TT 2024:39

Asiassa oli kysymys siitä, tuliko Team Leader Myyntipiste -tehtävä sijoittaa palkkausjärjestelmän vaativuusluokituksen toimen luonne -mittarin tasolle 1.4 vai 1.5. Kokonaisuutena asiaa arvioituaan työtuomioistuin katsoi, että Team Leader -tehtävä rinnastui harkin¬tatilanteiden vaativuuden osalta palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävään. Kun palkkausjärjestelmää oli tulkittu siten, että palvelupuodin myymäläpäälli¬kön tehtävä oli vaativuusluokituksen toimen luonne -mittarin tasolla 1.5, tuli myös Team Leader -tehtävän olla tasolla 1.5.

Asiassa oli lisäksi kysymys palkkausjärjestelmän 1.2 vaativuus¬luokituksen ylläpito -kohdan mukaisesta palkkaryhmän tarkistamisesta. Työtuomioistuin katsoi, että palkkaryhmän tarkistaminen olisi pitänyt tehdä kanteessa vaaditusti viimeistään tammikuussa 2019. Työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Asiassa oli myös kysymys suoritusvaatimuksista ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Ammattiliitto Pro ry

Vastaajat

Palvelualojen työnantajat PALTA ry
X Oyj

Kuultava

Y Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.1.2024

Pääkäsittely 28.5.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ammattiliitto Pro ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisen ICT-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen (voimassa 1.11.2017–31.1.2020 ja 29.6.2020–28.2.2022 sekä 7.6.2022–29.2.2024) osana noudatettu ICT-alan palkkausjärjestelmä toimihenkilöille on sisältänyt muun ohella seuraavat sopimusmääräykset:

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TOIMIHENKILÖILLE

Perustan yrityksen palkkapolitiikan hoidolle muodostaa palkkausjärjestelmä. Sen tulee olla rakennettu niin, että henkilöstö kokee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan. Sen tulee motivoida ja ohjata työkäyttäytymistä oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Palkkausjärjestelmä on yksi järkevän ja joustavan johtamisen ja toiminnan ohjaamisen instrumentti. Menestys riippuu osaltaan siitä, miten sitä käytetään, ylläpidetään ja kehitetään.

Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän lähtökohtana on toimen vaativuuden oikeudenmukainen ja objektiivinen mittaaminen. Työn vaativuuden arviointi on osa palkkausjärjestelmää ja sillä tuetaan oikeudenmukaisen palkkauksen toteutumista. Arviointijärjestelmässä tulee ottaa huomioon se, mihin suuntaan työtä halutaan kehittää, jotta organisaation työprosessit kehittyisivät haluttuun suuntaan.

Vaativuudenluokitus suoritetaan tietoliikennealan toimihenkilöiden omaa vaativuusluokitusjärjestelmää käyttäen. Järjestelmässä on kaksi elementtiä, vaativuusluokan mukainen palkanosa, joka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan sekä henkilökohtainen palkanosa, joka määräytyy tointa hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella.

Paikallisesti voidaan sopia myös muista samantasoisista palkkausjärjestelmistä.

Tätä palkkausjärjestelmää ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin.

1 Toimen vaativuuteen perustuva palkanosa

Vaativuusluokitusta varten perustetaan työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenkilöiden edustajista (esim. 1+1 tai 2+2). Ylläpidon hoitaa joko em. työryhmä tai paikallisesti sovittaessa luottamusmies ja työnantajan edustaja.

Tehtäväkokonaisuuden arviointi perustuu toimenkuvaukseen. Jotta tehtävien vaativuus voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti, tulee toimenkuvien perustua toimen sisältöön siten, että toimen sisältö sekä siihen liittyvät vastuut ja yhteydet käyvät mahdollisimman hyvin ilmi. On tärkeää, että esimies ja toimihenkilö ovat samaa mieltä toimeen kuuluvista tehtävistä. Palkkausjärjestelmän lopussa on esimerkki toimenkuvauslomakkeesta.

Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla ja näin toimelle saadaan vaativuuspisteet ja sitä kautta palkkaryhmä. Vaativuusluokitus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Vaativuusluokitus on tehty sopimusalalla työskenteleville toimihenkilöille, joten luokitus on tehtävä siten, että palkkaryhmittely on käytössä niin laaja-alaisena, kuin tehtävien vaativuuserot yrityksessä edellyttävät.

Päätökset työryhmässä tehdään arvioimalla. Mikäli yksimielistä ratkaisua ei työryhmässä toimihenkilötehtävästä synny, erimielisyys käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

1.1 Vaativuuspisteet palkkaryhmissä

Palkkaryhmien vaativuuspisterajat:

Pr...................... Vaativuuspisteet

1 ....................... – 295

2 ………………….. 300 – 320

3 ………………….. 325 – 345

4 ………………….. 350 – 370

5 ………………….. 375 – 395

6 ………………….. 400 – 420

7 ………………….. 425 – 445

8 ………………….. 450 – 470

9 ………………….. 475 – 495

10 ………………... 500 –

Kullekin palkkaryhmälle on työehtosopimuksessa määritelty vähimmäispalkka.

1.2 Vaativuusluokituksen ylläpito

Henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Palkkaryhmä voi muuttua kumpaankin suuntaan. Henkilökohtainen palkka voi laskea vain, jos on olemassa irtisanomisperusteet.

[--]

7 Vaativuusluokitus

1. TOIMEN LUONNE ........................................................................................................................... Pisteet

1.1 VALINTAA VAIHTOEHDOISTA SELKEIDEN OHJEIDEN PERUSTEELLA ...................................... 145

1.2 RATKAISUJA SAMANKALTAISISSA TILANTEISSA ........................................................................ 160

- Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla
- Edellyttää ohjeiden soveltamista

1.3 RATKAISUJA JA HARKINTAA UUSISSA TILANTEISSA .................................................................. 180

- Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä
- Edellyttää kehittävää, luovaa ohjeiden soveltamista

1.4 SUUNNITTELUA, HARKINTAA JA RATKAISUJA ........................................................................... 200

- Perusteina useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus
- Itsenäisiä ratkaisuja

1.5 SUUNNITTELUA, ERITTELYÄ JA VAATIVIA RATKAISUJA ............................................................. 225

- Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja
- Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena sovellukselle
- Ammatillinen tai taloudellinen vastuu ratkaisuista

1.6 VAATIVIA KEHITYSTAVOITTEITA, LAAJOJEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ..................... 240

- Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat väljästi yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa

[--]

Luokitusohjeita:

TOIMEN LUONNE

Toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta

Vaativuus on sitä suurempi

- mitä useammin harkintatilanteita syntyy
- mitä erilaisempia ne ovat
- mitä lyhyempi on harkinta-aika
- mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan
- mitä suurpiirteisemmät ja yleisluonteiset ovat ohjeet
- mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute
- mitä enemmän erityisosaamista vaaditaan
- mitä laajempi on tehtävässä hallittava tiedosto

Harkintatilanteissa tarvittavien tietojen syvyyttä ja laajuutta lisäävät paitsi vaadittava koulutus, myös tehtävässä tarvittava kokemus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A ja B ovat kumpikin työskennelleet X Oyj:n palveluksessa Team Leader Myyntipiste -tehtävässä (jatkossa myös ”Team Leader”). A on siirtynyt toiseen tehtävään 1.9.2022 lukien ja B on siirtynyt toiseen tehtävään 9.5.2023 lukien.

Team Leaderin toimi kuului kantajan Ammattiliitto Pro ry:n mukaan palkkaryhmään 8 siten, että toimen luonteen vaativuusluokka oli 1.5.

Työnantajan X Oyj:n mukaan Team Leaderin tehtävä on kuulunut kanteessa tarkoitettuna aikana palkkaryhmään 6 ennen 20.2.2020, jolloin tehtävä on siirretty palkkaryhmään 7 uudelleen suoritetun arvioinnin perusteella. Samassa yhteydessä on sovittu, että Team Leadereille maksetaan palkkaryhmän 7 mukaista palkkaa 1.1.2020 lukien. X Oyj:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n käsityksen mukaan Team Leader tehtävän toimen luonteen vaativuusluokka on 1.4.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut. Myyntipisteliiketoiminta on siirtynyt 1.12.2023 liikkeen luovutuksella X Oyj:ltä Y Oy:lle. Liikkeen luovutuksessa yhtiölle on siirtynyt neljä myyntipisteiden Team Leaderin tehtävässä ollutta työntekijää. A on siirtynyt liikkeen luovutuksen myötä Y Oy:hyn, kun taas B ei ole siirtynyt yhtiön työntekijäksi.

KANNE

Vaatimukset

Kantaja Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että

1. työtuomioistuin vahvistaa, että ICT-alan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen sisältyvää ICT-alan palkkausjärjestelmää toimihenkilöille on tulkittava siten, että X Oyj:n ja Y Oy:n Team Leader Myyntipiste-tehtävä sijoittuu vaativuusluokituksen kohdan 1. Toimen luonne kohtaan 1.5 (suunnittelua, erittelyä ja vaativia ratkaisuja) kohdan 1.4 (suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja) asemasta,

2. työtuomioistuin vahvistaa, että ICT-alan palkkausjärjestelmän mukainen vaativuusluokituksen
ylläpito -kohdan mukainen tarkastus tehtävien muuttuessa olisi tullut tehdä Team Leader
Myyntipiste -tehtävän osalta viimeistään tammikuussa 2019,

3. työtuomioistuin velvoittaa X Oyj:n yhteisvastuullisesti Y Oy:n kanssa suorittamaan A:lle kohdassa 1 mainitun perusteella maksamatta jääneet palkat 1.2.2019–31.8.2022 väliseltä ajalta seuraavasti:

- vuoden 2019 osalta 3.702 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2020 lukien
- vuoden 2020 osalta 4.057 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2021 lukien
- vuoden 2021 osalta 4.141 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2022 lukien
- vuoden 2022 osalta 2.799 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2023 lukien

4. työtuomioistuin velvoittaa

a. ensisijaisesti X Oyj:n suorittamaan B:lle kohdassa 1 mainitun perusteella maksamatta jätetyt palkkaerät 1.2.2019–8.5.2023 väliseltä ajalta seuraavasti:

- vuoden 2019 osalta 6.564 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2020 lukien
- vuoden 2020 osalta 4.180 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2021 lukien
- vuoden 2021 osalta 4.379 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2022 lukien
- vuoden 2022 osalta 4.453 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2023 lukien
- tammikuun 2023 osalta 373 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.1.2023 lukien
- helmikuun 2023 osalta 373 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.2.2023 lukien
- maaliskuun 2023 osalta 373 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.3.2023 lukien, sekä
- kanteen vireillä ollessa erääntyvät palkan osat seuraavasti:
- huhtikuun 2023 osalta 373 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.4.2023 lukien
- toukokuun 2023 osalta 108,23 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.5.2023 lukien, tai

b. toissijaisesti mikäli työtuomioistuin hylkää kohdan 1 vahvistusvaatimuksen, mutta vahvistaa kohdan 2 vaatimuksen, tulee X Oyj velvoittaa maksamaan B:lle palkkaryhmän 7 ja palkkaryhmän 6 välisen erotuksen ajalta 1.2.2019–31.12.2019 yhteensä 2.747 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.1.2020 lukien,

5. työtuomioistuin velvoittaa X Oyj:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä

6. työtuomioistuin velvoittaa vastaajat Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oyj:n sekä kuultavan Y Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 14.319,92 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

A ja B ovat työskennelleet X Oyj:n palveluksessa Team Leader -tehtävässä. A on vaihtanut tehtävää 1.9.2022 lukien ja B 9.5.2023 lukien.

Team Leaderit toimivat omien myyntitiimiensä esimiehinä. Myyntitiimillä on yksi kiinteä myyntipiste kauppakeskuksessa ja tämän lisäksi tiimiläiset tekevät liikkuvaa myyntiä noin 100 km:n säteellä kiinteästä pisteestä. Team Leadereillä on ollut keskimäärin 12 alaista. Kanteen vireillepanon aikaan keväällä 2023 X Oyj:n palveluksessa on ollut viisi Team Leaderinä työskentelevää henkilöä. Liikkeen luovutuksen yhteydessä Y Oy:lle siirtyi neljä Team Leaderia.

Team Leader -tehtävän alkuperäinen tehtävänkuva on syntynyt myyntipisteiden niin sanotun vastuumyyjän tehtävien perusteella. Ennen Team Leader -tehtävää myyntipisteillä ei ole ollut omaa lähiesimiestä. Tehtävän luomisen jälkeen Team Leader tehtävät ovat kantajan Ammattiliitto Pro ry:n käsityksen mukaan muuttuneet alkuperäisestä huomattavasti siten, että tehtävän vastuullisuus ja vaativuus ovat kasvaneet alkuperäisestä, kun tehtävään on tullut lisävastuita myyntipistemyynnin suuren kasvun vuoksi. Team Leadereille on tullut vastuu myyntipisteen kaupallisesta tuloksesta, varastoinnista ja inventoinnista (myyjien työpuhelimet ja -koneet, myyntivarastossa olevat tuotteet), rekrytoinneista, reklamaatioista sekä yleisestä lähiesimiestyöstä. Mukaan on myös tullut tapahtumatoiminnan organisointia. Tapahtumatoimintaa on aluksi hoitanut yksi Team Leader, mutta nykyään Team Leaderit vastaavat alueensa tapahtumatoiminnasta.

Team Leaderit ja heidän esimiehensä ovat kantajan mukaan pyytäneet tehtävänkuvan tarkastusta (”tespausta”) keväällä 2018 vakiintuneesti muuttuneiden tehtävien ja vaatimusten lisääntymisen vuoksi. Pyynnöstä huolimatta työnantaja ei kuitenkaan ottanut pisteyttämistä ja palkkaryhmän tarkistamista käsittelyyn palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisen jälkeen. Pyynnön jälkeen työnantaja oli sen sijaan alkanut maksaa Team Leadereille 500 euroa kuukaudessa ”kannusteena” vaativammista tehtävistä. ”Kannustetta” on luvattu maksaa siihen saakka kun pisteytys ja tehtävänkuvan tarkastus on tehty. ”Kannusteesta” on ilmoitettu 21.5.2018–22.5.2018 järjestetyssä Team Leader -päivässä. ”Kannustetta” on kuitenkin maksettu vain toukokuusta 2018 lokakuuhun 2018. ”Kannuste” on yhtäkkiä poistettu työnantajan X Oyj:n yksipuolisella perustelemattomalla ilmoituksella lokakuussa 2018.

