TT 2024:51

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.8.2024

Pääkäsittely 10.10.2024

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Oikeusministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 24.5.2021 solmitussa ja 1.5.2021 voimaan tulleessa Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausjärjestelmää koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa (VES-koodi 251055, VN/13534/2021) on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

10 § Palkankorotukset ja lisäpalkkio

Uuden palkkausjärjestelmän mukaiset palkankorotukset maksetaan palkkausjärjestelmän käyttöönottohetkestä täysimääräisinä.

Erillisellä henkilökohtaisella lisäpalkkiolla (jatkossa URA-lisä) kompensoidaan perintä- ja toimenpidepalkkioista luopumisen mahdollisia negatiivisia palkkausvaikutuksia. Kompensoinnissa huomioidaan ulosoton rakenneuudistus, laajan täytäntöönpanon aiheuttamat muutokset aikaisempaan kihlakunnanulosottomiehen tehtävänkuvaan ja sekä henkilömäärän muutos palkkioiden kertymään.

URA-lisän laskennassa vertailupalkkana on henkilölle joulukuussa 2020 maksettu kihlakunnanulosottomiehiä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen kiinteä palkkaus sekä perintä- ja toimenpidepalkkiot seuraavasti. Perintä ja toimenpidepalkkiona huomioidaan kunkin virkamiehen osalta vuoden 2020 tammi-lokakuun ansaintakauteen (1.1.-1.11.2020) kohdistuvat palkkiot, joiden maksukausi on ollut 14.2.-30.11.2020. Palkkiosummaa korjataan, 2 momentin muutosten huomioimiseksi, käyttämällä kuukausikeskiarvon laskennassa luvun 10 sijasta jakajana lukua 11. Mikäli palkkioita on maksettu lyhyemmältä ajanjaksolta kuin 10 kuukaudelta, kyseisen tämän lyhyemmän ansaintakauden palkkiokeskiarvoa korjataan vastaavasti. Laskennassa huomioidaan ne kuukaudet, joilta henkilölle on ko. ajanjaksona maksettu palkkioita. Mikäli henkilöllä ei ole palkkioita lainkaan ansaintajaksolta 1.1-1.11.2020, henkilön laskennallisena korjattuna palkkiosummana käytetään 2 239,58 euroa kuukaudessa.

Uuden palkan jäädessä tämän sopimuksen voimaan tullessa, vanhaa, edellä sovituin tavoin laskettua 1.12.2020 voimassa ollutta palkkausta pienemmäksi, henkilölle maksetaan kyseisen ajankohdan henkilökohtaisen palkan ja uuden palkkauksen välinen erotus erillisenä lisänä enintään 6 000,00 euroon saakka.

[--]

URA-lisäoikeus säilyy niin kauan, kuin virkamies on käyttöönottoajankohdasta alkaen tai 5 momentin mukaisesta viranhoidon alkamishetkestä keskeytyksettä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa vakinaisessa palvelussuhteessa ulosottoylitarkastajan vaativuustason P1 tehtävässä.

URA-lisä on osa tämän sopimuksen 3 §:ssä tarkoitettua palkkausta. URA-lisää tarkistetaan keskustason yleiskorotuksilla.

[--]

11 § Takuupalkka ja muut määräykset

Henkilöllä, jolla on ollut 30.11.2020 voimassa vakituinen kihlakunnanulosottomiehen virka ja joka on 1.12.2020 lukien nimitetty ulosottoylitarkastajan vakituiseen virkaan, on tässä virassa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana 1.5.2021, oikeus euromääräiseen takuupalkkaan. Takuupalkan määrä vastaa 6 momentissa määritellyin tavoin ja ajan vanhan järjestelmän mukaista kuukausipalkkaa sellaisena kuin se oli 7.6.2019 tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten perusteella. Takuupalkkaoikeus säilyy niin kauan, kuin virkamies on käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa vakinaisessa palvelussuhteessa ulosottoylitarkastajan vaativuustason P1 tehtävässä. Takuupalkka maksetaan 6 momentin mukaisesti enintään 3 vuoden ajan ja siltä osin, kun se on korkeampi kuin tämän sopimuksen mukaan määräytyvä palkka URA-lisä mukaan lukien. Takuupalkan maksaminen päättyy viimeistään 1.5.2024.

[--]

[6 momentti] Takuupalkkaa on URA-lisän maksimimäärän (6 000,00) 1.5.2021 lukien ylittävä vanha palkkaus, kuitenkin niin, että takuupalkkaa laskettaessa vertailupalkkana käytetään 10 §:n URA-lisän perusteena olevaa vertailupalkkasummaa. Henkilötasolla takuupalkka kerrotaan kertoimella 0,95177976 sopimusratkaisun kustannusvaikutuksen rahoittamattoman kustannuksen kattamiseksi.

[--]

16 § Voimassaolo

[--]

Sopimus korvaa 7.6.2019 tehdyn kihlakunnanulosottomiehiä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen myöhempine muutoksineen. Samalla 7.6.2019 tehdyn sopimuksen voimassaolo ja soveltaminen päättyvät 30.4.2021.

[--]

---

Oikeusministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 30.11.2007 solmitussa ja 1.1.2008 voimaan tulleessa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa kihlakunnanulosottomiehiin koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on ollut seuraava määräys.

Asiallisesti samansisältöinen määräys on sisältynyt myös edellä mainittujen sopimusosapuolten välillä 7.6.2019 solmittuun ja 1.4.2019 voimaan tulleeseen tarkentavaan virkaehtosopimukseen kihlakunnanulosottomiesten palkkauksesta.

14 § Takuupalkka

Henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana viraston vakinaisessa palvelussuhteessa, on oikeus euromääräiseen takuupalkkaan. Takuupalkan määrä vastaa vanhan järjestelmän laskennallista kuukausipalkkaa sellaisena kuin edellä 13 §:n 5 momentissa on määritelty. Takuupalkkaoikeus säilyy niin kauan, kuin virkamies on käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan viraston vakinaisessa palveluksessa sopimusalaan kuuluvassa tehtävässä.

Takuupalkka maksetaan siltä ajalta, jona se on korkeampi kuin tämän sopimuksen mukaan määräytyvä palkka.

[--]

Takuupalkkaa tarkistetaan keskustasolla sovittavilla yleiskorotuksilla. Yleiskorotus määräytyy henkilön uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan perusteella, jos korotus on siten suurempi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Asian tausta

Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausmääräyksiä oli muutettu 1.5.2021 voimaan tulleella tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Muutoksen taustalla oli ollut pyrkimys lakkauttaa ulosottoylitarkastajille aiemmin maksetut erilliset perintä- ja toimenpidepalkkiot sekä siirtää ulosottotarkastajat kaikilta osin valtion yleisen palkkausjärjestelmän piiriin.

Aiemmin maksettuja perintä- ja toimenpidepalkkioita oli kompensoitu 1.5.2021 voimaan tulleen tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 §:ssä sovitulla henkilökohtaisella lisäpalkkiolla (jäljempänä myös URA-lisä ja erillinen lisä). Määräyksen sanamuodon mukaan URA-lisän laskennassa vertailupalkkana oli ollut näille henkilölle joulukuussa 2020 maksettu kihlakunnanulosottomiehiä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen kiinteä palkkaus sekä perintä- ja toimenpidepalkkiot.

