TT 2025:29

Kysymys työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Asia

Oulun käräjäoikeuden lausuntopyyntö asiassa L 742/2024/4973

Kuultavat

Ammattiliitto Pro ry
Infra ry

Kattoliitto ry

Pintaurakoitsijat ry

Rakennusliitto ry

Talonrakennusteollisuus ry

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen rakennusalan työehtosopimus urakkahinnoitteluineen 2023–2025 (voimassa 1.3.2023–28.2.2025) on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Talonrakennusteollisuuden piiriyhdistysten jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Työehtosopimusta ei sovelleta kuitenkaan siltä osin kuin jäsenyritys on jonkin yksikkönsä tai osastonsa osalta sidottu toiseen työehtosopimukseen.

2. Jäsenyrityksessä voidaan sopia pääluottamusmiehen suostumuksella, että jonkin toisen valtakunnallisen työehtosopimuksen tarkoittamia töitä tekeviin yrityksen työntekijöihin sovelletaan rakennusalan työehtosopimuksen sijasta joko vain joidenkin työehtojen osalta taikka kokonaisuudessaan tuota toista valtakunnallista työehtosopimusta. Sopimuksessa on todettava, miltä osin em. toista työehtosopimusta noudatetaan.

[--]

III PALKKAUS

Työ suoritetaan joko urakkapalkalla, aikapalkalla tai palkkiopalkalla.

AIKA- JA PALKKIOPALKKAUS

18 § Palkkaryhmittelyyn perustuvat tuntipalkat

Työntekijöiden sijoittaminen palkkaryhmiin määräytyy hänen ammattitaitonsa perusteella. Rakennusalan työntekijät voivat sijoittua mihin tahansa palkkaryhmään. [--]

19 § Palkkaryhmät

Palkkaryhmä I Aloitteleva työntekijä

Työntekijä suorittaa töitä, jotka eivät edellytä rakennusalan käytännön kokemusta.

Rakennusalan ammatillisessa koulutuksessa olevat henkilöt, jotka opiskelun ohessa myös työskentelevät, sekä lomiensa aikana työskentelevät rakennusalan opiskelijat kuuluvat tähän palkkaryhmään.

Palkkaryhmä II Vähän kokemusta omaava työntekijä

Työtekijä suorittaa töitä, jotka edellyttävät työskentelyä ja työkokemusta erilaisista rakennustyökohteista. Työntekijä suoriutuu ilman jatkuvaa opastusta avustavista töistä, kuten materiaalin siirto-, purkaus-, raivaus- ja suojaustöistä.

Palkkaryhmä III Aloitteleva ammattilainen

Työntekijä suorittaa itsenäisesti vaihtelevia rakennusalan töitä, jotka ovat mm. jonkin ammatin piiriin kuuluvien töiden avustavia töitä tai jonkin ammatin ammattitöitä ilman IV palkkaryhmän ammattilaiselta vaadittavaa ammattitaitoa.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat aloittelevat ammattimiehet kuten aloittelevat kirvesmiehet, helpohkoja muuraustöitä tekevät muurarit, vähäisiä rappaus- ja laatoitustöitä tekevät sementti- ja laattamiehet, aloittelevat torninosturinkuljettajat ja asentaja-korjausmiehet, aloittelevat rakennusmiehet, telineasentajat, taakan kiinnittäjät (alamiehet) jne.

Palkkaryhmä IV Ammattilainen

Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti töitä, jotka kuuluvat jonkin ammatin piiriin, tai suoriutuu itsenäisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista töistä, olematta kuitenkaan missään em. ammateissa varsinainen ammattimies.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammattimiehet, kuten kirvesmiehet, muurarit, laattamiehet, sementtimiehet, elementtiasentajat, torninosturinkuljettajat, telineasentajat, kokeneet monipuoliset rakennusmiehet, taakan kiinnittäjät (alamiehet) jne.

