TT 2024:53

Välituomiossa oli kyse siitä, miten yksityisen opetusalan työehtosopimuksen ammatillisia oppilaitoksia koskevan liitteen suunnittelutyötä koskevaa määräystä oli tulkittava.

Työtuomioistuin katsoi selvitetyksi, että suunnittelutyötä koskevalla työehtosopimusmääräyksellä ”opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä puolitoista (1,5) tuntia viikossa” oli riidattomasti tarkoitettu ainakin sitä, että suunnittelutyö oli vähentänyt opettajan opetusvelvollisuuteen kuuluvien opetustuntien määrää puolellatoista tunnilla. Asiassa oli riitaa siitä, oliko tällä määräyksellä tarkoitettu myös rajata suunnittelutyön määrä kiinteään puoleentoista tuntiin viikossa ja oliko työnantaja määräyksen perusteella velvollinen maksamaan korvauksia opettajille, mikäli suunnittelutyön määrä oli ylittänyt sanotun määrän.

Työtuomioistuin katsoi tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että suunnittelutyö oli käyttäytynyt opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä opetusvelvollisuuteen kuuluvien opetustuntien valmistelun ja jälkitöiden tavoin. Lähtökohtaisesti suunnittelutyön määrä oli sisältynyt opettajan peruspalkkaan, joka oli perustunut opetusvelvollisuuteen kuuluvien opetustuntien määrään.

Työtuomioistuin harkitsi kuitenkin oikeaksi sen, ettei työnantajalla ollut oikeutta määrätä enemmästä suunnittelutyöstä korvauksetta. Työehtosopimuksen tulkinta ei siten tukenut työnantajapuolen väitettä siitä, että työnantaja olisi ollut oikeutettu määräämään suunnittelutyön määräksi 2,25 tuntia viikossa.

Kantajan vahvistusvaatimus oli hyväksyttävä kanteessa esitetyssä muodossaan, koska asiassa ei ollut edes kiistetty sitä, etteikö opetusvelvollisuuteen luettavan suunnitteluvelvollisuuden määrä olisi voinut olla kanteessa kerrotut 1,5 tuntia.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

Vastaajat

Sivistysala ry
X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.10.2024

Pääkäsittely 4.11.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Aikavälillä 1.2.2017 - 31.3.2018 voimassa olleessa yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa ovat olleet seuraavat määräykset (määräykset ovat olleet saman sisältöiset ajalla 1.2.2017 - 31.3.2018, 1.3.2018 - 31.3.2020, 1.4.2020 -31.3.2022 sekä 9.8.2022 - 31.3.2024 voimassa olleissa työehtosopimuksissa):

OSIO C AMMATILLISET OPPILAITOKSET

Yhteiset määräykset

7 § Muun kuin luokkaopetustyön palkkio

1. Opettajalle maksetaan työmäärää vastaava palkkio, mikäli hänet määrätään hoitamaan seuraavia tehtäviä:

– etäopetuksena annettavan opetusjakson työ (harjoitustehtävien laadinta, korjaaminen, palautteen antaminen, tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja jakson käytännön järjestelytehtävät),

– maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja konsultointitehtävä,

– opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä (muu kuin oppitunnilla annettava ohjaus),

– ammattitutkintojen / näyttöjen järjestely-, tutkinnon vastaanottamis- ja arviointitehtävät,

– päättötöitä (ohjaus, tarkastus ym.) tai

– muu työnantajan määräämä mm. koululainsäädäntöön tai paikallisiin tarpeisiin perustuva oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä.

Palkkioperusteena käytetään opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaista korvausta.

Soveltamisohje:

Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.

2. Jos opettajan opetusvelvollisuus ei muutoin tule täyteen, voidaan tehtävä, jolta maksettava palkkio on mitoitettu 38 ylituntipalkkiota vastaavaksi, lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosiviikkotuntina.

3. Jos edellä tarkoitettu tehtävä määrätään kokonaistyöajassa olevalle opettajalle, luetaan se hänen opetusvelvollisuuteensa.

Soveltamisohje:

Kokonaistyöajassa olevan opettajan opetusvelvollisuustuntia vastaava työmäärä on 2 tuntia.

Liite 10 Eräät ammatilliset oppilaitokset

Opettajat

5 § Peruspalkat, opetusvelvolliset, ylituntikertoimet ja kokemuslisät

Peruspalkat, opetusvelvollisuudet ja ylituntikertoimet

Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:

Lehtori (ammatilliset aineet)

Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi AMK-tutkinto
063551 Opettaja

063651 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 26 tuntia / vko (38 viikkoa)

Insinööri, rakennusarkkitehti, alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulututkinto
063549 Opettaja
063649 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 26 tuntia / vko (38 viikkoa)

Ammatinopettajantutkinto tai vastaava
063544 Opettaja
063644 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 25 tuntia / vko (38 viikkoa)

Opetusministeriön määräämät lisäopinnot suorittanut teknikko tai vastaava
063545 Opettaja
063646 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 26 tuntia / vko (38 viikkoa)

Alansa korkein muu koulutus
063541 Opettaja
063641 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 26 tuntia / vko (38 viikkoa)

Teknikon tutkinto tai vastaava
063539 Opettaja
063639 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 27 tuntia / vko (38 viikkoa)

Lehtori (yhteiset aineet)

Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi AMK-tutkinto
063747 Opettaja
063847 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 22 tuntia / vko (38 viikkoa)

Muu tutkinto
063744 Opettaja
063844 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 22 tuntia / vko (38 viikkoa)

Lehtori (liikunta ja terveystieto)

Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi AMK-tutkinto
063747 Opettaja
063847 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 25 tuntia / vko (38 viikkoa)

Muu tutkinto
063744 Opettaja
063844 Erityisopettaja
Opetusvelvollisuus on 25 tuntia / vko (38 viikkoa)

Soveltamisohje:

Yllä oleva hinnoittelu sisältää sekä uuden opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen (986/1998) 13 ja 14 §:n että aikaisemmin voimassa olleiden kelpoisuusasetusten mukaisen pätevän opettajan viransijoituspalkkaluokan.

Käsi- ja taideteollisuusalan opettaja, jolla on opistoasteen tutkinto ja korkeakoulututkinto sekä viestintä-, kuvataide-, tanssi- ja teatterialan opettaja, jolla on opistoasteen tutkinto, rinnastetaan insinööriin. Soveltuvan opistoasteen tutkinnon suorittanut, opetushallituksen hyväksymän tutkinnon suorittanut tai vähintään kolmen vuoden viestintäkulttuurialan opinnot suorittanut opettaja rinnastetaan ammatinopettajaan. Aiemmin ylempään korkeakoulututkintoon rinnastettu puutarhaopettaja rinnastetaan edelleen ylempään korkeakoulututkintoon.

Erityisopettajan ylituntipalkkiokerroin on 0,95. Muiden opettajien kerroin on 1.

8 § Suunnittelutyö

1. Opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä puolitoista (1,5) tuntia viikossa.

2. Suunnittelutyöhön kuuluu osasto- ja vastaaviin kokouksiin osallistuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin, yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin sekä tehtävät, jotka liittyvät opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen.

3. Suunnittelutyö koskee lehtorin lisäksi asianomaisen oppilaitoksen opetustuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden tehtävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia opettajia, joilla on vähintään päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä. Lisäksi soveltaminen edellyttää, että opettajan työsuhde oppilaitokseen jatkuu yhdenjaksoisesti yli viikon.

---------

Aikavälillä 1.2.2003 – 15.2.2005 voimassa olleessa yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa ja oppilaitoskohtaisissa määräyksissä (työehtosopimuksen opetushenkilöstön palkkasopimuksen liite) ovat olleet seuraavat määräykset (määräykset ovat olleet asiallisesti saman sisältöiset ajalla 16.2.2005 - 30.9.2007; 1.11.2007 - 28.2.2010, 1.3.2010 - 28.2.2011, 1.3.2011 - 29.2.2012, 1.3.2012 - 1.3.2014 sekä 1.4.2014-31.1.2017)

Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta

14 § Ammatillisten oppilaitosten suunnittelutyö

1. Opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa puolitoista (1,5) tuntia sekä Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa yksi (1) tunti viikossa.

2. Suunnittelutyöhön kuuluu osasto- ja vastaaviin kokouksiin osallistuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin, yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin sekä tehtävät, jotka liittyvät opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen.

3. Tämä pykälä koskee opettajan toimenhaltijan lisäksi asianomaisen oppilaitoksen opetustuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden tehtävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia toimihenkilöitä, joilla on vähintään päätoimisuuteen edellyttämä tuntimäärä ja pykälän soveltaminen edellyttää, että asianomaisen opettajan palvelussuhde oppilaitokseen jatkuu yhdenjaksoisesti yli viikon.

22 § Eräät opettajalle määrättävät muut kuin luokkaopetustyöt

1. Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrätään hoitamaan seuraavia tehtäviä:

- etäopetuksena annettavan opetusjakson työ (harjoitustehtävien laadinta, korjaaminen, palautteen antaminen, tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja jakson käytännön järjestelytehtävät),

- maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja konsultointitehtävä,

- opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä (muu kuin oppitunnilla annettava ohjaus),

- ammattitutkintojen/näyttöjen järjestely-, tutkinnon vastaanottamis- ja arviointitehtävät

- päättötöitä (ohjaus, tarkastus ym. tai

- muu työnantajan määräämä mm. koululainsäädäntöön tai paikallisiin tarpeisiin perustuva oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä

hänelle maksetaan työstä työmäärää vastaava palkkio. Palkkioperusteena käytetään opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaista korvausta.

Soveltamisohje:

3. Jos edellä tarkoitettu tehtävä määrätään kokonaistyöajassa olevalle opettajalle, luetaan se hänen opetusvelvollisuuteensa.

