TT 2025:17

Kysymys siitä, oliko työtuomioistuimella toimivalta tutkia kanteen suoritusvaatimukset ja vastaajien esittämä kuittausväite. Lisäksi kysymys asian lepäämään jättämisestä, kunnes käräjäoikeudessa vireillä oleva asia oli lainvoimaisesti ratkaistu.

Kantaja oli vaatinut työnantajan tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella. Koska kanteessa esitetyt suoritusvaatimukset riippuivat edellä mainitusta oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta riidan ratkaisusta, työtuomioistuin katsoi voivansa samalla käsitellä ja ratkaista myös suoritusta koskevat kannevaatimukset. Merkitystä ei ollut sillä, että työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ei ollut riitaa, eikä myöskään sillä, että tämän takia vastaajat olivat myöntäneet kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen oikeaksi.

Kantajan suoritusvaatimuksiin kohdistuneen vastaajien esittämän kuittausväitteen osalta työtuomioistuin totesi, että oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuittausvaatimus on ratkaistava yhdessä. Tämä ja työtuomioistuimen aiempi, ratkaisussa viitattu oikeuskäytäntö huomioiden työtuomioistuin katsoi olevansa toimivaltainen tutkimaan myös vastaajien asiassa esittämän kuittausväitteen.

Päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, ettei ollut perusteltua jättää asiaa lepäämään käräjäoikeudessa vireillä olevan asian käsittelyn ajaksi.

Asia

Työtuomioistuimen toimivalta palkkausta koskevassa asiassa ja asian lepäämään jättäminen

Kantaja

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Vastaajat

Elintarviketeollisuusliitto ry
ZZ Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.2.2025

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 25 §:n 2 momentissa ja oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 2 §:ssä säädetyin tavoin ottanut työtuomioistuimen toimivaltaa koskevat väitteet erikseen ratkaistavaksi. Kysymys työtuomioistuimen toimivallasta ja asian lepäämään jättämisestä on ratkaistu asianosaisten suostumuksella kirjallisessa menettelyssä.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L ry:n välinen maidonjalostusalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.4.2014–31.1.2017 sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välinen meijerityöntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.2.2017–31.1.2021, 1.2.2021–31.1.2023 (31.1.2022) ja 13.2.2023–31.1.2025 ovat sisältäneet seuraavat määräykset:

III TYÖAIKA

[--]

19 § Aamu-, vuoro-, ilta-, yö-, ja lauantailisät

[--]

Vuorotyölisät

Vuorotyötä tehtäessä maksetaan vuorotyöhön osallistuville työntekijöille iltavuorossa 15 %:n ja yövuorossa 30 %:n suuruista ohjetuntipalkasta laskettua vuorotyölisää.

[--]

Iltatyölisä

Kello 16 jälkeen tehdystä työstä maksetaan, mikäli työ ei ole järjestetty vuorotyöksi, iltatyölisää, jonka suuruus on 15 % ohjetuntipalkasta laskettuna.

Soveltamisohje:

Milloin työntekijän työvuoro alkaa kello 14.00 tai sen jälkeen, maksetaan iltatyölisää kuitenkin työvuoron alusta lukien.

[--]

Yötyölisä

Klo 21.00–06.00 välisenä aikana suoritetusta säännöllisestä työstä maksetaan yövuorolisän suuruista yötyölisää. Lisää ei kuitenkaan makseta vuorotyössä eikä niissä tapauksissa, joissa työntekijälle maksetaan aamutuntilisää.

Soveltamisohje:

Aamutuntilisää maksetaan, milloin työntekijän työvuoro alkaa klo 00 tai sen jälkeen.

[--]

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Maidonjalostusalan työntekijöitä ja meijerityöntekijöitä koskevien työehtosopimusten 19 §:n mukaan kello 21.00–06.00 välisenä aikana suoritetusta säännöllisestä työstä maksetaan yövuorolisän suuruista yötyölisää. Yötyölisän suuruus on 30 prosenttia ohjetuntipalkasta. ZZ Oy on maksanut vuosina 2015–2019 jaksotyötä tehneille työntekijöille kello 21.00 ja 22.00 väliseltä tunnilta 15 prosentin suuruista iltalisää eikä 30 prosentin suuruista yötyölisää. Virhe on korjattu, ja yötyölisää on alettu maksaa oikein 30 prosentin suuruisena vuoden 2020 alusta lukien.

Asiassa on riidatonta, että ZZ Oy on toiminut maidonjalostusalan työntekijöitä ja meijerityöntekijöitä koskevien työehtosopimusten 19 §:n vastaisesti maksaessaan työntekijöille edellä mainitulla tavalla yötyölisän sijaan iltalisää. Asiassa on riitaa siitä, tuleeko yhtiö tuomita tästä menettelystä hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella. Vastaajat ovat esittäneet kuittausväitteen, minkä takia asiassa on riitaa myös siitä, onko työntekijöillä oikeus kanteessa vaadittuihin saataviin.

Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut paikallisesti 29.4.2021 ja liittojen välillä 31.3.2022 ja 29.4.2022.

Asiassa ratkaistaan ensin kysymys siitä, onko työtuomioistuimella toimivalta tutkia kanteen suoritusvaatimukset ja vastaajien esittämä kuittausväite. Samassa yhteydessä ratkaistaan se, jätetäänkö asia lepäämään, kunnes Helsingin käräjäoikeudessa vireillä oleva asia (käräjäoikeuden diaarinumero L 706/2023/7880) on lainvoimaisesti ratkaistu.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa ZZ Oy:n menetelleen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L ry:n välisen maidonjalostusalan työntekijöitä koskeva työehtosopimuksen 19 §:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen meijerityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 19 §:n vastaisesti, kun se on vuosina 2015–2019 maksanut työntekijöille kello 21.00 ja 22.00 väliseltä tunnilta iltalisää eikä yötyölisää;

2. tuomitsee ZZ Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

3. velvoittaa ZZ Oy:n maksamaan maidonjalostusalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen ja meijerityöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 19 §:n mukaisia yötyölisiä

a. A:lle 77,72 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 68,87 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 325,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 143,72 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 117,93 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

b. B:lle 86,88 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 149,84 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

c. C:lle 56,93 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 97,21 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 365,87 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 37,36 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 159,41 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

d. D:lle 67,83 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 85,59 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 299,88 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 174,85 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 118,99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

e. E:lle 69,61 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 40,11 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 176,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 10,95 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 6,35 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

f. F:lle 73,38 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 82,64 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 297,85 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 154,34 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 125,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

g. G:lle 85,83 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 59,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 242,75 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 107,17 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 133,78 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien

h. H:lle 81,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 84,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 395,84 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 180,34 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 178,61 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

i. I:lle 60,54 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 43,26 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 203,78 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 88,58 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 95,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

j. J:lle 13,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 4,16 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 8,48 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 21,39 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

k. K:lle 233,48 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 123,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 151,83 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

l. L:lle 67,32 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 63,36 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 287,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 119,09 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 150,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

m. M:lle 165,66 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 128,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 272,26 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 139,30 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 125,59 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

n. N:lle 43,43 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 62,47 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 179,93 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 119,46 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 127,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

o. O:lle 91,07 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 80,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 373,78 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 41,27 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 152,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

p. P:lle 27,63 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien ja 47,12 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien;

q. Q:lle 95,23 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 88,24 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 366,54 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 176,87 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 167,13 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

r. R:lle 0,76 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 19,66 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 6,60 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 1,65 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

s. S:lle 93,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 72,27 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 188,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 82,54 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 123,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

t. T:lle 71,96 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 76,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 325,58 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 123,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 105,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

u. U:lle 61,06 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 70,55 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 249,71 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 90,31 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 130,05 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

v. V:lle 73,49 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 63,53 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 251,76 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 143,45 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 100,36 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

w. W:lle 82,17 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 76,25 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 347,23 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 174,17 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 178,21 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

x. X:lle 74,82 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 79,32 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 154,29 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 153,17 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 152,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

y. Y:lle 49,23 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 46,32 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 153,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 81,93 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 62,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

z. Z:lle 81,82 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 70,16 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 341,22 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 167,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 148,12 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

aa. AA:lle 70,57 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 68,63 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 219,24 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 100,22 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 120,71 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

bb. BB:lle 45,75 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 27,07 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 268,62 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 141,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 134,85 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

cc. CC:lle 61,15 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 30,57 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 236,31 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 143,79 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 141,99 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

dd. DD:lle 40,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 2,24 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 60,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 178,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 161,56 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

ee. EE:lle 36,12 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 139,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

ff. FF:lle 76,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 55,98 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 190,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 104,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 101,57 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

gg. GG:lle 76,19 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 70,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 297,74 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 149,87 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 125,60 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

hh. HH:lle 51,09 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 39,96 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 276,79 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 108,87 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 90,34 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

ii. II:lle 93,15 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 96,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 318,55 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 162,74 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 155,44 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

jj. JJ:lle 83,73 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 66,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 251,89 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 122,81 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 122,53 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

kk. KK:lle 75,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 101,11 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 331,64 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 81,84 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 47,97 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

ll. LL:lle 50,35 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 6,56 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 15,33 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.5.2016 lukien, 222,15 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 139,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 84,63 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

mm. MM:lle 67,28 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 94,84 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 307,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 147,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 134,41 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

nn. NN:lle 72,30 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 59,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 285,06 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 145,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 138,82 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

oo. OO:lle 28,89 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 44,13 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 57,83 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 56,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 70,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

pp. PP:lle 168,08 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 85,16 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 453,16 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 300,57 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 255,92 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

qq. QQ:lle 151,37 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

rr. RR:lle 151,22 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

ss. SS:lle 71,76 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 45,61 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 37,46 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

tt. TT:lle 82,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 70,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 319,16 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 158,56 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 134,94 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

uu. UU:lle 76,74 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 79,15 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 360,43 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 165,33 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 141,02 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

vv. VV:lle 29,53 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 132,62 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

ww. WW:lle 10,86 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 112,46 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien;

xx. XX:lle 80,54 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 59,60 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 209,61 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 75,27 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 81,49 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien; ja

yy. YY:lle 74,25 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine

viivästyskorkoineen 31.7.2015 lukien, 82,89 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2016 lukien, 324,51 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2018 lukien, 152,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2019 lukien ja 137,72 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.1.2020 lukien.

4. velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja ZZ Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet koskien työtuomioistuimen toimivaltaa

Työtuomioistuimen toimivalta tutkia kanteen suoritusvaatimukset

Työtuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan kanteessa esitetyt suoritusvaatimukset. Kanne perustuu siihen, että työehtosopimusta on rikottu, ja kantaja on vaatinut seuraamusta työehtosopimuksen rikkomisesta sekä siihen suoraan perustuvia suoritusvaatimuksia. Kanteessa tarkoitetut henkilöt ja työnantaja ovat järjestäytyneitä. Työnantaja ei ole ilman kanteen nostamista suostunut maksamaan saatavia kanteessa tarkoitetuille henkilöille eikä hyvityssakkoa kantajaliitolle. Kanne on siten täytynyt nostaa, ja sen oikea forum on ollut työtuomioistuin. Yötyölisiä koskevat suoritusvaatimukset perustuvat suoraan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:ään. Suoritusvaatimusta voidaan kyseisen lainkohdan mukaan ajaa myös työehtosopimuksen rikkomista koskevassa asiassa, eikä suoritusvaatimuksen ajaminen lain mukaan edellytä, että työehtosopimuksen tulkinnasta olisi riitaa.

Työtuomioistuin voi osoittaa kantajan ajamaan kannetta käräjäoikeudessa, mikäli saatavien määristä on riitaa. Oikeuskäytäntö ei kuitenkaan merkitse, että työtuomioistuimen olisi aina toimittava näin. Kanneajoista johtuva epäselvyys yleisissä tuomioistuimissa aiheuttaa sen, että kantajan ohjaaminen yleiseen tuomioistuimeen ei olisi tässä tapauksessa perusteltua ja oikeudenmukaista. Yleinen tuomioistuin saattaisi katsoa, että yötyölisään perustuvat kannevaatimukset olisivat osittain rauenneet. Ohjauksesta yleiseen tuomioistuimeen voisi siten aiheutua kanteessa tarkoitetuille henkilöille oikeudenmenetyksiä.

Työtuomioistuimen toimivalta tutkia vastaajien esittämä kuittausväite

Työtuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään ZZ Oy:n esittämää kuittausväitettä. ZZ Oy:n kuittausväite perustuu asiallisesti kokonaan erilliseen työehtosopimusmääräykseen sekä eri perusteeseen kuin mistä tässä asiassa on kysymys. Iltalisiä koskevassa asiassa ei ole kyse oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n mukaisesta työtuomioistuimen toimivaltaan koskevasta asiasta. Liikaa maksettu iltalisä olisi käytännössä asiallisesti oikeudelliselta perusteeltaan perusteetonta etua. Kantajankin käsityksen mukaan työehtosopimusta parempi maksatus on perustunut vakiintuneeseen käytäntöön, mistä syystä asia on tältä osin vireillä käräjäoikeudessa koskien saatavia 10.5.2021 alkaen. Kuittausväitteessä ei ole kysymys tätä asiaa koskevasta pakottavan lain mukaisesta esikysymyksestä, vaan kokonaan erilliseen perusteeseen pohjautuvasta asiasta. Mikäli työtuomioistuin ottaisi kuittausväitteen tutkittavaksi, se laajentaisi työtuomioistuimen toimivaltaa lain ylitse.

Kantaja on joka tapauksessa kiistänyt vastaajien esittämän kuittausväitteen sillä perusteella, että ZZ Oy:llä ei ole ollut väittämäänsä vastasaatavaa, koska se oli oma-aloitteisesti ja tarkoituksella maksanut iltalisiä enemmän kuin työehtosopimuksessa oli sovittu. Kantaja on lisäksi lausunut, että ZZ Oy:n mahdollinen vastasaatava olisi perusteetonta etua, joten se on joka tapauksessa vanhentunutkolmessa vuodessa. Lisäksi ZZ Oy:n esittämä kuittausväite on määrältään ja perusteeltaan epäselvä.

Asian lepäämään jättäminen

Ei ole perusteita jättää asiaa lepäämään ja odottamaan käräjäoikeuden ja mahdollisesti hovioikeuden ratkaisua iltalisään liittyvässä vakiintunutta käytäntöä koskevassa riita-asiassa. Kyseisen riita-asian käsittely on jo viivästynyt käräjäoikeudessa eikä tällä hetkellä ole tiedossa, milloin se saadaan käsittelyyn. Riita-asioissa ei ole samat osapuolet, eikä kyse ole samasta asiakokonaisuudesta.