Palkkaryhmä V Kokenut ammattilainen

Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti töitä, jotka ovat jonkin ammatin vaativia ammattitöitä, tai työntekijä suoriutuu itsenäisesti ja monipuolisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista IV palkkaryhmän ammattitaitoa edellyttävistä töistä.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativat ammattinsa työt hallitsevat kokeneet kirvesmiehet, muurarit, laattamiehet, sementtimiehet, elementtiasentajat, torninosturinkuljettajat, telineasentajat, kokeneet monipuoliset rakennusmiehet, taakan kiinnittäjät (alamiehet) jne.

Palkkaryhmä VI Erittäin kokenut ammattilainen

Työntekijä suorittaa töitä, jotka vaativat erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa ja joihin liittyy suuri vastuu sekä mahdollisesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat vaativimmatkin ammattinsa työt hallitsevat erittäin kokeneet kirvesmiehet, muurarit, laattamiehet, sementtimiehet, elementtiasentajat, torninosturinkuljettajat, telineasentajat, kokeneet monipuoliset rakennusmiehet, taakan kiinnittäjät (alamiehet) jne.

Tutkintojen vaikutus palkkaryhmittelyyn

Rakennusalan tutkinnot otetaan huomioon palkkaryhmittelyssä seuraavasti:

Ammattioppilaitoksesta tai ammattikoulun rakennuslinjalta valmistuneet sekä ammatillisen perustutkinnon (ammattikirja) suorittaneet työntekijät kuuluvat vähintään palkkaryhmään II.

Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat vähintään palkkaryhmään IV.

Erikoisammattitutkinnon suorittaneet rakennusalan ammattimiehet kuuluvat palkkaryhmään VI.

[--]

21 § Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmään

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyyden perusteella ja palkkaryhmä merkitään työhönottolomakkeeseen/kirjalliseen työsopimukseen.

Palkkaryhmää tulee korottaa, mikäli työntekijä on kouluttautumisen tai työssä harjaantumisen kautta saavuttanut sellaisen ammattitaidon, joka edellyttää ryhmittelyä ylempään palkkaryhmään.

Luokituksen laskeminen on poikkeuksellista ja mahdollista kahdessa tapauksessa:

1. Luokituksessa on tapahtunut virhe: Tällöin ennen palkkaryhmän tarkistusta tulee asiasta kuulla työntekijää.

2. Työntekijä on jostain syystä pysyvästi kykenemätön tekemään palkkaryhmänsä edellyttämiä töitä. Näissä tapauksissa ennen palkkaryhmän muuttamista työntekijää on kuultava ja tarvittaessa neuvoteltava työntekijää edustavan luottamusmiehen kanssa.

Ammattitaidon omaavan työntekijän tulee olla ryhmiteltynä vähintään palkkaryhmään IV. Työntekijä ei voi sijoittua palkkaryhmiin I-II ilman erillisiä perusteita. Palkkaryhmää määrittelevänä tekijänä ei voida pitää esim. työntekijän kansalaisuutta tai kielitaitoa, vaan sen tulee perustua työntekijän ammattitaitoon ja kykyyn tehdä niitä töitä, joita hän työsopimuksen mukaisesti tekee.

---

Talonrakennusteollisuus ry:n, Infra ry:n, Kattoliitto ry:n, Pintaurakoitsijat ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välinen rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimus 1.5.2023–30.4.2025 on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Talonrakennusteollisuus ry:n, Infra ry:n, Kattoliitto ry:n sekä Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt.

Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat normaaleihin rakennusliikkeen toimintoihin sekä tukitoimintoihin kuuluvat toimihenkilötehtävät.

Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat myös vastaavat työnjohtajat ja työmaapäälliköt, mutta eivät työpäälliköt eivätkä heihin verrattavat. Ratkaisevana on pidettävä tämän sopimuksen mukaista tehtävää, ei henkilöä tai nimikettä.

[--]

Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin.

[--]

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY OULUN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Kantaja A on työskennellyt X Oü:n (yhtiö) palveluksessa ajalla 1.9.2016–26.8.2023. Yhtiöllä ja A:lla on riitaa muun ohella siitä, onko A:n työsuhteessa tullut soveltaa rakennusalan työehtosopimusta urakkahinnoitteluineen (rakennusalan työehtosopimus) vai rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta. Yhtiö ja A ovat erimielisiä myös siitä, mitkä ovat olleet A:n työtehtävät ja vastuut työsuhteen aikana.