Soveltamisohje:

Kokonaistyöajassa olevan opettajan opetusvelvollisuustuntia vastaava työmäärä on 2 tuntia.

---------

Ks. liitteestä 1

7 luku OPPILAITOSKOHTAISET MÄÄRÄYKSET, OSIO A, liite 1, 28 § kohdat 1 ja 2

7 luku OPPILAITOSKOHTAISET MÄÄRÄYKSET, OSIO A, liite 2, 52 § kohta 1 ja 2

------

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa aikavälillä 9.8.2022 − 31.3.2024 on ollut seuraavan sisältöinen määräys hyvityssakon osalta:

I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja hyvityssakko

[- -]

5. Työehtosopimuslain (436/1946) 7–9 §:ien mukaisen yksityiselle oppilaitokselle/opintokeskukselle ja paikalliselle ammattiyhdistykselle tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärä on 2 590 euroa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Asian tausta

Asiassa on kysymys Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 7 luvun C osion liitteen 10 Eräät ammatilliset oppilaitokset 8 § suunnittelutyön työmäärän määrittelyä koskevan sopimusmääräyksen ja sitä edeltäneen työehtosopimuksen opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen 14 §:n määräyksen tulkinnasta.

Yksityisen opetusalan työehtosopimus on sisältänyt 31.7.2023 saakka määräykset opetusvelvollisuustyöajassa olevista eräistä ammatillisista oppilaitoksista (Luku 7, Osio C, Liite 10 Eräät ammatilliset oppilaitokset).

Lisäksi työehtosopimus on sisältänyt 1.8.2019 lukien määräykset vuosityöajassa olevista ammatillisista oppilaitoksista (Luku 7, Osio C, Liite 10 A Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset). Näitä määräyksiä on voitu soveltaa vaihtoehtona opetusvelvollisuustyöajan noudattamiselle. Sittemmin työehtosopimus on sisältänyt 1.8.2023 lukien vain määräykset vuosityöajasta. Kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa on sovellettu 1.8.2023 alkaen pelkästään työehtosopimuksen (Luku 7, Osio C, liite 10 A) mukaista vuosityöaikaa.

Z ammattiopistossa (nykyisin X Oy) on ollut vuosityöaikakokeilu ajalla 1.8.2014−31.7.2017. Lähes kaikki liitteen 10 soveltamispiirissä olleet opettajat ovat tuolloin siirtyneet vuosityöaikakokeiluun. X Oy (jäljempänä myös X) on siirtynyt soveltamaan kokonaisuudessaan liitettä 10 A (Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset) 1.1.2021 lukien. X:ssä on sovellettu liitettä 10 (Eräät ammatilliset oppilaitokset) 31.12.2020 asti kyseisessä liitteessä mainituilla koulutusaloilla. X:n palveluksessa olleet opettajat ovat siirtyneet niin sanottuun vuosityöaikaan 1.1.2021 lukien, joten siitä eteenpäin kanteessa tarkoitettu työehtosopimuksen tulkintaa koskeva kysymys ei ole enää ajankohtainen.

Erimielisyys

Vastaajien tulkinnan mukaan suunnittelutyön määrä ei ole kiinteä 1,5 tuntia (90 minuuttia) viikossa. Suunnittelutyöhön käytettävän tosiasiallisen työn enimmäismäärää ei ole määritelty työehtosopimuksessa. Suunnittelutyö sisältyy opettajan opetusvelvollisuuteen perustuvaan palkkaan. Riippumatta siitä kuinka paljon suunnittelutyötä on tosiasiassa tehty, ei siitä työehtosopimuksen mukaan korvata erikseen.

Kantajan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n (jäljempänä OAJ) näkemyksen mukaan työehtosopimuksessa ei ole sovittu, että kyseistä kerrointa (1,5) sovellettaisiin suunnittelutyöhön, vaan työehtosopimuksessa sovitun suunnittelutyön määrä on kiinteä 1,5 tuntia viikossa.

Välituomiolla ratkaistaan riidanalainen työehtosopimuksen tulkintaa koskeva kysymys siitä, onko suunnittelutyö sisältynyt työehtosopimuksen mukaiseen opetusvelvollisuuteen siltä osin kuin se on ylittänyt 1,5 tuntia viikossa (jolloin sitä ei tullut korvata opettajille erikseen), vai onko suunnittelutyö tullut korvata erikseen opettajille siltä osin kuin se on ylittänyt 1,5 h viikossa.

Kantaja on esittänyt X Oy:hyn kohdistetun suoritusvaatimuksen koskien työehtosopimuksen virheellisestä tulkinnasta aiheutuvia opettajien palkkasaatavia, X Oy:hyn kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Sivistysala ry:hyn kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, jotka on tarkoitus ratkaista myöhemmässä vaiheessa, mikäli kantajan vahvistusvaatimus hyväksytään välituomiolla. Sovittiin, että kantaja ja vastaajat täsmentävät vaatimuksiaan perusteineen sanotuilta osin asian myöhemmässä vaiheessa.

KANNE

Välituomiolla ratkaistavat kannevaatimukset

Kantaja Opetusalan Ammattiliitto OAJ ry on vaatinut

1. että työtuomioistuin vahvistaa yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen liitteen 10 (Eräät ammatilliset oppilaitokset) 8 §:ssä sovitun opetusvelvollisuuteen luettavan suunnittelutyön määrän oikeaksi tulkinnaksi 1,5 tuntia (90 minuuttia) viikossa, sekä

2. että työtuomioistuin velvoittaa Sivistysala ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan OAJ:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen perusteet

OAJ on katsonut, että vastaajat Sivistysala ry (jäljempänä myös Sivista) ja X ovat tulkinneet virheellisesti työehtosopimuksen 7 luvun Osion C liitteen 10 Eräät ammatilliset oppilaitokset 8 §:n suunnittelutyön työmäärän määrittelyä koskevaa sopimusmääräystä ja sanottua työehtosopimusta edeltäneen työehtosopimuksen opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan sopimuksen 14 §:n määräystä.

Vastaajien tulkinnan mukaan opetusvelvollisuuteen luettavan suunnittelutyön kesto olisi ollut 1,5 * 1,5 tuntia eli yhteensä 2,25 tuntia viikossa. Kuitenkin kerroin 1,5 on käynyt ilmi työehtosopimuksessa vain lisätyön korvausperusteen määritelmässä (Luku 7 Osio C, ammatillisen oppilaitokset, 7 §; sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta 22 §).

Kantajan käsitys on se, että erimielisyyden kohde on tullut kirjata asiassa seuraavasti: Välituomiolla ratkaistaan riidanalainen työehtosopimuksen tulkintaa koskeva kysymys siitä, onko opettajan Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 7 luvun C osion liitteen 10 Eräät ammatilliset oppilaitokset 8 §:n mukainen suunnittelutyö, siltä osin kuin se on erikseen työnantajan nimenomaisesta määräyksestä ylittänyt 1,5 tuntia viikossa, tullut korvata erikseen opettajille. Toisin sanoen asiassa on riidanalaista se, onko suunnittelutyö siltä osin kuin se on työantajan määräyksestä ylittänyt opetusvelvollisuuteen luettavat 57 tuntia/opettaja vuodessa (1,5 h * 38 viikkoa) tullut korvata erikseen opettajille.

Kantajan näkemyksen mukaan työehtosopimuksessa ei ollut sovittu, että kyseistä kerrointa sovellettaisiin suunnittelutyöhön, vaan työehtosopimuksessa on sovittu suunnittelutyön määräksi kiinteät 1,5 tuntia viikossa.

Näin on nimenomaisesti sovittu työehtosopimuksessa ja tämä tulkinta on myös vahvistettu tämän jälkeen riidattomasti OAJ:n ja Opetusalan Työnantajaliitto ry:n (nykyinen Sivista) välisissä liittotason neuvotteluissa 19.8.2003. Näistä neuvotteluista on laadittu yksimielinen muistio (kantajan kirjallinen todiste K1). Tässä yksimielisessä liittotason muistiossa on todettu, että “ammattioppilaitoksen opettajavelvollisuuteen luettavaan suunnittelutyöhön ei erikseen sovelleta kerrointa 1,5”. Kyseisenä aikana voimassa olleet työehtosopimusmääräykset ovat olleet asiallisesti samansisältöiset kuin nyt käsiteltävänä olevassa asiassa riidanalaiset työehtosopimusmääräykset.

X:n virheellisen työehtosopimuksen tulkinnan vuoksi yhtiön palveluksessa olleille opettajille on kertynyt tässä asiassa vaadittavat palkkasaatavat, koska yhtiö on teettänyt opettajille suunnittelutyötä 2,25 tuntia viikossa 1,5 tunnin asemesta.

Opettajat ovat siirtyneet X:ssä niin sanottuun vuosityöaikaan 1.1.2021 alkaen, joten tästä ajankohdasta eteenpäin työehtosopimuksen tulkintaa koskeva asia ei ole enää ajankohtainen.

VASTAUS

Välituomiolla ratkaistavat vastaajien vaatimukset

Sivistysala ry sekä X Oy ovat vaatineet

1. että työtuomioistuin hylkää kanteen, ja

2. että työtuomioistuin velvoittaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n korvaamaan Sivistysala ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut täysimääräisesti 19.360 eurolla korkolain 4 luvun 1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamisesta.

Vastauksen perusteet

Vastaajat Sivistysala ry ja X Oy ovat katsoneet, että kanteessa tarkoitetun työehtosopimuksen määräyksen oikea sisältö ja tarkoitus eivät ole, että suunnittelutyön määrä olisi kantaja OAJ:n kanteessa väitetyt kiinteät 1,5 tuntia (90 minuuttia) viikossa.

Vastaajat eivät ole tulkinneet yksityisen opetusalan työehtosopimusta virheellisesti, minkä vuoksi kanne on kokonaisuudessaan perusteeton.

