TT 2025:32

Kanteessa oli vaadittu vahvistamaan, että juhannusviikon torstain yövuoro, jouluaaton aaton yövuoro ja pääsiäislauantain aamu-, ilta- ja yövuorot olivat olleet työntekijöille työehtosopimuksen keskeytyvää kolmivuorotyötä koskevan määräyksen mukaista säännöllistä työaikaa.

Tuomiossa katsottiin, ettei työehtosopimus edellyttänyt sitä, että kyseisiltä työajan tasoittumisjaksoilta puuttuvat työtunnit olisi tullut teettää juuri kanteessa tarkoitettuina ajankohtina. Vahvistusvaatimus ja siihen liittyvät hyvityssakkovaatimus ja suoritusvaatimukset hylättiin.

Kysymys myös siitä, oliko työnantajan katsottava tosiasiassa lomauttaneen työntekijät ja tuliko se velvoittaa maksamaan yhteistoimintalaissa tarkoitettua hyvitystä työntekijöille, kun asiassa ei ollut käyty muutosneuvotteluita. Kanne hylättiin kokonaisuudessaan.

Asia

Työaika

Kantaja

Paperiliitto ry

Vastaaja

UPM Communication Papers Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.5.2025

Pääkäsittely 10.9.2025

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

UPM Communication Papers Oy:n ja Paperiliitto ry:n välinen UPM Communication Papers Oy:n työehtosopimus sisältää muun ohella seuraavat määräykset:

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

[- -]

6.7 Keskeytyvä kolmivuorotyö (TAM36)

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä (TAM36) keskimääräinen säännöllinen työaika on 35,1 tuntia viikossa kalenterivuoden aikana.

Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että vuosittainen työaika on lyhennetty pitkän aikavälin keskiarvona 1654 tuntiin ja työajanlyhennys on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Keskimääräinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaisesti vaihdella vuororyhmästä, vuosilomaoikeudesta tai muista lain tai työehtosopimuksen mukaisista vapaista johtuen.

[- -]

V SUHDEMÄÄRÄYKSET

30 § Yhteistoiminta

Osapuolet ovat sopineet, että yhteistoimintalain 16–20 §, 23–24 §, 27 § sekä 44 § ovat tämän työehtosopimuksen osia. Erimielisyys yhteistoimintalain 44 §:n tarkoittamasta hyvityksestä ratkaistaan työehtosopimuksen mukaisessa sopimuksen tulkintamenettelyssä noudattaen yhteistoimintalaissa säädettyjä hyvityksen suuruuteen ja suorittamiseen vaikuttavia perusteita.

Työntekijällä ei ole oikeutta saattaa vaatimusta hyvityksen suorittamiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos työtuomioistuin ei kuitenkaan ole toimivaltainen käsittelemään tähän sopimukseen perustuvaa yhteistoimintalain 44 §:n mukaista vaatimusta hyvityksen suorittamisesta, voidaan vaatimus käsitellä yleisessä tuomioistuimessa.

Tämän sopimuksen osana olevaan yhteistoimintalain määräykseen liittyvää kysymystä ei voida saattaa yhteistoimintalain 46 §:n mukaisen seuraamuksen määräämiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Koko työehtosopimus on muuna oikeudenkäyntimateriaalina osana oikeudenkäyntiä.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

UPM Communication Papers Oy:n Kymin tehtaan arkittamossa ja paperivarastossa työskentelee 60 työntekijää keskeytyvässä kolmivuorotyössä (aamu-, ilta- ja yövuorossa). Paperivarastossa on lisäksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 15 työntekijää ja keskeytyvässä kaksivuorotyössä neljä työntekijää. Kanteessa tarkoitetut työntekijät työskentelevät keskeytyvässä kolmivuorotyössä (TAM36).

Keskeytyvä kolmivuorotyö (TAM36) on tehtaalla järjestetty työehtosopimuksen 6.7. kohdan mukaisesti. Määräyksen mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on 1.654 tuntia kalenterivuodessa ja keskimääräinen säännöllinen työaika 35,1 tuntia viikossa kalenterivuoden aikana. Keskimääräinen viikkotyöaika voi työehtosopimuksen mukaan vaihdella kalenterivuosittain työntekijäkohtaisesti vuororyhmästä, vuosilomaoikeudesta tai muista lain tai työehtosopimuksen mukaisista vapaista johtuen. Keskeytyvää kolmivuorotyötä koskeva määräys perustuu vuosittaiseen, pitkän aikavälin keskiarvosta laskettuun säännölliseen työaikaan.

Huhtikuussa 2022 julkaistun työvuorokalenterin mukaisesti kanteessa tarkoitetuilla työntekijöillä ei ole ollut juhannusviikon torstaina 23.6.2022 kello 22.00 alkavaa yövuoroa. Kesäkuussa 2022 julkaistun työvuorokalenterin mukaan heillä ei ole ollut jouluaatonaaton 23.12.2022 kello 22.00 alkavaa yövuoroa. Marraskuussa 2022 julkaistun työvuorokalenterin mukaan heillä ei ole myöskään ollut pääsiäislauantain 8.4.2023 aamu-, ilta- ja yövuoroja. Kantajan mukaan mainitut päivät ovat olleet normaaleja arkipäiviä ja siten säännöllistä työaikaa työaikamuodossa TAM36. Vastaaja on kiistänyt kantajan tulkinnan ja katsonut, että työehtosopimus ei edellytä juuri pääsiäislauantain, juhannusviikon torstain yövuoron tai jouluaatonaaton yövuoron olevan säännöllistä työaikaa, vaan työnantaja voi toteuttaa työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan valitsemallaan tavalla. Riidatonta on, että vuonna 2022 ja 2023 keskimääräinen säännöllinen työaika 35,1 tuntia viikossa ei ole täyttynyt.

Erimielisyys vallitsee lisäksi siitä, onko työnantajan menettely tosiasiassa merkinnyt työntekijöiden lomauttamista ja olisiko tehtaalla siten tullut käydä lomauttamista koskevat muutosneuvottelut. Vielä riitaa on siitä, miten mahdollinen palkkasaatava tulisi laskea.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut. Paikallinen erimielisyysmuistio on tehty 8.11.2023.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

1) vahvistaa, että 23.6.2022 yövuoro on ollut F:lle, G:lle, H:lle, J:lle, K:lle, L:lle, M:lle, N:lle, O:lle, P:lle, Q:lle, R:lle, S:lle ja T:lle UPM Communication Papers Oy:n työehtosopimuksen 6 §:n 7. kohdan mukaista säännöllistä työaikaa,

että 23.12.2022 yövuoro on ollut U:lle, V:lle, W:lle, X:lle, Y:lle, Z:lle, A2:lle, B2:lle, C2:lle, D2:lle, E2:lle, F2:lle, O:lle, G2:lle, H2:lle, J2:lle, K2:lle, L2:lle, M2:lle, N2:lle, S:lle, O2:lle, P2:lle ja Q2:lle UPM Communication Papers Oy:n työehtosopimuksen 6 §:n 7. kohdan mukaista säännöllistä työaikaa,

ja että 8.4.2023 aamu-, ilta- ja yövuorot ovat olleet R2:lle, S2:lle, F:lle, T2:lle, G:lle, H:lle, U2:lle, V2:lle, W2:lle, X2:lle, Y2:lle, Z2:lle, A3:lle, K:lle, B3:lle, C3:lle, D3:lle, M:lle, E3:lle, F3:lle, G3:lle, H3:lle, J3:lle, K3lle, L3:lle, M3:lle, N3:lle, O3:lle, P3:lle, Q3:lle, R3:lle, S3:lle, T3:lle, U3:lle, V3:lle, W3:lle, X3:lle, Y3:lle, Z3:lle, A4:lle, B4:lle, C4:lle, D4:lle, E4:lle, F4:lle, Q:lle, G4:lle, H4:lle, J4:lle, K4:lle, L4:lle, M4:lle, N4:lle, O4:lle, P4:lle, Q4:lle, R4:lle, S4:lle ja T4:lle työehtosopimuksen 6 §:n 7. kohdan mukaista työaikaa