Työtehtävät ja vastuut yhtiön mukaan (lausuntopyynnön liite 1)

Yhtiö on lausunut A:n työtehtävistä ja vastuista seuraavaa.

Yhtiö on sopinut A:n kanssa solmitussa työsopimuksessa, että hänen pääasialliset työtehtävänsä ovat telinetyöt ja että häneen sovelletaan rakennusalan työehtosopimusta. Yhtiö on noudattanut A:han rakennusalan työehtosopimusta koko hänen työsuhteensa ajan, eikä A ole riitauttanut sovellettavaa työehtosopimusta noin seitsemän vuotta kestäneen työsuhteensa aikana.

A:n työtehtävät ja vastuut ovat olleet seuraavia:

1. A on tehnyt pääosin teollisuuden eristys- ja telinetöitä.

2. A:n tekemiin eristystöihin on kuulunut pääosin villoittamista ja peltiosien kiinnittämistä useissa eri työkohteissa. A ei ole päättänyt esimerkiksi eristysmateriaalin määrää.

3. A:n tekemiin telinetöihin on kuulunut pääosin apumiehenä toimimista ja osien kantamista.

4. A on tehnyt valtaosan työstä työmailla eikä esimerkiksi toimistossa.

5. A on tehnyt valtaosan työstä käsityönä työkaluja käyttämällä, mutta ei esimerkiksi tietokoneella tai muilla tietoteknisillä apuvälineillä.

6. A:n tekemistä pääasiallisista työtehtävistä poiketen hän on tehnyt noin seitsemän vuotta kestäneen työsuhteensa aikana vain muutaman kuukauden ajan toimistotyötä eli harjoitellut esimerkiksi tarjousten tekemistä. Yhtiö ja A eivät ole solmineet uutta työsopimusta lyhytkestoisista toimistotehtävistä, ja A on palannut eristys- ja telinetöihin toimistotöiden tekemisen jälkeen.

7. A:lla ei ole ollut esihenkilö- tai työnjohtovastuuta eikä myöskään taloudellista vastuuta työkohteista. A ei ole suorittanut työvuorosuunnittelua tai uusien työntekijöiden palkkaukseen liittyviä tehtäviä, eikä hänellä ole ollut lupaa perehdyttää työntekijöitä.

8. A on täyttänyt työmailla esimerkiksi työlupiin ja vaarojen arviointiin liittyviä lomakkeita, joita ovat täydentäneet kaikki asentajat. Lomakkeiden täyttäminen on ollut edellytyksenä työmailla työskentelylle.

9. A:lla on ollut lupa keskustella yhtiön asiakkaan edustajien kanssa asentajan roolissa ainoastaan siinä tapauksessa, että asiakkaan edustaja on ollut häneen yhteydessä.

10. A on hyväksyttänyt työmaalla työskentelevien yhtiön työntekijöiden tuntilaput yhtiön asiakkaan edustajilla. Tämä tehtävä ei ole edellyttänyt mitään erityistä osaamista, vaan johtunut pääosin siitä, että A on voinut hoitaa tämän tehtävän muiden puolesta, eikä asiakas ole halunnut useita yhtiön työntekijöitä hoitamaan vastaavaa tehtävää.

A on viitannut työtehtäviään ja vastuitaan koskevassa listassaan käyttämänsä kypärän väriin, sähköpostiosoitteeseen, puhelinnumeroon ja käyntikorttiin. Ottamatta tarkemmin kantaa mainittuihin seikkoihin yhtiö on todennut, että ne eivät kuvaa A:n työtehtäviä tai vastuita, vaan ainoastaan pyrkivät osoittamaan, että A:n työtehtävät ja vastuut olivat olleet A:n näkemysten mukaisia. Ne eivät myöskään osoita A:n työtehtävien tai vastuiden kuuluneen rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen soveltamisalaan.

