TT 2025:31

Kanteessa oli vaadittu vahvistamaan, että juhannusviikon torstain yövuoro oli ollut työntekijöille työehtosopimuksen keskeytyvää kolmivuorotyötä koskevan määräyksen mukaista säännöllistä työaikaa.

Tuomiossa katsottiin, ettei työehtosopimus edellyttänyt sitä, että kyseiseltä työajan tasoittumisjaksolta puuttuvat työtunnit olisi tullut teettää juuri kanteessa tarkoitettuna ajankohtana. Vahvistusvaatimus ja siihen liittyvät hyvityssakkovaatimus ja suoritusvaatimukset hylättiin.

Kysymys myös siitä, oliko työnantajan katsottava tosiasiassa lomauttaneen työntekijät ja tuliko se velvoittaa maksamaan yhteistoimintalaissa tarkoitettua hyvitystä työntekijöille, kun asiassa ei ollut käyty muutosneuvotteluita. Kanne hylättiin kokonaisuudessaan.

Asia

Työaika

Kantaja

Paperiliitto ry

Vastaaja

UPM-Kymmene Oyj

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.5.2025

Pääkäsittely 3.9.2025

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

UPM-Kymmene Oyj:n ja Paperiliitto ry:n välinen UPM-Kymmene Oyj:n selluliiketoiminnan työehtosopimus (voimassa 2022–2026) sisältää muun ohella seuraavat määräykset:

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

[- -]

6.6 Säännöllinen työaika (TAM35)

Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona 40 tuntia viikossa.

Vapaapäiviä keskeytyvässä kolmivuorotyössä (TAM35) ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto, loppiainen (mikäli loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina), jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, vapunpäivä-, uudenvuodenpäivä, loppiais- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai, pääsiäisen, helatorstain ja joulun jälkeinen lauantai, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

Vappu on työaikamuodossa TAM35 vapunaatosta klo 14.00 alkaen vapaapäivä. Vapunaaton ilta- ja yövuorolta maksetaan 8 tunnin arkipyhäkorvaus työehtosopimuksen 16 §:n mukaisin edellytyksin niille työntekijöille, joille kyseinen ilta- tai yövuoro olisi ollut säännöllinen työvuoro.

6.6.1 Työajan lyhennysvapaat (TAM35)

Vuotuista työaikaa lyhennetään otsikossa mainituissa työaikamuodoissa työajanlyhennysvapaita antamalla. Työajanlyhennysvapaita ansaitaan kalenterivuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työvuoroista tai työpäivistä seuraavasti:

Väh. 11 Työvuoroa/työpäivää =1

Työajanlyhennysvapaa

" 22 " =2

" 34 " =3 "

'' 46 '' =4 ''

" 56 " =5 "

" 68 " =6 "

" 80 " =7 "

" 91 " =8 "

" 102 " =9 "

" 114 " =10 "

" 125 " =11 "

" 137 " =12 "

" 148 " =13 "

" 159 " =14 "

" 171 " =15 "

" 183 " =16 "

" 199 " =17,5 "

Paikallisesti voidaan sopia keskeytyvän kolmivuorotyön lyhentäminen siten, että perjantain ja lauantain välinen yövuoro on vapaa joinakin viikkoina vuodesta.

Työajanlyhennysvapaat annetaan noudattaen 6.4.3 kohdan määräyksiä.

[- -]

6.9 Joulu- ja juhannuspyhäjaksot selluliiketoiminnassa

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (TAM37) ja jatkuvassa vuorotyössä (TAM 17, 27) joulun ja juhannuksen juhlapyhäjaksoilla työt jatkuvat säännöllisenä työaikana. Joulu- ja juhannuspyhäjaksot ovat seuraavat:

• Joulun juhlapyhäjakso alkaa jouluaaton aattona klo 22.00 ja päättyy tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 06.00.

• Juhannuksen juhlapyhäjakso alkaa juhannusviikon torstaina klo 22.00 ja päättyy juhannuksen jälkeisenä maanantaina klo 06.00.

Muissa työaikamuodoissa joulun ja juhannuksen juhlapyhäjakson sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä arkipyhien työajoista ja korvauksista.

[- -]

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET

[- -]

29 § Yhteistoiminta

Osapuolet ovat sopineet, että yhteistoimintalain 16–20 §, 23–24 §, 27 § sekä 44 § ovat tämän työehtosopimuksen osia. Erimielisyys yhteistoimintalain 44 §:n tarkoittamasta hyvityksestä ratkaistaan työehtosopimuksen mukaisessa sopimuksen tulkintamenettelyssä noudattaen yhteistoimintalaissa säädettyjä hyvityksen suuruuteen ja suorittamiseen vaikuttavia perusteita.

Työntekijällä ei ole oikeutta saattaa vaatimusta hyvityksen suorittamiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos työtuomioistuin ei kuitenkaan ole toimivaltainen käsittelemään tähän sopimukseen perustuvaa yhteistoimintalain 44 §:n mukaista vaatimusta hyvityksen suorittamisesta, voidaan vaatimus käsitellä yleisessä tuomioistuimessa.

Tämän sopimuksen osana olevaan yhteistoimintalain määräykseen liittyvää kysymystä ei voida saattaa yhteistoimintalain 46 §:n mukaisen seuraamuksen määräämiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Koko työehtosopimus on muuna oikeudenkäyntimateriaalina osana oikeudenkäyntiä.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

UPM-Kymmene Oyj:n RaumaCellin tehtaalla työskentelee noin 25 työntekijää, joista neljä työskentelee päivätyössä ja 21 keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Keskeytyvä kolmivuorotyö (TAM35) on tehtaalla järjestetty työehtosopimuksen 6.6. kohdan mukaisesti. Määräyksen mukaan keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona 40 tuntia viikossa.

Vuoden 2023 työvuorojärjestelmä on tehtaalla tehty koko vuotta 2023 koskevana, ja se on julkaistu 16.12.2022.

Helatorstain jälkeiselle perjantaille 19.5.2023 työvuorokalenteriin ei ollut merkitty työvuoroja. Kantajan mukaan päivä on ollut normaali arkipäivä ja siten työaikamuodossa TAM35 säännöllistä työaikaa. Koska palkkauksen perusteena on ollut tuntipalkka tehtyjen tuntien mukaisesti, työntekijöille on aiheutunut palkanmenetystä tekemättä jääneiden tuntien osalta. Työnantaja on työntekijöiden tehtyä asiasta erimielisyysmuistion 8.2.2024 todennut 15.3.2024, että työvuorokalenterissa on ollut virhe ja päivälle olisi tullut merkitä työajan lyhennysvapaa. Sama virhe todettiin erimielisyysneuvottelussa 28.8.2024. Työntekijöille on 7.2.2025 maksettu palkat helatorstain jälkeiseltä perjantailta 19.5.2023 kantajan vaatiman mukaisesti.