Keväällä 2018 esitetty pyyntö Team Leader tehtävän pisteytyksestä on uusittu 11.10.2018 ja 13.2.2019 mutta X Oyj ei ole järjestänyt ”tespausta” työehtosopimuksen mukaisessa kolmen kuukauden ajassa. Team Leaderin muuttunutta tehtävää on käsitelty pisteytystyöryhmässä vasta tammikuussa 2020. Tehtävä on tuolloin ollut saman sisältöinen kuin se on ollut jo vuonna 2018, jolloin ”tespausta” ensimmäisen kerran pyydettiin. Työryhmässä pisteytyksestä ei ole päästy yksimielisyyteen vaativuusluokituksen toimen luonne -kohdan osalta. Toimihenkilöpuoli on katsonut tehtävän toimen luonteen olevan kohdan 1.5 mukainen, kuten muutkin lähiesimiestehtävät, mutta työnantaja on katsonut toimen luoteen olevan kohdan 1.4 mukainen. Asia on jäänyt erimieliseksi ja sitä on yritetty pitkään ratkaista työnantajan edustajien ja luottamushenkilöiden välillä sekä liittojen välisissä neuvotteluissa, mutta asiaan ei ole saatu ratkaisua ja se on yhä erimielinen.

Palkkaryhmän tarkistamisen ja tehdyn pisteytyksen tuloksena Team Leadereiden palkkaluokka on helmikuussa 2020 noussut palkkaryhmästä 6 palkkaryhmään 7. Asiassa on riidanalaista kohdan toimen luonne arviointi, eli se, onko oikea vaativuusluokka 1.4 vai 1.5. Muista arvioinnin perusteena olevista kohdista osapuolten kesken on vallinnut yksimielisyys. Luokitus alakohtaan 1.5 nostaisi Team Leaderit palkkaryhmään 8.

Vahvistusvaatimus

Työnantaja on arvioinut Team Leader -tehtävän seuraavasti:

1.4 ........................... 200

2.3 ……………………… 50

3.3 ……………………… 40

4.4 ……………………… 135

………………………....... 425 => palkkaryhmä (PR) 7

Myymälöiden myymäläpäällikön vaativuusarvio on seuraava:

1.5 ……………………… 225

2.3 ……………………… 50

3.3 ……………………… 40

4.4 ……………………… 135

………………………...... 450 => palkkaryhmä (PR) 8

Team Leader -tehtävän palkkaryhmän tarkastus ja pisteytys

Pisteytysryhmässä käsiteltiin tammikuussa 2020 muuttuneen tehtävän vaatimuksia. Toimihenkilöpuolen näkemyksen mukaan Team Leader -tehtävä vastasi toimen luonteen osalta samaa vaatimustasoa kuin esimerkiksi myymälöiden myymäläpäällikön tehtävä. Toimihenkilöiden näkemyksen mukaan Team Leader -tehtävä ei poikennut toimen luonteen osalta muista lähiesimiestehtävistä, jotka on pisteytetty kuuluviksi kohtaan 1.5. Pisteytysryhmässä tehtävää on verrattu ”perinteiseen” myymälän myymäläpäällikön tehtävään, joka on pisteytetty 22.11.2011.

Työnantajan mukaan Team Leader -tehtävä ei ollut yhtä vaativa toimen luonteen osalta kuin myymälöiden myymäläpäällikön tehtävä. Työnantajan näkemyksen mukaan Team Leader -tehtävä keskittyi lähtökohtaisesti myyntiin, kun myymäläpäällikön tehtävä oli puolestaan sisällöltään vastuullisempi ja käsitti muun muassa paljon laajempaa ja syvällisempää osaamista ja päätöksentekoa, kuin mitä Team Leader -tehtävässä edellytettiin. Myymäläpäällikön tehtävässä oli työnantajan mukaan hallittava huomattavasti laajempi palveluvalikoima ja oltava valmius monipuolisempiin asiakaskontakteihin ja asiointisyihin. Lisäksi myymälän varastohallinta ja vastuu muun muassa inventaareista olivat suuremmassa mittakaavassa kuin myyntipisteillä.

Palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävä

Marraskuussa 2021 X Oyj:lle oli tullut uusi tehtävä, X:n Palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävä. Tehtävä oli syntynyt, kun Z oli lopettanut yhteistyön W Oy:n kanssa ja W:n myyntipisteet olivat poistuneet U:sta. Käytännössä tämä oli tarkoittanut sitä, että U:hin ovat tulleet uudet X:n Oyj:n myyntipisteet eli palvelupuodit. Nämä palvelupuodit olivat joko U:n myymälätiloissa tai U:n tiloissa myymälätilojen ulkopuolella. Palvelupuodit olivat osittain korvanneet myyntipiste- ja myymälätoimintaa. Joillekin Team Leadereille oli tarjottu mahdollisuutta siirtyä palvelupuoteihin myymäläpäälliköiksi. Palvelupuotien myymäläpäällikköinä työskenteli nykyisin noin 26 henkilöä.

Palvelupuodin myymäläpäällikkö vastasi palvelupuodin toiminnasta. Myyjiä oli palvelupuodissa myymäläpäällikön lisäksi 1–2. Palvelupuodin myymäläpäällikölle ei ollut laadittu omaa tehtävänkuvaa, vaan heihin oli sovittu käytettäväksi myymälän myymäläpäällikön tehtävänkuvausta. Palvelupuodin myymäläpäällikkö kuului siis toimen luonteen arvioinnin osalta kohtaan 1.5 ja näin ollen heidän palkkaryhmänsä oli 8.

Team Leaderin toimen luonnetta arvioitaessa oli vertailukohtana käytettävä palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävää. Tehtävän vaativuuden arvioinnissa tuli huolehtia myös henkilöstön tasapuolisesta kohtelusta.

Vertailu Team Leader -tehtävän ja palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävän välillä

Palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävä ei käytännöllisesti katsoen eronnut Team Leader -tehtävästä. Palvelupuodin myymäläpäällikkö vastasi puotinsa kaupallisesta tuloksesta, varastoinnista ja inventoinnista, rekrytoinneista sekä yleisestä lähiesimiestyöstä, samoin kuin Team Leader vastasi omasta myyntipisteestään ja myyjistään. Molemmilla on tuloksellinen vastuu. Tavoitteet tulevat annettuina ja esimiesten on ne pyrittävä täyttämään.

Palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävä keskittyi pääasiassa myyntiin, samoin kuin Team Leader -tehtäväkin. Molemmat pisteet (kuin myös Team Leaderin alaisuudessa olevat liikkuvat myyjät) sijaitsivat kauppakeskuksissa tai kauppojen yhteydessä, joissa myyjät pyrkivät kontaktoimaan mahdollisia asiakkaita ja tekemään X Oyj:lle uusasiakashankintaa. Kummillakaan pisteillä ei lähtökohtaisesti hoidettu laskutusasioita, vaan ne hoituivat asiakaspalvelun kautta.

Alaisia palvelupuodin myymäläpäälliköllä oli 1–2, kun Team Leaderillä alaisia oli keskimäärin 12. Palvelupuodin myymäläpäällikkö käsitteli puotiinsa kohdistuvat reklamaatiot, samoin kuin Team Leader käsitteli reklamaatiot, jotka kohdistuivat hänen myyntipisteeseensä ja liikkuvien myyjien toimintaan.

Myytävä palveluvalikoima oli pääosin sama molemmissa toiminnoissa. Palvelupuodissa oli saatavilla jonkin verran tarvikkeita, joita myyntipisteillä ei ollut mutta tarvikevalikoima puodeissa oli suppeampi kuin myymälöissä. Asiakaskontaktien laadut puodeissa ja pisteillä vastasivat toisiaan, samoin asiointisyyt. Molempiin tehtäviin kuului varastohallintaa ja inventointivastuuta. Team Leader osallistui oman alueensa tapahtumatoimintaan, kun taas palvelupuodin myymäläpäällikkö ei.

X Oyj:n vakiintuneen kannan mukaan tehtävän laajuus ei ole sama kuin vaativuus. Mikäli saman vaativuuden sisälle tulee lisää ”skillejä” (tuotteita), ei sillä ole vaikutusta tehtävän vaativuuteen. Palvelupuotien myymäläpäällikköjen tehtävän laajuus poikkesi hieman Team Leader -tehtävän laajuudesta myyntivalikoiman osalta ja tätä kautta tulevan varasto- ja inventointivastuun osalta, mutta tämä ei ollut peruste arvioida tehtävää vaativammaksi toimen luonteen osalta. Koska tehtävät vastasivat toisiaan, oli Team Leader -tehtävä luokiteltava ja arvioitava se kuuluvaksi toimen luonteen osalta kohtaan 1.5. Työehtosopimusta tulkittaessa on myös huomioitava työsopimuslain tasapuolisen kohtelun vaatimus (TSL 2:2).

Työnantajan maksaman 500 euron ”kannusteen” perusteella voitiin päätellä työnantajan itsensäkin arvioineen Team Leader -tehtävän vaativuuden muuttuneen vastaamaan muita lähiesimiestehtäviä. Minimipalkkojen ero ilman kokemuslisiä palkkaryhmä 6:den ja palkkaryhmä 8:n välillä oli keväällä 2018 ollut 590 euroa pääkaupunkiseudulla ja 553 euroa muualla Suomessa.

Suoritusvaatimukset

Työehtosopimuksen mukaan henkilön tehtävien muuttuessa tarkistettiin palkkaryhmä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Team Leaderit olivat ottaneet esille tehtävissään tapahtuneet muutokset jo keväällä 2018 ja vaatineet palkkaryhmän tarkistusta. Tuolloin heille oli alettu maksaa 500 euron ”kannustetta”, jota oli luvattu maksaa siihen asti, kunnes palkkaryhmä oli tarkistettu. Työnantaja oli kuitenkin yhtäkkiä ja perustelematta lopettanut ”kannusteen” maksamisen lokakuussa 2018, minkä jälkeen palkkaryhmän tarkistamista oli vaadittu uudestaan. Kun tämä uudistettukaan vaatimus ei ollut johtanut toimiin, oli palkkaryhmän tarkistamista vaadittu jälleen 13.2.2019.

X Oyj:n olisi tullut tarkistaa Team Leader -tehtävän palkkaryhmä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lokakuussa 2018 esitetystä pyynnöstä eli tammikuussa 2019. Mikäli X Oyj olisi menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti, olisi Team Leadereiden palkkaryhmä muuttunut helmikuusta 2019 lukien.

X Oyj:n työehtosopimuksen vastaisen toiminnan vuoksi, sekä palkkaryhmän tarkistuksen että itse pisteytyksen osalta A:lta ja B:ltä oli jäänyt saamatta palkkatuloja helmikuusta 2019 lukien kanteessa esitetyt määrät.

A oli siirtynyt toiseen tehtävään 1.9.2022 lukien, joten hänen osaltaan palkkasaatavia oli vaadittu 31.8.2022 asti. B on vaihtanut tehtävää 9.5.2023 lukien, minkä vuoksi suoritusvaatimukset oli esitetty 8.5.2023 asti.

Team Leader tehtävän palkkaryhmän tarkistus on lopulta tehty tammikuussa 2020. Tarkistuksen tuloksena Team Leadereiden palkkaryhmä on muuttunut ryhmästä 6 ryhmään 7. Mikäli tarkistus olisi tehty tammikuussa 2019, olisi A:n ja B:n palkkaryhmä noussut jo tuolloin. A:n palkkaan palkkaryhmän nousulla ei käytännössä olisi ollut merkitystä, mutta B:ltä oli joka tapauksessa jäänyt saamatta palkkaryhmän 7 ja palkkaryhmän 6 palkkojen välisen erotuksen mukaiset palkkasaatavat ajalta helmikuu 2019 – tammikuu 2020.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Suurena ICT-alan työnantajana X Oyj oli ollut tietoinen ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimukseen kuuluvan ICT-alan palkkausjärjestelmän määräyksestä, jonka mukaan henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Yhtiön palveluksessa olleet Team Leaderit olivat useaan otteeseen pyytäneet palkkaryhmän tarkistamisista muuttuneiden tehtävien perusteella, mutta X Oyj ei ollut tarkistanut sanotun tehtävän vaativuutta.

Palkkaryhmän tarkistus oli tehty tammikuussa 2020, vaikka ensimmäinen pyyntö palkkaryhmän tarkistamisesta on tehty keväällä 2018, toinen lokakuussa 2018 ja kolmas helmikuussa 2019. X Oyj oli tieten rikkonut työehtosopimuksen määräystä. X Oyj ei ollut korjannut menettelyään maksamalla takautuvasti palkkaryhmän muutoksesta aiheutuneita palkkasaatavia siitä lukien, kun palkkaryhmän tarkistus olisi tullut tehdä.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajat Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oyj sekä kuultava Y Oy ovat yhteisessä vastauksessaan kiistäneet kanteen kokonaisuudessaan ja vaatineet, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Ammattiliitto Pro ry:n korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 20.069,82 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Asiassa riidattomia seikkoja ovat sovellettava työehtosopimus ja työehtosopimuksen määräyksistä kanteessa esitetyt tekstit.

X Oyj tuotti tietoliikenne- ja digitaalisia palveluita. Asiassa oli kysymys ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaisesta toimihenkilön tehtävän vaativuudesta ja sen arvioimisesta.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaan toimihenkilöiden tehtäväkokonaisuuden arviointi perustui toimenkuvaukseen. Tehtävän vaativuus arvioitiin neliosaisella mittarilla, jolla toimelle saatiin vaativuuspisteet ja palkkaryhmä.