Iltalisää koskevassa asiassa ei ole kyse ZZ Oy:n erehdyksestä vaan pitkään noudatetusta vakiintuneesta käytännöstä. ZZ Oy on oma-aloitteisesti ja tarkoituksellisesti halunnut maksaa jaksotyöntekijöille iltalisää paremmin ehdoin kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Iltalisän maksatusta on vuosien varrella tarkasteltu useaan otteeseen ja silti maksatus on jatkunut samanlaisena. Vakiintuneen iltalisän maksatuksen yksipuolinen muuttaminen on erillinen riita-asia, jonka ratkaisusta ei riipu millään tavalla se, miten työtuomioistuimessa vireillä oleva riita-asia tulee ratkaista. Työntekijöillä on kahdella eri perusteella oikeus vaatimiinsa erilaisiin saataviin ZZ Oy:ltä.

ZZ Oy:llä ei ole vastasaatavia yksittäisiltä työntekijöiltä, vaikka käräjäoikeus päätyisikin hylkäämään kanteen iltalisän osalta. Kanteen hylkäämisen seurauksena olisi ainoastaan se, että suoritusta vaatineilla työntekijöillä ei olisi oikeutta kanteessa vaadittuihin palkaneriin tai hyvityksiin. Käräjäoikeudessa ei ole vireillä mitään sellaista riita-asiaa, jossa ZZ Oy vaatisi suoritusta kantajina olevilta työntekijöiltä. Kanteen hylkäämisestä ei näin ollen seuraisi sellaista oikeudellista tilaa, jossa ZZ Oy:llä olisi saatava suoritusta vaatineilta työntekijöiltä. Ei ole mitään perusteita siltäkään osin jättää tätä asiaa odottamaan käräjäoikeuden ratkaisua.

Kantajan kanne käräjäoikeudessa koskee vain ajanjaksoa 10.5.2021 lukien. Siitä, että käräjäoikeus katsoisi, että kyseessä ei olekaan kantajan väittämin tavoin sopimuksen veroinen vakiintunut käytäntö, ei seuraisi, että työntekijöille tehdyt iltalisämaksut olisivat olleet perusteettomia ja että työnantajalla olisi oikeus periä niitä takaisin työnantajalta. Työnantajalla on mahdollisuus pitää työehtosopimusta parempia maksukäytäntöjä lyhyemmänkin ajan siten, että ne eivät vakiinnu työsuhteen ehdoksi.

VASTAUS

Vaatimukset

Elintarviketeollisuusliitto ry ja ZZ Oy ovat myöntäneet kanteen vahvistusvaatimuksen 1, vaatineet, että kanteen 3 kohdan suoritusvaatimukset jätetään ensisijaisesti tutkimatta tai toissijaisesti hylätään sekä vaatineet, että kanne muilta osin hylätään.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja ZZ Oy ovat lisäksi vaatineet, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset asianosais- ja oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja ZZ Oy ovat vielä vaatineet, että asia jätetään työtuomioistuimessa lepäämään, kunnes käräjäoikeudessa oleva osin samaa asiakokonaisuutta koskeva riita-asia (diaarinro L 706/2023/7880) on käsitelty.

Perusteet koskien työtuomioistuimen toimivaltaa

Työtuomioistuimen toimivalta tutkia kanteen suoritusvaatimukset

Työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia kantajan esittämiä suoritusvaatimuksia ja sitä myöten myöskään vastaajien esittämää kuittausväitettä. Työtuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa ei ole riitaa työehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällöstä tai laajuudesta eli työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta. Asiassa ei myöskään ole riitaa maidonjalostusalan työntekijöitä ja meijerityöntekijöitä koskevien työehtosopimusten 19 §:n määräyksen rikkomisesta, koska vastaajat ovat myöntäneet kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen oikeaksi jo kanteeseen vastatessaan. Kanteessa esitettyjen suoritusvaatimusten ratkaiseminen ei siis edellytä pääkysymyksenä työehtosopimuksen pätevyyden, voimassaolon, sisällön, laajuuden tai tietyn sopimuskohdan oikean tulkinnan ratkaisemista. Asiassa ei ole kysymys myöskään siitä, onko ZZ Oy:llä on menettely ollut työehtosopimuksen mukaista.

Riidattomaan työehtosopimusmääräykseen perustuva suoritusvaatimus kuuluu yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Näin ollen työtuomioistuimen tulisi ohjata kantaja (sen edustamat työntekijät) nostamaan suorituskanne yleisessä tuomioistuimessa. Kantajan väitteet kanneaikoihin liittyvistä epäselvyyksistä eivät ole relevantteja toimivaltakysymyksen arvioinnissa. Se, että kantaja (ja sen edustamat työntekijät) eivät ole nostaneet riidattomaan työehtosopimusmääräykseen perustuvaa kannetta yleisessä tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa, ei luo työtuomioistuimelle toimivaltaa käsitellä kantajan suoritusvaatimuksia.