Myöskään juhannusviikon torstain 22.6.2023 yövuorolle ei ollut määritelty työvuoroa, vaan se oli merkitty työvuorojärjestelmässä niin sanotuksi viivapäiväksi. Kantaja on katsonut, että kyseinen päivä on niin ikään ollut normaali työpäivä ja siten myös yövuoron osalta säännöllistä työaikaa. Työvuoron puuttuminen on merkinnyt sitä, että työvuorolta ei ole maksettu palkkaa eikä työehtosopimuksen 6.6. kohdan mukainen säännöllinen työaika ole täyttynyt. Vastaajan mukaan kantajan tulkinta tarkoittaisi työajan pidentymistä verrattuna aikaisempaan työehtosopimukseen. Uudesta työehtosopimuksesta vuonna 2022 neuvoteltaessa Paperiliiton edellytyksenä oli, että työehtosopimuksen säännöllinen työaika ei saa pidentyä missään työaikamuodossa.

Erimielisyys vallitsee lisäksi siitä, onko työnantajan menettely tosiasiassa merkinnyt työntekijöiden lomauttamista 19.5. ja 22.6.2023 ja olisiko tehtaalla siten tullut käydä lomauttamista koskevat muutosneuvottelut. Vielä riitaa on siitä, miten mahdollinen palkkasaatava tulisi laskea.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

1) vahvistaa, että torstain 22.6.2023 yövuoro on ollut E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, J:lle ja K:lle UPM-Kymmene Oyj:n selluliiketoiminnan työehtosopimuksen 6 §:n 6. kohdan mukaista säännöllistä työaikaa

2) vahvistaa UPM-Kymmene Oyj:n rikkoneen UPM-Kymmene Oyj:n selluliiketoiminnan työehtosopimuksen 29 §:n yhteistoimintaa koskevia määräyksiä lomauttaessaan L:n, M:n, E:n, N:n, O:n, P:n, Q:n, F:n, R:n, S:n, G:n, H:n, T:n, U:n, V:n, J:n, K:n, W:n ja X:n 19.5.2023 sekä E:n, F:n, G:n, H:n, J:n ja K:n 22.6.2023 ilman, että asiassa olisi käyty yhteistoimintalain 17–23 §:ssä edellytettyjä muutosneuvotteluita

3) velvoittaa UPM-Kymmene Oyj:n maksamaan työehtosopimuksen 12, 15 ja 17 §:ään perustuvana palkkasaatavana E:lle 639,68 euroa, F:lle 805,12 euroa, G:lle 712,96 euroa, H:lle 858,72 euroa, J:lle 747,52 euroa ja K:lle 719,36 euroa 22.6.2023 poistetulta työvuorolta

4) velvoittaa UPM-Kymmene Oyj:n maksamaan työehtosopimuksen 29 §:n perusteella yhteistoimintalain 44 §:n mukaista hyvitystä 2.000 euroa edellä vaatimuskohdassa 2 mainituille työntekijöille lomautettuaan nämä tahallaan tai huolimattomuudesta 19.5.2023 ja 22.6.2023 ilman, että asiasta olisi käyty yhteistoimintalain 17–23 §:ssä tarkoitettuja muutosneuvotteluita

5) tuomitsee UPM-Kymmene Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta (kohta 1) ja

6) velvoittaa UPM-Kymmene Oyj:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 7.320 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ensimmäinen kannevaatimus

UPM-Kymmene Oyj:n Raumacellin tehtaalla pääosa työntekijöistä työskentelee keskeytyvässä kolmivuorotyössä työaikamuodossa TAM35. Työaikamuoto TAM35 tarkoittaa sitä, että työntekijät työskentelevät kolmessa vuorossa (aamu-, ilta- ja yövuoro) viitenä päivänä viikossa eli maanantaista, jolloin työviikko työehtosopimuksen mukaan alkaa, perjantaihin. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 8 viikon pituisena ajanjaksona 40 tuntia viikossa. Yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa Paperiliiton vaatimuksena oli, että aiemman valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa ei pidennetä.

Paperiliitto on saanut tietää vuoden 2023 helatorstain jälkeisen perjantain sekä juhannusviikon torstain yövuoron työvuorojen poistamisesta alkuvuodesta 2024. Tämän jälkeen on käynyt ilmi, että vastaavia työvuorojen poistamisia on tehty tehtaalla jo aiemminkin.

Työaikamuodolla TAM35 on ollut täysin vakiintunut sisältö paperiteollisuudessa jo valtakunnallisen työehtosopimuksen aikana. Sovittelija Y:n johdolla käydyssä sovittelussa keväällä 2022 UPM-Kymmene Oyj:n selluliiketoiminnan työehtosopimuksen osalta ei ollut missään vaiheessa esillä työaikamuotojen määrittelyyn tehtävät muutokset. Paperiliitto esitti keväällä 2024 muutosta TAM35 työaikamuotoa koskevaan tekstiin, mutta kysymys oli ainoastaan olemassa olevan tekstin selkeyttämisestä, ei sen sijaan tekstisisällön muutoksesta.

Työaikamuodon TAM35 vakiintunutta tulkintaa osoittaa myös hyväksyttyihin sovintoesityksiin 5.9.2022 osapuolten välillä tehty muutos koskien UPM Communication Papers Oy:n ja UPM Raflatac Oy:n työehtosopimusten 16 §:ssä mainittuja arkipyhäkorvauksia. Muutoksen perusteella työehtosopimuksen 16 §:ää täsmennettiin 5.9.2022 siten, että työaikamuodossa TAM35 työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi ja sunnuntaiksi sattuvalta arkipyhältä. Vastaavasti työaikamuodon TAM36 osalta arkipyhäkorvaus taas maksetaan muuksi viikonpäiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvalta arkipyhältä.

Työntekijän vuotuista työaikaa työaikamuodossa TAM35 lyhentävät vuosilomalain mukaiset vuosilomat, muille päiville kuin lauantaille tai sunnuntaille sattuvat arkipyhät (mikäli työt tällaisena päivänä keskeytetään työehtosopimuksen 16 §:n mukaisesti) sekä työehtosopimuksen 6.6.1. kohdan mukaiset työajan lyhennysvapaat. Edellä mainittu luettelo on tyhjentävä, minkä vuoksi kaikki muut päivät maanantaista perjantaihin ovat työntekijän säännöllistä työaikaa. Työehtosopimuksen 6.6.1. kohdan mukaisia työajanlyhennysvapaita voidaan sijoittaa ainoastaan säännölliseen työaikaan kuuluvien työvuorojen kohdalle, kuten työehtosopimuksen 6.4.3 kohdasta ilmenee. Työnantajan tulee ilmoittaa työajanlyhennysvapaasta vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista.