Erimielisyys asiassa koski X Oyj:n Team Leader -tehtävän vaativuuteen perustuvan palkanosan määräytymistä toimen luonteen perusteella. Asianosaiset olivat eri mieltä siitä, sisälsikö Team Leader -tehtävä luokan 1.4 mukaisesti suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja, kuten X Oyj oli katsonut, vai luokan 1.5 mukaisesti suunnittelua, erittelyä ja vaativia ratkaisuja, kuten työntekijäpuoli oli katsonut. Jos vaativuusluokka oli 1.4, maksettava palkka määräytyi palkkaryhmä 7:n mukaan, ja jos vaativuusluokka oli 1.5, maksettava palkka määräytyi palkkaryhmä 8:n mukaan.

Lisäksi asiassa kysymys oli siitä, oliko X Oyj rikkonut tietensä työehtosopimusta laiminlyömällä määräajassa suorittaa tehtävän vaativuuden arvioinnin sekä palkkaryhmän perusteella määräytyvän palkan suoritusvaatimuksesta.

Tehtävän kuvaus

Kanteessa tarkoitettu Team Leader -tehtävä oli kuluttajaliiketoiminta-alueeseen kuuluva myynnillinen esimiestehtävä X Oyj:n Myyntipisteketjussa.

Vaativuuden arviointia tehtäessä tätä tehtävää oli verrattu X Oyj:n myymälöiden myymäläpäällikön tehtävään. X Oyj oli katsonut, että tehtävien vaativuudessa oli sen luonteen perusteella eroa, kun taas työntekijäpuoli katsoi kanteessaan, että tehtävien vaativuus oli samanlainen. Tehtävien vaativuudessa oli eroa myyntipisteen ja myymälän toiminnallisten erojen takia.

Team Leader -tehtävään kuuluivat Myyntipisteketjuun kuuluvan myyntitiimin esimiestehtävät kauppakeskuksissa sijaitsevissa myyntipisteissä. Myyntitiimi voi myös jalkautua tilapäisesti erillisen suunnittelutiimin varaamaan kohteeseen kuten messuille, kauppakeskukseen tai kauppaan.

Myyntipistetoiminta liittyi teleoperaattoreiden väliseen kilpailuun matkapuhelinliittymien kuluttaja-asiakkuuksista ja asiakasliittymistä. Toiminnan tarkoituksena oli lähinnä uusien liittymätilausten hankinta kilpailevilta operaattoreilta. Toiminta perustui siihen, että myyjä otti kontaktin asiakkaaseen myydäkseen tuotetta. Myyntipisteen tuotevalikoima ja palvelut sekä myynnilliset tavoitteet olivat myymälän vastaavia suppeampia. Myyntipisteellä myytiin valtaosin yhtä tuotetta eli liittymää. Muissa asiakaspalvelullisissa asioissa myyntipisteelle tuleva asiakas ohjattiin käyttämään X Oyj:n muita palvelukanavia eli myymälän, palvelupuodin tai puhelinasiakaspalvelun palveluja tai online-palveluja.

Myyntipiste oli joko kiinteä, pidemmäksi ajaksi vuokrattu tai pop-up tyyppinen helposti mukautuva lähtökohtaisesti väliaikainen myyntipiste kauppakeskuksessa. Myyntipistettä voitiin myös kutsua ständimyynniksi. Myyntipiste oli tarkoituksenmukainen toiminto uusien asiakkaiden hankkimiseen. Alkuperäinen myyntipisteiden toiminnan tarkoitus ei ollut muuttunut, mutta toimintamalli oli myöhemmin muuttunut myyjäaloitteisesta enemmän asiakkaista lähteväksi.

X Oyj:n myymälä oli puolestaan kiinteä kuluttaja-asiakkaiden toimipaikka, jossa asiakkaille tarjottiin uusasiakashankinnan ohella kaikkia kuluttajaliiketoiminnan asiakaspalveluita ja tuotteita.

Asiakas voi asioida myymälässä missä tahansa yhtiön toimintaa koskevassa tarkoituksessa kuten sopimus- ja laskutusasioissa. Myymälässä oli laajempi palvelu- ja tavaratuotevalikoima kuin myyntipisteellä. Toiminnan laajuuden takia myymälässä oli merkittävästi laajempi varasto kuin myyntipisteellä, jossa ei ollut lainkaan varastoa tai vain pieni, lähinnä työntekijöiden omaan käyttöön tarkoitettu tuotevarasto. Myymälän liikevaihto oli merkittävästi suurempi kuin myyntipisteen liikevaihto.

Kanteessa kerrotut palvelupuodit olivat tulleet X Oyj:n myyntiorganisaatioon marraskuussa 2021. Palvelupuoti oli käytännössä myymälä pienoiskoossa. Palvelupuodista sai kaikki samat palvelut ja tuotteet kuin myymälästä, ja asiakas voi asioida siellä minkä tahansa syyn takia. Palvelupuoteja ei ollut tarkoitettu vain liittymien myyntikanavaksi vaan erityisesti tarjoamaan samaa asiakaspalvelua kuin myymälöissä X Oyj:n kaikissa kuluttaja-asioissa. Myyntipisteistä ne erosivat merkittävästi myös varastohallinnan kautta.

Nämä toiminnan erot aiheuttivat myös eron myyntipisteen Team Leaderin ja myymälän myymäläpäällikön tehtävien sisällölle ja vaativuudelle. Myymälän ja palvelupuodin esimiehenä toimivan myymäläpäällikön tehtävät olivat laajemmat ja vaativammat kuin myyntipisteen Team Leaderin tehtävät.

Team Leader -tehtävä keskittyi lähtökohtaisesti uusasiakasmyyntiin, kun taas myymäläpäällikön tehtävään kuului asiakaspalvelu kaikissa asioissa. Lisäksi myymälän hallinnointiin, muun muassa varastonhallintaan, liittyvät tehtävät olivat laajemmat.

Myymäläpäällikkö ja Team Leader toimivat myyjien esimiehinä. Kumpaankin tehtävään kuului vastuu samankaltaisista esimiestehtävistä, kuten esimerkiksi rekrytoinnista. Koska myymälän ja palvelupuodin toiminta erosi myyntipisteen toiminnasta, myös myyjien tehtävien sisältö erosi vastaavasti. Myymäläpäällikön ja Team Leaderin tehtäviin esimiehinä tällä oli se vaikutus, että myymäläpäällikkö johti, valvoi ja ohjasi myymälän myyjien kaikkia työtehtäviä, kun taas Team Leader johti, valvoi ja ohjasi vain myyntityötä.

Team Leader ei ollut vastuussa tapahtumatoiminnan, kuten messujen järjestelyistä, mutta hän vastasi myyntipisteen toiminnasta myös vakituisen myyntipisteen ulkopuolella.

Palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävän sisältö ja vaativuus olivat samat kuin myymäläpäällikön tehtävässä. Palvelupuodin myymäläpäällikkö saattoi tehdä työtä myös myymälässä ja myymälän myymäläpäällikkö palvelupuodissa.

Myymäläpäällikön ja palvelupuodin myymäläpäällikön työstä noin 65 prosenttia liittyi muuhun asiakaspalveluun kuin myyntiin, kun taas Team Leaderin työ liittyi kokonaan myyntiin. Asiakaskontaktit palvelupuodin myymäläpäällikön työssä erosivat tällä tavoin Team Leaderin asiakaskontakteista.

Myymäläpäällikön ja Team Leaderin tehtävien vaativuuden eroa osoittivat vastaavasti erot myyjien työssä. Myymälässä ja palvelupuodissa myyjän tehtävä oli vaativampi kuin myyntipisteen myyjän eli niin sanotun ständimyyjän tehtävä, mitä osoitti se, että edellisestä työstä maksettiin tehtävän vaativuuden perusteella määräytyvää palkkaa palkkaryhmä 4:n mukaan ja jälkimmäisestä puolestaan palkkaryhmä 2:n mukaista palkkaa. Myymälän myyjä voi toimia myös palvelupuodissa ja päinvastoin.

Tehtävien vaativuuden arviointi, tehtävien erot

Tehtävien vaativuuden arviointi suoritettiin kunkin tehtävän tehtävänkuvauksen pohjalta. Tehtävät oli määritelty yleisluontoisesti tehtävänkuvauslomakkeissa, koska sama tehtävänkuvaus koski useampaa toimihenkilöä.

Team Leaderin tehtäväkuvauksessa tehtävän sisältö kuvattiin seuraavasti:

”Team Leader toimii oman myyntitiiminsä esimiehenä ja aluemyyntipäällikön alaisuudessa. Päävastuualue on johtaa ja varmistaa oman vastuutiiminsä tavoitteiden toteutuminen eri tuotteiden/palveluiden myyntitavoitteissa, laadussa ja myynnin kustannustehokkuudessa.

Asiakaspalvelutehtäviä myyntipisteillä tehdään ja johdetaan rajallisesti, asiakaskohtaisena neuvontana tai kanavaohjauksena. Team leader vastaa oman tiiminsä tavoitteen mukaisesta resurssoinnista ja osaamisen jatkuvasta kehittymisestä myyntikanavan tavoiteroolin mukaisesti.

Team leader toimii päivittäisrajapintana kiinteiden myyntipisteiden kauppakeskuksen johtoon markkinointitoimenpiteissä. Team leader toimii tarvittaessa Aluemyyntipäällikön sijaisena ja osallistuu ketjujohdon työskentelyyn.

Ketjun toiminnan luonteeseen liittyen esimiestyössä korostuvat muita asiakaskohtaamiskanavia enemmän uusien myyjien haku, rekrytointi ja perehdyttäminen sekä kulloinkin käytössä olevan myyntiresurssin kohdekohtainen optimointi julkaistun työvuorosuunnitelman muutoksina. Päivittäinen johtaminen kohdistuu samanaikaisesti useilla eri myyntipisteillä itsenäisesti työskenteleviin myyjiin. Toiminnan luonteesta johtuen liikkuvaan työhön liittyvä osto- ja matkalaskujen oikeellisuuden valvonta ja hyväksyntä on tärkeä vastuurooli. Team leaderi vastaa myös kk ja vuositasolla pisteiden myyntivaraston ja omakäyttö/esittelyvaraston inventaariosta.

Työtehtävien mahdollistaessa ja osana valmentamista Team Leader osallistuu ajoittain myös tiiminsä myyntityöhön”.

Myymäläpäällikön tehtävänkuvauksessa tehtävän sisältö kuvattiin seuraavasti:

”Päävastuualue on myymälän myynnistä, palvelutasosta ja tuloksellisuudesta huolehtiminen. Operatiivinen esimiesvastuu (motivointi, kehityskeskustelut, myymäläraportoinnit, työvuorosuunnitelman muutokset, työajanseuranta ja Tiiman hyväksyminen, tiimipalaverit, rekrytointi, myyjien valmentaminen ja perehdyttäminen). Myymälän sisäisen tiedonkulun varmistaminen. Vastuu reklamaatioiden hoidosta ja ongelmatilanteista ja päätöksentekovastuu hyvityksistä. Myymäläilme ja konseptin toteutumien. Vastuu kassasta: tilitysten teko ja oikeellisuuden varmistaminen. Inventaari ja varastonhallinta. X:n ja Saunalahden tuote- ja palvelutarjooman myyntitehtävät. Asiakaspalvelutehtävät: neuvonta, tuote- tai asiakaspäivitykset, huoltotöiden vastaanotot, satunnaiset laskunkorjaukset. Tavaran vastaanotto. Ostolaskujen tiliöinti”.

Tehtävänkuvista kävi ilmi Team Leaderin tehtävän sisältö myynnillisenä vastuu- ja esimiestehtävänä. Myymäläpäällikön tehtävään kuului sen lisäksi muuta asiakaspalvelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävän sisältö oli sama kuin myymäläpäällikön tehtävässä, joten sen tehtävänkuvaus oli sama kuin myymäläpäällikön tehtäväkuvaus, johon Team Leaderin tehtävänkuvaa on verrattu vaativuuden arviointia suoritettaessa.

Näillä perusteilla kantajan väite siitä, että Team Leaderin tehtävä ei eronnut palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävästä, oli väärä. Myyntipiste ja palvelupuoti olivat toiminnaltaan erilaiset, mistä syystä tehtävät olivat erilaiset.

Tehtävän vaativuus

Vaativuuden arviointia koskeva erimielisyys kohdistui tehtävän luonteeseen.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä toimen luonnetta koskevien luokkien 1.4 ja 1.5 välinen ero oli määritelty avoimin ja arvionvaraisin käsittein. Vaativuusluokka 1.4 edellytti suunnittelua, harkintaa ja itsenäisiä ratkaisuja, joiden perusteina olivat useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus. Toimen luonne kuului luokkaan 1.5 silloin, kun tehtävä sisälsi suunnittelua, itsenäisiä erittelyä ja vaativia ratkaisuja usealta taholta saadun palautteen ja laajojen tietojen ja ennakkotapausten perusteella, ja joista henkilöllä oli ammatillinen tai taloudellinen vastuu. Vaativuusluokka 1.5 edellytti siten luokkaa 1.4 vaativampien ratkaisujen tekemistä itsenäisesti.

Työehtosopimuksen kunkin vaativuustekijän arvioinnin ja pisteytyksen tuli olla oikeassa suhteessa X Oyj:n palkkajärjestelmään kuuluvien muiden tehtävien arviointien ja pisteytysten kanssa. Tehtävän kokonaispistemäärän ja palkkaryhmän tuli sijoittua asianmukaisesti osaksi yhtiön toimihenkilöiden palkkajärjestelmän kokonaisuutta.

