TT 2024:34

Ammattiosasto oli järjestänyt kaksi laitonta lakkoa, joista ensimmäisen lakko oli järjestetty vastalauseena sille, että työnantaja oli tarjonnut työntekijöille mahdollisuutta vuoronvaihtojärjestelyihin samaan aikaan, kun työpaikalla oli ollut ylityökielto osana laillista poliittista työtaistelua. Tämän työtaistelun katsottiin kohdistuvan työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Toisen lakon syynä oli ollut työnantajan päätös teettää työntekijöille kuuluvia tehtäviä toimihenkilöillä samaan aikaan, kun työpaikalla oli järjestetty ylityökielto osana laillista poliittista työtaistelua. Tämänkin työtaistelun katsottiin kohdistuvan työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Toisen lakon osalta vastaaja ja kuultava vetosivat hyvityssakon määrää alentavana seikkana muun ohella siihen, että työnantaja oli itse antanut aiheen työrauhavelvollisuuden rikkomiselle, koska työnantaja oli toimillaan pyrkinyt murtamaan työntekijöiden laillista poliittista ylityökieltoa. Työtuomioistuin totesi, että työnantajalla on oikeus hyödyntää yrityksen omaa työvoimaa laillisessa työtaistelutilanteessa, eikä asiassa esitetyssä selvityksessä ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen.
Ammattiosasto tuomittiin myöntämisensä perusteella kummankin työtaistelun osalta hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Asia

Työrauha

Kantaja

Teknologiateollisuuden työnantajat ry

Vastaaja

Teollisuusliitto ry

Kuultava

Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 27.2.2024

Työtuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 6 §:n nojalla käsitellyt asiat 9/2024 ja 10/2024 samassa oikeudenkäynnissä.

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Lakko 19.1.2024

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyrityksen X Oy:n (jäljempänä yhtiö) rungon koonnin osastolla oli järjestetty lakko 19.1.2024 kello 12.00–15.12. Mielenilmaukseen oli osallistunut yhteensä 34 työntekijää osaston 56 työntekijästä.

Työntekijät olivat järjestäneet lakon vastatoimena työnantajan tarjoamiin vuoronvaihtojärjestelyihin. Lakosta oli päätetty aamupäivällä 19.1.2024 työmaakokouksessa, jossa olivat olleet läsnä pääluottamusmies A sekä osaston luottamusmiehet. Kokouksen päätyttyä pääluottamusmies A oli ilmoittanut lakosta yhtiölle. Yhtiö oli vaatinut välittömästi asiasta tiedon saatuaan pääluottamusmiehestä turvaamaan työrauhan.

Lakko 26.1.2024

Viikkoa myöhemmin yhtiön pysty- ja vaakalogistiikan osastoilla oli järjestetty lakko, joka oli alkanut 26.1.2024 kello 6.30 ja päättynyt klo 22.30. Työtaisteluun oli osallistunut 39 aamu- ja iltavuoron työntekijää logistiikkaosastojen 61 työntekijästä.

Työntekijät olivat vastustaneet työtaistelulla ylitöiden teettämistä toimihenkilöillä. Työpaikalla oli ollut tapahtuma-aikana poliittinen ylityökielto. Työnantaja oli keskustellut pääluottamusmiehen kanssa tarpeesta teettää työturvallisuuden varmistamiseksi lumenpuhdistustyötä työntekijöillä hätä- tai suojelutyönä. Työnantaja oli katsonut, että ulkona säilytettävät materiaalit voisivat jäätyä viikonlopun aikana ja että jäisen materiaalin irrottaminen maasta ja jäisten materiaalien kuljettaminen olisi aiheuttanut työturvallisuusriskin. Pääluottamusmies ei katsonut, että suojelutyön edellytykset olivat olleet käsillä. Työnantaja oli kuitenkin katsonut lumien puhdistamisen olleen välttämätöntä, joten se oli kutsunut työnjohtajana työskenteleviä toimihenkilöitä puhdistamaan lunta joidenkin ulkona säilytettävien materiaalien päältä ulosmarssia edeltävän viikonlopun 20.1.2024–21.1.2024 aikana varmistaakseen työnteon edellytykset ja työturvallisuuden maanantaina. Työntekijäpuoli oli katsonut, että työnantaja oli toimillaan pyrkinyt murtamaan työntekijöiden työtaistelua, kun se oli määrännyt toimihenkilöitä tekemään työntekijöille kuuluvia työtehtäviä.