2) vahvistaa UPM Communication Papers Oy:n rikkoneen UPM Communication Papers Oy:n työehtosopimuksen 30 §:n yhteistoimintaa koskevia määräyksiä lomauttaessaan edellä mainitut työntekijät edellä vaatimuskohdassa 1 mainittuina ajankohtina ilman, että asiassa olisi käyty yhteistoimintalain 17–23 §:ssä edellytettyjä muutosneuvotteluita,

3) velvoittaa UPM Communication Papers Oy:n maksamaan työehtosopimuksen 12, 15 ja 17 §:ään perustuvana palkkasaatavana U:lle 576,96 euroa, R2:lle 647,04 euroa, S2:lle 505,92 euroa, F:lle 1.260,00 euroa, T2:lle 505,92 euroa, G:lle 1.235,04 euroa, V:lle 541,92 euroa, H:lle 1.204,80 euroa, W:lle 446,40 euroa, X:lle 557,04 euroa, U2:lle 197,04 euroa, V2:lle 627,12 euroa, W2:lle 197,04 euroa, Y:lle 549,36 euroa, X2:lle 203,68 euroa, Y2:lle 627,12 euroa, Z:lle 549,36 euroa, Z2:lle 612,00 euroa, A2:lle 557,04 euroa, J:lle 541,92 euroa, A3:lle 577,44 euroa, K:lle 1.260,00 euroa, B3:lle 627,12 euroa, C3:lle 634,56 euroa, L:lle 557,04 euroa, D3:lle 627,12 euroa, M:lle 1.204,80 euroa, E3:lle 192,00 euroa, F3:lle 670,56 euroa, G3:lle 663,12 euroa, B2:lle 576,96 euroa, H3:lle 197,04 euroa, J3:lle 627,12 euroa, K3:lle 194,48 euroa, L3:lle 197,04 euroa, C2:lle 557,04 euroa, D2:lle 557,04 euroa, M3:lle 194,48 euroa, N3:lle 203,68 euroa, O3:lle 552,48 euroa, P3:lle 670,56 euroa, Q3:lle 648,00 euroa, R3:lle 627,12 euroa, S3:lle 197,04 euroa, T3:lle 197,04 euroa, E2:lle 576,96 euroa, U3:lle 197,04 euroa, F2:lle 557,04 euroa, V3:lle 197,04 euroa, W3:lle 505,92 euroa, N:lle 471,36 euroa, O:lle 1.281,04 euroa, G2:lle 557,04 euroa, Z3:lle 627,12 euroa, H2:lle 446,40 euroa, A4:lle 197,04 euroa, B4:lle 197,04 euroa, P:lle 446,40 euroa, C4:lle 655,44 euroa, D4:lle 627,12 euroa, J2:lle 557,04 euroa, E4:lle 663,12 euroa, F4:lle 663,12 euroa, Q:lle 1.235,04 euroa, G4:lle 182,72 euroa, K2:lle 557,04 euroa, H4:lle 663,12 euroa, J4:lle 619,44 euroa, K4:lle 634,56 euroa, L2:lle 514,08 euroa, L4:lle 199,52 euroa, M4:lle 627,12 euroa, R:lle 446,40 euroa, M2:lle 541,92 euroa, N4:lle 577,44 euroa, N2:lle 564,48 euroa, O4:lle 505,92 euroa, P4:lle 612,00 euroa, S:lle 1.114,08 euroa, Q4:lle 619,44 euroa, O2:lle 514,08 euroa, R4:lle 197,04 euroa, P2:lle 514,08 euroa, Q2:lle 557,04 euroa, S4:lle 627,12 euroa, T4:lle 647,04 euroa ja T:lle 446,40 euroa

4) velvoittaa UPM Communication Papers Oy:n maksamaan yhteistoimintalain 44 §:n mukaista hyvitystä 4.000 euroa edellä vaatimuskohdassa 1 mainituille työntekijöille lomautettuaan nämä tahallaan tai huolimattomuudesta 23.6.2022, 23.12.2023 sekä 8.4.2023 ilman, että asiasta olisi käyty yhteistoimintalain 17–23 §:ssä tarkoitettuja muutosneuvotteluita

5) tuomitsee UPM Communication Papers Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja

6) velvoittaa UPM Communication Papers Oy:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 7.520 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ensimmäinen kannevaatimus

UPM Communication Papers Oy:n Kymin paperitehtaan arkittamossa työntekijät työskentelevät keskeytyvässä kolmivuorotyössä työaikamuodossa TAM36. Työaikamuoto TAM36 tarkoittaa sitä, että työntekijät työskentelevät kolmessa vuorossa (aamu-, ilta- ja yövuoro) kuutena päivänä viikossa eli maanantaista, jolloin työviikko työehtosopimuksen mukaan alkaa, lauantaihin. Työntekijöiden työviikon toinen vapaapäivä on liikkuva.

Työaikamuodolla TAM36 on ollut täysin vakiintunut sisältö paperiteollisuudessa jo valtakunnallisen työehtosopimuksen aikana, eikä sovittelija UUUU:n johdolla käydyssä sovittelussa keväällä 2022 UPM Communication Papers Oy:n työehtosopimusta tehtäessä ole ollut missään vaiheessa esillä työaikamuotojen määrittelyyn tehtävät muutokset. Paperiliitto on keväällä 2024 esittänyt työaikamuotoa TAM36 koskien muutosta siltä osin, kun vuotuista työaikaa on esitetty lyhennettäväksi ja selkeyttämistä siltä osin, kun kysymys on siitä, että työaikamuodossa TAM36 tehdään työtä kolmessa vuorossa kuutena päivänä viikossa.

Tätä työaikamuodon TAM36 vakiintunutta tulkintaa osoittaa myös hyväksyttyihin sovintoesityksiin 5.9.2022 osapuolten välillä tehty muutos koskien UPM Communication Papers Oy:n ja UPM Raflatac Oy:n työehtosopimusten 16 §:ssä mainittuja arkipyhäkorvauksia. Muutoksen perusteella työehtosopimuksen 16 §:ää täsmennettiin siten, että työaikamuodon TAM36 osalta arkipyhäkorvaus maksetaan muuksi viikonpäiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvalta arkipyhältä.

Vastaajayhtiön julkaistua heinä-joulukuuta 2022 koskevan työvuorokalenterin on työnantajan edustaja Kymin tehtaalla havainnut, että työvuorokalenterista puuttuu yövuoro joulun aatonaatolta 23.12.2022. Hänen tiedusteluunsa mahdollisesta virheestä yhtiön HR-osastolta on vastattu, että yhtiössä noudatettavan työehtosopimuksen 6.9 kohdan mukaan joulun juhlapyhäjakso alkaa jouluaaton aattona kello 22, minkä vuoksi yövuoro on jätetty tarkoituksella pois. Tässä yhteydessä on lisäksi käynyt ilmi, että vastaava yövuoron poistaminen on tapahtunut myös edeltäneenä juhannuksena, kun työvuoroluettelosta on poistettu juhannusaaton aaton yövuoro. Toisaalta huhti-syyskuuta 2022 koskevassa työvuoroluettelossa pääsiäislauantaille on normaalina arkipäivänä merkitty työvuorot.

Kun vastaajayhtiön menettely on perustunut selkeästi väärään työehtosopimuksen tulkintaan, eikä työnantaja ole suostunut muuttamaan virheellistä tulkintaansa asiassa, on asia jouduttu riitauttamaan paikallisesti. Näissä neuvotteluissa vastaajayhtiön kanta on muuttunut sellaiseksi, että työehtosopimus ei edellyttäisi, että työaikamuodossa TAM36 pitäisi olla juhannusviikon torstaina yövuoro, jouluaaton aattona yövuoro tai pääsiäislauantaina ylipäänsä työvuoroja, vaan että työnantaja päättäisi käynnistä työnjohto-oikeudellaan.

