TT 2024:21

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaajat

Sivistysala ry (5.12.2023 asti Sivistystyönantajat ry)
Itä-Suomen yliopisto

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.11.2023

Pääkäsittely 14.2.2024

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on valmisteluistunnossa 27.11.2023 määrännyt A:n henkilökohtaisen palkanosan prosentin salassa pidettäväksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 23 kohdan nojalla 25 vuodeksi asian vireilletulosta työtuomioistuimessa 16.3.2023 alkaen.

Työtuomioistuin määrää, että työtuomioistuimen tuomio on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla pidettävä salassa siltä osin kuin tuomiossa käsitellään tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu edellä tarkoitettu salassapitomääräys. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireilletulosta työtuomioistuimessa 16.3.2023 alkaen. Salassa pidettävien tuomion osien alkaminen ja päättyminen on merkitty lihavoituna ja hakasulkein asianosaisille toimitettaviin kappaleisiin ja hakasulkein julkisiin kappaleisiin.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sivistystyönantajat ry:n (nykyään Sivistysala ry) ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä solmittu yliopistojen yleinen työehtosopimus 1.2.2018–31.3.2020 on sisältänyt seuraavat määräykset. Määräykset ovat asiallisesti samansisältöiset ajalla 1.4.2020–31.3.2022 ja 8.4.2022–31.3.2023 voimassa olleissa ja ajalla 1.4.2023–31.3.2025 voimassa olevassa työehtosopimuksessa.

YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

11 § Keskusjärjestösopimukset ja hyvityssakko

[--]

Työehtosopimuslain (436/1946) 7 ja 9 §:n mukaisen yliopistolle ja paikalliselle ammattiyhdistykselle tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärä on 2.590 euroa.

---

HARJOITTELUKOULUJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET (KIRJA 2)

1 LUKU YLIOPISTOJEN HARJOITTELUKOULUJEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖSUHTEEN EHDOT JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

[--]

4§ Arviointiryhmä

Jokaisessa yliopiston harjoittelukoulussa on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten muodostama opetushenkilöstön arviointiryhmä.

Ryhmän koon päättää kukin yliopisto. Opetushenkilöstöä edustavan allekirjoittajajärjestön nimeämiä edustajia tulee olla vähintään yhtä monta kuin työnantajan nimeämiä edustajia. Arviointiryhmän kokoonpanossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tasa-arvonäkökulma.

Yliopisto nimeää arviointiryhmään työnantajan edustajat ja näille varaedustajat. Järjestö nimeää omat edustajansa ja näille varaedustajat.

Ryhmän puheenjohtajana toimii yliopiston nimeämä työnantajan edustaja. Arviointiryhmän jäsenenä voi olla vain kyseiseen yliopistoon palvelussuhteessa oleva työntekijä tai yliopiston rehtori.

[--]

6§ Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen

6.1 Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti (liite 1).

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtäväkuvaukseen.

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Tehtäväkohtaisen palkanosan euromääräinen taulukko on liitteenä 3.

6.2. Tehtävän vaativuuden arviointimenettely

Arviointimenettelyssä arvioidaan uusi tai muuttunut tehtävä. Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjallisen ehdotuksen vaativuustasosta.

Arviointiryhmä käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit seuraavassa arviointiryhmän kokouksessa ja määrittelee kantansa niihin.

Työnantaja vahvistaa tehtävän vaativuustason esimiesten ja arviointiryhmän ehdotukset saatuaan.

[--]

6.2.3. Muuttunut tehtävä

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun työntekijä itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää.

Muuttuneena käsitellään myös tehtävää, joka on nykyisen vaativuustason vahvistamisen jälkeen vähitellen kehittynyt vaativammaksi.

Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut sen jälkeen, kun nykyinen vaativuustaso on ensimmäisen kerran vahvistettu ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta.

Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjallisen ehdotuksen vaativuustasosta mahdollisimman pian työntekijän tai luottamusmiehen esittämän pyynnön jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

[--]

11§ Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai henkilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjallisen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään työntekijän ja hänen pyynnöstään myös häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta työntekijän esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.

[--]

Mikäli asia jää edelleen erimieliseksi, se voidaan saattaa ratkaistavaksi tämän työehtosopimuksen mukaisella neuvottelumenettelyllä.

---

HARJOITTELUKOULUJA KOSKEVAT LIITTEET

Liite 1 Yliopistojen harjoittelukoulujen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä

[--]

Taso 3:

Työn luonne ja vastuu

• Opetusta vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa yhden opetussuunnitelmien mukaan
• Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmästä
• Vastuu perusvalmiuksien luomisesta koulunkäyntiin
• Opetusharjoittelun ohjaukseen liittyviä tehtäviä satunnaisesti

Vuorovaikutustaidot

• Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus
• Kiinteä ja toistuva yhteistyö kodin kanssa
• Työelämä yhteistyö

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

• Opetustaito ja oppiaineksen hallinta
• Kyky hallita normaalia tai pientä ryhmää

Keskeinen ero edelliseen (2->3): Päätoiminen tai lähes päätoiminen opetustyö. Kokonaisvastuu oppilasryhmästä ja aineenhallinta korostuvat. Normaali tavanomainen opetusryhmä ilman erityisiä vaativuutta lisääviä tekijöitä. Opetusharjoittelun ohjaus satunnaista.

Taso 4:

Työn luonne ja vastuu

• Opetusta vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa yhden opetussuunnitelman mukaan
• Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmistä
• Vastuu perusvalmiuksien luomisesta koulunkäyntiin
• Opetusharjoittelun ohjausta yhden pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan
• Erityisopetustehtävät ja erityisopetuksessa olevien oppilaiden opetus ja erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtäviä satunnaisesti
• Kahden vuosiluokan yhdysluokkaopetusta
• Oppilaanohjaustehtäviä

Vuorovaikutustaidot

• Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus
• Kiinteä ja runsas yhteistyö kotien kanssa
• Oppilailla/opiskelijoilla heterogeeninen tausta
• Työelämä yhteistyö
• Toisen asteen yhteistyö

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

• Opetustaito ja aineenhallinta
• Kyky hallita normaalia ryhmää

Keskeinen ero edelliseen (3->4): Kokonaisvastuu oppilasryhmästä korostuu edelleen ja aineenhallinta syvenee tai nämä yhdistyvät samassa tehtävässä. Työhön vaikuttaa joitakin sen vaativuutta lisääviä tekijöitä. Yhteistyön muodot monipuolistuvat ja yhteistyö kotien kanssa on vaativampaa. Opetusharjoittelun ohjaus säännöllistä.

Taso 5:

Työn luonne ja vastuu

• Päävastuu opetuksesta ryhmässä vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan
• Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä
• Opettaminen useammalla asteella tai useamman opetussuunnitelman mukaan
• Useampi opetettava aine
• Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus)
• Oppilaanohjaustehtäviä ja harjoittelun ohjausta
• Opetusharjoittelun ohjausta yhden opetussuunnitelman mukaan
• Erityisopetusta ja monipuolisia erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtäviä ja/tai kehittämisen vastuutehtäviä
• Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja/tai opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät
• Usean vuosiluokan yhdysluokkaopetusta
• Eri kulttuuritaustaisten oppilaiden opetus

Vuorovaikutustaidot

• Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus
• Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa
• Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita
• Työelämä yhteistyö
• Toisen asteen yhteistyö

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

• Aineopinnot opetettavassa oppiaineessa
• Laajempi opetustaito
• Yhden tai useamman aineen hallinta korostuu
• Kokemusta opettajan työstä
• Kyky hallita suurta tai vaikeaa ryhmää

Keskeinen ero edelliseen (4->5): Kyky / taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia paranee kokemuksen myötä. Aineenhallinta syvenee. Erityisopetuksen oppilaat ovat vaativampia ja oppilaiden taustat vaikeampia. Opetuksen muodot ja sisällöt muuttuvat oleellisesti haastavammiksi. Opetusharjoittelun vaativuus ja/tai määrä lisääntyy. Työhön sisältyy yhä enemmän työtä vaativoittavia tekijöitä. Opetusta voi olla useammalla asteella / useamman opetussuunnitelman mukaan.

Taso 6:

Työn luonne ja vastuu

• Vaativaa opetusta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan
• Osavastuita koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutustehtävistä
• Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä
• Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus)
• Vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta
• Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät
• Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan
• Opetusharjoittelun didaktinen opetus pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaisesti
• Opetuksen, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen
• Vaativaa erityisopetusta ja/tai erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtävien ja kehittämisen päävastuu
• Erityisopetusta eri opetussuunnitelmien mukaan
• Avustaminen hallinnollisissa tehtävissä

Vuorovaikutustaidot

• Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus monipuolistuu
• Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa
• Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita
• Työelämä yhteistyö
• Toisen asteen yhteistyö

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

• Syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa.
• Opetustaito ja syvällinen aineenhallinta yhdessä tai useammassa oppiaineessa korostuu
• Kokemus opettajan työstä
• Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää

Keskeinen ero edelliseen (5->6): Erinomainen kyky / taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia. Vastuu työn kehittämisestä ja/tai hallinnolliset tehtävät lisääntyvät. Opetusryhmät ja oppilaat voivat olla erityisen vaativia. Hyvissä ryhmissä erityisen syvällinen aineenhallinta voi korostua. Vastuu opetustyön, -menetelmien ja -materiaalin sekä opetusteknologian kehittämisestä laajenee. Oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen on monipuolista ja vaativaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun Tulliportin normaalikoulun palveluksessa opettajana 1.8.2014 lukien. A:n tehtävänimike on ollut 31.7.2019 saakka ”lehtori, venäjän kieli”

Vuonna 2018 pidettyjen yt-neuvottelujen jälkeen A:n tehtävänimikkeeksi tuli 1.8.2019 lukien: "lehtori, venäjä ja englanti". Lukuvuodesta 2018–2019 A on opettanut englantia lukiossa ja elokuusta 2022 lukien hän on opettanut englantia lukion lisäksi myös yläkoulussa venäjän kielen vähentymisen vuoksi.

A opettaa sekä peruskoulussa että lukiossa ja hän on Tulliportin harjoittelukoulun ainoa lukion venäjän ja englannin opettaja. Tulliportin koulussa on kaksi venäjän kielen lehtoria, eli A ei ole ainoa venäjän kielen opettaja perusasteella.

A:n tehtävän vaativuustaso on ollut työsuhteen alusta lähtien 5. A:n tehtävän vaativuuden arviointia on A:n aloitteesta käsitelty palkkausjärjestelmän mukaisessa työnantaja- ja palkansaajaosapuolten muodostamassa arviointiryhmän kokouksessa 15.5.2019. Arviointiryhmä on tuolloin katsonut, että A:n tehtävän vaativuuden taso on 5. A on katsonut, että hänen tehtävänsä vaativuuden tulisi olla 6 tason 5 sijaan ja hän on 17.5.2019 toimittamallaan erimielisyysilmoituksella pyytänyt työnantajalta neuvottelua tehtävänsä vaativuusarviointia koskien. Neuvottelu on päättynyt erimielisyyteen työnantajan pysyessä kannassaan.

