TT 2025:27
Työtaistelun syynä olivat käynnissä olleet muutosneuvottelut, jotka koskivat lähijunaliikenteen palvelumallin mahdollista uudistamista. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olleen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiliitto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon.
Paikallisyhdistys oli lähettänyt jäsenkirjeen (työtaisteluinfo), jossa oli kehotettu osallistumaan työnseisaukseen sekä annettu siihen käytännön ohjeita. Yhdistyksen katsottiin olleen osaltaan mukana myötävaikuttamassa työnseisauksen toimeenpanoon ja sen katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa asiassa. Paikallisyhdistys tuomittiin hyvityssakkoon.
Kanteen peruutuksen johdosta kanne jätetty tutkimatta Raideammattilaiset JHL ry:n osalta.
Asia
Työrauha
Kantaja
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Vastaaja
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Kuultavat
Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry
Raideammattilaiset JHL ry
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Vireille 6.6.2025
Suullinen valmistelu 20.10.2025
ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ilmoitti 7.5.2025 verkkosivuillaan sekä kello 13 lähetetyllä sähköpostilla X Oyj:n toimitusjohtajalle ja henkilöstöjohtajalle torstaina 8.5.2025 kello 00.01 alkavasta ja perjantaina 9.5.2025 kello 23.59 päättyvästä konduktöörien työnseisauksesta.
JHL ry, Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry ja Raideammattilaiset JHL ry lähettivät 7.5.2025 jäsenkirjeen (työtaisteluinfo), jossa kehotettiin osallistumaan työnseisaukseen sekä annettiin siihen käytännön ohjeita.
PALTA ry vaati 7.5.2025 kello 16.45 lähettämässään valvontapyynnössä JHL ry:tä ryhtymään työehtosopimuslain ja voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisiin välittömiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi sekä ilmoittamaan viipymättä, mihin toimenpiteisiin JHL ry ryhtyy. JHL ry ei vastannut PALTA ry:n vaatimukseen, vaan toteutti työtaistelun ilmoituksensa mukaisesti.
Työtaistelu johtui X Oyj:n lähiliikenteessä käynnissä olleista muutosneuvotteluista, jotka koskivat lähijunaliikenteen palvelumallin mahdollista uudistamista.
Työnseisauksen piirissä oli torstaina 8.5.2025 yhteensä 65 työntekijää ja perjantaina 9.5.2025 yhteensä 56 työntekijää. Työnseisaukseen osallistuneet työntekijät olivat Raideammattilaisten osasto 51 ry:n jäseniä. Yhdistyksessä on 909 jäsentä.
KANNE
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry tuomitaan hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Lisäksi PALTA ry on vaatinut, että JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.360 eurolla korkoineen.
PALTA ry on peruuttanut kanteen Raideammattilaiset JHL ry:n osalta.
Perusteet
Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen
Vastaajana oleva ammattiliitto on ilmoittanut työtaistelun johtuvan X Oyj:n lähiliikenteessä käynnissä olevista muutosneuvotteluista.
Työtaistelu kohdistui siten työntekijöiden työsuhteissa noudatettavan PALTA ry:n ja JHL ry:n välisen rautatiealan työehtosopimuksen 5 §:n 1 momentin määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on työsopimuslain mukaan oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä, sekä työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan yleissopimuksen yleisiä määräyksiä koskevan 1 kohdan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Vastaajan ja kuultavan vastuu työtaistelutoimenpiteistä
Vastaajana oleva ammattiliitto on ryhtynyt laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen ja näin ollen rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvoitettaan. Ammattiliitto on jäseninfossaan korostanut jäsenilleen heidän panostaan työtaistelun toteuttamisessa.
Toissijaisesti vastaaja on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvoitettaan, koska se ei millään tavoin pyrkinyt tehokkailla toimenpiteillä ennaltaehkäisemään työtaistelun alkamista tai lopettamaan sitä.
Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry on ollut aktiivisesti järjestämässä työtaistelua ja lähettänyt nimissään jäsenkirjeen, jossa on ohjeistettu työntekijöitä osallistumaan työtaisteluun. Yhdistyksen on katsottava ensisijaisesti rikkoneen työrauhavelvoitettaan.
Toissijaisesti kuultavan on katsottava rikkoneen valvontavelvoitettaan jättämällä ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi taikka työrauhan palauttamiseksi.
Aiheutuneet vahingot
Normaaleja konduktöörivuoroja jäi lakon alle 109 ja lisäksi muuta työtä 12 vuoroa. Yhteensä työtunteja menetettiin 1.254 tuntia 48 minuuttia. Jonkin verran lisäkustannuksia syntyi junien yöajan tyhjäksikatsomisen lisäresurssoinnista kuljettajille ja järjestyksenvalvontaan. Lisäksi ajettiin useampirunkoisia SM2 junia vajautettuina. Vajautuksia oli yhteensä 9 junaa kahdelta päivältä.
Hyvityssakon määrä
Hyvityssakkoja korottavina seikkoina on pidettävä sitä, että vastaajalla ja kuultavalla oli aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa ja sitä, että niiden toiminta työtaistelun yhteydessä osoittaa työtaistelulla olleen niiden täysi hyväksyntä ja tuki. Vastaajan ja kuultavan toiminnan moitittavuutta lisää se, että osapuolet ovat vastikään allekirjoittaneet työehtosopimuksen, joten vastaajalle tai kuultavalle ei ole voinut olla epäselvää, että niiden järjestämä, tukema ja toteuttama työtaistelu on työehtosopimuslain perusteella laiton.
Huomattakoon, että työtaistelua järjestettäessä muutosneuvottelut olivat vasta alkuvaiheessa, jolloin teko osoitti piittaamattomuutta yhteistoimintamenettelyjärjestelmää kohtaan sekä luottamusmiesjärjestelmän luottamusmiehen työrauhan turvaamista koskevaa määräystä kohtaan.
Vastaaja ja kuultava ovat tehneet päätöksen laittoman työtaistelun järjestämisestä ja järjestäneet sen. Kyse on suunnitelmallisesta ja tietoisesta lain rikkomisesta. Tahallinen työrauhasäännösten rikkominen osoittaa vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräyksiä ja lainsäädäntöä kohtaan.
Raideammattilaiset JHL ry, joka ei ole rautatiealan työehtosopimukseen sidottu, on toiminut työtaisteluinfon lisätietojen antajana ja kannustanut laittomaan työtaisteluun. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on siten käyttänyt laittoman työtaistelun järjestämisessä tahoa, jolla ei ole työrauhavelvoitetta. Tämä tulee ottaa huomioon Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle tuomittavan hyvityssakon määrässä sitä korottavana seikkana.
Työehtosopimuslain 8 §:n säännöksellä halutaan varmistaa, että työehtosopimuksen voimassaoloaikana työpaikoilla säilyy rauhallinen ja vapaa työympäristö. Jos katsottaisiin, että Raideammattilaiset JHL ry voi kannustaa laittomaan työtaisteluun, hyväksyttäisiin samalla Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL ry:n toimintamalli, jossa käytetään Raideammattilaiset JHL ry:tä hoitamaan laittomien työtaisteluiden informoimisen ja ohjaamisen työtaistelun konkreettiseksi toteuttamiseksi.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan.
Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry:n osalta on myönnetty vastuu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Perusteet
Vastaajan ja kuultavien vastuu työtaistelutoimenpiteistä
JHL ry myöntää työrauhavelvollisuuden rikkomisen asiassa. Liitto on tehnyt päätöksen työnseisauksesta ja myös järjestänyt sen.
Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry myöntää valvontavelvollisuuden rikkomisen asiassa. Raideammattilaisten osasto 51 ry ei ole tehnyt päätöstä työtaistelusta, vaan on vain noudattanut liitosta saamiaan ohjeita työtaisteluun liittyen. Raideammattilaisten osasto 51 ry ei ole onnistunut valvomaan työrauhaa niin, että työtaistelua ei olisi tapahtunut. Jäsenkirjeen lähettäminen ei ole tarkoittanut työrauhavelvollisuuden rikkomista. Lakkoavustuksen tähän työtaisteluun liittyen on suorittanut liitto, ei Raideammattilaisten osasto 51.
