Työtuomioistuin jatkoi, että tällä kannanotolla ei tarkoitettu sitä, ettei työnantaja voisi oikaista virheelliseksi todettua sovellettavan työehtosopimuksen valintaa. Tapauksessa kuitenkin myös asialliset syyt puolsivat sitä, että osapuolten tarkoitusta parhaiten vastaavan tulkinnan mukaan kysymyksessä olevat tehtävät olivat toimihenkilötehtäviä. (Ks. myös TT 2004:117.)

Asiassa on riidattomana lähtökohtana se, että jos työtehtävistä yli 50 prosenttia on toimihenkilötehtäviä, tehtävään sovelletaan toimihenkilöiden työehtosopimusta. IAU on kuitenkin katsonut, että työssä, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sovellettavasta työehtosopimuksesta on tehtävä kokonaisarvio eikä tämä niin sanottu 50 prosentin sääntö ole ratkaiseva. Riidatonta on, että suurin osa uusien tehtävänkuvien mukaisista, kanteessa tarkoitetuista tehtävistä on sellaisia, joissa henkilöllä on oikeus antaa huoltotodistuksia. Edelleen riidatonta on, että jo aiemmin yhtiössä on ollut toimihenkilöitä, jotka ovat antaneet huoltotodistuksia.

Asiassa on selvitetty, että edellä mainittu 3 kohta huoltotodisteesta ja tyyppikelpuutuksesta on sovittu lentoliikenteen palveluja koskevan sopimuksen soveltamisalamääräykseen vuonna 2004 (Paltan todisteet 4–6, L). Tätä edeltävän työehtosopimuksen soveltamisalamääräys on sisältänyt pöytäkirjamerkinnän, jossa on määritelty nykyisen määräyksen 2 kohtaa vastaavalla tavalla, milloin kyse on raskaasta tilauslentoliikenteestä. Tämän pöytäkirjamerkinnän alle on vuonna 2004 lisätty toinen pöytäkirjamerkintä, joka on sanamuodoltaan vastannut nykyistä määräyksen 3 kohtaa: ”Tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihin töihin, jotka sisältävät yli 50 % tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä”. Kirjauksen paikka ja sanamuoto viittaavat siihen, että sillä on ollut tarkoitus määrätä, missä tilanteessa sopimus kuitenkin tulee sovellettavaksi huolimatta edellä määräyksessä lausutusta. Tätä tukee myös se, miten IAU on vuonna 2005 asian uutisoinut. IAU:n jäsenlehteen (Paltan todiste 9) on kirjattu seuraavasti: ”Työehtosopimuksen soveltamisalaa laajennettiin pöytäkirjamerkinnällä. Soveltamisalaan kuuluvat nyt kaikki ne tekniset työt, joihin tarvitaan viranomaisen myöntämää todistetta tai kelpuutusta. Käytännössä tämä lisäys tarkoittaa raskaassa tilauslentoliikenteessä käytettävien suurimmalta lentoonlähtöpainoltaan yli 5700 kg painavien lentokoneiden, helikoptereiden tai muiden ilma-alusten huolto- ja korjaustöitä.”

IAU:n puheenjohtaja L on kertonut käsityksenään, että jos työ edellyttää huoltotodisteen tai tyyppikelpoisuutta, noudatettaisiin aina lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta riippumatta siitä, kuinka paljon työntekijätyötä on määrällisesti suhteessa toimihenkilötyöhön. Yksin L:n kertomuksella ei ole kuitenkaan osoitettu, että osallisten yhteisenä tarkoituksena olisi ollut rajoittaa työnantajan oikeutta valtuuttaa muita kuin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piirissä olevia henkilöitä antamaan huoltotodistuksia. Lisäksi selvitetyksi on tullut, että myös toimihenkilötehtävissä toimivilta on saatettu edellyttää tarvittavia tyyppikelpuutuksia, ja huoltotodistuksen antaminen on alun perin ollut juuri toimihenkilöiden vastuulla ollut tehtävä (Paltan todisteet 7 ja 8, K). Huoltotodistusten antaminen on yhtiössä riidattomasti siirtynyt osittain mekaanikoille noin vuonna 2015, ja jossain tehtävissä jo ennen sitä. Tämänkin jälkeen osa toimihenkilöistä on kuitenkin riidattomasti antanut huoltotodistuksia. Asiassa esitetty selvitys ei osoita, että Ammattiliitto Pro ry olisi jossain vaiheessa luopunut tulkitsemasta tehtävää toimihenkilötyöhön kuuluvaksi.