A:n tehtävän vaativuutta on arvioitu jälleen arviointiryhmän kokouksessa 6.5.2021. Kolme arviointiryhmän jäsentä on katsonut, että vaativuustaso on 6 ja kolme jäsentä, että vaativuustaso on 5. Puheenjohtajan äänellä arviointiryhmän päätökseksi on tullut 5, ja tämän työnantaja on myös vahvistanut vaativuustasoksi.

Tehtävän oikeasta vaativuustasosta käytiin työehtosopimuksen mukaiset paikallisneuvottelut, jotka päättyivät erimielisinä.

Liitot kävivät 21.11.2022 päättyneet erimielisiksi jääneet liittoneuvottelut A:n tehtävän oikeasta vaativuustasosta. A:n henkilökohtaisen palkanosan osalta ei ole käyty työehtosopimuksen mukaisia erimielisyysneuvotteluja.

Sittemmin A:n tehtävän muuttumisen vuoksi hänelle on tehty päätös erillisen lisän maksamisesta lukuvuoden 2023–2024 loppuun saakka, eli A:lle on maksettu tason 6 mukaista palkkaa 1.8.2023 alkaen. A:n tehtävä on arvioitu 11.1.2024 tasolle 6 alkaen 1.8.2024.

Sovittiin, että välituomiolla ratkaistaan ensin kysymys siitä, onko A:n tehtäväkohtaisen palkanosan tullut määräytyä tason 6 mukaisesti viimeistään 1.8.2019 lukien sekä hyvityssakkoja koskevat vaatimukset siltä osin kuin ne kohdistuvat tehtäväkohtaista palkanosaa koskeviin työehtosopimusmääräyksiin.

KANNE

Kannevaatimukset

Kantaja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että ltä-Suomen yliopiston palveluksessa työskentelevän A:n yliopistojen yleisen työehtosopimuksen harjoittelukouluja koskevien määräysten (kirja 2, 1.2.2018–31.3.2020, 1.4.2020–31.3.2022, 8.4.2022–31.3.2023 ja 1.4.2023–31.3.2025) 6 §:ssä tarkoitetun tehtäväkohtaisen palkanosan tuli viimeistään 1.8.2019 lukien määräytyä liitteessä 1 tarkoitetun tason 6 mukaisesti;
2. velvoittaa ltä-Suomen yliopiston maksamaan A:lle vaatimuskohtaan 1 perustuen palkkasaatavia 1.8.2019–31.7.2023 väliseltä ajalta korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. Saatavien määrä on 9.771,38 euroa ja viivästyskoron määrä 2.685,33 euroa eli yhteensä 12.456,71 euroa laskettuna 14.2.2024 asti;
3. tuomitsee Itä-Suomen yliopiston maksamaan kantajalle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;
4. tuomitsee Sivistysala ry:n maksamaan kantajalle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden rikkomisesta;
5. velvoittaa Sivistysala ry:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 11.250 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen perusteet

Vahvistusvaatimus

Harjoittelukouluja koskevien määräysten mukaisesti vaativuustasolla 6 mainitaan 21 kriteeriä, joista A täytti valtaosan.

Tason 6 kriteerit pääsääntöisesti olivat täyttyneet viimeistään 1.8.2019 lukien seuraavasti:

Työn luonne ja vastuu -tekijän osalta täyttyivät seuraavat kohdat:

A:lla oli vaativaa opetusta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan. A:n tehtävä jopa ylitti vaativuuskartan tason 6 kriteerit siltä osin, kun kyse oli vaativasta opetuksesta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan. Kriteerin ylittymistä osoitti selvästi se, että A opetti kahdessa eri oppiaineessa ja kahden eri opetussuunnitelman (lukio ja perusopetus) mukaan. Tältä, opettajan tehtävän kannalta keskeiseltä osalta, A:n lähin vaativuustaso oli 7. A:lla oli myös tarvittava pätevyys ohjata opetusharjoittelijoita molemmissa oppiaineissa.

Lukion ryhmänohjaajan tehtävissä toimiessaan A:lla oli selkeä kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä. Lukion ryhmänohjaajan tehtävissä toimiessaan A:lta oli edellytetty monipuolista ja erittäin vaativaa oppilasryhmien tukemista.

Lisävaativuutta tehtävään tuli maahanmuuttajataustaisten harjoitteluiden ohjaamisesta mikä ilmensi vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta. Useimmiten kyseessä oli venäläistaustaisten maahanmuuttajaharjoittelijoiden ohjaus, joka oli erityisen vaativaa kielitaidon, kulttuuritaustan ja koulujärjestelmien erilaisuuden sekä erilaisten koulukäytänteiden ja tottumusten johdosta.

Tulliportin koulun ainoana venäjän kielen opettajana A oli vastannut opetuksen, opetusmenetelmien sekä opetusmateriaalin kehittämisestä yksikön osalta.

Vuorovaikutustaidot

A:lla oli erinomainen kyky ja taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia, mitä osoitti myös venäjän kielen käyttäminen englannin kielen ryhmissä, jotta opiskelijoiden oppiminen helpottuisi. Tämä osoitti samalla myös opiskelijaryhmien ohjauksen monipuolistumista.

A:n työstä teki erityisen vaativaa ja haastavaa eri kulttuuritaustaisten oppilaiden opetus. Nämä oppilaat olivat usein venäläistaustaisia, joten heidät täytyi tutustuttaa paitsi kouluun ja arkeen, myös erilaisiin käytänteisiin ja tapoihin. Tämä johti myös opetuksen eriyttämisen tarpeeseen. Opiskelijoiden taustojen takia yhteistyö ja yhteydenpito heidän vanhempiensa kanssa oli myös erityisen haastavaa.

A:n tehtävässä oli erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita. Työehtosopimusmääräyksissä ei ollut mainintaa siitä, että vasta oppilaalla oleva erityisen tuen päätös tekisi kasvatus- ja oppilashuoltotilanteista erityisen vaativia.

Venäjän kielen osalta A:lla oli yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa.

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

A:lla oli syventävät opinnot molemmissa opetettavissa aineissa

A:lla oli opetustaito ja syvällinen aineenhallinta kahdessa eri oppiaineessa.

A:lla oli pitkä, kolmen vuosikymmenen kokemus opettajan työstä.

A:lla oli kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää. Tämä korostui etenkin peruskoulussa, jossa oli yhä enemmän tukea tarvitsevia oppilaita.

Muuta

Itä-Suomen yliopistoon kuului myös Rantakylän harjoittelukoulu. Kaikki Rantakylän harjoittelukoulun vieraiden kielten opettajat olivat vaativuustasolla 5, mutta he opettivat pelkästään peruskoulussa. Samoin A:n lisäksi toinen tasolla 5 oleva Tulliportin harjoittelukoulun kielten opettaja opetti vain peruskoulussa. A oli ainoa sekä perusopetuksessa että lukiossa opettava Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulujen vieraiden kielten opettaja, joka oli vaativuustasolla 5. Kaikki muut sekä perusopetuksessa että lukiossa opettavat vieraiden kielten opettajat olivat vähintään vaativuustasolla 6. Näiltä muilta opettajilta ei edellytetty kahden kielen opettamista. Itä-Suomen yliopistolla oli ollut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n nojalla velvollisuus noudattaa samapalkkaisuutta (vertaa työtuomioistuimen välituomio TT 2023:69).

Vaativuustasoarviointia koskevassa 7.6.2021 pidetyssä tilaisuudessa lukion rehtori oli tuonut esille, että Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoululla kahden eri opetussuunnitelman mukaisella opettamisella oli merkitystä ainoastaan, jos enemmistö opetuksesta toteutettiin lukiossa. Työehtosopimuksen määräyksissä ei kuitenkaan ollut asetettu vaativuuskriteeriksi opetuksen lukioenemmyyttä, vaan kahden opetussuunnitelman mukaan opettaminen. Määräyksissä puhuttiin ainoastaan kahden eri opetussuunnitelman mukaisesta opettamisesta, ei sen sijaan siitä, että opetuksen määrä olisi merkittävä vaikuttava tekijä. Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulujen vaativuuden arviointia koskeva paikallinen toimintaohje ei siten ollut tes-määräysten mukainen.

Rehtori oli myös esittänyt opetusryhmien kokoa yhtenä perusteena alhaisemmalle vaativuustasolle. Oppitunnin suunnittelemisen kannalta ryhmäkoolla ei kuitenkaan ollut merkitystä. Opetusryhmien koko ei ollut työehtosopimusmääräyksissä tehtävän vaativuutta alentava peruste. Vaikka tehtävien arviointiin menikin enemmän aikaa, jos opetusryhmä oli suurempi, opetustuntien valmistelun vaativuus oli riippumaton ryhmän koosta.

Sittemmin A:n tehtävä oli arvioitu 11.1.2024 tasolle 6 alkaen 1.8.2024. Työnantajan päätös oli tehty 17.1.2024. Lisäksi hänelle oli tehty päätös erillispalkkion maksamisesta lukuvuoden 2023–2024 loppuun saakka. Hallintojohtajan 29.6.2023 päivätyn päätöksen mukaan erillispalkkion suuruus määräytyi seuraavasti: harjoittelukoulujen palkkataulukon mukainen vaativuustasojen 5 ja 6 erotus 207,24 euroa. Peruste erillispalkkiolle oli tehtävän väliaikainen muutos. A:lle oli siten maksettu vaativuustason 6 mukaista palkkaa 1.8.2023 lukien.

Suoritusvaatimus

Yliopiston olisi tullut maksaa A:lle 1.8.2019 lukien vaativuustason 6 mukaista palkkaa. Yliopiston tuli suorittaa A:lle se laskennallinen palkanero, joka muodostuu palkkataulukon kohtien tehtävän vaativuustaso 6 ja suoritustaso [teksti salainen], ja tehtävän vaativuustaso 5 ja suoritustaso [teksti salainen], erotuksesta.

Erotus tuli maksaa kultakin kalenterikuukaudelta viivästyskorkoineen. Palkkasaatavan määrä oli yhteensä 9.771,38 euroa ja viivästyskoron määrä 2.685,33 euroa laskettuna 14.2.2024 asti. Tämän jälkeiseltä ajalta tuli maksaa korkolain mukainen viivästyskorko maksamattomille saataville maksupäivään saakka.

Työehtosopimuksen tieten rikkomisesta

Itä-Suomen yliopisto oli rikkonut tietensä Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen harjoittelukouluja koskevan sopimusliitteen tehtäväkohtaista palkanosaa koskevia 6 §:n määräyksiä vahvistaessaan A:n tehtävän vaativuuden tasolle 5, kun se sovitun palkkausjärjestelmän mukaisesti olisi tullut vahvistaa 1.8.2019 lukien tasolle 6.