Työaikamuodossa TAM35 juhannusviikon torstain yövuoro (kuten myös jouluaaton aaton yövuoro) normaaliin arkipäivään sijoittuvana on säännölliseen työaikaan kuuluva työvuoro samalla tavalla kuin se oli ollut yrityskohtaista työehtosopimusta edeltäneessä Paperiteollisuuden työehtosopimuksessa. Tämä käy ilmi tehtaan vuoden 2022 sheemasta, jossa juhannusviikon torstain yövuorolle on sijoitettu työajan lyhennysvapaa. Samalla tavalla myös konsernin Tampereella sijaitsevalla Raflatacin tehtaalla (UPM Raflatac Oy:n työaikamuotoa TAM35 koskevat määräykset ovat samat kuin selluliiketoiminnassa) TAM35 työaikamuodon juhannusviikon torstaille on sijoitettu (kuten myös jouluaaton aaton yövuorolle) työajan lyhennysvapaa. Edelleen RaumaCellin 2024 vuoden sheemaan on juhannusviikon torstain yövuorolle merkitty työajan lyhennysvapaa. Tämä on kuitenkin muutettu jälkikäteen viivapäiväksi sillä perusteella, että ”T-vapaata ei voi antaa juhlapyhäjakson aikana”.

Vastaajan menettely juhannusviikon torstain yövuoron poistamisessa on perustunut työehtosopimuksen 6.9 kohdan virheelliseen tulkintaan, sillä ko. kohta työehtosopimuksessa koskee vain keskeytymätöntä kolmivuorotyötä (TAM37) sekä jatkuvaa kolmivuorotyötä (TAM17 ja TAM27), kun sen sijaan muissa työaikamuodoissa juhlapyhäjaksoon sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä arkipyhien työajoista ja korvauksista eli työehtosopimuksen 16 §:n määräyksiä. Vuoden 2025 sheema on tehty työehtosopimuksen mahdollistamalla tavalla, kun sekä juhannusviikon torstain yövuoro että myös jouluaaton aaton yövuoro on merkitty työajanlyhennysvapaiksi.

Työehtosopimuksen määräys siitä, että säännöllisen työajan on oltava 40 tuntia viikossa, merkitsee sitä, että juhannusviikon torstain yövuoro voi olla ainoastaan työvuoro, työajan lyhennysvapaa tai vuosilomapäivä. Mikäli työnantaja sijoittaa edellä mainitun työvuoron kohdalle ns. viivapäivän, ei säännöllinen viikkotyöaika toteudu ja kysymyksessä on työntekijän tosiasiallinen lomauttaminen.

Toinen kannevaatimus

Työvuorojen poistaminen kanteessa tarkoitetuilta työntekijöiltä merkitsee käytännössä työntekijöiden lomauttamista kyseisten työvuorojen osalta.

Työehtosopimuksen 29 §:n mukaan yhteistoimintalain 16–20 §, 23–24 §, 27 § ja 44 § tulevat noudatettaviksi työehtosopimuksen osina. Näin ollen tehtaalla olisi tullut käydä lomautusta koskevat muutosneuvottelut työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä. Kun näin ei ole tapahtunut, on työnantaja lomauttanut työntekijät jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain määräyksiä.

Kolmas kannevaatimus

Kun vastaajayhtiössä palkkauksen perusteena on tuntipalkka tehtyjen tuntien mukaisesti, on työnantajan suorittama työehtosopimukseen perustumaton työvuorojen yksipuolinen poistaminen merkinnyt palkanmenetystä työntekijöille tekemättä jääneiden tuntien osalta.

Juhannusviikon torstain yövuoron osalta työntekijöille olisi pitänyt maksaa kahdeksan tunnin palkka yövuorolisineen työehtosopimuksen 12 ja 15 §:n perusteella sekä työehtosopimuksen 17 §:n mukainen 300 prosentilla korotettu palkka. Työvuoro on ollut säännöllistä työaikaa ko. vuoron työntekijöille, eikä sille ole sijoitettu vuosilomaa. Juhannusviikon torstai ei myöskään ole työehtosopimuksen 16 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, eikä työnantaja ole sijoittanut työvuorolle työajan lyhennysvapaata.

Työnantaja olisi voinut työehtosopimuksen mahdollistamalla tavalla sijoittaa juhannusviikon torstain yövuorolle työajanlyhennysvapaan. Työehtosopimuksen 6.4.3 kohdan mukaan työajanlyhennysvapaasta olisi kuitenkin tullut ilmoittaa vähintään kaksi viikkoa ennen vapaan antamista. Kun työnantaja ei ole näin menetellyt, ei työnantaja voi jälkikäteen ”sijoittaa” kyseisen työvuoron kohdalle työajanlyhennysvapaata, minkä vuoksi työnantajan päätöksellä tekemättä jätetty työvuoro tulee korvata työehtosopimuksen 17 §:n osoittamalla tavalla.

Neljäs ja viides kannevaatimus

Hyvityksen suuruutta määrättäessä tulee yhteistoimintalain 44 §:n mukaan ottaa huomioon velvoitteen rikkomisen laatu ja laajuus sekä sen moitittavuus, työnantajan pyrkimykset korjata menettelynsä, työntekijään kohdistetun toimenpiteen luonne, työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Rikkomisen laadun, laajuuden ja moitittavuuden osalta nyt kysymyksessä oleva säännölliseen työaikaan kohdistuva työvuorojen poisto merkitsee sitä, että muutosneuvottelut asiassa on laiminlyöty kokonaan. Menettelyn laajuuden osalta on huomattava, että nyt kysymyksessä olevan asian lisäksi työntekijöiden työvuoroja on poistettu työehtosopimuksen vastaisesti myös UPM Communication Papers Oy:n sekä UPM Raflatac Oy:n työehtosopimusten piirissä työaikamuodossa TAM 36.

Menettelyn moitittavuutta taas osoittaa se, että UPM Raflatac Oy:ssä, jossa työaikamääräykset ovat samanlaiset kuin selluliiketoiminnassa, työnantaja on merkinnyt nyt riidanalaiset työvuorot säännölliseksi työajaksi, mikä osoittaa, että vastaajayhtiön osana UPM-konsernia täytyy olla selvillä menettelynsä työehtosopimuksen vastaisuudesta.

UPM-konserniin kuuluneita yhtiöitä on edellytetty korjaamaan työehtosopimuksen 6.9 kohdan virheellinen tulkintansa sen tultua julki helmikuussa 2023. RaumaCellin osalta vastaajayhtiön virheellinen menettely on tullut Paperiliiton tietoon helmikuussa 2024. Tästä huolimatta vastaajayhtiö on jatkanut menettelyään vielä vuoden 2024 aikana poistamalla juhannusviikon torstain yövuoron sekä jouluaaton aaton yövuoron kyseessä olevan vuoron työntekijöiltä.

