TT 2025:38

Yksityisen opetusalan opetushenkilöstöä koskevassa työehtosopimuksessa on vuosityöajassa olevien ammatillisten oppilaitosten osalta sovittu siitä, että jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, hänen seuraavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa tietyin poikkeuksin.

Kysymys siitä, miten opettajan vapaajakson palkan vähennystä koskevaa sopimusmääräystä tulee tulkita tilanteessa, jossa työvuoden aikaisen palkattoman va­paan ajalle on sisältynyt vapaajaksoja.

Asia

Työaika

Kantaja

Sivistysala ry

Vastaaja

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.8.2025

Pääkäsittely 2.10.2025

Työtuomioistuin on pääkäsittelyn jälkeen pyytänyt oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 14 §:n nojalla osapuolilta kirjallisen lausuman. Asianosaiset ovat toimittaneet lausumansa 7.11.2025.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikajärjestelmäsopimusta koskeva allekirjoituspöytäkirja 19.11.2018 sisälsi muun ohella seuraavan määräyksen:

11§ Poissaoloaikojen vaikutus vapaajaksoihin
Jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, hänen seuraavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa. TSL 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettu poissaolo ei kuitenkaan vähennä palkkaa enintään 182 kalenteripäivän ajalta.

Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työpäivien määrällä ja kertomalla se luvulla 0,24.

Jos palkattomaan vapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa sisältyneitä vapaajakson kalenteripäiviä (ma-su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksityisen opetusalan työehtosopimus 1.4.2020–31.3.2022 sisälsi muun ohella seuraavan määräyksen:

Liite 10 A Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset

[- -]

11 § Poissaoloaikojen vaikutus vapaajaksoihin

Jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, hänen seuraavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa. TSL 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettu poissaolo ei kuitenkaan vähennä palkkaa enintään 182 kalenteripäivän ajalta. Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työpäivien määrällä ja kertomalla se luvulla 0,24. Jos palkattomaan vapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa sisältyneitä vapaajakson kalenteripäiviä (ma-su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksityisen opetusalan työehtosopimus 9.8.2022–31.3.2024 sisälsi muun ohella seuraavan määräyksen:

Liite 10 A Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset

[- -]

11 § Poissaoloaikojen vaikutus vapaajaksoihin

Jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, hänen seuraavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa. Palkaton sairauspoissaolo tai TSL 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettu poissaolo ei kuitenkaan vähennä palkkaa. Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työpäivien määrällä ja kertomalla se luvulla 0,24. Jos palkattomaan vapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa sisältyneitä vapaajakson kalenteripäiviä (ma-su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Yksityisen opetusalan opetushenkilöstöä koskeva työehtosopimus 28.6.2024–31.3.2027 sisälsi hyväksytyn valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen pohjalta muun ohella seuraavan määräyksen:

Liite 10 A Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset

11 § Poissaoloaikojen vaikutus vapaajaksoihin

Jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, hänen seuraavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa. Palkaton sairauspoissaolo tai TSL 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettu poissaolo ei kuitenkaan vähennä palkkaa.

Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työpäivien määrällä ja kertomalla se luvulla 0,24.

Jos palkattomaan vapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa sisältyneitä vapaajakson kalenteripäiviä (ma-su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä.

Esimerkki palkattoman vapaan vaikutuksesta:

Opettaja on ollut palkattomalla vapaalla 1.2.–31.5.2024. Vapaaseen sisältyy 87 ammattioppilaitoksen työpäivää (ma-pe) ja yksi vapaajaksoviikko (ma-su). Hänen kuukausipalkkansa on 3800 euroa, joten päiväpalkka on 126,67 euroa (kuukausipalkan jakajana on käytetty kesäkuun kalenteripäivät). Näin ollen seuraavan vapaajakson palkasta vähennetään (0,24 x 87 - 7) x 126,67 euroa eli 1758,18 euroa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Sivistysala ry (jatkossa myös Sivista) ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry neuvottelivat keväällä ja kesällä 2024 uudesta yksityisen opetusalan opetushenkilöstöä koskevasta työehtosopimuksesta. Kesäkuun lopussa 2024 osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen uudeksi työehtosopimukseksi ajalle 28.6.2024–31.3.2027. Ratkaisu sisälsi palkkaratkaisun ja työehtosopimuksen tekstien muutoksia.

Osana työehtosopimusneuvotteluita käsiteltiin yksityisen opetusalan työehtosopimuksen vuosityöajassa olevia ammatillisia oppilaitoksia koskevaa liitettä 10 A ja sen 11 §:n määräystä, joka koskee palkattomien poissaolojen vaikutusta vapaajaksoilta maksettavaan palkkaan. Vapaajaksoja käytetään vuosityöajassa olevissa oppilaitoksissa ja sillä tarkoitetaan aikaa, jolle työnantaja ei voi määrätä työtehtäviä, mutta jolta työnantaja maksaa palkkaa.

Hyväksytyn sovintoehdotuksen myötä 11 §:n yhteyteen lisättiin esimerkki palkattoman vapaan vaikutuksesta vapaajaksoihin. Määräyksen yhteydessä ei aiemmin ollut ollut esimerkkiä. Itse määräyksen sanamuotoa ei muutettu.

Ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikajärjestelmästä ja tätä koskevasta uudesta liitteestä 10 A sovittiin yksityisen opetusalan työehtosopimuksen ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikajärjestelmäsopimusta koskevassa allekirjoituspöytäkirjassa 19.11.2018. Vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotto tapahtui 1.8.2019 ja 1.8.2023 välisenä aikana oppilaitoksen päättämänä ajankohtana.

Riidanalainen 11 §:n määräys on tullut osaksi työehtosopimusta vuonna 2019 osana vuosityöaikajärjestelmän käyttöönottoa. Vuonna 2024 lisättyä esimerkkiä edeltävä määräys on pysynyt samansisältöisenä vuodesta 2019 lukien lukuun ottamatta määräyksen ensimmäisen kappaleen toista lausetta, jota on muutettu vuoden 2022 työehtosopimusratkaisussa.

Erimielisyys vallitsee siitä, miten opettajan vapaajakson palkan vähennystä koskevaa 11 §:ää tulee tulkita tilanteessa, jossa työvuoden aikaisen palkattoman vapaan ajalle on sisältynyt vapaajaksopäiviä.

KANNE

Vaatimukset

Sivistysala ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että vuonna 2018 sovitun yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 10 A liitteen 11 §:n (poissaoloaikojen vaikutus vapaajaksoihin) mukaan seuraavan vapaajakson palkan vähennys lasketaan alla esitetysti:

Päiväpalkka * vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä * 0,24

Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä = palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä, josta vähennetään palkattomaan vapaaseen sisältyneet vapaajakson kalenteripäivät (ma-su). Määräyksen ensimmäisen kappaleen toisen virkkeen mukainen poissaolo ei kuitenkaan vähennä palkkaa.

2. vahvistaa, että vaatimuskohdan 1 mukaista laskutapaa ei ole muutettu 28.6.2024 voimaan tulleessa yksityisen opetusalan opetushenkilöstön työehtosopimuksessa, sekä

3. velvoittaa OAJ:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 23.520 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimusmääräyksen oikea tulkinta

Sanamuoto

Liitteen 10 A ja sen 11 §:n ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen sanamuodossa määritetään laskutavan peruslähtökohta, jonka mukaan työvuoden palkattomat vapaat vaikuttavat vähentävästi vapaajaksoilta maksettavaan palkkaan. Tarkempi laskutapa määrittyy myöhemmin varsinaisessa määräystekstissä ennen esimerkkiä. Toisessa virkkeessä määritetään, kuinka laskutavassa palkkaa vähentävänä ei huomioida palkattomia sairauspoissaoloja tai TSL 4 luvun 1 §:n mukaisia poissaoloja. Toinen virke on ollut tämän sisältöinen vuoden 2022 työehtosopimusratkaisusta lähtien. Ennen vuoden 2022 työehtosopimusratkaisua määräys huomioi vain TSL 4 luvun 1 §:n mukaiset poissaolot enintään 182 kalenteripäivän ajalta. Siten sanamuotoa on vuonna 2022 laajennettu kattamaan palkattomat sairauspoissaolot sekä perhevapaat pidemmältä ajalta kuin aiemmin. Siten sanamuotoa on muutettu työntekijöiden eduksi.

Määräyksen toisen kappaleen ensimmäisen virkkeen sanamuodossa määritetään selkeästi, että vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen maanantain ja perjantain välisten työpäivien lukumäärä. Toisessa virkkeessä määritetään tarkemmin vapaajakson palkan vähennystä ja sen laskutapaa. Sanamuodon mukaan päiväpalkka kerrotaan ensimmäisen virkkeen mukaisilla palkattoman vapaan alle jäävien työpäivien lukumäärällä, jonka jälkeen saatu lukema kerrotaan luvulla 0,24. Toisen lauseen sana ”se” viittaa virkkeen alkuun kokonaisuudessaan ennen sanaa ”ja”, ja siten siis kertolaskun lukemaan, joka kerrotaan 0,24:llä. Joka tapauksessa sanamuodon mukaan kerrotaan keskenään kolme muuttujaa: (A) päiväpalkka, (B) palkattoman vapaan alle jäävien työpäivien määrä ja (C) luku 0,24. Määräyksen toisen kappaleen sanamuodosta saadaan laskukaavaksi A x B x C.

Määräyksen kolmannen virkkeen sanamuodon mukaan jos palkatonta vapaata sijoittuu vapaajaksolle maanantain ja sunnuntain välisille päiville, nämä päivät vähennetään toisen kappaleen ensimmäisen virkkeen mukaisista palkattoman vapaan alle jäävien työpäivien määrästä eli muuttujasta (B). Näin ollen kolmannen kappaleen mukaisista vähennettävistä palkattomista vapaista saadaan laskukaavaan neljäs muuttuja (D). Määräyksen kolmannen kappaleen sanamuodon myötä määräyksen sanamuodon mukaiseksi laskukaavaksi täydentyy A x (B – D) x C.

Määräyksen ensimmäisen, toisen ja kolmannen kappaleen jälkeen määräyksen yhteyteen on vuonna 2024 uutena lisätty sisennetty esimerkki:

Esimerkki palkattoman vapaan vaikutuksesta:

Opettaja on ollut palkattomalla vapaalla 1.2.-31.5.2024. Vapaaseen sisältyy 87 ammattioppilaitoksen työpäivää (ma-pe) ja yksi vapaajaksoviikko (ma-su). Hänen kuukausipalkkansa on 3800 euroa, joten päiväpalkka on 126,67 euroa (kuukausipalkan jakajana on käytetty kesäkuun kalenteripäivät). Näin ollen seuraavan vapaajakson palkasta vähennetään (0,24 x 87 - 7) x 126,67 euroa eli 1.758,18 euroa.

Esimerkki ja sen laskutapa on selkeässä ristiriidassa määräyksen toisen ja kolmannen kappaleen vuodesta 2018 lukien muuttumattomana pysyneen sanamuodon kanssa. Esimerkin laskukaava (0,24 x 87 - 7) x 126,67 euroa tarkoittaisi edellä mainittuja muuttujia ja esimerkin laskukaavan lukujen esittämisjärjestystä käyttäen laskukaavaa (C x B – D) x A. Matemaattisten laskusääntöjen vuoksi tämä johtaa eri lopputulokseen kuin edellä todettu työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukainen laskutapa A x (B – D) x C. Määräyksen toisen ja kolmannen kappaleen sanamuodon perusteella esimerkin laskukaava pitäisi olla; 0,24 x (87-7) x 126,67 euroa eli 2.432,06 euroa.

Määräyksen toisen ja kolmannen kappaleen sanamuodosta ei voida tavanomaisella päättelyllä mitenkään päätyä esimerkin laskukaavaan. Mistään kohti määräystä ei ilmene esimerkin laskutapaa, että ensin kerrotaan luvulla 0,24 palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä ja että tästä tuloksesta vähennetään palkattomaan vapaaseen työsuunnitelmassa sisältyneet vapaajakson kalenteripäivät ma-su. Ja että lopuksi tästä laskutoimituksesta saatava lukema kerrottaan päiväpalkalla.