Valvontavelvollisuuden rikkomisesta

Sivistysala ry oli laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden salliessaan Itä-Suomen yliopiston vahvistaa A:n tehtävän vaativuuden tasolle 5, kun se sovitun palkkausjärjestelmän mukaisesti olisi tullut vahvistaa 1.8.2019 lukien tasolle 6.

Sivistysala ry:n olisi viimeistään liittoneuvotteluiden yhteydessä tullut havaita Itä-Suomen yliopiston menetelleen työehtosopimuksen tehtäväkohtaista palkanosaa koskevien määräysten vastaisesti ja antaa Itä-Suomen yliopistolle tätä koskevat ohjeet.

VASTAUS

Vaatimukset

Sivistysala ry ja Itä-Suomen yliopisto (vastaajat) ovat vaatineet

1. että työtuomioistuin hylkää kanteen kokonaan ja
2. että työtuomioistuin velvoittaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n korvaamaan Sivistysala ry:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteiset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 16.980 eurolla laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Kantaja ei ollut esittänyt perusteita sille, millä tavoin A:n tehtävä olisi muuttunut vaativammaksi sen jälkeen, kun hänen tehtävänsä vaativuustaso oli vahvistettu ensimmäisen kerran. Kantaja ei ollut myöskään kertonut sitä, millä perusteella väitetty muutos nostaisi tehtävän vaativuutta. Arviointiryhmä oli ottanut arvioinnissaan huomioon muun muassa sen, että Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa tehtävien vaativuustasot pysyivät oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden. Itä-Suomen yliopisto oli noudattanut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaista tasapuolisen kohtelun periaatetta.

Itä-Suomen yliopistossa vaativuuden arviointijärjestelmän kriteereitä oli sovellettu vakiintuneesti ja yhteisesti hyväksytyllä tavalla 19 vuoden ajan.

Vaatimustaso 6:n kriteerien täyttymättömyys

Työn luonne ja vastuu

A:n tehtävässä ei täyttynyt vaativuustason 6 kriteeri ”vaativaa opetusta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan.” A:n tehtävän kannalta lähin vaativuustaso ei ollut taso 7 kuten kantaja väitti, vaan taso 5. Palkkausjärjestelmän tasolla 5 olivat jo kriteereinä ”opettaminen useammalla asteella ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan” sekä ”päävastuu opetuksesta ryhmässä vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan” ja ”useampi opettava aine”. Lisäksi erikseen oli todettu, että tasojen 4 ja 5 keskeisenä erona oli se, että ”opetusta voi olla useammalla asteella/useamman opetussuunnitelman mukaan.”

Koulussa vastuuta jaettiin opinto-ohjaajien, koulukuraattorin, opiskeluhuoltoryhmän ja rehtorin kanssa. Normaalikoulun lukion ryhmät eivät olleet ”erittäin vaativia oppilasryhmiä” ja ryhmänohjaajan rooli oli vähäinen opiskelijoiden pulmien ratkomisessa. Kriteeri ”Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä” oli palkkausjärjestelmän mukaan myös vaativuustasojen 4 ja 5 kriteeri. Vaativuustasolla 3 oli jo kriteerinä ”kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmästä”.

A:lla oli ollut 2–3 venäjän opetusharjoittelijaa vuosittain, koska pääosa opetuksesta oli venäjän kielessä. Koulussa oli kahdeksan päätyökseen englantia opettavaa opettajaa, joten opetusharjoittelun ohjaus oli keskitetty heille, eikä A:n pätevyydellä ohjata opetusharjoittelijoita englannin kielessä näin ollen ollut merkitystä. Opetusharjoittelun ohjaajilla oli oppiaineesta riippuen jonkun verran maahanmuuttajataustaisia opettajaopiskelijoita, jotka tulivat useista kieli- ja kulttuuritaustoista erilaisine koulujärjestelmineen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä Tulliportin koulussa oli vähäinen. Heidän ohjauksensa oli osa työhön kuuluvaa opettajankoulutustehtävää, josta maksettiin työehtosopimuksessa määritelty ohjauskorvaus. Tältä osin tuli katsoa myös Vuorovaikutustaidot -otsikon alla esitettyä selvitystä Tulliportin normaalikoulun opiskelijoista. A:n tehtävässä ei täyttynyt vaativuustason 6 kriteeri ”vaativasta ja monipuolisesta opetusharjoittelun ohjauksesta”.

Tulliportin koulussa oli kaksi venäjän lehtoria, joten A ei ollut ainoa venäjän kielen opettaja perusasteella. Koulun toinen venäjän kielen opettaja vastasi venäjä kotikielenä -opetuksesta sekä suurimmasta osasta perusasteen venäjän kielen opetusta. A:lle oli ollut tarjolla yhteistyötä, mutta A ei ollut tarttunut siihen. Myös lukion opetussuunnitelmatyöhön oli ollut tarjolla työpari kaupungin ylläpitämästä koulusta, mutta A ei ollut tehnyt esimerkiksi opetussuunnitelmayhteistyötä kaupungin palveluksessa olevan kollegansa kanssa. Oppimateriaalit vaihtuivat aika ajoin, eivätkä ne olleet vaativuustasoon vaikuttavia asioita. Vaativuustason 6 kriteeri opetuksen, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen” ei täyttynyt.

Vuorovaikutustaidot

A:n opettamat oppilaat osasivat suomen kieltä, koska opetuskieli oli suomi ja he suorittivat muita opintojaan suomen kielellä.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä Tulliportin normaalikoulun perusopetuksessa ei ollut erityisen suuri valtakunnallisesti tai paikallisesti verrattuna (esimerkiksi verrattuna Rantakylän normaalikouluun). Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Tulliportin harjoittelukoulussa oli erittäin vähäinen. Opettajalla ei ollut normaalia laajempaa vastuuta maahanmuuttajien opetuksesta tai ohjauksesta tai kulttuuriin perehdyttämisestä. Yleisen tuen antaminen kuului opettajan perustehtäviin. Vaativuustason 6 kriteeri ”Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus monipuolistuu” -kriteeri ei täyttynyt.

Yli 75 prosenttia Tulliportin yläkoulun oppilaista jatkoi vuosittain lukio-opintoihin, ja A-venäjän opiskelijoista jatkoivat suomen kielellä tapahtuvaan opetukseen lukioon lähes kaikki. Oppilailla oli siis hyvät valmiudet opiskella kaikissa oppiaineissa. Venäläistaustaiset oppilaat olivat tavanomaisesti jo opiskelleet vuosiluokilla 1–6 suomeksi normaalikoulussa, ja heillä oli siten hyvät valmiudet opiskella suomen kielellä. Oppilaiden psykososiaalisen tai pedagogisen tuen tarve oli pieni valtakunnallisesti verrattuna. Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämien syrjäytymisindikaattorien (työttömyys, vieraskielisen väestön osuus, koulutustaso) mukaan arvioituna oppilaat eivät olleet vaikeataustaisia. A:lla ei ollut erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita. Vaativuustason 6 kriteeri ”erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita” ei täyttynyt.

A:n opettamien opiskelijoiden taustat eivät olleet sellaiset, että yhteistyö kotien kanssa olisi erityisen haastavaa. Haasteellisissa koulun ja kodin yhteistyötilanteissa opettajalla oli tukena sekä oppilas- ja opiskelijahuoltohenkilöstö sekä koulun hallinto, joten työtä oli jaettu koulun sisällä, eikä A vastannut yksin tällaisissa tilanteissa yhteistyöstä. Vaativuustason 6 kriteeri ”yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa” ei täyttynyt.

Venäjän kielen osalta A:lla ei ollut ollut yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten opettajien kanssa. Kriteeri ”toisen asteen yhteistyö” ei täyttynyt.

”Eri kulttuuritaustaisten oppilaiden opetus” oli työn luonne ja vastuu -kohdan vaativuustason 5 kriteeri. Kriteerit ”Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita”, ”Toisen asteen yhteistyö” ja ”Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa” olivat myös vaativuustason 5 kriteerejä, mutta nämä eivät kuitenkaan täyttyneet A:n tehtävässä.

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Kouluttautuminen kuului tärkeänä osana kaikkien opettajien työnkuvaan. Työnantaja mahdollisti ja tuki säännöllistä kouluttautumista. Ammattitaidon ylläpitäminen ei ollut vaativuusluokkaa nostava tekijä. A:n hoitamassa vaativuustason 5 tehtävässä ei edellytetty syventäviä opintoja. Pitkäkään kokemus opettajan työstä ei yksistään riittänyt siihen, että tehtävän vaativuustaso nousisi. ”Laajempi opetustaito” oli vaativuustason 5 kriteeri. Vaativuustason 6 kriteerit ”syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa” ja ”opetustaito ja syvällinen aineenhallinta yhdessä tai useammassa oppiaineessa korostuu” eivät täyttyneet.

A:lla ei ollut opetuksessa erittäin vaikeita ryhmiä. Vaativuustason 6 kriteeri ”kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää” ei täyttynyt.

A:n tehtävä oli vaativuustason 5 tehtävä

Kanteessa ei ollut yksilöity perusteita, millä tavalla A:n tehtävä olisi muuttunut sen jälkeen, kun nykyinen vaativuustaso oli ensimmäisen kerran vahvistettu ja millä perusteella muutos nostaisi tehtävän vaativuutta.

Tehtävien vaativuudenarviointi oli läpi palkkausjärjestelmän kokonaisarviointia. Näin ollen myös vaativuustasojen 5 ja 6 tehtävien osalta arviointi suoritettiin kokonaisarviolla huomioiden vaativuuskartassa mainitut vaativuuksien ”keskeiset erot”. A:n tehtävä ei täyttänyt tasojen 5 ja 6 keskeisten erojen kriteereitä. Lisäksi arvioinnissa täytyi huomioida palkkausjärjestelmä kokonaisuudessaan, jotta tehtävien vaativuustasot pysyivät läpi palkkausjärjestelmän oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden.

Vaativuustason 5 kriteereistä A:n tehtävä täytti seuraavat kriteerit:

• kriteeri päävastuusta opetuksesta ryhmässä vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan toteutui, sillä A:lla oli opetusta kahdessa oppiaineessa: venäjässä ja englannissa ja opetus oli pääosin perusasteella ja pienissä ryhmissä
• kriteeri opettamisesta useammalla asteella tai useamman opetussuunnitelman mukaan toteutui, A:lla oli ollut vähäinen määrä opetuksesta lukiossa ja loput perusasteella
• kriteeri useammasta opetettavasta aineesta toteutui, sillä A opetti kahta ainetta: englantia ja venäjää
• kriteeri opetusharjoittelun ohjauksesta yhden opetussuunnitelman mukaan toteutui, sillä A:lla oli opetusharjoittelun ohjausta venäjän kielessä
• eri kulttuuritaustaisten oppilaiden opetus

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa tuli lisäksi kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä palkkausjärjestelmässä oli todettu vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisiksi eroiksi. A:n tehtävässä ei ollut vastuuta työn kehittämisestä ja/tai hallinnollisia tehtäviä. A:lla ei ollut hallinnollisia tehtäviä kuten harjoittelun kehittämistyöryhmän tehtäviä tai hankkeiden johtamista. A:n työ keskittyi vain opetukseen ja ohjaukseen. Tehtävään ei kuulunut normaalia laajempaa yhteistyötä eikä erillisiä kehittämistehtäviä.