Riitaisuus

Ulosottoylitarkastajat A ja B olivat kuuluneet kihlakunnanulosottomiehiä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamisen piiriin. A:lle ja B:lle oli sen vuoksi muodostettu URA-lisä käyttämällä vertailupalkkana heille joulukuussa 2020 maksettua palkkaa.

A:lle ja B:lle oli maksettu joulukuussa 2020 takuupalkkaa, joka oli perustunut 30.11.2007 solmittuun ja 1.1.2008 voimaan tulleeseen uuteen palkkausjärjestelmään. Takuupalkkaa oli maksettu saman suuruisena joka kuukausi, toisin kuin vaihtuvamääräisenä maksettavat palkanosat. Tuota takuupalkan osuutta ei kuitenkaan ollut huomioitu A:n ja B:n vertailupalkassa muodostettaessa URA-lisää.

Mikäli takuupalkka olisi otettu URA-lisän laskennassa huomioon, olisivat A:lle ja B:lle maksetut kuukausipalkat olleet 1.5.2021 lukien suurempia. A:n osalta kuukausittainen palkan erotus oli ollut 302,94 euroa ja B:n osalta 226,11 euroa.

Asiassa riitaista on se, mitä oli tarkoitettu Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausjärjestelmää koskevan 1.5.2021 voimaan tulleen tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 §:n ilmaisulla kiinteä palkkaus ja siten siitä, olisiko A:n ja B:n kuukausipalkkoihin tullut lisätä takuupalkan osuus.

KANNE

Vaatimukset

Kantaja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (jäljempänä myös JUKO) on vaatinut

1. että työtuomioistuin vahvistaa, että Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES-koodi 251055, VN/13534/2021) 10 §:n mukainen URA-lisän laskennassa huomioon otettava kiinteä palkkaus on käsittänyt myös joulukuussa 2020 ulosottoylitarkastajalle maksetun takuupalkan osuuden,

2. että työtuomioistuin vahvistaa, että mainittua takuupalkan osuutta on tullut lisätä 1.5.2021 lukien B:n palkkaan 226,11 euroa kuukaudessa ja A:n palkkaan 302,94 euroa kuukaudessa sekä että mainitut määrät olisi tullut laskea mukaan B:lle ja A:lle URA-lisän laskennassa käytettyyn vertailupalkkaan

3. että työtuomioistuin velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan kantajan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa 15.368,05 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen perusteet

Ulosottoylitarkastajat A ja B olivat kuuluneet 1.5.2021 voimaan tulleen tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamisen piiriin. Heille oli muodostettu URA-lisä käyttämällä heidän vertailupalkkanaan heille joulukuussa 2020 maksettua palkkaa.

A:lle ja B:lle oli maksettu joulukuussa 2020 kiinteää takuupalkkaa, joka oli perustunut 30.11.2007 solmittuun ja 1.1.2008 voimaan tulleeseen uuteen palkkausjärjestelmään. Tuota takuupalkan osuutta ei ollut huomioitu vertailupalkassa muodostettaessa URA-lisää.

Mikäli takuupalkka olisi otettu huomioon URA-lisän laskennassa, olisivat A:lle ja B:lle maksetut kuukausipalkat olleet 1.5.2021 lukien suurempia. A:n osalta erotus oli ollut 302,94 euroa ja B:n osalta 226,11 euroa.

Takuupalkka oli katsottava osaksi kiinteää palkkausta

Tarkentavan virkaehtosopimuksen sanamuodon mukaan URA-lisän laskennassa vertailupalkkana oli tullut käyttää joulukuussa 2020 maksettua kihlakunnanulosottomiehiä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaista kiinteää palkkausta sekä perintä- ja toimenpidepalkkiota siten, että perintä- ja toimenpidepalkkiot oli otettu huomioon tietyn tarkastelujakson osalta käyttäen tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaista kuukausijakajaa.

Kiinteän palkan osalta sopimusmääräyksessä ei ollut eroteltu, mitä kiinteitä palkanosia se oli koskenut. Kiinteisiin palkanosiin ei ollut myöskään kohdistunut samanlaista leikkuria kuin se, joka oli kohdistunut perintä- ja toimenpidepalkkioihin, joiden laskennassa oli sovittu käytettävän tarkastelukuukausien lukumäärän mukaan vaihtelevaa jakajaa.

A:n ja B:n takuupalkkaerissä oli ollut kyse takuupalkasta, joka oli perustunut 30.11.2007 solmitun ja 1.1.2008 voimaan tulleen tarkentavan virkaehtosopimuksen määräyksiin. Tämän sopimuksen 14 §:n mukaan takuupalkkaoikeuden oli sovittu säilyvän niin kauan kuin virkamies oli käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan viraston vakinaisessa palveluksessa sopimusalaan kuuluvissa tehtävissä.

Määräystä oli lähtökohtaisesti tulkittava sen sanamuodon mukaan. Ottaen huomioon se, mitä tässä aiemmassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa oli sovittu takuupalkasta ja sen pysyvyydestä sekä se, että takuupalkka oli maksettu jatkuvasti kiinteän määräisenä, ei riidanalaisen sopimusmääräyksen ollut voitu ainakaan sen sanamuoto huomioon ottaen perustellusti mieltää tarkoittavan sitä, että takuupalkkaosuutta ei otettaisi huomioon osana kiinteää palkkausta.

Kiinteitä palkanosia olivat muun muassa tehtäväkohtainen palkanosuus, henkilökohtainen palkanosuus ja kokemuslisä. Tällaiset palkanosat olivat myös eriteltyinä kuukausittain työntekijälle annettavassa ansioerittelyssä riville ”kiinteät palkat” toisin kuin esimerkiksi ylityökorvaukset, erilliset lisät sekä vuoro- ja kausilisät, joille oli omat rivinsä. Myös tämä työnantajan itsensä käyttämä tapa eritellä palkanosia tuki käsitystä siitä, ettei takuupalkkaa ollut tullut käsittää muuksi kuin kiinteäksi palkkaukseksi.

Aloite palkkausjärjestelmän muuttamiseksi ja toimenpidekohtaisten palkkioiden korvaamiseksi URA-lisällä oli tullut työnantajapuolelta. Työnantajapuoli oli myös laatinut riidanalaisen sopimustekstin. Virkaehtosopimuksesta neuvoteltaessa ei ollut keskusteltu siitä, mitä ilmaisulla ”kiinteä palkkaus” tarkoitettaisiin. Määräyksen sanamuodon ja edellä esiin tuotujen seikkojen perusteella JUKO oli voinut perustellusti käsittää, että kaikenlaiset kiinteän määräisenä maksettavat palkanosat kuuluivat kiinteään palkkaukseen.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä oli säännönmukaisesti katsottu, että toisen osapuolen esittäessä uutta määräystä tai aiemman muuttamista, esityksen tekijältä edellytettiin asianmukaista selvitystä esityksen sisällöstä. Jos määräys myöhemmin osoittautui tulkinnanvaraiseksi, tämän selontekovelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa siihen, että epäselvän sopimustekstin laatija kantoi riskin, jos vastapuoli oli perustellusti voinut saada tekstin sisällöstä toisenlaisen käsityksen kuin laatija oli tarkoittanut (epäselvyyssääntö). Oikeusministeriön olisi tullut sopimusneuvotteluissa huolehtia siitä, että myös toinen osapuoli eli JUKO olisi saanut oikean käsityksen sopimusmääräyksen tarkoituksesta (selontekovelvollisuus), mikäli se oli tulkinnanvarainen.