Hyvityssakon määrä
Työnseisauksen syynä on ollut X Oyj:n suunnitelma uudesta palvelumallista, jossa lähiliikenteen konduktöörit korvattaisiin järjestyksenvalvojilla. JHL ry:n näkemyksen mukaan myös lähiliikenteen junissa tarvitaan konduktöörejä. Kyse ei ole ainoastaan turvallisuudesta, vaan myös palvelun kokonaistasosta. Konduktööri neuvoo matkustajia reiteissä ja jatkoyhteyksissä, auttaa tarvittaessa lipun ostamisessa ja varmistaa kokonaisuudessaan sujuvan matkustamisen kaikille matkustajille, myös iäkkäille, liikuntarajoitteisille ja lasten kanssa matkustaville. Monille vaikeammin suoriutuville matkustajaryhmille konduktöörin apu on korvaamatonta ja konduktöörien poistaminen pahimmillaan heikentää julkisen liikenteen esteettömyyttä. X Oyj on perustellut muutosta turvallisuustason laskulla, mutta asia ei ole näin yksiselitteinen, vaan myös konduktöörit ovat muiden toimiensa ohessa vastanneet osaltaan turvallisesta matkustamisesta kaikille julkisen liikenteen käyttäjille. Muutoksella palvelutaso heikkenee merkittävästi junissa läsnä olevan henkilökunnan keskittyessä jatkossa ainoastaan turvallisuuden ylläpitoon. Kyse on liiton mukaan myös työehtoshoppailusta, jossa laajaa ja laadukasta palvelua tarjoavat konduktöörit korvataan huomattavasti suppeampaa palvelua tarjoavilla, mutta palkkakuluiltaan edullisemmilla järjestyksenvalvojilla.
Työnseisauksen aikana käynnissä olleet muutosneuvottelut ovat johtaneet sittemmin päätöksiin, joissa X Oyj ottaa käyttöön uuden palvelumallin ja noin 130 lähiliikenteen konduktööriä on vaarassa menettää työpaikkansa tai joutua kouluttautumaan heikommin palkattuihin järjestyksenvalvojan tehtäviin.
Kyseessä on todella merkittävä muutos ei ainoastaan lähiliikenteen konduktöörien, vaan myös koko raideliikenteen, sen toimivuuden ja perinteiden kannalta. Konduktöörien tarjoama palvelu on ollut osa junamatkailua myös lähiliikenteessä jo suomalaisen raideliikenteen alusta lähtien. Liitto ei ole voinut katsoa hyväksyen sivusta tällaista lyhyen tähtäimen säästöillä perusteltua muutosta. Liitolla on ollut pakko reagoida asiaan suomalaisen raideliikenteen ja sen kaikkien matkustajien puolesta.
Työnseisaus on sinänsä ollut kokonaisvaltainen, mutta kuten kanteessakin kuvataan, sillä ei ole aiheutettu merkittäviä tappioita vai muita vahinkoja yritykselle. X Oyj on pystynyt omilla toimillaan minimoimaan työnseisauksen vaikutukset. Aiheutunut taloudellinen vahinko on joka tapauksessa pieni tai jopa olematon suhteessa X Oyj:n kokoon ja talouteen.
Raideammattilaisten osasto 51 ry:n työnseisaukseen osallistuneiden jäsenten määrä on pieni osa koko yhdistyksen jäsenistä. Yhdistykseen kuuluu jäseniä myös muilta työpaikoilta.
Edellä mainitut seikat on otettava huomioon hyvityssakon määrää arvioitaessa.
JHL ry:lle tuomittavaa hyvityssakkoa korottavana seikkana ei voida ottaa huomioon Raideammattilaiset JHL ry:n toimintaa asiassa. Kyse on työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolisesta toimijasta, jonka toimintaan ammattiliitolla ei ole suoraa vaikutusvaltaa.