Työehtosopimuslain mukainen hyvityssakkovaatimus kohdistuu työnantajan menettelyyn juhannusviikon torstain yövuoron 22.6.2023 osalta.

VASTAUS

Vaatimukset

UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että kanne hylätään ja että Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 10.500 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ensimmäinen ja kolmas kannevaatimus

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Työehtosopimuksessa ei ole määräystä, jonka mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä työntekijöiden pitäisi työskennellä maanantaista perjantaihin kolmessa vuorossa (aamu-, ilta- ja yövuoro). Työehtosopimuksen mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä säännöllinen viikkotyöaika toteutuu enintään kahdeksan viikon pituisen ajanjakson aikana. Kantajan esittämän näkemyksen mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä ei olisi ollenkaan keskimääräistä säännöllistä viikkotyöaikaa, vaan se toteutuisi joka viikko.

Paperiliitto on esittänyt tätä asiaa koskevan erimielisyyden syntymisen jälkeen työehtosopimuksen 6.6. kohtaa muutettavaksi niin, että keskeytyvässä kolmivuorotyössä työ olisi rajattu kolmeen vuoroon viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. Lisäksi Paperiliitto on esittänyt työehtosopimusta muutettavaksi niin, että kohdan 6.6. kohdan mukaiseen keskeytyvään kolmivuorotyöhön olisi määritelty työvuorojen kiertomalli. UPM ei ole hyväksynyt Paperiliiton esittämää muutosta, eikä Paperiliiton esittämiä muutoksia ole siten otettu osaksi työehtosopimusta.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä on myös määritelty eräät arkipyhäviikkojen lauantaipäivät vapaiksi. Kantajan esittämä näkemys tekisi tästä työehtosopimuksen määräyksestä merkityksettömän, mikäli työehtosopimus ei mahdollistaisi keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskentelyä muuten kuin maanantain ja perjantain välisenä aikana.

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välisellä paperiteollisuuden työehtosopimuksella tai sen tulkintakäytännöllä ei ole merkitystä tässä asiassa muuten kuin siltä osin, että UPM Sellun työehtosopimuksessa säännöllinen työaika oli tarkoitus pitää samana, ja tämän mukaan työnantaja on toiminut. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.12.2021. Tämän jälkeen paperiteollisuudessa ei ole ollut valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta, vaan työehtosopimusten solmiminen siirtyi Metsäteollisuus ry:ltä alan yrityksille. UPM-Kymmene Oyj:n ja sen tytäryhtiöistä muodostuvassa UPM-konsernissa jokainen yhtiö ja liiketoiminta on vastannut itsenäisesti työehtosopimuksen solmimisesta Paperiliiton kanssa Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välisen paperiteollisuuden työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä.

Tätä asiaa koskeva UPM-Kymmene Oyj:n selluliiketoimintaa koskeva työehtosopimus tuli voimaan lähes neljän kuukauden lakon jälkeen 22.4.2022. Paperiliitto nosti tätä asiaa koskevan kanteen sen jälkeen, kun UPM ei kevään 2024 työehtosopimusneuvotteluissa hyväksynyt työaikamuotojen kirjaamista työehtosopimukseen Paperiliiton esittämällä tavalla.

Juhannusviikon torstain yövuoroa koskeva vaatimus

Asiassa on kysymys siitä, onko kanteessa mainittujen työntekijöiden säännöllinen työaika jäänyt työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa lyhyemmäksi sen takia, että juhannusviikon torstain yövuorolle ei ollut määritelty työvuoroa vuonna 2023, vaan se oli työvuorojärjestelmässä ns. viivapäivä (työvuorokalenterissa merkintä -).

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että juhannusviikon torstaina on mahdollista tehdä työnantajan työnjohto-oikeudella säännöllinen työvuoro tai antaa kyseiselle ajankohdalle vapaa. Riita koskee vastaajan näkemyksen mukaan vain sitä, voiko juhannusviikon torstai olla myös ns. viivapäivä.

Työpaikalla 31.12.2021 asti sovelletun paperiteollisuuden työehtosopimuksen kohdan 6.3.1. mukaan keskeytyvässä vuorotyössä (tam 35, 36) juhannusviikon torstain klo 22.00 ja juhannusaaton klo 06.00 sekä jouluaaton aaton klo 22.00 ja jouluaaton klo 06.00 välinen aika oli voinut olla säännöllistä työaikaa, jolta oli maksettu kausipalkan lisäksi 200 %:n korotusosa. Keskeytyvässä vuorotyössä (tam 35, 36) oli voitu juhannusviikon torstain yövuorolle antaa vuorovapaa, jolta oli maksettu 100 %:n korotusosa. Jalostustehtaan ja -osaston työntekijän vuorovapailta maksettava korvaus oli määräytynyt kuitenkin keskituntiansion mukaisesti.

Tätä edellä mainittua määräystä on UPM:n RaumaCellin tehtaalla sovellettu ainakin vuodesta 2012 lähtien niin, että juhannusviikon juhannusta edeltävä viimeinen yövuoro on ollut työvuorokalenterissa niin sanottu viivapäivä. Tästä on alkanut työehtosopimuksen mukainen juhannusseisokki.

Juhannusseisokki alkoi vuoteen 2020 asti juhannusviikon keskiviikkona kello 22. Juhannusseisokkia lyhennettiin vuonna 2020 voimaan tullessa työehtosopimuksessa niin, että juhannusseisokki alkoi yhtä vuorokautta myöhemmin juhannusviikon torstaina kello 22.

UPM:n ja Paperiliiton välisessä tähän asiaan sovellettavassa työehtosopimuksessa ei ole vastaavaa määräystä, mutta juhannuksen juhlapyhäjakso on työehtosopimuksessa määritelty samasta ajankohdasta alkavaksi. Työehtosopimuksen 6.9. kohdan mukaan juhannuksen juhlapyhäjakso alkaa juhannusviikon torstaina kello 22.

UPM:n näkemyksen mukaan juhannusviikon torstain yövuoro voi olla myös uuden työehtosopimuksen perusteella säännöllistä työaikaa, sille voidaan antaa työajan lyhennysvapaa tai se voi olla niin sanottu viivapäivä.

Tämä näkemys perustuu siihen, että neuvoteltaessa yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta Paperiliiton edellytyksenä oli, että työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika ei saa UPM Sellun työehtosopimuksessa pidentyä missään työaikamuodossa. Kantajan esittämä näkemys tarkoittaisi käytännössä sitä, että juhannusviikon torstain yövuorolle siirrettäisiin työajan lyhennysvapaa joltain muulta työajan lyhennysvapaaksi merkityksi vuorolta. Tämä pidentäisi työntekijöiden säännöllistä työaikaa verrattuna UPM:n RaumaCellin tehtaan aiempaan soveltamiskäytäntöön.