Vuoden 2024 osalta a siassa on myös huomioitava, että kyseessä on työehtosopimusmääräyksen yhteyteen lisätty esimerkki, eikä se ole työehtosopimustekstiä. Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan esimerkki on muun muassa näyte, osoitus, todiste. Selkeästi määräyksen toisen ja kolmannen kappaleen sanamuodon vastainen laskutapa ei voi olla näyte, osoitus tai todiste esimerkkiä edeltävästä tekstistä. Esimerkillä ei muuteta, eikä ole muutettu työehtosopimuksen tulkintaa.

Määräyksen tarkoitus ja soveltamiskäytäntö

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikajärjestelmästä (liite 10 A) ja sen käyttöönotosta ja sen myötä 11 §:n määräyksestä sovittiin allekirjoituspöytäkirjalla 19.11.2018. Kyseisestä määräyksestä neuvotteluissa sovittiin sen sanamuodon osoittaman tarkoituksen mukaisesti, jonka mukaan työvuoden palkattomat vapaat vaikuttavat vähentävästi vapaajaksoilta maksettavaan palkkaan sanamuodosta tarkemmin ilmenevällä laskutavalla. Sovittu ottaa huomioon niin työnantajan kuin työntekijän näkökulmat vapaajaksojärjestelmässä, joka on vuosilomajärjestelmästä poikkeavasti sovittu järjestely.

Määräyksen vanhaa ja vakiintunutta osapuolten tulkintaa ja soveltamistapaa ja siten määräyksen tarkoitusta ja siitä sovittua osoittaa se, että Sivista ja OAJ ovat yhdessä laatineet liitteestä 10 A ja sen 11 §:stä koulutusmateriaalia ja yhdessä kouluttaneet määräyksen tarkoituksesta ja tulkinnasta kuten sanamuoto määrittää. Yhteistä koulutusta on järjestetty välittömästi vuosityöaikajärjestelmästä sopimisen jälkeen helmikuusta 2019 lukien.

Yhteisiä koulutuksia on ollut ainakin seitsemän, näistä ensimmäinen 8.2.2019 ja viimeinen 29.5.2023. Näissä koulutuksissa OAJ:n puolelta kouluttajana on aina ollut määräystä neuvotellut neuvottelupäällikkö A ja Sivistan puolelta määräystä neuvotellut johtava työmarkkinalakimies B. Koulutuksissa osallistujina on ollut työnantajan edustajia ja OAJ:n luottamusmiehiä. Kaikissa yhteisissä koulutuksissa ja niitä koskevassa koulutusmateriaalissa on ollut määräyksen laskutapaa ja Sivistan vahvistusvaatimuksen mukaista laskutapaa kuvaava esimerkki.

OAJ:n neuvottelupäällikkö on 25.1.2019, ennen Sivistan ja OAJ:n ensimmäistä yhteistä koulutusta 8.2.2019, toimittanut osaksi yhteistä koulutusmateriaalia laatimiaan esimerkkejä määräyksen laskutavasta. OAJ:n neuvottelupäällikön koulutusmateriaaliin toimittamiin esimerkkeihin on sisältynyt Sivistan vahvistusvaatimuksen mukaisen laskutavan mukainen esimerkki. OAJ:n neuvottelupäällikkö on myös 7.2.2019, päivää ennen yhteistä koulutusta, ilmoittanut lisänneensä vielä OAJ:n logot materiaaleihin ja palauttanut koulutusmateriaalin, jossa on ollut Sivistan vahvistusvaatimuksen mukaisen laskutavan mukainen esimerkki. OAJ:n neuvottelupäällikkö on myös sähköpostiviestissään 21.5.2019 Sivistalle vahvistanut Sivistan laskutavan ja määräyksen soveltamisen oikeaksi.

Määräyksen vahvistusvaatimuksen mukaista tarkoitusta osoittaa myös se, ettei OAJ ole virallisesti riitauttanut vuoden 2018 sopimusratkaisuun liittyvää epäselvyyttä kuin vasta kanteeseen antamassaan vastauksessa. Vasta, kun Sivista ja OAJ ovat käsitelleet vuoden 2024 sopimusratkaisussa Sivistalle ilmi tullutta esimerkin virhettä (virhe tuli ilmi joulukuussa 2024), on OAJ ensimmäistä kertaa tuonut Sivistalle esiin vuoden 2018 sopimusratkaisuun liittyvän sellaista epäselvyyttä, jolla olisi OAJ:n näkemyksen mukaan mahdollisesti vaikutusta OAJ:n tulkintaan määräyksen sisällöstä.

Määräystä on myös oppilaitoksissa sovellettu Sivistan ja OAJ:n kouluttaman esimerkin mukaisesti ja yhteisen kannan mukaisesti, mitä osoittaa, ettei paikallis- tai liittotason erimielisyysmenettelyjä määräyksen tulkinnasta ja siten laskutavasta ole ollut. Sivistalle ei ole myöskään OAJ:n taholta toimitettu valvontakirjettä määräyksen virheellisestä soveltamisesta, toisin kuin OAJ teki vuoden 2024 sopimusratkaisun soveltamisen osalta kesäkuussa 2025 saatuaan nyt käsiteltävää vahvistusvaatimusasiaa koskevaan kanteen. Oppilaitosten vakiintunutta soveltamiskäytäntöä myös osoittaa joulukuussa 2024 Sivistan jäseneltä tullut ihmettely, että onko vuoden 2024 sopimusratkaisussa muutettu sovellettua laskutapaa aiemmasta.

Lisäksi OAJ:n väittämä laskutapa johtaa määräyksen tarkoituksen vastaisiin tilanteisiin, joissa vähennystä ei tehtäisi työntekijän oltua palkattomilla vapailla, vaikka määräyksen tarkoitus on sanamuodosta selkeästi ilmenevällä tavalla nimenomaisesti vähentää seuraavan vapaajakson palkkaa palkattomien vapaiden tilanteissa.

OVTES:llä ei ole merkitystä tässä asiassa, koska kyseessä on eri työehtosopimusosapuolten kuin Sivistan ja OAJ:n sopima työehtosopimus. Joka tapauksessa Sivistalla ei ole ollut tarkoitusta sopia OVTES:n sanamuodon mukaista määräystä.

Vuonna 2024 määräyksen tulkintaa ja siten laskutapaa ei ole muutettu määräyksen yhteyteen lisätyllä esimerkillä

Kesäkuussa 2024 hyväksytyn sovintoehdotuksen myötä määräyksen yhteyteen lisätty esimerkki laskukaavoineen on OAJ:n laatima. Esimerkki on lisätty siinä muodossa kuin OAJ sen työehtosopimusneuvotteluissa esitti ja myös sen valtakunnansovittelijalle toimitti. OAJ viesti Sivistalle esimerkin olevan täsmennys. OAJ ja Sivista eivät neuvotteluissa tai sovittelussa käsitelleet määräyksen tulkintaa, eivätkä myöskään esimerkin laskukaavaa tai sen kustannusvaikutusta, koska asiaa ei esitetty tai käsitelty työehtosopimusmääräyksen muutoksena.

Sivista ymmärsi esimerkin siten, että sen tarkoitus oli tuoda esiin osapuolten vanha ja vakiintunut määräyksen tulkinta, joka on edellä käsitellyn sanamuodon mukainen. Määräyksen vanhaa ja vakiintunutta osapuolten tulkintaa ja soveltamistapaa osoittaa se, että Sivista ja OAJ ovat yhdessä laatineet liitteestä 10 A ja sen 11 §:stä koulutusmateriaalia ja yhdessä kouluttaneet määräyksen tarkoituksesta ja tulkinnasta kuten sanamuoto määrittää. Tämä yhdessä laadittu koulutusmateriaali ei vastaa kesällä 2024 lisättyä esimerkkiä. Koulutusta on järjestetty välittömästi vuosityöaikajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä 2019, ja siten myös 11 §:n määräyksen lisäämisen yhteydessä, sekä tämän jälkeen.

Sopimuksen tultua voimaan Sivista huomasi joulukuussa 2024 lisätyn esimerkin laskutavan virheen ja kustannusvaikutuksen. Sivista viipymättä huomautti asiasta OAJ:tä 16.12.2024, mikä myös osaltaan osoittaa työehtosopimusmääräyksen mukaista tarkoitusta. Sivista vaati esimerkin korjaamista ja totesi, että vähennys lasketaan työehtosopimusmääräyksen mukaan. OAJ ei kuitenkaan suostunut esimerkin laskutavan korjaamiseen, jolloin Sivistalle ilmeni OAJ:n tarkoituksena olleen muuttaa työehtosopimusmääräyksen tarkoitusta ja sisältöä.

OAJ:n laatiman esimerkin tarkoituksen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi Sivista jäi perusteltuun käsitykseen, että esimerkillä ei muuteta määräyksen tarkoitusta ja sisältöä tai että esimerkillä ei ole kustannusvaikutusta. OAJ on neuvotteluissa ymmärtänyt tai sen olisi vähintäänkin tullut ymmärtää, että heidän neuvotteluissa viestimänsä vuoksi Sivista ei ole ymmärtänyt esimerkin lisäämisen tarkoittavan määräyksen tarkoituksen ja sisällön muuttamista ja siihen liittyvää kustannusvaikusta. OAJ:n olisi tullut neuvotteluissa selvittää Sivistalle esimerkin lisäyksen eli täsmennyksensä tarkoitus ja sen vaikutus määräyksen sisältöön ja tarkoitukseen ja työehtosopimuksen kustannuksiin. Siten OAJ on neuvotteluissa erehdyttänyt Sivistaa, koska OAJ:n tarkoitus on ollut muuttaa määräyksen sisältöä, kuitenkaan esittämättä Sivistalle seikkoja, jonka perusteella Sivista olisi voinut ymmärtää määräyksen tarkoitusta muutettavan. Sivista ei ole neuvotteluissa missään vaiheessa tietoisesti hyväksynyt määräyksen tarkoituksen muuttamista ja siten esimerkin laskutapaa. Sivista on erehtynyt asiaintilasta OAJ:n takia.

Lisäksi OAJ:n väittämä laskutapa johtaa määräyksen tarkoituksen vastaisiin tilanteisiin, joissa vähennystä ei tehtäisi työntekijän oltua palkattomilla vapailla, vaikka määräyksen tarkoitus on sanamuodosta selkeästi ilmenevällä tavalla vähentää seuraavan vapaajakson palkkaa palkattomien vapaiden tilanteissa.

Määräyksen tarkoituksen mukainen laskutapa:

• Opettaja on opintovapaalla 2.12.2019–27.3.2020 (viikot 49–13)
• Työpäivien lukumäärä on 85 pv (17 vk * 5 pv)
• Poissaolo sisältää vahvistetut vapaajaksot viikot 52, 1 ja 9 – Vapaajakson päiviä 21 pv (3 vk * 7 pv)
• Työpäivistä vähennetään vapaajaksojen päivät 85 – 21 = 64 pv
• Vähennys tehdään kesävapaajaksosta (kesäkuu), jolloin päiväpalkka on 3.800 euroa / 30 = 126,67 euroa
• Vähennys palkkana 0,24*64*126,67 euroa = 1.945,60 euroa.

Lisätyn esimerkin mukainen (määräyksen tarkoituksen vastainen) laskutapa:

• Opettaja on opintovapaalla 2.12.2019–27.3.2020 (viikot 49–13)
• Työpäivien lukumäärä on 85 pv (17 vk * 5 pv)
• Poissaolo sisältää vahvistetut vapaajaksot viikot 52, 1 ja 9 – Vapaajakson päiviä 21 pv (3 vk * 7 pv)
• Työpäivät kerrotaan 0,24 eli 0,24 x 85 = 20,4
• 0,24 -kertoimella kerrotuista työpäivistä vähennetään vapaajaksojen päivät 20,4 – 21 = -0,6 pv
• Vähennys tehdään kesävapaajaksosta (kesäkuu), jolloin päiväpalkka on 3.800 euroa / 30 = 126,67 euroa
• Vähennys palkkana -0,6*126,67 euroa = -76,00 euroa. (OAJ todennut, ettei jää vähennettävää.)