Työtehtävät ja vastuut kantajan mukaan (lausuntopyynnön liite 2)

A:n mukaan hänen työtehtävänsä ja vastuunsa ovat olleet seuraavia:

1. A on arvioinut eristysprojekteihin tarvittavien työntekijöiden määrää ja tehnyt päätöksiä uusista työntekijöistä sekä organisoinut työntekijöitä näitä projekteja varten sekä etsinyt uusia työntekijöitä eristystyöprojekteihin.

2. A on laskenut erinäisten eristystyöprojektien kustannuksia. A:n tekemien laskelmien ja hinnanmääritysten perusteella työnantaja on tehnyt työtarjouksia asiakasyrityksille.

3. A on hallinnoinut työntekijöiden työvuoroluetteloita ja eritystöiden aikataulutusta. Työnantaja on maksanut työntekijöille palkkaa A:n kirjaamien työntekijöiden työtuntien perusteella.

4. A on soveltanut ja etsinyt ratkaisuja siihen, kuinka eristystyöt on kussakin työkohteessa tarkoituksenmukaisinta tehdä. A on esimerkiksi muuttanut rakennuspiirustuksessa olevaa eristyksen paksuutta. Tällaisessa tilanteessa A on keskustellut asiasta pääurakoitsijan vastaavan työnjohtajan kanssa, jonka jälkeen he ovat yhdessä päättäneet tehtävistä muutoksista.

5. Työpajoissa A on valmistanut erilaisia rakenneosia eristystöitä varten. A on myös ottanut mittoja ja tehnyt piirustuksia, joiden perusteella, ja joita käyttäen, hän on tilannut erinäisiä rakenneosia eristystöitä varten.

6. A on myös työskennellyt itse työmailla, joissa hän on säännönmukaisesti ratkaissut erilaisia eristystöihin liittyviä ongelmatilanteita, kuten neuvonut työnjohtajia ja työntekijöitä eristystöiden toteutustavassa, esimerkiksi ohjeistanut käytettävän eristysmateriaalin määrässä.

7. Työmailla A on ohjeistanut työntekijöitä erilaisten lomakkeiden täyttämisessä, esimerkiksi turvallisuuskokeiden tekemisessä, ja perehdyttänyt työntekijöitä muutenkin työmaalla.

8. A on tehnyt työmailla varsinaista eristystyötä yhdessä eristystyöntekijöiden kanssa, kun edellä mainitut johtamistyyppiset työtehtävät eivät ole sitä estäneet.

9. A on käyttänyt työmailla säännönmukaisesti väriltään valkoista kypärää.

10. A on usein lähetetty uusiin työkohteisiin, joissa hänelle on annettu tehtäväksi ottaa yhteyttä työmaan pääurakoitsijan työnjohtajaan ja keskustella tämän kanssa työkohteen eristystöistä. A on edelleen suunnitellut erityksen toteutustapaa työkohteessa. A on tällöin myös täyttänyt tarvittavia lomakkeita työkohdetta varten työnantajansa puolesta, mikäli se on ollut tarpeen. A on seurannut eristystöiden etenemistä ja merkinnyt ylös tehdyt työtunnit. Työnantaja on laskuttanut asiakasta A:n kirjaamien työntekijöiden työtuntien perusteella.

11. A on keskustellut suoraan työnantajan johtohenkilöiden kanssa työprojekteista ja niissä mukana olevista työntekijöistä.

12. A on ajoittain työskennellyt työnantajan hallinnoimassa toimistotilassa yhdessä työnantajan projektipäällikön / liiketoiminnan kehitysjohtajan kanssa.

13. A:lla on ollut työnantajan antama käyntikortti, jonka tehtävänimike on ollut ”Regional Insulation Manager”. Käyntikortissa on ollut A:lle suora puhelinnumero ja työnantajan verkkosivu-päätteinen sähköpostiosoite (”nimi@työnantaja.fi”).

OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Oulun käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Onko yhtiön tullut soveltaa A:han rakennusalan työehtosopimusta vai rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta, mikäli A:n työtehtävät ja vastuut ovat olleet lausuntopyynnön liitteessä 1 kuvatut?