Työehtosopimuksen 6.7 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä (TAM36) keskimääräinen säännöllinen työaika on 35,1 tuntia viikossa kalenterivuoden aikana. Näin ollen neljän työvuoron keskimääräisen työajan pitää olla 35,1 tuntia viikossa jokaisena kalenterivuonna.

Työehtosopimuksen 6.7 kohdan toinen kappale selventää, miten kalenterivuotta koskeva edellisessä kappaleessa todettu keskimääräinen viikkotyöaika on muodostettu. Kappaleessa todetaan vuosittaisen työajan olevan 1654 tuntia, joka on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi (47,14 viikkoa x 35,1 tuntia = 1654 tuntia).

Työehtosopimuksen edellyttämään vuosittaiseen työaikaan voivat vaikuttaa lyhentävästi työehtosopimuksen 16 §:n arkipyhäkorvauksia koskevat määräykset. Arkipyhäkorvausta koskevan määräyksen perusteella työnantaja voi keskeyttää työt muuksi viikonpäiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvalta arkipyhältä ja maksaa työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkan keskituntiansion mukaan tai vaihtoehtoisesti teettää kyseisille arkipyhille sijoittuvat työvuorot osana 1654 tunnin vuotuista säännöllistä työaikaa, jolloin työntekijä on oikeutettu kyseiseltä ajalta työehtosopimuksen mukaisiin juhlapyhäkorotuksiin. Mikäli työnantaja päättää keskeyttää työt edellä mainittuina arkipyhinä, lyhenee vuosittainen työaika vastaavasti.

Työehtosopimuksen 16 §:n sisältämä luettelo arkipyhistä on tyhjentävä, eikä sen perusteella voida keskeyttää töitä vastaajayhtiön väittämällä tavalla juhannusaaton aaton yövuoron osalta, jouluaaton aaton yövuoron osalta tai pääsiäislauantain osalta, jotka ovat tavallisia arkipäiviä. Työvuoroja ei voida kyseisiltä päiviltä poistaa silläkään perusteella, että toisin kuin vastaajayhtiö väittää, keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan 35,1 tuntia viikossa tulee toteutua kalenterivuosittain. Työnantajan väite siitä, että työehtosopimuksen kannalta olisi riittävää se, että keskimääräinen säännöllinen vuosittainen työaika toteutuu pidemmällä aikavälillä, on yksiselitteisesti työehtosopimuksen sanamuodon vastainen ja väärä.

Työehtosopimuksen 6.7 kohdan toisessa kappaleessa on lisäksi todettu nimenomaisesti, että keskimääräinen viikkotyöaika voi vaihdella kalenterivuosittain työntekijäkohtaisesti ainoastaan vuororyhmästä, vuosilomaoikeudesta tai muista lain tai työehtosopimuksen mukaisista vapaista johtuen. Edellä kerrottu listaus on tyhjentävä. Vuotuinen työaika voi eri vuoroilla vaihdella (lähinnä riippuen siitä, milloin ko. vuoro aloittaa kalenterivuoden työn) vuosittain, kunhan neljän vuoron keskimääräinen viikoittainen työaika on työehtosopimuksen edellyttämä 35,1 tuntia. Työntekijäkohtaisesti vuotuinen työaika voi vaihdella myös sen vuoksi, että henkilö ei ole ansainnut täyttä vuosilomaa. Tämän lisäksi kohdassa todetaan, että vuosittainen työaika voi vaihdella myös lain tai työehtosopimuksen mukaisista vapaista johtuen. Tällaisia vapaita ovat ainoastaan työehtosopimuksen 16 §:ssä mainitut arkipyhät. Edellä kuvattu määräys olisi luonnollisesti täysin turha, mikäli työnantajalla olisi vastaajayhtiön väittämä yleinen oikeus poistaa työvuoroja työntekijöiltä haluamassaan laajuudessa.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa vastaajayhtiö on poistanut työntekijöiltä juhannusviikon torstaina 23.6.2022 kello 22.00 alkavan yövuoron, jouluaatonaaton 23.12.2022 kello 22.00 alkavan yövuoron sekä pääsiäislauantain 8.4.2023 aamu-, ilta- ja yövuorot. Mainitut päivät ovat normaaleja arkipäiviä ja siten säännöllistä työaikaa työaikamuodossa TAM36. Pääsiäislauantain osalta työnantaja on vielä huhti-syyskuun 2022 sheemassa merkinnyt kyseiselle päivälle työvuorot työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Kun vastaajayhtiössä on käytössä tuntipalkkaan perustuva palkkajärjestelmä, merkitsee työnantajan suorittama työehtosopimukseen perustumaton työvuorojen yksipuolinen poistaminen palkanmenetystä työntekijöille tekemättä jääneiden tuntien osalta.

Toinen kannevaatimus

Työvuorojen poistaminen edellä mainituilta työntekijöiltä merkitsee käytännössä työntekijöiden lomauttamista kyseisten työvuorojen osalta. Kun tehtaalla ei ole käyty minkäänlaisia työntekijöiden lomauttamista koskevia muutosneuvotteluita, rikkoo vastaajayhtiön menettely asiassa työehtosopimusta ja yhteistoimintalakia.

Vastaajayhtiötä sitovan työehtosopimuksen 30 §:n mukaan yhteistoimintalain 16–20 §, 23–24 §, 27 § ja 44 § tulevat noudatettaviksi työehtosopimuksen osina. Näin ollen tehtaalla olisi tullut käydä lomautusta koskevat muutosneuvottelut työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä. Kun näin ei ole tapahtunut on työnantaja lomauttanut työntekijät jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain määräyksiä.

Kolmas kannevaatimus

Kun vastaajayhtiössä on käytössä tuntipalkkaan perustuva palkkajärjestelmä, merkitsee työnantajan suorittama työehtosopimukseen perustumaton työvuorojen yksipuolinen poistaminen palkanmenetystä työntekijöille tekemättä jääneiden tuntien osalta.

Pääsiäislauantain aamuvuoroa lukuun ottamatta työntekijöiden palkanmenetys on kahdeksan tunnin palkka 200 prosentilla korotettuna vuoro- ja lauantailisineen työehtosopimuksen 17 §:n ja 15 §:n 1. kohdan ja 15 §:n 3. kohdan mukaisesti. Vastaavasti pääsiäislauantain aamuvuorosta työntekijöiden palkanmenetys on kahdeksan tunnin palkkaa vastaava määrä lisättynä työehtosopimuksen 15 §:n 3. kohdan mukaisella lauantailisällä.

Neljäs ja viides kannevaatimus

Hyvityksen suuruutta määrättäessä tulee yhteistoimintalain 44 §:n mukaan ottaa huomioon velvoitteen rikkomisen laatu ja laajuus sekä sen moitittavuus, työnantajan pyrkimykset korjata menettelynsä, työntekijään kohdistetun toimenpiteen luonne, työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Rikkomisen laadun, laajuuden ja moitittavuuden osalta nyt kysymyksessä oleva säännölliseen työaikaan kohdistuva työvuorojen poisto merkitsee sitä, että muutosneuvottelut asiassa on laiminlyöty kokonaan. Menettelyn laajuuden osalta on huomattava, että nyt kysymyksessä olevan asian lisäksi vastaavia työvuorojen poistoja on tehty myös UPM-Kymmene Oyj:n Raumacellin tehtaalla työaikamuodon TAM35 osalta, joka kuuluu samaan konserniin vastaajayhtiön kanssa. Vastaavalla tavalla on menetelty myös UPM Raflatac Oy:n Tampereen tehtaalla.