Vaatimusten määristä

Mikäli työtuomioistuin päätyisi vahvistamaan, että juhannusviikon torstain yövuoro lasketaan osaksi säännöllistä työaikaa tai sille on annettava vapaa, niin asiassa tulee ratkaistavaksi, miten tämä tulisi työntekijöille korvata vuoden 2023 osalta.

UPM:n näkemyksen mukaan työnantaja voi keskeytyvässä kolmivuorotyössä käyttää työehtosopimuksen mukaista keskimääräistä säännöllistä työaikaa, jossa säännöllinen työaika tasoittuu työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan 8 viikon kuluessa. Työnantaja voi siten toteuttaa työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan päättämänään ajankohtana. Työehtosopimuksesta ei voida kantajan esittämin tavoin johtaa, että palkan menetys kohdistuisi nimenomaan tietylle yövuorolle, jolta maksetaan työehtosopimuksen perusteella 300 %:lla korotettu palkka.

UPM:n RaumaCellin tehtaalla on ollut juhannusviikolla 2023 höyrykatko, josta johtuen tuotantoa ei kyseisellä viikolla ole voitu tehdä. Mikäli kantajan tulkinta olisi oikea ja juhannusviikon torstain yövuoro olisi oltava säännöllistä työaikaa, kyseiselle ajankohdalle olisi sijoitettu työehtosopimuksen mukainen työajanlyhennysvapaa tai muu vapaa, joka olisi korvattu keskituntiansion mukaan ilman 300 % korotusta.

Edellä mainituista syistä mahdollinen palkkakompensaatio pitäisi laskea työehtosopimuksen mukaisen keskituntiansion mukaisesti seuraavasti:

• E 17,80 e/h x 8 h = 142,40 e

• F 24,88 e/h x 8 h = 199,04 h

• G 20,50 e/h x 8 h = 164,00 e

• H 24,92 e/h x 8 h = 199,36 e

• J 21,67 e/h x 8 h = 173,36 e

• K 20,89 e/h x 8 h = 167,12 e.

Toinen, neljäs ja viides kannevaatimus

Kantaja on vaatinut, että 22.6.2023 yövuoro vahvistetaan työntekijöiden säännölliseksi työajaksi ja että tältä ajanjaksoilta maksetaan säännöllisen työajan mukainen palkka. Samanaikaisesti kantaja on kuitenkin väittänyt, että työntekijät ovat olleet kyseisinä ajankohtina tosiasiallisesti lomautettuina. Tämä vaatimusten yhdistelmä on oikeudellisesti ja loogisesti ristiriitainen. Työntekijä ei voi olla samanaikaisesti lomautettuna ja oikeutettu säännöllisen työajan mukaiseen palkkaan. Sama ristiriita koskee helatorstaiviikon perjantaita 19.5.2023, jolta päivältä työnantaja on maksanut palkat työntekijöille.

UPM ei ole lomauttanut työntekijöitä kantajan väittäminä ajankohtina. Mahdolliset lomautukset olisi toteutettu kaikkia vuoroja koskevina koko viikon pituisina jaksoina.

Juhannusviikon torstain yövuoro on ollut UPM RaumaCellissä aina vapaa, joten työvuoron tekemättä jättäminen ei ole lomautukseen rinnastettavalla tavalla vähentänyt työntekijöiden säännöllistä työaikaa tai tuotantoa. Myös helatorstain jälkeinen perjantai on UPM RaumaCellissä ollut yleensä vapaapäivä .

UPM on toiminut juhannusviikon juhannusta edeltävän viimeisen yövuoron osalta työpaikalla vähintään vuodesta 2012 sovelletun käytännön mukaisesti. UPM on todennut jo erimielisyysneuvotteluissa, että helatorstain jälkeisen perjantain eli 19.5.2023 osalta työvuorokalenterissa on ollut virhe, ja työntekijöiden palkat on tältä päivältä maksettu.

Tehtaan luottamushenkilöt tai Paperiliitto ry eivät ole reklamoineet työehtosopimuksen vastaisena pitämäänsä vuoden 2023 työvuorokalenteria ennen helmikuuta 2024. Tehtaan luottamushenkilöt ovat ensimmäisen kerran nostaneet asian esille vasta 8.2.2024, kun asiaa koskeva paikallinen erimielisyysmuistio toimitettiin työnantajalle. Vuoden 2023 työvuorojärjestelmä on tehty koko vuotta 2023 koskevana, ja se on julkaistu tehtaalla 16.12.2022. Tehtaan luottamushenkilöillä olisi siten ollut hyvin aikaa riitauttaa työnantajan menettely ennen juhannusviikkoa vuonna 2023.

Kantajan viittaamalla UPM Communication Papers Oy:n tai UPM Raflatac Oy:n työaikajärjestelyillä ei ole merkitystä tässä asiassa, koska näissä edellä mainituissa yhtiöissä sovelletaan eri työehtosopimuksia, eikä yhtiöillä ole yhteistä tuotanto- tai henkilöstöjohtoa. Kantajan väite UPM Raflatac Oy:tä koskien on myös täysin yksilöimätön. Paperiliitto ei ole edes käynnistänyt mitään erimielisyysneuvottelua asiaa koskien.

Kantajan vaatimus yhteistoimintalain mukaisesta on perusteeton ja suhteeton kantajan väittämän rikkomuksen laatuun nähden.

Työnantaja on laatinut vuoden 2023 työvuorokalenterin juhannusviikon osalta samalla tavalla kuin ainakin vuodesta 2012 lähtien. Tällaisessa tilanteessa työntekijäpuolen tehtävä olisi ollut riitauttaa virheelliseksi katsomansa tulkinta. Riitautus on tehty vasta 8.2.2024. Hyvityssakkoseuraamuksen tuomitseminen edellyttää tahallisuuteen tai törkeän huolimattomuuden kaltaista piittaamattomuutta työehtosopimuksen rikkomisessa. Tämän tapauksen olosuhteissa ei ole tällaista piittaamattomuutta vuoden 2023 työvuorokalenterin laadinnan osalta, vaikka kantaja tulkinta hyväksyttäisiinkin.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