2. Onko yhtiön tullut soveltaa A:han rakennusalan työehtosopimusta vai rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta, mikäli A:n työtehtävät ja vastuut ovat olleet lausuntopyynnön liitteessä 2 kuvatut?

3. Lisäksi lausuntopyynnössä on todettu, että käräjäoikeudessa myöhemmin esitettävän näytön ja käräjäoikeuden näytönarvioinnin perusteella on mahdollista, että A:n työtehtävät ja vastuut eivät vastaa kummankaan liitteen kirjauksia sellaisenaan. Tämän vuoksi käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuinta lausumaan myös erikseen jokaisen liitteessä kuvatun työtehtävän ja vastuun osalta, kuuluuko kyseinen työtehtävä tai vastuu rakennusalan työehtosopimuksen vai rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaan.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Ammattiliitto Pro ry:lle, Infra ry:lle, Kattoliitto ry:lle, Pintaurakoitsijat ry:lle, Rakennusliitto ry:lle ja Talonrakennusteollisuus ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

TYÖEHTOSOPIMUKSIIN OSALLISTEN LIITTOJEN LAUSUMAT

Talonrakennusteollisuus ry, Infra ry, Kattoliitto ry, Pintaurakoitsijat ry ja Rakennusliitto ry ovat lausuneet yhdenmukaisesti, että liitteen 1 työtehtävät numerot 1–10 ovat kaikki olleet työntekijätehtäviä. Liitteen 2 työtehtävät numerot 1–7 ovat olleet toimihenkilötehtäviä, numero 8 työntekijätehtävä ja numerot 9–13 viittaavat A:n olleen toimihenkilöasemassa.

Rakennusliitto ry on lisäksi todennut lausumassaan, että rakennusalan työehtosopimusta sovelletaan myös työryhmässä niin sanotun nokkamiehen tehtävissä työskenteleviin työntekijöihin. Työehtosopimuksen mukainen palkkaluokka on tällöin erittäin kokeneen ammattilaisen palkkaryhmä (VI), kun työntekijä suorittaa töitä, jotka vaativat erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa ja joihin liittyy suuri vastuu sekä mahdollisesti muiden ammattimiesten työn valvonta ja ohjausta. Palkkaryhmän I tai II mukaisen ammattitaidon omaava työntekijä ei tällaisia tehtäviä hallitse.

Ammattiliitto Pro ry on lausunut lausuntopyynnön liitteen 1 mukaisista tehtävistä seuraavaa:

1. Teollisuuden teline- ja eristystöissä on sekä toimihenkilö- että työntekijätehtäviä.

2. Villoittaminen ja peltiosien kiinnittäminen ovat työntekijätehtäviä.

3. Telinetöissä apumiehenä toimiminen ja osien kantaminen ovat työntekijätehtäviä.

4. Työmaalla työskentely voi olla sekä toimihenkilö- että työntekijätehtäviin kuuluvaa. Toimihenkilöt useimmiten työskentelevät myös toimistossa.

5. Käsityönä työkaluja käyttämällä tehtävä työ on työntekijätehtäviin kuuluvaa.

6. Työehtosopimus tulisi valita kulloisenkin tehtävän mukaan. Lyhytkestoiset ja tilapäiseksi tarkoitetut siirrot toisen henkilöstöryhmän tehtäviin eivät välttämättä edellytä työehtosopimuksen muuttamista.

7. Esihenkilö- ja työnjohtovastuun puuttuminen eivät yksinään ratkaise kysymystä, jos muita toimihenkilötehtäviä on merkittävästi.

8. Työlupien ja vaarojen arviointiin liittyvien kaavakkeiden täyttäminen saattaa olla toimihenkilötehtävä, jos tehtävä tehdään työnantajan edustajana. Jos kyse on niin sanotusta kaverin auttamisesta esimerkiksi kielitaidon takia, kyseessä ei ole tyypillinen toimihenkilötehtävä.