Edellä todetun perusteella työtuomioistuin katsoo, että vaikka riidanalaisissa tehtävissä saatetaan antaa huoltotodistuksia ja työ saattaa edellyttää tyyppikelpoisuutta, tämä ei yksin osoita, että tehtäviin tulisi soveltaa lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta. Sinänsä lupakirjan ylläpitäminen edellyttää sitä, että henkilö suorittaa myös työntekijätason tehtäviä (IAU:n todiste 1). Asiassa ei ole väitettykään, että kanteessa tarkoitetuissa tehtävissä ei suoritettaisi myös tällaisia tehtäviä. Sovellettavan työehtosopimuksen määräytymisessä merkitystä on siten ennen muuta sillä, ovatko henkilön tosiasialliset tehtävät pääosin työntekijä- vai toimihenkilötehtäviä.

Team Leaderin tehtävänkuvauksen (Paltan todiste 1, IAU:n todiste 5) mukaan työn päätarkoituksena on johtaa ja valvoa mekaanikkojen, asentajien ja alihankkijoiden työtä kohteessa. Shop Technicianin tehtävänkuvauksen (Paltan todiste 2, IAU:n todiste 6) mukaan työn päätarkoituksena on koordinoida ja työskennellä itsenäisesti komponenttien tehokkaan huoltotyön mahdollistamiseksi tukemalla ja ohjeistamalla tuotantohenkilöstöä ja varmistamalla työvälineiden saatavuus; avustaa tuotannonsuunnittelussa ja suunnitteluun liittyvissä tehtävissä; työvälineiden ja prosessien kehittäminen yhdessä Engineering -osaston ja johdon ohjauksessa; komponenttien huoltotöiden suorittaminen.

Tehtävänkuvauksista ilmenee, että uusiin tehtäviin on ollut tarkoitus kuulua ainakin sellaisia työnjohto- ja suunnittelutehtäviä, jotka voidaan katsoa tyypillisiksi toimihenkilötehtäviksi. Työnantajapuolen todistajien G:n ja H:n mukaan sekä lentokoneiden huoltotyöhön (Team Leader) että laitehuoltoon (Shop Technician) on ollut tarkoitus luoda uusi työnjohdollinen tehtävä lähelle työkohdetta siten, että henkilö kykenee toimimaan omalla alueellaan työnantajan edustajana ja käyttämään työnantajan määräysvaltaa. Uusiin tehtäviin on siirtynyt työtehtäviä paitsi lakkautetuista IAU:n sopimusalaan kuuluvista tehtävistä, myös lakkautetuista toimihenkilötehtävistä. Pron sopimusalavastaava K on katsonut, että pääosa Team Leaderin ja Shop Technicianin työtehtävistä on toimihenkilösopimuksen soveltamisalakirjauksen mukaisia.

Sinänsä myös lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piirissä voi olla tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi esihenkilövastuuta (L, IAU:n todiste 20). Myös nyt käsillä olevassa asiassa lakkautetut Lead Engineer, Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer -tehtävät ovat osin sisältäneet myös toimihenkilötasoisia työtehtäviä (IAU:n todisteet 2–4, M, B). Vastuullisemmista tehtävistä oli saatettu maksaa myös ylimääräistä korvausta (IAU:n todiste 7, Paltan todiste 3). Asiassa on kuitenkin tullut selvitetyksi, että toisin kuin lakkautetuissa IAU:n sopimusalaan kuuluvissa tehtävissä, uusissa tehtävissä toimitaan työnantajan edustajina tähän liittyvine vastuineen. Esimerkiksi työsuojelullinen vastuu on uusissa tehtävissä korostetumpi. Erityisesti Shop Technicianin tehtävässä korostuvat lisäksi toimihenkilötason suunnittelu- ja kehittämistehtävät. Siltä osin kuin komposiittikorjaamolla on työskennellyt ylipäätään vain kaksi henkilöä, joista molemmat ovat olleet Shop Technician -tehtävänimikkeellä työskenteleviä toimihenkilöitä, kyseisellä osastolla on H:n kertomuksen perusteella korostunut asiantuntija- ja selvitystyö, ja riittävää on ollut, että kaksi toimihenkilöä on tehnyt laitetyötä puolet työajasta.

M, B ja N ovat kertomuksissaan korostaneet sitä, että Team Leaderin ja Shop Technicianin tosiasialliset työtehtävät eivät heidän käsityksensä mukaan olleet muuttuneet organisaatiouudistuksen myötä lainkaan verrattuna lakkautettuihin Lead Engineer, Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer -tehtäviin. B on tosin maininnut, että työsuojeluvastuu on uudessa tehtävässä kasvanut. Kertomukset ovat poikenneet työnantajapuolen todistajien kertomuksista, joiden perusteella uudet tehtävät ovat myös tosiasiassa vastanneet sitä, mitä tehtävänkuvauksiin on kirjattu. Työnantajapuolen todistajat ovat tuoneet esiin, että uusissa tehtävissä on alkuvaiheessa kesän 2024 aikana tehty suunnitelluista kesälomista johtuen enemmän ”työkalut kädessä” tehtävää työtä, mitä osaltaan ilmenee myös IAU:n todisteesta 8.