Lakosta oli päätetty osaston luottamusmies B:n koolle kutsumassa työmaakokouksessa 25.1.2024, johon myös pääluottamusmies A oli osallistunut. Kokouksen päätyttyä A oli ilmoittanut lakon uhasta työnantajalle. Yhtiö oli vaatinut välittömästi lakosta tiedon saatuaan pääluottamusmieheltä toimia työrauhan palauttamiseksi. Osaston luottamusmies B ja varaluottamusmies C olivat osallistuneet lakkoon. Pääluottamusmies A ei ollut osallistunut lakkoon.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry oli vastaanottanut tiedon työtaistelun uhasta 25.1.2024 kello 13.45 ja vaatinut Teollisuusliitto ry:ltä välittömiä toimia työrauhan palauttamiseksi. Teollisuusliitto ry oli ollut yhteydessä pääluottamusmieheen kello 13.57 puhelimitse.

Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry:ssä on 3370 maksavaa jäsentä.

KANTEET

Kanne I, 9/2024

Kannevaatimukset

Teknologiateollisuuden työnantajat ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. velvoittaa Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle hyvityssakkoa ensisijaisesti työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä koskien X Oy:n rungon koonnin osastolla 19.1.2024 toteutettua laitonta lakkoa; ja

2. velvoittaa Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry:n korvaamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n oikeudenkäyntikulut 1.960 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen perusteet, 9/2024

Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry (jäljempänä ammattiosasto) oli rikkonut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta ryhtymällä laittomaan työtaisteluun X Oy:n rungon koonnin osastolla 19.1.2024.

Toissijaisesti ammattiosasto oli laiminlyönyt sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta olemalla ryhtymättä riittäviin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi X Oy:ssä 19.1.2024.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Yhtiössä järjestetty työtaistelu oli kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Työnantajalla on oikeus päättää muutoksista työvuoroihin työehtosopimuksen mukaisesti tai tarjota vuoronvaihtomahdollisuutta työntekijöille. Lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa asioissa, jotka kuuluvat työnjohto-oikeuden piiriin.

Ammattiosaston vastuu 

Lakosta oli päätetty luottamusmiesten koolle kutsumassa työmaakokouksessa. Ammattiosasto oli siten osallistunut aktiivisesti lakon järjestämiseen. Yhtiö oli vaatinut pääluottamusmiestä turvaamaan työrauhan, mutta ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimiin lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi.

Hyvityssakon määrä

Vastaaja ja kuultava ovat esittäneet, että hyvityssakon määrässä tulisi ottaa huomioon poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnallinen tilanne sekä se, että työantaja oli suhtautunut ylimielisesti ammattiliiton julistamaan ylityökieltoon. Väite työnantajan ylimielisestä suhtautumisesta ylityökieltoon ei pidä paikkaansa. Ylityökiellossa oli ollut kyse laillisesta poliittisesta työtaistelusta, jonka tarkoituksena oli ollut painostaa maan hallitusta, ei työnantajaa. Poliittinen lakko ei ollut kuitenkaan koskenut vuoronvaihtokieltoa, eikä yhtiö ollut suhtautunut työntekijöihin ylimielisesti vuoronvaihtomahdollisuuksia tarjotessaan. Joka tapauksessa työtaisteluun osallistuminen tai sen ulkopuolelle jääminen on jokaisen työntekijän päätösvallassa silloinkin, kun työntekijä on työntekijäyhdistyksen jäsen (KKO 2018:40).