Yksityisen opetusalan työehtosopimus on sisältänyt määräykset opetusvelvollisuustyöajassa olevista eräistä ammatillisista oppilaitoksista (Luku 7, Osio C, Liite 10 Eräät ammatilliset oppilaitokset) 31.7.2023 saakka.

Z ammattiopistossa (nykyisin X) on ollut vuosityöaikakokeilu ajalla 1.8.2014−31.7.2017. Lähes kaikki työehtosopimuksen 7 luvun Osion C liitteen 10 soveltamispiirissä olleet opettajat ovat siirtyneet vuosityöaikakokeiluun. X on siirtynyt soveltamaan kokonaisuudessaan liitettä 10 A (Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset) 1.1.2021 lukien. X:ssä on sovellettu liitettä 10 (Eräät ammatilliset oppilaitokset) 31.12.2020 asti kyseisessä liitteessä mainituilla koulutusaloilla.

Työehtosopimuksen mukaan liitettä 10 on sovellettu seuraavilla koulutusaloilla:

tekniikan ja liikenteen ala lukuun ottamatta merenkulkuoppilaitoksissa annettavaa koulutusta
matkailu-, ravitsemis- ja talousala
sosiaali- ja terveysalaan kuuluvassa kauneudenhoitokoulutuksessa
kulttuurialaan kuuluva käsi- ja taideteollisuuskoulutus
luonnonvara-alaan kuuluvassa maatila-, puutarha- ja kalatalouskoulutuksessa

Opetusvelvollisuustyöajan määritelmä

Työehtosopimuksen liitteessä 10 työaikamuoto on ollut opetusvelvollisuustyöaika (OPV). OPV-työajassa opetusvelvollisuuteen luettavat opetustunnit ja muu opetusvelvollisuuteen luettava työ on ilmaistu vuosiviikkotunteina. Vuosiviikkotunti tarkoittaa, että opetustunteja on ollut lukuvuoden aikana oppilaitoksen työviikkojen lukumäärän suuruinen määrä. Liitteessä 10 kyseessä olleiden työviikkojen lukumäärä on ollut 38. Näin ollen, jos opetusvelvollisuus on ollut 25, on täyttä työaikaa tekevän opettajan tullut lukuvuoden aikana yhteensä pitää opetustunteja 25 x 38 eli 950 tuntia.

Eräitä ammatillisia oppilaitoksia koskevassa liitteessä 10 opetusvelvollisuustyöaika on koostunut opetustunneista sekä opetusvelvollisuuteen luettavasta 8 §:n mukaisesta suunnittelutyöstä. Lisäksi opettajalla on voinut olla erityistehtäviä, kuten esimerkiksi oppilaanohjausta ja tukiopetusta, joista on korvattu erillinen palkkio. Opettajan opetusvelvollisuuteen luettavien luokkaopetustuntien määrä on työehtosopimuksen mukaan vaihdellut opetettavan aineen ja opettajan tutkinnon ja koulutuksen perusteella.

Yksi opetustunti on 60 minuuttia, johon yleensä kuuluu 45 minuuttia opetusta ja 15 minuuttia työnantajan määrittämää työaikaa. Opetustunnin valmisteluun ja jälkitöihin käytettävää työaikaa ei ole erikseen määritelty OPV-työajassa työehtosopimuksessa. Valmistelu- ja jälkityöt ovat tulleet opetustuntiin käytettävissä olevan 60 minuutin päälle. OPV-työajassa on siis määritelty vain se, kuinka monta opetustuntia opettaja on ollut velvollinen pitämään, mutta opetustuntiin liittyvää valmistelu- ja jälkityötä ei ole erikseen resursoitu tai mitattu työehtosopimuksessa. Valmistelu- ja jälkityöt huomioon ottaen opettajan tosiasiallisesti yhteen opetustuntiin käyttämä työaika on ollut pidempi kuin 60 minuuttia.

OPV-työajassa opetustuntiin liittyvät valmistelu- ja jälkityöt ovat olleet riippuvaisia opettajan omasta toiminnasta. Valmistelu- ja jälkitöistä ei kuitenkaan korvata erikseen, vaan OPV-työajassa palkanmaksu on perustunut opetusvelvollisuuteen, eli jos opetusvelvollisuus on esimerkiksi ollut 25, on palkka maksettu 25 opetustunnin mukaan riippumatta siitä, kuinka kauan työhön on tosiasiallisesti mennyt aikaa valmistelu- ja jälkityöt mukaan lukien.

Työehtosopimuksen 7 luvun osion C liitteen 10, 8 §:n mukaisen suunnittelutyöajan oikea sisältö

Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen (7 luvun osion C) liitteen 10, 8 §:n mukaan sekä aiemmin voimassa olleen vastaavan sisältöisen määräyksen (sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta 14 §) mukaan eräiden ammatillisten oppilaitosten opettajan opetusvelvollisuuteen on luettu suunnittelutyötä puolitoista (1,5) tuntia viikossa. Määräyksen sanamuodon mukaan luvussa 1,5 on ollut kyse suunnittelutyön vaikutuksesta opetusvelvollisuuteen luettavien opetustuntien lukumäärään. Määräyksestä ei käy ilmi, kuinka monta tuntia tai minuuttia viikossa suunnittelutyötä opettajan on tullut tosiasiallisesti tehdä. Määräyksessä ei ole myöskään todettu, että suunnittelutyön käyttöä tältä osin suunniteltaisiin tai seurattaisiin. Tästä syystä määräyksessä ei ole mainittu, mikä on ollut yläraja suunnittelutyölle. Kuten opetustuntiin liittyvä valmistelu- ja jälkityö, myös 8 §:ssä tarkoitettu suunnittelutyö on sisältänyt tehtäviä, joiden kesto on voinut vaihdella työtehtävän luonteesta, vuodesta, opettajan toiminnasta ja ylipäätään tilanteesta riippuen.

Liitteen 10, 8 §:n sanamuodon mukaan opettajalla on voinut olla täyden opetusvelvollisuuden sijaan 1,5 tuntia vähemmän opetustunteja viikossa kuin tilanteessa, jossa suunnittelutyötä ei olisi ollut. Jos opetusvelvollisuus on ollut 25 tuntia viikossa, on työnantaja voinut määrätä opettajalle opetustyötä enintään keskimäärin 23,5 tuntia viikossa.

Kuten edellä on todettu, ei suunnittelutyöhön käytettävän tosiasiallisen työn enimmäismäärää ole määritelty työehtosopimuksessa. Näin ollen suunnittelutyöhön on työnantajan niin halutessa voitu soveltaa esimerkiksi kerrointa 1,5, jolloin suunnittelutyön eräänlainen laskennallinen määrä olisi ollut keskimäärin 2,25 tuntia viikossa. Velvollisuutta käyttää tällaista kerrointa ei ole kuitenkaan ollut työehtosopimuksen mukaan. Koska työehtosopimuksessa mainitut suunnittelutyöhön kuuluvat asiat ovat olleet sen luonteisia, että niihin käytetty aika on ollut riippuvainen opettajan omasta toiminnasta, ei työehtosopimuksessa ole määritetty enimmäismäärää suunnittelutyölle.

Kerroin 1,5 ilmenee luvun 7 osion C yhteisten määräysten 7 §:n (aiemmin 22 §) soveltamisohjeesta

Soveltamisohjeessa on todettu, että ”[K]orvauksen perusteena olevaa tuntimäärää päätettäessä on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.”

Tässä soveltamisohjeessa on viitattu yleisesti muuhun kuin luokkaopetustyöhön. Myös liitteen 10, 8 §:n mukainen suunnittelutyö on ollut muuta kuin luokkaopetustyötä. Muun ohessa tämä seikka huomioon ottaen ei voida katsoa, että työehtosopimuksessa olisi sovittu siitä, että liitteen 10, 8 §:n mukaista suunnittelutyötä ei voitaisi teettää ainakin niin paljon, että viikoittainen 2,25 tuntia (eli vuodessa 85,5 tuntia) täyttyisi tosiasiallisesti työntekijällä.

Kantajan esittämä väite siitä, että suunnittelutyön määrä olisi ollut kiinteät 1,5 tuntia viikossa johtaisi siihen, että jos 1,5 opetustuntia muunnetaan 1,5:ksi suunnittelutyön tunniksi, tekisi työntekijä jo oletusarvoisesti vähemmän työtä, kuin tilanteessa, jossa hän tekisi koko opetusvelvollisuuden mukaisen työmääränsä opetustunteina. Opetustuntiin on nimittäin liittynyt valmistelu- ja jälkitöitä, jolloin yhtä opetustuntia kohden olisi tehty enemmän työtä kuin 60 minuuttia.

Työehtosopimuksen määräyksistä ei ilmene se, että suunnittelutyön määräyksellä olisi tarkoitettu vähentää työntekijän työmäärää siitä määrästä, joka olisi syntynyt, jos koko opetusvelvollisuus olisi täytetty kokonaan luokkaopetustunneilla.

Jos työehtosopimuksessa olisi sovittu siitä, että suunnittelutyö johtaisi siihen, että työntekijä tekisi oletusarvoisesti vähemmän työtä kuin tilanteessa, jossa suunnittelutyötä ei tehtäisi, olisi siitä ollut selvä kirjaus työehtosopimuksessa.

Näillä perusteilla liitteen 10, 8 §:n suunnittelutyön kohdalla on voitu käyttää esimerkiksi 1,5 x 1,5 laskentaa työnantajan niin halutessa.

Suunnittelutyö on sisältynyt opettajan opetusvelvollisuuteen perustuvaan palkkaan

Kuten edellä on todettu, ei työehtosopimuksessa ole määritetty suunnittelutyölle enimmäismäärää. Vaikka suunnittelutyön määrä olisi tosiasiallisesti ollut enemmän kuin 1,5 tuntia, ei suunnittelutyöstä ole työehtosopimuksen mukaan maksettu korvausta, kuten ei ole maksettu myöskään opetustuntiin liittyvistä valmistelu- ja jälkitöistäkään.