Vaikka työtuomioistuin sinänsä on toimivaltainen ratkaisemaan liitännäiskysymyksenä suoritusvaatimuksia, oikeuskäytännön perusteella työtuomioistuin on toiminut näin lähtökohtaisesti vain tilanteissa, joissa saatavien määrästä ei ole ollut riitaa. Jos saatavien määrästä tai laskentaperusteisiin liittyvistä tosiseikoista on ollut riitaa, työtuomioistuin on osoittanut asianosaiset tältä osin ajamaan kannetta toimivaltaisessa käräjäoikeudessa (esim. TT 2003:54 ja TT 2010:106).

Huomioon on lisäksi otettava se, että käsillä olevan kaltaisissa olosuhteissa suoritusvaatimuksen tutkimisen on tarkoitettu lähtökohtaisesti kuuluvan yleiselle tuomioistuimelle. Jos tästä huolimatta myös työtuomioistuin katsoo voivansa ratkaista asian, osapuolten mahdollisuudet valittaa tuomiosta ovat toisenlaiset kuin yleisessä tuomioistuimessa. Oikeussuojaedellytysten toteutuminen tulee siksi ottaa huomioon kummankin asianosaisen näkökulmasta.

Työtuomioistuimen toimivalta tutkia kuittausväite

Kaikki suoritusvaatimuksissa yksilöidyt työntekijät ovat työskennelleet jaksotyössä. ZZ Oy:n virhetulkinnan vuoksi näille työntekijöille oli maksettu vuosina 2015–2019 liikaa iltalisää ja liian vähän yötyölisää. ZZ Oy oli kuitannut vastakkaiset saatavat. Siltä osin kuin työntekijöiden saatavat olivat olleet ZZ Oy:n saatavia suuremmat, ZZ Oy oli suorittanut näiden erotuksen työntekijöille 30.4.2021. Kuittauksen ja sitä eräiden työntekijöiden kohdalla täydentäneen ZZ Oy:n maksusuorituksen 30.4.2021 seurauksena suoritusvaatimuksessa tarkoitetut saatavat olivat lakanneet. Työntekijöille on siten jo korvattu ZZ Oy:n virheellisestä yötyölisää koskevien työehtosopimusmääräysten tulkinnasta aiheutunut tosiasiallinen taloudellinen vahinko.

Työtuomioistuimen toimivallan osalta vastaajat ovat lausuneet, että kysymyksenasettelun ei tulisi olla se, onko työtuomioistuimella toimivalta tutkia vastaajien kuittausväite, vaan edellä todetuin tavoin se, onko työtuomioistuimella toimivalta tutkia kantajan suoritusvaatimus.

Vastaajat katsovat joka tapauksessa, että osapuolten oikeussuojan toteutuminen edellyttää kanteessa esitetyn suoritusvaatimuksen ja siihen annetun vastauksen käsittelyä yhtenä kokonaisuutena. Vastaajien esittämä kuittausväite ei ole erilliskysymys, vaan vastaus kannevaatimukseen. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuittausvaatimus on ratkaistava yhdessä. Myös korkein oikeus on painottanut tätä lähtökohtaa ratkaisussa KKO 2007:25. Ajatus siitä, että työtuomioistuin voisi tutkia kantajan suoritusvaatimuksen mutta ei vastaajien väitettä saatavan lakkaamista kuittauksen seurauksena, olisi perustavanlaatuisella tavalla oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien lähtökohtien vastainen. Mikäli tuomioistuinten toimivaltanormien katsotaan mahdollistavan tällainen tulkinta, on toimivaltanormit viime kädessä jätettävä soveltamatta perustuslain oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan säännöksen perusteella.

Asian lepäämään jättäminen

Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä osin samaa asiakokonaisuutta koskeva riita-asia, jossa kantajat ovat pääosin samat kuin tämän asian kanteessa tarkoitetut työntekijätja vastaajana on ZZ Oy (Helsingin käräjäoikeuden diaarinumero L 706/2023/7880). ZZ Oy on vastannut kanteeseen heinäkuussa 2024.

Käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa kantajat ovat vaatineet muun ohella, että käräjäoikeus vahvistaa ZZ Oy:n ja kantajien välisten työsuhteiden ehdoksi oikeuden saada iltalisää perjantaityövuoron alusta alkaen ja että käräjäoikeus vahvistaa, että ZZ Oy on muuttaessaan kantajien iltalisän maksamisperiaatteita 10.5.2021 lukien käräjäoikeuden tuomion antamispäivään asti rikkonut voimassa olevan työsuhteen ehtoja ja/tai työsopimuslaista johtuvia ZZ Oy:lle kuuluvia velvoitteita. Lisäksi kantajat ovat vaatineet, että käräjäoikeus velvoittaa ZZ Oy:n maksamaan kantajille 10.5.2021 lukien käräjäoikeuden tuomion antamiseen saakka kultakin täydeltä työntekokuukaudelta ensisijaisesti palkkana ja toissijaisesti vahingonkorvauksena 14,40 euroa.