Lähin Team Leaderin tehtävään rinnastettava tehtävä oli kuluttajaliiketoiminnan myymälän myymäläpäällikön tehtävä, johon Team Leaderin tehtävää oli verrattu arvioitaessa tehtävän vaativuutta. Koska palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävän sisältö oli sama kuin myymäläpäällikön tehtävässä, sen vaativuutta ei ollut erikseen arvioitu.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä ei tunne lähiesimiestehtävän käsitettä eikä sellaista käsitettä ole X Oyj:ssä tai Y Oy:ssä käytetty tehtävän arviointiin vaikuttaneena arviointiperusteena. Toimihenkilöt eivät ole arviointiprosesseissa vedonneet tällaiseen arviointiperusteeseen. Kanteessa termiä ei ole määritelty. Lähiesimiestehtäviä voi olla organisaation eri tasoilla. Esimiesasema otetaan toimen luonteen sijasta huomioon vaativuusluokituksen 3. kohdassa osalta arvioitaessa toimen asemaa.

Team Leaderin ja myymäläpäällikön tehtävät on arvioitu työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaisia arviointiperusteita käyttäen. Palkkausjärjestelmää noudattamalla toimen luonteen arviointi ja pisteytys voi eri tehtävissä, myös esimiestehtävissä tai lähiesimiestehtävissä, olla erilainen.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä ovat luokitusohjeet tehtävien arvioimiseksi toimen luonteen perusteella. Luokitusohjeiden mukaan toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta.

Vaativuuden arvioinnin lähtökohtana olivat tehtävänkuvaukset. Tehtävänkuvauksissa toimen luonteen arviointikriteeriä kuvasi lähinnä kirjaus harkintatilanteista tehtävässä.

Team Leaderin tehtävänkuvauksessa asia oli esitetty seuraavasti:

”Millaista itsenäistä harkintaa ja päätöksentekoa tehtäviin liittyy?

Team Leader tekee päivittäin itsenäisiä päätöksiä liittyen oman myyjäryhmänsä ohjaamiseen monipistemallissa ja siihen liittyen omaan ajankäyttöönsä ja työskentelypaikkaansa.

Vastaa ja puuttuu tarvittaessa myyntipisteiden yleisilmeeseen ja toimivuuteen, työvälineiden toimivuuteen ja asiakastietojen ohjeiden mukaiseen käsittelyyn.

Päättää tiimin työvuorojen jalkautumispaikkojen priorisoinnista resurssivajetilanteessa. Valitsee ja rekrytoi uudet myyjät omaan tiimiinsä.

Asettaa ja priorisoi myyntitavoitteet myyjittäin kokonaistavoitteen saavuttamiseksi

Tukee myyjiä ja linjaa ratkaisut vaikeissa asiakaskohtaamisissa/reklamaatioissa ja päättää tarvittaessa asiakashyvityksestä tai muista korjaustoimenpiteistä valtuuksiensa puitteissa.

Harkintatilanteiden toistuvuus ja päätöksenteon nopeus:

Alaisten työskennellessä eri paikkakunnilla päätöksenteko ja sen nopeus ovat avainasemassa. Harkintatilanteet toistuvat päivittäin. Päätöksenteon on oltava välitöntä ja harkitsevaa, sillä seuraamukset ulottuvat tiimitason kautta koko ketjun päivittäiseen tulokseen.

Millaisia suunnittelu- ja kehitystavoitteita tehtäviin sisältyy?

Tehtävä edellyttää jatkuvaa suunnittelua myyjätasoisen myyntiosaamisen kehittämiseksi nykyisten- ja uusien tuotteiden sekä myyntiprosessien osalta.

Osallistuu myyntipistetoiminnan kehittämiseen tuottamalla havaintoja päivittäisestä työstä, eri myyntipisteiden potentiaalista ja tuottamalla ratkaisuehdotuksia

Suunnittelee ja varmistaa ajantasaisen myynti- ja tuotetiedon jalkautumisen osa-aikaisista myyjistä koostuvalle ja useilla eri myyntipisteillä työskentelevälle tiimilleen.

Osallistuu myynnin kiihdytystoimenpiteiden suunnitteluun, tavoiteasetantaan ja vaikutusarviointiin yhdessä ketjujohdon kanssa.

Toteuttaa pilotteja / ketteriä kokeiluja ja niiden analyyseja myyntijohdon toimeksiantojen perusteella kehitystavoitteet liittyvät suurelta osin laadukkaan myynnin kehittämiseen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen.

Tuottaa reaaliaikaista kilpailijatietoa kilpailijoiden markkinointitoimenpiteistä (tiskinaluskampanjat / hintapisteet) liiketoiminnalle”.

Vastaavasti myymäläpäällikön tehtävänkuvauksessa todettiin seuraavaa:

”Millaista itsenäistä harkintaa ja päätöksentekoa tehtäviin liittyy?

Myymälän operatiivisen toimintaan vaikuttavien päätösten tekeminen. Vaikutukset myymälän ilmeeseen, toimivuuteen ja laatuun. Myymäläkohtaisten kampanjoiden sisällöstä päättäminen.

Pitää tuntea X:n ja Saunalahden tuotteet ja tarjoomat sekä osata tuottaa X:lle ja asiakkaalle parhaita vaihtoehtoja. Hyvityksistä päättäminen. Uuden myyjän valinta rekrytointitilanteessa.

Harkintatilanteiden toistuvuus ja päätöksenteon nopeus?

Toistuvia, asiasta riippuen päivittäisiä, viikottaisia. Yleensä päätökset tehdään välittömästi.

Millaisia suunnittelu- ja kehitystavoitteita tehtäviin sisältyy?

Myymälän toiminnan ja henkilöiden kehittämiseen ja parantamiseen liittyviä kehitystavoitteita.

Myyntitavoitteiden saavuttamista tukevat toiminnan suunnittelu- ja kehitystoimenpiteet”.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän toimen luonnetta koskevien perusteiden ja toimen luonnetta koskevien luokitusohjeiden sekä tehtäväkuvausten perusteella Team Leaderin tehtävän vaativuus oli toimen luonteen perusteella vähäisempi kuin myymäläpäällikön tehtävän vaativuus. Myymäläpäällikön työssä itsenäinen harkinta oli vaativampaa.

Tehtävien harkintatilanteiden ero näkyi erityisesti siinä, että Team Leaderin tehtävässä itsenäiset ratkaisut liittyivät esimiestyöhön liittyvien tehtävien ohella liittymäsopimuksien tekemiseen ja liittymäsopimuksista syntyvien reklamaatiotilanteiden ratkaisemiseen, kuten esimerkiksi tilauksen peruuttamiseen.

Myymäläpäällikön tehtävässä harkintatilanteet liittyivät X Oyj:n koko palvelutuotannon ja erilaisten laitteiden myynnin ja huollon asiakaskohtaamisiin. Vaativampaa harkintaa liittyi erityisesti erilaisten reklamaatiotilanteiden harkintaan ja ratkaisemiseen. Harkinta voi liittyä esimerkiksi arvokkaan kaupan perumiseen, josta voi syntyä tappiota. Myymäläpäällikölle kuuluivat lisäksi esimerkiksi laskutusasioihin liittyvät asiakaskohtaamiset.

Myymäläpäällikön samoin kuin palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävään käytettävästä työajasta kului keskimäärin 65 prosenttia muuhun asiakaspalveluun kuin myyntitoimintaan, kun taas Team Leaderin työ liittyi vain myyntitoimintaan.

Myymäläpäällikön tehtävässä varaston hallintaan liittyvät harkintatilanteet voivat koskea useiden kymmenien erilaisten puhelinmallien ja muiden tarvikkeiden varaston kuranttiuden valvomista ja varaston hallintaan liittyvää päätöksentekoa. Vastaavaa työtä ei liittynyt Team Leaderin tehtävään.

Palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävään kuului vastaavalla tavalla kuin myymälän myymäläpäällikön tehtävään harkintaa ja päätöksentekoa, joka liittyi esimerkiksi varastonhallintaan, tuotteiden esillepanoon ja logistiikkaan. Näitä ei sisältynyt vastaavassa määrin Team Leaderin tehtävään.

Tehtäviin kuuluvaan esimiestyöhön liittyvien ratkaisujen vaativuudessa oli edellä kerrotuin tavoin eroa. Myymäläpäällikön työssä esiintyi toiminnan laajuuden takia useammin harkintatilanteita kuin Team Leaderin työssä. Vastaavasta syystä harkintatilanteet myymäläpäällikön työssä vaihtelivat enemmän kuin Team Leaderin työssä ja niissä tarvittavat tiedot olivat laajemmat ja syvällisemmät.

Myymäläpäällikön laajempien tehtävien takia siihen kuuluva taloudellinen vastuu on suurempi kuin Team Leaderin tehtävässä. Myymäläpäällikön tehtävässä hallittava tiedosto on laajempi ja siinä korostuu vaatimus erityisosaamisesta Team Leaderin tehtävää enemmän. Tehtävien erosta johtuen myös niihin liittyvissä koulutus- ja kokemusvaatimuksissa on eroa.

Yhteenvetona on todettava, että myymäläpäällikön työ edellytti vaativampien ratkaisujen tekemistä itsenäisesti kuin Team Leaderin työ. Myymäläpäällikön tehtävässä päätöksentekoon liittyi useamman tahon vaikutus ja siinä edellytettiin laajempien tietojen käyttämistä kuin Team Leaderin tehtävässä.

Tehtävien vaativuudessa oli eroa myös sillä perusteella, että myymäläpäällikkö ohjaa vaativampaa alaisten työtä kuin Team Leader. Sen sijaan pelkästään esimiehen alaisuudessa toimivien myyjien lukumäärä ei vaikuttanut tehtävän vaativuuteen sen luonteen perusteella.

Kantajan vaatimusta työsopimuslaissa säädetyn tasapuolisen kohtelun vaatimuksen huomioon ottamisesta työehtosopimusta toimen luonteen perusteella tulkittaessa ei ole perustettu mihinkään työehtosopimuksen arviointijärjestelmää täydentävään tosiseikkaan. Team Leaderin alaisten lukumäärä ei voi olla sellainen seikka, koska se otetaan huomioon arvioitaessa tehtävän vaativuutta toimen aseman perusteella. Siinä merkitsevää on, jos esimiehellä on suuri määrä alaisia usealla organisaatiotasolla.

X Oyj:n ja Y Oy:n tehtävistä maksettavan palkan määrä arvioidaan analyyttistä palkkausjärjestelmää hyväksi käyttäen. Palkkausjärjestelmän työehtosopimuksessa sovitut perusteet eivät ole tasapuolisen kohtelun vastaisia eikä järjestelmän noudattaminen itsessään ole tasapuolisen kohtelun vastaista. Tehtävien vaativuutta voidaan arvioida työehtosopimuksen mukaisten tehtävän vaativuuteen todellisuudessa vaikuttavien seikkojen perusteella. Palkkausjärjestelmää noudattamalla tehtävän vaativuusluokitus ja palkan määrä eri tehtävissä voi olla erilainen.

Vaativuuden arvioinnin suorittaminen, X Oyj:n toiminta asiassa

Työehtosopimuksen mukaan tehtävän vaativuuden arviointi suoritetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, kun henkilön tehtävä on muuttunut. Muuttumisella tarkoitetaan tehtävän muuttumista sen arviointiin vaikuttavalla tavalla. Asianmukainen pyyntö tehtävän arvoimiseksi edellyttää tällaista muutostilannetta.

Myyntipisteketjun Team Leaderin tehtävän sisällöstä oli keskusteltu jo vuonna 2018, mutta silloin oli katsottu, että tehtävä ei ollut ollut siten muuttunut, että muutokset olisivat edellyttäneet tehtäväkuvan päivittämistä.

Myyntipisteketjun tiimien myyjähenkilöstön määrä oli kasvanut 45 henkilöllä vuonna 2018. Kesäkuussa 2018 Team Leadereille oli alettu maksaa kuukausittain 500 euron suuruista kannustepalkkiota korvaukseksi nopean kasvuvaiheen aiheuttamasta työkuormasta. Palkkio oli tarkoitettu väliaikaiseksi ja se oli maksettu osana kannustepalkkiota.

Team Leaderin työssä lisääntynyt rekrytointityö ei ollut merkinnyt tehtävän vaativuuden muuttumista. Uusien työntekijöiden rekrytointi oli mainittu jo tuolloisessa tehtäväkuvauksessa.

X Oyj oli päättänyt kannustepalkan maksamisesta kuukausittain sen perusteella, oliko työmäärä kuukauden aikana edelleen lisääntynyt. Koska nopean rekrytoinnin vaihe oli toteutettu lokakuuhun 2018 mennessä, oli kannustepalkkio päätetty poistaa.

Team Leaderin tehtävässä ei ollut tapahtunut muutosta vuonna 2018. Tuolloin olleessa tehtäväkuvauksessa oli todettu, että ”Team Leader vastaa nimettyjen myyntipisteiden konseptin mukaisesta toiminnasta, myynnistä, palvelutasosta, asiakastyytyväisyydestä ja tuloksellisuudesta”.

Kannustepalkkion maksaminen ei siten ollut liittynyt Team Leadereiden tehtävän vaativuuteen eikä se osoittanut tästä kysymyksestä mitään.

Tehtävänkuvausta koskeva asia oli tullut keskusteltavaksi tehtäväalueen uuden luottamusmiehen aloitteesta helmikuussa 2019. Työntekijäpuoli oli tuonut arvioinnin tarpeen perusteena esille vain tiimien kasvaneen henkilömäärän ja kannustepalkkion maksamisen päättymisen. Työnantajapuoli oli katsonut, että nämä seikat eivät olleet yksinään aiheuttaneet tehtävän vaativuuden muuttumista.

Työntekijäpuoli oli tuonut asian uudelleen esille lokakuussa 2019, jolloin myyntipisteketjun uusi johtaja oli luvannut aloittaa uuden tehtävänkuvauksen laatimisen ja vaativuuden arvioinnin. Tarkoituksena oli ollut varmistaa Team Leaderin tehtäväkuvauksen sisältö ja oikea vaativuusluokittelu osana henkilöasiakasliiketoiminnan asiakasrajapinnan esimiestehtäviä. Työnantaja oli laatinut vuoden 2019 marras-joulukuun aikana uuden tehtävänkuvauksen yhteistyössä Team Leadereiden kanssa.

