TT 2024:49

Asia

Palkkaus

Kantaja

Suomen Konepäällystöliitto ry

Vastaajat

Suomen Varustamot ry
X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.8.2024

Pääkäsittely 9.10.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä 1.3.2022 – 29.2.2024 voimassa ollut Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskeva työehtosopimus on sisältänyt seuraavat määräykset:

Liite 1 Palkkaliite

ARCTIA/ KONEPÄÄLLYSTÖN PALKAT

1.3.2022 alkaen

Perinteiset murtajat

-----

Konepäällikön palkka on 95 % päällikön palkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A1 Oy tuottaa muun muassa jäänmurtopalveluita, väylänhoitoa ja merenmittausta. X Oy on A1 Oy:n tytäryhtiö. A1 Oy:n edeltäjiä ovat olleet Merenkulkuhallitus, Merenkulkulaitos ja Finstaship. A1 Oy:n omistaa Suomen valtio.

A1 Oy:n edeltäjien aikana yhtiön toimintaan on noudatettu vain yhtä yhteistä työehtosopimusta, jossa ovat olleet osapuolina kaikki kolme merenkulun työntekijäliittoa (Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Konepäällystöliitto ry ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry). Työehtosopimukset ovat sittemmin eriytyneet ja A1 Oy:n merenkulkijoihin sovelletaan nykyään yhdeksää eri työehtosopimusta.

X Oy:n palveluksessa olevaan jäänmurtajien konepäällystöön sovelletaan Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevaa työehtosopimusta. Tämä työehtosopimus on solmittu helmikuussa 2022, ja se on ollut voimassa aikavälillä 1.3.2022 - 29.2.2024.

Suomen Laivanpäällystöliitto ry edustaa jäänmurtajilla työskentelevää kansipäällystöä, kuten alusten päälliköitä. Suomen Laivanpäällystöliitto ry on maaliskuussa 2023 solminut X Oy:n jäänmurtajien kansipäällystöä koskevan työehtosopimuksen, jossa on määrätty muun ohella jäänmurtajien päälliköiden palkat. Sopimus on ollut voimassa 1.3.2023 - 29.2.2024.

A, B, C, D, E, F, G, H ja J ovat työskennelleet jäänmurtajilla konepäällikköinä. Heihin sovelletaan Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevaa työehtosopimusta.

Asiassa on riidatonta, että X Oy:n jäänmurtajien päälliköiden palkkoja on korotettu 1,1 prosentilla 1.6.2023 lukien. Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen palkkaliitteessä olevan kirjauksen mukaan konepäällikön palkka on 95 prosenttia päällikön palkasta. Osapuolten välillä vallitsee erimielisyys siitä, merkitseekö kyseessä oleva palkkaliitteen kirjaus sitä, että kanteen vahvistusvaatimuksessa mainittujen konepäälliköiden palkkoja olisi tullut korottaa 1,1 prosentilla 1.6.2023 lukien.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut 9.5. - 18.9.2023.

KANNE

Kannevaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy on menetellyt Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään korottamatta konepäälliköidensä A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n ja J:n palkkoja 1.6.2023 lukien 1,1 prosentin korotuksella,

2. tuomitsee X Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

3. tuomitsee Suomen Varustamot ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä

4. velvoittaa X Oy:n ja Suomen Varustamot ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 16.829,39 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien.

Kanteen perusteet

Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu, että konepäällikön palkka on 95 prosenttia päällikön palkasta. Jäänmurtajien konepäälliköiden palkka on siten työehtosopimuksella kytketty Suomen Laivanpäällystöliitto ry:een kuuluvien jäänmurtajien päälliköiden palkkaan.

X Oy:n jäänmurtajien päälliköiden palkkoja on nostettu 1.6.2023 lukien 1,1 prosentin suuruisella korotuksella. Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että jäänmurtajien konepäälliköille maksettavaa palkkaa korotetaan vastaavasti 1.6.2023 lukien työehtosopimuksessa sovitun mukaisesti. X Oy on kieltäytynyt tästä. Työnantajan menettelyn seurauksena konepäällikköjen palkka ei ole määrällisesti vastannut työehtosopimuksessa sovittua 1.6.2023 jälkeen. Työnantajan menettely loukkaa työehtosopimusta.