A:n tehtävässä opetusryhmät ja oppilaat eivät olleet erityisen vaativia. A:n oppilaat olivat oppilasainekseltaan tavanomaisia opetusryhmiä, jopa helpohkoja opetusryhmiä, joista vaativampaa tukea tarvitsevat oppilaat oli siirretty kaupungin oppilaitoksiin. Vain kahdella yläkoulun oppilaalla oli erityisen tuen päätös. Yläkoulun venäjän ryhmäkoko oli keskimäärin kymmenen oppilasta ryhmää kohti. A:n opettamat ryhmät olivat pieniä ja motivoituneita valinnaisen kielen ryhmiä. Koska ryhmäkoko oli erittäin pieni, aikaa jäi oppitunnilla normaalia enemmän jokaiselle oppilaalle. A:n tavanomainen perusopetuksen ryhmäkoko vastasi erityisopetuksen pienryhmän oppilasmäärää.

A:n ryhmissä ei korostunut tarve erityisen syvälliselle aineenhallinnalle. A:n tehtävään kuului venäjän peruskoulun asioiden opettamista yläkoulussa sekä C-kielen opetusta lukiossa. Lukion A-venäjän sekä peruskoulun kotikielen opetuksesta vastasivat A:n kollegat. Lukiossa korostui englannin osalta aineenhallinta, mutta tältäkään osin ei erityisen syvällinen aineenhallinta. A oli opettanut lukiossa vain 0–3 oppituntia viikkoa kohti, joten tämän merkitys oli erittäin vähäinen.

A:n tehtävässä ei laajentunut vastuu opetustyön, -menetelmien ja materiaalin taikka opetusteknologian kehittämisestä. A:n työhön kuului normaalia oman opetuksen ja omien oppimateriaalien kehittämistyötä, joka oli määrältään pientä, koska opettajalla oli käytössään valmiit oppikirjat ja materiaalit. A:n työhön ei kuulunut koulun sisäisiä tai ulkoisia kehittämistehtäviä.

A:n tehtävässä oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen ei täyttänyt työehtosopimuksen monipuolista ja vaativaa -kriteeriä. A:n tehtävään kuului normaalia ohjausta ja tavanomaista oppimisen ja koulunkäynnin tukea vaativia ryhmiä. A:n perusasteen ryhmäkoot olivat erittäin pienet. Yli 75 prosenttia Tulliportin yläkoulun oppilaista jatkoi vuosittain lukio-opintoihin, A-venäjän opiskelijoista jatkoivat lukioon lähes kaikki opiskelijat. Oppilailla oli hyvät valmiudet opiskella kaikissa oppiaineissa.

Tulliportin harjoittelukoulussa oli useita opettajia, jotka opettivat peruskoulussa ja lukiossa ja he olivat vaativuustasolla 5, myös kielten opettaja, jolla oli opetusta sekä perusopetuksessa että lukiossa.

Kun arviointiryhmä oli arvioinut A:n tehtävän, se oli ottanut arvioinnissaan huomioon sen, että Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa tehtävien vaativuustasot pysyivät oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden. Itä-Suomen yliopisto oli noudattanut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaista tasapuolisen kohtelun periaatetta.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

A:n tehtävän vaativuusarviointi oli tehty oikein ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti (liite 1). Yliopisto ei ollut rikkonut työehtosopimusta eikä se ollut siten velvollinen maksamaan hyvityssakkoa. Itä-Suomen yliopistossa vaativuuden arviointijärjestelmän kriteereitä oli sovellettu vakiintuneesti ja yhteisesti hyväksytyllä tavalla 19 vuoden ajan.

Työehtosopimuksen 1 luvun 11 §:n mukaan yliopiston maksettavaksi tuomittavan hyvityssakon määrä voi olla enintään 2.590 euroa.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Sivistysala ry ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. A:n tehtävän vaativuusarviointi oli tehty oikein ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti (liite 1). Itä-Suomen yliopistossa vaativuuden arviointijärjestelmän kriteereitä oli sovellettu vakiintuneesti ja yhteisesti hyväksytyllä tavalla 19 vuoden ajan. A:n tehtävä oli arvioitu arviointiryhmässä, jonka tekemään arvioon Sivistysala ry:llä oli oikeutettu peruste luottaa. Sivistysala ry:llä ei ollut mahdollisuutta valvoa vaativuuden arviointia, koska tämä edellyttäisi sitä, että Sivistysala ry:n edustaja olisi arviointiryhmän jäsen. Tämä ei ollut työehtosopimuksen mukaan mahdollista, koska työehtosopimuksen mukaan arviointiryhmään voi kuulua vain kyseiseen yliopistoon palvelussuhteessa oleva työntekijä tai yliopiston rehtori.

Lisäksi, jotta Sivistysala ry voisi valvoa tehtävän vaativuuden arviointia, tulisi Sivistysala ry:llä olla tieto kaikista yliopiston tehtävistä ja vaativuuden arvioinneista, mikä ei ollut mahdollista tietosuojalainsäädäntö huomioiden.

Suoritusvaatimus

Mahdollista palkkasaatavaa ei voitu perustaa kantajan laskelmaan. A:n tämänhetkinen palkka muodostui palkkausjärjestelmän mukaisesti tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Kantajan esittämä palkkasaatava oli laskettu A:n vaativuustason 5 mukaisessa tehtävässä suoriutumisen mukaan. Laskelmaa ei voitu tehdä A:n vaativuustason 5 mukaisen tehtävän suoriutumisprosentilla, koska suoriutumisen arviointi ja suoriutumisprosentti perustui siihen, miten A suoriutui vaativuustason 5 tehtävässä.

Työehtosopimuksen mukaan ”henkilön suoriutumista muuttuneessa tehtävässä arvioitiin muutoshetkestä lähtien kuten uudessa tehtävässä niin, että se vastasi sellaista työsuoritusta ja suoritusprosenttia, jonka arvioitiin vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan suhteessa muuttuneeseen vaativuustasoon ja tehtävään” (TES 6 luku 6.3.2). Palkkausjärjestelmän mukaan henkilön siirtyessä vaativampaan tehtävään, voi henkilökohtaisen suoriutumisen suoritusprosentti alentua. Tämä oli luonnollista, koska kun tehtävän vaativuus kasvoi, tehtävästä suoriutuminen ei välttämättä vastannut sitä, mitä suoriutuminen oli ollut vaativuudeltaan alemman tason tehtävässä.

Myös koska henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnista ei ollut käyty työehtosopimuksen mukaisia erimielisyysneuvotteluita, mahdollista palkkasaatavaa ei voitu perustaa kantajan laatimaan laskelmaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet välituomiolla ratkaistavien kysymysten osalta

1. Henkilöstöjohtajan päätös A:n tehtävän vaativuuden arvioinnista 7.5.2021 (=V3)
2. Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulujen toimintaohje vaativuustasoista

Vastaajien kirjalliset todisteet välituomiolla ratkaistavien kysymysten osalta

1. Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun ajankohtaiskatsaus 2020–2021
2. Itä-Suomen yliopiston harjoittelunkoulun ajankohtaiskatsaus 2022–2023
3. Vaativuuden arviointi 7.5.2021 (=K1)
4. A:n lukuvuosittainen työnjako
5. YO TES 1.3.2010–29.2.2012 Liite 1 harjoittelukoulut

Kantajan henkilötodistelu välituomiolla ratkaistavien kysymysten osalta

1. A, venäjän ja englannin kielen lehtori, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu, todistelutarkoituksessa
2. B, historian ja yhteiskuntaopin lehtori, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu
3. C, neuvottelujohtaja, OAJ ry

Vastaajien henkilötodistelu välituomiolla ratkaistavien kysymysten osalta

1. Johtava erityisasiantuntija, arviointiryhmän puheenjohtaja D
2. Perusasteen rehtori E
3. Johtava rehtori F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen kirja 2 sisältää harjoittelukouluja koskevat määräykset. Sen 1 luvussa on sovittu yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön palkkausjärjestelmästä ja sen osana muun muassa tehtäväkohtaisen palkanosan määräytymisestä. Palkkausjärjestelmän lähtökohtana on palkkauksen muodostuminen tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja tehtävää hoitavan henkilön henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen harjoittelukouluja koskevien määräysten 6.1 kohdan 1 momentin mukaan tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti (liite 1). Saman kohdan 2 momentissa on määrätty, että vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtävänkuvaukseen. Edelleen 3 momentin mukaan tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Harjoittelukouluja koskevien määräysten kohdan 6.2 mukaan tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjallisen ehdotuksen vaativuustasosta. Arviointiryhmä, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista, käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Työnantaja vahvistaa vaativuustason esimiesten ja arviointiryhmän ehdotukset saatuaan.

Harjoittelukouluja koskevien määräysten kohdan 6.2.3 mukaan tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun työntekijä itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää. Muuttuneena käsitellään myös tehtävää, joka on nykyisen vaativuustason vahvistamisen jälkeen vähitellen kehittynyt vaativammaksi. Edelleen määräyksen mukaan arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut sen jälkeen, kun nykyinen vaativuustaso on ensimmäisen kerran vahvistettu ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta.

A on työskennellyt Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun Tulliportin normaalikoulun palveluksessa opettajana 1.8.2014 lukien tehtävänimikkeellä ”lehtori, venäjän kieli”. Hänen tehtäväänsä on kuulunut venäjän kielen opettaminen yläkoulussa ja lukiossa. Lukuvuodesta 2018–2019 alkaen A on lisäksi opettanut englantia lukiossa. A:n tehtävänimike on muuttunut ja se on ollut 1.8.2019 lukien "lehtori, venäjä ja englanti". Elokuusta 2022 lukien A on opettanut englantia lukion lisäksi myös yläkoulussa venäjän kielen opetuksen vähentymisen vuoksi.