Yhtiö ei ole painostanut työntekijöitä suostumaan vuoronvaihtoihin. Tarjoamalla mahdollisuuden vuoronvaihtoihin työnantaja ei ollut toiminut moitittavasti tai ylimielisesti eikä se ollut antanut aihetta työntekijöiden laittomaan lakkoon työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Yleinen poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnallinen tilanne eivät olleet tehneet työnantajaan kohdistuneesta ja työnantajalle taloudellista vahinkoa aiheuttaneesta laittomasta lakosta hyväksyttävämpää, eikä vastaajan ja kuulevan vetoamia perusteita tule huomioida hyvityssakon määrää alentavina seikkoina.

Lakon vuoksi oli menetetty yhteensä 108,8 työtuntia ja siitä oli aiheutunut taloudellista vahinkoa arviolta 8 000 euroa, kun tekemättä jääneet työt oli teetettävä lisä- tai ylityönä.

Kanne II, 10/2024

Kannevaatimukset

Teknologiateollisuuden työnantajat ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. velvoittaa Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle hyvityssakkoa ensisijaisesti työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä koskien X Oy:n logistiikkaosastolla 26.1.2024 toteutettua laitonta lakkoa; ja

Kanteen perusteet, 10/2024

Työehtosopimuksen rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Yhtiössä järjestetty työtaistelu oli kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Työnantajalla on oikeus tarjota palveluksessaan oleville toimihenkilöille ylityötä. Lakolla oli pyritty painostamaan työnantajaa asioissa, jotka kuuluvat työnjohto-oikeuden piiriin.

Ammattiosaston vastuu 

Lakosta oli päätetty luottamusmiesten koolle kutsumassa työmaakokouksessa. Osaston luottamusmies ja varaluottamusmies olivat osallistuneet lakkoon. Ammattiosasto oli siten ollut aktiivisesti mukana järjestämässä lakkoa ja sen edustajat olivat ottaneet lakkoon osaa, mikä lisää toiminnan moitittavuutta. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimiin laittoman lakon estämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi.

Hyvityssakon määrä

Asiassa ei ole hyvityssakon määrää alentavia seikkoja. Vastaaja ja kuultava ovat esittäneet, että hyvityssakon määrässä tulisi ottaa huomioon, että työnantajan tarkoituksena olisi ollut murtaa työntekijöiden työtaistelu. Väite ei pidä paikkaansa, sillä työnantajan tarkoituksena oli ollut huolehtia työntekijöiden työturvallisuudesta ja työnteon edellytyksistä työntekijöiden palatessa töihin maanantaina. Sääennusteen perusteella oli vaikuttanut siltä, että ulkona säilytettävät materiaalit olisivat voineet jäätyä viikonlopun aikana aiheuttaen työturvallisuusriskin. Yhtiössä oli ollut aikaisemmin vaaratilanne samankaltaisten sääolosuhteiden jälkeen. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden työturvallisuudesta, joten se oli ryhtynyt toimiin ennaltaehkäistäkseen vaaratilanteiden syntymisen.

Työtaisteluun osallistuminen tai osallistumatta jättäminen on joka tapauksessa jokaisen työntekijän omassa päätäntävallassa. Työn tarjoamista työtaistelun aikana ei voida pitää yrityksenä murtaa työtaistelu. Työnantajalla oli ollut hyväksyttävät motiivit tarjota ylitöitä ja teettää lumitöitä toimihenkilöillä.

Lakon vuoksi oli menetetty yhteensä 312 työtuntia ja siitä oli aiheutunut yhtiölle taloudellista vahinkoa arviolta 230 000 euroa.

VASTAUKSET

Kanne I, 9/2024

Vastauksen sisältö

Teollisuusliitto ry on vastannut kuultavan puolesta työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin perusteella.

Teollisuusliitto ry on myöntänyt ensisijaisen kannevaatimuksen ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja vaatimuksen ammattiosaston velvollisuudesta korvata kantajan oikeudenkäyntikulut.