Myyntipisteiden Team Leaderin uuden tehtäväkuvauksen mukaisen tehtävän vaativuus oli arvioitu ja pisteytetty tammikuussa 2020 eli työehtosopimuksen mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa sitä, kun työntekijät olivat nostaneet asian esille.

Arviointiryhmässä oli käsitelty erityisesti Team Leader- tehtävää verrattuna myymäläpäällikön tehtävään. Tehtävän vaativuudesta ei ollut kuitenkaan päästy yhteiseen näkemykseen. Arviointikäsittelyä oli sovittu siirrettäväksi eteenpäin. Työnantaja oli päätynyt arviointiryhmän kokouksessa 20.2.2020 arvioimaan tehtävän palkkaryhmään 7. Kun tehtävä oli arvioitu palkkaryhmään 7, oli samalla sovittu arviointiryhmän työntekijäpuolen kanssa, että uuden palkkaryhmän mukaista korkeampaa palkkaa maksettaisiin tammikuun 2020 alusta alkaen. Toimihenkilöt olivat ensin esittäneet korkeamman palkan maksamista joulukuun 2019 alusta lukien. Vaatimus, jonka mukaan korkeampaa palkkaa olisi maksettava jo lokakuusta 2018 lähtien, oli esitetty vasta arviointiryhmän käsittelyn jälkeen.

Työntekijäpuoli oli esittänyt vahvan näkemyksensä tehtävän vaativuudesta vasta arviointityöryhmän käsittelyn jälkeen. Arviointikäsittelyssä työntekijäpuoli oli tuonut arvioinnin perusteena esille vain näkemyksen siitä, että Team Leader -tehtävä olisi yhtä vaativa kuin myymäläpäällikön tehtävä. Myöskään ennen vaativuuden arviointia, kun tehtäväkuva oli käyty läpi Team Leadereiden kanssa, ei esille ollut tullut väitteitä tehtävän sisältöön liittyen. Vasta tehdyn arvioinnin jälkeen erimielisyyden aiheeksi oli nostettu arviointi koskien toimen luonnetta.

X Oyj ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti tai rikkonut tietensä työehtosopimusta ennen kuin tehtävästä oli laadittu uusi tehtävänkuvaus lokakuussa 2019. Tehtävänkuvaus oli arvioitu tammikuussa 2020. Sitä aikaisemmin pelkästään henkilöstömäärän lisääntyminen ei ollut lisännyt työn ammattitaitovaatimuksia tai tehtävän vaativuutta.

Uusi Team Leaderin tehtävänkuvaus oli arvioitu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla kolmen kuukauden kuluessa. Tehtävä oli arvioitu Team Leadereiden todellisten ja pääasiallisten työtehtävien perusteella. Toimenkuvaus sisälsi tehtävän määrittelyt. Tehtävää arvioitaessa työntekijäpuoli ei ollut vedonnut tehtävän vaativuutta korostavana seikkana tehtävän luonteeseen liittyviin seikkoihin.

Vastaukset yksittäisiin kannevaatimuksiin

Kanteen kohdan 1 vahvistusvaatimus

Kanteessa ei ole esitetty riittäviä perusteita sille, että Team Leaderin tehtävän vaativuus olisi toimen luonteen perusteella työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän vaativuusluokan 1.5 mukainen.

Kanteen kohdan 2 vahvistusvaatimus ja kohdan 5 hyvityssakkovaatimus

Koska Team Leaderin tehtävästä laaditun uuden tehtäväkuvauksen mukaisen tehtävän vaativuus oli arvioitu kolmen kuukauden kuluessa tehtävänkuvauksen laatimisen jälkeen, ei X Oyj ollut menetellyt työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän 1.2 kohdan vastaisesti tai rikkonut tietensä työehtosopimusta. Yhtiön ei voitu myöskään katsoa perustellusti pitäneen tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä.

Kanteen kohtien 3 ja 4 suoritusvaatimukset

Team Leaderin tehtävän vaativuus asettui työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän vaativuusarvioinnin perusteella palkkaryhmään 7 eikä kanteessa väitetyin tavoin palkkaryhmään 8. Kanne oli perusteeton siltä osin kuin kannevaatimukset perustuivat palkkaryhmä 8:n mukaisiin palkkoihin.

Team Leaderin tehtävän vaativuus oli määritelty palkkaryhmän 7 mukaiseksi helmikuussa 2020 ja samalla oli sovittu, että palkkaryhmän 7 mukaista palkkaa maksettaisiin tammikuusta 2020 alkaen. Kanne oli perusteeton siltä osin kuin palkkavaatimukset perustuivat palkkaryhmä 7:n mukaisiin palkkoihin ajalta ennen tammikuuta 2020.

B:lle oli maksettu palkkaryhmien 6 ja 7 välisen erotuksen suuruinen palkka 499,46 euroa tammi- ja helmikuulta 2020 takautuvasti maaliskuussa 2020.

Kanteessa kerrotuille toimihenkilöille oli maksettu Team Leaderin oikean palkkaryhmän mukaan määräytyvä oikean suuruinen palkka. Kannevaatimukset oli hylättävä perusteettomina.

Kanteessa kerrotut palkkaryhmien 8 ja 7 mukaisten kuukausipalkkojen määrät sekä toimihenkilöille kultakin kuukaudelta maksettujen palkkojen määrä olivat oikeat.

Kantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus

Kanne oli hylättävä, samoin kantajan esittämä vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet todistusteemoineen

1. (= V1) Tehtävänkuvaus, Team Leader, myyntipisteet
2. (= V2) Tehtävänkuvaus, myymäläpäällikkö, myymälät
3. A:n sähköposti C:lle 11.10.2018
4. H:n s-posti E:lle ja J:lle 13.2.2019
5. Kuvakaappaus C:n lähettämästä WhatsApp -viestistä 15.3.2021

Vastaajien ja kuultavan kirjalliset todisteet todistusteemoineen

1. (= K1) Toimihenkilön tehtävänkuvaus, Team Leader, myyntipisteet
2. (= K2) Toimihenkilön tehtävänkuvaus, myymäläpäällikkö, myymälät

Kantajan henkilötodistelu todistusteemoineen

1. A, todistelutarkoituksessa
2. B, todistelutarkoituksessa
3. C
4. D, palvelupuodin myymäläpäällikkö

Vastaajien ja kuultavan henkilötodistelu todistusteemoineen

1. E, business director
2. F, kehitysjohtaja
3. G, ketjupäällikkö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kantajan Ammattiliitto Pro ry:n (Pro) ja vastaajan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA) välisen ICT-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen (voimassa 1.11.2017–31.1.2020 ja 29.6.2020–28.2.2022 sekä 7.6.2022–29.2.2024) palkkausjärjestelmän lähtökohtana on toimen vaativuuden oikeudenmukainen ja objektiivinen mittaaminen. Tehtävän vaativuus arvioidaan neliosaisella mittarilla ja näin toimelle saadaan vaativuuspisteet ja sitä kautta palkkaryhmä.

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko Team Leader Myyntipiste -tehtävän (Team Leader) sijoittua vaativuusluokituksen 1. Toimen luonne -mittarin tasolle 1.4 suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja vai tasolle 1.5 suunnittelua, erittelyä ja vaativia ratkaisuja. Jos tehtävän arvioidaan sijoittuvan kantajan vaatimuksen mukaisesti viimeksi mainitulle tasolle, tehtävän palkkaryhmä on 8. Jos taas tehtävän arvioidaan sijoittuvan vastaajapuolen katsomin tavoin ensiksi mainitulle tasolle, tehtävän palkkaryhmä on 7.

Kantaja on vedonnut verrokkitehtävänä myymälän myymäläpäällikön tehtävään, joka on arvioitu X Oyj:ssä muiden mittareiden osalta samoin kuin Team Leader -tehtävä, mutta toimen luonne -mittarin osalta tasolle 1.5. Lisäksi kantaja on vedonnut palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävään. Kyseisen tehtävän vaativuutta ei ole vastaajapuolen mukaan arvioitu erikseen, koska tehtävän sisältö on ollut sama kuin myymälän myymäläpäällikön tehtävässä.

Asiassa on lisäksi kysymys siitä, olisiko palkkausjärjestelmän 1.2 vaativuusluokituksen ylläpito -kohdan mukainen palkkaryhmän tarkistaminen pitänyt tehdä Team Leader -tehtävän osalta viimeistään tammikuussa 2019. Tammikuussa 2020 suoritetun tarkistuksen perusteella X Oyj on siirtänyt 20.2.2020 Team Leader -tehtävän palkkaryhmästä 6 palkkaryhmään 7. Tältä osin arvioitavana on myös Pron vaatimus X Oyj:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisen perusteella. Vielä asiassa on ratkaistavana suoritusvaatimukset.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu kantajan nimeämänä todistelutarkoituksessa Team Leader -tehtävässä työskennelleitä B:tä ja A:ta sekä todistajina X Oyj:n entistä osastopäällikköä C:tä ja palvelupuodin myymäläpäällikköä D:tä. Vastaajien ja kuultavan nimeäminä todistajina on kuultu X Oyj:n Business Director E:tä, kehitysjohtaja F:ää ja ketjupäällikkö G:tä.

B on kertonut työskennelleensä syksystä 2018 alkaen jouluun 2019 asti tavallisessa Team Leader -tehtävässä. Tänä aikana työssä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Team Leaderin alaiset myyntipistemyyjät ovat myyneet pääasiallisesti puhelinliittymiä uusille asiakkaille (numeronsiirrot) ja sen lisäksi muita päätuotteita ovat olleet mobiililaajakaistat, kiinteät laajakaistat ja X Viihde. Muita myyntituotteita ovat olleet lisäpalvelut, kuten tietoturvat ja pilvimuistipalvelut. Lisäksi myyntirepertuaariin on kuulunut koko X:n verkkokaupan valikoima, ja laitteiden myynti on ollut palkkioitu. X:n omia asiakkaita on tullut myyntipisteille paljon ja laajalla asiakirjolla. Heitä on pyritty palvelemaan, esimerkiksi laskuja on tulkittu yhdessä asiakkaan kanssa, ja tarpeen mukaan on ohjattu soittamaan asiakaspalveluun.

Team Leader on ollut myyjien lähiesimies. Hän on hoitanut myyjien HR-asioita (muun ohella kehityskeskustelut), toiminut valmentajana ja valvonut myynnin laatua. Team Leaderin tehtävänä on ollut jälleenmyyjäpalautteiden ja asiakastiedustelujen hoitaminen. Lisäksi tehtävänä on ollut kuukausi- ja vuosi-inventaarion tekeminen esimerkiksi myyjien omien ja esittelypäätelaitteiden sekä X Viihde -boksien osalta. B:llä on ollut tehtävässä alaisia kolmesta 23:een. Myyntipisteellä on ollut kahdesta kolmeen myyjää, ja loput myyjät ovat kiertäneet ympäri Suomea pop up -pisteiden kanssa. Tällaisen kierroksen on organisoinut oma pieni tiimi. Muiden tehtävään sisältyvien töiden johdosta B:llä ei ole riittänyt aikaa myyntityöhön.

B on saanut tehtävään tullessaan syksystä 2018 lähtien 500 euron kannustetta. Hänelle on kerrottu, että keväällä 2018 Team Leader -päivillä oli sovittu sitä maksettavan, kunnes tehtävä on katsottu uudelleen eli tespattu. B ei ole muistanut, keneltä oli tämän kuullut. Kannusteen poisottamisesta ei ole tullut mitään ennakkoilmoitusta. Esimies on soittanut ja kertonut asiasta palkkapäivänä. Puhetta on ollut siitä, että tehtävä halutaan tespattavan uudelleen, sillä vanha tehtävänkuvaus ei ole yhtään vastannut tehtävän todellista sisältöä.

A on kertonut työskennelleensä X Oyj:ssä vuodesta 2010 lukien muun ohella myyjänä ja myymäläpäällikön sijaisena myymälässä ja vuodesta 2014 lukien vuoteen 2022 saakka Myyntipisteen Team Leader -tehtävässä. Tehtävä on ollut alusta alkaen paljon vaativampi kuin myymäläpäällikön tehtävä. Tehtävä on muuttunut entistä vaativammaksi tiimien kasvupaineen aikaan vuonna 2018, sillä alaisia ja työskentelypaikkoja on tullut lisää. Tehtävästä on tullut viimeistään vuonna 2017 sen sisältöinen kuin se on ollut vuonna 2020.

A on kertonut myyntipistemyyjien päätehtävästä ja myyntiartikkeleista vastaavasti kuin B. Lisäksi hän on täsmentänyt, että tehtävä on sisältänyt paljon asiakaspalvelua, sillä myymälät ovat saattaneet olla etäällä myyntipisteestä. Muissa kuin myynnillisissä asiakaspalvelutilanteissa on saattanut tulla kysymyksiä esimerkiksi laitteen toiminnasta tai vikatilanteista. Asiaa on pyritty selvittämään ja usein siinä on onnistuttu, mutta tarvittaessa on tehty soittopyyntö vikapalveluun.

A on kertonut Team Leaderin tehtävistä vastaavasti kuin B. Lisäksi hän on todennut, että Team Leader -tehtävään on kuulunut oman tiimin tuloksesta ja ketjukonseptin mukaisesta tekemisestä vastaaminen. Suurin osa asiakaskyselyistä on tullut Team Leaderin hoidettavaksi, sillä myyjillä on ollut myyntitavoite, jonka täyttymistä reklamaatioiden ja palautteiden käsittely ei ole edistänyt. Myyjien taitotaso ei ole myöskään välttämättä ollut vielä riittävä tällaisten käsittelyyn. A:lla on ollut alaisia keskimäärin 20, enintään 30. Tiimejä hänellä on ollut neljällä eri paikkakunnalla. Muiden tehtävään sisältyvien töiden johdosta A:lla ei ole riittänyt aikaa myyntityöhön.