Palkkausuudistuksessa tehtävän vaativuus ei ollut muuttunut, vaan kyse oli ollut palkkaustekijöiden muutoksesta, jossa oli lakkautettu erilliset perintä- ja toimenpidepalkkiot ja siirretty ulosottoylitarkastajat valtion yleisen palkkausjärjestelmän piiriin.

Kanne oli hyväksyttävä, mukaan lukien kantajan JUKOn vahvistusvaatimukset. URA-lisän laskennassa huomioon otettavan kiinteän palkkauksen oli vahvistettava käsittäneen myös joulukuussa 2020 ulosottoylitarkastajalle maksetun takuupalkan osuuden. Lisäksi oli vahvistettava, että B:n palkkaan oli tullut lisätä 1.5.2021 lukien mainittua takuupalkan osuutta 226,11 euroa ja A:n palkkaan 302,94 euroa. Sanotut määrät olisi tullut laskea mukaan heille URA-lisän laskennassa käytettyyn vertailupalkkaan.

Erimielisyysneuvottelut

Asiasta oli neuvoteltu neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Osapuolet ovat jääneet erimielisiksi.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtionvarainministeriö, jota asiassa on edustanut oikeusministeriö, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteessa esitetyn oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan.

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kantaja JUKO velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa 2.759,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteessa kerrottujen takuupalkkojen euromääristä ei ollut erimielisyyttä.

Vastauksen perusteet

Ensisijainen kiistämisperuste

Kantajan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kanteen kohteena oleva takuupalkka (niin sanottu vanha takuupalkka) oli perustunut 1.1.2008 voimaan tulleeseen tarkentavaan virkaehtosopimukseen kihlakunnanulosottomiesten palkkauksesta kyseiseen sopimukseen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Myöhemmässä, 1.5.2021 voimaan tulleessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa oli toimivaltaisten sopijaosapuolten välillä sovittu, että uusi sopimus korvasi vanhan sopimushetkellä voimassa olleen 7.6.2019 tehdyn sopimuksen siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen kaikilta osin ja että vanhan sopimuksen voimassaolo ja soveltaminen päättyivät 30.4.2021. Samalla oli päättynyt myös vanhan takuupalkan maksaminen.

Toissijainen kiistämisperuste

Toissijaisesti JUKOn kanne on kiistetty sillä perusteella, että uuden 1.5.2021 voimaan tulleen tarkevan virkaehtosopimuksen mukaisesti määräytyvä kiinteä palkkaus oli ohittanut vanhan takuupalkan laskennan perusteena olleen vertailupalkan (tehtävän vaativuudessa tapahtunut muutos).

Riippumatta siitä kummalla perusteella kanne on kiistetty, valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen sillä perusteella, että kyseessä oli ollut kantajankin esittämällä tavalla takuupalkka, jonka maksamisen edellytyksistä oli sovittu ja jonka määrä oli perustunut uuden järjestelmän mukaisen palkan ja vertailupalkan väliseen suhteeseen (uuden sopimuksen mukainen palkka / vanha vertailupalkka). Mikäli takuupalkka otettaisiin kanteessa esitetyin tavoin osaksi kantajien kiinteää palkkausta, takuupalkka muuttuisi pysyväksi henkilökohtaiseksi lisäpalkkioksi, jolla ei ollut kytkentää tarkentavan virkaehtosopimuksen perusteella tapahtuvaan palkkausten kehittymiseen muun muassa tehtävän vaativuuden osalta. Tällaisesta muutoksesta ei ollut missään yhteydessä väitetty sovitun edes kantajan taholta.

Yleistä uudesta palkkausjärjestelmästä ja sen tarkoituksesta 1.5.2021 lukien

Uudessa 1.5.2021 voimaan tulleessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa oli ollut kysymys merkittävästä ja kokonaisvaltaisesta palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Perusteena uudistamistarpeelle oli ollut 1.12.2020 voimaan tullut ulosoton rakenneuudistus, jossa osa kihlakunnan ulosottomiehistä oli siirtynyt ulosottoylitarkastajiksi ja osa oli hakeutunut esimerkiksi perustäytäntöönpanoon ulosottotarkastajiksi. Uudistuksen perusteella oli odotettu kihlakunnanulosottomiesten määrältään vaikeasti ennakoitavaa palkkatason laskua. Palkkausjärjestelmä (voimaan 1.5.2021) huomioi 1.12.2020 tapahtuneet tehtävämuutokset palkkauksen vaativuuden osalta.

Uuteen tehtäväkategoriaan (ulosottotarkastajat) perustäytäntöönpanoon oli siirtynyt 70–80 prosenttia sellaista tehtävistä, jotka olivat tuottaneet vanhan organisaation aikana nimenomaisesti palkkiokertymää. Tuolloin ulosottoylitarkastajien palkkiomäärät olivat kääntyneet laskuun 1.12.2020 jälkeisenä aikana.

Ulosottoylitarkastajien aikaisempi palkkaus oli perustunut poikkeuksellisesti ja merkittävissä määrin perintä- ja toimenpidepalkkioiden ansaintaan. Palkkiomäärillä ei kuitenkaan ollut ollut mitattavaa kytkentää niitä tuottavien tehtävien vaativuuteen. Uudella palkkausjärjestelmällä sopijaosapuolet olivat halunneet sopimalla määritellä ulosottoylitarkastajien tehtävän vaativuuden perusteella määräytyvän palkkatason. Voimassa ollut vanha sopimus oli ollut tarkoitus uudistaa ja se oli uudistettu kokonaisuudessaan.

Vastaaja on korostanut sitä, että ulosottoylitarkastajien tehtävän sisältö oli muuttunut ja tehtävän vaativuus oli noussut kokonaisuudessaan. Palkkiojärjestelmään sisältynyt sopimusvarallisuus, jota ei ollut palkkioissa sidottu tehtävän vaativuuteen, oli mahdollistanut tehtävän vaativuudessa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamisen uuden sopimuksen mukaisessa tehtäväkohtaisessa palkkauksessa.

Asiassa oli myös otettava huomioon se, etteivät toimenpide- ja perintäpalkkiot olleet olleet työtuomioistuimen tuomion TT 2011:95 mukaan osa kiinteää palkkausta. Tehtävän vaativuuden muutos oli kuitenkin oikeuttanut käyttämään muutoin poistuvaa palkkiovarallisuutta tehtäväkohtaisen palkkauksen kehittämiseen uutta, muuttunutta vaativuutta vastaavalle tasolle.

Vuonna 2021 voimaan tulleen virkaehtosopimuksen solmimista koskeneiden sopimusneuvotteluiden aikaan myös järjestöpuoli oli tuonut toistuvasti esiin sen käsityksen, että ulosottoylitarkastajan tehtävät muuttuisivat organisaatiouudistuksessa aikaisempaa vaativammiksi ja että vaativuuden nousu tuli kompensoida tehtäväkohtaisen palkanosan määrän tarkistamisella tehtävän vaativuutta vastaavaksi. Oikeusministeriön näkemys oli ehkä ollut enemmän se, että rutiininomaisten yksinkertaisempien tehtävien siirtyminen perustäytäntöönpanoon mahdollisti ulosottoylitarkastajien keskittymisen laajan perinnän luonteeltaan haastavampiin tehtäviin, jolloin oli mahdollista ja ehkä todennäköistäkin, että tehtäväkokonaisuus muodostuisi jatkossa aikaisempaa vaativammaksi - kuten oli tapahtunutkin.