Kyseessä on pitkään jatkunut ja vakiintunut sopimuskäytäntö. Riidan kohteena oleva konepäällikön palkkaa koskeva kirjaus on ollut vuosikausia konepäällystön jäänmurtajia koskevissa työehtosopimuksissa. Työnantaja ei ole koskaan kiistänyt sen velvoittavuutta tai soveltamista. Sopimusmääräys on aikoinaan otettu osaksi jäämurtajia koskevia virkaehtosopimuksia ja tämän jälkeen osaksi työehtosopimuksia. Kun Suomen Konepäällystöliitto ry on solminut työehtosopimuksen, ei sen sisältöä ole muutettu, koska työehtosopimuksella saavutetusta jäänmurtajien konepäälliköiden ja päälliköiden palkkojen kytköksestä on haluttu edelleen pitää kiinni. Mikäli tästä järjestelystä olisi tarkoitettu luopua, olisi työehtosopimuksen sisältöä pitänyt myös muuttaa eikä tällaiseen heikennykseen olisi suostuttu.

Työehtosopimuksen palkkaliitteessä on todettu myös erilaisia lisiä, joista on sovittu osana neuvottelutuloksia. Vaikka lisiä ei ole otettu osaksi varsinaisia työehtosopimustekstejä, niitä on maksettu palkkaliitteen perusteella osana työehtosopimusta.

Suomen Varustamot ry on ollut neuvottelemassa ja solmimassa X Oy:n palveluksessa olevien jäänmurtajien konepäälliköiden työtä koskevat työehtosopimukset sekä samojen alusten päälliköiden työtä koskevat työehtosopimukset. Edellä mainittuja työehtosopimuksia solmiessaan Suomen Varustamot ry on ollut tietoinen jäänmurtajien päälliköiden ja konepäälliköiden palkkojen välisestä työehtosopimuskytköksestä. Vuoden 2024 sopimuksella ei ole sovittu vireillä olevasta riidasta, eikä neuvottelujen sisällöllä ja lopputuloksella ole vastaajien väittämää kytköstä riidan kohteena olevaan sopimusmääräykseen, jonka mukaan konepäällikön palkka on 95 prosenttia päällikön palkasta.

Vastaajien rahtaussopimuksia koskevat väitteet ovat virheellisiä. Rahtaussopimukset ovat luonteeltaan lyhytaikaisia (”keikkakohtaisia”) työehtosopimuksia. Rahtaussopimukset on neuvoteltu tapauskohtaisiin tarpeisiin. Rahtaussopimuksissa on nimenomaisesti tunnustettu osapuolten välillä vakiintuneesti noudatettu 95 prosentin sääntö ja määritelty säännön toteutuminen erillisellä ehdolla.

Hyvityssakot

X Oy on ollut hyväksymässä sekä jäänmurtajien konepäälliköiden että jäänmurtajien päälliköiden työtä koskevat työehtosopimukset. Työnantaja on menetellyt vastoin työehtosopimusta ja se on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Suomen Varustamot ry ei ole puuttunut X Oy:n menettelyyn, vaan yhdistys on päinvastoin tukenut työnantajaa. Työnantajaliitto on tuomittava tuntuvaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTAUS

Vastaajien vaatimukset

X Oy ja Suomen Varustamot ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.300 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Vastauksen perusteet

A1 Oy:ssä ja sen edeltäjissä työehtosopimuskaudet ovat perinteisesti olleet kaikille liitoille yhteneväiset. Siten palkankorotukset on sovittu kaikille liitoille samaan aikaan ja samansuuruisina. Muista työehtosopimuskirjauksista on erikseen sovittu sopimuksiin. Kirjaukset vaihtelevat merkittävästi eri työehtosopimusten välillä.

Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välinen työehtosopimus on solmittu kaksivuotisena keväällä 2022. Siinä on sovittu 1,9 prosentin palkankorotus vuodelle 2023. Kiinteä palkankorotus on sovittu nimenomaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n esityksestä, vaikka yleisen linjan mukaista ratkaisua vuodelle 2023 ei ollut vielä tehty muilla Suomen työehtosopimusaloilla. Vuoden 2022 neuvotteluissa ei ole sovittu, että konepäällikölle sovittua 1,9 prosentin palkankorotusta tarkasteltaisiin kesken työehtosopimuskauden uudelleen Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n myöhemmän työehtosopimusratkaisun perusteella. Vuonna 2022 toive kahden vuoden sopimuksesta tuli nimenomaan työntekijäliiton puolelta. Työntekijät halusivat sopia toisellekin sopimusvuodelle kiinteän prosenttiratkaisun, vaikka työnantaja olisi mieluummin solminut yhden vuoden mittaisen sopimuksen tai sitonut toisen vuoden viennin linjaan.