A:n tehtävän vaativuustaso on ollut 5 hänen työsuhteensa alusta lähtien 1.8.2024 asti. Tehtävän vaativuuden arviointia on A:n aloitteesta käsitelty arviointiryhmän kokouksessa 15.5.2019. Arviointiryhmä on tuolloin katsonut, että A:n tehtävän vaativuuden taso on 5. A on katsonut, että hänen tehtävänsä vaativuuden tulisi olla tasolla 6, ja hän on 17.5.2019 toimittamallaan erimielisyysilmoituksella pyytänyt työnantajalta neuvottelua tehtävänsä vaativuusarviointia koskien. Neuvottelu on päättynyt erimielisyyteen työnantajan pysyessä kannassaan. A:n tehtävän vaativuutta on arvioitu jälleen arviointiryhmän kokouksessa 6.5.2021. Kolme arviointiryhmän jäsentä on katsonut tuolloin, että A:n tehtävän vaativuustaso on 6 ja kolme jäsentä, että vaativuustaso on 5. Puheenjohtajan äänellä arviointiryhmän päätökseksi on tullut 5, ja tämän työnantaja on myös vahvistanut vaativuustasoksi. Sittemmin A:n tehtävän muuttumisen vuoksi hänelle on tehty päätös erillisen lisän maksamisesta lukuvuoden 2023–2024 loppuun saakka, eli A:lle on maksettu tason 6 mukaista palkkaa 1.8.2023 alkaen. A:n tehtävä on arvioitu 11.1.2024 tasolle 6 alkaen 1.8.2024.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että A:n tehtäväkohtaisen palkanosan on tullut määräytyä viimeistään 1.8.2019 lukien vaativuustason 6 mukaisesti. Kanteen mukaan vaativuustason 6 kriteerit ovat pääsääntöisesti täyttyneet A:n tehtävässä viimeistään tuolloin. Kanteessa on lisäksi vedottu työsopimuslain 2 luvun 2 §:n tasapuolisen kohtelun velvoitteeseen ja siihen, että A on ollut ainoa sekä perusopetuksessa että lukiossa opettava Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulujen (Tulliportti ja Rantakylä) vieraiden kielten opettaja, joka on ollut vaativuustasolla 5 muiden kahdella asteella opettavien vieraiden kielten opettajien ollessa vähintään vaativuustasolla 6. Edelleen näiltä muilta opettajilta ei ole edellytetty kahden kielen opettamista. Vastaajien mukaan A:n tehtävän vaativuusarviointi on tehty oikein ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti. Arviointiryhmä on huomioinut sen, että Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa tehtävien vaativuustasot pysyvät oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden, ja tasapuolisen kohtelun velvoitetta on noudatettu.

Käsillä olevassa asiassa on siten ratkaistavana kysymys siitä, onko A:n tehtäväkohtaisen palkanosan tullut määräytyä tason 5 vai 6 mukaisesti viimeistään 1.8.2019 lukien. Lisäksi ratkaistavana ovat hyvityssakkoja koskevat vaatimukset.

Tehtävän vaativuuden arvioinnin lähtökohdat Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa

Kantaja Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (jäljempänä Juko) on vedonnut asiassa muun ohella siihen, että Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa on sovellettu vaativuuden arvioinnissa työehtosopimuksen vastaista paikallista toimintaohjetta, jonka mukaan kahden eri opetussuunnitelman mukaisella opettamisella on merkitystä ainoastaan, jos enemmistö opetuksesta toteutetaan lukiossa. Vastaajat ovat kiistäneet, että tällaista toimintaohjetta olisi ollut olemassa, ja vedonneet siihen, että vaativuustasojen kriteereitä tulkitaan kokonaisarvioinnilla.

Lisäksi Juko on vedonnut siihen, että harjoittelukoulun rehtori on esittänyt opetusryhmien kokoa yhtenä perusteena alhaisemmalle vaativuustasolle, vaikka opetusryhmien koko ei ole kuitenkaan työehtosopimusmääräyksissä tehtävän vaativuutta alentava peruste. Vastaajat ovat todenneet, että muun muassa opetusryhmien koolla on merkitystä arvioitaessa vaativuustasojen kriteerien täyttymistä.

Tehtävän vaativuuden arvioinnin lähtökohdista esitetty näyttö

Kantajan paikallisesta toimintaohjeesta kirjallisena todisteena esittämässä opettajien vaatiluokkakuvauksessa on luonnehdittu vaatitasoja 4–7 (K2). Vaati 5 -tasoa on kuvattu seuraavasti: ”Opetus yhdellä asteella + harjoittelun ohjaus. Valtaosa opetuksesta perusasteella, lisäksi lukiota (ja ohjausta)”. Vaati 6 -tasoa on kuvattu seuraavasti: ”Valtaosa opetuksesta lukiossa, lisäksi perusastetta ja ohjausta. Erityisopettajat, opot”. Kyseinen kuvaus on sisältynyt myös vastaajien kirjallisiin todisteisiin (V1 ja V2).

Tehtävän vaativuuden arvioinnista Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa on työtuomioistuimessa kuultu kantajan nimeämänä todistajana Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun lehtori B:tä. Vastaajien nimeäminä todistajina on kuultu Itä-Suomen yliopiston johtavaa erityisasiantuntijaa D:tä, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun johtavaa rehtoria F:ää ja Itä-Suomen yliopiston Tulliportin normaalikoulun perusopetuksen rehtoria E:tä.

B on kertonut olleensa harjoittelukoulun yläkoulun ja lukion Jukon luottamusmies vuosina 2006–2021. Hän on kertonut olleensa tuolloin myös palkkausjärjestelmän tarkoittaman arviointiryhmän jäsen. B on kertonut alkuperäisen vaativuuskartaston soveltamisen olleen sen laajuuden vuoksi hankalaa, mistä johtuen harjoittelukouluissa luotiin paikallinen sovellutus, jonka mukaan tehtävän vaativuuden arviointikriteereitä on kolme. Ensinnäkin arvioidaan sitä, onko opettaja opettanut yhdellä vai kahdella asteella eli sitä, onko kyse perusopetuksen vai lukio-opetuksen enemmyydestä. Toiseksi arvioidaan, ohjaako opettaja vai ei. Kolmanneksi vaativuustasolle 7 pääsy edellyttää rehtorin määräämän erityistehtävän olemassaoloa. Mainitut kriteerit ovat B:n mukaan määrällisiä, eikä työehtosopimuksen vaativuuskartasto sellaisia kovin hyvin tunne. Sitä vastoin työehtosopimuksessa puhutaan esimerkiksi yhden, kahden tai useamman opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ja vaativasta ja enemmän vaativasta ohjauksesta sekä sen kehittämisestä. Ammatinhallinnan kehittymistä ei ole otettu harjoittelukoulussa vaativuuden arvioinnissa huomioon, vaikka työehtosopimuksen mukaan se tulisi ottaa huomioon. Kriteereistä ensimmäinen voisi johtaa siihen, että perus- ja lukio-opetuksen tuntimäärien suhteiden vaihdellessa vuodesta toiseen, voisi tehtävän vaativuustaso vastaavasti vaihdella, vaikka työehtosopimuksen mukaan pitäisi pyrkiä kohtuullisen vakaaseen vaativuustasomäärittelyyn.

B on kertonut osallistuneensa A:n tehtävän vaativuuden arvioinnin käsittelyyn arviointiryhmässä vuosina 2019 ja 2021. Tuolloin arvioinneissa on ollut ensiksi kysymys siitä, mille tasolle tehtävä asettuu yläkoulu-lukio-enemmyysakselilla. Toiseksi kysymys on ollut siitä, onko samanarvoista opettaa suuria ja pieniä opetusryhmiä. Tyypillisesti A:n opettamassa venäjän kielessä ryhmäkoko ei ole ollut niin iso kuin englannin kielessä. Kolmanneksi on ollut kysymys siitä, onko A:n aineenhallinta tai kokemus kehittynyt riittävästi.

D on kertonut toimineensa Itä-Suomen yliopiston ja sitä edeltäneen Joensuun yliopiston henkilöstöjohtajana vuodesta 1998 alkaen 2020-luvun alkupuolelle saakka ja olleensa työehtosopimuksessa tarkoitetun arviointiryhmän puheenjohtaja siitä alkaen, kun yliopistoilla on ollut oma työehtosopimus. D on osallistunut arviointiryhmän kokouksiin, joissa A:n tehtävän vaativuutta on käsitelty vuosina 2019 ja 2021. D on kertonut tehneensä viimeisen päätöksen tehtävän vaativuudesta, mutta arviointiryhmän hyvää ja tasapainoista linjaa on noudatettu. Arviointiryhmän tehtävä on D:n mukaan määrittää tehtävän lähinnä vastaava vaativuustaso arviointikehikkoa, yliopiston yleistä linjaa ja muita tehtäviä vasten siten, että tasapuolinen kohtelu toteutuu, ja näin on arviointiryhmässä toimittu. Arviointikehikossa on isot välykset, ja jos seuraava taso alkaa tehtävässä enemmän täyttyä, voidaan kokonaisarvioinnissa päätyä siihen, että tehtävä vastaa lähinnä seuraavaa vaativuustasoa. Arviointiryhmässä ei ole käsitelty tehtävän vaativuuden arvioinnin yhteydessä asiakirjaa, jonka kantaja on katsonut olevan paikallinen toimintaohje (K2). Kyseinen asiakirja on liittynyt tilaisuuksiin, joissa rehtoraatti on yksinkertaistaen näyttänyt, minkä tyyppisiä vaativuustasot voisivat olla, mutta asiakirja ei ole työehtosopimuksen mukainen tai sitova, eikä arviointiryhmä ole sitä katsonut tai siihen nojautunut.

F on kertonut toimineensa Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun johtavana rehtorina elokuun alusta 2021 lukien. Hän on ollut samasta ajankohdasta alkaen työehtosopimuksessa tarkoitetun arviointiryhmän jäsenenä. Hän on lisäksi kertonut, että Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa on pidetty tilaisuuksia, joissa saadaan kolmessa eri talossa työskentelevälle, yhteensä noin 190 henkilöstä koostuvalle henkilöstölle välitettyä samaan aikaan ja yhdenmukaisesti tietoa. Kunnallisella puolella noudatettava työehtosopimus eroaa merkittävästi harjoittelukouluissa noudatettavasta työehtosopimuksesta. Koska henkilöstön vaihtuvuus on melko suurta, tilaisuuksien yhteydessä pidettävässä johtavan rehtorin ajankohtaiskatsauksessa (V1 ja V2) on käyty läpi yliopistojen palkkausjärjestelmää ja sen eroja kunnallisen puolen järjestelmään. Katsauksessa esitellyllä opettajien vaatiluokitusta koskevalla osiolla (K2, sisältyy V1:een ja V2:een) on pyritty yksinkertaistaen ja tiivistetysti ilmaisemaan se, että harjoittelukoulussa opettajakunta sijoittuu pääasiallisesti vaatiluokkiin 4–7 ja yleistasolla kuvaamaan sitä, millainen opettaja on milläkin vaatiluokkatasolla. Kyseinen tiivistys ei ole toimintaohje tai arviointiryhmän työkalu, eikä sitä ole käsitelty arviointiryhmässä.