Määräyksen tarkoituksen ja sanamuodon vastaisesta esimerkistä huomataan, että työntekijä voisi olla 17 viikkoa (sisältäen kolme vapaajaksoviikkoa) palkattomilla vapailla ilman, että tästä seuraisi minkäänlaista vähennystä seuraavan vapaajakson palkkaan. Tämä ei ole määräyksen tarkoitus.

Lisäksi on huomattava esimerkiksi se, että vapaajaksojärjestelmässä sairausvakuutuslain mukainen päiväraha ei siirry työnantajalle kesävapaan alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä (ma-la). Ennen lainsäädännössä tapahtunutta perhevapaauudistusta 2022 se ei siirtynyt työnantajalle myöskään kesävapaajakson 30 ensimmäisen arkipäivän ajalle ajoittuvan palkallisen äitiys- ja isyysvapaan ajalta. Edelleen vuosina 2022 ja 2024 on sovittu työntekijälle erillinen korvaus kesävapaajaksolle raskauden vuoksi sinne osuvalle raskausrahakaudelle. Nämä esimerkit osoittavat vapaajaksojärjestelmän laajuutta ja moninaisuutta. Vapaajakso- ja vuosilomajärjestelmät eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Joka tapauksessa epäselvää esimerkkiä on tulkittava sen laatijan eli OAJ:n vahingoksi. Sivistan vilpitöntä mieltä on suojattava. Sivistalle on jäänyt perusteltu käsitys, että määräyksen sisältöä, tarkoitusta tai tulkintaa ei ole esimerkillä muutettu.

Liitteen 10 A ja sen 11 §:n yhteyteen lisätty esimerkki on joka tapauksessa toissijainen suhteessa esimerkkiä edeltävään työehtosopimustekstiin. Jos näiden välillä on ristiriita, työehtosopimusteksti syrjäyttää esimerkin. Esimerkin tarkoitus on ainoastaan tuoda esiin esimerkki edeltävästä määräystekstistä, ei muuttaa määräyksen tarkoitusta, sisältöä tai tulkintaa muuksi.

Lisäksi yksityisen opetusalan opetushenkilöstön työehtosopimuksessa on liitteessä 4 (vuosityöajassa olevat kansanopistot) ja sen 16 §:n määräyksessä (vapaajaksot) ja sen väliotsikossa ”vähennys palkattoman vapaan johdosta” käytetty rakennetta, joka osoittaa esimerkin käyttötapaa yksityisen opetusalan opetushenkilöstön työehtosopimuksessa. Vertailu puoltaa käsitystä siitä, että esimerkki ei ole työehtosopimusmääräys eikä soveltamisohje.

VASTAUS

Vaatimukset

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Sivistysala ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 8.950 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimusmääräyksen oikea tulkinta

Erimielisyyden tausta

Riidanalainen 11 §:n määräys neuvoteltiin työehtosopimukseen vuonna 2018. Määräyksen toisen ja kolmannen kappaleen sanamuoto on säilynyt yksityistä opetusalaa koskevissa työehtosopimuksissa sen jälkeen muuttumattomana. Sanamuoto on mahdollistanut määräyksen käyttöönotosta alkaen tulkintaerimielisyyden, jota OAJ on tuonut esiin aiemmilla työehtosopimusneuvottelukierroksilla esimerkein ja kuvailemalla sopimustekstin ja Sivistan omaksuman tulkinnan ongelmakohtia.

Tammikuussa 2019 OAJ toimitti Sivistalle laatimansa koulutusmateriaalin yhteistä koulutusta varten. Sivista ei tuolloin kommentoinut OAJ:n laatimaa koulutusmateriaalia eikä ilmaissut olevansa erimielinen sen sisältämästä laskentaesimerkistä riidanalaisen määräyksen soveltamiskäytännöksi. Sivista ei ottanut asiaa esille myöskään vuoden 2024 työehtosopimukseen liittyvissä neuvotteluissa.

Sivista laati yhteisen koulutusmateriaalin, jota käytettiin Sivistan ja OAJ:n yhteisissä koulutuksissa. Tässä yhteydessä Sivistä ei kuitenkaan ilmoittanut OAJ:lle muuttaneensa työehtosopimuksen 11 §:ää koskevaa tulkintaa. OAJ:n A:ta jäi keväällä 2019 huomaamatta , että koulutusmateriaali sisälsi sopimusmääräyksen tarkoituksen vastaisen laskentatavan.

OAJ on pitänyt yhteisiä koulutuksia Sivistan kanssa tarpeellisina ja hyödyllisinä. Uuden työaika-, palkkaus- ja vapaajaksojärjestelmän (vuosityöaikajärjestelmän) käyttöönotto paikallisella tasolla on vaatinut niin luottamusmiehiltä, opetushenkilöstöltä kuin työnantajilta kokonaan uudenlaista ajattelua ja järjestelmän soveltamisen opettelua. OAJ on katsonut, että on parempi kouluttaa yhdessä ja viedä muun kuin erimielisen laskentatavan osalta yhteistä näkemystä kentälle. OAJ:n näkemyksen mukaan ei olisi ollut hyvän tavan mukaista tuoda erimielisyyttä esille yhteisissä koulutustilaisuuksissa, koska sen käsittely on kuulunut neuvottelupöytään. OAJ onkin toistuvasti pyrkinyt hoitamaan erimielistä laskentatapaa koskevaa asiaa kuntoon työehtosopimusneuvotteluissa. Sitä on käsitelty toistuvasti myös työehtosopimusneuvottelukierrosten ulkopuolella erillisissä yhteisissä tulkintatapaamisissa.

Erimielisyyden on täytynyt olla Sivistan tiedossa jo vuodesta 2018 lukien. Erimielisyys koskee määräyksen tulkintaa ja soveltamiskäytäntöä, jota OAJ on alusta alkaen ja tätä seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa halunnut täsmentää. OAJ:n näkemys nyt hyväksytyn sovintoehdotuksen ja siihen sisällytetyn esimerkin mukaisesta laskentatavasta ei ole voinut olla Sivistalle enää vuonna 2024 millään tavalla uusi tai tuntematon.

Yhteydenpito Sivistan kanssa kyseisessä asiassa jatkui keväällä ja kesällä 2019. Vasta 21.5.2019 Sivista ihmetteli OAJ:n laskentatapaa, koska oli saanut ammatilliselta oppilaitoskentältä OAJ:n laatimat koulutusdiat. Tämä koulutusmateriaali oli sama, minkä OAJ oli toimittanut Sivistalle jo tammikuussa 2019. OAJ:n ilmoituksesta ja pyynnöstä huolimatta Sivista ei ollut yhtä mieltä siitä, että sen koulutusesimerkissä oli virhe, eikä se suostunut korjaamaan sitä.

Sivistan omaksuma työehtosopimustulkinta laskentatavasta toimii yksittäisiä toimenhaltijoita kohtaan vahingollisesti. Sivistan olisi tullut jo vuonna 2019 OAJ:n kehotteesta suostua korjaamaan koulutusmateriaalissa ollut 11 §:ää koskeva tulkintavirheensä, eikä omaksua tulkintaa, jonka soveltamiskäytäntö voi vahingoittaa työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia työntekijöitä.

Vuoden 2024 työehtosopimusneuvotteluista

Erimielisyys koskee valtakunnansovittelijan 27.6.2024 tekemän sovintoehdotuksen sisältämää työehtosopimusmääräystä, jonka molempien neuvotteluosapuolten hallinnot ovat hyväksyneet. Sivista on kertonut ohjeistaneensa työnantajia soveltamaan työehtosopimusmääräystä kuten ennen hyväksyttyä sovintoehdotusta.

OAJ toimitti Sivistalle työehtosopimusta koskevat neuvottelutavoitteensa sopimusneuvottelujen alkaessa 13.3.2024. Tavoitteissa oli mukana seuraavan sisältöinen kirjaus:

Liite 10 A Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset

11 § Poissaolojen vaikutus vapaajaksoihin
− täsmennys määräyksen käytöstä soveltamisohjeeksi
− Laaditaan esimerkki kaavalla:
palkattoman vapaaseen sisältyvien oppilaitoksen työpäivien lkm. (ma-pe) x päiväpalkka x 0,24 – vapaan alle jääneet työsuunnitelman mukaiset vapaajakson kalenteripäivät (ma-su)

Kevään ja kesän 2024 työehtosopimusneuvottelujen kuluessa 11 §:n määräystä koskeva tarkennettu tavoite ja hyväksytyn sovintoehdotuksen mukainen soveltamiskäytäntöä täsmentävä esimerkki tuotiin Sivistan tietoon ensimmäisen kerran 24.3.2024 liittojen yhteisenä tekstiesityksenä muodossa:

Liite 10 (10A) Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset

Palkaton vapaa vähentää keskeytysjakson palkkaa sen jälkeen, kun se on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 14 kalenteripäivää. Toisen työnantajan työn hoitamiseksi myönnettyyn palkattomaan vapaaseen ei sovelleta em. 14 kalenteripäivän määräystä. Palkattoman vapaan kestoa tarkastellaan lukuvuosittain.

Esimerkki palkattoman vapaan vaikutuksesta:
Opettaja on ollut palkattomalla vapaalla 1.2.-31.5.2024. Vapaaseen sisältyy 87 ammattioppilaitoksen työpäivää (ma-pe) ja yksi vapaajaksoviikko (ma-su). Hänen kuukausipalkkansa on 3800 euroa, joten päiväpalkka on 126,67 euroa (kuukausipalkan jakajana on käytetty kesäkuun kalenteripäivät). Näin ollen seuraavan vapaajakson palkasta vähennetään (0,24 x 87 - 7) x 126,67 euroa eli 1.758,18 euroa.

Neuvotteluja ja sovittelua työehtosopimuksen kokonaisuudesta ja sen oppilaitoskohtaisista liitteistä jatkettiin pitkälle kesäkuuhun 2024. Hyväksytyn sovintoehdotuksen mukainen esimerkki oli esillä useaan otteeseen myös vielä sovittelun kuluessa. OAJ:lla oli valmiutta ja halukkuutta neuvotella kaikista asiaan liittyvistä yksityiskohdista.

Määräyksen sanamuoto ja tarkoitus

Määräyksen ensimmäisen kappaleen sanamuoto oli työehtosopimuksen neuvotteluluonnoksessa 16.11.2018 seuraava:

Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä ja kertomalla se luvulla 0,24. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työpäivien määrällä ja kertomalla se luvulla 0,24.

Poissaoloaikoja koskevaa työehtosopimustekstiä neuvoteltaessa pyrittiin tuolloin poistamaan neuvotteluluonnoksesta vain ja ainoastaan tautologiaa, joka aiheutui toistuvista termeistä ”ja kertomalla se luvulla 0,24”. Edellä mainitussa neuvotteluluonnoksessa sopimusmääräyksen sanamuodoksi ehdotettiin seuraavaa muotoilua:

Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä ja kertomalla se luvulla 0,24. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,24 kerrotulla työpäivien määrällä ja kertomalla se luvulla 0,24.

Tällä poistolla ei neuvottelupöydässä sovitusti pitänyt olla kustannusvaikutuksia eikä merkitystä sopimustekstin tulkintaan ja soveltamiseen liittyen. Kuten OAJ:n ja Sivistan koulutusmateriaalit osoittavat, tautologian oikaisu johti Sivistan omaksumaan sille edullisemman tulkinnan, joka on ristiriidassa sopimustekstin alkuperäisen tarkoituksen ja käytyjen neuvottelujen sisältöjen kanssa.

Tulkintaerimielisyys koskee palkattoman poissaolon alle suunniteltujen vapaajaksopäivien huomioimista palkan vähennystä laskettaessa. Kysymys on siitä, vähennetäänkö määräyksen sanamuodon mukaisesti poissaolon alle jäävät vapaajaksopäivät palkkaa vähentävien päivien määrästä vai vähennetäänkö vapaajaksopäivät vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä. OAJ:n tulkinnan mukaan palkattoman poissaolon alle jäävät vapaajaksopäivät tulee määräyksen sanamuodon mukaan nimenomaisesti vähentää palkkaa vähentävistä päivistä hyväksytyn sovintoehdotuksen esimerkin mukaisesti ja kuten OAJ:n koulutusmateriaaleissa on esitetty.