Suomen Konepäällystöliitto ry:n työehtosopimuksessa on ollut merkittävästi muitakin kustannusvaikutteisia tekstikirjauksia molempiin suuntiin. Konepäälliköitä koskien on sovittu muun muassa operointilisän korotuksesta aiemmasta pro rata -mallista kuukausiperusteiseksi, millä on ollut konepäällikön palkkaa korottava vaikutus yleiskorotuksen lisäksi. Muiden konepäällystön henkilöstöryhmien osalta on muun muassa sovittu uudesta konemestarin tutkintolisästä sekä niin sanotusta kylmäainepätevyyslisästä kyseessä olevan kelpoisuuden haltijoille. Näiden kustannusvaikutteisten tekstien vastineeksi työnantaja on saanut sovittua niin sanotusta makuutussopimuksesta, jolla pienennettiin vakituisen henkilöstön määrää sekä työvuorokokeilusta, jolla on saatu tehostusta jäänmurtokauden miehityksen järjestämiseen. Konepäälliköiden operointilisän maksuperiaatetta on muutettu konepäälliköiden kannalta paremmaksi pro rata perusteisesta kuukausiperusteiseksi. Vastaavaa muutosta ei ole tehty kansipäällystön sopimukseen. Tämä operointilisän muutos on selkeä kustannusvaikutteinen muutos. Mikäli olisi ollut tiedossa, että konepäälliköt jälkikäteen vetoavat 95 prosentin sääntöön, ei operointilisän maksuperustetta olisi heille muutettu. Muitakin kustannusvaikutteisia muutoksia on tehty etenkin konepäällystölle osana työehtosopimuskokonaisuutta.

Vuonna 2023 A1 Oy:n jäänmurron sopimuksista vain Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n sopimus on ollut auki. Vuosi 2023 on ollut poikkeuksellinen korkean inflaation takia ja työehtosopimuksiin on sovittu merkittävästi normaalia korkeammat korotukset. Suomen Laivanpäällystöliitto ry on saanut yhden vuoden sopimukseensa valtakunnansovittelijan linjauksen mukaisen korotuksen kolme prosenttia + 650 euron kertaerän. Lisäksi on sovittu uudesta päihteettömyyspolitiikasta, tekstimuutoksista sekä erilaisista työryhmistä. Muista aloista poiketen kertakorvaus maksettiin merenkulussa myös vuoden 2024 ratkaisuihin, ja konepäällystö sai kertakorvauksen vuoden 2024 palkkaratkaisun osana.

Vuonna 2024 kaikki A1 Oy:n työehtosopimukset ovat olleet päättymässä. Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n kanssa on sovittu palkankorotus, joka on ollut 1,1 prosenttia korkeampi kuin Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n sopimusten korotus vuodelle 2024. Konepäällystö on siten saanut vuonna 2024 vastaavat korotukset kuin laivanpäällystö on saanut vuonna 2023.

Merenkulussa on perinteisesti noudatettu tapaa, että kaikkien samassa tahdissa olevien työehtosopimusten palkankorotukset noudattavat samaa tasoa. Yleensä palkankorotukset sovitaan ensin ulkomaanliikenteeseen ja samat korotukset sovitaan myöhemmin muihin sopimuksiin, kuten A1 Oy:n yrityskohtaiseen työehtosopimukseen. Palkankorotukset ovat ainoa asia, jossa voidaan katsoa noudatettavan merenkulun linjaa, kun taas kaikki muut asiat neuvotellaan ja sovitaan sopimuksiin erikseen. Tekstimuutosten kautta varmistetaan myös niin sanotun yleisen linjan toteutuminen.

Konepäälliköiden palkkaa koskeva riidanalainen palkkaliitteen kirjaus on peräisin ajalta, jolloin kaikki nykyisen A1 Oy:n alukset ja merenkulkutyöntekijät ovat työskennelleet saman työehtosopimuksen alaisuudessa. Kyseiseen kirjaukseen ei ole vastaajien tietojen mukaan koskaan viitattu. Kirjausta on voitu sen syntyaikoina noudattaa, koska koko toiminta on ollut saman työehtosopimuksen alaisuudessa. Kirjauksen noudattaminen ei kuitenkaan ole mahdollista enää sen jälkeen, kun eri toimintoihin on sovittu omat erilliset työehtosopimukset ja työehtosopimusneuvottelut on käyty täysin erillisinä.