9. Ammattiliitto Pro ry:lle jäi epäselväksi mitä tarkoitetaan keskustelulla. Jos kyseessä on yrityksen puolesta sopiminen, viittaa se toimihenkilöasemaan. Jos kyseessä on vain informointi työstä ja palautteen saaminen työn etenemisestä, Ammattiliitto Pro ry ei katso sen olevan varsinaisesti toimihenkilötehtävä.

10. Tuntilappujen hyväksyttäminen muiden saman yrityksen työntekijöiden puolesta viittaa toimihenkilötehtävään.

Ammattiliitto Pro ry on lausunut lausuntopyynnön liitteen 2 mukaisista tehtävistä seuraavaa:

1. Työvoimatarpeen arviointi, päätökset uusista työntekijöistä ja työntekijöiden organisointi projekteja varten on toimihenkilötehtävä.

2. Kustannuslaskenta on toimihenkilötehtävä.

3. Työvuoroluetteloiden hallinnointi ja eristystöiden aikataulutus ovat toimihenkilötehtäviä.

4. Suunnitelmien soveltaminen ja täydentäminen ovat toimihenkilötehtäviä.

5. Osien suunnittelu ja mittaus ovat toimihenkilötehtäviä.

6. Suorittavan työn tekeminen työmaalla ei ole toimihenkilö tehtävää, mutta ongelmatilanteiden ratkaiseminen ja muiden neuvominen on toimihenkilötehtävää.

7. Muiden työntekijöiden ohjeistaminen lomakkeiden täyttämisessä ja perehdyttäminen ovat toimihenkilötehtäviä.

8. Suorittavan työn tekeminen työmaalla on työntekijätehtävää.

9. Suojakypärän väristä ei voida tehdä lopullisia päätelmiä. Valkoinen kypärä on perinteinen toimihenkilön kypärän väri, mutta kyseessä ei ole mikään virallinen standardi ja nykyinen käytäntö on hyvin hajanaista.

10. Yhteyshenkilönä toimiminen uusilla työmailla viittaa toimihenkilöasemaan. Samoin eristystöiden suunnittelu ja työnantajan puolesta tapahtuva lomakkeiden täyttäminen sekä eristystöiden etenemisen valvonta ja tehdyn työn kirjaaminen ovat toimihenkilötehtäviä.

11. Sopiminen työprojekteista ja niissä mukana olevista työntekijöistä ovat toimihenkilötehtäviä.

12. Yleisesti toimistoissa tehdään toimihenkilötyötä, mutta vähäiset työskentelyt eivät ratkaise asiaa.

13. Ratkaisevaa ovat tosiasialliset työtehtävät. Käyntikortissa mainittu titteli viittaa toimihenkilöasemaan.

Talonrakennusteollisuus ry, Infra ry, Kattoliitto ry, Pintaurakoitsijat ry ja Rakennusliitto ry ovat lausuneet, että ne eivät ole eri mieltä Ammattiliitto Pro ry:n lausumassaan esittämistä liitteissä 1 ja 2 mainittuja tehtäviä koskevista luonnehdinnoista. Rakennusliitto ry on lausumassaan täsmentänyt, että liitteen 1 mukaiset työtehtävät ovat työntekijätehtäviä huomioiden kuitenkin Ammattiliitto Pro ry:n lausuman mukaisesti, että myös toimihenkilöillä voi olla toimenkuvansa mukaisia tehtäviä työmailla konttorityöskentelyn ohella.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Oulun käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa ensinnäkin siitä, onko yhtiön tullut soveltaa A:n työsuhteessa rakennusalan työehtosopimusta vai rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta, mikäli A:n työtehtävät ja vastuut ovat olleet lausuntopyynnön edellä selostetussa liitteessä 1 kuvatut. Rakennusalan ja rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksiin osalliset ovat lausuneet yhdenmukaisesti, että tällaisessa tilanteessa A:n työsuhteessa olisi tullut soveltaa rakennusalan työehtosopimusta. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimuksiin osallisten yhdenmukaisesta kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että mikäli A:n työtehtävät ja vastuut ovat olleet lausuntopyynnön liitteessä 1 kuvatut, hänen työsuhteessaan on tullut soveltaa rakennusalan työehtosopimusta.