Riidanalaisen määräyksen sanamuodon mukaisesti ensin lasketaan palkkaa vähentävien päivien määrä, joka saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Tämän jälkeen voidaan laskea määräyksessä mainitut vapaajakson palkkaa vähentävät päivät seuraavasti:

Palkkaa vähentävät päivät = Palkkaa vähentävien päivien määrä x 0,24.

OAJ:n tulkinnan mukaan vapaajakson palkkaa vähentävät päivät ovat laskennallinen suure. Hyväksytyn sovintoehdotuksen esimerkin tapauksessa palkkaa vähentävät päivät saadaan laskutoimituksesta: 87 päivää x 0,24 = 20,88 päivää.

Mikäli opettajalle ei ole suunniteltu poissaolon alle yhtään palkatonta vapaajaksoa, lasketaan seuraavaan vapaajaksoon kohdistuvan palkan vähennys määräyksen mukaisesti:

Palkan vähennys = Palkkaa vähentävät päivät x Päiväpalkka.

Mikäli hyväksytyn sovintoehdotuksen esimerkin tapauksessa opettajalle ei sisältyisi poissaolon alle yhtään suunniteltua vapaajaksoa, seuraavaan vapaajaksoon kohdistuva palkan vähennys on määräyksen mukaisesti 20,88 päivää x 126,67 euroa/päivä = 2.644,87 euroa.

Mikäli opettajalle sijoittuu poissaolon alle yksikin suunniteltu vapaajakso (eli vapaajakso, joka ei toteudu eikä siirry, ja jonka aikana opettajalla ei ole oikeutta palkkaan, koska on aiemmin alkaneella palkattomalla työvapaalla) on seuraavaksi selvitettävä suunniteltujen vapaajaksopäivien lukumäärä. Määräyksen sanamuodon mukaisesti tämän jälkeen suoritetaan määräyksen mukainen vähennyslasku:

Palkkaa vähentävät päivät – Poissaolon alle jääneet vapaajaksopäivät.

Laskentatapa kiistanalaisen esimerkin tapauksessa antaa 20,88 – 7 päivää = 13,88 päivää.

OAJ:n tulkinnan mukaisesti edellä olleen vähennyslaskun tuloksena saadaan lopuksi vapaajakson palkkaa vähentäviksi päiviksi matemaattinen yhtälö:

Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät = Palkkaa vähentävien päivien määrä x 0,24 – Poissaolon alle jääneet vapaajaksopäivät.

Näin saatu lopputulos vapaajakson palkkaan kohdistuvien laskennallisesti vähentävistä päivistä muunnetaan euroiksi kertomalla se työehtosopimuksen määrittämällä päiväpalkalla hyväksytyn sovintoehdotuksen mukaisesti:

Tulevan vapaajakson palkkaan tehtävä vähennys = (Palkkaa vähentävien päivien määrä x 0,24 – Poissaolon alle jääneet vapaajaksopäivät) x Päiväpalkka.

Hyväksytyn sovintoehdotuksen sisältämän esimerkin mukainen laskentatapa tuottaa palkan vähennykseksi (87 päivää x 0,24 – 7 päivää) x 126,67 euroa/päivä = (20,88 päivää – 7 päivää) x 126,67 euroa/päivä = 13,88 päivää x 126,67 euroa/päivä = 1.758,18 euroa.

Sivistan laskentatapa aiheuttaa opettajan vapaajakson palkkaan 2.432,06 euron vähennyksen. Tämä on suuruudeltaan lähes sama kuin palkan vähennys tapauksessa, jossa opettajalle ei olisi jäänyt lainkaan suunniteltua vapaajaksoa poissaolon alle (ks. aiemmin yllä oleva laskentaesimerkki: Mikäli hyväksytyn sovintoehdotuksen esimerkin tapauksessa opettajalle ei sisältyisi poissaolon alle yhtään suunniteltua vapaajaksoa, Palkan vähennys = 2.644,87 euroa).

Ero Sivistan ja OAJ:n tulkintojen laskentatavoissa on merkittävä. OAJ:n tulkinta ja laskentatapa ottaa huomioon tarkoituksenmukaisesti sen, että opettajan työehtosopimuksen mukainen vapaajakso jää aiemmin alkaneen palkattoman poissaolon alle, eikä opettajalle makseta tuolta ajalta palkkaa.

Sivistan laskentatapa puolestaan huomioi kokonaisen palkattoman vapaajaksoviikon ainoastaan 212,81 euron arvoiseksi (2.644,87 euroa - 2.432,06 euroa = 212,81 euroa) seuraavan vapaajakson palkan vähennystä laskettaessa.

Sivistan laskentatavalla työvapaalla oleva esimerkin opettaja menettää vapaajaksoviikon palkan (7 päivää x 126,67 euroa/päivä), yhteensä 886,69 euroa, ja sen lisäksi tulevasta palkallisesta vapaajakson palkastaan yksinomaan poissaolon alle jääneen vapaajakson osalta lisäksi 673,88 euroa. Toisin sanoen Sivistan ohjeistamalla laskentatavalla opettajan palkan menetys pitämättömän vapaajakson ajalta tulee huomioiduksi lähes kokonaan kahteen kertaan. Tämä on vastoin määräyksen tarkoitusta.

Määräyksellä on ollut tarkoitus alun perin sopia, että opettajan vapaajaksot, jotka eivät kerry eivätkä ole siirrettävissä kuten vuosilomalain piirissä olevilla työntekijöillä, vähentävät tulevaan ja toteutuvaan palkalliseen vapaajaksoon kohdistuvaa palkan vähennystä sellaisenaan, jotta palkattomana vapaajaksona kuluva opettajan loma-aika tulisi jollain tapaa kompensoiduksi seuraavan vapaan palkan vähennystä laskettaessa.

OAJ on ymmärtänyt yksityisen opetusalan työehtosopimuksen liitettä 10 A solmittaessa, että työnantajan edustajan tarkoitus olisi ollut laatia vuosilomalakia vastaavia sopimusmääräyksiä vuosityöaikajärjestelmään sisältyvään vapaajaksojärjestelmään, jolloin vapaajaksojärjestelmän sisäänrakennettu eräänlainen joustamattomuus vapaiden siirron suhteen tulisi kompensoitua myös palkkaan kohdistuvassa vähennyksen laskennassa. Opettajalla ei ole oikeutta siirtää vapaajaksoja sairauden tai minkään muunkaan syyn vuoksi myöhempään ajankohtaan, vaan opettaja joka tapauksessa menettää vapaajakson ja sen ajalle kohdistuvan palkan, mikäli on jostain syystä ns. poissa työstään vapaajakson aikana. Lisäksi OAJ on ymmärtänyt Sivistan tavoitelleen sellaista sopimusmääräystä, jolla olisi vaikutusta palkkaoikeuksiin vain silloin kun opettaja oikeasti on poissa työstään, eikä määräyksellä vahingoitettaisi opettajan oikeutta palkkaan, mikäli vapaajakso on työnantajan toimesta suunniteltu poissaolon alle.

Todettakoon vielä, että 11 §:ään ei kohdistu vastaavaa erimielisyyttä, mikäli opettajan poissaolon ajalle ei ole suunniteltu vapaajaksoja. Tällöin palkan vähennyksen euromäärä saadaan laskemalla poissaolon alle jäävät oppilaitoksen työpäivät kerrottuna luvulla 0,24 kertaa päiväpalkka:

Palkan vähennys (euroina) = Palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä x 0,24 x Päiväpalkka.

OAJ:n tulkintaa ja laskentatapaa puoltaa myös se, että vastaavissa kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksissa (OVTES Osio C Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö 24 §) on vastaava määräys, jonka OAJ on ollut neuvottelemassa ja hyväksymässä opetushenkilöstöä edustaen. Kyseisissä virka- ja työehtosopimuksissa määräys on ollut niiden alusta asti selkeä, koska se on sisältänyt edellä mainitun yksityisen opetusalan ns. työehtosopimustautologisen täsmennyksen:

”Vapaajakson palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä ja kertomalla se luvulla 0,24. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,24 kerrotulla työpäivien määrällä.” (OVTES Osio C 24 § 2 mom.)

OAJ:n tarkoitus neuvotella ja sopia asiasta vastaavan sisältöisesti myös yksityisen opetusalan työehtosopimukseen on ollut selvä, kun neuvottelutulosta Liitteen 10 A osalta on käsitelty ja se on OAJ:n hallinnossa hyväksytty. Tämä on ollut myös Sivistan tiedossa neuvottelujen aikana vuonna 2018 ja sen jälkeenkin.

OAJ on alusta alkaen kouluttanut vuosityöaikaan siirtyviä ammatillisia oppilaitoksia koulutusmateriaalilla, jossa kyseinen erimielisyys on huomioitu. Lisäksi OAJ on luottamusmieskirjeissään luottamusmiesten ammattiyhdistyskoulutuksissa toistuvasti neuvonut luottamusmiehiä huomioimaan määräykseen liittyvän erimielisyyden. OAJ on korostanut koulutuksissaan, että Sivistan noudattama tulkinta johtaisi tietyissä poissaolotapauksissa kohtuuttomiin palkan vähennyksiin.

OAJ on toiminut johdonmukaisesti erimielisessä tulkinta-asiassa jo usean vuoden ajan, joten ei voi olla mahdollista, että Sivistalle ei olisi syntynyt aikojen saatossa ymmärrystä ja oikeanlaista käsitystä OAJ:n tavoitteesta selkeyttää ja ratkaista erimielistä asiaa hyvässä yhteistyössä ja vilpittömässä mielessä. Sivistan väite siitä, että OAJ olisi neuvotteluissa erehdyttänyt sitä, on perusteeton.

Jos edelleen huomioidaan se, että työnantajalla on työnjohto-oikeutensa perusteella mahdollista määritellä ns. harkinnanvaraisten poissaolojen myöntämisen perusteet ja lisäksi määrätä vapaajaksojen sijoittuminen, on opettajan asema palkatonta vapaata haettaessa huomattavasti työnantajaa heikompi. Usein palkattomia vapaita myönnetään edellyttäen, että opettaja hakee vapaata kesän vapaajaksojen ajalle, jolloin palkanmenetystä kohdistuu sekä kesäajan palkattomuudesta että kyseisen erimielisen määräyksen kautta. Kanteessa esitetty tulkinta ei OAJ:n käsityksen mukaan vastaa vuonna 2018 sovittua, ja sitä on pidettävä toimenhaltijalle kohtuuttomana ja jopa vahingollisena sopimustulkintana. Sivista on hyväksynyt valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen eikä voi tässä vaiheessa väittää, ettei olisi ymmärtänyt esimerkin lisäämisen tarkoitusta ja vaikutusta.