Sopimustekstin pohjaluonnos oli laadittu oikeusministeriössä, minkä jälkeen järjestöt olivat kommentoineet sitä ja hyväksyneet sen. Sopimusteksti ja sen luonnokset olivat kaikki olleet järjestöjen kommentoitavina ja tarkastettavina. Sopimusneuvottelut olivat kestäneet vuosia, eikä tarkastamisella, tutustumisella ja hyväksymisellä ollut ollut kiire muulloin kuin viimeisessä vaiheessa toukokuussa 2021. Vanhaa takuupalkkaa koskevaa mainintaa ei ollut kuitenkaan ollut yhdessäkään tarjouksessa, joten tämä ei ollut tullut neuvotteluiden viime vaiheessa. Järjestöt olivat tarjousten kehitysvaiheiden muutoksia hyväksyneet, kuten viimeisen tarjouksenkin virkaehtosopimusluonnoksineen.

Vanha takuupalkka 1.1.2008–30.4.2021

Osalle kihlakunnanulosottomiehiä oli maksettu 30.4.2021 saakka voimassa olleen sopimuksen mukaisesti euromääräistä takuupalkkaa, joka oli perustunut 30.11.2007 tehtyyn ja 1.1.2008 voimaan tulleeseen uutta palkkausjärjestelmää koskevaan tarkentavan virkaehtosopimukseen.

Riidan kohteena olevan virkaehtosopimuksen mukaisen takuupalkan määrä oli vastannut vanhan järjestelmän laskennallista kuukausipalkkaa sellaisena kuin se oli määritelty 30.11.2007 tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 13 §:n 5 momentissa (vertailupalkka).

Siirryttäessä 1.1.2008 vanhasta palkkausjärjestelmästä uuteen palkkausjärjestelmään kunkin sopimusalaan kuuluvan virkamiehen palkka oli määritelty sopimuksen 13 §:n säännökset huomioon ottaen. Virkamieskohtainen palkanmääritys oli tehty lomakepohjalle, jonka ensimmäisellä sivulla oli määritetty kullekin virkamiehelle euromääräinen palkka, joka oli toiminut vertailupalkkana lomakkeen sivulla 2 määritettävään uuden järjestelmän mukaiseen palkkaan nähden. Mikäli euromääräinen palkka oli ollut uuden järjestelmän mukaista palkkaa suurempi, se oli maksettu virkamiehelle takuupalkkana sopimuksen 14 §:n mukaisesti. Mainitun sopimuksen 14 §:n mukaisesti henkilöllä, joka oli ollut käyttöönottoajankohtana viraston vakinaisessa palvelussuhteessa, oli ollut oikeus euromääräiseen takuupalkkaan.

Vanhassa vertailupalkassa oli otettu huomioon seuraavat erät:

• kiinteä palkkaus (peruspalkka, ikälisät, määrävuosikorotukset, kalliinpaikanlisä, kylmän seudun lisä ja siirtolisä)
• kielilisä ja / tai kielitaitolisä
• henkilökohtainen lisä
• 100 prosenttia tietyn ajanjakson ulosmittauksesta maksettujen toimenpidepalkkioiden keskimäärästä kuukaudessa
• 34,38 prosenttia tietyn ajanjakson maksettujen perimispalkkioiden keskimäärästä kuukaudessa, sekä
• 41,88 prosenttia tietyn ajanjakson tiedoksiannoista maksettujen toimenpidepalkkioiden, sairauslomalisien ja vuosilomalisien sekä luottamusmies- ja yhteistoimintalisien keskimäärästä kuukaudessa.

Näin oli saatu vertailupalkat 1.1.2008 lukien. B:n vanha vertailupalkka 1.1.2008 oli ollut 4.164,91 euroa ja A:n vanha vertailupalkka 4.342,82 euroa ja vastaavasti B:n vanha takuupalkka oli 30.4.2021 ollut 226,11 euroa sekä A:n takuupalkka 318,29 euroa.

Takuupalkkaoikeuden säilyminen oli sidottu vakiintuneella tavalla (VPJ-takuupalkka) palvelussuhteen jatkumiseen ja sovellettavan virkaehtosopimuksen mukaisen palkkauksen määrän kehittymiseen suhteessa vertailupalkkaan.

Vanhan sopimuksen (1.8.2008) takuupalkkaoikeus säilyi niin kauan kun

a) virkamies oli käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan viraston vakinaisessa palveluksessa sopimusalaan kuuluvassa tehtävässä, ja

b) takuupalkka maksettiin siltä ajalta, jona se oli korkeampi kuin uuden, 1.1.2008 voimaan tulleen sopimuksen mukaan määräytyvä palkka.

Myös takuupalkkaa saavan virkamiehen tehtävien vaativuustaso ja henkilökohtainen suoritusosa oli arvioitu siten kuin 4 ja 5 §:ssä on sanottu. Jos hän itse oli hakeutunut tehtäviin, joiden vaativuustaso oli ollut alempi kuin hänen vakinaisessa palvelussuhteessaan käyttöönottoajankohtana 1.1.2008, takuupalkka oli alentunut vastaavalla määrällä.

Vaativuustasomuutokset vaikuttivat tehtäväkohtaiseen palkkaukseen ja tämä vaikutus oli otettu huomioon takuupalkan määrässä. Edellä mainittu huomioon ottaen sopijaosapuolille oli tullut olla selvää se, että takuupalkka ei ollut ikuisesti voimassa olevan muuttumaton kiinteä euromääräinen palkanlisä, eikä sitä voitu verrata henkilökohtaiseen euromääräiseen palkanlisään.

B:n ja A:n palkkaus 1.5.2021 lukien

B:n uusi kiinteä palkka 1.5.2021 (tehtäväkohtainen + henkilökohtainen + kokemusosa) oli ollut 5.077,10 euroa, joka oli ollut 912,19 euroa korkeampi kuin hänen vertailupalkkansa 1.1.2008, jolloin takuupalkkaa (226,11 euroa) ei ollut jäänyt maksettavaksi, vaikka asiassa sovellettaisiinkin vanhaa sopimusta.

A:n uusi palkka (tehtäväkohtainen + henkilökohtainen + kokemusosa) oli ollut 5.191,66, joka oli ollut 848,84 euroa korkeampi kuin hänen vertailupalkkansa 1.1.2008, jolloin takuupalkkaa (318,29 euroa) ei hänelläkään ollut jäänyt maksettavaksi, vaikka vanhaa sopimusta sovellettaisiinkin asiassa.

Kanteen kiistämisen yksityiskohtaiset perustelut

Virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana jo aikaisemmin, mutta edelleen keväällä 2021 oikeusministeriön kanta oli ollut se, että sekä vanha takuupalkka, että siirtymälisä (jatkossa myös siirtolisä) tulivat syödyiksi uuden palkkausjärjestelmän palkkarakenteen muutoksella ja kiinteän palkkauksen merkittävällä nousulla, eikä vanhaa takuupalkkaa koskevaa sopimusmääräystä ollut tarvinnut ottaa osaksi uutta sopimusta.