UPM Raumacell työvuorokalenteri vuodelta 2023
UPMRaumacell työvuorokalenterit toukokuu 2022, kesä-joulukuu 2022
UPMRaflatac Oy:n työvuorokalenteri vuodelta 2023
Säännöllisentyöajan järjestäminen paperiteollisuudessa -niminen opas
UPM:nja Paperiliiton välillä 5.9.2022 sovitut arkipyhiä koskevat täsmennykset UPMCommunication Papers Oy:n ja UPM Raflatac Oy:n työehtosopimuksiin
AlkuperäinenRaumaCell työvuorokalenteri vuodelle 2024
TuotantopäällikköZ:n viesti ja korjattu sheema vuodelle 2024
RaumaCelltyövuorokalenteri vuodelle 2025

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Paperiliiton muutosesitys työehtosopimukseen 15.4.2024

2. Työnantajan kanta RaumaCell erimielisyysasiaan työtuntijärjestelmän laatimisesta 15.3.2024

3. UPM-Kymmene Oyj:n selluliiketoiminnan vastine erimielisyysmuistioon 28.8.2024

4. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2012

5. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2013

6. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2014

7. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2015

8. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2016

9. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2017

10. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2018

11. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2019

12. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2020

13. UPM RaumaCell työvuorokalenteri vuodelta 2021

Kantajan henkilötodistelu

1. A, Paperiliitto ry:n liittosihteeri

2. B, Paperiliitto ry:n työehtoasiantuntija

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, UPM-Kymmene Oyj:n työmarkkinajohtaja

2. D, UPM:n RaumaCell tehtaan entinen johtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko juhannusviikon torstain 22.6.2023 yövuoro ollut kanteessa tarkoitetuilla keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM35) tekevillä työntekijöillä työehtosopimuksen 6.6. kohdassa tarkoitettua säännöllistä työaikaa ja onko työnantaja tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, kun se ei ollut merkinnyt kyseiselle yövuorolle työvuoroa eikä siten myöskään maksanut työvuorolta palkkaa. Asiassa on riidatonta, että tuntityötä tekevien työntekijöiden säännöllinen työaika ei ollut täyttynyt työehtosopimuksessa tarkoitetulta kahdeksan viikon pituisella tasoittumisjaksolla. Jos kantajan vahvistusvaatimus hyväksytään, asiassa on vielä ratkaistava kysymys siitä, miten työvuorolta suoritettava palkkasaatava tulee laskea.

Asiassa vallitsee erimielisyys myös siitä, oliko työnantaja tosiasiassa lomauttanut työntekijät, kun työvuorokalenteriin ei ollut merkitty työvuoroja helatorstain jälkeiselle perjantaille 19.5.2023 ja juhannusviikon torstain yövuorolle 22.6.2023, ja onko työnantaja näin toimien rikkonut työehtosopimuksen 29 §:n yhteistoimintaa koskevia määräyksiä ja tuleeko se velvoittaa maksamaan työntekijöille yhteistoimintalain mukaista hyvitystä.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan todistajina liittosihteeri A:ta ja työehtoasiantuntija B:tä. Vastaajan todistajina on kuultu työmarkkinajohtaja C:tä ja UPM:n RaumaCellin tehtaan entistä johtajaa D:tä.

A on kertonut, että paperiteollisuudessa eri työaikamuotojen ensimmäinen numero tarkoitti vakiintuneesti sitä, montako vuoroa oli päivässä, ja jälkimmäinen numero sitä, kuinka monena päivänä viikossa tehtiin töitä. TAM35 tarkoitti siten kolmivuorotyötä, jossa tehtiin aamu-, ilta- ja yövuoroa viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. Työvuoron siirtäminen viikolta lauantaille tai sunnuntaille ei A:n mukaan ollut mahdollista. Jos jonkun päivän osalta poistettaisiin vuoro ja siirrettäisiin se lauantaille, A:n tulkinnan mukaan kyse ei enää olisi työaikamuodosta TAM35. Työaikamuodossa TAM35 ei tasoittumisjaksoa tarvittu, koska töitä kun tehtiin viitenä päivänä viikossa, kolmessa vuorossa tehdyt 120 tuntia tasoittuivat 40 tuntiin yhden viikon aikana. Aiemmin valtakunnallisessa sopimuksessa sama säännöllistä työaikaa koskeva riidanalainen määräys koski myös työaikamuotoa TAM36, jossa tasoittumisjaksoa tarvittiin. Työehtosopimuksessa oli eri työaikamuodoille erilaiset määräykset esimerkiksi työajan lyhennysvapaista. Myös ansiolisäprosenttien määrät oli sovittu erikseen jokaisen työaikamuodon osalta. Aiemmin tulkinnat olivat A:n mukaan olleet tältä osin täysin riidattomat.

UPM:n yrityskohtaisia työehtosopimuksia oli neuvoteltu valtakunnansovittelijan johdolla alkuvuodesta 2022. Työnantajan tavoitteena oli ollut, että kausipalkkajärjestelmästä siirryttäisiin tuntipalkkaan, vuorovapaat poistettaisiin ja vuotuista työaikaa lisättäisiin. Paperiliiton tavoitteena oli ollut, ettei valtakunnallisen työehtosopimuksen mukainen työaika pitenisi. Nämä olivat olleet keskeisimmät riitakysymykset neuvotteluissa. Sovittelun tuloksena oli, että kausipalkkajärjestelmä poistettiin kaikista työehtosopimuksista ja tilalle tuli tuntipalkka. Vuorovapaat eli työajanlyhennysvapaat kuitenkin säilyivät. Lisäksi sopimukseen tuli mahdollisuus pidentää työaikaa, kun työnantaja saattoi nyt halutessaan teettää työtä myös arkipyhinä, jotka olivat aiemmin olleet työaikamuodossa TAM35 vapaapäiviä. Sopimusratkaisu kokonaisuudessaan oli rakennettu vanhan valtakunnallisen työehtosopimuksen pohjalle, johon oli tehty joitakin muutoksia. Siitä ei ollut ollut puhetta, että työaikamuodossa TAM35 ei tarvittu tasoittumisjaksoa lainkaan.

Alkuvuodesta 2024 A oli saanut tietää, että RaumaCellillä säännöllinen työaika ei ollut toteutunut. Työnantaja oli tulkinnut työehtosopimusta siten, että työt voitiin joulun ja juhannuksen juhlapyhien ajaksi keskeyttää myös muissa kuin keskeytymättömissä työaikamuodoissa. Keskeytyvissä työaikamuodoissa oli kuitenkin selkeät omat määräyksensä siitä, mitkä työvuorojärjestelmän päivät olivat vapaapäiviä. Myöhemmin työnantajan tulkinta oli muuttunut siten, että kyseisenä päivänä ei tarvinnut olla työvuoroa ylipäätään. Kevään 2024 työehtosopimusneuvotteluissa Paperiliitto oli esittänyt, että keskeytyvässä kolmivuorotyössä työpäivät olivat maanantaista perjantaihin. Kyse olisi ollut määräyksen selvennyksestä. UPM ei ollut hyväksynyt esitystä.