Team Leader -tehtävään sisältyvän harkinnan osalta A on todennut osittain olevan paikkansapitämätöntä, että tehtävään sisältyvät itsenäiset ratkaisut olisivat koskeneet vain esimiestyötä ja liittymäsopimusten tekemistä ja niitä koskevia reklamaatioita, sillä asiakkaat ovat tulleet asioimaan myyntipisteellä kaikissa asioissa. Laskutusta ja palveluiden toimimattomuutta koskevat reklamaatiot on pitänyt käsitellä myyntipisteellä. Huoltoasioita ei ole pystytty myyntipisteellä ratkaisemaan, mutta asiaa on viety eteenpäin.

Team Leader -tehtävä on myymäläpäällikön tehtävää vaativampi, sillä A:lla on ollut parhaimmillaan yhden päivän aikana myyjiä kahdeksassa eri paikassa (kolme pistettä ja lisäksi liikkuvaa myyntiä kaupoissa ja tapahtumissa). Esimerkiksi on ollut mahdollista, että etäältä on pitänyt välittömästi järjestää uusi myyntipaikka, jos suunniteltu paikka onkin ollut sopimaton.

Team Leaderit ovat pyytäneet tehtävän tespausta vuosina 2017 ja 2018. Ensin ei ole tapahtunut mitään, minkä jälkeen luottamusmies on edistänyt asiaa. Ketjujohto on halunnut lähes kaksinkertaistaa tiimien määrän. Team Leader -päivillä on ilmaistu, että tällainen ei sovi harjoittelijan palkalla, jolloin ketjupäällikkö C on luvannut 500 euron kannusteen, jota maksetaan, kunnes tehtävä tespataan oikeaan palkkaryhmään. Tespauspyyntö on ollut jo sisällä ja asia työn alla, kun kannustetta on luvattu maksaa.

Kirjallisesta todisteesta K3 A on kertonut, että C on pyytänyt häneltä Team Leader -tehtävän sen hetkistä tehtävänkuvausta liittyen tehtävän tespaukseen, ja A on lähettänyt tehtävänkuvauksen C:lle. Työnantajalle ei ole voinut olla epäselvää, että työntekijät halusivat Team Leader -tehtävän tespausta, sillä asiasta oli niin vahvasti puhuttu.

C on kertonut työskennelleensä X-konsernissa vuoteen 2019 asti yhteensä kymmenen vuoden ajan, joista viimeisimpänä hän on vastannut myyntipisteketjusta osastopäällikkönä ja ollut Team Leadereiden esimiesten esimies. Tällöin C:n esimies on ollut E.

Maaliskuussa 2018 E: on ollut yhteydessä C:hen ja kysynyt, pystyttäisiinkö kesän ajaksi nostamaan henkilötyövuosimäärää (htv) 70:llä. C on kertonut Team Leadereiden jo silloisesta tyytymättömyydestä palkkamalliinsa ja todennut, että palkkaa pitäisi nostaa, jos nostetaan näin merkittävästi heidän alaistensa lukumäärää. E:n pyynnöstä C on tehnyt esityksen, että maksetaan 500 euroa per kuukausi per Team Leader, mikä on heti hyväksytty. Korotus on tehty suunnitellun htv-korotuksen ohella Team Leadereiden palkkamalliin tyytymättömyyden johdosta. C on varmistanut E:lta ja hänen kanssaan on yhdessä puhuttu, että kannuste on toistaiseksi voimassa oleva, eikä sitä tulla viemään pois ennen kuin Team Leaderin tehtävä tespataan uudestaan tai palkkamalli muutoin muuttuu. C on todennut E:lle, että hän tulee kertomaan korotuksesta Team Leader -päivillä.

C on kertonut varmistaneensa Whatsappista 3.10.2018 käydyn keskustelun, jossa E: on tiedustellut, miksi Team Leadereille maksetaan edelleen 500 euroa. E: on todennut, että näin sovittiin keväällä, mutta nyt on päätetty, että ei enää makseta. Kyseisen 500 euron maksaminen on päättynyt täysin yllättäen tähän, ja Team Leaderit ovat olleet asiasta todella vihaisia. Syksyllä 2018 Team Leaderit ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä kannusteen pois ottamiseen ja palkkamalliinsa, joka on ollut aika vanha. Aiempi palkkamalli on perustunut myös Team Leaderin omaan myyntiin, mikä on ollut mahdollista, koska alaisia on ollut huomattavasti vähemmän. Alaisten määrän kasvettua oma myynti on käynyt mahdottomaksi. Muutoin Team Leader -tehtävä on pysynyt pääpiirteittäin samana sinä aikana, jonka C on ollut Team Leadereiden esimiehen esimies.

Kirjallisesta todisteesta K3 C on kertonut A:n lähettäneen Team Leaderin tehtävänkuvauksen C:lle hänen pyynnöstään. Team Leaderit ovat pyytäneet jossain vaiheessa vuotta 2018, että heidän tehtävänsä tespattaisiin. C on vienyt asiaa eteenpäin, ja hänen esimiehensä ovat olleet asiasta tietoisia. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut työnantajan puolelta mihinkään.

D on kertonut työskennelleensä noin 14 vuotta X Oyj:ssä, josta 7,5 vuotta myyjänä myymälässä ja viimeiset 2,5 vuotta U-pisteessä (aiemmin palvelupuoti) myymäläpäällikkönä. Kyseinen tehtävä on pysynyt samana hänen siinä työskentelynsä ajan. Myöskään pisteen toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna siihen, kun nimi oli palvelupuoti.

D:n vetämässä U-pisteessä on hänen lisäkseen yhdestä kolmeen työntekijää, mikä on tavallinen henkilöstömäärä U-pisteissä. Toisinaan työvuorossa on vain yksi työntekijä. U-pisteet sijaitsevat U:n yhteydessä. D:n työtehtävistä noin 80 prosenttia on omaa myyntiä. Lisäksi on asiakashankintaa ja yleisiä esimiestehtäviä (toiminnan kehittäminen, lisäkaupan suunnittelu, viikkopalaverit, henkilöstön tiedottaminen, rekrytointi, kouluttaminen, uusien työntekijöiden perehdyttäminen, työvuorosuunnittelu ja jälleenmyyjäpalautteiden käsittely). Myymäläpäällikkö tai hänen tehtäväänsä perehdyttämä myyjä tekee kuukausi- ja vuosi-inventaarion.

U-pisteen myynti painottuu liittymiin. Laitteista on myynnissä 12 puhelinta ja muutama kello. Lisäksi myydään verkkokaupan valikoimaa. Myymälässä on huomattavasti enemmän tuotteita ja esimerkiksi kalliimpia puhelimia myynnissä kuin U-pisteessä. U-pisteen muut kuin myynnilliset asiakaspalvelutilanteet koskevat tyypillisesti laitteiden käyttöä ja laskutusta. Asiat pyritään ratkomaan, mutta tarvittaessa ohjataan edelleen esimerkiksi vikapuolelle, myymälään tai puhelinpalveluun. Näin toimitaan myös reklamaatioiden osalta. U-pisteessä ei huolleta laitteita, mutta laitteita voidaan lähettää huoltoon. Määrä on kuitenkin vähäinen, sillä tilalle ei ole antaa vaihtolaitteita. U-pisteellä ei ole kassaa, vaan käytössä ovat maksupäätteet.

E on kertonut työskennelleensä 25,5 vuotta X Oyj:n palveluksessa, joista viimeiset 3,5 vuotta liiketoimintajohtajana ja vuoden 2017 lopulta syksyyn 2020 kuluttajamyyntioperaatioiden myyntijohtajana. Tuona aikana E:n johdossa myyntipisteketjun toimintaa on kehitetty monella tavalla ja se on myös kasvanut merkittävästi esimerkiksi henkilöstömäärän osalta. Tällöin myyntijohtajana myyntipisteketjusta vastannut C on ollut hänen suorassa alaisuudessaan. E on kertonut tuntevansa hyvin myyntipiste- ja myymäläkanavat. Palvelupuodeista hänellä ei ole ollut suoranaista vastuuta, mutta hän tuntee niitä jossain määrin.

Myyntipisteketjun ensimmäiset myyntipisteet on perustettu noin vuonna 2010. Myyntipisteitä on ollut kauppakeskuksissa ja tapahtumissa. Myyntipisteiden toiminta on keskittynyt vahvasti numeronsiirtomyyntiin ja sitä on ollut valtaosa, minkä ohella on myyty kiinteitä ja mobiililaajakaistaliittymiä sekä muita palvelutuotteita. Muiden kuin myynnillisten asiakaspalvelutilanteiden, kuten neuvonnan, laskutuksen ja vikatilanteiden, osalta ohjeistus on ollut ohjata lähimpään myymälään tai soittamaan asiakaspalveluun, jotta on ollut mahdollista keskittyä numeronsiirtomyyntiin.

Myymälän ja myyntipisteen toiminnassa on samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Myymälässä on tarjottu kaikkea kuluttaja-asiakkaiden asiakaspalvelua, minkä lisäksi siellä on yritysmyyntiä mukaan lukien yritystuotteet. Myymälässä on iso varasto laitteita ja tarvikkeita inventaaritason ollessa useita kymmeniä tuhansia euroja. Myymälässä on myös oma guru -palvelu, jossa esimerkiksi siirretään tietoja puhelimesta toiseen ja asennetaan panssarilaseja.

Myymälän myymäläpäällikön ja myyntipisteen team leader -tehtävässä on niin ikään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Myymäläpäällikön vastuulla on enemmän järjestelmiä ja laajempi tuotevalikoima. Lisäksi hänen vastuullaan on yrityspuoli, oma guru -palvelu, asiakaspalvelun hallitseminen, henkilöstön kouluttaminen laajempaan tuotevalikoimaan ja inventointi. Siten myymäläpäällikön tehtävänkuva on selkeästi laajempi kuin team leaderin, jonka ensisijainen vastuu on varmistaa, että rekrytoidaan hyviä myyjiä, jotka oppivat numeronsiirron myymisen, osaavat tilausjärjestelmät ja tuotteisiin liittyvät erottautumistekijät. Palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävä taas on lähempänä myymälän myymäläpäällikön tehtävää. Tehtävät sinänsä ovat samat, vaikka palvelupuoti on pienempi ja varaston arvo vähäisempi kuin myymälässä.

Myyntikanavien kannusteet on tarkastettu kuukausittain ketjun vetäjän ehdotuksen pohjalta. Maalis- tai huhtikuussa 2018 E on tehnyt nopeasti ja viime tingassa ennen kesää päätöksen, että tarvitaan lisää myyntivoimaa ja siten rekrytoidaan nopeasti kahden, kolmen kuukauden aikana myyntipisteille 45 henkilöä eli noin kaksinkertaistetaan ketjun koko. Tästä kovasta rekrytointia koskevasta työpaineesta johtuen Team Leadereille on päätetty maksaa määräaikainen 500 euron lisäkorvaus. Tästäkin kannusteesta on käyty keskustelu ja päätetty kuukausittain. Syys-lokakuussa on todettu, että kesälomat ja rekrytointivaihe ovat takana ja työ on siten tehty, joten 500 euron maksaminen on lopetettu. Työn vaativuus ei ole rekrytointien myötä noussut, eikä lisäkorvaus ole liittynyt työn vaativuuteen.

Lisäkorvauksen poistamisesta on aiheutunut kiistaa, ja vuoden 2018 loppupuolella E on keskustellut ketjun vetäjän C:n kanssa, voisiko tehtävän tespata ja näin saada korvausta silloista tespaluokkaa ylemmäksi. E on pyytänyt C:tä katsomaan HR-osaston kanssa, onko tespaukselle edellytyksiä vai ei. Lopputulema on ollut, että ei ole tullut ajatusta, minkä takia tehtävä olisi pitänyt tespauttaa. Jotain keskustelua on ollut siitä, että näin pitäisi tehdä työmäärän kasvun takia, mutta on päätetty, että tämä ei ole tespautuksen edellytys. Team Leadereille maksettuun 500 euron lisäkorvaukseen ei ole liittynyt E:n tekemänä lupausta tehtävän tespaamisesta.

E on kertonut, että palaverissa 19.2.2019 (K4) tai sen jälkeen on keskusteltu luottamusmiehen kanssa Team Leader -tehtävän tespaamisen syistä ja siitä, onko työn vaativuus muuttunut vai ei. Perusteina tespaamiselle työntekijäpuoli on esittänyt työmäärän, tiimien koon kasvamisen ja sen, että on ollut rekrytointitekemistä. Tähän on todettu, että tespaamiselle ei ole ollut edellytyksiä, sillä työn vaativuus ei ole muuttunut.

F on kertonut työskennelleensä X Oyj:ssä vuodesta 1994 ja vetäneensä toukokuusta 2019 lukien muutaman vuoden ajan myyntipisteketjua. Hän on kertonut tuntevansa hyvin myymälät ja myyntipisteketjutoiminnan sekä Team Leaderin tehtävät ja palkkauksen. Team Leaderit ovat olleet aluemyyntipäällikön alaisia, jotka puolestaan ovat olleet F:n alaisia.

F on kertonut myyntipisteiden ja myymälöiden olevan kaksi ihan eri asiaa. Myyntipisteet on luotu aikoinaan liittymän myymiseen toisen operaattorin asiakkaalle. Myyntipisteet on perustettu kauppakeskuksiin vakituisille paikoille yleensä vuodeksi ja lisäksi on ollut tilapäisiä myyntipisteitä esimerkiksi kaupoissa ja tapahtumissa. Myyntipisteillä on saanut myydä puhelinliittymien lisäksi esimerkiksi mobiililiittymiä, X Viihde -televisiopalveluita ja lisäarvopalveluita, jos osaaminen on ollut kunnossa. Monimutkaisimmat tilaukset on kuitenkin ohjattu myymälään tai puhelinasiakaspalveluun. Liittymien irtisanominen on ollut kiellettyä, ja vain itse tekemiään kauppoja on saanut purkaa. Myyntipisteellä on saattanut olla tarjolla joitain lähimmästä myymälästä lainattuja laitteita, jotka on palautettu myymälään, jos ne eivät ole menneet kaupaksi, ja lisäksi X Viihde -bokseja. Liikkuvassa myyntipistetyössä ei ole ollut laitteita. Team Leader -tiimillä on ollut lähinnä omakäyttövarasto, ja sen arvo on ollut noin 10.000 euroa. Muiden kuin myynnillisten asiakaspalvelutilanteiden osalta ohjeistus on ollut ohjata asiakas esimerkiksi lähimpään myymälään tai soittamaan asiakaspalveluun. Myyntipistemyyjän tespaluokitus on ollut 2, ja näin on ilmeisesti edelleen.