Tällöin erityisesti sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry mutta myös Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry olivat ilmoittaneet yksiselitteisenä kantanaan, ettei siirtymälisien kohtalosta kuitenkaan neuvoteltaisi. Näin ollen sopimuksen aikaansaamiseksi oikeusministeriö oli suostunut siirtämään vanhaa siirtymälisää koskevan sopimusmääräyksen soveltamiseltaan muuttumattomana osaksi uutta 1.5.2021 voimaan tullutta tarkentavaa virkaehtosopimusta (määräys oli uuden sopimuksen 9 §).

Sekä B:lle että A:lle maksettiin uuteen sopimukseen otettua siirtymälisää, kummallakin 139,25 euroa kuukaudessa. Tästä, toisin kuin vanhaa takuupalkkaa koskevasta sopimusmääräyksestä, oli sovittu.

Vanhaa takuupalkkaa koskevaa sopimusmääräystä ei ollut otettu osaksi uutta sopimusta. Sopijaosapuolet olivat nimenomaisesti yhteisesti sopineet siitä, että uusi sopimus oli korvannut 7.6.2019 tehdyn kihlakunnanulosottomiehiä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen myöhempine muutoksineen ja että uuden sopimuksen voimaan tullessa 7.6.2019 tehdyn sopimuksen voimassaolo ja soveltaminen päättyisivät 30.4.2021. Näin ollen sopimuksesta ei ollut jäänyt jälkivaikutusta, vaan se oli korvattu uudella sopimuksella.

Ensisijaisesti tällä perusteella vanhan takuupalkan maksaminen oli päättynyt 1.5.2021. Se, että vanha takuupalkka oli näkynyt erilaisissa neuvotteluaikaisissa laskelmissa ja taulukoissa oli johtunut siitä, että vanha takuupalkka oli ollut osa 1.5.2021 voimaan tulleeseen uuteen sopimuksen käytettävissä ollutta laskennallista sopimusvarallisuutta.

Toissijaisena kanteen kiistämisperusteena vastaaja on katsonut, että mikäli jollakin perusteella vanhan takuupalkkasäännöksen katsottaisiin olevan edelleen sovellettavissa, vaikka siitä ei ollut erikseen nimenomaisesti sovittu toisin kuin siirtymälisästä, takuupalkan tuli joka tapauksessa käyttäytyä, kuten takuupalkkaoikeus vakiintuneesti käyttäytyi.

Lienee riidatonta, että sopijaosapuolilla oli yhteinen ymmärrys siitä, mitä vähintään vuodesta 2003 vakiintuneesti valtion uusiin palkkausjärjestelmiin ja niiden muutostilanteisiin liittyvällä takuupalkalla ja sen käyttäytymisellä valtion uusissa palkkausjärjestelmissä oli tarkoitettu.

Aikaisemman 1.1.2008 sopimuksen sopimusmääräyksen ja myös sopimusmääräyksen 1.5.2021 mukaan takuupalkkaa maksettiin siltä ajalta, jona se oli korkeampi kuin näiden sopimusten mukaan määräytynyt palkka.

Kolmantena kanteen kiistämisperusteenaan vastaaja on todennut, ettei vanhan takuupalkan sisällyttäminen kantajien palkkaukseen kanteessa ja erimielisyysneuvotteluissa esitetyllä tavalla ollut miltään osin mahdollista. Jos näin meneteltäisiin, tulisi takuupalkasta ikuisesti pysyvä kiinteä palkan osa, jonka käyttäytyminen muuttuisi, eikä sen maksaminen olisi enää sidottu tarkentavissa virkaehtosopimuksissa sovittuihin takuupalkalle ominaisiin edellytyksiin.

Mikäli vanha takuupalkka olisi otettu asian riitauttaneiden virkamiesten esittämällä tavalla osaksi 1.5.2021 voimaan tulleen sopimuksen mukaisen vertailupalkan (kiinteän palkan) laskemista, kysymyksessä ei olisi enää ollut 1.1.2008 sopimuksen tarkoittama takuupalkka ja sen maksamisen edellytysten tarkastelu. Takuupalkka muuttuisi pysyväksi kiinteäksi euromääriseksi lisäksi, jota maksettaisiin samansuuruisena virkamiehille niin kauan kuin he pysyisivät kyseiseen sopimusalaan kuuluvassa tehtävässä.

Takuupalkan suuruuden määräytymisestä ja sen perusteiden muuttamisesta ei ollut käyty neuvotteluja

1.5.2021 voimaan tulleen tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 §:n sisältö

Asian riitauttaneet virkamiehet ja kantaja olivat vedonneet 1.5.2021 voimaan tulleen tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 §:n sanamuotoon. Määräyksessä oli todettu, että vertailupalkkana tulee käyttää henkilölle joulukuussa 2020 maksettua tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaista kiinteää palkkausta sekä perintä- ja toimenpidepalkkioita. Kanteessa oli vedottu myös siihen, ettei sopimusmääräyksessä ollut eroteltu, mitä kiinteillä palkanosilla oli tarkoitettu ja mitä palkanosia se oli koskenut.

Määräystä oli kantajan mielestä tulkittava sen sanamuodon mukaisesti.

Vastaaja on todennut, että uuden palkkausjärjestelmän palkkaustekijät oli määritelty uuden virkaehtosopimuksen 3 §:ssä. Sopimuksen mukainen palkkaus muodostui tehtävän vaativuustasoon perustuvasta palkanosasta, henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta palkanosasta, kokemusosasta, kieli- ja kielitaitolisistä sekä URA-lisästä. Takuupalkasta oli sovittu 1.5.2021 voimaan tulleen virkaehtosopimuksen 11 §:ssä.

Sopimuksen synnyttyä 10 §:n mukaiset URA-lisät ja 11 §:n mukaiset määräaikaiset takuupalkat oli laskettu Ulosottolaitoksen henkilöstöhallinnossa sopimusmääräysten ja erillisen neuvottelupöytäkirjan mukaisten periaatteiden mukaisesti ja ne oli toimitettu Palkeisiin otettaviksi huomioon palkanmaksussa.

Vanhoja takuupalkkoja koskeva riitautus oli alun perin lähtenyt liikkeelle sopimuksen kustannuslaskentaan (kustannusvaikutukseen) liittyvistä laskentataulukoista, joita ei ollut sellaisinaan koskaan tarkoitettu yksittäisten virkamiesten käytettäviksi. URA-lisän laskentaa koskeviin lukuisiin tietopyyntöihin vastattaessa oikeusministeriö oli korostanut sitä, ettei kyseisen sopimustason kustannuslaskennan perusteella voinut eikä pitänyt tehdä johtopäätöksiä yksittäisten virkamiesten 1.5.2021 maksuun tulevista palkoista. Näin oli kuitenkin tehty ja tästä oli myös kysymys JUKOn kanteessa, koska vanhat takuupalkat olivat näkyneet laskelmissa osana sopimusvarallisuutta.

Vastaaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että 1.5.2021 voimaan tulleen sopimuksen 10 §:ssä oli kyse URA-lisän suuruuden laskemisesta ja sen rajoittamisesta tuolloin enintään 6.000 euroon. Jokaisen vakituisen ja suoraan lain nojalla 1.12.2020 Ulosottolaitoksen uuteen organisaatioon siirtyneen ulosottoylitarkastajan URA-lisään oikeuttavat palkkiot uuden sopimuksen voimaan tullessa 1.5.2021 oli laskettu noudattaen samoja periaatteita ja yhdenmukaisesti asettamatta ketään eriarvoiseen asemaan.

URA-lisän määrittelystä ei ollut ollut riitaa sopijaosapuolten kesken, ja maksuun menevät URA-lisät olivat olleet tiedossa kummallakin osapuolella. Sopimusratkaisun kustannuslaskennassa määritellyt ja siinä näkyvät euromäärät/URA-lisät, kuten myös uudet takuupalkat, jotka oli neuvottelutuloksen osana hyväksytty, olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pysyneet samoina Ulosottolaitoksen henkilöstöhallinnon tarkistuslaskelmissa, ja menneet palkanmaksuun sopimuksen mukaisina.

Riita yksittäisten virkamiesten osalta lienee syntynyt siitä, että uuden sopimuksen mukaisissa palkkakuiteissa ei ollut ollut eriteltynä vanhaa takuupalkkaa, joka oli tullut syödyksi tehtävän vaativuuden perusteella tapahtuneen tehtäväkohtaisen palkan nousulla. Tämä oli johtanut välittömiin neuvotteluihin ja paikallisneuvotteluihin, jotka olivat päättyneet erimielisinä.

Lopuksi

Kantajan mukaan ulosottoylitarkastajan tehtävän vaativuus ei ollut noussut ja tehtäväkohtaisen palkkauksen korottamiseen oli käytetty poistuvaa palkkiovarallisuutta.

Tehtäväkohtaiseen palkkaan ei kuitenkaan ollut siirretty kokonaan poistuvia palkkioita, vaan sellainen osa palkkioista, joiden voitiin organisaatiomuutoksen johdosta katsoa kuitenkin edelleen säilyvän tilanteessa, jossa oli jatkettu vanhan virkaehtosopimuksen soveltamista vielä 1.12.2020 jälkeen siihen saakka, että uudesta sopimuksesta saavutettaisiin neuvottelutulos. Uudessa sopimuksessa ei ollut kompensoitu kokonaan poistuvia palkkioita, mikä osaltaan tarkoitti myös yleisellä tasolla käytännössä palkkatason laskua. Kantajilla tämä oli näkynyt neuvotteluvaiheessa vanhan takuupalkan poistumisena tehtävän vaativuuden ja sen kautta tehtäväkohtaisen palkan nousuna.

Tämä havainto laskenta-aineistossa oli johtanut neuvotteluiden aikana siihen, ettei vanhaa takuupalkkaa koskevaa sopimusmääräystä ollut ollut enää tarvetta ottaa uuteen sopimukseen. Sopijajärjestöt eivät myöskään olleet enää vaatineet tätä sopimusneuvotteluiden lopussa. Vanhaa takuupalkkaa koskevaa määräystä ei ollut ollut työnantajan lopullisessa neuvottelutarjouksessa, jonka perusteella neuvottelutulos oli syntynyt.

Vanhan takuupalkan ottamisella huomioon kiinteässä palkassa ei ollut merkitystä lopputuleman kannalta. Jos se otettaisiin huomioon takuupalkkana (jollaisena se luonteensa mukaisesti tulisi huomioida, jos se huomioitaisiin) kiinteässä palkkauksessa, sitä ei kuitenkaan jäisi maksettavaksi tehtäväkohtaisen vaativuuden nousun ja palkkauksen merkittävän kasvun takia. Myös sen huomioimatta jättäminen johtaisi samaan lopputulokseen palkkauksen euromääränä.

Takuupalkka, oli se osa kiinteää palkkausta, tai ei, ei voinut muuttua kantajien esittämällä tavalla kiinteäksi henkilökohtaiseksi euromääräiseksi lisäksi, joka oli voimassa niin kauan kuin henkilö oli sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa tehtävässä ilman että siitä olisi erikseen sovittu, kuten siirtymälisän osalta oli tapahtunut.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Ansioerittely 12/2020

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. a) Tarjous 7.5.2021 kustannuslaskentaa -taulukko
   b) Ote tarjous 7.5.2021 kustannuslaskentaa -taulukosta

Vastaajan muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Vastaajan oikeudenkäyntiä varten laatima laskelma soveltamisvaihtoehdoista

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies C
2. D, Ulosottomiehet ry
3. E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Entinen valtakunnanvouti F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (uusi tarkentava virkaehtosopimus) 10 §:n 3 kohdan määräyksessä käytettyä ilmausta ”kiinteä palkkaus” tulkittava siten, että se käsittää myös aiemmin voimassa olleen kihlakunnanulosottomiehiä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (vanha tarkentava virkaehtosopimus) perusteella maksetun takuupalkan (vanha takuupalkka). Kantajan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n (JUKO) mukaan määräystä on tulkittava näin, kun taas vastaajan valtiovarainministeriön mukaan vanha takuupalkka ei sisälly kiinteään palkkaukseen.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu kantajan nimeäminä todistajina päätoimista pääluottamusmiestä C:tä, Ulosottomiehet ry:n hallituksen puheenjohtajaa D:tä ja Ulosottomiehet ry:n entistä hallituksen puheenjohtajaa E:tä. Vastaajan nimeämänä todistajana on kuultu entistä valtakunnanvoutia F:ää.

C on kertonut osallistuneensa uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluihin vuodesta 2016 lukien. Neuvottelut ovat käynnistyneet kunnolla vasta syksyllä 2019. Järjestöpuoli, mukaan lukien C, on mieltänyt, että kiinteällä palkkauksella on tarkoitettu maksussa olleita kiinteitä palkkoja, joita ovat olleet vaatitasopalkan, kokemusosan ja henkilökohtaisen palkanosan ohella neuvotteluissa käytetyn Excel-taulukon (V1a.) 1.12.2020 maksussa olevat muut palkkatekijät -osiossa olevat palkan takuuosuus (vanha takuupalkka), siirtymälisä (siirtolisä), luottamusmiespalkkio ja työsuojeluvaltuutetun palkkio. Järjestöpuoli on ollut siinä käsityksessä, että nämä erät siirtyvät vertailupalkkaan. Kokemusosan ei olisi kuulunut olla merkittynä kyseiseen osioon. Siirtymälisä, joka on järjestöpuolen erään neuvottelijan toimesta nimenomaisesti nostettu neuvotteluissa keskusteltavaksi, on siirtynyt sellaisenaan uuteen järjestelmään ja niin ovat siirtyneet myös erillisellä sopimuksella sovitut luottamusmiespalkkiot. Neuvotteluissa ei ole puhuttu suusanallisesti siitä, mitä vanhalle takuupalkalle tapahtuu. Kukaan ei ole neuvotteluissa selvittänyt, että takuupalkka ei siirry tai että sitä ei huomioida vertailupalkassa. Tosin muistakaan lisistä, lukuun ottamatta siirtymälisästä, ei ole keskusteltu. Vanhat takuupalkat ovat olleet pieni osa koko kokonaisuutta.