B on kertonut työaikamuotojen sisällöstä, vuoden 2022 neuvotteluista ja erimielisyysasian neuvotteluista vuonna 2024 olennaisilta osin samalla tavoin kuin A. Lisäksi hän on kertonut, että vuoden 2022 neuvotteluissa työaikamuotojen määrittely ei ollut ollut keskustelujen kohteena millään tavoin. Työaikamuodon TAM35 osalta työehtosopimuksen 6.6. kohdan teksti oli säilynyt samanlaisena muutoin, mutta esimerkit olivat jääneet pois. Kun töitä tehtiin kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa, tästä muodostui 40 tuntia joka viikko. Työaikaa toki lyhensivät vuosilomat, työajanlyhennysvapaat ja arkipyhät, jos työt silloin keskeytettiin ja maksettiin arkipyhäkorvaus. B:n mukaan riidanalaista juhannusta edeltävän torstain yövuoroa ei olisi voinut sijoittaa millekään muulle ajankohdalle koko vuonna 2024. Työvuoroa ei olisi voinut siirtää esimerkiksi lauantaille, sillä työntekijät olivat tehneet jo viitenä päivänä viikossa kahdeksan tuntia eli yhteensä 40 tuntia, jolloin lauantaille sijoitettu työvuoro olisi ollut viikoittaista ylityötä. Ajankohdalle olisi voitu sijoittaa työajanlyhennysvapaa, mutta ei jälkikäteen.

C on kertonut, että vuonna 2022 sellun liiketoiminnan neuvotteluissa keskustelua oli käyty ennen muuta pääasiallisen työaikamuodon eli keskeytymättömän kolmivuorotyön TAM37 ympärillä. Keskeinen tavoite UPM:llä oli ollut pidentää työaikaa ja joustavuutta työaikamuodossa TAM37. Työaikamalli TAM35 oli jäänyt vähemmälle huomiolle, ja osapuolet olivat olleet tietoisia siitä, että tähän työaikamuotoon liittyvät ratkaisut koskivat vain RaumaCelliä. Paperiliitto ei ollut suostunut työajan pidentämiseen. Keskustelua oli käyty työajanlyhennysvapaista ja jouston lisäämisestä. Työajan lyhennysvapaat oli päädytty säilyttämään. Työaika oli jäänyt työaikamuodon TAM35 osalta entiselleen.

Valtakunnallisessa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa työaikamuodot TAM35 ja TAM36 olivat olleet samassa määräyksessä. TAM36 ei ollut käytössä selluliiketoiminnassa. Työehtosopimukseen oli nimenomaan sovittu työaikamuotoa TAM35 koskeva määräys, jossa työajan järjestäminen oli jätetty keskimääräiseksi kahdeksan viikon tasoittumisjaksolla. Tämä oli ollut tietoinen valinta, ja työehtosopimuksen selvä sanamuotokin osoitti sen.

Keväällä 2024 Paperiliitto oli esittänyt työaikamuotoa TAM35 koskien pakollista vuorokiertomallia, joka olisi johtanut siihen, että kahdeksan viikon keskimääräinen työaikamääräys olisi kumottu ja sen tilalle olisi tullut käytännössä 40 tunnin kiinteä viikkotyöaika. UPM oli torjunut muutosesityksen.

D on kertonut, että RaumaCellin tehtaalla valmistettiin hygieniatuotteissa käytettävää revinnäissellua. Tehtaalla operoitiin yhtä kuivauskonetta. Työaikamuotoa TAM35 oli käytetty tehtaalla 30 vuoden ajan, ja siinä työskenteli noin 21 henkilöä, seitsemän jokaisessa vuorossa. Kuivauskone käynnistettiin maanantaina aamuvuorossa ja sitä ajettiin perjantain iltavuoroon asti. Kone seisoi viikonlopun, eikä silloin ollut ketään töissä. Jos arkipyhä sattui keskelle viikkoa, koko arkipyhäviikko oli järjestetty erilaisin vapain tai siten, että oli huollettu konetta tai oltu koulutuksissa, koska konetta ei tuollaisella viikolla kannattanut käynnistää ollenkaan. Juhannusviikon työaikajärjestelyt olivat vaihdelleet markkinatilanteen mukaan. Joskus juhannusviikon työaika oli tehty sisään edeltävänä viikonloppuna ja näin saatu juhannukseksi pidemmät vapaat. Torstain yövuoro oli voitu laittaa myös viivapäiväksi esimerkiksi teknisistä syistä. Henkilöstö oli toivonut torstain yövuoron olevan vapaa, koska moni halusi siinä vaiheessa jo juhannuksen viettoon. Jos juhannusviikon torstain yövuoroon sijoitettaisiin työajan lyhennysvapaa, se tarkoittaisi työajan pidentymistä aiempaan käytäntöön nähden, koska vapaa olisi pois jostain muualta.

Arvio ja johtopäätökset

UPM-Kymmene Oyj:n selluliiketoiminnan työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevan 6 §:n 6.6 kohdan mukaan keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjaksona 40 tuntia viikossa. Mainittu määräys koskee työaikamuotoa TAM35.

Yhtiön RaumaCellin tehtaalla juhannusviikon torstain 22.6.2023 yövuorolle ei ollut määritelty työvuoroa vaan se on ollut työvuorojärjestelmässä niin sanottu viivapäivä. Kantajan mukaan kyseinen päivä on ollut työaikamuodossa TAM35 normaali työpäivä ja siten myös yövuoron osalta säännöllistä työaikaa. Kuudelle kanteessa mainitulle tuntipalkkaiselle työntekijälle työvuoron puuttuminen on tarkoittanut palkanmenetystä, sillä työehtosopimuksen 6.6 kohdan mukainen säännöllinen työaika ei ole kyseisellä työaikajaksolla toteutunut. Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että kyseinen yövuoro on ollut näille työntekijöille säännöllistä työaikaa.

Vastaaja on tuonut ensinnäkin esiin, että RaumaCellin tehtaalla valtakunnallista paperiteollisuuden työehtosopimusta on ainakin vuodesta 2012 sovellettu niin, että juhannusviikon torstain yövuoro on työvuorokalenterissa ollut niin sanottu viivapäivä, josta on alkanut työehtosopimuksen mukainen juhannusseisokki (V4–V13). Vuodesta 2022 sovellettavassa UPM:n ja Paperiliiton välisessä selluliiketoiminnan työehtosopimuksessa ei ole vastaavaa määräystä, mutta juhannuksen juhlapyhäjakso on määritelty alkavaksi juhannusviikon torstaina kello 22 (6.9 kohta). Määräyksen mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (TAM37) ja jatkuvassa vuorotyössä (TAM17, 27) työt jatkuvat juhlapyhäjaksolla säännöllisenä työaikana, ja muissa työaikamuodoissa juhlapyhäjaksoon sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä arkipyhien työajoista ja korvauksista. Riidatonta onkin, että juhannusviikon torstain yövuoro on työaikamuodossa TAM35 voinut olla säännöllistä työaikaa tai sille on voitu antaa työajan lyhennysvapaa, kuten on toimittu vuosina 2022 (K2) ja 2025 (K8). Riitaa on siitä, onko yövuoro voinut olla myös niin sanottu viivapäivä.