OPV-järjestelmässä opetustuntiin liittyvät valmistelu- ja jälkityöt ovat olleet riippuvaisia opettajan omasta toiminnasta, eikä niitä ole korvattu erikseen, vaan ne ovat sisältyneet opettajan opetusvelvollisuuteen perustuvaan palkkaan. Samoin on käyttäytynyt suunnittelutyö, joka on vähentänyt opetusvelvollisuuteen luettavia opetustunteja, mutta sitä seikkaa, kuinka paljon suunnittelutyötä on todellisuudessa tehty, ei ole määritelty työehtosopimuksessa, eikä sitä ole korvattu tai korvata erikseen. Suunnittelutyö on sisältynyt opettajan opetusvelvollisuuteen perustuvaan palkkaan.

Suunnittelutyöhön kuuluvat tehtävät ovat osin sen luonteisia, että niihin käytettävä aika on riippuvainen opettajan omasta toiminnasta. Jos suunnittelutyöstä korvattaisiin erikseen, pystyisi työntekijä käytännössä omalla toiminnallaan määrittelemään sen, kuinka paljon työnantajan tulisi korvata suunnittelutyöstä. Tällainen mahdollisuus työntekijällä olisi, koska suunnittelutyöhön liittyvät tehtävät ovat sellaisia, että niihin käytettävä aika on riippuvainen opettajan omasta toiminnasta. Tästä ei ole sovittu työehtosopimuksessa, koska tällainen menettely ei liity OPV-järjestelmään.

Se, että suunnittelutyöstä ei korvata erikseen ilmenee myös 19.8.2003 päivätystä muistiosta (kantajan kirjallinen todiste K1, vastaajien kirjallinen todiste V1). Muistiossa on todettu seuraavasti: ”22 § muut kuin luokkaopetustyöt ovat erilaisia tehtäviä kuin edellä mainitut. Nämä voivat olla hyvinkin satunnaisia. Näistä maksetaan erikseen opettajan ylituntipalkkioperusteen mukaisesti. Työn mitoituksessa otetaan huomioon se, yhtä luokkaopetustyön tuntia vastaa 1,5 tuntia tätä työtä.”

Muistiossa todetulla ”edellä mainituilla” tehtävillä on viitattu suunnittelutyöhön. Muistio vahvistaa sen, että työehtosopimuksen osion C yhteisten määräysten 7 §:n (ennen 22 §) mukainen muu kuin luokkaopetustyö on eronnut osion C liitteen 10, 8 §:n (ennen 14 §) suunnittelutyöstä. Liitteen 8 §:n suunnittelutyö on käyttäytynyt opetusvelvollisuuden tavoin. Satunnaisempiin 7 §:n (22 §) tehtäviin on sen sijaan käytetty työehtosopimuksen kirjauksen perusteella suoraan kerrointa 1,5.

Muistiossa 19.8.2003 on nimenomaisesti todettu, että 22 §:n (Osio C yhteisten määräysten 7 §:n) mukaisista tehtävistä maksetaan erikseen työmäärää vastaava palkkio. Muistiossa ei sen sijaan ole todettu, että 14 §:n suunnittelutyöstä (nykyisin 7 luvun liitteen 10, 8 §) maksettaisiin erikseen. Tällaista määräystä ei ole myöskään ollut työehtosopimuksessa.

Joka tapauksessa suunnittelutyöstä ei korvata ainakaan ennen kuin suunnittelutyötä on tehty tosiasiallisesti keskimäärin 2,25 tuntia viikossa.

Muistio erimielisyyksien ratkaisemiseksi 19.8.2003

Muistiossa 19.8.2003 ei ole sovittu edellä todetusta poiketen. Näin ollen toisin kuin OAJ on väittänyt, ei liittojen välillä 19.8.2023 tehdyssä muistiossa tai työehtosopimuksessa ole riidattomasti vahvistettu, että suunnittelutyön määrä olisi kiinteä 1,5 tuntia viikossa.

Muistiosta ei käy ilmi se, että suunnittelutyöhön käytettäisiin kantajan väittämää kerrointa yksi. Muistiossa ei ole todettu kantajan väittämällä tavalla, että ”ammattioppilaitoksen opettajavelvollisuuteen luettavaan suunnittelutyöhön ei erikseen sovelleta kerrointa 1,5”. Muistiossa on todettu, että ”näihin töihin ei erikseen sovelleta 22 §:n kerrointa 1,5”. Tästä kirjauksesta ei käy ilmi suunnittelutyöhön käytettävää kerrointa eikä näin ollen sitä, että suunnittelutyön määrä olisi ollut kantajan väittämät viikoittaiset kiinteät 1,5 tuntia (eli 1,5 x 1).

Sen sijaan muistio vahvistaa sen, mitä edellä on todettu. Muistiossa on todettu, että työehtosopimuksen maininta siitä, että ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä 1,5 tuntia viikossa, tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa opetusvelvollisuudesta on opetustunteja. Muistion kohdassa 3) on todettu seuraavaa:

”Ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan (= vähentää opetusvelvollisuutta) suunnittelutyötä 1,5 tuntia viikossa. […]”

Muistio vahvistaa sen, mitä työehtosopimuksen kirjauksen sanamuoto osoittaa eli sen, että suunnittelutyö luetaan opetusvelvollisuuteen. Työehtosopimuksen liitteen 10, 8 §:n määräyksessä ja asiallisesti samansisältöisessä aiemmin voimassa olleessa määräyksessä (sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta 14 §) ei 19.8.2003 päivätyn muistion mukaan ole ollut kysymys suunnittelutyöhön käytettävästä kokonaistuntimäärästä, vaan siitä, kuinka paljon opetusvelvollisuudesta on ollut opetustunteja.

Muistiossa ei ole todettu suunnittelutyön viikoittaista ja vuotuista määrää. Opetustyön luonteeseen kuuluu, että opetustuntiin käytettävä tuntimäärää saattaa vaihdella esimerkiksi opetettavan aiheen, ryhmän ja opettajan aiemman kokemuksen perusteella. Myös suunnittelutyön määrä saattaa vaihdella vastaavasti vuosittain. Suunnittelutyön määrä on myös riippuvainen opettajan omasta toiminnasta. Työehtosopimuksen osio C yhteisissä määräyksissä tai liitteessä 10 ei ole ollut esimerkiksi 7 luvun OSIO A, liite 1, 28 § 2. kohdan kaltaista määräystä siitä, että suunnittelutyöhön käytettävää aikaa suunniteltaisiin ja seurattaisiin, joten tähän nähden on loogista se, että suunnittelutyöhön käytettävää kerrointa ei ole käynyt ilmi muistiosta eikä työehtosopimuksesta. Tämä on myös yhdenmukaista sen kanssa, että myöskään opetustunnin valmisteluun ja jälkitöihin käytettävää aikaa ei ole määritetty työehtosopimuksessa eikä sitä ole myöskään seurattu.

Lisäksi muistio vahvistaa sen, että suunnittelutyöstä ei ole korvattu erikseen kuten vastaajat ovat todenneet edellä otsikon ”Suunnittelutyö sisältyy opettajan opetusvelvollisuuteen perustuvaan palkkaan” alla.

Työehtosopimuksen muut liitteet osoittavat vastaajien tulkinnan oikeellisuuden

Työehtosopimuksen luvun 7 muiden liitteiden määräykset, joissa on ollut kysymys liitteen 10, 8 §:n suunnittelutyön kaltaisesta suunnittelutyöstä, eivät tue kantajan väitettä siitä, että eräiden ammatillisten oppilaitosten osalta olisi sovittu kantajan väittämällä tavalla suunnittelutyön määräksi kiinteä 1,5 tuntia viikossa.

Liitteen 10 mukaisen suunnittelutyöajan kaltaista työaikaa on ollut esimerkiksi luvun 7, OSIO A, liitteissä 1 ja 2. Näissä liitteissä on myös ollut käytössä OPV-työaika. Liitteissä 1 ja 2 suunnittelutyöaika on ilmoitettu liitteeseen 10 nähden eri tavalla. Työhön käytettävissä oleva tuntimäärä on ilmoitettu näissä täsmällisenä työhön käytettävissä olevana tuntimääränä. Näissä määräyksissä ei ole mainittu suunnittelutyön tai sitä vastaavan työn lukemisesta opetusvelvollisuuteen toisin kuin työehtosopimuksen luvun 7 liitteessä 10. Liitteiden 1 ja 2 määräyksissä suunnittelutyöaika ei ole vaikuttanut opetusvelvollisuuteen luettavien opetustuntien määrään, vaan työntekijä on ollut velvollinen tekemään suunnittelutyötä täyden opetusvelvollisuuden mukaisten opetustuntien lisäksi. Määräyksissä on myös todettu, että työajan käyttöä suunnitellaan ja sitä seurataan.

7 luku OPPILAITOSKOHTAISET MÄÄRÄYKSET, OSIO A, liite 1, 28 § 1. kohta:

Tässä liitteessä on todettu, että ”[O]pettajalla on velvollisuus osallistua työnantajan kanssa sovittuun täydennyskoulutukseen tai suunnittelutyöhön 18 tuntia lukuvuodessa. Jos koulutus- ja suunnittelutyö toteutetaan kokonaisina työpäivinä (vähintään 6 tuntia), kaksi työpäivää voidaan sijoittaa koulun työkauden ulkopuolelle välittömästi ennen tai jälkeen lukukauden ja enintään yksi voi olla lauantaityöpäivä lukuvuoden työajan aikana. Lisäksi opettaja voidaan koulun työkauden aikana määrätä enintään kuudeksi tunniksi opettajan omaa ammattitaitoa edistävään ja ylläpitävään koulutukseen tai työnkykyä ja työnhyvinvointia parantavaan toimintaan.”