E on kertonut toimineensa Itä-Suomen yliopiston Tulliportin normaalikoulun perusopetuksen rehtorina vuodesta 2015 lukien. Hän on kertonut, että lukioenemmyyden kriteeri perustuu työehtosopimuksen vaativuuskartastoon ja tehtävän kokonaisarviointiin. Lisäksi hän on kertonut, että ryhmäkoko vaikuttaa tehtävän vaativuuteen monin tavoin. Pienemmässä ryhmässä vuorovaikutus on helpompaa ja myös opetuksen suunnittelun ja arvioinnin työmäärä on pienempi. Pienemmässä ryhmässä on myös enemmän aikaa oppilasta kohden.

Johtopäätökset tehtävän vaativuuden arvioinnin lähtökohdista

Juko on vedonnut työehtosopimuksen vastaiseksi paikalliseksi toimintaohjeeksi väittämäänsä asiakirjaan (K2) ja siihen, että asiakirjan mukaan kahden eri opetussuunnitelman mukaisella opettamisella on merkitystä ainoastaan, jos enemmistö opetuksesta toteutetaan lukiossa. Asiassa on selvitetty, että kyseinen asiakirja ollut osa johtavan rehtorin harjoittelukoulun henkilöstölle pitämää ajankohtaiskatsausta (V1 ja V2). Asiakirja on ollut tiivistetty ja yksinkertaistettu esitys opettajien sijoittautumisesta vaativuustasoille. Vastaajien nimeämät todistajat F ja D ovat kertoneet, että asiakirjaa ei ole käsitelty tai käytetty arviointiryhmässä tehtävän vaativuutta arvioitaessa. Kantaja ei ole esittänyt näyttöä siitä, että asiakirjaa olisi käsitelty arviointiryhmässä.

Vielä todistaja B on kertonut vaativuuskartaston paikallisesta sovellutuksesta, jossa vaativuuden arviointi typistyy kolmeen kriteeriin. Kriteereistä yksi on se, painottuuko opetus perusasteelle vai lukioon. B:n kertomuksen perusteella A:n tehtävän vaativuutta arvioitaessa vuosina 2019 ja 2021 on B:n luonnehtiman typistetyn kriteeristön mukaisen opetuksen perusaste-lukio-painottumisen ohella arvioitu kuitenkin myös ryhmäkoon vaikutusta vaativuustasoon sekä A:n aineenhallinnan ja kokemuksen kehittymistä.

Työtuomioistuin toteaa, että tehtävän vaativuuden arvioinnissa tulee noudattaa työehtosopimuksessa sovitun tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisia kriteereitä. Työehtosopimuksen mukaista arviointijärjestelmää ei voida soveltaa siten, että tehtävän vaativuustaso määräytyisi osittain tai kokonaan muut kriteerit syrjäyttäen esimerkiksi lukio-opetuksen enemmyyden tai opetuksen pienen ryhmäkoon perusteella. Työtuomioistuin toteaa kuitenkin, ettei nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ole näytetty toteen sitä, että näin olisi tapahtunut.

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että edellä mainitut seikat voivat kuitenkin olla merkityksellisiä arvioitaessa sitä, täyttyykö jokin työehtosopimuksessa edellytetty vaativuustasokriteeri vai ei. Todistaja E on tällaiseen arviointiin viitannut kertoessaan lukioenemmyyskriteerin perustuvan työehtosopimuksen vaativuuskartastoon ja tehtävän kokonaisarviointiin. Sama käy ilmi E:n kertomuksesta sen osalta, millaisia vaikutuksia ryhmäkoolla voi olla tehtävän vaativuuden kannalta. Myös todistaja D on viitannut tällaiseen vaativuustasokartaston kautta tapahtuvaan arviointiin todetessaan, että arviointiryhmä on toiminut siten, että se on määrittänyt tehtävän lähinnä vastaavan vaativuustason arviointikehikkoa, yliopiston yleistä linjaa ja muita tehtäviä vasten siten, että opettajien tasapuolinen kohtelu toteutuu.

Asiassa on näin ollen seuraavaksi arvioitava harjoittelukouluja koskevien määräysten vaativuustason 6 kriteereistä asiassa esitettyjen väitteiden ja niitä koskevan todistelun perusteella, ovatko sanotun vaativuustason kriteerit täyttyneet A:n tehtävän osalta viimeistään 1.8.2019 lukien.

Vaativuustason 6 kriteereistä esitetyt asianosaisten kannanotot ja niistä asiassa esitetty selvitys

Seuraavassa on selostettu asiassa esitetyt väitteet ja esitetty näyttö koskien riidanalaisia vuosina 2019 ja 2021 tehtyjä A:n tehtävän vaativuudenarviointeja. Vastaajat ovat esittäneet selvitystä myös siitä, miten A:n tehtävä on muuttunut edellä mainittujen arviointien jälkeen sillä seurauksella, että vuonna 2024 A:n tehtävän on arvioitu täyttäneen vaativuustason 6 kriteerit. Myös tämä näyttö on kerrottu seuraavassa.

Vaativuustason 6 kriteereistä on työtuomioistuimessa kuultu todistelutarkoituksessa A:ta, kantajan nimeämänä todistajana Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n neuvottelujohtaja C:tä ja vastaajien nimeäminä todistajina E:tä ja F:ää.

Työn luonne ja vastuu

Työn luonne ja vastuu -päävaativuustekijä koostuu yhteensä 12 kriteeristä, joista 10 on otettava huomioon asiassa. Huomioon otettavista kriteereistä kuudesta on asiassa riitaa.

Kriteerit, jotka riidattomasti on jätettävä huomioimatta tai jotka eivät täyty A:n osalta

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kriteerit ”vaativaa erityisopetusta ja/tai erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtävien ja kehittämisen päävastuu” ja ”erityisopetusta eri opetussuunnitelmien mukaan” on jätettävä asiassa huomioimatta, sillä A ei ole erityisopettaja.

Asianosaiset ovat myös yhtä mieltä siitä, että uusina tasolla 6 esiintyvät neljä kriteeriä ”osavastuita koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutustehtävissä”, ”opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät”, ”opetusharjoittelun didaktinen opetus pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaisesti” ja ”avustaminen hallinnollisissa tehtävissä” eivät täyty A:n tehtävässä.

E on kertonut, että vuonna 2024 tehdyssä arvioinnissa A:n tehtävä on eronnut vuosina 2019 ja 2021 arvioidusta tehtävästä siten, että kriteeri ”osavastuita koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutustehtävissä” täyttyy. Tällaisia tehtäviä ei A:lla ole ollut, mutta niitä voidaan edellyttää häneltä, koska ne kuuluvat 6 vaativuustasolle. Edelleen E on kertonut, että vaativuustasolle 6 kuuluu myös ”opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät”.

Vaativaa opetusta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan

Jukon mukaan kriteeri täyttyy ja jopa ylittää tason 6 kriteerin, sillä A opettaa kahdessa eri oppiaineessa ja kahden eri opetussuunnitelman (lukio ja perusopetus) mukaan. Vastaajien mukaan kriteeri ei täyty. Niiden mukaan jo tasolla 5 on kriteereitä, joissa edellytetään opettamista useammalla asteella, eri opetussuunnitelmien mukaan tai useampaa opettavaa ainetta. Edelleen vastaajat ovat vedonneet siihen, että vaativuustasojen 4 ja 5 keskeisenä erona on se, että ”opetusta voi olla useammalla asteella/useamman opetussuunnitelman mukaan”.

C on kertonut työskennelleensä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:ssä 1.1.2004 lukien ja olleensa mukana neuvottelemassa Jukon nimissä harjoittelukouluja koskevia virka- ja työehtosopimusmääräyksiä, kun vuonna 2007 on neuvoteltu valtion uusista palkkausjärjestelmistä. Tässä yhteydessä C on myös ollut kirjoittamassa vaativuuskarttaa, joka on edelleen pitkälti sellaisenaan Sivistysala ry:n sopimuksissa harjoittelukouluissa käytössä. C on kertonut kirjoittaneensa vaativuuskartan vaativuuskuvaukset. Lisäksi hän on kertonut, että opetussuunnitelma voi tarkoittaa useaa asiaa, esimerkiksi oppilaan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa, perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja lukion opetussuunnitelmaa. Lähtökohtaisesti aineopetus on vaativampaa kuin luokanopetus. Lukiossa annettava ylioppilastutkintoon johtava opetus on myös vaativampaa kuin perusopetus. Kun vaativuustasoista on neuvoteltu, ei ole sovittu numeerisista, määrällisistä tai suhteellisista osuuksista perus- ja lukio-opetuksen välillä. Opettajan tehtäviä on verrattava vastaavanlaista työtä tekevien opettajien (verrokkien) tehtäviin.

A on katsonut, että tämä kriteeri täyttyy, koska hän on opettanut alkutalvesta 2019 alkaen kahta kieltä venäjää ja englantia sekä yläkoulussa että lukiossa eli kahden opetussuunnitelman mukaan. Opettaminen on ollut kaikilta osin vaativaa, sillä ryhmät ovat olleet heterogeenisiä, minkä ohella opiskelijoilla on ollut oppimisen vaikeuksia ja henkilökohtaisia haasteita.

F on kertonut, että ennen vuonna 2024 tehtyä vaativuuden arviointia A:lla on ollut vaativaa opetusta lukio-opetuksessa muutamilla tunneilla, vaikka vaativan opetuksen osuudessa on tapahtunut iso muutos vasta kahden viimeisen vuoden aikana.

E on kertonut kriteeriä tulkitun siten, että vaativuus ei palaudu yhteen seikkaan, vaan se on kokonaisarviota. Yksi näkökulma on se, että lukio-opetus on vaativampaa kuin peruskoulussa opettaminen. A:lla on ollut lukuvuonna 2018–2019 yksi englannin kielen opetusryhmä, mutta vaativuustasolle sijoittaminen on kokonaisarviointia eli se seikka, että opettajalla on yhdessä ryhmässä vaativaa opetusta, ei johda vaativuustason nostoon. Asiaa voidaan tarkastella myös opetusryhmän näkökulmasta. A:n ryhmät perusopetuksen venäjän kielessä ovat olleet hyvin pieniä, ja ne ovat vastanneet ryhmäkooltaan erityisopetuksen pienryhmäopetusta. Tällöin on ollut enemmän aikaa oppilasta kohden ja opettajan työmäärä on ollut myös suunnittelu- ja arviointityön osalta pienempi kuin isommassa ryhmässä. Opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita. A:n ryhmät ovat olleet tavanomaisia tai jopa helpohkoja, koska normaalikoululla ei ole velvollisuutta tarjota erityistä tukea ja vaativampaa tukea tarvitsevia oppilaita on siirretty muihin kouluihin. Oppilaiden tuen tarve Tulliportin normaalikoulussa on pienempi kuin keskimäärin kouluissa Suomessa. Vaativuustaso 5 on kuvannut tältä osin oikeimmin A:n tehtävää.

E on lisäksi kertonut, että vuonna 2024 tehdyssä arvioinnissa A:n tehtävä on eronnut vuosina 2019 ja 2021 arvioidusta tehtävästä siten, että opetuksen lukioenemmyyden vuoksi kriteeri on toteutunut.

Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä

Riidatonta on, että kriteeri on myös vaativuustasoilla 4 ja 5.

Jukon mukaan kriteeri täyttyy, sillä A:lla on ollut selkeä kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmistä lukion ryhmänohjaajan tehtävässä, jossa on edellytetty monipuolista ja erittäin vaativaa oppilasryhmien tukemista. Vastaajien mukaan kriteeri ei täyty, eikä se ole täyttynyt myöskään tasolla 5. Lukion ryhmät eivät ole erittäin vaativia oppilasryhmiä ja ryhmänohjaajan rooli on vähäinen opiskelijoiden pulmien ratkomisessa. Vastuuta myös jaetaan muun opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

A on katsonut, että kriteeri täyttyy, sillä vaikka aineopettaja opettaa osaa viikkotunneista, omalla tunnilla kasvatusvastuu on kokonaisvastuuta. A on tällä hetkellä toista vuotta tämänhetkisen 8. luokan luokanohjaajana yhdessä toisen opettajan kanssa ja heillä on tiiminä oppilaista laaja kasvatus-, ohjaus- ja opettamisvastuu.

E on kertonut, että kriteeri toteutuu parhaiten luokanopettajan tehtävässä. Aineopettajan tehtävässä vastuuta jaetaan muun opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. A on ollut ryhmänohjaajana noin kuuden vuoden ajan. Ryhmänohjaajan panos on varsin vähäinen, kun on kyse vaativista oppilaisiin liittyvistä prosesseista ja ryhmänohjaaja saa tällöin paljon tukea. Ryhmänohjaajalla ei ole kokonaisvastuuta oppilaista tai opetusryhmistä, eikä kriteeri siten täyty.

Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus)

Riidatonta on, että kriteeri on myös vaativuustasolla 5.

Juko on katsonut, että kriteeri täyttyy, sillä A on joutunut usein neuvomaan venäjäksi englannin kielen tunneilla ja myös laatinut venäjäksi yksittäisiä monisteita. Hän on myös pieneltä osin käyttänyt vierasta kieltä harjoitteluiden ohjauksessa. Vastaajat ovat katsoneet, että kriteeri ei täyty, eikä ole täyttynyt myöskään tasolla 5. Työnantajan A:lle määrittämässä tehtävässä ei edellytetä opettamista vieraalla kielellä.

A on kertonut, että monissa lukioryhmissä ja ajoittain myös yläkouluryhmissä on venäläistaustaisia oppilaita. Vaikka pääosin opetuksessa käytetään kohde- eli englannin kieltä, A on auttanut näitä oppilaita tunneilla ja välitunneilla myös venäjäksi ja venäjän kielen näkökulman kautta.

E on kertonut, että A on voinut opettaa vieraalla kielellä. Kriteeri ei kuitenkaan täyty, sillä A:n tehtävässä ei edellytetä vieraalla kielellä opettamista.

Kriteerit vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta sekä opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan

Jukon mukaan kriteeri vaativasta ja monipuolisesta opetusharjoittelun ohjauksesta täyttyy, sillä A:lla on ollut venäläistaustaisten maahanmuuttajaharjoittelijoiden ohjausta, joka on erityisen vaativaa kielitaidon, kulttuuritaustan ja koulujärjestelmien erilaisuuden sekä erilaisten koulukäytänteiden ja tottumusten johdosta. A:lla on pätevyys ohjata opetusharjoittelijoita venäjän ja englannin kielessä. Kriteerin opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan Juko on katsonut täyttyvän, sillä A on ohjannut eri pääaineiden opiskelijoita (englanti, venäjä) sekä yläkoulussa että lukiossa.

Vastaajat ovat katsoneet, että kriteerit eivät täyty. Opetusharjoittelun ohjaajilla on oppiaineesta riippuen jonkun verran maahanmuuttajataustaisia opettajaopiskelijoita, jotka tulevat useista kieli- ja kulttuuritaustoista erilaisine koulujärjestelmineen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä Tulliportin koulussa on vähäinen. A:lla on ollut vuosittain 2–3 opetusharjoittelijaa venäjän kielessä. Opiskelijoiden opiskelukieli yliopistossa on suomi, joten ohjaus voi tapahtua suomeksi. Heidän ohjauksensa on osa työhön kuuluvaa opettajankoulutustehtävää, josta maksetaan työehtosopimuksessa määritelty ohjauskorvaus. A:n pätevyydellä ohjata opetusharjoittelijoita englannin kielessä ei ole vastaajien käsityksen mukaan merkitystä, sillä koulussa on kahdeksan päätyökseen englantia opettavaa opettajaa, joille opetusharjoittelun ohjaus on keskitetty. Vastaajien mukaan tason 5 kriteeri ”opetusharjoittelun ohjausta yhden opetussuunnitelman mukaan” täyttyy, sillä A:lla on opetusharjoittelun ohjausta venäjän kielessä.

A on kertonut ohjaavansa opetusharjoittelijoita sekä venäjän että englannin kielen osalta, sikäli kun heitä vuosittain on. Ohjaaminen on vaativaa ensinnäkin sillä perusteella, että uusilla opettajilla ei ole välttämättä lainkaan opettajakokemusta ensimmäiseen harjoitteluun tulleessaan. Lisäksi ohjattavina on ollut Venäjällä jo opettajaopintoja tehneitä henkilöitä, jotka haluavat suorittaa suomalaiset pedagogiset opinnot. Koska venäläinen koulujärjestelmä ja pedagogiikka eroavat merkittävästi suomalaisesta, ohjaajalla on paljon työtä, jotta Suomen koulun käytänteet saadaan opetettua kestävällä ja harjoittelijoille sopivalla tavalla. A on kertonut kriteerin opetusharjoittelun ohjauksesta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan täyttyvän, sillä opetusharjoittelijat ovat lähtökohtaisesti pääaineopiskelijoita, jolloin ohjausta on sekä yläkoulun että lukion opetussuunnitelman mukaan.

E on kertonut, että opetusharjoittelun opetuskieli on ollut suomi myös A:n ohjauksessa olevien osalta. A:lla on ollut harjoittelijoita vain venäjän kielessä, mikä ei tuo lisää vaativuutta tai monipuolisuutta. Ohjaus toteutetaan aineopettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan eli vain yhden opetussuunnitelman mukaan. Maahanmuuttajataustaisten opettajaopiskelijoiden määrä on ollut vähäinen Tulliportin normaalikoulussa verrattuna Rantakylän normaalikouluun tai valtakunnallisesti esimerkiksi pääkaupunkiseutuun. Ohjaus on osa tehtävään kuuluvaa opettajankoulutustehtävää ja siitä maksetaan työehtosopimuksessa määritelty ohjauskorvaus. Muillakin opettajilla voi olla eri taustoista tulevia opettajaharjoittelijoita.

F on kertonut vuonna 2024 tehdyn A:n tehtävän arvioinnin osalta, että englannin kielessä on huomattavan paljon enemmän opetusharjoittelijoita kuin venäjän kielessä.

Opetuksen, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen

Juko on katsonut, että kriteeri täyttyy, sillä A on ainoana venäjän kielen opettajana vastannut opetuksen, opetusmenetelmien sekä opetusmateriaalin kehittämisestä yksikön osalta. Vastaajien mukaan kriteeri ei täyty. A:n tehtävässä vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisten erojen mukaisesti vastuu opetustyön, -menetelmien ja -materiaalin tai opetusteknologian kehittämisestä ei ole laajentunut. A:n työhön on kuulunut normaalia oman opetuksen ja omien oppimateriaalien kehittämistyötä, joka on määrältään pientä, koska opettajalla on ollut käytössään valmiit oppikirjat ja materiaalit. A:n työhön ei ole kuulunut koulun sisäisiä tai ulkoisia kehittämistehtäviä. A ei ole myöskään ollut ainoa venäjän kielen opettaja Tulliportin koulussa.

A on kertonut kriteerin täyttyvän, sillä hän on kehittänyt opetusmenetelmiä koulutusten kautta sekä uudistuvien opetussuunnitelmien vaatimusten ja painotusten mukaan. Lisäksi jokainen opettaja hakee tuntia suunnitellessaan opetusta elävöittäviä sisältöjä, jotka antavat oppilaille monipuolisemman kuvan opiskeltavasta asiasta.

E on kertonut, että A:lla on ollut käytössään valmiit oppikirjat ja opettajien tukimateriaalit. A:n tehtävässä ei ole ollut omaa työtä laajempaa opetuksen tai opetusmateriaalien kehittämistä, minkä johdosta myöskään vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisten erojen kriteerit ”vastuu työn kehittämisestä ja/tai hallinnolliset tehtävät lisääntyvät” ja ”vastuu opetustyön, -menetelmien ja -materiaalin sekä opetusteknologian kehittämisestä laajenee” eivät ole täyttyneet.

Edelleen E on kertonut, että vuonna 2024 tehdyssä arvioinnissa A:n tehtävä on eronnut vuosina 2019 ja 2021 arvioidusta tehtävästä siten, että kriteeri on täyttynyt laajemman kehittämisen johdosta. Vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisten erojen kriteerit ”vastuu työn kehittämisestä ja/tai hallinnolliset tehtävät lisääntyvät” ja ”vastuu opetustyön, -menetelmien ja -materiaalin sekä opetusteknologian kehittämisestä laajenee” ovat täyttyneet vuonna 2024.

Vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaidot -päävaativuustekijä koostuu yhteensä viidestä kriteeristä, joista neljästä on asiassa riitaa.

Kriteeri, joka riidattomasti ei täyty

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että myös tasolla 5 esiintyvä kriteeri ”työelämä yhteistyö” ei täyty A:n tehtävässä.

Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus monipuolistuu

Jukon mukaan kriteeri täyttyy, sillä A:lla on erinomainen kyky ja taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia, mitä osoittaa myös venäjän kielen käyttäminen englannin kielen ryhmissä, jotta opiskelijoiden oppiminen helpottuisi. Vastaajien mukaan kriteeri ei täyty, sillä A:n oppilaat osaavat suomen kieltä, koska he suorittavat muita opintojaan suomen kielellä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä Tulliportin normaalikoulun perusopetuksessa ei ole erityisen suuri valtakunnallisesti tai paikallisesti verrattuna (esimerkiksi verrattuna Rantakylän normaalikouluun). Opettajalla ei ole normaalia laajempaa vastuuta maahanmuuttajien opetuksesta tai ohjauksesta tai kulttuuriin perehdyttämisestä. Yleisen tuen antaminen kuuluu opettajan perustehtäviin.

A on todennut kriteerin täyttyvän. Hän on kertonut, että on maahanmuuttajaoppilaita ja oppilaita, joilla ei ainakaan alkuvaiheessa ole hyvää suomen kielen taitoa. Lisäksi oppilailla on erilaisia oppimisvaikeuksia, vaikeuksia toimia ryhmässä ja kotioloista juurensa juontavia vaikeuksia, ja he tarvitsevat esimerkiksi tukiopetusta ja lisäaikaa kokeissa. Oppilaiden haasteet lisääntyvät koko ajan.