Menettelyn moitittavuutta kuvaa se, että joulukuussa 2022 lähetetyistä sähköposteista ilmenevällä tavalla vastaajayhtiö on aluksi perustanut menettelynsä työehtosopimuksen 6.9 kohdan joulu- ja juhannuspyhäjaksoja koskevaan työehtosopimuskohtaan. Vastaajayhtiölle on kerrottu sen virheellisestä tulkinnasta 2023 helmikuussa Paperiliiton taholta ja edellytetty menettelyn korjaamista työehtosopimuksen mukaiseksi. Yhtiön havaittua, ettei kyseinen työehtosopimuskohta sovellu nyt käsiteltävään asiaan, yhtiö ei ole kuitenkaan korjannut menettelyään, vaan katsonut, että ”työehtosopimuksessa ei ole rajoituksia työvuorokiertomallille työaikamuodossa TAM36”.

Kun vastaajayhtiön täytyy tietää menettelynsä rikkovan työehtosopimuksen määräyksiä sekä yhteistoimintalakia, ja kun kysymyksessä on henkilöstömäärältään suuri maailmanlaajuinen konserni, jolla on käytössään runsaasti työehtosopimusosaamista, voidaan vaadittua 4.000 euron hyvitystä työntekijöille pitää perusteltuna.

VASTAUS

Vaatimukset

UPM Communication Papers Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10.500 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ensimmäinen ja kolmas kannevaatimus

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Kanne tulee hylätä jo sillä perusteella, että työehtosopimuksessa ei ole määräystä, joka edellyttäisi juuri pääsiäislauantain, juhannusviikon torstain yövuoron ja jouluaaton aaton yövuoron olevan säännöllistä työaikaa.

Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä, jonka mukaan töitä pitäisi tehdä työehtosopimuksen 6.7. kohdan mukaisessa keskeytyvässä kolmivuorotyössä jonakin tiettynä päivänä tai jokin päivä ei voisi olla työpäivä. Työehtosopimuksessa ei ole myöskään määritelty työvuorojen kiertomallia, vaan työnantaja voi toteuttaa keskimääräisen säännöllisen vuosityöajan päättämällään tavalla. Työehtosopimuksen 6.7. kohdan mukaisessa keskeytyvässä kolmivuorotyössä työntekoa ei ole myöskään rajoitettu tai pakotettu kantajan väittämällä tavalla jatkumaan maanantaista lauantaihin kolmessa vuorossa (aamu-, ilta- ja yövuoro). Työehtosopimuksessa ei ole myöskään määräystä, joka edellyttäisi töiden jatkamista pääsiäislauantaina, juhannusviikon torstaina tai jouluaatonaattona.

Työehtosopimuksen 6.7. kohdan mukaisesti järjestetyn keskeytyvän kolmivuorotyön säännöllisen työajan määrittely eroaa ratkaisevasti työehtosopimuksen 6.4. ja 6.5. kohtien mukaan järjestetyn säännöllisen työajan määrittelystä. Työehtosopimuksen kohdat 6.4. ja 6.5. koskevat työaikamuotoja TAM15, 25 ja 35. Näitä työaikamuotoja koskien säännöllinen työaika on määritelty keskimäärin 40 tunnin säännöllisenä viikoittaisena työaikana ja säännöllistä työaikaa lyhentävät työehtosopimuksessa määritellyt vapaapäivät ja työajan lyhennysvapaat.

Työehtosopimuksen 6.7. kohdan keskeytyvä kolmivuorotyö (TAM36) rinnastuu säännöllisen työajan määrittelyn osalta työehtosopimuksen kohtien 6.6. ja 6.8. mukaisiin työaikamuotoihin, joissa säännöllinen työaika on määritelty ainoastaan vuosittaisena pitkän aikavälin keskiarvona ilman työehtosopimuksessa määriteltyjä työaikaa lyhentäviä vapaapäiviä. Työehtosopimuksen kohdat 6.6. ja 6.8. koskevat jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä (TAM17/27) ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä (TAM37).

Paperiliitto on esittänyt tätä asiaa koskevan erimielisyyden syntymisen jälkeen työehtosopimusta muutettavaksi niin, että keskeytyvässä kolmivuorotyössä työ olisi rajattu kolmeen vuoroon kuutena päivänä viikossa maanantaista lauantaihin. Lisäksi Paperiliitto on esittänyt työehtosopimusta muutettavaksi niin, että keskeytyvään kolmivuorotyöhön olisi määritelty työvuorojen kiertomalli. UPM Communication Papers Oy ei ole hyväksynyt Paperiliiton esittämää muutosta, eikä Paperiliiton esittämiä muutoksia ole siten otettu osaksi työehtosopimusta.

Sen jälkeen, kun UPM Communication Papers Oy ei kevään 2024 työehtosopimusneuvotteluissa hyväksynyt Paperiliiton esitystä, Paperiliitto esitti valtakunnalliseen paperiteollisuuden työehtosopimukseen perustuneen työaikaoppaan ottamista työehtosopimuksen ulkopuoliseksi ohjeeksi. UPM Communication Papers Oy ei hyväksynyt tätäkään esitystä. Työaikaoppaalla ei ole mitään yhteyttä UPM Communication Papers Oy:n työehtosopimukseen ja sen ottaminen edes työehtosopimuksen ulkopuoliseksi tulkintaohjeeksi on nimenomaisesti UPM Communication Papers Oy:n puolelta työehtosopimusneuvotteluissa torjuttu, joten sillä ei ole mitään merkitystä asian ratkaisemiselle.

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen 6.10.1 kohdassa keskeytyvän kolmivuorotyön säännöllinen työaika oli määritelty enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Tätä 40 tunnin säännöllistä viikkotyöaikaa lyhensivät vuosiloman lisäksi työehtosopimuksen 6.10.2 kohdan vuorovapaat, 6.11. mukaiset arkipyhiltä ansaittavat vuorovapaat sekä arkipyhäviikkojen säännöllistä työaikaa koskeva määräys (TES 6.3.1.). UPM Communication Papers Oy:n ja Paperiliiton välinen työehtosopimus ei sisällä mitään näistä työehtosopimusmääräyksistä koskien keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM36). Oppaalla tai paperiteollisuuden työehtosopimuksen tulkintakäytännöillä ei tästäkään syystä ole merkitystä asian ratkaisemiselle, koska säännöllinen työaika on näissä työehtosopimuksissa määritelty eri tavoin.

Paperiliitto nosti tätä asiaa koskevan kanteen sen jälkeen, kun UPM Communication Papers Oy ei kevään 2024 työehtosopimusneuvotteluissa hyväksynyt työaikamuotojen kirjaamista työehtosopimukseen Paperiliiton esittämällä tavalla eikä hyväksynyt työaikaopasta työehtosopimuksen ulkopuoliseksi tulkintaohjeeksi.

Kun työehtosopimuksessa ei ole muuta määrätty, työvuorot voidaan siten sijoittaa työaikalain 6 §:ää koskevan hallituksen esityksen (158/2018 vp) mukaisesti niin, että vuoroja ei tarvitse olla kaikkina viikonpäivinä yhtä monta. Vuorot voivat niin ikään alkaa eri viikonpäivinä eri aikaan. Vuorotyö voi olla joko keskeytymätöntä tai keskeytyvää siten, että työntekijät työskentelevät eri aikoina tietyn päivistä tai viikoista muodostuvan jakson aikana. Työvuorojärjestelyt kuuluvat pääosin työnantajan työnjohtovallan piiriin (TN 1348-98, HE 34/1996 vp).

Edellä mainituista seikoista johtuen työehtosopimuksen keskimääräisen vuosityöajan toteutumista ei voida työehtosopimuksen 6.7. kohdan mukaisesti järjestetyssä työajassa ratkaista tarkastelemalla, onko jonain tiettynä päivänä tai tietyn päivän yövuorossa tehty töitä vai ei. Työehtosopimuksen määräysten kannalta olennaista on ainoastaan, että työehtosopimuksen mukainen keskimääräinen säännöllinen vuosittainen työaika toteutuu pidemmällä aikavälillä.