Sivista on tuonut kanteensa perusteluissa muun ohella esille palkattomiin sairauspoissaoloihin sekä perhevapaisiin liittyviä määräyksiä. Nämä eivät OAJ:n näkemyksen mukaan kuulu millään tavalla määräyksen tarkoituksen arvioimiseen ja ainoastaan sekoittavat tarpeettomasti asian käsittelyä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Sivistan ja OAJ:n yhteisten koulutusten materiaali 2019–2023 olennaisin osin

2. Sähköpostiviestit yhteisiin koulutuksiin liittyen

3. A:n sähköposti Sivistalle 25.1.2019 ja tähän liitetty yhteinen koulutusmateriaali 8.2.2019 koulutusta koskien

4. A:n sähköposti Sivistalle 7.2.2019 ja tähän liitetty yhteinen koulutusmateriaali 8.2.2019 koulutusta koskien

5. A:n sähköposti B:lle laskutavasta 21.5.2019

6. OAJ:n valvontakirje Sivistalle 6.6.2025 (liite 10A)

7. Sivistan jäsenen (oppilaitos Spesia) sähköposti virheestä laskutavassa 12.12.2024 ja Sivistan sähköpostivastaus 16.12.2024

8. OVTES 2018, Osio C Liite 1 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö, 24 § 2 mom.

9. OAJ:n tekstiesitykset 13.3.2024

10. Työntekijäliittojen tekstiesitykset 27.3.2024

11. Työntekijäliittojen tekstiesitykset 3.4.2024

12. Valtakunnansovittelijan sovintoehdotus 28.6.2024 klo 21:15

13. Sivistan C:n sähköposti OAJ:n D:lle 16.12.2024

14. Kielitoimiston sanakirja sanasta esimerkki

15. Yksityisen opetusalan opetushenkilöstöä koskevan työehtosopimuksen liite 4 (vuosityöajassa olevat kansanopistot) ja sen 16 § (vapaajaksot) ja sen väliotsikko vähennys palkattoman vapaan johdosta

16. A:n sähköposti Sivistalle 12.2.2020, jonka liitteenä OAJ:n 2020 sopimustavoitteet

17. OAJ:n 2020 sopimustavoitteet

18. OAJ:n yleiset tavoitteet 16.2.2022

19. OAJ:n tekstiesitykset Sivistalle 1.3.2022

20. OAJ:n keskeisimmät tavoitteet (päiväys 8.3.2022) viety Teamsiin 16.3.2022

21. OAJ:n vastaesitys 30.3.2022

22. Sopimusmuutosesitykset 20.7.2022

23. OAJ:n kolme tärkeintä tekstitavoitetta 10.4.2024

24. OAJ:n tekstiesitykset, viety Teams-kanavalle 13.3.2024

25. OAJ:n kommentit liitteeseen 1–10 (Sivistan esityksen pohjalta), viety Teamsiin 24.3.2024

Muuna oikeudenkäyntimateriaalina työehtosopimus 2020–2022, 2022–2024 ja 2024–2027.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työehtosopimuksen liitteen 10 A neuvotteluluonnos 16.11.2018

2. OAJ:n sähköposti Sivistalle 8.1.2019: liitteenä OAJ:n koulutusmateriaali liittyen Sivistan ja OAJ:n ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikakoulutukseen 8.2.2019

3. Sivistan sähköposti OAJ:lle 21.5.2019

4. OAJ:n koulutusmateriaali vuosityöaikaan siirtyville ammatillisille oppilaitoksille (esimerkkinä Hyria vuodelta 2022)

5. OAJ:n luottamusmiehille osoittama kirje 3.10.2022

6. A:n sähköposti Sivistalle 12.2.2020, jonka liitteenä OAJ:n 2020 sopimustavoitteet

7. OAJ:n 2020 sopimustavoitteet

8. OAJ:n yleiset tavoitteet 16.2.2022

9. OAJ:n tekstiesitykset Sivistalle 1.3.2022

10. OAJ:n keskeisimmät tavoitteet (päiväys 8.3.2022) viety Teamsiin 16.3.2022

11. OAJ:n vastaesitys 30.3.2022

12. Sopimusmuutosesitykset 20.7.2022

13. OAJ:n kolme tärkeintä tekstitavoitetta 10.4.2024

14. OAJ:n tekstiesitykset, viety Teams-kanavalle 13.3.2024

15. OAJ:n kommentit liitteeseen 1–10 (Sivistan esityksen pohjalta), viety Teamsiin 24.3.2024

16. Kuvakaappaukset liittojen yhteiseltä Teams-kanavalta

Kantajan henkilötodistelu

1. E, Legal Counsel, Aalto-yliopisto

2. B, johtava työmarkkina-asiantuntija, Sivistysala ry

3. F, työmarkkinajohtaja, Sivistysala ry

4. C, työmarkkina-asiantuntija, Sivistysala ry

Vastaajan henkilötodistelu

1. A, neuvottelupäällikkö, OAJ ry

2. G, neuvottelujohtaja, OAJ ry

3. D, neuvottelupäällikkö, OAJ ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, miten opettajan vapaajakson palkan vähennystä koskevaa 11 §:ää tulee tulkita tilanteessa, jossa työvuoden aikaisen palkattoman vapaan ajalle on sisältynyt vapaajaksoja.

Sivistan tulkinnan mukaan palkan vähennys on laskettava seuraavalla tavalla:

Palkan vähennys:
päiväpalkka * vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä * 0,24

Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä =
palkattomaan vapaaseen sisältynyt työpäivien määrä, josta vähennetään palkattomaan vapaaseen sisältyneet vapaajakson kalenteripäivät.

OAJ:n tulkinnan mukaan palkan vähennys lasketaan seuraavasti:

Palkan vähennys:
päiväpalkka * vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä

Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä =
palkattomaan vapaaseen sisältynyt työpäivien määrä * 0,24,
josta vähennetään palkattomaan vapaaseen sisältyneet vapaajakson kalenteripäivät.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolelta Sivistysala ry:n työmarkkinalakimiehenä vuosina 2017–2020 työskennellyttä E:tä, johtavaa työmarkkina-asiantuntijaa B:tä, työmarkkinajohtaja F:ää ja työmarkkina-asiantuntija C:tä. Vastaajan puolelta on kuultu OAJ ry:n neuvottelupäällikköä A:ta, neuvottelujohtaja G:tä ja neuvottelupäällikkö D:tä.

E on kertonut osallistuneensa vuoden 2018 työehtosopimusneuvotteluihin. Hän on kertonut, että riidanalainen 11 § oli ollut osa tuolloin sovittua vuosityöaikaratkaisua, ja määräyksellä oli sovittu siitä, miten poissaolot vähensivät vapaajaksoilta maksettavaa palkkaa. Toisin kuin vuosilomajärjestelmässä, opettajien vapaajaksot eivät perustuneet vuosiloman kertymiseen, joten osapuolet olivat halunneet sopia siitä, miten poissaolot vaikuttivat tulevien vapaajaksojen palkkaa vähentävästi. Laskukaavalla oli tarkoitus ottaa huomioon palkattomien poissaolojen vaikutus tulevien vapaajaksojen palkkaan palkkaa vähentävästi, sekä myös palkattoman poissaolon alle jäävät vapaajaksot.

Työehtosopimusneuvotteluissa oli esitetty useita mahdollisia ratkaisuja, joista osapuolet olivat pyrkineet muodostamaan kohtuullisen kokonaisratkaisun, jossa otettiin huomioon työnantajan ja työntekijän intressit. Työntekijän intressi oli otettu huomioon siten, että laskukaavassa oli ylikompensoitu palkattoman poissaolon alle jäävien vapaajaksojen merkitys, sillä vapaajaksot oli huomioitu maanantaista sunnuntaihin.

Laskukaavassa poissaolon pituus laskettiin ottamalla huomioon poissaololle sijoittuvat työpäivät maanantaista perjantaihin. Niistä vähennettiin poissaolon alle jäävät vapaajakson päivät, jotka laskettiin maanantaista sunnuntaihin. Saatu erotus kerrottiin työehtosopimuksessa sovitulla kertoimella 0,24 ja päiväpalkalla. Kaavan tavoitteena oli, että pitkät poissaolot tulivat huomioitua vähennyksenä tulevien vapaajaksojen palkassa. E:n käsityksen mukaan laskukaavaa oli myös toteutettu hänen kuvaamallaan tavalla.

Työehtosopimuksen hyväksymisen jälkeen työehtosopimusosapuolet olivat vuonna 2019 järjestäneet yhteisiä koulutuksia 11 §:ää koskien. E:n käsitys oli ollut, että osapuolilla oli ollut yhteneväinen käsitys määräyksen tulkinnasta, ja sen mukaan he olivat myös yhteisesti kouluttaneet.

Kuntapuolen sopimus oli neuvoteltu omana erillisenä kokonaisuutenaan, eikä yksityisen alan työehtosopimuksesta ollut neuvoteltu OVTES:n ratkaisujen mukaisesti, vaan tarkoitus oli ollut tehdä itsenäinen ratkaisu.

E oli ollut mukana myös vuoden 2020 työehtosopimusneuvotteluissa, eikä niissä ollut käsitelty 10A liitettä tai riidanalaista 11 §:ää.

B on kertonut osallistuneensa riidanalaisen työehtosopimuksen ja sen liitteen 10A työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 2018. Riidanalaista 11 §:ää koskevien neuvottelujen viime vaiheissa vuonna 2024 hän ei ollut ollut mukana. Vuoden 2018 neuvotteluissa oli sovittu siirtymisestä opetusvelvollisuusjärjestelmästä vuosityöaikajärjestelmään, jossa opettajalla oli työtunteja vuodessa 1500 ja vapaajaksoviikkoja 12. Yksityisen opetusalan rahoitus perustui yksinomaan valtion osuuksiin, ja tästä syystä yksityisen alan sopimusta laadittaessa täytyi olla erityisen tarkkana, ettei jäsenoppilaitosten talous kaatunut tehtyyn sopimusratkaisuun. Yksityisen opetusalan sopimusratkaisu poikkesi siten jossain määrin kunnallisen puolen sopimuksesta.

B on kertonut, että viikko tai kaksi sen jälkeen, kun työehtosopimus oli marraskuussa 2018 syntynyt, OAJ oli pyytänyt Sivistan palaveriin 11 §:n tulkinnasta. Palaveriin oli osallistunut Sivistan puolelta B, E ja OAJ:n puolelta A ja mahdollisesti H. Tilaisuudessa E ja A, jotka olivat neuvottelujen viime vaiheissa olleet sopimusneuvotteluissa läsnä, olivat käyneet läpi, mitä määräyksen sanamuodosta ja sen tulkinnasta oli sovittu laskukaavoineen, ja miten keskustelu oli edennyt työehtosopimusneuvotteluissa. Palaverissa oli todettu, että työehtosopimusosapuolet olivat työehtosopimuksesta keskustellessaan sopineet ensin 11 §:n sanamuodosta, ja keskustelleet sen jälkeen siitä, millä tavoin sanamuotoa tuli soveltaa esimerkin muodossa, ja miten pykälää käytännössä sovellettiin. Osapuolet olivat palavarissa päässeet yksimielisyyteen työehtosopimusneuvottelun tuloksesta ja siitä, mitä he olivat yhdessä sopineet. B:n mukaan osapuolilla oli ollut 11 §:stä sama tulkinta, eivätkä he olleet olleet erimielisiä laskukaavasta. Tulkinta oli ollut sanamuodon mukainen ja vastasi Sivistysalan tässä asiassa omaksumaa tulkintaa. OAJ oli yhteisestä tulkinnasta huolimatta ilmaissut olevansa tyytymätön sopimuskirjauksen lopputulokseen, mutta koska neuvottelutulos oli tehty, osapuolilla ei ollut syytä muuttaa neuvottelun tulosta. Laskukaavan muuttamisesta ei ollut keskusteltu tämän jälkeen.

Tammikuussa 2019 Sivista ja OAJ olivat ryhtyneet yhdessä laatimaan yhteisen tulkinnan pohjalta yhteistä koulutusmateriaalia jäsenille ja luottamusmiehille tarkoitettuihin koulutuksiin. Yhteisiä koulutuksia oli pidetty kuusi tai seitsemän yhdessä laaditun materiaalin pohjalta. B:n näkemyksen mukaan materiaalista oli ilmennyt osapuolten yhteinen tulkinta 11 §:stä. OAJ:n A oli laatinut koulutusdiat juuri 11 §:n soveltamisesta.

Myöhemmin toukokuussa 2019 Sivistan jäsenorganisaatiosta oli otettu B:hen yhteyttä ja kerrottu OAJ:n ilmoittaneen, että Sivistan tulkinta 11 §:stä oli väärä. Tällöin B oli kysynyt sähköpostitse A:lta, oliko asiassa jotain mitä hän ei ollut ymmärtänyt. B oli liittänyt sähköpostitiedustelunsa liitteeksi yhteisissä koulutuksissa käytetyn dian. A oli vastannut, että dia näytti tutulta. B oli laittanut A:lle tiedoksi myös jäsenorganisaatiolta välitetyn dian, jossa laskukaava oli erilainen. Osapuolet olivat joka tapauksessa tämän jälkeenkin edelleen kouluttaneet (kaikkiaan seitsemän kertaa) 2023 asti yhteisesti todetun tulkinnan mukaan, jonka mukaisesti he olivat alusta alkaen kouluttaneet.