Käräjäoikeudessa vireillä olevalla asialla ja sen lopputuloksella on vaikutusta työtuomioistuimessa vireillä olevan oikeudenkäynnin kannalta. Jos käräjäoikeus ei hyväksy kantajien vahvistusvaatimusta, jonka mukaan ZZ Oy:n ja kantajien välisten työsuhteiden ehtona on oikeus saada iltalisää perjantaityövuoron alusta alkaen, käräjäoikeudessa vireillä olevan asian kantajilla ei ole oikeutta ZZ Oy:n erehdyksessä liikaa maksamiin iltalisiin. Tällöin ZZ Oy:n on katsottava maksaneen kantajille liikaa palkkaa virheen korjaamista edeltäneeltä ajalta eli 10.5.2021 asti (työaikajakson päättymisajankohta).

Edellä todetusta ratkaisusta seuraisi, että työntekijöiden ja ZZ Oy:n saatavat ovat olleet vastakkaisia. ZZ Oy:n oikeus kuitata vastakkaiset saatavat vaikuttaa suoraan siihen, minkä suuruisista työntekijöille aiheutuneista taloudellisista vahingoista on kysymys. Jos liiallisina maksetut iltalisät ovat olleet työntekijöille ZZ Oy:n virheestä johtunutta perusteetonta etua, ja kun ZZ Oy on jo korvannut työntekijöille liikaa maksettujen iltalisien ja liian vähäisinä maksettujen yötyölisien välisen erotuksen, tulisi työtuomioistuimen hylätä suoritusvaatimukset kokonaisuudessaan.

Jos käräjäoikeus katsoisi, että iltalisien maksamisesta vastoin työehtosopimuksen määräyksiä olisi muodostunut kantajien väittämällä tavalla työnantajaa sitova käytäntö, ZZ Oy:n kuittausväite ei kaiketi voisi työtuomioistuimessakaan menestyä.

Jos työtuomioistuin katsoo, että sillä on toimivalta ratkaista kanteen suoritusvaatimus ja siihen kytkeytyvät osapuolten väitteet kokonaisuudessaan, vastaajat eivät vaadi asian jättämistä lepäämään käräjäoikeuskäsittelyn ajaksi .

TODISTELU

Asiassa ei ole esitetty todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuimen toimivalta tutkia kanteen suoritusvaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet, että kanteen 3 kohdan suoritusvaatimukset jätetään tutkimatta. Vastaajat ovat katsoneet, että työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia suoritusvaatimuksia, koska ne perustuvat riidattomaan työehtosopimusmääräykseen. Vastaajat ovat lisäksi vedonneet siihen, että työtuomioistuin on ratkaisukäytännössään ratkaissut liitännäiskysymyksenä suoritusvaatimuksia lähtökohtaisesti vain tilanteissa, joissa saatavien määrästä ei ole ollut riitaa, ja viitanneet tältä osin työtuomioistuimen ratkaisuihin TT 2003:54 ja TT 2010:106.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena muun ohella työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat, kun kysymys on siitä, onko jokin menettely työehtosopimuksen mukainen, tai työehtosopimuksen vastaisen menettelyn seuraamuksesta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos velvollisuus suoritukseen tai työehto- tai virkaehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen riippuu edellä tarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen. Jollei työtuomioistuin katso voivansa ratkaista tällaista vaatimusta, on asianosainen osoitettava nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 2 momentin säännös on tullut lakiin vuoden 1974 kokonaisuudistuksessa. Hallituksen esityksessä (HE 30/1972 vp) säännös ehdotettiin kirjoitettavaksi muotoon: ”Jos velvollisuus sellaiseen suoritukseen, jonka määrästä ja laadusta ei ole erimielisyyttä, riippuu edellä tarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen.” Eduskuntakäsittelyn aikana säännöksestä kuitenkin jäi pois maininta siitä, että suorituksen tulee olla määrältään ja laadultaan riidaton. Sen sijaan momenttiin lisättiin virke ”Mikäli työtuomioistuin ei katso voivansa ratkaista tällaista vaatimusta, on asianosainen osoitettava nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa.” Sosiaalivaliokunnan mietinnön mukaan tarkoituksena oli, että työtuomioistuin voisi ratkaista työehtosopimusriitaan liittyvän yksittäistapausta koskevan suorituskanteen useammissa tapauksissa kuin hallituksen esityksessä oli esitetty (SoVM 4/1974 vp, s. 2).

Työtuomioistuin toteaa, että oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:ssä ei ole sellaista edellytystä, että suoritusvelvollisuuden määrän tulisi olla riidaton, jotta se olisi työtuomioistuimessa tutkittavissa. Laissa on jätetty työtuomioistuimen harkintaan, katsooko se asianmukaiseksi ratkaista suoritusvaatimuksen vai onko asianosainen osoitettava nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Estettä tutkia suoritusvaatimus ei kuitenkaan ole, vaikka saatava olisikin määrältään riitainen.