Työtuomioistuin ei pidä uskottavana väitettä, että tehtävät eivät olisi tosiasiallisesti muuttuneet lainkaan. Esitetty selvitys puhuu sen sijaan sen puolesta, että kanteessa tarkoitetut tehtävät ovat vaativampia kuin lakkautetut, IAU:n sopimusalaan kuuluneet tehtävät. Uusiin tehtäviin valitut ovat myös saaneet koulutusta tehtäviin, joskin vasta syksystä 2024 (Paltan todisteet 11 ja 23). Joka tapauksessa olennaista asiassa on arvioida sitä, onko Team Leader ja Shop Technician -tehtäviin sisältynyt yli 50 prosenttia työntekijä- vai toimihenkilösopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä (ks. myös edellä selostettu ratkaisu TT 2015:95).

Pääkäsittelyssä on otettu vastaan runsaasti todistelua työntekijöiden työajan kohdentumisesta yhtäältä työntekijätason ja toisaalta toimihenkilötason työtehtäviin. Työnantajapuoli on esittänyt kirjallisina todisteina otteita tai yhteenvetoja yhtiön AMOS-järjestelmästä, johon kirjataan muun ohella työtehtävään käytetty työaika. Toimihenkilötason työtä järjestelmään ei lähtökohtaisesti kirjata. Asiakirjoista (Paltan todisteet 14–22) ilmenee, että AMOS-järjestelmään tehtyjen kirjausten perusteella uusissa Team Leader ja Shop Technician -tehtävissä toimineet henkilöt ovat tehneet työntekijätasoista työtä keskimäärin alle 50 prosenttia työajasta. Tätä tukevat työnantajapuolen todistajien kertomukset.

IAU on katsonut, että työnantajapuolen asiassa esittämät AMOS-kirjaukset eivät anna oikeaa kuvaa siitä, kuinka paljon työaikaa on kulunut työntekijätasoiseen työhön. IAU:n mukaan tosiasiallista työaikaa ei välttämättä ole aina kirjattu järjestelmään, ja työnantaja on lisäksi ennakkoon määritellyt, kuinka kauan työtehtävän suorittamiseen suunnitellusti kuluu työaikaa, ja käytännössä työntekijä merkitsee tämän ajan järjestelmään. Vielä IAU on väittänyt, että työnantaja on ohjeistanut jättämään merkitsemättä kaikkea työaikaa järjestelmään. Viimeksi mainitun seikan osalta työtuomioistuin toteaa, että toimihenkilötasoista työtä ei ole ollut tarkoituskaan kirjata järjestelmään, ja siltä osin kuin kyse on ollut työntekijätasoisesta työstä, asiassa ei ole esitetty uskottavaa näyttöä IAU:n väitteen tueksi. Työtuomioistuimella ei esitetyn selvityksen perusteella ole muutoinkaan syytä epäillä, että työnantajapuolen esittämät asiakirjat antaisivat väärän kuvan työntekijätasoisten tehtävien määrästä riidanalaisissa tehtävissä. Asiassa ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että järjestelmästä otetut toisenlaiset, työn tai työkokonaisuuden kuittauksiin perustuvat raportit osoittaisivat luotettavasti työtehtäviin käytetyn työajan.

Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella kanteessa tarkoitetuissa Team Leader ja Shop Technician -tehtävissä yli 50 prosenttia työtehtävistä on ollut toimihenkilötehtäviä. Työnantajan on siten tullut noudattaa tehtäviin Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Palkkojen vertailulle ei asiassa voida antaa merkitystä.

Asiassa 37/2024 kanne on hyväksyttävä myöntämisen perusteella siltä osin kuin kyse on Shift Leader ja Production Support Coordinator -tehtävistä. Muilta osin kanne on hyväksyttävä edellä lausutuin perustein.

Asiassa 63/2024 vahvistusvaatimus on edellä lausutuin perustein hylättävä.

Neuvottelumääräyksen rikkominen

Asiassa 63/2024 IAU on katsonut, että X Oy on rikkonut lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 127. §:ää, kun se on kieltäytynyt neuvottelemasta pääluottamusmiehen kanssa erimielisyydestä koskien Team Leader ja Shop Technician -tehtävänimikkeillä työskentelevien työntekijöiden tosiasiallisia työtehtäviä. IAU:n mukaan Palta on laiminlyönyt valvoa jäsenyrityksensä menettelyä.