Vastauksen perusteet, 9/2024

Pääluottamusmies oli ilmoittanut mielenilmauksesta työnantajalle. Mielenilmauksen syynä oli ollut työnantajan esittämä ylityötarjous. Olosuhteet olivat olleet poliittisen tilanteen ja sen johdosta toimeenpantujen työtaistelutoimien vuoksi erityisen herkät ja alttiit ristiriidoille. Työntekijät olivat kokeneet työnantajan suhtautuneen ylimielisesti ammattiliiton julistamaan ylityökieltoon ja olivat halunneet ilmaista tästä mielipiteensä ulosmarssilla.

Hyvityssakon määrässä tulee ottaa huomioon mielenilmauksen lyhyt kesto sekä poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnallinen tilanne, missä mielenilmaus oli järjestetty.

Kanne II, 10/2024

Vastauksen sisältö

Teollisuusliitto ry on vastannut kuultavan puolesta työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin perusteella.

Vastauksen perusteet, 10/2024

Työntekijät olivat päättäneet kaksi vuoroa kestäneestä mielenosoituksesta sen jälkeen, kun työnantaja oli työntekijöiden poliittisen ylityökiellon aikana ensin yrittänyt teettää työntekijöillä viikonlopun aikana ylitöitä vetoamalla hätätyöhön. Talviaikaan ulkona säilytettävä teräslevytavara jäätyy käytännössä aina talvella jossain vaiheessa, ja sen sulaminen edellyttää pidempään jatkuneita lämpöasteita. Teräslevytavaran jäätyminen ei ole normaalistikaan edellyttänyt ylimääräisen hätä- tai suojelutyön teettämistä. Kun työnantaja oli lopulta myöntänyt, ettei kyse ollut hätätyövelvoitteesta, se oli teettänyt työntekijöille kuuluvia työtehtäviä ylityönä esihenkilöillä. Työntekijät olivat pitäneet työnantajan toimintaa epäreiluna ja ylimielisenä, kun työnantaja oli toiminnallaan pyrkinyt murtamaan työntekijöiden työtaistelun.

Hyvityssakon määrässä tulee ottaa huomioon mielenilmauksen lyhyt kesto sekä työnantajan itsensä antama aihe mielenilmaukselle. Työnantaja oli pyrkinyt murtamaan työntekijöiden työtaistelua hätätyöväitteellä sekä työntekijätehtävien teettämisellä työnjohtajilla.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut asiassa 9/2024

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oy:n rungon koonnin osastolla on järjestetty edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka on alkanut 19.1.2024 kello 12.00 ja päättynyt samana päivänä kello 15.12. Työtaisteluun on osallistunut 34 työntekijää.

Ammattiliitto on julistanut työpaikalle osana laillisia poliittisia työtaistelutoimenpiteitä ylityökiellon, jonka ollessa kesken työnantaja on tarjonnut työntekijöille mahdollisuutta vuoronvaihtojärjestelyihin. Työntekijät ovat päättäneet pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiesten johdolla järjestää työpaikalla lakon vastatoimena työnantajan tarjoamiin vuoronvaihtojärjestelyihin. Työtaistelulla on painostettu työnantajaa työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa, joten työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen I luvun 6 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus muun ohella määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty kantajan ensisijainen kannevaatimus oikeaksi ja myönnetty, että Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Asiassa ei ole sen vuoksi tarvetta antaa lausuntoa kantajan toissijaisesta kannevaatimuksesta.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Vastaaja ja kuultava ovat vaatineet, että hyvityssakon määrässä tulee ottaa huomioon työtaisteluun johtaneet syyt kuten poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnallinen tilanne ja työntekijöiden perusteltu aihe lyhyeen mielenilmaukseen, kun työntekijät olivat kokeneet työnantajan suhtautuneen ylimielisesti ammattiliiton julistamaan ylityökieltoon. Työtuomioistuin toteaa, että tältä osin asiassa esitetty selvitys ei anna aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavanomaisesta ratkaisukäytännöstä poiketen.