SEL ry on vaatinut ZZ Oy:lle työehtosopimuslakiin perustuvaa seuraamusta eli hyvityssakkoa sillä perusteella, että ZZ Oy on menetellyt sovellettavan työehtosopimuksen 19 §:n vastaisesti, kun se on vuosina 2015–2019 maksanut työntekijöille kello 21.00 ja 22.00 väliseltä tunnilta iltalisää eikä yötyölisää. Lisäksi kanteessa on vaadittu, että ZZ Oy velvoitetaan suorittamaan kanteessa tarkoitetuille työntekijöille työehtosopimuksen 19 §:n mukaisia yötyölisiä.

Työtuomioistuin toteaa, että kanteen 3 kohdassa esitetyt yötyölisiä koskevat suoritusvaatimukset riippuvat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun riidan ratkaisusta, joten työtuomioistuin katsoo voivansa samalla käsitellä ja ratkaista myös suoritusta koskevan kannevaatimuksen. Merkitystä ei ole sillä, että työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ei ole riitaa, eikä myöskään sillä, että tämän takia vastaajat ovat myöntäneet kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen oikeaksi.

Työtuomioistuimen toimivalta tutkia kuittausväite

Vastaajat ovat esittäneet kanteen suoritusvaatimuksiin kohdistuvan kuittausväitteen. Vastaajien mukaan suoritusvaatimuksissa yksilöidyille työntekijöille oli ZZ Oy:n virhetulkinnan takia maksettu vuosina 2015–2019 liikaa iltalisää ja liian vähän yötyölisää. ZZ Oy oli kuitannut vastakkaiset saatavat, minkä seurauksena suoritusvaatimuksissa tarkoitetut saatavat olivat lakanneet.

Kantaja on kiistänyt kuittausväitteen ja katsonut lisäksi, että työtuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään sitä. Kantajan mukaan iltalisiä koskevassa asiassa ei ole ollut kysymys ZZ Oy:n erehdyksestä, vaan pitkään noudatetusta vakiintuneesta käytännöstä. Iltalisiä koskeva asia ei ole oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n mukainen työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluva asia. Liikaa maksettu iltalisä olisi kantajan mukaan oikeudelliselta perusteeltaan perusteetonta etua.

Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuittausvaatimus on ratkaistava yhdessä. Oikeudenkäymiskaaressa ei ole nimenomaisia säännöksiä kuittausvaatimuksen käsittelystä tilanteessa, jossa vastasaatava ei toimivaltasäännösten perusteella kuulu pääsaatavaa käsittelevän tuomioistuimen toimivaltaan. Työtuomioistuin toteaa, että oikeudenkäymiskaaren säännöksistä ilmenevänä lähtökohtana kuitenkin on, että kuittausvaatimus käsitellään yhdessä pääsaatavan kanssa.

Työtuomioistuimen toimivallan määrää kanteen peruste. Jos kanneperusteena on osapuolia sitova työehtosopimus, asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan. Jos taas kanneperusteena on lainsäännös tai esimerkiksi työsopimus, työtuomioistuin ei ole toimivaltainen tutkimaan asiaa. Vakiintuneesti on kuitenkin katsottu, että työtuomioistuin voi toimivaltaansa kuuluvassa asiassa ratkaista niin sanottuna esikysymyksenä sellaisen kysymyksen, joka edellyttää kannanottoa laintulkintaan (ks. esim. TT 2023:18 ja TT 2023:19 ja niissä mainitut tapaukset) tai työsopimuksen ehtoihin (TT 1982:169). Työtuomioistuin saattaa joutua ottamaan kantaa pakottavan lainsäännöksen tulkintaan myös työehtosopimusmääräyksen pätevyyttä koskevana asiana (esim. TT 2011:29 ja TT 2021:2). Työtuomioistuin ei myöskään voi vahvistaa sellaista työehtosopimuksen tulkintaa, joka on pakottavan lainsäädännön vastainen, eikä työehtosopimusta voida soveltaa pakottavan lainsäädännön vastaisella tavalla (ks. esim. TT 2020:11, TT 2018:18 ja TT 2023:4).

Työtuomioistuin katsoo edellä selostetun oikeuskäytännön tukevan sitä johtopäätöstä, että työtuomioistuin voi tietyissä tilanteissa toimivaltaansa kuuluvaa asiaa käsitellessään lausua myös sellaisista lainsäädäntöä tai työsopimuksen tulkintaa koskevista kysymyksistä, jotka eivät muuten kuuluisi sen toimivaltaan.

Työtuomioistuin on ratkaisukäytännössään katsonut voivansa käsitellä kuittausvaatimuksia. Ratkaisussa TT 1981:127 kantajana ollut työntekijäliitto vaati, että työtuomioistuin velvoittaa työnantajan suorittamaan työntekijöille saamatta jääneitä lomapalkkasaatavia. Vastaajat kiistivät vaatimuksen sillä perusteella, että työntekijöille oli maksettu perusteettomia ja paikallisen nokkamiehen kanssa yhteistuumin keksittyjä palkkasaatavia. Työnantajayhtiö oli kuitannut näitä tekaistuiksi katsomiaan palkkasaatavia työntekijöiden lomapalkoista. Työtuomioistuin katsoi, että yhtiön ilmoittamat vastasaamiset ja siten myös yhtiön kuittausoikeus olivat jääneet selvittämättä ja velvoitti yhtiön suorittamaan työntekijöille saamatta jääneet lomapalkat.