Edelleen C on kertonut, että järjestöpuolen neuvottelijat, erityisesti D, ovat käyneet vuosien varrella Excel-taulukkoa läpi ja he ovat osanneet sitä lukea. C on ollut esittelemässä alustavan ja lopullisen neuvotteluesityksen järjestöpuolen neuvottelutuloksen hyväksyvälle taholle, missä yhteydessä vanhaa takuupalkkaa koskeva asia ei ole noussut esiin. Jos asia olisi noussut esiin, siitä olisi varmaankin keskusteltu työnantajapuolen kanssa. Virkamiesten saatua itseään koskevia laskelmia syksyllä 2021 on alkanut herätä kysymyksiä siitä, miksi vanha takuupalkka on leikattu pois, minkä jälkeen asiaa on lähdetty selvittämään.

D on kertonut osallistuneensa uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluihin noin keväästä 2020 lukien. Ensimmäinen varteenotettava ehdotus uudeksi tarkentavaksi virkaehtosopimukseksi on tullut työnantajalta marras-joulukuussa 2020, ja sopimuksen runko on muodostettu tällöin. Neuvotteluissa ei ole ollut esillä, mitä kiinteä palkkaus tarkoittaa. Työnantajapuoli ei ole selvittänyt, että kiinteä palkkaus ei käsitä vanhaa takuupalkkaa. D ei ole neuvotteluissa ajatellut asiaa, eikä asia ole noussut neuvotteluissa esiin. Se ei ole noussut esiin myöskään keskusteltaessa neuvotteluista Ulosottomiehet ry:n hallituksessa, jossa on ollut vanhaa takuupalkkaa saanut henkilö. Jos asia olisi noussut esiin, järjestöpuoli olisi vaatinut asiasta kirjauksen. Siirtolisän siirtymisestä uuteen järjestelmään on sovittu syksyllä 2020. D on kertonut, että Excel-taulukosta (V1a.) ilmenee muun ohella henkilön uuden järjestelmän palkka. D on ymmärtänyt, mitä taulukossa on laskettu, mutta hän ei ole osannut nähdä siitä, että kiinteä palkkaus ei tule käsittämään takuupalkan osuutta. Taulukkoa on käyty läpi neuvotteluissa ja myös järjestöpuolen neuvottelijoiden kesken. D on kertonut vastaavasti kuin C siitä, miten vanhaa takuupalkkaa koskeva asia on noussut selvittelyyn.

E on kertonut toimineensa Ulosottomiehet ry:n puheenjohtajana 16 vuoden ajan toukokuuhun 2024 asti. Tuona aikana hän on vastannut yhdistyksen puolesta tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluista. Uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluprosessi on kestänyt vuosia, mutta neuvottelut ovat käynnistyneet kunnolla vasta noin puoli vuotta ennen sopimuksen tekemistä. Neuvotteluissa ei ole ollut sanallakaan puhetta, mitä kiinteällä palkkauksella tarkoitetaan. Järjestöpuolella on ollut käsitys, että lähtökohta on palkkakuitissa näkyvä, kuukausittain henkilölle maksettu tasasuuruinen palkka. Ymmärrys on siten ollut, että vanha takuupalkka sisältyy joulukuun 2020 vertailupalkkaan. Sopimukseen on päästy, kun on sovittu, että kenelläkään ei palkka alene. Siirtolisä on liittynyt aiempaan palkkausuudistukseen. Sen avulla takuupalkkalaisten määrä on saatu tiputettua keinotekoisesti sen suuruiseksi, että sopimus on ollut JUKOn hyväksyttävissä. Sekä siirtolisä että takuupalkka ovat tässä tapauksessa johtuneet samasta perusteesta. Jo verrattain aikaisessa vaiheessa uuden virkaehtosopimuksen neuvotteluissa on järjestöpuolen aloitteesta sovittu, että siirtolisä kelluu muun sovitun päällä eli sitä maksetaan myös jatkossa. E on kertonut, että Excel-taulukko (V1a.) on hänelle tuttu lähinnä D:n esittelemänä. Kyseistä taulukkoa tai sitä vastaavia taulukoita on käyty läpi neuvotteluissa. E ei ole taulukosta osannut päätellä, että vanha takuupalkka ei kuulu kiinteään palkkaukseen. Tämä asia ei ole tullut esille neuvotteluissa tai neuvotteluista yhdistyksessä keskusteltaessa, vaan on pidetty yksiselitteisen selvänä, että vanha takuupalkka kuuluu mukaan.

F on kertonut tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluiden kestäneen noin viisi vuotta ja painottuneen syksyyn 2020 sekä kevääseen 2021, koska ulosoton rakenneuudistus on tullut voimaan 1.12.2020. F on osallistunut neuvotteluihin asiantuntijan roolissa, sillä neuvotteluvaltuus on ollut valtiovarainministeriöllä. Uudessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa ei ole mainintaa vanhasta takuupalkasta. Työnantajapuolella on ollut käsitys, että vanha takuupalkka ei ole kiinteään palkkaan kuuluva osa. Vanha takuupalkka on sulanut pois ajan myötä vaativuustason ja henkilökohtaisen palkanosan noston sekä kokemuslisän nousun myötä. Vuoden 2021 palkkausuudistuksessa vanha takuupalkka on tullut kokonaan niin sanotusti syödyksi. F:n käsityksen mukaan vanhaa takuupalkkaa ei ole käsitelty lainkaan neuvottelupöydässä. Siirtolisän huomioiminen palkkauksessa jatkossakin on ollut järjestöille jopa kynnyskysymys, ja asiasta on otettu määräys uuteen tarkentavaan virkaehtosopimukseen. Vanhan takuupalkan säilymisestä ei ole neuvotteluissa sovittu.

Arvio ja johtopäätökset

Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausjärjestelmää koskeva uusi tarkentava virkaehtosopimus on tullut voimaan 1.5.2021. Ulosottoylitarkastajille on maksettu tietyissä tilanteissa uuden sopimuksen 10 §:n perusteella erillistä henkilökohtaista lisäpalkkiota (URA-lisä), jolla on kompensoitu perintä- ja toimenpidepalkkioista luopumisen mahdollisia negatiivisia palkkausvaikutuksia, ja 11 §:n perusteella määräaikaista takuupalkkaa. URA-lisän ja määräaikaisen takuupalkan laskennassa käytettävästä vertailupalkasta on määrätty uuden sopimuksen 10 §:n 3 kohdassa. Määräyksen mukaan vertailupalkkana on henkilölle joulukuussa 2020 maksettu kihlakunnanulosottomiehiä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen kiinteä palkkaus sekä perintä- ja toimenpidepalkkiot määräyksessä mainitulla tavalla.

Kantaja on katsonut kiinteän palkkauksen tarkoittavan myös vanhaa takuupalkkaa, jota on maksettu ensimmäisen kerran 1.1.2008 voimaan tulleen ja sitä seuraavien tarkentavien virkaehtosopimusten perusteella 30.4.2021 asti. Työtuomioistuin toteaa asiassa olevan riidatonta, että uusi tarkentava virkaehtosopimus on korvannut vanhan tarkentavan virkaehtosopimuksen, jonka voimassaolo ja soveltaminen ovat päättyneet 30.4.2021. Siten kyse on vain siitä, miten uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 §:n 3 kohdan ilmaisua ”kiinteä palkkaus” tulee tulkita.