Riidanalaisen 11 §:n laskentakaavaa ei ollut avattu missään vaiheessa Sivistan tai OAJ:n toimesta, myöskään vuoden 2024 työehtosopimusneuvotteluissa. Kaava oli pysynyt koko ajan samana, ja sitä oli myös toteutettu Sivistan jäsenorganisaatioissa kuten osapuolen yhteisissä koulutuksissa oli ohjeistettu. Vuoden 2020 työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut käsitelty lainkaan riidanalaista liitettä 10A. Vuoden 2022 työehtosopimusratkaisun yhteydessä 11 §:n määräystä oli muutettu siten, ettei poissaolo perhevapaiden tai sairauden vuoksi ei vähentänyt vapaajaksolta maksettavaa palkkaa. Osapuolet eivät olleet neuvotelleet 11 §:stä miltään muilta osin, koska sopimuskierroksella oli keskitytty perhevapaita koskevaan ratkaisuun.

Kysyttäessä mitä 11 §:n määräyksellä oli tavoiteltu, B on vastannut, että koska opettajilla oli vuosityöjärjestelmässä pitkät opetuksen keskeytysajat eli vapaajaksot, työnantajan näkökulmasta ei olisi kohtuullista, että pitkään töistä poissa oleva opettaja olisi oikeutettu koko vapaajakson palkkaan. Opettajan poissaololla ei ollut vaikutusta vapaajaksojen määrään, mutta säännös mahdollisti työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden leikkaamisen vapaajakson palkan osalta. Vuonna 2022 oli huomioitu erikseen perhevapaat ja sairauspoissaolot.

Vuonna 2024 OAJ oli sovittelussa esittänyt tavoitteenaan muun ohella, että 11 §:ään liitettäisiin täsmentävä esimerkki. OAJ ei missään vaiheessa ennen sovittelua tai sen aikana ollut ilmoittanut, että esimerkillä oli haettu laskentatavan muutosta. Jos esimerkin olisi ollut tarkoitus muuttaa laskentatapaa, sen kustannukset olisi tullut laskea. Määräyksen muuttamisesta ei ollut ollut mitään puhetta, vaan OAJ oli esitellyt lisäyksen puhtaasti esimerkkinä. Koska Sivistalla ei ollut tiedossa, että OAJ oli tavoitellut muutosta 11 §:ään, myöskään sen kustannuksia ei ollut laskettu. OAJ:n oli täytynyt olla tietoinen siitä, että esimerkki muutti aiempaa tulkintaa, ja että sillä oli kustannusvaikutuksia, sillä 11 §:n tulkinnasta oli koulutettu yhdessä yhteisin koulutusmateriaalein. Molemmilla osapuolilla oli ollut laskijat mukana koko prosessin ajan, joten kustannukset olisi ollut mahdollista laskea. Koska osapuolet olivat kouluttaneet yhdessä 11 §:n tulkinnasta, Sivistalla ei ollut ollut mitään syytä epäillä, etteikö esimerkki ollut vastannut aiempaa yhteistä tulkintaa.

Sivistan jäsen oli ottanut yhteyttä liittoon joulukuussa 2024 ja tiedustellut, oliko tulkinta asiassa muuttunut esimerkin lisäämisen jälkeen. Tällöin Sivistalle oli tullut yllätyksenä, että 11 §:ään lisätty laskuesimerkki olikin erilainen kuin mitä he olivat yhteisesti todenneet kouluttaessaan 11 §:n tulkinnasta.

F on kertonut, että hän ei ollut itse osallistunut sovittelua edeltäneisiin kevään 2024 työehtosopimusneuvotteluihin eikä myöskään sovitteluun siltä osin kuin siellä oli käsitelty riidanalaista 11 §:ää. Sovittelussa ei kuitenkaan ollut laskettu, minkälaisia kustannusvaikutuksia määräykseen otetulla laskuesimerkin lisäyksellä olisi, koska Sivista oli ollut siinä käsityksessä, että esimerkin lisäyksellä ei ollut tavoiteltu muutosta määräykseen tai sen tulkintaan.

F on korostanut, että silloin kun työehtosopimusneuvotteluissa sopimustekstiin lisättiin esimerkki, kyse oli nimenomaan ainoastaan esimerkistä. Jos esimerkin lisäämisellä oli tarkoitettu jotakin muuta, tuli kaikille tehdä selväksi, että esimerkin lisäyksellä oli tarkoitus muuttaa työehtosopimusta tai sen vakiintunutta tulkintaa. F:n mukaan Sivista ei ollut ymmärtänyt vuoden 2024 työehtosopimusneuvotteluissa, ettei 11 §:ään tehdyssä lisäyksessä ollut aidosti kyse ainoastaan esimerkin lisäämisestä. Hyväksyessään sovittelussa työehtosopimusratkaisun Sivista oli ollut siinä käsityksessä, että työehtosopimusratkaisun kustannukset olivat olleet yleisen linjan mukaiset.

Sivistalle oli selvinnyt vasta alkuvuonna 2024, että 11 §:ään lisätty esimerkki oli ristiriidassa aiemman määräyksen kanssa. Tällöin F oli ollut yhteydessä OAJ:n neuvottelujohtaja G:hen, joka oli luvannut palata asiaan. G oli palannut asiaan myöhemmin ilmoittaen, että OAJ:n käsityksen mukaan 11 §:ään lisätty esimerkki oli oikein hyvä. Sivista oli pyrkinyt korjaamaan laskuesimerkkiin tulleen virheen OAJ:n kanssa, mutta OAJ ei ollut suostunut muuttamaan tekstiä.

F:n mukaan Sivistan työehtosopimusneuvottelijoilla ei ollut valtuuksia hyväksyä esimerkkilaskelman mukaista sopimusratkaisua, koska sen kustannusvaikutukset ylittivät hallituksen antamat valtuudet, joiden mukaan sopimuksen kustannukset saivat olla enintään yleisen linjan mukaiset. OAJ:n oli tullut olla tietoinen tästä seikasta.

C on kertonut osallistuneensa työehtosopimusneuvotteluihin sekä sovitteluun vuoden 2024 neuvottelukierroksella. OAJ oli esittänyt tavoitteekseen muun ohella riidanalaisen esimerkkilaskelman lisäämisen 11 §:ään. Kun OAJ oli esittänyt, ettei laskuesimerkin lisäämisellä 11 §:ään olisi mitään kustannusvaikutuksia, ja kun osapuolet olivat yhdessä kouluttaneet 11 §:n tulkinnasta, Sivista oli suostunut hyväksymään OAJ:n ehdotuksen esimerkin lisäämisestä.

C:n mukaan OAJ:n neuvottelija D oli perustellut esimerkin tarpeellisuutta sillä, että kentällä oli ihmetelty, miten palkaton poissaolo voi johtaa vapaajakson palkan vähennykseen. D oli esitellyt asian siten, että C:n käsitykseksi oli jäänyt laskuesimerkin tarkoituksena olleen vain havainnollistaa olemassa olevaan määräyksen sisältö pedagogisesti eli samalla tavoin kuin esimerkkejä oli käytetty yhteisissä koulutuksissa.

C:n mukaan työehtosopimuksen kustannusten oli tarkoitus vastata yleistä linjaa, ja jos Sivistan neuvottelijat olisivat olleet tietoisia esimerkin kustannusvaikutuksista, he eivät olisi esittäneet hallitukselle sovintoehdotuksen hyväksymistä, sillä hallitus ei todennäköisesti olisi hyväksynyt ehdotusta. Mikäli neuvottelijat olisivat tienneet, että esimerkillä oli kustannusvaikutus, kustannusvaikutukset olisi laskettu ja sille olisi haettu kustannuskompensaatiota muualta yleisen kustannustason säilyttämiseksi.

Sen jälkeen, kun liittojen hallitukset olivat hyväksyneet sovintoehdotuksen, Sivista oli tiedottanut jäsenistöään ratkaisusta ja todennut, että 11 §:ään lisätty esimerkki oli ollut vain selventävä esimerkki, joka ei tuonut mitään uutta määräyksen soveltamiseen. Myöhemmin Sivistan koulutettua jäseniään määräyksen soveltamisesta, eräs jäsen oli havainnut, että laskuesimerkki johti vakiintuneeseen tulkintaan nähden eri lopputulokseen. Virheen tultua ilmi C oli ottanut yhteyttä D:hen ja ilmoittanut, että laskuesimerkissä oleva virhe tulisi korjata, sillä se johti eri johtopäätökseen kuin määräyksen sanamuoto, jolloin määräyksen sisältö muuttui. D oli todennut tähän, että esimerkki oli muuttanut vain Sivistan tulkinnan määräyksen sisällöstä. C oli kummastellut, miten osapuolet olisivat olleet eri mieltä määräyksen tulkinnasta, kun ne olivat järjestäneet määräyksen tulkinnasta yhteisiä koulutuksia. Neuvotteluissa ei myöskään ollut laskettu laskuesimerkin kustannusvaikutuksia. Sivista ja OAJ olivat keskustelleet asiasta tammikuussa 2025 järjestetyssä tulkintapalaverissa, jossa OAJ oli esittänyt sen tulkinnan muuttuneen vuonna 2018. Kun asiaan ei ollut saatu ratkaisua, Sivista oli tiedottanut jäseniään, että 11 §:n esimerkkiä ei tulisi noudattaa ennen kuin asia olisi ratkaistu työtuomioistuimessa.

C:n tiedossa ei ole ollut, että OAJ olisi tuonut yhteisissä koulutuksissa tai muutoinkaan esille, ettei OAJ:n tulkinta vastannut koulutuksessa esitettyjä laskuesimerkkejä. Sivista ei ollut ollut tietoinen OAJ:n olevan eri mieltä määräyksen tulkinnasta, sillä määräyksen tulkinnasta ei ollut keskusteltu osapuolten kesken, eikä OAJ ollut myöskään vienyt asiaa eteenpäin erimielisyysasiana. OAJ:n puolestaan oli täytynyt olla tietoinen Sivistan tulkinnasta, koska sen mukaisesti oli järjestetty yhteisiä koulutuksia.

A on kertonut osallistuneensa vuoden 2018 työehtosopimusneuvotteluihin, joissa oli sovittu ammatillisten oppilaitosten työaikajärjestelmän uudistamista. Ammatilliset oppilaitokset olivat siirtyneet vuosityöaikaan työehtosopimuksen mukaisesti vuoden 2019 alussa.

A on kertonut, että Sivista oli halunnut työehtosopimukseen määräyksen siitä, että palkaton poissaolo vaikutti myös jäljellä olevan työssäoloajan vapaajaksojen palkkaan sitä vähentävästi. Työehtosopimusneuvotteluissa osapuolet olivat pyrkineet kohtuulliseen ratkaisuun siten että työssäoloaika, työaika ja vapaajaksojen palkka olivat kohtuullisessa suhteessa toisiinsa.

A:n mukaan Sivistan neuvottelija J oli ehdottanut 11 §:ään todisteesta V1 ilmeneviä poistoja sopimusmääräyksen selkeyttämiseksi, sillä tekstissä oli ollut turhaa toistoa. J:n mukaan poistot eivät olleet vaikuttaneet sopimuksen tulkintaan tai siinä esitettyyn laskutapaan. Näillä muutoksilla ei ollut ollut pyritty muuttamaan sopimuksen tarkoitusta, vaan ainoastaan selkiyttämään sopimusmääräystä.

Sivistalle oli lähetetty tammikuussa 2019 tiedoksi OAJ:n koulutusmateriaalia, jossa käytetty esimerkkilaskelma 11 §:ää koskien oli ollut samanlainen kuin mistä Sivistan B oli sähköpostitse kysynyt A:lta toukokuussa 2019 (K5, V3). A:n mukaan OAJ:n ja Sivistan yhteiseen koulutusmateriaaliin sisältyneessä esimerkkilaskelmassa oli ollut virhe. Tämä oli tullut ilmi edellä mainitussa B:n viestissä A:lle 21.5.2019. Yhteisiä koulutuksia oli kuitenkin jatkettu huolimatta siitä, että OAJ ja Sivista olivat olleet eri mieltä laskutavasta, koska OAJ piti asiaa työehtosopimusneuvotteluihin kuuluvana, eikä nähnyt tarvetta käsitellä sitä yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Sivistan järjestämissä koulutuksissa oli käytetty Sivistan materiaalia, joka oli sisältänyt virheellisen laskuesimerkin.