Riidanalainen kirjaus on vain palkkaliitteessä eikä varsinaisessa työehtosopimustekstissä eivätkä sitä koske mitkään tulkintasäännöt. Sillä ei ole myöskään vakiintunutta tulkintaa. Kirjauksesta ei selviä, mitä palkkoja tulisi verrata toisiinsa eikä palkkojen vertaaminen ole edes mahdollista, koska työehtosopimukset ovat erkaantuneet toisistaan. Kirjaus on jäänyt ilman osapuolten huomiota eikä siihen ole koskaan palattu neuvotteluissa tai keskusteluissa.

95 prosentin kirjaus on ollut työehtosopimuksen palkkaliitteessä vuosikausia, mutta siihen ei ole työehtosopimusneuvotteluissa viitattu. 95 prosentin kirjaus on sen sijaan erikseen haluttu kirjata kahteen rahtaukseen liittyvään sopimukseen (kirjalliset todisteet V5 ja V6). Näissä rahtauksissa on noudatettu tämän riidan kohteena olevaa työehtosopimusta. Kummassakin rahtaukseen liittyvässä sopimuksessa on erikseen todettu, että sopimuksessa sovitaan poikkeuksista osapuolten väliseen työehtosopimukseen. Mikäli 95 prosentin kirjaus olisi noudatettava osa työehtosopimusta, ei siitä olisi tarvinnut sopia erikseen. Rahtaukset V5 ja V6 osoittavat, että Suomen Konepäällystöliitto ry on tiennyt, ettei kyseinen palkkaliitteen kohta sellaisenaan ole ollut osa noudatettavaa työehtosopimusta. Nimenomaan Suomen Konepäällystöliitto ry on halunnut että 95 prosentin sääntö kirjataan kyseisiin rahtauksiin V5 ja V6.

Työehtosopimus on kustannusvaikutuksiltaan kokonaisuus, jossa työnantaja ostaa työrauhaa sovittavalle sopimuskaudelle työehtosopimuskohtaisesti sovittavin ehdoin. Palkankorotukset muodostavat yhdessä tekstimuutosten kanssa työehtosopimuskohtaisen kokonaisuuden, johon työnantaja sitoutuu. Jos konepäällystön palkankorotukset tulisivat jonkun toisen sopimuksen kautta, tekisi se työehtosopimusneuvotteluista Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanssa käytännössä merkityksettömät.

Konepäällystön kanssa on vuonna 2024 sovittu kokonaisuudesta, jossa konepäällystöön kuuluvat ovat saaneet tänä vuonna laivanpäällystöä paremmat palkankorotukset ja vastineeksi työnantaja on saanut läpi omia tavoitteitaan, esimerkiksi uuden päihteettömyyspolitiikan, pöytäkirjan työvuorosuunnittelun parantamisesta, kokeilun monikäyttöisyydestä ja makuutussopimuksen jatkon.

Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kanssa vuonna 2023 sovittujen palkankorotusten vastineeksi työnantaja on saanut esimerkiksi huomattavasti aiempaa tiukemman päihdepolitiikan. Tämä vastaava päihdepolitiikka on vasta vuonna 2024 sovittu konepäällystön kanssa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Neuvottelutulos 2/2022 Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen solmimisesta
2. Allekirjoituspöytäkirja 3/2023 X Oy:n jäänmurtajien kansipäällystöä koskevan työehtosopimuksen solmimisesta
3. Työehtosopimuspöytäkirja 23.3.2023 (=V6)
4. Työehtosopimuspöytäkirja 26.5.2020 (=V5)
5. Suomen Laivanpäällystöliitto ry palkkataulukko 1.3.2022
6. Suomen Laivanpäällystöliitto ry palkkataulukko 1.3.2021
7. Suomen Konepäällystöliitto ry palkkataulukko 1.3.2021
8. Arctian jäänmurtajia koskeva neuvottelutulos sopimuskaudelle 1.3.2022–28.2.2023, Suomen Laivanpäällystöliitto ry – Suomen Varustamot ry ja X Oy
9. Arctian monitoimimurtajia koskeva neuvottelutulos sopimuskaudelle 1.3.2022–28.2.2023, Suomen Laivanpäällystöliitto ry – Suomen Varustamot ry ja X Oy
10. Suomen Konepäällystöliitto ry:n palkkataulukko 1.3.2016
11. Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n palkkaliite 1.3.2016
12. Valtakunnansovittelijan sovintoesitys 4.3.2019
13. Neuvottelutulos 25.2.2021
14. Monitoimimurtajien työehtosopimus (erityisesti 16 §)