Team Leaderin koko ajan on pitänyt mennä myyntiin (uusasiakashankinta ja ylösmyynti olemassa oleville asiakkaille), myyjien valmennukseen sopivan pysäyttävään myyntiin ja normaaliin esimiestyöhön (esimerkiksi kehityskeskustelut, reklamaatiot 500 euron valtuuden puitteissa). Team Leaderit eivät ole organisoineet tilapäisten myyntipisteiden paikkoja.

Myymälässä myynti on isossa roolissa, mutta asiakkaista noin 65 prosenttia menee myymälään muussa kuin ostotarkoituksessa. Myymäläpäällikkö vastaa myynnin lisäksi omasta ja myymälähenkilöstön kyvystä tuottaa myös muissa kuin myyntiasioissa saman tasoista asiakaspalvelua kuin puhelinasiakaspalvelussa (esimerkiksi reklamaatiot laajasti, laskutusasiat (neuvonta, hyvitykset tuleviin laskuihin ja maksusopimukset), toimitusneuvonta ja huoltoasiat. Häiriöitä koskevat asiat ohjataan myymälässäkin pääosin vikakorjausprosessiin. Myymälöissä on laaja valikoima muun ohella päätelaitteita, pienelektroniikkaa, varusteita, kiinteän verkon tuotteita, modeemeita, X Viihde -palveluita ja palveluiden esittelypisteitä. Myymälän varastoarvo on 100.000–500.000 euroa. Myymälän myyjän tespaluokitus on 4. Myymäläpäällikön lyhytaikainen sijaisuus on päivittäisen operatiivisen johtamisen varmistamista, eikä se kata kaikkia myymäläpäällikön tehtäviä.

Edellä mainituista tehtävistä johtuen myymäläpäällikön tehtävässä on paljon laajemmin harkintatilanteita ja rajapintoja kuin Team Leader -tehtävässä ja myös hallittavia tiedostoja, kuten esimerkiksi sisäiset ohjeistukset ja sopimusehdot, on enemmän kuin Team Leader -tehtävässä. Perinteisesti on katsottu, että alaisten tehdessä samaa työtä alaisten määrällä ei ole vaikutusta tehtävän vaativuuteen. Team Leaderin ja myymälän myyntipäällikön työssä tarvitaan kummassakin myyntiosaamista ja valmennusosaamista. Myyntipistemyyjissä oli iso vaihtuvuus. Ammatillisessa ja taloudellisessa vastuussa on erittäin suuri ero näiden kahden roolin välillä ottaen huomioon varastoarvojen ero ja velvollisuus huolehtia varaston ajantasaisuudesta sekä myymälöissä varkauksien estämistä koskeva työ. Myymäläpäälliköllä on astetta laajempi vastuu suunnittelu- ja kehitystavoitteiden osalta. Team Leader -tehtävän ja myymäläpäällikön tehtävän tulee olla palkkausjärjestelmässä ehdottomasti eri tasoilla, sillä myymäläpäällikön johtamisalue ja asiakastarpeiden palvelukyvykkyys on moniulotteisempi ja taloudellinen vastuu on varaston koosta johtuen laajempi. Tehtävän laajuus näkyy vaativuusarvioinnissa siinä, miten paljon erilaisia asioita tehtävään kuuluu.

F on ollut tekemässä Team Leaderin tehtävänkuvausta ja sen pohjalta pisteytystä. Lokakuussa 2019 Team Leadereiden esimiespäivillä Team Leaderit esittivät, että heidän tehtävänsä pitäisi tespata. F ei ole tunnistanut, että hänen johtoaikanaan toukokuusta 2019 alkaen tehtävä olisi muuttunut, mikä on ollut tespauksen edellytys. Koska tehtävä on kuitenkin tespattu edellisen kerran noin vuonna 2014, hänestä paras esimiesratkaisu on ollut katsoa HR:n kanssa, tespataanko tehtävä. Tehtävän vaativuusarvioinnista ja pisteytyksestä ei ole päästy tammi-helmikuussa 2020 yhteisymmärrykseen.

G on kertonut työskennelleensä yhteensä noin 30 vuotta X Oyj:n palveluksessa, vuosina 2015–2020 aluemyyntipäällikkönä myymäläketjussa ja syksystä 2021 alkaen kevääseen 2024 asti ketjupäällikkönä U:hun perustetussa myymäläketjussa (U-piste, entinen palvelupuoti). Hän on kertonut tuntevansa hyvin palvelupuotien, myymälöiden ja myyntipisteiden toiminnan. Hän on ollut mukana myymälöiden ja palvelupuotien tehtävien vaativuuden arviointityössä.

Palvelupuoteja on perustettu 26, ja ne ovat samanlaisia kuin myymälät, mutta pienemmässä koossa. Palvelupuodissa hoidetaan kaikki kuluttaja- ja yritysasiakkaiden asiat vastaavaan tapaan kuin myymälässä (esimerkiksi laskutus, liittymäasiat, vikatilanteet, päätelaitteiden myynti, huolto ja asiantuntijatyöt).

Myyntipiste on liikuteltava tiski, jolla myydään liittymää. Jos tulee muuta asiaa kuin liittymään liittyvää, sitä ei myyntipisteellä hoideta. Myyntipisteellä hankitaan kaikki asiakkaat, kun taas palvelupuotiin ja myymälään asiakkaat tulevat hoitamaan asioita, joskin myös niissä tehdään asiakashankintaa ja myyntiä. Ero myyntipisteen ja palvelupuodin välillä on todella iso. Palvelupuodissa ja myymälässä on samat tuotteet myynnissä. Varastojen koko riippuu palvelupuodin ja myymälän koosta. Myymäläpäällikön ja palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävien vaativuudessa ei ole eroa, koska he tekevät samaa työtä.

Team leader ja palvelupuodin myymäläpäällikkö ovat kumpikin esihenkilöitä, mutta hoidettava palvelukokonaisuus on erilainen. Myyntipisteellä myydään vain muutamaa liittymätuotetta. Palvelupuodin myymäläpäälliköllä on vastuu verrattain isosta varastosta ja sen ajantasaisuudesta sekä kassavastuu ja vastuu siitä, että henkilöstö hallitsee laajan palvelukokonaisuuden. Palvelupuodin myymäläpäällikkön tekemän myynnin määrä vaihtelee suuresti: osa myy todella paljon, osa ei ollenkaan.

Itsenäisessä harkinnan ja päätöksenteon tasossa on iso ero palvelupuodin myymäläpäällikön ja team leader -tehtävän välillä. Esimerkiksi kummatkin hoitavat reklamaatioita, mutta Team Leader vain myymiensä liittymien osalta, jolloin laskutusta, jota olisi pitänyt tulla, ei tulekaan. Palvelupuodin myymäläpäällikkö taas voi käsitellä kalliin, 2.000 euron arvoisen puhelimen reklamaation, jolloin tappiota tulee välittömästi. Palvelupuodin myymäläpäälliköt hoitavat myös laskutuksen tai huollon reklamaatioita. Näin ollen reklamaatioiden käsittelyssä palvelupuodin myymäläpäällikkö joutuu tekemään vaativampia päätöksiä. Team Leaderin tehtävässä toimen luonteen vaativuus 1.4 on liian korkea ja sen pitäisi olla 1.3.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Team Leader -tehtävän sijoittuminen toimen luonne -mittarilla

Työtuomioistuin toteaa, että palkkausjärjestelmän vaativuusluokituksen toimen luonne -mittarin tasojen 1.4 ja 1.5 kriteerit ovat yleisluontoiset ja tulkinnanvaraiset. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä sopimusosapuolet ovat kriteereillä tarkoittaneet. Vaativuusluokituksen mukaan toimen luonne on tasolla 1.4 silloin kun tehtävä sisältää suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja. Perusteina tasolle ovat useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus sekä se, että tehtävässä tehdään itsenäisiä ratkaisuja. Taso 1.5 edellyttää suunnittelua, erittelyä ja vaativia ratkaisuja. Tällä tasolla tehdään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja usealta taholta saadun palautteen perusteella. Perusteena sovellukselle ovat laajat tiedot ja ennakkotapaukset. Tasolla on ammatillinen tai taloudellinen vastuu ratkaisuista. Luokitusohjeen mukaan toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta. Työtuomioistuin toteaa, että arvioinnissa on otettava huomioon myös se, että eri tehtävät sijoittuvat vaativuusluokitukseen toisiinsa nähden oikeudenmukaisesti.

Kantaja on vedonnut siihen, että Team Leader -tehtävän vastuullisuus ja vaativuus on kasvanut alkuperäisestä huomattavasti myyntipistemyynnin suuresta kasvusta johtuneiden lisävastuiden johdosta. Team Leadereille on tullut vastuu myyntipisteen kaupallisesta tuloksesta, varastoinnista, myyjien työpuhelimien ja -koneiden sekä myyntivaraston tuotteiden inventoinnista, reklamaatioista, rekrytoinneista, yleisestä lähiesimiestyöstä ja tapahtumatoiminnan organisoinnista. Työtuomioistuin arvioi Team Leaderin toimen luonnetta näiden kantajan vetoamien vastuiden osalta ja vertaa niitä kantajan nimeämiin verrokkitehtäviin, jotka ovat edellä todetusti myymälän ja palvelupuodin myymäläpäälliköiden tehtävät.

Työtuomioistuin toteaa asiassa selvitetyn henkilötodistelun ja kirjallisen todistelun perusteella luotettavasti seuraavaa Team Leader -tehtävän sekä palvelupuodin ja myymälän myymäläpäällikön tehtävien taloudellisesta vastuusta.

Team Leader ja myymäläpäälliköt vastaavat toimipisteidensä taloudellisesta tuloksesta. Myyntipisteessä myynnin pääpaino on uusien asiakkaiden liittymissä (numeronsiirtomyynti) ja päätuotteita ovat myös laajakaistat ja X Viihde -paketti. Lisäksi myyntipisteillä myydään kaikkia muita X:n tuotteita ja palveluita pois lukien jotkin monimutkaisimmat tuotteet. Palvelupuodissa (nykyään U-piste) myynti painottuu niin ikään liittymiin. Lisäksi myynnissä on koko X:n valikoima palveluita ja tuotteita vastaavaan tapaan kuin myymälässä.

Myymälässä myynti on tärkeää, mutta iso osa asiakkaista asioi myymälässä muussa kuin ostotarkoituksessa. Myyntipisteellä asiakkaat asioivat kaikissa asioissa ja heitä pyritään niissä auttamaan. Yhtiön ohjeistus on kuitenkin ollut, että muissa kuin myynnillisissä asiakaspalvelutilanteissa, kuten neuvonnassa, laskutuksessa ja vikatilanteissa, asiakas ohjataan lähimpään myymälään tai soittamaan asiakaspalveluun, jotta on ollut mahdollista keskittyä numeronsiirtomyyntiin. Palvelupuodissa on ainakin joissain tapauksissa toimittu asiakkaiden edelleen ohjauksen osalta vastaavasti kuin myyntipisteellä, vaikka sinänsä on työnantajapuolen todistajien kertomana selvitetty tarkoituksena olleen, että palvelupuodit vastaavat palveluiltaan myymälöitä. Edelleen myymälöissä on kuitenkin myös sellaisia palveluita, joita ei ole selvitetty olevan palvelupuodeissa (oma guru ja palveluiden esittelypisteet). Myyntipisteillä palvellaan vain yksityisasiakkaita, kun taas palvelupuodeissa ja myymälöissä palvellaan lisäksi yritysasiakkaita.

Myyntipisteen varasto on pieni, arvoltaan noin 10.000 euroa, ja se koostuu lähinnä työntekijöiden työssään käyttämistä laitteista sekä joistakin myyntikappaleista. Palvelupuodin varaston koko vaihtelee palvelupuodeittain, ja se on jossain määrin isompi kuin myyntipisteellä. Myymälöiden varastot ovat isoimmat, ja niiden arvo on 100.000–500.000 euroa. Team Leader ja myymäläpäälliköt vastaavat varastojen kuukausi- ja vuosi-inventoinnista.

Team Leaderit voivat käsitellä reklamaatioita 500 euron valtuuden puitteissa. Palvelupuodin myymäläpäällikkö voi käsitellä esimerkiksi 2.000 euron arvoisen puhelimen reklamaation. Myymälän myymäläpäälliköllä on laaja valtuus käsitellä reklamaatioita. Team Leader ja myymäläpäälliköt käsittelevät vetämänsä toimipisteen myyjiä koskevat jälleenmyyjäpalautteet.

Työtuomioistuin katsoo palvelupuotien ja myymälöiden myyntipisteitä laajemman myytävien palveluiden ja tuotteiden kirjon, ja myös yritysasiakkaiden palvelun, vaikuttavan siihen, että myymäläpäällikön näistä johtuvat harkintatilanteet ovat moninaisempia kuin Team Leaderin. Myymäläpäälliköillä on reklamaatioiden käsittelyvaltuuksien samoin kuin varastojen hallinnan ja inventointivastuun osalta vaativampia itsenäisen harkinnan tilanteita kuin Team Leaderilla, jolla vastuut rajoittuvat pienempiin euromääriin. Kaikissa näissä tilanteissa myymälän myymälänpäällikön itsenäistä harkintaa vaativat tilanteet ovat laajimmat, palvelupuodin myymäläpäällikön harkintatilanteet tätä rajoitetummat ja myyntipisteen Team Leaderin edelleen vähäisemmät.