Raideammattilaiset JHL ry ei ole työehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu työntekijäin yhdistys eikä työehtosopimukseen osallinen tai muutoin sidottu. Sen tosiasiallinen päämäärä ja toiminta eivät liity työntekijäin etujen valvomiseen työehtosopimustasolla. Raideammattilaiset JHL ry:n tarkoituksena on koota kaikki raideliikenteessä ja raideliikenteeseen liittyvillä aloilla sekä yleensäkin kuljetusalalla työskentelevät palkansaajat ja toimihenkilöt parantamaan yhdessä työolojaan, työehtojaan sekä toimimaan yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat yhteiskuntavaikuttaminen, työelämän kehittäminen, yleinen edunvalvonta, järjestötoiminta sekä jäsenistön yhteisöllisyyden lisääminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Raideammattilaiset JHL ry:hyn ei kuulu henkilöjäseniä, vaan sen jäsenistö koostuu kyseisellä alalla toimivista ammattiosastoista, jotka ovat myös JHL ry:n jäseniä. Raideammattilaiset eivät ole liiton kanssa edunvalvonnan alalla kilpaileva yhdistys, vaan sen toiminta on luonteeltaan erilaista. Raideammattilaiset JHL ry on syntynyt Rautatieläisten liiton fuusioituessa JHL ry:hyn vuonna 2010 ja sen tarkoituksena on ollut myös koota entisen Rautatieläisten liiton aktiivien toimintaa yhteen huomattavasti suuremman uuden liiton kyljessä eräänlaisena perinneyhdistyksenä.
Raideammattilaiset JHL ry:llä ei ole tosiasiallista roolia luottamusmiesten toimintaan tai työehtosopimuksen toimeenpanoon liittyen, vaikka tällaisen käsityksen voi toki saadakin. Liiton työehtosopimustoimintaan liittyvässä toiminnassa paikallisella tasolla toimii aktiivisesti henkilöitä, jotka ovat mukana myös Raideammattilaiset JHL ry:n toiminnassa. Se, että liiton tai osaston tasolla työehtosopimusten kanssa toimivat henkilöt kuuluvat myös Raideammattilaiset JHL ry:hyn oman osastonsa kautta, ei tee Raideammattilaiset JHL ry:stä yhdistystä, jolla olisi velvollisuus tai edes oikeus valvoa työrauhaa tai päättää siitä.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. JHL:n ilmoitus työtaistelutoimenpiteistä koskien Raidealan työehtosopimuksen lähiliikenteessä olevia työtehtäviä, ote JHL ry:n verkkosivujen uutisesta 7.5.2025
2. Jäsenkirje (työtaisteluinfo) 7.5.2025
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
X Oyj:n lähiliikenteessä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi torstaina 8.5.2025 kello 00.01 ja päättyi perjantaina 9.5.2025 kello 23.59. Työtaisteluun osallistui torstaina 8.5.2025 yhteensä 65 työntekijää ja perjantaina 9.5.2025 yhteensä 56 työntekijää.
Työtaistelun syynä olivat X Oyj:n lähiliikenteessä käynnissä olleet muutosneuvottelut, jotka koskivat lähijunaliikenteen palvelumallin mahdollista uudistamista.
Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen 5 §:n 1 momentin määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on työsopimuslain mukaan oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä, sekä työehtosopimuksen liitteenä 1 olevan yleissopimuksen yleisiä määräyksiä koskevan 1 kohdan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Ammattiliiton ja paikallisyhdistyksen vastuu
Vastauksessa on myönnetty, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Vastauksessa on myönnetty, että Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, mutta kiistetty vastuu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Hyvityssakon tuomitseminen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta edellyttää, että yhdistys voidaan katsoa työtaistelun toimeenpanijaksi. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu yhdistyksen olevan vastuussa työtaistelusta, jos se on tehnyt siitä päätöksen, tiedottanut sellaisen toimeenpanemisesta tai muulla tavoin ottanut toimenpiteen nimiinsä (ks. esim. TT 2025:23 ja siellä mainitut ratkaisut).