Keskeytyvän kolmivuorotyön (TAM36) työehtosopimuksen mukainen vuosityöaika 1.654 tuntia toteutetaan laskennallisesti neljän vuoron keskimääräisenä vuosittaisena työaikana ja siihen lisättävillä vuosittaisen työajan tasausvuoroilla (”pikku a/i”). Tasausvuorojen määrä pidetään vuosittain samana kaikille neljälle vuorolle ja näin ollen se tasoittuu neljän vuoron vuoromallissa neljän vuoden aikana.

Työnantaja voi toteuttaa keskimääräisen säännöllisen vuosityöajan valitsemallaan tavalla. Työnantaja on vuonna 2024 toteuttanut työehtosopimuksen keskimääräisen säännöllisen vuosittaisen työajan lisävuoroilla. Työehtosopimuksen säännöllisen työajan voi siten toteuttaa myös tekemällä työtä myös muina kuin kanteessa mainittuina ajankohtina.

Työehtosopimuksen yksi- ja kaksivuorotyön sekä keskeytyvän kolmivuorotyön (TAM35) säännöllistä työaikaa koskevissa työehtosopimuksen 6 §:n määräyksissä (TES 6.4.1. ja TES 6.5) on määritelty vapaapäivät. Vapaapäiviä kyseisissä työaikamuodoissa ovat työehtosopimuksessa määritellyt päivät. Nämä vapaapäivät lyhentävät, yhdessä erillisten työajanlyhennysvapaiden kanssa, työehtosopimuksen mukaista keskimääräistä 40 tunnin viikoittaista säännöllistä työaikaa. Sen sijaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä (TAM36), jatkuvassa yksi- ja kaksivuorotyössä (TAM 17, 27) ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (TAM37) ei ole määritelty erillisiä vapaapäiviä, vaan niissä säännöllinen työaika on määritelty keskimääräisenä viikko- ja vuosityöaikana, jossa on jo huomioitu säännöllistä työaikaa lyhentävät vaikutukset. Työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset arkipyhät eivät määritä työn keskeyttämistä tai jatkamista pääsiäisviikon lauantaina, juhannusaaton yövuorossa tai jouluaaton aaton yövuorossa keskeytyvässä kolmivuorotyössä.

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välisellä paperiteollisuuden työehtosopimuksella tai sen tulkintakäytännöllä ei ole merkitystä tässä asiassa. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.12.2021. Tämän jälkeen paperiteollisuudessa ei ole ollut valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta, vaan työehtosopimusten solmiminen siirtyi Metsäteollisuus ry:ltä alan yrityksille. UPM-Kymmene Oyj:n ja sen tytäryhtiöistä muodostuvassa UPM-konsernissa jokainen yhtiö ja liiketoiminta on vastannut itsenäisesti työehtosopimuksen solmimisesta Paperiliiton kanssa. Riidanalainen työehtosopimus tuli voimaan 22.4.2022 lähes neljän kuukauden lakon jälkeen.

Vaatimusten määristä

UPM Communication Papers Oy:n näkemyksen mukaan työnantaja voi keskeytyvässä kolmivuorotyössä toteuttaa työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan päättämänään ajankohtana.

Työehtosopimuksesta ei voida kantajan esittämin tavoin johtaa, että palkan menetys kohdistuisi nimenomaan tietyille työvuoroille, joista pääsiäislauantain aamua lukuun ottamatta maksetaan 200 %:lla korotettu palkka.

Mikäli työtuomioistuin päätyisi arvioimaan, että työehtosopimuksen mukainen säännöllinen keskimääräinen työaika ei ole täyttynyt kantajan esittämällä määrällä, niin mahdollinen palkkakompensaatio pitäisi laskea työehtosopimuksen 13 §:n keskituntiansion mukaisesti, joka sisältää vuorotyölisistä ja lauantailisistä muodostetun keskimääräisen lisän, ja lisättynä työehtosopimuksen 6.7.1. kohdan mukaisella ansiolisäprosentilla 8,3 %.

Toinen, neljäs ja viides kannevaatimus

Kantaja vaatii, että tietyt ajankohdat vahvistetaan työntekijän säännölliseksi työajaksi ja että näiltä ajanjaksoilta maksetaan säännöllisen työajan mukainen palkka. Samanaikaisesti kantaja kuitenkin väittää, että työntekijät ovat olleet kyseisinä ajankohtina tosiasiallisesti lomautettuina. Tämä vaatimusten yhdistelmä on oikeudellisesti ja loogisesti ristiriitainen. Työntekijä ei voi olla samanaikaisesti lomautettuna ja oikeutettu säännöllisen työajan mukaiseen palkkaan .

UPM Communication Papers Oy ei ole lomauttanut työntekijöitä kantajan väittäminä ajankohtina. UPM Communication Papers Oy:n Kymin tehtaalla on käyty lomautuksia koskevat muutosneuvottelut vuonna 2023. Neuvotteluiden pohjalta työnantaja päätti, että tehtaan henkilöstöä voidaan lomauttaa tilapäisesti korkeintaan 90 päivän ajan 13.2. ja 31.8.2023 välisellä ajalla. Lomautukset tehtaalla toteutettiin pidempinä ajanjaksoina kuin yksittäistä päivää tai yksittäistä työvuoroa koskevina. Lomautukset toteutettiin lähtökohtaisesti viikon pituisina ajanjaksoina.

Asiassa on kysymys varsin tavanomaisesta työehtosopimuksen työaikamääräyksiä ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevasta tulkinta-asiasta, jossa UPM Communication Papers Oy on perustellusti eri mieltä kantajan esittämästä näkemyksestä. UPM Communication Papers Oy:n tulkinta työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevasta määräyksestä on perustunut sen selkeään sanamuotoon. Paperiliiton esittämä tulkinta on työehtosopimuksen sisältöön nähden erikoinen ja poikkeuksellinen.

Työnantaja on julkaissut vuoden 2022 juhannusviikkoa koskevan työvuorokalenterin huhtikuussa 2022, vuoden 2022 jouluviikkoa koskevan työvuorokalenterin kesäkuussa 2022 ja vuoden 2023 pääsiäistä koskevan työvuorokalenterin marraskuussa 2022. Paikallinen ammattiosasto on tehnyt asiaa koskevan erimielisyysmuistion vasta 8.11.2023. Paikallisella ammattiosastolla olisi ollut mahdollisuus tehdä erimielisyysmuistio ja vaatia työehtosopimuksen vastaisena pitämänsä asiantilan käsittelyä erimielisyysneuvotteluprosessissa työvuorokalenterien julkaisun jälkeen.

Kantajan viittaamalla UPM-Kymmene Oyj:n RaumaCell tehtaan työaikajärjestelyillä ei ole merkitystä tässä asiassa, koska kysymyksessä on eri yhtiö, erilainen vuorojärjestely ja eri työehtosopimus.