Tätä määräystä vastaavan sisältöinen määräys on ollut liitteen 2, 52 §:n 1. kohdassa.

7 luku OPPILAITOSKOHTAISET MÄÄRÄYKSET, OSIO A, liite 1, 28 § 2. kohta:

Tässä liitteessä on todettu seuraavaa:

[…]

” 2. opettajalle määräytyvien opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 45–100 tuntia lukuvuodessa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Työajan käyttö suunnitellaan ja sitä seurataan.

[…]”

Tätä määräystä vastaavan sisältöinen määräys on ollut myös OSIO A liitteen 2, 52 §:n 2. kohdassa.

Osapuolilla ei ole riidatonta yhteistä tulkintaa riidanalaisesta työehtosopimusmääräyksestä

Toisin kuin kantaja on väittänyt, ei työehtosopimuksen osapuolilla ole ollut eikä ole riidatonta yhteistä tulkintaa työehtosopimuksen määräyksestä eivätkä osapuolet ole riidattomasti todenneet, että suunnittelutyön määrä olisi kiinteät 1,5 tuntia viikossa.

Osapuolten välillä on laadittu muistio 19.8.2003 (kirjallinen todiste K1/ V1). Tämän muistion laatimisen jälkeen OAJ on tuonut asian liittotasolle käsiteltäväksi vuosina 2013, 2019 ja 2021. Tämä osoittaa sen, ettei osapuolilla ole ollut yhteistä tulkintaa työehtosopimuksen määräyksen oikeasta sisällöstä. Jos asia olisi riidattomasti sovittu siten kuin OAJ on väittänyt tässä asiassa, ei OAJ:lla olisi ollut tarvetta tuoda asiaa käsiteltäväksi moneen kertaan liittotasolle.

Asiaan liittyvä paikallisneuvottelu on käyty X:ssä 15.9.2017. OAJ on tuonut X:ää koskevan asian liittotasolle neuvoteltavaksi 2.8.2021 eli lähes neljä vuotta paikallisneuvottelun käymisestä. Liittotason neuvottelut X:ää koskien on päätetty 28.10.2022. OAJ on nostanut kanteen asiassa 19.4.2024 eli yli vuoden liittotason neuvottelujen päättymisen jälkeen. Myös nämä seikat osoittavat sen, että osapuolilla ei ole ollut eikä ole yhteistä tulkintaa työehtosopimuksen määräyksen oikeasta sisällöstä.

RIITAISET SEIKAT

työehtosopimuksen luvun 7 osion C liitteen 10, 8 §:n määräyksen oikea tulkinta
onko ja mikäli on, missä vaiheessa asiaa on käsitelty asianosaisten välillä liittotasolla

Mikäli kantajan vahvistusvaatimus hyväksytään välituomiolla, ratkaistaan asian myöhemmässä vaiheessa riidanalaiset kysymykset koskien kantajan suoritusvaatimusta perustuen työehtosopimuksen virheelliseen tulkintaan sekä työehtosopimuksen tieten rikkomista ja valvontavelvollisuuden laiminlyömistä.

Kantajan kirjalliset todisteet

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n yksityisen opetusalan luottamusmieskirje 26.5.2003
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n ja Opetusalan Työnantajaliitto ry:n (nykyinen Sivistysala ry) välisistä liittotason erimielisyysneuvotteluista 19.8.2003 laadittu yksimielinen neuvottelumuistio

Vastaajien kirjalliset todisteet

Muistio erimielisyyksien ratkaisemiseksi 19.8.2003
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n yksityisen opetusalan luottamusmieskirje 26.5.2003

Kantajan henkilötodistelu

A, entinen neuvottelujohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
B, johtava juristi, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
C, neuvottelupäällikkö, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

Vastaajien henkilötodistelu

D, rehtori, X Oy
E, entinen liittojohtaja, Opetusalan Työnantajaliitto (nykyinen Sivistysala ry)
F, entinen työmarkkinajohtaja, Sivistysala ry
G, johtava työmarkkina-asiantuntija, Sivistysala ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kantaja on kanteessaan vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen liitteen 10 (Eräät ammatilliset oppilaitokset) 8 §:ssä sovitun opetusvelvollisuuteen luettavan suunnittelutyön määrän oikeaksi tulkinnaksi 1,5 tuntia (90 minuuttia) viikossa, velvoittaa X Oy:n suorittamaan vahvistusvaatimukseen perustuvia palkkasaatavia opettajille, tuomitsee Sivistysala ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja X Oy:n työehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoon sekä velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaaman kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Työtuomioistuin ratkaisee vastaajien vaatimuksen perusteella, jota kantaja ei ole vastustanut, välituomiolla kantajan työehtosopimuksen 8 §:n tulkintaa koskevan vahvistusvaatimuksen. Asiassa on ollut riidanalaista se, onko suunnittelutyö sisältynyt työehtosopimuksen mukaiseen opetusvelvollisuuteen siltä osin kuin se on ylittänyt 1,5 tuntia viikossa, jolloin sitä ei ole tullut korvata erikseen opettajille vai onko suunnittelutyö tullut korvata erikseen opettajille siltä osin kuin se on ylittänyt 1,5 h viikossa.

Kantajan mukaan työehtosopimuksen 8 §:n suunnittelutyötä koskevaa sopimusmääräystä tulee tulkita niin, että suunnittelutyön määrä on ollut kiinteä 1,5 tuntia viikossa ja mikäli suunnittelutyön määrä oli työnantajan nimenomaisesta määräyksestä ylittänyt 57 tuntia vuodessa (1,5 tuntia viikossa, 38 viikkoa), työnantajan oli tullut korvata suunnittelutyö ylittävältä osin.

Kantaja on lausunut perusteinaan vahvistusvaatimukselle, että työehtosopimuksessa ei ole sovittu, että vastaajien käyttämää kerrointa 1,5 sovelletaan suunnittelutyöhön, vaan työehtosopimuksessa on sovittu suunnittelutyön määräksi kiinteät 1,5 h viikossa, minkä OAJ ry ja Opetusalan työnantajaliitto ry ovat vahvistaneet yksimielisellä muistiolla 19.8.2003 (K1).

Vastaajat ovat kiistäneet tulkinneensa työehtosopimusta virheellisesti ja lausuneet perusteinaan, että opetusvelvollisuustyöaika on koostunut opetustunneista ja opetusvelvollisuuteen luettavasta 8 §:ssä tarkoitetusta suunnittelutyöstä. Opetusvelvollisuusjärjestelmässä oli määritelty vain opetustuntien määrä, jotka opettaja on velvollinen pitämään. Suunnittelutyön määrää ei ole määritelty tai resursoitu työehtosopimuksessa, eikä suunnittelutyötä ole korvattu työehtosopimuksen perusteella erikseen opettajille, koska palkkaus on sidottu opetustuntien määrään. Suunnittelutyötä ei ole tullut korvata työehtosopimuksen mukaan erikseen, riippumatta siitä, kuinka paljon sitä on tosiasiallisesti tehty. Myöskään työehtosopimuksen 8 §:ssä ei ollut määräystä korvauksesta. Koska työehtosopimuksessa mainitut suunnittelutyöhön kuuluvat tehtävät ovat olleet sen luonteisia, että niihin käytetty aika on ollut riippuvainen kunkin opettajan omasta toiminnasta, ei työehtosopimuksessa ole määritelty enimmäisaikaa suunnittelutyölle, eikä suunnittelutyöhön käytettyä aikaa ole suunniteltu tai seurattu.

Vastaajien mukaan 8 §:ssä on ollut kyse ainoastaan suunnittelutyön vaikutuksesta opetusvelvollisuuteen luettavien opetustuntien lukumäärään, eikä siitä ole käynyt ilmi, kuinka monta tuntia suunnittelutyötä opettajan on tullut tehdä tai mikä on ollut yläraja suunnittelutyölle. Koska suunnittelutyön enimmäismäärää ei ole mainittu työehtosopimuksessa tai 19.8.2003 päivätyssä muistiossa, työnantaja on voinut työehtosopimuksen määräysten estämättä soveltaa kerrointa 1,5 ja teettää 2,25 tunnin verran suunnittelutöitä. Suunnittelutyöstä ei ole joka tapauksessa tullut korvata ennen kuin suunnittelutyötä on 2,25 tuntia viikossa. Vastaajat ovat perustelleet 1,5 kertoimen käyttämistä sillä, että 7 §:n soveltamisohjeessa, jossa kerroin on mainittu, on viitattu yleisesti muuhun kuin luokkaopetustyöhön, jollaista myös 8 §:n suunnittelutyö on vastaajien mielestä ollut.

Vastaajat ovat myös vedonneet siihen, etteivät yksityisen opetusalan työehtosopimuksen muut liitteet tue kantajan väitettä kiinteästä 1,5 tunnin suunnitteluajasta. Työehtosopimuksen luvun 7 osion A liitteissä 1 ja 2 on ilmoitettu työhön käytettävissä oleva tuntimäärä täsmällisesti opetustuntien ja suunnittelutyön osalta, ja koska suunnittelutyötä ei ole luettu opetusvelvollisuuteen, suunnittelutyö ei ole vähentänyt opetustuntien määrää.

Asiassa esitetty henkilötodistelu

Työtuomioistuin on kuullut asiassa kantajan nimeäminä todistajina OAJ ry:stä entistä neuvottelujohtajaa A:ta, johtavaa juristia B:tä sekä neuvottelupäällikkö C:tä.