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Finstashipin työehtosopimus vuodelta 2008
2. Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n työehtosopimusratkaisu vuodelta 2023
3. Suomen Konepäällystöliitto ry:n työehtosopimusratkaisu vuodelta 2022
4. Suomen Konepäällystöliitto ry:n työehtosopimusratkaisu vuodelta 2024
5. Rahtaukseen liittyvä sopimus vuodelta 2020 (=K4)
6. Rahtaukseen liittyvä sopimus vuodelta 2023 (=K3)
7. Palkankorotuspöytäkirja vuodelta 2022
8. Palkankorotuspöytäkirja vuodelta 2023

Kantajan henkilötodistelu

1. K
2. L
3. M
4. N

Vastaajien henkilötodistelu

1. O
2. P

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Riidanalaisen sopimuskirjauksen taustasta esitetty selvitys

Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen palkkaliite sisältää kirjauksen, jonka mukaan konepäällikön palkka on 95 prosenttia päällikön palkasta. Asiassa on riidatonta, että kyseinen kirjaus on ollut työehtosopimusten palkkataulukoissa ainakin vuodesta 2008 lähtien. Tuolloin voimassa on ollut Finstashipin työehtosopimus, jota on sovellettu kaikkiin merenkulkutyöntekijöihin. Sittemmin Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n työehtosopimukset ovat eriytyneet toisistaan.

Kirjallisina todisteina esitetyistä Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n palkkataulukoista 1.3.2021 ja 1.3.2022 sekä Suomen Konepäällystöliitto ry:n palkkataulukosta 1.3.2021 sekä palkankorotuspöytäkirjasta 1.3.2022 (K5, K6, K7 ja V7) käy ilmi se, että konepäällystön palkka on mainittuina ajankohtina ollut noin 95 prosenttia päällikön palkasta.

Suomen Konepäällystöliitto ry:n entinen järjestösihteeri K, Suomen Konepäällystöliitto ry:n toiminnanjohtaja N, A1 Oy:n miehityspäällikkö P sekä A1 Oy:n henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja O ovat kertoneet yhdenmukaisesti, etteivät sopijapuolet ole missään vaiheessa esittäneet muutosta 95 prosentin kirjaukseen eikä sanotusta määräyksestä ole keskusteltu sopimusneuvotteluissa.

K on lisäksi kertonut, että hänen aikanaan vuosina 1982–2013 konepäällystön ja laivanpäällystön työehtosopimusneuvottelut oli pyritty pitämään samaan aikaan, mutta sopimukset oli kuitenkin neuvoteltu itsenäisesti. Laivanpäällystö oli sopinut ensin päällikön palkan, ja siitä oli laskettu 95 prosenttia konepäällikön palkaksi. Konepäällystön ja laivanpäällystön työehtosopimukset olivat menneet aina samaan tahtiin.

Suomen Konepäällystöliitto ry:ssä vuosina 2013–2022 työskennellyt L on kertonut, että aina kun konepäällystön palkkaa oli tarkastettu, samalla oli tarkastettu, toteutuiko 95 prosentin sääntö.

Vuoden 2022 sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

Suomen Konepäällystöliitto ry, Suomen Varustamot ry ja X Oy ovat vuonna 2022 sopineet jatkavansa niiden välillä voimassa olevien työehtosopimusten voimassaoloa uudelle sopimuskaudelle 1.3.2022–29.2.2024 (K1). Sopimuksessa on sovittu taulukko- ja takuupalkkoihin 1.3.2022 alkaen 2,0 prosentin korotus ja 1.3.2023 alkaen 1,9 prosentin korotus. Konepäällikön euromääräiset palkat on kirjattu vuosien 2022 ja 2023 palkankorotuspöytäkirjoissa oleviin taulukkoihin (V7 ja V8). Palkankorotuspöytäkirjoihin on lisäksi kirjattu, että konepäällikön palkka on 95 prosenttia päällikön palkasta.

Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Varustamot ry ja X Oy ovat maaliskuussa 2023 sopineet jäänmurtajien kansipäällystöä koskevan työehtosopimuksen ajalle 1.3.2023–29.2.2024 (K2). Sopimuksessa on sovittu palkkoihin yhteensä kolmen prosentin korotus vuonna 2023 sekä 650 euron kertaerä. Korotukset on sovittu toteutettavaksi siten, että taulukko- ja takuupalkkoihin on tullut 1,9 prosentin korotus 1.3.2023 alkaen ja 1,1 prosentin korotus 1.6.2023 alkaen.

Pääluottamusmies M on kertonut, että vuoden 2022 työehtosopimusneuvotteluissa oli päädytty Konepäällystöliiton aloitteesta sopimukseen, jossa oli tehty kiinteät korotukset kahdelle vuodelle. Työnantaja ei ollut ottanut esille sitä, että 95 prosentin sääntö olisi ollut ongelmallinen tai että sitä olisi pitäisi muuttaa. Asiasta ei ollut käyty minkäänlaista keskustelua työnantajan kanssa. Konepäällystöliitto oli solminut ensin sopimuksensa ja sitten Laivanpäällystöliitto. Sopimukset oli neuvoteltu eri pöydissä. Pari viikkoa oman sopimuksensa tekemisen jälkeen Konepäällystöliitto oli saanut tietää, että Laivanpäällystöliitto oli sopinut vuoden mittaisen sopimuksen. Konepäällystöliiton sopimuksessa oli sovittu operointilisään 10 prosentin korotus.

N on kertonut, että konepäällystö oli tehnyt ensin kahden vuoden sopimuksen ja kansipäällystö (laivanpäällystö) sen jälkeen vuoden sopimuksen. Työehtosopimukset oli neuvoteltu eri pöydissä. Konepäällystön neuvotteluissa oli ollut esillä yhden vuoden paperi ja kahden vuoden paperi, joista Konepäällystöliitto oli päätynyt kahden vuoden paperiin. Konepäällystöliiton tiedossa oli neuvottelujen aikana ollut, että kansipäällystö ei ollut vielä tehnyt sopimusta. Muutos 95 prosentin sääntöön ei ollut ollut esillä neuvottelupöydässä.

L on kertonut, että työnantaja ei ollut ottanut neuvotteluissa esille haluavansa muuttaa 95 prosentin sääntöä. Vuoden 2022 neuvotteluissa olivat olleet esillä yksi- ja kaksivuotinen sopimusratkaisu. Kahden vuoden ratkaisuun oli päädytty, koska oli näyttänyt siltä, että sillä saataisiin enemmän kuin yksivuotisella ratkaisulla.

O on kertonut, että vuoden 2022 neuvotteluissa esitys ratkaisusta, jossa sovittaisiin kiinteät palkat kahdeksi vuodeksi, oli tullut Konepäällystöliitolta. O oli vastustanut ajatusta, koska jälkimmäiselle vuodelle ei ollut vielä tehty yleistä palkkaratkaisua. Laivanpäällystöliitto oli tehnyt oman yhden vuoden sopimuksensa Konepäällystöliiton sopimuksen jälkeen. Konepäällystöliiton neuvottelutulokseen ei ollut tehty mitään varaumia sen suhteen, mitä Laivanpäällystöliiton työehtosopimuksessa sovittaisiin.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Esitetyn selvityksen perusteella Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n työehtosopimukset on perinteisesti neuvoteltu samaan aikaan ja saman pituisiksi, ja niissä sovitut palkankorotukset ovat noudattaneet samaa tasoa. Tämä käytäntö muuttui vuonna 2022, kun Suomen Konepäällystöliitto ry:n työehtosopimuksessa on sovittu kiinteät palkankorotukset kahdelle vuodelle. Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n työehtosopimus on puolestaan solmittu vuoden pituisena. Molempiin työehtosopimuksiin on sovittu 1,9 prosentin palkankorotus 1.3.2023 alkaen. Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n työehtosopimuksessa on lisäksi sovittu 1.6.2023 alkaen 1,1 prosentin korotus, mikä on johtanut siihen, että aiemmin samaa tasoa noudattaneet palkankorotukset ovat eriytyneet 1.6.2023 alkaen.