Edellä mainituista syistä UPM Communication Papers Oy:tä ei tule tuomita maksamaan yhteistoimintalain mukaista hyvitystä tai hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Kantajan vaatimus yhteistoimintalain mukaisesta hyvityksestä on perusteeton ja suhteeton kantajan väittämän rikkomuksen laatuun nähden.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Vastaajayhtiön Kymin tehtaan työvuorokalenteri huhti-syyskuu 2022

2. Vastaajayhtiön Kymin tehtaan työvuorokalenteri heinä-joulukuu 2022

3. Vastaajayhtiön Kymin tehtaan työvuorokalenteri tammi-huhtikuu 2023

4. Säännöllisen työajan järjestäminen paperiteollisuudessa -niminen opas

5. UPM:n ja Paperiliiton välillä 5.9.2022 sovitut arkipyhiä koskevat täsmennykset UPM Communication Papers Oy:n ja UPM Raflatac Oy:n työehtosopimuksiin

6. Yhtiön HR-osaston sähköpostikirjeenvaihto jouluaaton aaton yövuoron pois jättämisestä

7. Raportti sovittelijalle 30.3.2022 erimielisistä kohteista Paperiliiton kokonaisesitys UPM Communication Papers Oy:lle 12.4.2022

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto r.y:n välisen Paperiteollisuuden työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevat määräykset keskeytyvästä kolmivuorotyöstä (TAM36)

2. Paperiliiton muutosesitys työehtosopimukseen 15.4.2024

3. Paperiliiton työehtosopimuksen muutosesitys UPM Communication Papers Oy 23.4.2024

4. UPM Communication Papers Oy:n Kymin tehtaan työvuorokalenterit osastoille A4, folio ja paperivarasto tammi-huhtikuu 2024

5. UPM Communication Papers Oy:n Kymin tehtaan työvuorokalenterit osastoille A4, folio ja paperivarasto touko-syyskuu 2024

6. UPM Communication Papers Oy:n Kymin tehtaan työvuorokalenteri loka- joulukuu 2024

7. UPM-Kymmene Oyj:n ja Paperiliitto ry:n välisen selluliiketoiminnan työehtosopimuksen määräys kohta 6.6. Säännöllinen työaika (TAM35)

8. UPM Communication Papers Oy:n esitys kokonaisesitys Paperiliitolle työehtosopimuksesta 8.4.2022 klo 12.24, sivut 1–11

9. UPM Communication Papers Oy:n vastaus Paperiliiton esitykseen 8.4.2022 klo 15.02

10. UPM Communication Papers Oy:n kokonaisesitys 8.4.2022 klo 16.55, sivut 1–12

Kantajan henkilötodistelu

1. A, Paperiliitto ry:n liittosihteeri

2. B, Paperiliitto ry:n työehtoasiantuntija

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, työmarkkinajohtaja, UPM-Kymmene Oyj

2. D, henkilöstöjohtaja, UPM Communication Papers Oy

3. E, tehtaanjohtaja, UPM Communication Papers Oy:n Kymin paperitehdas

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, ovatko juhannusviikon torstain yövuoro 23.6.2022, jouluaatonaaton yövuoro 23.12.2022 sekä pääsiäislauantain 8.4.2023 aamu- ilta- ja yövuorot olleet kanteessa tarkoitetuilla keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM36) tekevillä työntekijöillä työehtosopimuksen 6.7 kohdassa tarkoitettua säännöllistä työaikaa ja onko työnantaja tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, kun työnantaja ei ollut merkinnyt kyseisille ajankohdille työvuoroa eikä siten myöskään maksanut niiltä palkkaa. Jos kantajan vahvistusvaatimus hyväksytään, asiassa on vielä ratkaistava kysymys siitä, miten työvuoroilta suoritettava palkkasaatava tulee laskea.

Asiassa vallitsee erimielisyys myös siitä, oliko työnantaja tosiasiassa lomauttanut työntekijät, kun työvuorokalenteriin ei ollut merkitty työvuoroja edellä mainituille ajankohdille eikä keskimääräinen säännöllinen työaika 35,1 tuntia viikossa ole vuosina 2022 ja 2023 täyttynyt, ja onko työnantaja näin toimien rikkonut työehtosopimuksen 30 §:n yhteistoimintaa koskevia määräyksiä ja tuleeko se velvoittaa maksamaan työntekijöille yhteistoimintalain mukaista hyvitystä.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan todistajina liittosihteeri A:ta ja työehtoasiantuntija B:tä. Vastaajan todistajina on kuultu UPM-Kymmene Oyj:n työmarkkinajohtajaa C:tä, UPM Communication Papers Oy:n henkilöstöjohtajaa D:tä ja Kymin paperitehtaan johtajaa E:tä.

A on kertonut, että paperiteollisuudessa eri työaikamuotojen (TAM) ensimmäinen numero kertoi sen, kuinka monta vuoroa työskenteli vuorokaudessa. Numero 1 tarkoitti päivätyötä, 2 kaksivuorotyötä ja 3 kolmea vuoroa vuorokaudessa. Jälkimmäinen numero taas kertoi sen, kuinka monena päivänä viikossa työskenneltiin. Numero 5 tarkoitti viittä päivää maanantaista perjantaihin, 6 kuutta päivää maanantaista lauantaihin ja 7 sitä, että tehtiin keskeytymätöntä vuorotyötä seitsemänä päivänä viikossa. Näistä lähtökohdista ei aiemmin ollut ollut riitaa. TAM36 tarkoitti siten kolmivuorotyötä, jossa tehtiin aamu-, ilta- ja yövuoroa kuutena päivänä viikossa maanantaista lauantaihin. Jos jostain poistettaisiin työvuoro, kyse ei enää olisi samasta työaikamuodosta. Jos tekemättömät tunnit siirrettäisiin muualle, työaikamuodon määrittäminen olisi hankalaa. Työaikamuodon määrittelyllä oli merkitystä esimerkiksi ansiolisäprosentin suuruuden kannalta.

A:n mukaan työt voitiin keskeyttää vain arkipyhinä. Silloin päivä merkittiin vapaapäiväksi ja maksettiin arkipyhäkorvaus. Työehtosopimukseen ei ollut kirjattu yksittäisten päivien osalta, milloin tuli olla työvuoroja. Sopimukseen oli sen sijaan kirjattu päivät, jolloin ei ollut työvuoroja tai jolloin oli vaihtoehtoisesti työvuoroja tai vapaata, kuten UPM:n sopimuksissa arkipyhinä.

UPM:n yrityskohtaisia työehtosopimuksia oli neuvoteltu valtakunnansovittelijan johdolla alkuvuodesta 2022. Työnantajan tavoitteena oli ollut, että kausipalkkajärjestelmästä siirryttäisiin tuntipalkkaan, vuorovapaat poistettaisiin ja vuotuista työaikaa pidennettäisiin. Eri työaikamuotojen määrittelyyn liittyen ei ollut tehty esityksiä. Paperiliitto oli tehnyt 8.4.2022 oman esityksensä, johon työnantaja oli kirjannut, että työnantajan piti pystyä vapaasti järjestämään työajat vuosityöaikojen puitteissa (V9). Paperiliitto ei missään vaiheessa ollut hyväksynyt työnantajan esitystä. Työaikojen järjestämistä koskevaan keskusteluun ei ollut palattu, vaan sovittelija oli pitänyt pohjalla vanhaa valtakunnallista sopimusta. Sovintoesityksessä oli päädytty työaikamuodon TAM36 osalta kalenterivuotta koskevaan keskimääräiseen viikottaiseen työaikaan. Työehtosopimuksen 6.7 sanamuoto oli tullut UPM:n esityksestä, jonka Paperiliitto oli hyväksynyt.

Loppuvuodesta 2022 A oli saanut tietää käsillä olevasta erimielisyydestä. Työnantaja oli tulkinnut juhlapyhäjaksoa koskevaa määräystä siten, että seisokin alkaminen voisi koskea myös keskeytyviä työaikamuotoja. Tämä oli selvästi virheellinen tulkinta. Sittemmin työnantaja oli muuttanut näkemystään siten, että työaikoja voitiin vapaasti muuttaa, ja että työnantaja voi poistaa työvuoroja. Vuonna 2024 oli sovittu työaikamuodon TAM37 osalta niin sanotuista tasausvuoroista. Ne eivät koskeneet työaikamuotoa TAM36.

Paperiliitto oli kevään 2024 työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt, että työaikaa lyhennettäisiin. Samalla se oli esittänyt, että selvennettäisiin sitä, millä tavalla työajat eri työaikamuodoissa järjestettiin. UPM ei ollut hyväksynyt esitystä.