A on kertonut, että hän oli toiminut opetusalan neuvottelijana OAJ:ssä ja siihen yhdistyneessä TVK:laisessa Ammatillisten Oppilaitosten Opettajaliitossa vuosina 1979–2021. A oli ollut henkilökohtaisesti mukana neuvottelemassa riidanalaisesta yksityisen opetusalan työehtosopimuksesta vuoteen 2001 asti, minkä jälkeen hän oli vastannut neuvottelujohtajan tehtävässä työehtosopimusneuvotteluista ja hyväksynyt kaikki työehtosopimukseen ehdotetut muutokset. A:n mukaan riidanalainen sopimusmääräys oli otettu sopimukseen vuonna 1986.

B on kertonut, että hän oli aloittanut OAJ:n palveluksessa lakimiehenä vuonna 2001 ja työskennellyt vuodesta 2010 lukien johtavana juristina osallistuen työehtoehtosopimusta koskeviin erimielisyysneuvotteluihin 2002–2010.

C on kertonut, että hän oli toiminut erityisasiantuntijana ja sittemmin neuvottelupäällikkönä OAJ:ssä elokuusta 2017 lukien, jolloin hän oli vastannut yksityisestä opetusalasta ja ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksesta.

Vastaajien nimeäminä todistajina työtuomioistuimessa on kuultu entistä Opetusalan työnantajaliiton (nykyisen Sivistysala ry:n edeltäjä) liittojohtajaa E:tä, Sivistysala ry:n entistä työmarkkinajohtajaa F:ää, Sivistysala ry:n johtavaa työmarkkina-asiantuntijaa G:tä sekä X Oy:n rehtoria D:tä.

E on kertonut, että hän oli toiminut ensin asiamiehenä ja pankki- ja opetusalan työehtosopimusten neuvottelijana Palvelutyönantajissa, joka oli yhdistynyt 1990-luvun lopulla Opetusalan työnantajaliittoon, jossa E oli aloittanut liittojohtajana vuonna 2001.

F on kertonut, että hän oli työskennellyt Sivistysala ry:n palveluksessa asiantuntijana vuosina 2008–2012, työmarkkinapäällikkönä vuosina 2013–2017 ja työmarkkinajohtajana vuosina 2017–2021.

G on kertonut, että hän oli toiminut Sivistysala ry:n palveluksessa viimeiset 10 vuotta johtavana työmarkkina-asiantuntijana ja vastannut viimeisen kuuden vuoden ajan riidanalaisen työehtosopimuksen neuvotteluista, työehtosopimuksen tulkintaan liittyvistä erimielisyysasioista ja tulkintapalavereista sekä työehtosopimukseen sisältyvien erilaisten OPV-järjestelmien kehittämisestä.

D on kertonut, että hän oli toiminut vaativan erityisen tuen ammatillisen oppilaitoksen X Oy:n rehtorina vuodesta 2018 lukien sekä oppilaitoksen edeltäjän Z:n rehtorina 2010–2017.

Asiassa on selvitetty C:n, E:n, F:n, G:n ja D:n kertomuksilla, että opetusvelvollisuustyöaikaa koskevassa järjestelmässä (työehtosopimuksen luku 7, Osion C, liite 10 eräät ammatilliset oppilaitokset) opettajan peruspalkka on perustunut työehtosopimuksen määräysten mukaisen opetusvelvollisuuden täyttämiseen. Opettajan peruspalkka on koostunut vuotuiseen opetusvelvollisuuteen käytettävistä 38 viikosta eli 190 opetuspäivästä sekä viidestä koulutuspäivästä. Opettajan opetusvelvollisuuteen kuuluvien opetustuntien lukumäärä on määräytynyt työehtosopimuksen mukaan tehtävästä riippuen siten, että opetusvelvollisuus on vaihdellut 22 tunnista 26 tuntiin viikossa. Mikäli opettajalla on ollut työehtosopimuksessa määriteltyä enemmän oppitunteja, hänelle on maksettu korvaus ylimääräisistä opetustunneista peruspalkan päälle niin sanottuna ylituntipalkkiona.

Yhteen 60 minuutin pituiseen oppituntiin on sisältynyt 45 minuuttia opetusta ja 15 minuuttia muuta työnantajan määräämää aikaa. E:n mukaan opetustuntien pitäminen oli vastannut noin 60 prosenttia opettajan kokonaistyöajasta, minkä lisäksi työaikaa oli kulunut runsaasti oppituntien valmisteluun, jälkitöihin sekä yhteydenpitoon kolmansiin tahoihin ja huoltajiin. C, E, F, G ja D ovat kertoneet, että opetustunnin valmisteluun ja jälkitöihin käytetty aika on vaihdellut riippuen opetettavasta aineesta sekä opettajan kokemuksesta. E on arvioinut, että opettajalla oli mennyt keskimäärin noin 20 minuuttia yhden 60 minuutin pituisen opetustunnin valmistelu- ja jälkitöihin.

Asiassa kuullut todistajat ovat kertoneet, että työehtosopimuksen ammatillisia oppilaitoksia koskevassa liitteessä 10 on ollut kaksi määräystä, joissa on määrätty opettajan tekemästä suunnittelutyöstä: työehtosopimuksen 7 § muusta kuin luokkaopetustyön palkkiosta sekä 8 § suunnittelutyöstä. E:n mukaan työehtosopimuksen muuta kuin luokkaopetustyön palkkiota säätelevässä 7 §:ssä oli ollut kyse työn ja toiminnan suunnittelusta, mutta kyseessä olivat olleet 8 §:n tehtäviin nähden erityyppiset työt, kuten esimerkiksi etäopetuksen, päättötöiden tai näyttöjen suunnittelu. A on puolestaan kertonut, että 7 §:ssä muulla kuin luokkaopetustyöllä oli tarkoitettu työtä, joka oli muuta kuin opetustyötä. A:n mukaan 7 §:ssä on luetteloitu pykälän soveltamisalaan kuuluvia suunnittelutehtäviä, mutta siinä mainittujen suunnittelutöiden käsitteiden piiriin sopi käytännössä kaikki opettajan työssään tekemä suunnittelutyö. A, E, F ja D ovat korostaneet, että korvausta saadakseen 7 §:n nojalla työnantajan oli määrättävä opettaja 7 §:n mukaisiin tehtäviin. Virkaopettaja, jonka opetusvelvollisuus oli tullut täyteen, oli saanut 7 §:n mukaisesta työnantajan määräämästä 1,5 tunnin pituisesta työstä yhden ylituntipalkkion.

Kysyttäessä mitä työehtosopimuksen suunnittelutyötä koskevan 8 §:n 1 (ammatilliset oppilaitokset, C osio) kohdassa oli tarkoitettu sillä, että ”opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä puolitoista (1,5) tuntia viikossa,” ovat kantajan ja vastaajien nimeämät todistajat C, E, F, G ja D kertoneet olennaisilta osiltaan yhdenmukaisesti, että suunnittelutyön osuus tuli vähentää opettajan opetusvelvollisuuteen kuuluvien opetustuntien määrästä. Jos opettajan peruspalkkaukseen kuuluva opetusvelvollisuuden määrä olisi ollut työehtosopimuksen mukaan esimerkiksi 26 tuntia, opetusvelvollisuuteen sisältyvien opetustuntien määrä oli pienentynyt suunnittelutyön vähennyksen (1,5 h) jälkeen 24,5 tuntiin viikossa.

Kantajan ja vastaajien todistajat ovat olleet erimielisiä 8 §:n tulkinnasta muilta osin. Työnantajapuolen nimeämät todistajat E, F, G ja D ovat kertoneet, että opettajalla oli ollut velvollisuus tehdä 8 §:ssä määriteltyjä suunnittelutöitä ilman, että niille oli määritelty ajallista resurssia tai että niihin kuluvaa ajankäyttöä oli seurattu pitämällä työaikakirjanpitoa. Sanotussa työehtosopimusmääräyksessä luetelluista tehtävistä ei ollut myöskään maksettu opettajalle erikseen, koska pykälässä määritellyt suunnittelutyöt olivat kuuluneet opetusvelvollisuuteen määriteltyihin tunteihin, joista opettaja oli saanut peruspalkan.

E on kertonut, että työehtosopimuksen 8 §:ssa tarkoitettu opettajan opetusvelvollisuuteen kuuluva suunnittelutyö oli ollut opetuksen ja toiminnan kehittämistä ja se oli sisältänyt esimerkiksi opettajien suunnittelukokouksia, yhteydenpitoa elinkeinoelämään tai oppilaiden vanhempiin, joista ei ollut maksettu opettajalle erikseen. E, F ja G ovat korostaneet, että työehtosopimuksen 8 §:ssä ei ollut ollut palkkiomääräystä, toisin kuin työehtosopimuksen 7 §:ssä, jossa olivat olleet erikseen määriteltyinä ne tehtävät, joista opettajalle oli voitu maksaa työmäärää vastaava erillinen ylituntipalkkio, mikäli työnantaja oli määrännyt opettajan 7 §:ssä määriteltyihin tehtäviin.

E:n, F:n ja G:n mukaan lähtökohtana on pidettävä sitä, ettei 8 §:n mukaisesta suunnittelutyöstä makseta enää erikseen, koska suunnittelutyö oli jo otettu huomioon puolentoista tunnin vähennyksenä opetusvelvollisuuteen kuuluvien opetustuntien määrässä.

D on kertonut, ettei työnantaja ollut määrännyt tai valvonut sitä, kuinka paljon opettajat olivat käyttäneet suunnittelutyöhön aikaa. D on kuitenkin myös kertonut, että X:n työsuunnitelmiin oli oppituntien ja jaksojen ohella merkitty myös opetusvelvollisuuteen kuuluvan muun työn osuus. D:n mukaan työnantaja oli työsuunnitelmassa käyttänyt opetusvelvollisuuteen kuuluvaan 1,5 tunnin suunnittelutyöhön muun kuin luokkaopetustyön kerrointa 1,5 kirjaten näin suunnittelutyön määräksi 2,25 tuntia viikossa, koska työnantaja oli katsonut suunnittelutyön rinnastuvan 7 §:ssä tarkoitettuun muuhun kuin luokkaopetustyöhön. D:n mukaan kerroin 1,5 oli ollut ainoastaan teoreettinen, sillä työnantaja ei ollut tosiasiallisesti seurannut muuta kuin pidettyjen opetustuntien lukumäärää. D:n mukaan työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitetusta suunnittelutyöstä ei ollut maksettu opettajalle erikseen, koska se oli kuulunut opettajan peruspalkan mukaiseen opetusvelvollisuuteen.