Edelleen henkilötodistelun ja kirjallisen todistelun perusteella asiassa on selvitetty luotettavasti seuraavaa Team Leader -tehtävän sekä palvelupuodin ja myymälän myymäläpäällikön tehtävien esihenkilövastuusta.

Myyntipisteen Team Leader johtaa noin 10–25 myyjää, joista osa työskentelee kiinteillä ja osa liikkuvilla myyntipisteillä. Myyjiä voi olla yhtä aikaa työssä usealla eri paikkakunnalla, ja Team Leaderin tulee kyetä johtamaan ja organisoimaan heidän työtään etänä. Myyntipisteen myyjän tespaluokitus on 2. Asiassa on jäänyt selvittämättä, että Team Leaderin töihin kuuluisi tapahtumatoiminnan organisointi. Team Leaderin työaika ei riitä myyntityöhön. Palvelupuodin myymäläpäällikkö johtaa keskimäärin noin kahden myyjän työtä. Palvelupuodin myyjän tespaluokituksesta ei ole saatu selvitystä. Vastaajapuoli on kuitenkin vastauksen perusteissa todennut palvelupuodin myyjän tespaluokituksen olevan 4, mitä kantaja ei ole kiistänyt. Myymälän myymäläpäällikön johtaa noin 2–10 myyjän työtä. Myymälän myyjien tespaluokitus on 4. Myymäläpäälliköiden myyntityöhön käyttämä aika vaihtelee laajasti. Osa myymäläpäälliköistä ei tee juuri lainkaan myyntityötä, kun taas osalla myyntityön osuus voi olla esimerkiksi neljä viidesosaa työajasta. Team Leader ja myymäläpäälliköt rekrytoivat alaisensa.

Vastaajapuoli on katsonut, että alaisten lukumäärä ei nosta toimen luonne -mittarilla tehtävän vaativuutta, sillä tämä seikka otetaan huomioon arvioitaessa tehtävän vaativuutta toimen aseman perusteella. Kantaja ei ole tätä kiistänyt. Työtuomioistuimella ei ole perusteita arvioida alaisten määrän suoraa vaikutusta toisin kuin miten vastaajapuoli on sitä luonnehtinut. Työtuomioistuin toteaa kuitenkin, että alaisten isompi määrä johtaa useammin ja moninaisempiin eteen tuleviin itsenäistä harkintaa vaativiin tilanteisiin niin esimerkiksi rekrytointien, perehdyttämisen, koulutuksen kuin päivittäisen työn johtamisen osalta. Näin ollen Team Leaderin tehtävässä, jossa alaisia on ollut selkeästi enemmän kuin myymäläpäällikön tehtävässä, tällaisia itsenäisiä harkintatilanteita on laajemmin kuin myymäläpäällikön tehtävässä. Team Leaderin tehtävän harkintatilanteita vaativoittaa myös se, että osa hänen johtamastaan myyntityöstä tapahtuu liikkuvilla myyntipisteillä vaihtelevissa olosuhteissa. Lisäksi vaativoittavana tekijänä on otettava huomioon se, että harkintaa vaativat asiakaspalvelutilanteet tulevat usein Team Leaderin käsiteltäviksi, sillä hänen johtamiensa myyjien taitotaso ei välttämättä riitä niiden käsittelyyn ja myös, koska niiden käsittely ei edistäjä myyjien myyntitavoitteiden täyttymistä.

Työtuomioistuin katsoo harkintatilanteiden painottuvan eri tavoin myyntipisteen Team Leaderin ja palvelupuodin sekä myymälän myymäläpäällikön tehtävässä. Team Leaderin -tehtävässä, jossa myyntityöhön ei jää lainkaan aikaa, harkintatilanteet keskittyvät alaisten työn johtamiseen ja organisointiin sekä sen mahdollistamiseen, että he pystyvät tekemään myyntityötään tuloksellisesti. Myymäläpäällikön työssä, jossa on mahdollista keskittyä myös myyntityöhön, harkintatilanteet johtuvat enemmän laajan tuote- ja palveluvalikoiman hallinnasta niin taloudellisilta osin kuin siltä osin, että alaiset sen hallitsevat. Kaikissa näissä tehtävissä täyttyy toimen luonne -mittarin kohdan 1.5 kriteeri ammatillisesta ja taloudellisesta vastuusta ratkaisuista. Kokonaisuutena asiaa arvioiden työtuomioistuin katsoo, että Team Leader -tehtävä rinnastuu harkintatilanteiden vaativuuden osalta palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävään. Kun palkkausjärjestelmää on tulkittu siten, että palvelupuodin myymäläpäällikön tehtävä on vaativuusluokituksen toimen luonne -mittarin tasolla 1.5, tulee myös Team Leader -tehtävän olla tasolla 1.5. Tätä koskeva vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Palkkaryhmän tarkistaminen

Palkkausjärjestelmän 1.2 vaativuusluokituksen ylläpito -kohdan mukaan henkilön tehtävien muuttuessa tarkistetaan palkkaryhmä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Asiassa on selvitetty (E), että ensimmäiset myyntipisteet on perustettu noin vuonna 2010. Team Leader -tehtävä on tarkastettu (tespattu) edellisen kerran noin vuonna 2014 (F) ennen tammikuussa 2020 suoritettua tarkastusta. Team Leadereiden aiempi palkkamalli on perustunut myös Team Leaderin omaan myyntiin, mikä ei ole ollut enää mahdollista Team Leadereiden alaisten määrän kasvettua (C). Team Leaderit ovat olleet tyytymättömiä palkkamalliinsa (A ja C), mikä on ilmaistu työnantajan edustajille C:lle ja edelleen E:lle keväällä 2018 siinä yhteydessä, kun Team Leadereille on annettu tehtäväksi kasvattaa myyntipisteiden myyjien määrää voimakkaasti kesällä 2018. Edelleen asiassa on selvitetty (A ja C), että Team Leaderit ovat pyytäneet vuoden 2018 aikana tespausta. Kirjallisena todisteena K3 olevan A:n C:lle 11.10.2018 lähettämän Tespa-otsikoidun sähköpostin perusteella, jonka liitteenä on ollut Team Leaderin tehtävänkuvaus, on selvitetty, että Team Leader -tehtävän tespaus on ollut tuolloin yhtiössä keskustelussa. Myös E on kertonut tespauksesta keskustellun vuoden 2018 loppupuolella, mutta tuolloin lopputulemana on ollut, ettei ole tullut ajatusta, minkä takia tehtävä olisi pitänyt tespauttaa.

Työtuomioistuin katsoo edellä kerrotun osoittavan, että Team Leaderit ovat viimeistään lokakuussa 2018 pyytäneet tehtävänsä tespausta. Asiassa on riidatonta, että Team Leader -tehtävä on siirretty 20.2.2020 palkkaryhmästä 6 palkkaryhmään 7 tammikuussa 2020 suoritetun arvioinnin perusteella. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että tehtävä olisi muuttunut lokakuun 2018 ja tammikuun 2020 välillä. Palkkaryhmän korottamiseen johtaneet muutokset ovat siten tapahtuneet ennen mainittua ajanjaksoa. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että palkkausjärjestelmän 1.2 vaativuusluokituksen ylläpito -kohdan mukainen Team Leader -tehtävän palkkaryhmän tarkistaminen olisi tullut tehdä viimeistään tammikuussa 2019, ja tätä koskeva vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Hyvityssakko

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että Team Leader -tehtävän palkkaryhmän tarkistaminen olisi tullut tehdä palkkausjärjestelmän 1.2 vaativuusluokituksen ylläpito -kohdan mukaisesti viimeistään tammikuussa 2019 Team Leadereiden viimeistään lokakuussa 2018 esittämän pyynnön perusteella. X Oyj on tehnyt tarkistuksen vasta tammikuussa 2020, ja tehtävän palkkaryhmä on tarkistuksen johdosta noussut. Edelleen työtuomioistuin on todennut edellä, että muutokset tehtävässä ovat tapahtuneet lokakuuta 2018 edeltävänä aikana, ja että tehtävä on edeltävän kerran tarkastettu noin vuonna 2014

Työtuomioistuin toteaa, että Team Leadereiden palkkaryhmän tarkistamista koskevat pyynnöt ovat olleet työnantajan tiedossa. Tehtävän edeltävästä tarkastamista on kulunut verrattain pitkä aika, joten X Oyj:n on ollut mahdollista hahmottaa uudelleentarkistamisen tarve. Kun tehtävää ja palkkaryhmää ei ole tästä huolimatta tarkistettu, työtuomioistuin katsoo, että X Oyj on tieten rikkonut työehtosopimusta ja on siten tuomittava hyvityssakkoon. Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Suoritusvaatimukset

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että myyntipisteen Team Leader -tehtävä asettuu palkkausjärjestelmän vaativuusluokituksen toimen luonne -mittarin tasolle 1.5. Näin ollen on hyväksyttävä A:ta koskevat suoritusvaatimukset ja B:tä koskevat ensisijaiset suoritusvaatimukset. Suoritusvaatimusten euromäärät ovat olleet riidattomat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Palvelualojen työnantajat PALTA ry, X Oyj ja Y Oy ovat asian hävitessään velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään muutoin myönnetty, mutta vastaajapuoli on paljoksunut todistaja D:n todistajanpalkkiota 300 euron ylittäviltä osin. Todistajanpalkkion kokonaismäärä on ollut 1289,92 euroa ja se on koostunut seuraavista eristä: matkakulut 687,42 euroa, majoitus 169 euroa, ansionmenetys kahdelta päivältä 382,50 euroa ja päiväraha 51 euroa. Vastaajat ja kuultava ovat todenneet työtuomioistuimelle ja vastapuolelle 10.6.2024 toimittamassaan lausumassa asiassa jääneen epäselväksi, mistä syystä kantaja on kuullut todistajaa Oulusta saakka, vaikka samasta yleisestä työn sisältöä koskevasta todistusteemasta olisi ollut mahdollista kuulla todistajaa myös työtuomioistuimen läheisyydestä. Kantaja ei ole lausunut asiasta.

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan asianosaisella on oikeus esittää haluamansa näyttö asian tutkivalle tuomioistuimelle. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 65 §:n mukaan todistajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asian häviävän osapuolen korvattavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen on oltava tarpeellisista toimenpiteistä johtuvia ja kohtuullisia. Vastapuolelle voi tulla oikeudenkäyntikuluina korvattavaksi tarpeellisesta todistelusta vain määrältään kohtuullinen todistelukustannus. Se, että asian voittava osapuoli hyväksyy nimeämänsä todistajan tai asiantuntijan palkkiovaatimuksen ja hänet velvoitetaan tämä myöntämänsä korvaus maksamaan ei ole peruste velvoittaa hävinnyttä osapuolta korvaamaan kustannusta oikeudenkäyntikuluna, mikäli myönnetty määrä ei ole ollut määrältään kohtuullinen. (HE 107/1998, s. 16 ja Oikeudenkäyntikulut, Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2011, s. 37).

Työtuomioistuin katsoo, että todistaja D:n todistajanpalkkio on ollut selkeästi eritelty ja erät, joista se koostuu, ovat olleet perusteltuja ja kohtuullisia. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry, X Oyj ja Y Oy on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan myös kyseinen todistajanpalkkio kokonaisuudessaan Ammattiliitto Pro ry:lle.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että ICT-alan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen sisältyvää ICT-alan palkkausjärjestelmää toimihenkilöille on tulkittava siten, että X Oyj:n ja Y Oy:n Team Leader Myyntipiste-tehtävä sijoittuu vaativuusluokituksen kohdan 1. Toimen luonne kohtaan 1.5 (suunnittelua, erittelyä ja vaativia ratkaisuja) kohdan 1.4 (suunnittelua, harkintaa ja ratkaisuja) asemasta.

Työtuomioistuin vahvistaa, että ICT-alan palkkausjärjestelmän mukainen vaativuusluokituksen ylläpito -kohdan mukainen tarkastus tehtävien muuttuessa olisi tullut tehdä Team Leader Myyntipiste -tehtävän osalta viimeistään tammikuussa 2019.

Työtuomioistuin velvoittaa X Oyj:n yhteisvastuullisesti Y Oy:n kanssa suorittamaan A:lle maksamatta jääneet palkat 1.2.2019–31.8.2022 väliseltä ajalta seuraavasti:

- Vuoden 2019 osalta 3.702 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2020 lukien,
- vuoden 2020 osalta 4.057 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2021 lukien,
- vuoden 2021 osalta 4.141 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2022 lukien ja
- vuoden 2022 osalta 2.799 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2023 lukien.

Työtuomioistuin velvoittaa X Oyj:n suorittamaan B:lle maksamatta jätetyt palkkaerät 1.2.2019–8.5.2023 väliseltä ajalta seuraavasti:

- Vuoden 2019 osalta 6.564 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2020 lukien,
- vuoden 2020 osalta 4.180 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2021 lukien,
- vuoden 2021 osalta 4.379 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2022 lukien,
- vuoden 2022 osalta 4.453 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.1.2023 lukien,
- tammikuun 2023 osalta 373 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.1.2023 lukien,
- helmikuun 2023 osalta 373 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.2.2023 lukien,
- maaliskuun 2023 osalta 373 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.3.2023 lukien,
- huhtikuun 2023 osalta 373 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.4.2023 lukien ja
- toukokuun 2023 osalta 108,23 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 16.5.2023 lukien.

Lausunnon antaminen Ammattiliitto Pro ry:n toissijaisesta suoritusvaatimuksesta koskien B:n saatavia raukeaa.

Työtuomioistuin velvoittaa X Oyj:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 3.000 euroa.

Työtuomioistuin velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, X Oyj:n ja Y Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 14.319,92 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Mika Lallo, Juha Teerimäki, Satu Tähkäpää ja Rami Lindström jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.