Riidatonta on, että Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry on 7.5.2025 lähettänyt jäsenkirjeen (työtaisteluinfo), jossa on kehotettu osallistumaan työnseisaukseen sekä annettu siihen käytännön ohjeita (K2). Yhdistys on siten osaltaan ollut mukana myötävaikuttamassa työnseisauksen toimeenpanoon. Työtuomioistuin katsoo, että Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Työtuomioistuin on edellä katsonut JHL ry:n ja Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry:n rikkoneen työrauhavelvollisuutensa asiassa.
Työehtosopimuslain 9 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan tuomita maksettavaksi hyvityssakko. Hyvityssakon määrä on säännöksen mukaan vähintään 10.000 euroa ja enintään 150.000 euroa.
Ennen 18.5.2024 voimaan tullutta työrauhalainsäädännön uudistusta (laki työehtosopimuslain muuttamisesta, 246/2024) hyvityssakon enimmäismäärä oli 37.400 euroa eikä laissa ollut säädetty hyvityssakon alarajasta. Uudistetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 12/2024 vp) mukaan hyvityssakkojen taso ei ollut riittävä ehkäisemään lainvastaisia työtaisteluita eikä tuomittujen hyvityssakkojen määrän voitu arvioida olevan yleisesti kohtuullisessa suhteessa lainvastaisista työtaisteluista aiheutuviin vahinkoihin. Vähimmäismäärästä säätämisen tarkoituksena oli puolestaan varmistaa, että hyvityssakkojen taso myös tosiasiassa nousisi ehdotettavan enimmäismäärän korotuksen mukaisessa suhteessa, ja sen myötä työehtosopimuslain seuraamusjärjestelmä tehostuisi uuden asteikon puitteissa. (HE 12/2024 vp s. 80. Ks. myös TT 2025:23.)
Työtuomioistuin toteaa, että sillä on Suomen perustuslain 22 §:n nojalla velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ammatillinen yhdistymisvapaus on turvattu perustuslain 13 §:ssä sekä useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa. Tästä seuraa muun ohella, että hyvityssakot, joita yhdistyksille voidaan määrätä lainvastaisista työtaistelutoimenpiteistä, eivät saa olla määrältään sellaisia, että ne todennäköisesti johtaisivat yhdistysten hajoamiseen tai uhkaisivat niiden toimintaa ja estäisivät niiden laillista ammattiyhdistystoimintaa. Seuraamukset eivät myöskään saa olla suhteettomia tehtyjen rikkomusten vakavuuteen nähden. (Ks. HE 12/2024 vp s. 34–35 koskien ILO:n valvontaelinten kannanottoja.)
Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.
Erityinen syy jättää hyvityssakko tuomitsematta voi olla käsillä esimerkiksi silloin, jos vastapuoli on antanut aiheen lainvastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen käyttäytymällä selvästi epäasiallisesti, kuten rikkomalla lakia (HE 248/1985 vp s. 8). Erityinen syy kohtuullistaa hyvityssakkoa voi olla myös tilanteessa, jossa hyvityssakon tuomitseminen vähimmäismääräisenä voisi johtaa yhdistyksen toimintaedellytysten lakkaamiseen ja siten ammattiyhdistystoiminnan estymiseen yhdistyksen pienen koon ja vähäisen varallisuuden vuoksi. Erityinen syy hyvityssakon kohtuullistamiselle voi olla kyseessä myös, jos työtaistelu olisi toteutettu niin pienimuotoisena tai erittäin lyhytkestoisena, ettei siitä olisi aiheutunut kuin hyvin vähäistä haittaa työnantajan toiminnalle, ja hyvityssakon tuomitsemista vähimmäismääräisenä olisi pidettävä kohtuuttomana. (HE 12/2024 vp s. 81.)