Toiseksi käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa siitä, onko yhtiön tullut soveltaa A:n työsuhteessa rakennusalan työehtosopimusta vai rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta, mikäli A:n työtehtävät ja vastuut ovat olleet lausuntopyynnön edellä selostetussa liitteessä 2 kuvatut. Rakennusalan ja rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksiin osalliset ovat lausuneet yhdenmukaisesti, että tällaisessa tilanteessa A:n työsuhteessa olisi tullut soveltaa rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimuksiin osallisten yhdenmukaisesta kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että mikäli A:n työtehtävät ja vastuut ovat olleet lausuntopyynnön liitteessä 2 kuvatut, hänen työsuhteessaan on tullut soveltaa rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Kolmanneksi käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuinta lausumaan erikseen jokaisen lausuntopyynnön liitteissä kuvatun työtehtävän ja vastuun osalta, kuuluuko kyseinen työtehtävä tai vastuu rakennusalan työehtosopimuksen vai rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Rakennusalan työehtosopimukseen osalliset Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennusliitto ry sekä rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen osalliset Talonrakennusteollisuus ry, Infra ry, Kattoliitto ry ja Pintaurakoitsijat ry ovat lausuneet, että kaikki lausuntopyynnön liitteessä 1 mainitut tehtävät ovat työntekijätehtäviä. Ammattiliitto Pro ry on lausunut kustakin liitteessä mainitusta tehtävästä yksityiskohtaisesti ja katsonut joidenkin tehtävistä voivan olla joko työntekijä- tai toimihenkilötehtäviä. Muut sopimuksiin osalliset eivät ole olleet Ammattiliitto Pro ry:n lausumassaan toteamista seikoista eri mieltä. Työehtosopimuksiin osallisten lausumien johdosta työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että lausuntopyynnön liitteessä 1 kuvatut työtehtävät 1–10 ovat lähtökohtaisesti työntekijätehtäviä. Työtehtäviä arvioitaessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota Ammattiliitto Pro ry:n edellä lausumassaan toteamiin seikkoihin, joiden johdosta liitteen 1 tehtävät 1, 4, 6, 8, 9 ja 10 voivat olla myös toimihenkilötehtäviä tai viitata sellaiseen. Edelleen liitteen 1 kohdassa 7 mainitun esihenkilö- tai työnjohtovastuun puuttuminen ei yksinään tarkoita, etteikö kyse voisi olla toimihenkilötehtävästä. Se, mitä työehtosopimusta mainituissa tehtävissä on lopulta sovellettava, jää käräjäoikeudessa vastaanotettavan näytön perusteella käräjäoikeuden arvioitavaksi.

Talonrakennusteollisuus ry, Rakennusliitto ry, Infra ry, Kattoliitto ry ja Pintaurakoitsijat ry ovat lausuneet, että lausuntopyynnön liitteen 2 työtehtävistä numerot 1–7 ovat olleet toimihenkilötehtäviä, numero 8 työntekijätehtävä ja numerot 9–13 viittaavat A:n olleen toimihenkilöasemassa. Ammattiliitto Pro ry on arvioinut tehtäviä samoin kuin muut sopimuksiin osalliset ja lausunut kustakin liitteessä mainitusta tehtävästä yksityiskohtaisesti. Muut sopimuksiin osalliset eivät ole olleet Ammattiliitto Pro ry:n lausumassaan toteamista seikoista eri mieltä. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimuksiin osallisten yhdenmukaisesta kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että liitteessä 2 kuvatut tehtävät 1–7 ovat toimihenkilötehtäviä, tehtävä 8 on työntekijätehtävä ja kohdissa 9–13 mainitut seikat viittaavat toimihenkilöasemaan. Käräjäoikeus voi vastaanottamaansa näyttöä arvioidessaan ottaa huomioon Ammattiliitto Pro ry:n lausumassaan kustakin liitteen 2 tehtävästä mainitsemat seikat.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Lotta Brander puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Merru Tuliara, Samuli Hiilesniemi ja Hannele Fremer jäseninä. Esittelijä on ollut Krista Kalske.

Lausunto on yksimielinen.