A:n mukaan OAJ ja Sivista olivat keskustelleet palkattoman vapaan vaikutuksesta vapaajaksolta maksettavaan palkkaan muun ohessa kesällä 2019, jolloin he olivat myös käyneet laskuesimerkkejä läpi. Tuolloin Sivista oli todennut, että heidän tulkinnallaan mentiin eteenpäin. OAJ oli pyrkinyt korjaamaan virheellisen tulkinnan nostamalla asian ja Sivistan omaksuman tulkinnan kohtuuttomuuden toistuvasti esiin omana neuvottelutavoitteenaan työehtosopimusneuvottelukierroksilla, mutta Sivista ei ollut suostunut muuttamaan kantaansa eikä neuvottelemaan asiasta lukuun ottamatta sairaus- ja perhevapaapoissaolon huomioon ottamista.

A:n mukaan Sivistan laskutapa saattoi joissakin tilanteissa johtaa siihen, että opettaja joutui maksamaan työnantajalle takaisin enemmän kuin mitä hänelle olisi kuulunut maksaa vapaajakson palkkana. Tällöin opettaja käytännössä tuli maksaneeksi työnteostaan työnantajalle. Jos opettaja oli ollut pitkään poissa, saattoi käydä niin, että kaikki vapaajaksot oli sijoitettu poissaolon alle, eikä niitä ollut enää käytettävissä. Tällöin töihin palaavalle jäi kuluvan vuoden työjaksossa pelkästään työpäiviä, mutta Sivistan laskukaavan mukaan hän joutuisi silti maksamaan työnantajalle. Toisin kuin OAJ:n laskentatapa, Sivistan laskutapa ei ottanut huomioon sitä, kuinka paljon vapaajaksoa poissaolon alle jäi.

G on kertonut olleensa mukana vuoden 2018 työehtosopimusneuvotteluissa. Kunnallisessa opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES) oli jo aiemmin sovittu vuosityöajasta, ja Sivistan tavoite oli ollut, että vastaavankaltainen määräys palkattomien vapaiden vaikutuksesta vapaajaksoilta maksettavaan palkkaan otettaisiin myös riidanalaiseen sopimukseen. Teksti koskien kerrointa 0,24 oli tullut tähän sopimukseen juuri OVTES:stä. Kertoimella oli laskettu työn ja vapaan suhdetta oikeudenmukaisen palkan vähennyksen löytämiseksi. J oli esittänyt luonnoksesta (V1) ilmenevästi poistoja tautologian poistamiseksi. Tässä kohtaa työehtosopimusosapuolten tulkinnat tekstistä olivat erkaantuneet olennaisilta osin koskien sitä, miten palkattomaan vapaaseen sisältyvät vapaajaksojen päivät vähennettiin. G:n mukaan osapuolilla oli ollut OAJ:n tulkintaa vastaava yhteinen näkemys neuvotteluiden aikana ennen tautologian poistoa, mutta myöhemmin Sivista oli esittänyt toisenlaisen tulkinnan. OAJ:lle oli selvinnyt vuoden 2018 neuvotteluiden jälkeen 11 §:stä esitettyjen laskuesimerkkien myötä, että Sivistalla oli ollut erilainen kanta asiasta. OAJ oli yrittänyt ratkaista asiaa jälkeenpäin keskustellen J:n kanssa, mutta Sivista oli kieltäytynyt muuttamasta tulkintaansa asiasta. Lisäksi OAJ oli pyrkinyt sopimaan asiasta työehtosopimuskierrosten aikana neuvottelutavoitteita asettaessaan.

G oli tullut mukaan vuoden 2024 työehtosopimusneuvotteluihin asian siirryttyä valtakunnansovittelijan käsittelyyn. OAJ oli listannut 11 §:ää täsmentävän laskuesimerkin yhdeksi kolmesta tärkeimmästä tavoitteestaan. Sovittelu oli ollut pitkä prosessi, joten osapuolten oli tullut olla selvillä toistensa tavoitteista. Sovintoratkaisu tuli joko hylätä tai hyväksyä kokonaisuudessaan, ja ammattitaitoiset neuvottelijat kävivät sen aina tarkkaan läpi. Sivistalla oli myös kokenut laskija paikalla. G on katsonut, ettei OAJ ollut johtanut osapuolia neuvottelussa harhaan, koska esimerkki oli listattu yhdeksi OAJ:n tärkeimmistä tavoitteista. OAJ oli voinut luottaa siihen, että Sivista ei kuitannut sellaista mitä se ei hyväksyisi.

D on kertonut työskennelleensä OAJ:n palveluksessa vuodesta 2017 ja osallistuneensa riidanalaisen työehtosopimuksen neuvotteluihin vuosina 2020, 2022 ja 2024. Vuoden 2024 työehtosopimusneuvotteluissa OAJ oli 4.3.2024 lähettänyt tavoitteensa Sivistalle kirjallisesti. Myöhemmin OAJ oli 24.3.2024 toimittanut Sivistalle laskuesimerkin, joka oli vastannut aiemmin lähetettyä kirjallisesti esitettyä tavoitetta. OAJ oli esittänyt neuvotteluissa tavoitteensa myös suullisesti. OAJ oli nostanut riidanalaisen määräyksen asiallisesti esille jo aiemmilla työehtosopimusneuvottelukierroksilla.

Työnantaja oli hakenut 11 §:n määräyksellä vuosilomalain kaltaista ratkaisua, jossa poissaolo ei kerryttänyt vuosilomaa. Vapaajaksojärjestelmässä ei ollut vastaavanlaista lomien ansaintajärjestelmää, joten työnantaja oli halunnut sopia siitä, että poissaolot vähensivät palkkaa, jota opettajalle maksettiin vapaajaksolta. D on todennut, että riita koski ainoastaan tilannetta, jossa vapaajaksoja jäi palkattoman vapaan alle. Vapaajakson sijoittuminen palkattoman poissaolon alle tarkoitti, että myöskään vapaajaksolta ei maksettu palkkaa. Jos opettajan palkaton vapaa alkoi viikko ennen kesän kahdeksan viikon pituista vapaajaksoa, ja päättyi muutama viikko tämän jälkeen, opettaja ei saanut kesän vapaajaksolta palkkaa, jonka hän olisi saanut ilman palkatonta vapaata kesän vapaajakson ympärillä. Sivistan laskutapa otti vain vähäiseltä osin huomioon sen, ettei opettajalle ollut lainkaan maksettu palkattoman poissaolon alle jääneeltä vapaajaksolta palkkaa. Tämän lisäksi hänen seuraavasta vapaajakson palkkaa vähennettiin 11 §:n nojalla. Sivistan laskutavalla opettaja ei saanut palkkaa vapaajaksosta, eikä voinut myöskään siirtää vapaata toiseen ajankohtaan. Työnantaja määritti vapaajaksojen ajankohdat, eikä opettaja voinut vaikuttaa niiden ajankohtaan.

OAJ:n laskentatavassa laskettiin ensin työpäivien veroinen vähennys palkasta ja tämän jälkeen vähennettiin palkattoman jakson alle jäävän vapaajakson aika pois palkkaa vähentävistä päivistä. OAJ:n laskutapa otti siis huomioon vapaajaksot, jotka jäivät palkattoman vapaan alle. Joissakin tilanteissa, joissa oli ollut paljon palkattoman vapaan alle jääviä vapaajaksoja, OAJ:n laskutapa tuotti negatiivisen lopputuloksen, jolloin kumpikaan ei niitä maksanut.

OVTES:ssä oli vastaavanlainen määräys, jossa oli niin ikään kerroin 0,24. OVTES:n määräys otti paremmin huomioon opettajan edun. D ei ollut ollut mukana vuoden 2018 neuvotteluissa, mutta hän oli ymmärtänyt, että vuoden 2018 työehtosopimusneuvotteluiden neuvottelun lähtökohtana oli ollut, että OAJ oli ollut valmis hyväksymään riidanalaiseen sopimukseen vastaavanlaisen määräyksen palkattoman vapaan vaikutuksesta vapaajakson palkkaan kuin OVTES:iin oli otettu. Kun vuoden 2018 sovintoratkaisua oli esitetty OAJ:n hallinnolle, OAJ oli käsittänyt hyväksyvänsä sovintoratkaisuun sisältyneen 11 §:n määräyksen vastaavanlaisella laskentatavalla, jota oli käytetty OVTES:n määräyksessä.

D on todennut, että OAJ ei ollut vuonna 2024 harhaanjohtanut Sivistaa työehtosopimusneuvotteluissa, vaan kyse oli ollut normaalista työehtosopimusprosessista, jossa tavoitteet oli aikanaan avattu Sivistalle. D oli puhunut määräyksen täsmentämisestä tai selkeyttämisestä laskuesimerkin kohdalla, mutta asia oli ollut aiemmin useita kertoja esillä työehtosopimusneuvotteluissa, sovittelussa ja kahdenvälisissä sekä sähköpostikeskusteluissa. Esimerkki oli tullut työehtosopimukseen sovittelun kautta, jossa osapuolten oli tullut esittää sovittelijalle kolme tärkeintä tavoitetta ja kolme sellaista asiaa, jota oli mahdotonta hyväksyä. Sovittelija oli sisällyttänyt 11 §:n esimerkin jo ensimmäiseen sovintoehdotukseen, jonka Sivistan hallinto olisi hyväksynyt mutta jonka OAJ oli hylännyt. Sovittelija oli antanut toisen sovintoehdotuksen, jossa esimerkki oli edelleen ollut samanlaisena, ja jonka osapuolet olivat hyväksyneet. Kun esimerkki oli tullut teksteihin ja asiaa oli käsitelty, sovittelussa paikalla oli ollut ainakin neljä tai viisi Sivistan edustajaa.

Kysyttäessä miten OAJ laski työehtosopimusneuvotteluissa kustannuksia, D on todennut, että OAJ laski kustannuksia saatavilla olevan aineiston pohjalta arvioidessaan muutoksien vaikutusta. OAJ:lla ei kuitenkaan ollut käytössään yhtä kattavaa aineistoa kustannusten laskemiseen kuin Sivistalla. Kuntapuolen sopimuksissa laskettiin kustannuksia hyvin tarkkaan, koska käytössä oli tilastokeskuksen keräämät tiedot. Kysyttäessä miten OAJ oli laskenut kustannukset vuoden 2024 työehtosopimusneuvotteluissa esittämästään laskuesimerkistä, D on todennut, että OAJ:lla ei ollut tilastotietoja poissaoloista, joten kustannuksia ei ollut ylipäätään mahdollista laskea.

Työtuomioistuimen arviointi

Riidanalainen 11 §:n määräys on tullut osaksi yksityisen opetusalan työehtosopimusta vuonna 2018, jolloin alalla on otettu käyttöön vuosityöjärjestelmä. Työtuomioistuimessa kuulluista todistajista määräystä on ollut neuvottelemassa Sivistan puolelta E ja OAJ:n puolelta A ja G. Osapuolten tarkoituksena on ollut sopia kohtuullinen kokonaisratkaisu, jolla otetaan huomioon sekä työntekijän että työnantajan edut.

Neuvotteluluonnoksesta 16.11.2018 (V1) ilmenee, että neuvotteluissa on ennen tätä ajankohtaa ollut pöydällä myös seuraavanlainen 11 §:n muotoilu: ”Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä ja kertomalla se luvulla 0,24. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,24 kerrotulla työpäivien määrällä ja kertomalla se luvulla 0,24. Jos palkattomaan vapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa sisältyneitä vapaajakson kalenteripäiviä (ma-su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä.” Työtuomioistuin toteaa, että tämä muotoilu muistuttaa OVTES:n vastaavaa määräystä (K8), joskin tässä luonnoksessa ilmaus ”kertomalla se luvulla 0,24” toistuu kahteen kertaan. G:n ja D:n kertomusten perusteella OAJ:n tarkoituksena on ollut sopia samanlainen määräys kuin OVTES:ssä.