Kantaja on vedonnut määräyksen sanamuotoon. Sen ei kantajan mukaan voi perustellusti mieltää tarkoittavan, että vanhaa takuupalkkaa ei otettaisi huomioon osana kiinteää palkkausta. Näin on kantajan mukaan, kun otetaan huomioon se, mitä vanhassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on sovittu vanhasta takuupalkasta ja sen pysyvyydestä sekä se, että vanha takuupalkka on maksettu jatkuvasti kiinteän määräisenä.

Työtuomioistuin toteaa, että vanhan tarkentavan virkaehtosopimuksen 14 §:ssä on ollut määräys siitä, miten kauan takuupalkkaoikeus säilyy. Kun asiassa on riidatonta, että kyseisen tarkentavan virkaehtosopimuksen voimassaolo ja soveltaminen ovat päättyneet 30.4.2021, määräykselle ei voida antaa merkitystä kantajan viittaamassa tarkoituksessa. Uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 §:ssä on uudet määräykset takuupalkkaoikeudesta ja sen pysyvyydestä.

Työtuomioistuin toteaa seuraavaa kantajan väitteestä, että vanhaa takuupalkkaa on maksettu jatkuvasti kiinteän määräisenä. Joulukuun 2020 ansioerittelyssä takuuosuus-selitteellä maksettu erä on sisältynyt rahapalkan erittely -kohdassa kiinteät palkat -nimiseen koontierään (K1.). Vastaaja on todennut, että vanha takuupalkka ei ole ollut muuttumaton kiinteä erä, vaan vaativuustasomuutokset ovat vaikuttaneet tehtäväkohtaiseen palkkaukseen ja tämä vaikutus on otettu huomioon takuupalkan määrässä. Todistaja F on vahvistanut tämän työtuomioistuimessa, minkä lisäksi F on kertonut, että myös henkilökohtaisen palkanosan nosto sekä kokemuslisän nousu ovat vaikuttaneet vanhan takuupalkan määrään. Työtuomioistuin toteaa, että ansioerittelyn rakenteeseen vaikuttavat muun ohella tietojärjestelmän reunaehdot. Näin ollen yksin siitä seikasta, että vanha takuupalkka on ansioerittelyssä sisältynyt kiinteät palkat -nimiseen koontierään, ei voida päätellä, että kysymyksessä olisi osa uudessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tarkoitettua kiinteää palkkausta. Edelleen työtuomioistuin katsoo asiassa tulleen selvitetyksi sen, että virkamiehen työuralla tapahtuneista muutoksista riippuen vanhan takuupalkan määrä on voinut olla muuttumaton tai vanha takuupalkka on voinut muuttua. Siten siitä seikasta, että B:n ja A:n kohdalla määrä on ollut muuttumaton, ei myöskään voida päätellä, että vanha takuupalkka kuuluisi luettavaksi uudessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tarkoitettuun kiinteään palkkaukseen.

Kantaja on vielä vedonnut siihen, että uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen sopimustekstin pohjaluonnos on laadittu oikeusministeriössä, mikä seikka sinänsä on ollut asiassa riidaton. Kantajan mukaan tämän johdosta vastaajan tulee kantaa tulkinnanvaraisen sopimustekstin riski epäselvyyssäännön mukaisesti, koska vastaaja ei ole täyttänyt selontekovelvollisuuttaan.

Työtuomioistuin toteaa, että epäselvyyssääntöä sovellettaessa sopimustekstin laatinut osapuoli kantaa riskin tulkinnanvaraiseksi jääneen tekstin sisällöstä, jos toinen osapuoli on perustellusti voinut saada tekstistä erilaisen käsityksen kuin mitä laatija väittää tarkoittaneen (ks. esimerkiksi Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 180).

Asiassa on selvitetty kaikkien todistajien yhdenmukaisten kertomusten perusteella, että uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluissa ei ole keskusteltu vanhasta takuupalkasta. Kirjallisen todisteena V1a. olevan Excel-taulukon (taulukko) mukaan vanha takuupalkka on ollut 11 virkamiehellä, kun palkkausjärjestelmämuutos on kokonaisuudessaan koskenut satoja virkamiehiä. C:n mukaan vanhat takuupalkat ovat olleet pieni osa koko kokonaisuutta, mikä selittää työtuomioistuimen käsityksen mukaan sen, että asia ei ole noussut neuvotteluissa keskusteluun.

Asiassa on vielä selvitetty se, että uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluissa on käsitelty ja käytetty muun ohella palkkojen laskennassa edellä mainittua taulukkoa V1a (C, D ja E). Järjestöpuoli on ollut siinä käsityksessä, että kiinteällä palkkauksella tarkoitetaan kuukausittain henkilölle maksettua kiinteää palkkaa (C ja E). C:n mukaan tämä palkka on koostunut taulukossakin mainituista vaatitasopalkasta (tehtäväkohtainen palkka), kokemusosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, palkan takuuosuudesta, siirtymälisästä, luottamusmiespalkkiosta ja työsuojeluvaltuutetun palkkiosta.

Työtuomioistuin toteaa, että taulukolla on muun ohella laskettu uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 §:ssä mainitussa määräyksessä tarkoitetut vertailupalkat, joiden kautta on saatu selville URA-lisän ja tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitetun uuden määräaikaisen takuupalkan suuruus kunkin henkilön osalta. Vertailupalkka on koostunut palkkiokeskiarvosta lisättynä VES-palkalla, joka taas on koostunut voimassa olleesta tehtäväkohtaisesta palkasta P1, henkilökohtaisesta palkasta ja kokemusosasta. Näin muodostettu, taulukosta nähtävillä oleva vertailupalkka ei ole sisältänyt vanhaa takuupalkkaa. Vertailupalkka ei ole myöskään sisältänyt siirtymälisää, luottamusmiespalkkiota tai työsuojeluvaltuutetun palkkiota, joista kahden ensiksi mainitun maksamisen jatkamisesta uuden tarkentavan virkaehtosopimuksen aikaan on selvitetty sovitun erikseen (siirtymälisän osalta kaikki todistajat ja luottamusmiespalkkion osalta C). Taulukosta, jota on selvitetty käydyn läpi niin neuvotteluissa kuin niiden ulkopuolella järjestöpuolen neuvottelijoiden kesken, ja jota järjestöpuolen kokeneet neuvottelijat ovat kertoneet osanneensa tulkita (C ja D), on siten ollut selkeästi havaittavissa, että laskennassa vertailupalkkaan ja sen osana kiinteään palkkaukseen ei ole sisällytetty vanhaa takuupalkkaa. Näin ollen määräys ei ole ollut tältä osin tulkinnanvarainen, eikä kantaja voi siten vedota menestyksekkäästi epäselvyyssääntöön asiassa.

Työtuomioistuin toteaa, että edellä kerrotuin perustein Ulosottolaitoksen ulosottoylitarkastajien palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 §:ssä käytettyä ilmaisua kiinteä palkkaus tulee tulkita siten, että

siihen ei sisälly vanhan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen vanha takuupalkka. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kanne asiassa on sen vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 2.759,40 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Elina Ranz, Mirja-Maija Tossavainen, Mika Lallo, Arja Pohjola ja Samuli Hiilesniemi jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.