M:n, L:n ja O:n kertomusten perusteella kahden vuoden sopimus on sovittu Suomen Konepäällystöliitto ry:n aloitteesta, ja vaihtoehtona neuvotteluissa on ollut myös vuoden pituinen sopimus. Suomen Konepäällystöliitto ry on N:n kertomuksen perusteella ollut sopimusneuvotteluissa tietoinen siitä, ettei Suomen Laivanpäällystöliitto ry ole vielä solminut omaa sopimustaan. Sopimukseen ei tästä huolimatta ole otettu mitään varaumaa sen varalta, mitä Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n työehtosopimuksessa mahdollisesti sovittaisiin. L:n kertomuksen mukaan Suomen Konepäällystöliitto ry on päätynyt kahden vuoden sopimusratkaisuun, koska sen on arvioitu olevan heille parempi vaihtoehto.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen palkkaliitteessä oleva 95 prosentin kirjaus on kiistatta osa työehtosopimusta. Esitetyn selvityksen perusteella kirjaus on peräisin ajalta, jolloin kaikkiin merenkulkualan työntekijöihin on sovellettu samaa työehtosopimusta. A1 Oy:n merenkulun työehtosopimusten eriytymisen jälkeen Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n työehtosopimukset on perinteisesti sovittu samanaikaisesti ja samanpituisina, jolloin myös palkankorotukset ovat kulkeneet samassa tahdissa ja konepäälliköiden sekä aluksen päälliköiden palkkojen välinen suhde on pysynyt samana. Suomen Konepäällystöliitto ry on vedonnut kantansa tueksi edellä kuvattuun pitkään jatkuneeseen ja vakiintuneeseen soveltamiskäytäntöön. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, ettei soveltamiskäytännöstä voida tehdä suoria johtopäätöksiä käsillä olevassa erimielisyystilanteessa, koska ennen 1.6.2023 ei ole ollut tilannetta, jossa laivanpäällystön palkkoja olisi korotettu kesken Suomen Konepäällystöliitto ry:n työehtosopimuksen voimassaoloajan.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan palkkaliitteessä olevasta 95 prosentin kirjauksesta ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että konepäälliköiden palkkaa tulisi sen perusteella korottaa kesken sopimuskauden tilanteessa, jossa työehtosopimuksen osapuolet ovat jo sopineet kiinteistä palkankorotuksista sopimuskaudelle. Työehtosopimusosapuolten tekemä sopimus, jossa on ilman varaumia sovittu palkankorotuksista, sitoo lähtökohtaisesti sopijapuolia sopimuskauden ajan. Suomen Konepäällystöliitto ry on tehnyt sopimuksen vuonna 2022 tietoisena siitä, ettei Suomen Laivanpäällystöliitto ry ollut vielä solminut omaa sopimustaan eikä vuodelle 2023 ollut tehty yleistä palkkaratkaisua. Työehtosopimuksessa on sovittu konepäällystölle palkankorotuksen lisäksi myös muita etuja, kuten operointilisän korotus, joita ei ole ollut Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n sopimuksessa. Työnantajapuolen on tullut voida luottaa siihen, että työehtosopimuksessa sovittu kustannustaso pitää sopimuskauden ajan.

Suomen Konepäällystöliitto ry:n työehtosopimuksessa ei ole myöskään sovittu minkäänlaista mekanismia sille, miten 95 prosentin kirjauksen mukaiset palkankorotukset käytännössä toteutettaisiin keskellä työehtosopimuskautta. Asian käsittelyn yhteydessä on selvitetty se, että kanteessa tarkoitetun työehtosopimuksen sopimuskauden päätyttyä vuonna 2024 Suomen Konepäällystöliitto ry:n työehtosopimukseen on sovittu palkankorotus, joka on ollut 1,1 prosenttia korkeampi kuin Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n työehtosopimuksen mukainen palkankorotus vuodelle 2024. Alusten konepäällystö on siten saanut vuonna 2024 vastaavat korotukset, jotka laivanpäällystö oli saanut vuonna 2023.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei X Oy ole menetellyt Arctia Shipping konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään korottamatta kanteessa mainittujen konepäälliköidensä palkkoja 1.6.2023 lukien 1,1 prosentin korotuksella. Kanne on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Suomen Konepäällystöliitto ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan X Oy:n ja Suomen Varustamot ry:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään hyväksytty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Varustamot ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.300 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Tuomas Aarto, Anna Lavikkala, Timo Koskinen ja Patrik Stenholm jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Brander.

Tuomio on yksimielinen.