Neuvotteluissa on kuitenkin päädytty seuraavaan sanamuotoon: ”Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työpäivien määrällä ja kertomalla se luvulla 0,24. Jos palkattomaan vapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa sisältyneitä vapaajakson kalenteripäiviä (ma-su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä.” A:n kertomuksen perusteella Sivistan neuvottelija J on halunnut muutoksilla vähentää tautologiaa ilman että määräyksen tulkinta tai laskentatapa muuttuisi. Työtuomioistuin toteaa, että palkan vähennyksen laskentatapa on muutoksen jälkeen selvästi erilainen verrattuna OVTES:n vastaavaan määräykseen. Sanamuoto, johon on päädytty riidanalaisessa työehtosopimuksessa, on vastannut Sivistan tässä asiassa omaksumaa tulkintaa.

Työehtosopimus on hyväksytty marraskuussa 2018. OAJ:n A on tammikuun 2019 alussa lähettänyt Sivistan B:lle ja E:lle OAJ:n laatiman, vuosityöaikasopimusta koskevan koulutusmateriaalin helmikuun 2019 yhteistä koulutusta varten (V2). Näissä materiaaleissa on esitetty vapaajakson palkan vähennyksestä laskuesimerkki, joka on vastannut OAJ:n tässä asiassa omaksumaa tulkintaa. Helmikuun 2019 yhteisessä koulutuksessa on riidanalaisesta määräyksestä koulutettu kuitenkin Sivistan tulkinnan mukaisella esimerkillä, jonka OAJ:n A on laatinut (K3, K4).

Sivistan B on toukokuussa 2019 ollut sähköpostitse yhteydessä OAJ:n A:han, kun Sivistan jäsenorganisaatiosta oli tullut kysely koskien palkattoman vapaan vaikutusta (K5, V3). B on viestissään A:lle tuonut esiin, että OAJ:n oman koulutusmateriaalin laskuesimerkki on ollut erilainen kuin liittojen yhteisen koulutusmateriaalin laskuesimerkki. A ei ole B:lle tähän enää vastannut. Työtuomioistuimessa hän on kertonut tässä kohtaa huomanneensa, että yhteisiin koulutusmateriaaleihin on tullut OAJ:n kannan vastainen, virheellinen esimerkkilaskelma.

Osapuolet ovat B:n ja A:n kertomusten perusteella pitäneet palaverin 11 §:n tulkinnasta. B:n mukaan tämä keskustelu on tosin käyty jo pian sopimuksen solmimisen jälkeen, A:n mukaan kesällä 2019. Joka tapauksessa B:n saaman käsityksen mukaan osapuolet ovat lopulta olleet määräyksen tulkinnasta yhtä mieltä, joskin OAJ on tuolloin ilmaissut olevansa tyytymätön sopimuskirjauksen lopputulokseen.

Yhteisiä koulutustilaisuuksia on vuosina 2019–2023 järjestetty riidattomasti ainakin seitsemän kertaa. Riidanalaisesta määräyksestä on koulutettu johdonmukaisesti Sivistan tulkinnan mukaisesti (K1). Työtuomioistuimessa A on kertonut, että OAJ ei ole koulutustilaisuuksissa halunnut nostaa esiin osapuolten erilaista tulkintaa. OAJ on kuitenkin kouluttanut luottamusmiehiään oman tulkintansa mukaisesti (V4) ja tuonut heille esiin, että OAJ:lla ja Sivistalla on määräyksen sisältämästä laskentatavasta erilainen näkemys (V5).

Vuoden 2020 sopimuskierroksella OAJ:n tavoitteena on ollut muun ohella se, että palkattoman poissaolon vaikutusta vapaajakson palkkaan täsmennetään (V7). Vuonna 2022 OAJ:n tavoitteena on edelleen ollut, että riidanalaista määräystä täsmennetään sen kohtuullistamiseksi (V8, V9, V10, V12). Tässä yhteydessä on tuotu esiin, että laskentakaava kertoimineen on asiassa olennainen (V11).

Riidanalainen määräys on säilynyt olennaisilta osin muuttumattomana, tosin vuonna 2022 määräystä on muutettu siten, että palkaton sairauspoissaolo tai perhevapaa ei vähennä palkkaa. Vuonna 2024 määräykseen on hyväksytyn sovintoehdotuksen myötä lisätty OAJ:n laatima esimerkki palkattoman vapaan vaikutuksesta vapaajaksoihin. Esimerkin sisältö on selostettu edempänä. Työtuomioistuin toteaa, että esimerkki vastaa OAJ:n omaksumaa määräyksen tulkintaa.

Esimerkin lisääminen 11 §:n määräykseen on vuonna 2024 ollut OAJ:n yksi tärkeimmistä tekstitavoitteista ja se on ollut esillä useissa neuvotteluasiakirjoissa (V13–V16, K9–K11). Selvitetyksi kuitenkin on tullut, että laskuesimerkistä ei ole käyty tarkempaa keskustelua, ja OAJ:n puolelta asia on esitetty määräyksen täsmentämisenä tai selkeyttämisenä (B, F, C, D). Määräyksen tai laskentatavan muutoksesta ei ole ollut puhetta eikä määräyksen kustannusvaikutuksia ole myöskään laskettu. Sivistalle onkin sovintoehdotuksen hyväksymisen jälkeen tullut yllätyksenä, kun sen jäsenorganisaatiosta on joulukuussa 2024 otettu yhteyttä ja tiedusteltu laskentakaavan muutoksesta (K7). Sivistasta on oltu yhteydessä OAJ:hin (K13, C, F), mutta OAJ:sta on todettu, että esimerkki on oikein hyvä (F).

Johtopäätökset

Johtopäätöksenään edellä selostetusta työtuomioistuin lausuu seuraavaa. Vuoden 2018 työehtosopimukseen sovittu 11 §:n määräys on työtuomioistuimen näkemyksen mukaan sanamuodoltaan selvä ja yksiselitteinen, eikä sitä voida tulkita muutoin kuin kantajan tässä asiassa esittämin tavoin. Sopimusneuvottelujen aikana määräyksen sanamuotoa on muokattu siten, että tautologiaa on poistettu, jolloin määräyksen sisältö on erkaantunut selvästi vastaavasta OVTES:n määräyksestä. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, että osapuolten yhteinen tarkoitus olisi ollut sopia samanlainen määräys kuin OVTES:ssä on ollut. Tarkempaa selvitystä ei ole esitetty siitäkään, miten ja minkälaisten keskustelujen kautta lopulliseen sanamuotoon on päädytty. Joka tapauksessa yhteisissä koulutustilaisuuksissa on käytetty määräyksen sanamuodon mukaista laskentaesimerkkiä. Määräyksen tulkintaan on vielä yhdessä palattu ja osapuolten yhteinen tulkinta todettu, joskin OAJ on ollut sopimuskirjaukseen tyytymätön. OAJ on pyrkinyt muuttamaan määräystä jokaisella sopimuskierroksella tämän jälkeen.

Vuonna 2024 sopimusmääräykseen on valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksella lisätty OAJ:n laatima esimerkkilaskelma. Työtuomioistuin toteaa, että esimerkki on ensinnäkin selvästi ristiriidassa määräyksen sanamuodon kanssa. Toiseksi esimerkistä ei ole käyty neuvotteluissa lainkaan tarkempaa keskustelua vaan se on esitelty Sivistalle määräyksen täsmentämisenä ja selkeyttämisenä. Tästä syystä sen kustannusvaikutuksiakaan ei ole laskettu. OAJ:n on edellä selostetut tapahtumat huomioon ottaen täytynyt tietää, että määräyksen täsmentämisestä tai selkeyttämisestä esimerkissä ei ole ollut kyse. Sinänsä myös Sivistan olisi huolellisesti toimiessaan tullut huomata, että esimerkki ei vastaa määräyksen sanamuotoa. OAJ:n on kuitenkin täytynyt havaita, että Sivista ei ole ymmärtänyt esimerkin olevan ristiriidassa sen tulkinnan kanssa, joka yhteisesti on omaksuttu ja johon OAJ on ollut tyytymätön. Työtuomioistuin katsoo, että OAJ on laiminlyönyt asiassa selontekovelvollisuutensa. Lojaliteettivelvoitteen mukaisesti osapuolten on sopimusneuvotteluiden aikana aktiivisesti huolehdittava siitä, että heidän tarkoituksensa tulevat puolin ja toisin selväksi. Koska osapuolten yhteisenä tarkoituksena ei ole ollut muuttaa sopimusmääräystä, ei määräykseen liitetty esimerkki voi syrjäyttää määräyksen selvää sanamuotoa.

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo, että vuonna 2018 sovitun riidanalaisen määräyksen mukaan seuraavan vapaajakson palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrällä ja kertoimella 0,24. Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä on palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä, josta vähennetään palkattomaan vapaaseen sisältyneet vapaajakson kalenteripäivät (ma-su). Määräyksen ensimmäisen kappaleen toisen virkkeen mukainen poissaolo ei kuitenkaan vähennä palkkaa.

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo lisäksi, että edellä kuvattua laskutapaa ei ole muutettu 28.6.2024 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa.

Kantaja ja vastaaja ovat puolin ja toisin tuoneet esiin vastapuolen omaksumaa laskukaavaa koskevia esimerkkejä, joiden ne ovat katsoneet johtavan kohtuuttomiin tilanteisiin joko työnantajan tai työntekijän näkökulmasta vastoin määräyksen tarkoitusta. Asiassa on noussut esiin myös kysymys määräyksen työaikadirektiivin mukaisuudesta. Työtuomioistuin toteaa, että se ei voi vahvistaa sopimusmääräykselle sellaista tulkintaa, joka on pakottavan lainsäädännön vastainen. Tässä asiassa esitettyjen seikkojen valossa unionin oikeudesta johtuvia esteitä vahvistusvaatimusten hyväksymiselle ei kuitenkaan ole. Työnantaja joka tapauksessa vastaa siitä, että työehtosopimusta ei sovelleta pakottavan lainsäädännön vastaisella tavalla.

Kanne on näillä perusteilla hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

OAJ ry on asian hävinneenä velvoitettava korvaamaan Sivistysala ry:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla.

Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on 23.520 euroa. Kantajan asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen 87 tuntia ja tuntiveloitusperusteena on ollut 240 euroa. OAJ on paljoksunut vaatimusta siltä osin kuin Sivistan asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen yli 50 tuntia.

Asia on ollut laadultaan ja laajuudeltaan tavanomainen työehtosopimuksen tulkintaa koskeva riita-asia. Siihen nähden kantajan asiamiehen asian hoitamiseen käyttämää 87 tuntia on pidettävä korkeana ottaen myös huomioon, että vastaajan asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen vain noin 37 tuntia.

Työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi, että OAJ ry on velvoitettava korvaamaan Sivistysala ry:n oikeudenkäyntikuluista noin 60 työtunnin ja 240 tuntiveloituksen perusteella 14.000 euroa, oikeudenkäyntimaksun osuutena 2.440 euroa sekä todistajanpalkkioiden osuutena 200 euroa eli yhteensä 16.640 euroa viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1. vahvistaa, että vuonna 2018 sovitun yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 10 A liitteen 11 §:n (poissaoloaikojen vaikutus vapaajaksoihin) mukaan seuraavan vapaajakson palkan vähennys lasketaan alla esitetysti:

Päiväpalkka * vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä * 0,24

Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä = palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä, josta vähennetään palkattomaan vapaaseen sisältyneet vapaajakson kalenteripäivät (ma-su). Määräyksen ensimmäisen kappaleen toisen virkkeen mukainen poissaolo ei kuitenkaan vähennä palkkaa.

2. vahvistaa, että vaatimuskohdan 1 mukaista laskutapaa ei ole muutettu 28.6.2024 voimaan tulleessa yksityisen opetusalan opetushenkilöstön työehtosopimuksessa, sekä

3. velvoittaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n korvaamaan Sivistysala ry:n oikeudenkäyntikulut 16.640 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Mika Lallo, Olli Varmo, Satu Tähkäpää ja Samuli Hiilesniemi jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.