Ratkaisussa TT 1991:122 työntekijäliitto vaati, että työtuomioistuin velvoittaa työnantajan maksamaan työntekijälle saamatta jääneitä palkkasaatavia. Työnantaja kiisti vaatimuksen muun ohessa sillä perusteella, että sillä oli ollut työntekijältä vastasaamisia, jotka olivat perustuneet väärinkäytöksiin työssä ja huolimattomasti tehdystä työstä työnantajalle aiheutuneeseen vahinkoon. Työnantaja katsoi, että sillä oli ollut oikeus kuitata vastasaamisellaan työntekijän palkkasaatavat. Työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut sellainen perusteeltaan ja määrältään riidaton saatava, jota olisi voitu käyttää kuittauksen perusteena ja velvoitti työnantajan maksamaan palkkasaatavat. Kyseisessä asiassa sovelletussa työehtosopimuksessa on ollut kuittausta koskeva määräys.

Edellä todetuin tavoin työtuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan kanteessa esitetyt suoritusvaatimukset. Ottaen huomioon sen, että saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuittausvaatimus on oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla ratkaistava yhdessä, sekä edellä selostetun työtuomioistuimen oikeuskäytännön, työtuomioistuin katsoo olevansa toimivaltainen tutkimaan myös vastaajien tässä asiassa esittämän kuittausväitteen.

Asian lepäämään jättäminen

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä riita-asia, jossa kantajat ovat pääosin samat kuin tässä asiassa tarkoitetut työntekijät, ja vastaajana on ZZ Oy (käräjäoikeuden diaarinumero L 706/2023/7880). Kyseisessä riita-asiassa kantajat ovat muun ohessa vaatineet, että käräjäoikeus vahvistaa ZZ Oy:n ja kantajien välisten työsuhteiden ehdoksi oikeuden saada iltalisää perjantaityövuoron alusta alkaen sekä velvoittaa ZZ Oy:n maksamaan kantajille 10.5.2021 lukien kultakin työntekokuukaudelta ensisijaisesti palkkana ja toissijaisesti vahingonkorvauksena 14,40 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

Vastaajat ovat pyytäneet, että asia jätetään työtuomioistuimessa lepäämään, koska käräjäoikeuden iltalisää koskevalla ratkaisulla on merkitystä tässä oikeudenkäynnissä. Siinä tapauksessa, että työtuomioistuin katsoisi olevansa toimivaltainen ratkaisemaan kanteen suoritusvaatimuksen ja siihen kytkeytyvät osapuolten väitteet kokonaisuudessaan, vastaajat eivät ole pyytäneet asian jättämistä lepäämään . Kantaja on vastustanut asian lepäämään jättämistä.

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan, jos asian ratkaisemisen kannalta on tärkeätä, että toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä käsiteltävänä oleva kysymys ratkaistaan ensin, tai jos asian käsittelylle on muu pitkäaikainen este, tuomioistuin voi määrätä, että asian käsittelyä jatketaan vasta esteen poistuttua.

Työtuomioistuin toteaa, että käräjäoikeudessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä saadaan kannevaatimusten perusteella ratkaisu siihen, onko käräjäoikeudessa kantajina olevien henkilöiden väittämä iltalisien maksamiskäytäntö vakiintunut kantajien ja ZZ Oy:n välisten työsuhteiden ehdoksi. Käräjäoikeudessa ei ole vireillä sellaista asiaa, jossa ZZ Oy vaatisi suoritusta kantajina olevilta työntekijöiltä. ZZ Oy:n työtuomioistuimessa esittämän kuittausväitteen perusteena olevien vastasaatavien olemassaoloa ei siten ratkaista käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa, vaan se tulisi joka tapauksessa tutkia ja ratkaista erikseen. Näillä perusteilla ja ottaen huomioon sen, että työtuomioistuin on edellä katsonut olevansa toimivaltainen käsittelemään kanteessa esitetyt suoritusvaatimukset ja vastaajan esittämän kuittausväitteen, työtuomioistuin katsoo, ettei ole perusteltua jättää asiaa lepäämään käräjäoikeudessa vireillä olevan asian käsittelyn ajaksi.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää vastaajien esittämän kannevaatimuksen 3 tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksen.

Työtuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään vastaajien esittämän kuittausväitteen .

Asiaa ei jätetä lepäämään käräjäoikeudessa vireillä olevan asian (käräjäoikeuden diaarinumero L 706/2023/7880) käsittelyn ajaksi.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Lotta Brander puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Tuomas Aarto, Anna Lavikkala, Paula Ilveskivi ja Samuli Hiilesniemi jäseninä. Asia on ratkaistu puheenjohtajan esittelystä.

Päätös on yksimielinen.