F on kertonut kantajan esittäneen näkemyksenään suunnittelutyötä koskevissa erimielisyysneuvottelussa 2013, että mikäli suunnittelutyö ylittää puolitoista tuntia viikossa, kaikki ylimenevä suunnittelutyö tulisi maksaa opettajille ylituntipalkkioina. Työnantajapuoli oli puolestaan katsonut tuolloin, ettei 8 §:n määräys mahdollistanut tulkintaa siitä, että 8 §:n mukaisista tehtävistä korvattaisi erikseen. F ja G ovat kertoneet, että ammattikoulujen opetusvelvollisuustyöaika poikkeaa olennaisesti yleissivistävän koulutuksen järjestelmästä. Lukiossa ja peruskouluissa suunnittelutyön määrä (45–100 tuntia) on erikseen määritelty työehtosopimuksessa, minkä vuoksi suunnittelutyöhön kuluva tuntimäärä resursoidaan ja sen toteutunutta määrää seurataan. G on korostanut, ettei lukion järjestelmässä käytetä kuvausta ”luetaan” kuten 8 §:ssä, koska suunnittelutyö on resursoitu erikseen opetustyön päälle, ja suunnittelutyöhön kuluvaa aikaa seurataan.

Kantajan todistajat A ja C ovat katsoneet, että 8 §:n oikea tulkinta on, että työnantaja oli voinut määrätä opettajan tekemään peruspalkkaan kuuluvaa suunnittelutyötä vain puolitoista tuntia viikossa. C:n mukaan työnantaja ei ollut voinut määrätä opetustuntien suunnittelun ja jälkityön ajankohtia. C on katsonut, että työnantaja oli teettänyt opettajilla enemmän suunnittelutyötä kuin mitä työehtosopimus oli mahdollistanut ilman, että siitä oli maksettu opettajille palkkaa, kun X Oy oli määrännyt opettajat tekemään suunnittelutyötä 2,25 tuntia viikossa.

A ja E ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että työehtosopimusosapuolet eivät olleet sopineet siitä, että 8 §:n suunnittelutyöhön tulisi soveltaa kerrointa 1,5. A:n ja C:n mukaan työnantajan suunnittelutyöhön käyttämä 1,5 kerroin, jolla työnantaja oli saanut suunnittelutyön määräksi 2,25 tuntia viikossa, ei ollut perustunut työehtosopimukseen.

B ja E ovat kertoneet, että työehtosopimusosapuolet OAJ ry ja silloinen Opetusalan Työnantajaliitto (nykyinen Sivistysala ry) olivat käyneet vuosina 2002 ja 2003 erimielisyysneuvotteluja koskien yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 8 §:n (entinen 14 §) ja 7 §:n (entinen 22 §) soveltamista. Y opisto oli soveltanut opettajan opetusvelvollisuuteen luettavaan suunnittelutyöhön (8 §) kerrointa, joka oli tullut eri sopimusmääräyksestä (7 §) saaden näin toimien suunnittelutyön määräksi 2,25 tuntia viikossa.

E on kertonut, että hän oli laatinut 19.8.2003 käytyjen neuvotteluiden pohjalta muistion (K2/V1), jonka kohtaan 3 oli kirjattu, että ”ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan (=vähentää opetusvelvollisuutta) suunnittelutyötä 1,5 tuntia viikossa.” Muistiossa oli lueteltu 14 §:ssä (nykyinen 8 §:n määräys) mainitut tehtävät, joita suunnittelutyöllä oli tarkoitettu ja todettu, että ”Näihin töihin ei erikseen sovelleta 22 §:n (nykyisen 7 §:n) kerrointa 1,5.” Lisäksi muistiossa oli todettu, että 22 §:ssä tarkoitetut tehtävät erosivat suunnittelutyötä koskevan määräyksen 14 §:n tehtävistä ja että niistä maksetaan erikseen opettajan ylituntipalkkioperusteen mukaisesti. Vielä muistiossa oli todettu, että työn mitoituksessa otettiin huomioon se, että yhtä luokkaopetustyön tuntia vastasi 1,5 tuntia 7 §:ssä tarkoitettua työtä. B on vahvistanut, että työehtosopimusosapuolet olivat olleet yksimielisiä erimielisyysmuistioon kirjatusta työehtosopimuksen 8 §:ää vastanneen aikaisemman 14 §:n oikeasta tulkinnasta.

Asiassa on selvitetty B:n ja E:n kertomuksin se, että työehtosopimusosapuolet olivat päässeet yksimielisyyteen siitä, että kanteessa kerrotun työehtosopimuksen liitteen 10 8 §:ssä (entisessä 14 §:ssä) tarkoitettuun suunnittelutyöhön ei ole ollut tarkoitus soveltaa 7 §:ssä mainittua kerrointa 1,5, koska suunnittelutyötä koskevassa 8 §:ssä ei ollut viittausta 7 §:n määräykseen. E on kertonut, että erimielisyysmuistio oli ollut tarpeen, koska työnantaja oli sotkenut 8 §:n (silloinen 14 §) suunnittelutyön ja 7 §:n (silloinen 22 §) muut kuin luokkaopetustyötä koskevat määräykset keskenään siten, että 8 §:n mukaiseen suunnittelutyöhön oli sisällytetty 7 §:ssä tarkoitettuja muita kuin luokkaopetustyön tehtäviä. E:n mukaan erimielisyysmuistiossa ei ole sovittu siitä, että 8 §:ssä tarkoitettu suunnitteluntyön määrä olisi ollut kiinteä (puolitoista tuntia viikossa), sillä työnantajapuolen lähtökohtana on ollut, että 8 §:n mukaisesta suunnittelutyöstä ei makseta erikseen eikä suunnittelutyöhön kuluvaa aikaa seurata, koska suunnittelutyö on jo otettu huomioon opettajan opetusvelvollisuuteen kuuluvien opetustuntien määrässä. E:n mukaan muistiossa kerrottu Y opisto oli toiminut työehtosopimuksen hengen vastaisesti myös määritellessään ajankohdan, jolloin 8 §:n mukainen suunnittelutyö oli tehtävä.

G on kertonut OAJ ry:n ja Sivistysala ry:n käyneen erimielisyyskeskusteluja 8 §:n tulkinnasta myös vuosina 2013, 2019 ja 2021–2022, mutta osapuolet olivat jääneet erimielisiksi. G ja F ovat kertoneet, että työnantajan käyttämä 1,5 kerroin ei ollut perustunut työehtosopimuksen määräyksiin, vaan työnantaja oli käyttänyt suuntaa antavaa kerrointa arvioidakseen työn kokonaismäärää työturvallisuusmääräyksistä johtuen.

Johtopäätökset asiassa esitetystä todistelusta

Työehtosopimusmääräysten tulkinnassa on erityistä merkitystä annettava ennen muuta sopimukseen osallisten yhteiselle tarkoitukselle, ellei tämä tarkoitus ole pakottavan lainsäädännön vastainen. Työehtosopimusmääräysten sisällöksi pyritään vahvistamaan ensisijaisesti se sisältö, joka vastaa parhaiten sopimukseen osallisten tarkoitusta. Sanamuoto voidaan sivuuttaakin, jos osapuolten yhteisen tarkoituksen näytetään olleen jotakin muuta kuin määräyksen sanamuodosta voisi päätellä. Sopimuksen tarkoitus selviää tyypillisesti sopimuksen solmimista edeltävistä neuvotteluista tai muista olosuhteista. Toisinaan sopijapuolten tarkoitus ilmenee sopimuksen solmimisen jälkeen tapahtuneista seikoista kuten osapuolten nimenomaisista kannanotoista tai vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstä. Määräyksen tulkintaan voivat vaikuttaa myös sopimuksen rakenne ja systematiikka. (Jorma Saloheimo: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s.179–183 ja 185)

Työtuomioistuin toteaa, että nyt käsiteltävässä asiassa työtuomioistuimessa ei ole edes väitetty, että asiassa olisi muodostunut vakiintunut ja osapuolten yhteisesti hyväksymä soveltamiskäytäntö, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että asiassa esitetyllä selvityksellä kanteessa tarkoitetun määräyksen mahdollisesta soveltamisesta alan yhden toimijan toimesta, ei ole ratkaisevaa merkitystä asiassa.

Työehtosopimuksen riidanalaisen suunnittelutyötä koskevan 8 §:n 1 kohdan mukaan ”opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä puolitoista (1,5) tuntia viikossa”. Määräyksen 2 kohdan mukaan suunnittelutyöhön kuuluu osasto- tai vastaaviin kokouksiin osallistuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin, yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin sekä tehtävät, jotka liittyvät opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen.

Asiassa on selvitetty, että ammatillisten oppilaitosten opettajien palkkaus on työehtosopimuksen osion C liitteen 10 mukaan perustunut opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmään, jossa opettajalle maksettava peruspalkka on koostunut opetusvelvollisuuden mukaisista opetustunneista (tehtävästä riippuen 22–26 tuntia viikossa), sekä suunnittelutyöajasta, jonka mukaiset tehtävät on määritelty työehtosopimuksen 8 §:ssä. Kantaja ja vastaajat ovat olleet yksimielisiä siitä, että työehtosopimuksessa ei ole määritelty oppituntien valmisteluun ja jälkitöihin kuluvaa aikaa, eivätkä valmistelu ja jälkityöt ole olleet tehtäviä, joista on ollut kysymys suunnittelutyötä koskevassa 8 §:ssä, vaan ne ovat kuuluneet opettajan opetusvelvollisuuteen ilman erillistä korvausta. Valmisteluun ja jälkitöihin kuluneen ajan on katsottu kuuluneen opettajan omaan toimintaan ja autonomiaan, johon käytettävää aikaa työnantaja ei ole voinut määrätä tai seurata.