B on kertonut työaikamuotojen sisällöstä, vuoden 2022 neuvotteluista, tämän erimielisyysasian käsittelystä ja Paperiliiton vuoden 2024 esityksestä olennaisilta osin samalla tavoin kuin A. Hän on lisäksi kertonut, että sovittelussa vuonna 2022 ei ollut ollut mitään puhetta työaikamuotojen määritelmistä tai siitä, miten eri työaikamuotoja voitiin käyttää. Sovittelija oli ottanut työaikamuotojen määräytymistä koskevan määräyksen (6.1 kohta) valtakunnallisesta työehtosopimuksesta suoraan. Työehtosopimuksen 6.7 kohdassa kalenterivuoden pituisella tasoittumisjaksolla tarkoitettiin B:n mukaan nimenomaan kalenterivuotta, eikä muusta neuvotteluissa ollut ollut puhetta. Bon katsonut, että tässä asiassa työnantajan ei ollut ollut mahdollista sijoittaa poistamiaan työvuoroja mihinkään muualle kalenterissa, sillä sunnuntai oli vapaapäivä ja töitä tehtiin joka viikko maanantaista lauantaihin, ja kyseisinä päivinä oli jo ollut aamu-, ilta- ja yövuoro töissä läpi vuoden.Työnantaja oli alkanut noudattaa tasausvuorokäytäntöä, jossa työvuorokalenteriin oli merkitty kaksi työvuoroa päällekkäin, mikä toimi käytännössä huonosti, eikä työehtosopimuksessa ylipäätään ollut määräyksiä lisävuoroista TAM36 osalta.

C on kertonut, ettäUPM Communication Papersin ja Paperiliiton väliset työehtosopimusneuvottelut oli aloitettu 23.3.2022. UPM oli ilmoittanut heti neuvotteluiden aluksi tavoittelevansa työajan pidennystä kaikissa työaikamuodoissa vapaalla sheemauksella ja ulkoistusmääräyksen purkamista, tai sitä, ettei uuteen työehtosopimukseen tulisi ulkoistusta rajoittavia määräyksiä. Paperiliitto oli vastustanut näitä esityksiä. Sovittelu osapuolten välillä oli alkanut 24.3.2022. Työaikamääräykset oli lopulta uudistettu UPM:n Paperiliitolle neuvotteluissa esittämän mukaisina ja niillä teksteillä. Osapuolet olivat hyväksyneet esityksen 22.4.2022. Keskeytyvää kolmivuorotyötä koskeva 6.7 kohdan määräys oli rakenteeltaan täysin erilainen kuin paperiteollisuuden työehtosopimuksen vastaava määräys. Vuosittainen työaika oli lyhennetty 1654 tuntiin ja tämä työajan lyhennys oli muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi, joka oli 35,1 tuntia. Työnantajan työn organisointi- ja johto-oikeuteen kuului päättää siitä, miten se toteutti vuosittaisen keskimääräisen työajan. Työaika saattoi vaihdella vuororyhmästä, vuosilomaoikeudesta tai muista lain tai työehtosopimuksen mukaisista vapaista johtuen. Kyse oli esimerkiksi perhevapaista, palvelusvuosikorvausvapaista, ylityövapaista tai muista henkilökohtaisia vapaista, joiden määrä vaihteli satunnaisesti henkilöittäin. Arkipyhiä koskeva määräys oli palkkamääräys, ei työaikamääräys.

Paperiliitto oli vuoden 2024 työehtosopimusneuvotteluissa esittänyt UPM Communication Papersille työehtosopimuksen muuttamista niin, että siihen olisi otettu tietyt määritellyt työvuorojen kiertomallit, mutta neuvotteluissa esitys oli torjuttu ja työehtosopimus oli jäänyt ennalleen.

D on kertonut vuoden 2022 työehtosopimusneuvotteluista olennaisilta osin samalla tavoin kuin C. Lisäksi hän on kertonut, että työnantajalla oli ollut tarkoitus uudistaa työaikamallia kokonaisuudessaan. Työaikamuotoon TAM36 oli haluttu vuosityöaika, ja vuorovapaajärjestelmä oli haluttu purkaa. Paperiliitto oli hyväksynyt muutokset muutoin, mutta aluksi osapuolet olivat olleet erimielisiä työajan pituudesta (V10). Lopulta teksti oli hyväksytty siten kuin työnantaja oli esittänyt. Valtakunnallisessa työehtosopimuksessa oli ollut hyvin yksityiskohtaiset työaikamääräykset, ja lähtökohtana työnantajan puolelta oli ollut, että rajoituksia ei enää hyväksytä, vaan työaikaa tuli pystyä järjestämään vapaasti vuosityöaikojen puitteissa (V9). Paperiliitto oli vuoden 2024 työehtosopimusneuvotteluissa ehdottanut vanhan Metsäteollisuus ry:n aikaisen työaikaoppaan ottamista työehtosopimuksen liitteeksi, mitä työnantaja ei ollut hyväksynyt, koska se oli halunnut pitää vuosityöajan käytön vapaana.

E on kertonut, että Kymin tehtaalla vuosittaista säännöllistä 1654 tunnin työaikaa hallinnoitiin siten, että vuosittain laskettiin neljän vuoron keskimääräinen työaika. Siitä ei päädytty vuosittain 1654 tuntiin, vaan vuoroja jäi vapaaksi. Vuosittaista työaikaa oli vuodesta 2024 tasattu vuosittaisen työajan tasausvuoroilla, joita kutsuttiin myös lisävuoroiksi (V5). Vuoden aikana annettiin samat määrät tasausvuoroja näille neljälle vuorolle, ja kun vuorokierto muuttui neljän vuoden aikana, vuosittainen työaika tasaantui neljän vuoden aikana. Tuplavuoroilla oli tasattu vuosittainen työaika 1654 tuntiin. Vanhan mallin mukaisella maanantaista lauantaihin työskentelyllä ei voitaisi edes saavuttaa 1654 tuntia minään vuonna. Lisävuoroilla oli järjestetty koulutusta tai aamu- ja iltapäivän tuplavuoroilla tasapainotettu tuotantoa, jos siinä oli jääty jälkeen.

Työnantaja oli tavoitellut uuden työehtosopimuksen mukaisilla työaikajärjestelyillä joustavaa työajan käyttöä, mikä oli kilpailukyvyn ylläpitämiseksi elintärkeää. Uudistetussa työaikamuodossa TAM36 työnantajalla oli mahdollisuus joustavoittaa työajan käyttöä merkitsemällä tasausvuoroja sellaiseen ajankohtaan, jossa oli tarve tasapainottaa jälkeen jäänyttä tuotantoa. Joustavan ajankäytön ansiosta työnantaja oli esimerkiksi voinut suunnitella kesälomakauden työvuorot siten, että tarve palkata kesälomasijaisia oli vähentynyt.

Arviointi ja johtopäätökset

UPM Communications Paper Oy:n työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevan 6 §:n 6.7 kohdan mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä TAM36 keskimääräinen säännöllinen työaika on 35,1 tuntia viikossa kalenterivuoden aikana. Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että vuosittainen työaika on lyhennetty pitkän aikavälin keskiarvona 1654 tuntiin ja työajan lyhennys on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Keskimääräinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaisesti vaihdella vuororyhmästä, vuosilomaoikeudesta tai muista lain tai työehtosopimuksen mukaisista vapaista johtuen.

