TT 2024:7

Kysymys tuomion täydentämisestä työrauhaa koskevassa asiassa kts. TT 2024:4.

Asia

Tuomion täydentäminen työrauhaa koskevassa asiassa Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n hakemuksen perusteella

Hakija, alkuperäinen vastaaja

Suomen Liikennelentäjäliitto ry

Kuultava, alkuperäinen kantaja

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuimen tuomio 5.3.2024 Nro H5/2024 (TT 2024:4)

Työtuomioistuin on 5.3.2024 antanut tuomion Nro H5/2024 (TT 2024:4) työrauhaa koskevassa asiassa 8/03.04.02.02.00/2024.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n hakemus 6.3.2024 työtuomioistuimen tuomion 5.3.2024 johdosta

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on toimittanut 6.3.2024 työtuomioistuimeen kirjelmän, jossa yhdistys on katsonut, ettei työtuomioistuimen tuomiossa H5/2024 ole esitetty tuomion perusteluja seuraavilta osin lainkaan, minkä vuoksi yhdistys on vaatinut saada tietoonsa tuomion perustelut seuraavasti.

Työtuomioistuin on katsonut kantajan oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 3.000 euroa lisättynä oikeudenkäyntimaksulla, missä yhteydessä on otettu huomioon Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n toissijainen vaatimus oikeudenkäyntikulujen euromäärän kohtuullistamisesta.

Työtuomioistuin ei ole kuitenkaan esittänyt perusteluja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n ensisijaisen vaatimuksen osalta, jonka mukaan kantajalle Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle (jäljempänä myös Palta) ei ole voinut aiheutua lainkaan korvattaviksi vaadittuja oikeudenkäyntikuluja, koska kantajaa on edustanut työtuomioistuimessa sen työntekijä OTM A. Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n käsityksen mukaan kantajan asiamiehen edustusoikeus asiassa on perustunut nimenomaan työsuhteeseen kantajatahoon eikä korvattaviksi vaadittuja oikeudenkäyntikuluja ole laskutettu Paltalta. Tästä osoituksena on Paltan oikeudenkäyntikululasku, joka on kokonaisuudessaan esitetty kantajatahon omissa nimissä. Suomen Liikennelentäjäliitto ry on katsonut oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteettomaksi eduksi eikä se todellisuudessa vastaa kantajalle asian ajamisesta aiheutunutta taloudellista menetystä. Tällaista ei vastaajayhdistyksen käsityksen mukaan ole edes väitetty asiassa.

Työtuomioistuin on viitannut hyvityssakon tuomitsematta jättämistä ja anteeksiantoperustetta koskien työehtosopimuslain muutoksen esityöhön (HE 248/1985 vp s. 8), jonka mukaan lainvastainen menettely voi olla puolustettavissa muun muassa vastapuolen epäasiallisen käyttäytymisen, kuten lain rikkomisen perusteella. Tämän osalta tuomioistuin on todennut, että asianosaisilla olisi ollut erimielisyys vuosiloman säästämistä ja osittaista työaikaa koskevista kysymyksistä, jotka työnantajalla on ollut oikeus ratkaista tulkintaetuoikeutensa perusteella.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on todennut, että työtuomioistuimelle on esitetty kirjallinen näyttö työnantajan lainvastaisesta menettelystä muun muassa vuosiloman käytön yksipuolista rajoittamista sekä määräaikaisen, osittaista työaikaa koskevan työsopimustasoisen sopimussuhteen yksipuolisesta rikkomisesta. Työtuomioistuimen perusteluista ei kuitenkaan käy ilmi se, millä perusteella tätä osoitettua työnantajaosapuolen epäasiallista menettelyä ei pidettäisi tuomiossa mainittujen lain esitöiden (HE 248/1985 vp s. 8) tarkoittamana lainvastaisena menettelynä, joka muodostaa hyvityssakkojen tuomitsematta jättämiseen oikeuttavan anteeksiantoperusteen.