Kanne asiassa 37/2024 on tullut vireille 18.6.2024. Tätä ennen osapuolet olivat 25.3.2024 sopineet, että käsillä oleva soveltamisalakiista voitiin viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi (Paltan todiste 27). Palta oli keväällä 2024 ennen kanteen nostamista ehdottanut IAU:lle, että toimenkuvat käytäisiin yhdessä vielä läpi (Paltan todiste 28). Näin ei kuitenkaan ole toimittu. Kanteen asiassa 37/2024 tultua työtuomioistuimessa vireille pääluottamusmies M on kertonut pyytäneensä työnantajalta kaksi kertaa erimielisyysneuvotteluja, ”koska toimihenkilöt olivat tehneet jatkuvasti työntekijätyötä, vaikka tämä ei ollut organisaatiomuutoksessa tarkoitus”. Työnantaja on kieltäytynyt neuvotteluista. IAU:n puheenjohtaja on lähettänyt 9.10.2024 valvontakirjeen Paltalle (IAU:n todiste 21). Palta on valvontakirjeen saatuaan katsonut, että sen nostama kanne asiassa 37/2024 IAU:ta vastaan koskee samaa asiaa ja valvontakirje on siten aiheeton niin kauan kunnes työtuomioistuin on antanut asiassa tuomion (Paltan todiste 28).

Työtuomioistuin toteaa, että asiassa 37/2024 ja 63/2024 on molemmissa ollut kyse siitä, sovelletaanko Team Leader ja Shop Technician -tehtäviin lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta vai Finnair Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Edellä selostetuin tavoin pääluottamusmies on esittänyt yhtiölle erimielisyysneuvotteluja, koska työntekijäpuoli on katsonut, että Team Leader ja Shop Technician -tehtävissä toimivat henkilöt tosiasiallisesti tekivät suurimman osan työajastaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisia työtehtäviä. Työtuomioistuin toteaa, että tämä riitakysymys on ollut jo työtuomioistuimen tutkittavana asiassa 37/2024. Koska olennaisesti samaa erimielisyyttä koskeva asia on ollut jo vireillä työtuomioistuimessa, työnantajan ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimuksen neuvottelumääräystä kieltäytyessään neuvottelemasta asiasta. Myöskään Paltan ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. IAU:lla on ollut mahdollisuus nostaa vastakanne asiassa, kuten se on tehnytkin.

Näillä perusteilla hyvityssakkovaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuin katsoo, että asia on kokonaisuudessaan ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin. Ne saavat vastata kumpikin omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Asiassa 37/2024 työtuomioistuin vahvistaa, että X Oy:n ei ole sen tehtävänkuvan mukaisissa Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician -tehtävissään noudatettava lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.

Asiassa 63/2024 kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Merru Tuliara, Suvi Lahti-Leeve, Paula Ilveskivi ja Arja Pohjola.

Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Lahti-Leeve, jonka lausuntoon jäsen Tuliara yhtyi, lausui:

Olen muutoin enemmistön kanssa samaa mieltä, mutta oikeudenkäyntikuluista lausun seuraavaa.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

IAU ry on vaatinut, että mikäli IAU ry:n kanne hylätään ja Palta ry:n kanne hyväksytään, asianosaiset tulee velvoittaa vastaamaan kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Vaikka asiassa esitetty näyttö oli hieman vaikeaselkoista, katson kuitenkin, että asia ei ole ollut oikeudellisesti, eikä kokonaisuudessaan siinä määrin epäselvä, että oikeudenkäyntikulujen korvausta koskevasta pääsäännöstä olisi kohtuullista poiketa. IAU:n tulee siten asian kokonaisuudessaan hävitessään korvata Paltan ja yhtiön kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Paltan ja yhtiön asiamiehen laskun loppusumma on 29.400,39 euroa. Summa perustuu 111 tunnin ajankäyttöön 240 euron tuntiveloituksella. IAU on paljoksunut Paltan ja yhtiön oikeudenkäyntikuluja siltä osin kuin asiamiehen ajankäyttö asiassa on ylittänyt 80 tuntia.

Asiassa on jätetty kanne ja vastakanne sekä esitetty laajaa kirjallista todistelua ja kuultu useita todistajia. Katson, että asian hoitamiseen käytetty aika on ollut siihen nähden kohtuullinen ja on aiheellista määrätä IAU korvaamaan Paltan ja yhtiön vaatimat oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.