Vastaajan mukaan näin on voinut olla. Se on vedonnut kantansa tueksi siihen, että työehtosopimuksen mukaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä säännöllinen viikkotyöaika toteutuu enintään kahdeksan viikon pituisen ajanjakson aikana eikä työehtosopimuksessa edellytetä, että työntekijöiden pitäisi työskennellä riidan kohteena olevana yövuorona. Lisäksi työehtosopimuksesta neuvoteltaessa Paperiliiton edellytyksenä oli, että säännöllinen työaika ei saa pidentyä missään työaikamuodossa. Vastaaja on tuonut esiin, että jos riidanalaiselle yövuorolle annettaisiin työajan lyhennysvapaa, tämä pidentäisi RaumaCellin työntekijöiden säännöllistä työaikaa verrattuna tehtaan aiempaan soveltamiskäytäntöön. Työehtosopimusneuvotteluita koskeva näyttö tai muukaan asiassa esitetty selvitys ei kuitenkaan osoita, että Paperiliitto olisi hyväksynyt säännöllisen työajan olevan jotakin muuta kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu.

Esitetyn selvityksen perusteella RaumaCellin tehtaalla on työskennelty lähtökohtaisesti vain maanantaista perjantaihin kuivauskoneen seisoessa viikonloppuisin (D, K1, K2, K6, K8, V4–V13). Tämä on vastannut sitä, miten työaika on kantajan mukaan työaikamuodossa TAM35 vanhastaan järjestetty (A, B, K4). Kuten vastaaja on korostanut, työehtosopimuksessa ei kuitenkaan määrätä, että työntekijöiden tulisi kyseisessä työaikamuodossa työskennellä juuri maanantaista perjantaihin. UPM ei ole hyväksynyt tätä koskevaa Paperiliiton esitystä keväällä 2024 (V1) eikä tällaista päätelmää voida tehdä esimerkiksi työehtosopimuksen arkipyhäkorvausta koskevan 16 §:n tulkinnalla. Lisäksi työehtosopimuksen 6.6 kohdan selvän ja yksiselitteisen sanamuodon mukaan työaikamuodossa TAM35 työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin kahdeksan viikon tasoittumisjaksolla. Vuoden 2022 työehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella osapuolet eivät ole käyneet tarkempaa keskustelua määräyksen tulkinnasta. Työehtosopimus ei siten työtuomioistuimen käsityksen mukaan aseta estettä sille, että juhannusviikon torstain yövuoro merkitään niin sanotuksi viivapäiväksi.

Asiassa on edellä todetusti riidatonta, että työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika ei ole riidan kohteena olevalla tasoittumisjaksolla toteutunut. Työtuomioistuin toteaa, että työnantaja on tältä osin rikkonut työehtosopimuksen 6.6 kohtaa. Kanteessa on kuitenkin vaadittu vahvistettavaksi, että juhannusaattoa edeltävä yövuoro 22.6.2023 on ollut kanteessa tarkoitetuille työntekijöille säännöllistä työaikaa. Edellisessä kappaleessa selostetuin perustein on katsottava, että kyseiseltä työajan tasoittumisjaksolta puuttuvia tunteja ei työehtosopimuksen mukaan olisi välttämättä tullut teettää juuri tuona yövuorona. Tästä syystä ensimmäinen vahvistusvaatimus ja siihen liittyvät hyvityssakkovaatimus ja suoritusvaatimukset on hylättävä.

Kantaja on lisäksi katsonut, että kyse on ollut tosiasiallisesti työntekijöiden lomauttamisesta, kun työnantaja on poistanut työntekijöiden työvuorot 19.5. ja 22.6.2023 eikä työehtosopimuksessa edellytetty säännöllinen työaika ole työaikajaksolla toteutunut. Kantajan mukaan työnantaja on menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen 29 §:n yhteistoimintaa koskevia määräyksiä lomauttaessaan kanteessa tarkoitetut työntekijät ilman, että asiassa olisi käyty yhteistoimintalaissa tarkoitettuja muutosneuvotteluja.

Työsopimuslain 5 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä. Säännöksessä viitatun 2 §:n mukaan työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Tässä asiassa työnantaja on myöntänyt, että se oli työvuorokalenterissa jättänyt virheellisesti merkitsemättä työajan lyhennysvapaan helatorstain jälkeiselle perjantaille 19.5.2023. Virhe on oikaistu ja maksamatta jääneet palkat maksettu, tosin vasta 7.2.2025. Riidatonta myös on, että työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika ei ole riidan kohteena olevalla tasoittumisjaksolla toteutunut. Työtuomioistuin katsoo, että tämän tapauksen kaltaista työehtosopimuksen virheellistä tulkintaa ja soveltamista ei voida pitää tosiasiallisena lomautuksena. Työehtosopimuksen rikkomisen seuraamuksesta on säädetty erikseen työehtosopimuslain 7 §:ssä. Työnantajan ei siten voida katsoa rikkoneen työehtosopimuksen 29 §:n yhteistoimintaa koskevia määräyksiä eikä sitä voida velvoittaa maksamaan yhteistoimintalain mukaista hyvitystä työntekijöille.

Kanne on edellä lausutuilla perusteilla kokonaan hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto ry on asian hävinneenä velvoitettava korvaamaan UPM-Kymmene Oyj:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla.

Vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on 10.500 euroa. Vastaajan asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen 35 tuntia ja laskussa käytettynä tuntiveloitusperusteena on ollut 300 euroa. Kantaja on paljoksunut käytettyä tuntiveloitusperustetta 200 euroa ylittäviltä osin, koska vastaajan asiamies on vastaajan palveluksessa oleva juristi.

Työtuomioistuin on viimeaikaisessa oikeuskäytännössään pitänyt 240 euron tuntiveloitusperustetta kohtuullisena silloin kun asiamiehenä on toiminut asianosaisena olevan liiton palveluksessa oleva juristi (TT 2024:58). Tässäkin asiassa työtuomioistuin harkitsee kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi 240 euroa.

Kantaja on näillä perusteilla velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 8.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan UPM-Kymmene Oyj:n oikeudenkäyntikulut 8.400 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Tuomas Aarto, Juha Teerimäki, Sanna Rantala ja Samuli Hiilesniemi jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.