Vahingon suuruuden osalta työtuomioistuin toteaa, että työtaisteluista aiheutuu tyypillisesti jonkinasteista haittaa työnantajalle.

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen.

Oikeudenkäyntikulut

Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Perustelut asiassa 10/2024

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oy:n pysty- ja vaakalogistiikan osastoilla on edellä kuvatuin tavoin järjestetty viikkoa myöhemmin työtaistelu, joka on alkanut 26.1.2024 kello 6.30 ja päättynyt samana päivänä kello 22.30. Työtaisteluun on osallistunut 39 työntekijää.

Työntekijät ovat työtaistelulla vastustaneet työnantajan päätöstä teettää ylityönä lumitöitä toimihenkilöillä samaan aikaan, kun työpaikalla on ollut voimassa ylityökielto osana laillista poliittista työtaistelua. Työntekijät ovat katsoneet, että työnantaja on pyrkinyt murtamaan työntekijöiden laillista työtaistelua määrätessään toimihenkilöitä tekemään työntekijöille kuuluvia tehtäviä.

Työtaistelulla on painostettu työnantajaa työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvissa asioissa, joten työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen I luvun 6 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Hyvityssakko

Vastaaja ja kuultava ovat katsoneet, että hyvityssakon määrää alentavana seikkana tulee ottaa huomioon työnantajan itsensä antama aihe työntekijöiden mielenilmaisulle, kun työnantaja on pyrkinyt murtamaan työntekijöiden laillista ylityökieltoa esittämällä, että hätätyön edellytykset täyttyvät ja teettämällä työntekijöille kuuluvia työtehtäviä työnjohtajilla.

Työtuomioistuin toteaa, ettei työtuomioistuimen toimivaltaan kuulu käsitellä työnantajan toimia laillisissa työtaisteluissa, mutta koska väite on esitetty hyvityssakon määrää alentavana seikkana, asia kuuluu tältä osin työtuomioistuimen toimivaltaan.

Kuten Johannes Lamminen on todennut väitöskirjassaan Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja, 2020 s. 234-235, Suomen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tulkintakannanottojen valossa on pidettävä selvänä, että työnantajan ei ole kiellettyä hyödyntää yrityksen omaa työvoimaa laillisessa työtaistelutilanteessa. Laillisissa työtaistelutilanteissa työntekijöillä on kuitenkin neutraliteettioikeuden nojalla oikeus kieltäytyä tekemästä työtaistelun alaisia töitä.

Työtuomioistuin toteaa, että työnantajalla on ollut työnjohto-oikeutensa perusteella oikeus teettää lumityöt yhtiön toimihenkilöillä. Asiassa ei ole edes väitetty, että työnjohtajat olisi määrätty kyseisiin tehtäviin suostumuksensa vastaisesti. Työnantajan ei ole myöskään väitetty tosiasiassa määränneen lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen (ylityökieltoon) osallistuvia työntekijöitä heidän suostumuksensa vastaisesti hätätyöhön. Edellä mainituilla perusteilla työnantajan menettelyä ei voida pitää sellaisena työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettuna menettelynä, joka muodostaisi perusteen alentaa Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry:lle tuomittavan hyvityssakon määrää.

Vahingon suuruuden osalta työtuomioistuin toteaa, että työtaisteluista aiheutuu tyypillisesti jonkinasteista haittaa työnantajalle.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden työntekijöiden määrä, yhdistysten koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Tuomiolauselma

Asia 9/2024

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry:n Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle maksamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n oikeudenkäyntikulut 1.960 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Lausunnon antaminen kanteen 1 kohdan toissijaisesta kannevaatimuksesta raukeaa.

Asia 10/2024

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.100 euroa.

Lausunnon antaminen kanteen 1 kohdan toissijaisesta kannevaatimuksesta raukeaa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Ari Wirén, Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Tuomas Aarto, Satu Tähkäpää ja Sanna Rantala jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.