Vastaajayhdistyksen asiassa esille tuomia seikkoja ei voitane kuitata vain maininnalla vastaajayhdistyksen mahdollisuudesta hakea niihin ratkaisua tuomioistuimista, koska vastaava mahdollisuus on olemassa myös muissa lain esitöiden tarkoittamissa tilanteissa, joissa on kysymys lainvastaisista menettelyistä, ja jotka silti muodostavat anteeksiantoperusteen.

Työtuomioistuimen tuomion perusteluiden täydentäminen on näiltä osin erityisen tärkeää, koska tuomiosta H5/2024 ei käy muutoinkaan ilmi Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n asiassa esittämän kirjallisen näytön arviointia.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kirjallinen lausuma 13.3.2024

Kuultava, asian 8/03.04.02.02.00/2024 alkuperäinen kantaja Palta on toimittanut 13.3.2024 kirjallisen lausuman Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n hakemuksen johdosta. Lausumassaan Palta on vastustanut hakemusta tuomion täydentämisestä. Paltan näkemyksen mukaan kanteessa, oikeastaan työtuomioistuimen tuomiossa, on otettu kantaa Paltan kanteen kannalta relevantteihin asioihin eikä täydentämiselle ole perusteita. Lisäksi Palta on lausunut seuraavista hakemuksen kohdista:

Työtuomioistuin ei ole antanut lausuntoa Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n (jäljempänä myös SLL) ensisijaisesta vaatimuksesta, jonka mukaan Paltalle ei voinut lainkaan aiheutua korvattavaksi vaadittuja oikeudenkäyntikuluja, koska Paltan asiamiehenä asiassa oli toiminut yhdistyksen palveluksessa oleva lakimies.

Kantajan näkemyksen mukaan vaatimus täydentää perusteluita on tarpeeton, koska tuomio on täysin linjassa työtuomioistuimen pitkäaikaisen oikeuskäytännön kanssa.

Työtuomioistuimen tuomion perusteluista ei käynyt ilmi, millä perusteella SLL:n osoittamaa epäasiallista menettelyä ei pidettäisi Finnair Oyj:n lainvastaisena menettelynä, jonka perusteella hyvityssakko olisi tullut jättää tuomitsematta.

SLL:n vaatimus täydentää perusteluita tältä osin on tarpeeton, koska Paltan näkemyksen ja työtuomioistuimen tuomion mukaan Finnair Oyj ei ole toiminut epäasiallisesti, saati lainvastaisesti. Kuten työtuomioistuin on todennut tuomiossaan, työntekijä- ja työnantajapuolella on ollut käsiteltävänä olevassa asiassa erilaiset käsitykset vuosilomien säästämistä sekä osittaista työaikajärjestelyä koskevista kysymyksistä. Tämä ei silti osoita, että työnantaja olisi toiminut epäasiallisesti tai lainvastaisesti. Nämä erimielisyydet eivät ole olleet tämän oikeudenkäynnin aihe. Hakijan SLL:n vaatimus saada yllä vaadittuja lisäperusteluita tuomioon, on osa SLL:n pyrkimystä saada työnantaja negatiiviseen valoon, jota SLL voisi sen jälkeen mahdollisesti käyttää työnantajaa vastaan. Tuomioon on kirjattu, että SLL:llä ei ole selvitetty olleen sellaisia anteeksiannettavia syitä, joiden perusteella sen lainvastaista menettelyä voitaisiin pitää perusteltuna. Näin ollen kanteen kannalta relevanttiin asiaan otettu kantaa riittävin perustein.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kirjelmän 6.3.2024 sisältö ja sen oikeudellinen tulkinta

Työtuomioistuin tulkitsee, että Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kirjelmässä 6.3.2024 on siinä esitettyjen vaatimusten perusteella kysymys oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetusta työtuomioistuimen 5.3.2024 annetun tuomion H5/2024 (TT 2024:4) täydentämisestä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n maksettavaksi määrätyn hyvityssakon osalta.