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lisäksi katsonut, että hyvityssakon vähimmäismäärän mahdollista kohtuullistamista koskevassa kokonaisharkinnassa on perusteltua huomioida ammattiosaston syyllisyyden määrää lieventävänä asianhaarana työtaistelutoimenpiteen tausta silloin, kun kyseessä on ns. surulakko, jossa työntekijöiden yhdistyksen spontaanin, mielenilmausluonteisen ja lyhytkestoisen työnseisauksen taustana on työnantajan päätös toiminnan lopettamisesta kokonaan tai poikkeuksellisen merkittävistä henkilöstövähennyksistä, eikä toimenpiteellä ole aiheutettu työnantajalle merkittävää vahinkoa. (TyVM 4/2024 vp s. 7 ja 15.)
Tässä asiassa työtaistelun taustalla on ollut X Oyj:n suunnitelma uudesta palvelumallista, jossa lähiliikenteen konduktöörit korvattaisiin järjestyksenvalvojilla. Työtaistelu on kestänyt kaksi vuorokautta ja siihen on osallistunut ensimmäisenä päivänä 65 ja toisena 56 työntekijää. Ammattiliitto on tehnyt päätöksen työtaistelusta. Kyse ei siten ole ollut spontaanista eikä erityisen lyhytkestoisesta työnseisauksesta.
Työtunteja menetettiin työtaistelun vuoksi noin 1.254 tuntia. Kantajan ilmoituksen mukaan jonkin verran lisäkustannuksia syntyi junien yöajan tyhjäksikatsomisen lisäresurssoinnista kuljettajille ja järjestyksenvalvontaan, ja lisäksi yhdeksän junaa ajettiin vajautettuina. Taloudellisen vahingon määrää ei ole ilmoitettu. Tapahtumatietojen perusteella vahingon määrä ei ole ollut merkittävä.
Kantaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että Raideammattilaiset JHL ry, joka ei ole rautatiealan työehtosopimukseen sidottu, on toiminut työtaisteluinfon lisätietojen antajana ja kannustanut laittomaan työtaisteluun. Kantaja on vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle tuomittavan hyvityssakon määrässä sitä korottavana seikkana on otettava huomioon se, että liitto on käyttänyt laittoman työtaistelun järjestämisessä tahoa, jolla ei ole työrauhavelvoitetta.
Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi ammattiliiton vaikutusvaltaa Raideammattilaiset JHL ry:een nähden. Ammattiliiton ei voida katsoa olevan vastuussa mainitun yhdistyksen toimenpiteistä eikä niitä voida ottaa huomioon ammattiliitolle tuomittavaa hyvityssakkoa korottavana seikkana.
Kaikki esiin tulleet asianhaarat huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi ammattiliitolle tuomittavan hyvityssakon määräksi 35.000 euroa.
Työnseisaukseen osallistuneet työntekijät ovat olleet Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry:n jäseniä. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että yhdistys on niin ikään rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Yhdistyksen syyllisyyden määrää vähentävänä seikkana on otettava huomioon se, että työtaistelutoimien aloittaminen on perustunut ammattiliiton päätökseen ja siltä saatuihin ohjeistuksiin. Hyvityssakko ei myöskään saa olla määrältään niin suuri, että sen määrääminen vaarantaisi yhdistyksen toimintaedellytykset. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon yhdistyksen todellinen taloudellinen kantokyky kokonaisuudessaan, mihin vaikuttaa muun ohella yhdistyksen koko. Yhdistyksessä on 909 jäsentä. Yhdistyksen jäsenmäärään perustuva maksukyky on huomioitava asiaa arvioitaessa.
Kaikki esiin tulleet asianhaarat huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry:lle tuomittavan hyvityssakon määräksi 20.000 euroa.
Oikeudenkäyntikulut
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 35.000 euroa ja Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 20.000 euroa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Raideammattilaisten osasto 51 JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 4.360 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin se on kohdistunut Raideammattilaiset JHL ry:een.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Merru Tuliara, Suvi Lahti-Leeve, Satu Tähkäpää ja Sanna Rantala jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.
Tuomio on yksimielinen.