Kuten edellä on todettu, kantajan ja vastaajan todistajat ovat olleet yksimielisiä siitä, että työehtosopimuksen 8 §:n 1 kohdassa käytetyllä ilmaisulla ”opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä puolitoista (1,5) tuntia viikossa” on tarkoitettu ainakin sitä, että suunnittelutyö on vähentänyt 1,5 tuntia opetusvelvollisuuteen kuuluneiden opetustuntien määrää. Kantaja ja vastaajat ovat olleet eri mieltä siitä, onko määräyksessä sen lisäksi tarkoitettu määrätä suunnittelutyön määrästä. Vastaajien mukaan määräyksessä ei ole ollut tarkoitus määrätä muusta kuin siitä, että miten suunnittelutyö oli otettava huomioon opetustuntien vähennyksenä. Kantaja on myös katsonut, että suunnittelutyön määrä on ollut kiinteät 1,5 tuntia viikossa ja mikäli työnantaja nimenomaisesti määrää suunnittelutuntien määräksi enemmän kuin 57 tuntia vuodessa (1,5 h x 38 viikkoa =57 tuntia vuodessa), tulee työnantajan maksaa opettajalle palkkaa 57 tuntia ylittävältä osuudelta.

Kantajan kantaa asiassa puoltaa vuodesta 1979 lukien työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen A:n kertomus siitä, että 8 §:ssä on tarkoitettu määrätä, että suunnittelutyötä voidaan teettää 1,5 tuntia viikossa. A on maininnut, että suunnittelutyötä koskeva määräys oli otettu työehtosopimukseen vuonna 1986. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty tarkempaa selvitystä suunnittelutyötä koskevan määräyksen syntymisestä ja työehtosopimusosapuolten yhteisestä määräystä koskevasta tarkoituksesta.

Työtuomioistuin toteaa, että vastaajien esittämää kantaa siitä, että määräyksessä ei ole ollut tarkoitus määrätä suunnittelutyön määrästä puoltaa osaltaan työehtosopimusmääräyksen sanamuoto, jossa ei ole määrätty suunnittelutyöstä maksettavista korvauksista sekä opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmästä esitetty selvitys siitä, että opettajan peruspalkkaus on perustunut työehtosopimuksessa määrättyyn opetusvelvollisuuden alaisten opetustuntien määrään, jossa opetustuntien valmisteluun ja jälkitöihin käytetty aika on kuulunut opettajan omaan autonomiaan ja hänen päätösvaltaansa ilman, että työnantajalla on ollut mahdollisuutta resursoida niihin kuluvaa ajankäyttöä tai edes seurata sitä.

Myös E:n kertomus siitä, että 8 §:ssä on jo korvattu opettajille suunnittelutyö vähentämällä opettajien opetusvelvollisuuden määrää sekä se, että E on katsonut Y opiston toimineen määräyksen hengen vastaisesti määrätessään siitä, milloin suunnittelutyötä oli tullut tehdä, puoltaa päätelmää siitä, että 8 §:ssä tarkoitetun suunnittelutyön on tarkoitettu käyttäytyvän kuten opetusvelvollisuuden alaiset opetustunnit, joiden valmisteluun kuluvaa aikaa ja jälkitöiden määrää ei ole rajoitettu.

Asiassa on selvitetty vuoden 2003 erimielisyysmuistion sekä B:n ja E:n kertomuksien perusteella se, että liitteen 7 §:ssä ja 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien on tarkoitettu soveltuvan eri tilanteissa siten, että 7 §:ssä on kysymys tehtävistä, joiden tekemisestä työnantaja on nimenomaisesti määrännyt, kun taas 8 §:stä on puuttunut maininta työnantajan erikseen määräämistä tehtävistä. Suunnittelutyötä koskevan 8 §:n 2 kohdassa mainitut tehtävät ovat ainakin pääosin sellaisia (yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin, paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin, opettajien välisiin kokouksiin osallistuminen, opetuksen suunnitteluun liittyvät tehtävät), joihin kuluvasta ajasta työnantaja ei voi ennakkoon määrätä. Ajatus siitä, että opettaja voisi itsenäisesti vaikuttaa palkkansa määrään lisäämällä suunnittelutyön määrää on työehtosopimuksen kokonaisuus huomioon ottaen vieras. Sanottu puoltaa ajatusta siitä, että 8 §:n mukaisten tehtävien on katsottu käyttäytyvän kuten opetustunnit, joiden valmistelun ja jälkitöiden ajankäytöstä työnantaja ei ole voinut määrätä, mutta joista ei ole myöskään maksettu erikseen palkkaa.

Kun riidanalaista työehtosopimuksen C Osion liitteen 10 suunnittelutyötä koskevaa 8 §:n määräystä verrataan saman työehtosopimuksen liitteen 7 lukioita ja peruskouluja koskeviin määräyksiin (esimerkiksi 28 §:n 2 kohta), jossa on määritelty tuntimäärä (45-100 tuntia lukuvuodessa), minkä verran opettajan tulee osallistua koulussa lukuvuodessa opetuksen yhteissuunnitteluun, aiheryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien kehittämiseen, ja jossa on myös määrätty, että työajan käyttö suunnitellaan ja sitä seurataan, havaitaan, että ammatillisia oppilaitoksia koskevassa liitteessä ei ole säännelty opettajan suunnittelutyön määrän enimmäisaikaa tai sitä, että tätä opetusvelvollisuuteen sisältyvää suunnittelutyötä tulisi seurata tai valvoa. Vertailu puoltaa käsitystä siitä, että ammatillisia oppilaitoksia koskevassa suunnittelutyön 8 §:n määräyksessä ei ole ollut ollut tarkoitus asettaa suunnittelutyölle määriä, vaan jättää suunnittelutyö kunkin opettajan omaan harkintavaltaan kuten opetustuntien valmistelu ja jälkityötkin käyttäytyvät opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä.

Asiassa on selvitetty vuoden 2003 erimielisyysmuistiolla (K2/V1) ja B:n, E:n, F:n, G:n ja D:n kertomuksilla, ettei 8 §:ään myöskään ole tarkoitettu sovellettavaksi 7 §:n mukaista kerrointa 1,5. Asiassa on selvitetty A:n, C:n, E:n, G:n ja F:n esittämän henkilötodistelun perusteella se, ettei kertoimen 1,5 käyttäminen ole perustunut työehtosopimukseen.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo johtopäätöksenään, että työehtosopimuksen C osion 10 liitteen 8 §:n suunnittelutyön on tarkoitettu käyttäytyvän kuten opetustuntien, joiden valmisteluun ja jälkitöihin kuluvaa aikaa työnantaja ei ole voinut määrätä tai seurata, mutta mikäli opettaja on itsenäisesti oman harkintavaltansa puitteissa tehnyt 8 §:ssä mainittuja tehtäviä ilman työnantajan antamaa määräystä, ei tehtävistä ole ollut tarkoitus maksaa erikseen.

Työehtosopimuksesta ei kuitenkaan löydy tukea myöskään sille, että työnantaja olisi voinut määrätä palveluksessaan olevat opettajat tekemään korvauksetta suunnittelutyötä yli 1,5 tuntia viikossa. Myös vastaajien todistaja D:n kertomus tukee osaltaan tätä johtopäätöstä, koska D on kertonut, että vaikka työnantaja oli kirjannut työsuunnitelmaan suunnittelutyön määräksi 2,25 tuntia viikossa, ei työnantaja ollut seurannut toteutunutta suunnittelutyötä.

Kantaja on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan työehtosopimuksen 8 §:ssä sovitun opetusvelvollisuuteen luettavan suunnittelutyön määrän oikeaksi tulkinnaksi 1,5 tuntia (90 minuuttia) viikossa. Työtuomioistuin toteaa, että tämän sisältöisenä kantaja vahvistusvaatimus voidaan hyväksyä ottaen huomioon määräyksen sanamuoto ja koska asiassa ei ole kiistetty sitä, että opetusvelvollisuuteen luettavan suunnittelutyön määrä on voinut olla 1,5 tuntia viikossa.

Työtuomioistuin toteaa, että tällä välituomiolla ei ratkaista kysymystä siitä, onko X Oy nimenomaisesti määrännyt aikana ennen 31.7.2023 palveluksessaan olleita opettajia tekemään C Osion 10 liitteen 8 §:ssä tarkoitettua suunnittelutyötä yli 1,5 tuntia viikossa tai siihen liittyvää kysymystä siitä, mikä merkitys todistaja D:n kertomuksesta ilmenevillä työsuunnitelmilla on tässä asiassa. Työtuomioistuin ottaa kantaa näihin seikkoihin asian lopullisesti ratkaistessaan.

Oikeudenkäyntikulut

Työtuomioistuin antaa lausunnon vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta ratkaistessaan asian lopullisesti.

Työtuomioistuin on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen liitteen 10 (Eräät ammatilliset oppilaitokset) 8 §:ssä sovitun opetusvelvollisuuteen luettavan suunnittelutyön määrän oikeaksi tulkinnaksi 1,5 tuntia (90 minuuttia) viikossa.

Asian jatkokäsittely

Työtuomioistuimen puheenjohtaja määrää erikseen sen, missä järjestyksessä asian käsittelyä jatketaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Mika Lallo, Patrik Stenholm ja Arja Pohjola jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Välituomio on yksimielinen.