Tuomion täydentäminen oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n, oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 12 §:n ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 38 §:n nojalla

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa ei ole säännöksiä työtuomioistuimen tuomion täydentämisestä. Lain 35 §:n säännös vastaa sisällöltään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n säännöstä kirjoitusvirheen, laskuvirheen tai niihin verrattavan ilmeisen virheellisyyden oikaisemisesta. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 38 §:ssä säädetään, että mikäli sanotussa laissa ei muuta säädetä, noudatetaan asioiden käsittelyssä soveltuvin osin mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n 2 momentin nojalla asianosaisen on pyydettävä tuomion täydentämistä kirjallisella hakemuksella 14 päivän kuluessa tuomion julistamisesta tai antamisesta. Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n hakemus on tehty tässä määräajassa.

Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n 3 momentissa säädetään, että jos tuomioistuin ei pidä suullista käsittelyä tarpeellisena, tuomioistuimen on pyydettävä asianosaisilta kirjallinen lausuma käsiteltävästä kysymyksestä. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 12 §:n 1 momentissa säädetään puolestaan, että tuomion täydentää tuomioistuin siinä kokoonpanossa, joka on antanut täydennettävän tuomion. Jos jollekin tuomioistuimen jäsenelle on tullut este, tuomion täydentää tuomioistuin sellaisessa kokoonpanossa, joka olisi ollut toimivaltainen käsittelemään asian. Tuomion täydentämistä koskeva ratkaisu on oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 12 §:n 2 momentin nojalla liitettävä tuomioon, johon on myös merkittävä, että sitä on jälkeenpäin täydennetty.

Tuomion täydentämisen edellytykset oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan

Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n 1 momentin nojalla tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos siinä ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Jos tuomiolla on jäänyt lausumatta sellaisesta asianosaisen vaatimuksesta, jossa sovinto ei ole sallittu, tuomiota voidaan täydentää myös viran puolesta.

Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n 1 momentin säännöksen esitöissä on todettu, että tuomiota voidaan täydentää, jos siinä on jäänyt lausumatta asianosaisen vaatimuksesta (Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäymiskaaren pöytäkirjaa ja tuomiota koskevien säännösten uudistamisesta riita-asioissa, HE 154/1990 vp s. 37–38).

Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on todettu, että tuomion täydentämismenettely voi kohdistua vain kanteen vaatimusosaan. Sitä vastoin tuomion täydentäminen niin, että tuomioistuin lausuisi vain alkuperäisessä tuomiossa sivuutetusta kanneperusteesta, ei ole sallittua. Tuossa tapauksessa tuomioistuin joutuisi ottamaan uudelleen kantaa tuomiossa jo ratkaistujen vaatimusten hyväksyttävyyteen. Tuomiota ei voida myöskään paikkailla tuomion täydentämismenettelyn avulla niiltä osin kuin siinä on jätetty lausumatta vastaajan kannetta vastaan esittämistä väitteistä, olivatpa nämä väitteet sitten fakta- tai oikeusväitteitä. Vastaajan puolustustarkoituksessa esittämät väitteet eivät siten voi ”jäädä henkiin” tuomion antamisen jälkeen. Oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön perusteella on myös selvää se, ettei tuomion täydennys saa millään tavoin muuttaa jo annettua tuomiota. Täydennyksessä tulee olla kysymys pelkästä (itsenäisestä) lisästä alkuperäiseen tuomioon. Työtuomioistuin viittaa Juha Lappalaisen teoksen Siviiliprosessioikeus II, 2001 s. 396-397 lausuttuun, teoksen Mikko Vuorenpää – Dan Helenius – Petra Hietanen-Kunwald – Tuomas Hupli – Risto Koulu – Juha Lappalainen – Heidi Lindfors – Johanna Niemi – Jaakko Rautio – Timo Saranpää – Santtu Turunen – Jyrki Virolainen, Prosessioikeus, 6., uudistettu painos, 2021 s. 747 lausuttuun, korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2011:55 sekä Helsingin hovioikeuden tuomion 26.10.2021 Nro 1408 täydentämistä koskevaan Helsingin hovioikeuden päätökseen 2.12.2021 Nro 1615 (H 21/2408).

Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n säännöksen nojalla ei voi tulla kysymykseen tuomion täydentäminen yksinomaan sen perustelujen osalta. Sallittua ei ole myöskään tuomion täydentäminen siinä tarkoituksessa, että tuomioistuin lausuisi lisätuomiossaan vain alkuperäisessä tuomiossa sivuutetusta kanneperusteesta tai vastaajan asiaväitteestä. Työtuomioistuin viittaa näiltä osin teoksen Jyrki Virolainen – Petri Martikainen, Tuomion perusteleminen, 2010 s. 536–537 lausuttuun.

Oikeuskirjallisuudessa on lisäksi katsottu, että tuomiota ei voida täydentämismenettelyssä muuttaa, ei ottaa vastaan uutta selvitystä eikä harkita uudelleen oikeuskysymyksiä. Tuomion täydentämisen rajoitukset ja sen kirjoitus- tai laskuvirheen oikaisemista muistuttava luonne johtuvat siitä, että tuomiosta itsestään on käytävä ilmi, mikä olisi ollut lausumatta jääneen ratkaisun sisältö. Näissä tapauksissa tuomion muista kannanotoista näkyy, miten tuomioistuin on suhtautunut kysymykseen, vaikka lausuma tuomiosta puuttuisikin. Työtuomioistuin viittaa tältä osin Pekka Koposen teoksen Ylimääräinen muutoksenhaku, 2017 s. 24 lausuttuun.

Tuomion täydentämismenettely voi edellä kerrotuilla perusteilla koskea vain sellaista tilannetta, jossa jostakin asian kantajan kannevaatimuksesta on jäänyt kokonaan lausumatta. Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että sen tuomiossa 5.3.2024 on lausuttu kaikista kantajan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n asiassa 8/03.04.02.02.00/2024 esittämistä kannevaatimuksista. Työtuomioistuimen tuomion täydentäminen siltä osin kuin on kysymys Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n hakemuksessa tarkoitetuista työtuomioistuimen tuomiossa väitetysti sivuutetuista vastauksen perusteluista ei ole sallittua oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n 1 momentin säännöksen nojalla.

Näillä perusteilla tässä asiassa ei ole olemassa oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä täydentää työtuomioistuimen 5.3.2024 antamaa tuomiota H5/2024 (TT 2024:4) hakijan Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n vaatimin tavoin. Sen vuoksi Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n esittämä vaatimus tuomion täydentämisestä on hylättävä.

PÄÄTÖSLAUSELMA

Työtuomioistuin hylkää Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n hakemuksen työtuomioistuimen 5.3.2024 antaman tuomion H5/2024 (TT 2024:4) täydentämisestä.

Työtuomioistuin liittää tämän tuomion täydentämistä koskevan päätöksen oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 12 §:n 2 momentin nojalla tuomioon 5.3.2024 H5/2024.

MUUTOKSENHAKUKIELTO, KANTELUOSOITUS

Koska oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 36 §:n nojalla työtuomioistuimen tuomio on lopullinen ja se voidaan heti panna täytäntöön kuin yleisen tuomioistuimen lainvoimainen tuomio, ei myöskään tähän työtuomioistuimen tuomion täydentämistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

Mikäli asianosaisen käsityksen mukaan asian oikeudenkäynnissä työtuomioistuimessa on tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, on asianosaisella oikeus tehdä oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 37 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n nojalla kantelu tuomiovirheen perusteella korkeimpaan oikeuteen. Tuossa tapauksessa asianosaisen on meneteltävä oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 §:ssä ja oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 3 §:ssä säädetyin tavoin.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Mika Lallo, Satu Tähkäpää ja Paula Ilveskivi jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Brander.

Päätös on yksimielinen.