UPM Communications Paper Oy:n Kymin tehtaalla juhannusviikon torstain yövuorolle 23.6.2022, jouluaatonaaton yövuorolle 23.12.2022 ja pääsiäislauantain 8.4.2023 aamu-, ilta- ja yövuoroille ei ole määritelty työvuoroja, vaan ne ovat olleet työvuorojärjestelmässä niin sanottuja viivapäiviä. Kantajan mukaan päivät ovat työaikamuodossa TAM36 olleet normaaleja työpäiviä ja siten säännöllistä työaikaa. Kanteessa mainituille tuntipalkkaisille työntekijöille työnantajan menettely on kantajan mukaan tarkoittanut palkanmenetystä, sillä työehtosopimuksen 6.7 kohdan mukainen säännöllinen työaika ei ole toteutunut. Riidatonta onkin, että vuosina 2022 ja 2023 keskimääräinen säännöllinen työaika 35,1 tuntia viikossa ei ole täyttynyt.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että edellä mainitut työvuorot ovat olleet kanteessa tarkoitetuille työntekijöille säännöllistä työaikaa. Kantajan mukaan työaikamuotoa TAM36 on vakiintuneesti tulkittu jo valtakunnallisen paperiteollisuuden työehtosopimuksen aikana siten, että töitä tehdään kolmessa vuorossa kuutena päivänä viikossa maanantaista lauantaihin, jolloin sunnuntai on vapaa ja työntekijöiden toinen vapaapäivä liikkuva. Kantaja on vedonnut tältä osin muun ohella paperiteollisuuden työaikaoppaaseen (K4). Edelleen kantaja on katsonut, että työaikamuodossa TAM36 työt voidaan keskeyttää vain arkipyhinä.

Asiassa on selvitetty, että työnantaja on aluksi perustanut menettelynsä työehtosopimuksen 6.9 kohtaan, joka sisältää määräyksen töiden keskeyttämisestä joulu- ja juhannuspyhäjaksoilla (K6). Määräyksen mukaan töiden keskeytys koskee kuitenkin vain työaikamuotoja TAM17, 27 ja 37, ja muissa työaikamuodoissa joulun ja juhannuksen juhlapyhäjaksoon sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä arkipyhien työajoista ja korvauksista. Työnantaja onkin erimielisyysasian myöhemmässä vaiheessa vedonnut sopimuksen 6.9 kohdan sijaan siihen, että sillä on työaikamuodossa TAM36 oikeus sijoittaa työvuorot ja toteuttaa keskimääräisen säännöllisen vuosittaisen työajan valitsemallaan tavalla.

Riidanalainen yrityskohtainen työehtosopimus on tullut voimaan vuonna 2022. Valtakunnalliseen paperiteollisuuden työehtosopimukseen verrattuna (V1) uudessa sopimuksessa on työaikamuodon TAM36 osalta siirrytty vuosityöaikaan, ja keskimääräiseksi säännölliseksi työajaksi on edellä todetuin tavoin sovittu 35,1 tuntia viikossa kalenterivuoden aikana. Kuten vastaaja on korostanut, työehtosopimuksessa ei määrätä, että töitä pitäisi tehdä kyseisessä työaikamuodossa jonakin tiettynä päivänä tai että jokin päivä ei voisi olla työpäivä. Työnantajan julkilausuttu tavoite uutta sopimusta solmittaessa olikin, että se voisi järjestää työajan vapaasti vuosityöaikojen puitteissa (V9, C, D). Henkilötodistelun perusteella tästä, tai ylipäätään eri työaikamuotojen käsitteiden määrittelystä ei ole käyty sovittelun aikana tarkempaa keskustelua. Paperiliiton ei ole selvitetty nimenomaisesti hyväksyneen tätä työnantajan tavoitetta (K8), mutta se on joka tapauksessa hyväksynyt työnantajan esityksen siirtymisestä vuosityöaikaan.

Lisäksi Paperiliitto on keväällä 2024 esittänyt kirjattavaksi, että työaikamuodossa TAM36 työ rajataan kolmeen vuoroon kuutena päivänä viikossa maanantaista lauantaihin (V2). Yhtiö ei ole hyväksynyt tätä esitystä. Se ei ole myöskään hyväksynyt Paperiliiton esitystä ottaa vanhan sopimuksen aikainen, edellä mainittu työaikaopas työehtosopimuksen ulkopuoliseksi tulkintaohjeeksi (V3). Työtuomioistuimen käsityksen mukaan Paperiliiton kantaa tukevaa päätelmää ei myöskään voida tehdä esimerkiksi työehtosopimuksen arkipyhäkorvausta koskevan 16 §:n tulkinnalla (K5).

Edellä todetuin tavoin riidatonta on, että vuosina 2022 ja 2023 keskimääräinen säännöllinen työaika 35,1 tuntia viikossa ei ole täyttynyt. Riidanalaisen määräyksen sanamuodon mukaan työajan tulee toteutua kalenterivuosittain. Kun työaika ei ole tasoittunut kalenterivuodessa työehtosopimuksessa edellytetyin tavoin, työnantaja on tältä osin rikkonut työehtosopimuksen 6.7 kohtaa. Kanteessa on kuitenkin vaadittu vahvistettavaksi, että juhannusviikon torstain yövuoro 23.6.2022, jouluaatonaaton yövuoro 23.12.2022 ja pääsiäislauantain 8.4.2023 aamu-, ilta- ja yövuoro ovat olleet kanteessa tarkoitetuille työntekijöille säännöllistä työaikaa. Edellä selostetuin perustein on katsottava, että kyseisiltä työajan tasoittumisjaksoilta puuttuvia tunteja ei työehtosopimuksen mukaan olisi välttämättä tullut teettää juuri mainittuina ajankohtina. Tästä syystä ensimmäinen vahvistusvaatimus ja siihen liittyvät hyvityssakkovaatimus ja suoritusvaatimukset on hylättävä.

Kantaja on lisäksi katsonut, että kyse on ollut tosiasiallisesti työntekijöiden lomauttamisesta, kun työnantaja on poistanut työntekijöiden työvuorot eikä työehtosopimuksessa edellytetty säännöllinen työaika ole vuosina 2022 ja 2023 toteutunut. Kantajan mukaan työnantaja on menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen 30 §:n yhteistoimintaa koskevia määräyksiä lomauttaessaan kanteessa tarkoitetut työntekijät ilman, että asiassa olisi käyty yhteistoimintalaissa tarkoitettuja muutosneuvotteluja.

Vaikka työtuomioistuin on edellä katsonut, että kanteessa tarkoitettuja ajankohtia ei voida vahvistaa työntekijöiden säännölliseksi työajaksi, se lausuu kantajan väitteestä siltä osin kuin työehtosopimuksessa edellytetty säännöllinen työaika ei ole vuosina 2022 ja 2023 toteutunut.

Työsopimuslain 5 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä. Säännöksessä viitatun 2 §:n mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Työtuomioistuin katsoo, että tämän tapauksen kaltaista työehtosopimuksen virheellistä soveltamista ei voida pitää tosiasiallisena lomautuksena. Työehtosopimuksen rikkomisen seuraamuksesta on säädetty erikseen työehtosopimuslain 7 §:ssä. Työnantajan ei siten voida katsoa rikkoneen työehtosopimuksen 30 §:n yhteistoimintaa koskevia määräyksiä eikä sitä voida velvoittaa maksamaan yhteistoimintalain mukaista hyvitystä työntekijöille.

Kanne on edellä lausutuilla perusteilla kokonaan hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto ry on asian hävinneenä velvoitettava korvaamaan UPM Communication Papers Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla.

UPM Communication Papers Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on 10.500 euroa. Yhtiön asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen 35 tuntia ja laskussa käytettynä tuntiveloitusperusteena on ollut 300 euroa. Paperiliitto on paljoksunut käytettyä tuntiveloitusperustetta 200 euroa ylittäviltä osin, koska yhtiön asiamies on UPM:n palveluksessa oleva juristi.

Työtuomioistuin on viimeaikaisessa oikeuskäytännössään pitänyt 240 euron tuntiveloitusperustetta kohtuullisena silloin kun asiamiehenä on toiminut asianosaisena olevan liiton palveluksessa oleva juristi (TT 2024:58). Tässäkin asiassa työtuomioistuin harkitsee kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi 240 euroa.

Kantaja on näillä perusteilla velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 8.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan UPM Communication Papers Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.400 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Tuomas Aarto, Juha Teerimäki, Sanna Rantala ja Samuli Hiilesniemi jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.