E on kertonut, että vuoden 2019 tilanteessa kriteeri ei ole täyttynyt. Opetusryhmät ovat olleet pieniä ja oppilaat ovat olleet motivoituneita, sillä oppilaat ovat itse voineet vaikuttaa kielivalintaan. Tämä on ollut nähtävissä myös oppimistulosten perusteella. A:n opetusryhmiin ja niiden pieneen kokoon viitaten E on lisäksi todennut, että vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisten erojen kriteerit ”erinomainen kyky/ taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia” ja ”oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen on monipuolista ja vaativaa” eivät ole täyttyneet. Myöskään keskeisten erojen kriteeri ”opetusryhmät ja oppilaat voivat olla erityisen vaativia” ei ole täyttynyt.

E on lisäksi kertonut, että vuonna 2024 tehdyssä arvioinnissa A:n tehtävä on eronnut vuosina 2019 ja 2021 arvioidusta tehtävästä siten, että on tapahtunut iso muutos pienten venäjän ryhmien opettamisesta normaalien tai suurien englannin kielen ryhmien opettamiseen, minkä johdosta kriteeri on nyttemmin täyttynyt. Vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisten erojen mukaiset kriteerit ”opetusryhmät ja oppilaat voivat olla erityisen vaativia” ja ”oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen on monipuolista ja vaativaa” ovat täyttyneet vuonna 2024. Lukiokoulutuksen näkökulmasta oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen on vaativaa.

F on kertonut vuonna 2024 tehdyn A:n tehtävän arvioinnin osalta, että oppilasryhmien ohjaus monipuolistuu ryhmäkoon kasvaessa noin kuudesta oppilaasta noin 30 oppilaaseen.

Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa

Riidatonta on, että kriteeri on myös vaativuustasolla 5.

Jukon mukaan kriteeri täyttyy, sillä opiskelijoiden eri kulttuuritaustojen takia yhteistyö ja yhteydenpito heidän vanhempiensa kanssa on erityisen haastavaa. Oppilaat ovat usein venäläistaustaisia, joten heidät täytyy tutustuttaa kouluun ja arkeen sekä erilaisiin käytänteisiin ja tapoihin, mikä johtaa myös opetuksen eriyttämisen tarpeeseen. Vastaajien mukaan kriteeri ei täyty, eikä se ole täyttynyt myöskään tasolla 5. Sen mukaan jo tasolla 5 on myös kriteerinä ”eri kulttuuritaustaisten oppilaiden opetus”. A:n opettamien opiskelijoiden taustat eivät ole sellaiset, että yhteistyö kotien kanssa olisi erityisen haastavaa. A ei myöskään vastaa haastavissa tilanteissa yksin yhteistyöstä, sillä työtä on jaettu koulun sisällä ja opettajalla on tukenaan sekä oppilas- ja opiskelijahuoltohenkilöstö että koulun hallinto.

C on kertonut, että haastavuus voi ilmetä usealla tavalla ja se voi liittyä esimerkiksi heikkoon kielitaitoon ja suomalaisen koulun sekä kulttuurin tuntemukseen. Se voi myös olla yhteydessä sosioekonomisiin seikkoihin liittyviin haasteisiin sekä huoltajien korkeisiin vaatimuksiin. Kun yhteistyö kodin kanssa on haastavaa, se on usein haastavaa myös oppilaan kanssa.

A on kertonut, että valtaosa kodeista on yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä, mutta joissain tilanteissa tulee kollegoiden kanssa yhteistyössä hoidettavia konfliktitilanteita. Tällaiset tilanteet ovat monesti raskaita ja vaativia hoitaa, koska niissä voidaan mennä jopa henkilökohtaisuuksiin.

E on kertonut, että kriteeri ei täyty, sillä haastavammat asiat hoidetaan yhteistyössä opettaja- ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Ylipäätään ammatillisen yhteistyön tekeminen huoltajan kanssa ei ole haastavaa, mutta se voi muuttua sellaiseksi, jos huoltaja esimerkiksi uhkaa henkilökohtaisesti opettajaa. Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia, eikä A:n kohdalle ole tällaista tilannetta sattunut.

Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita

Riidatonta on, että kriteeri on myös vaativuustasolla 5.

Juko on katsonut, että kriteeri täyttyy, sillä A:n tehtävässä on erittäin vaikeataustaisia oppilaita tai opiskelijoita. Työehtosopimuksessa ei ole mainintaa siitä, että vasta oppilaan erityisen tuen päätös tekisi kasvatus- ja oppilashuoltotilanteista erityisen vaativia. Vastaajien mukaan kriteeri ei täyty, eikä se ole täyttynyt tasolla 5. A:lla ei ole erittäin vaikeataustaisia oppilaita tai opiskelijoita. A:n tehtävässä kohtaamat oppilaat ovat tavanomaista helpompia kaupungin mittasuhteessa, sillä vaativampaa tukea tarvitsevat oppilaat on siirretty kaupungin kouluihin. Oppilaiden psykososiaalisen tai pedagogisen tuen tarve on Tulliportin normaalikoulussa pieni valtakunnallisesti verrattuna. Vain kahdella yläkoulun oppilaalla on erityisen tuen päätös. Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämien syrjäytymisindikaattorien (työttömyys, vieraskielisen väestön osuus, koulutustaso) mukaan arvioituna oppilaat eivät ole vaikeataustaisia. A:n opettamat ryhmät ovat motivoituneita valinnaisen kielen ryhmiä. Ne ovat kooltaan erittäin pieniä ja ne vastaavat erityisopetuksen pienryhmän oppilasmäärää. Venäläistaustaiset oppilaat ovat tavanomaisesti jo opiskelleet vuosiluokilla 1–6 normaalikoulussa. A-venäjän opiskelijoista lähes kaikki jatkavat lukioon. Heillä on siten hyvät valmiudet opiskella suomen kielellä ja ylipäätään hyvät opiskeluvalmiudet.

A on kertonut, että erittäin vaikeataustaisiakin oppilaita tai opiskelijoita valitettavasti on. He voivat olla esimerkiksi vaikeasta tilanteesta johtuen maahan muuttaneita pakolaisia tai suomalaisia opiskelijoita, joilla on hankala kotitausta.

E on kertonut, että perusopetuksen oppilaista noin 75 prosenttia jatkaa lukioon eli he ovat akateemisesti suuntautuneita. A-venäjän lukijoista puolestaan lähes kaikki jatkavat suomen kielellä tapahtuvaan opetukseen lukioon. Seitsemännellä luokalla A:n opetukseen siirtyvät oppilaat ovat aloittaneet opiskelun suomen kielellä ensimmäisellä luokalla, eli heillä on hyvät suomen kielen valmiudet ja hyvät valmiudet opiskella suomen kielellä kaikissa oppiaineissa. Venäläistaustaiset oppilaat ovat tavanomaisesti opiskelleet normaalikoulussa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Oppilaiden psykososiaalisen tai pedagogisen tuen tarve on pieni valtakunnallisesti verrattuna. Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämien syrjäytymisindikaattorien (työttömyys, vieraskielisen väestön osuus, koulutustaso) mukaan arvioituna oppilaat eivät ole vaikeataustaisia. A:lla ei ole vaikeataustaisia oppilaita, vaan päinvastoin.

Toisen asteen yhteistyö

Riidatonta on, että kriteeri on myös vaativuustasolla 5.

Juko on katsonut, että kriteeri täyttyy, sillä A:lla on ollut venäjän kielen osalta yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Vastaajat ovat katsoneet, että tämä kriteeri ei täyty, eikä se ole täyttynyt tasolla 5. A:lla ei ole ollut venäjän kielen osalta yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten opettajien kanssa, eikä hän ole tehnyt lukion opetussuunnitelmayhteistyötä kaupungin palveluksessa olevan kollegansa kanssa.

A on kertonut, että toisen asteen yhteistyötä on joka päivä kollegoiden kanssa samassa koulussa ja jossain määrin myös muissa kouluissa olevien kollegoiden kanssa koulutustilaisuuksissa. Muun muassa kaupungin venäjän kielen opettajan kanssa on ollut jokin aika sitten yhteinen työehtosopimuskoulutuspäivä, jossa on laadittu yhteistä opetusmateriaalia erityisesti suullisen kielitaidon osalta. Lisäksi A on kertonut yhteistyöstään alakoulun venäjän kielen opettajan kanssa opetusharjoittelun suunnittelun ja koordinoinnin osalta.

E on kertonut, että A:lla ei ole ollut yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten opettajien kanssa. Hän ei ole tehnyt yhteistyötä naapurilukioiden venäjän kielen opettajien kanssa eikä hän ole mahdollisuuden tarjoamisesta huolimatta tehnyt lukion opetussuunnitelmaa koskevaa yhteistyötä naapurilukion kollegan kanssa.

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet -päävaativuustekijä koostuu yhteensä neljästä kriteeristä, joista kaikista on riitaa asiassa.

C on kertonut, että vaativuuskartasta sovittaessa on luovuttu vuosisidonnaisista lisistä. Tämän johdosta vaativuustasoilla on myös henkilökohtaisen suoriutumisen elementtejä, kuten esimerkiksi koulutus, osaaminen, kokemus ja kyky hallita, ja nämä vaikuttavat siihen, että opettajan tehtävä tulee vaativammaksi. Ajatuksena on ollut, että myös kokemuksen myötä tulee siirtyminen vaativuustasolta toiselle, ja tässä mennään ristiin henkilökohtaisen suoriutumisen järjestelmän kanssa.

Syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa

Juko on katsonut kriteerin täyttyvän, sillä A:lla on syventävät opinnot molemmissa opetettavissa aineissa. Vastaajat ovat katsoneet, ettei kriteeri täyty, sillä A:n hoitamassa tehtävässä ei edellytetä syventäviä opintoja.

C on kertonut, että jos henkilöllä on esimerkiksi syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa, hänellä on tällöin syvällinen osaaminen, mikä johtaa työn tekemiseen paremmin. Näin ollen, vaikka työ ei sinänsä vaatisi syventäviä opintoja, johtaa tämä siihen, että tehtävä on vaativampi.

A on kertonut, että hänen alkuperäinen pääaineensa on venäjä, josta hän on Helsingin yliopistossa opiskellessaan suorittanut syventävät opinnot. Lukuvuonna 2011–2012 hän on suorittanut opintovapaansa aikana Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa englannin syventävät opinnot.

E on kertonut, että lukion aineenopettajalla edellytetään syventävät opinnot yhdessä opetettavassa oppiaineessa. Vuoteen 2019 asti A:n tehtävässä on ollut hyvin vähän lukio-opetusta, mutta kriteeri kuitenkin täyttyy hänen kohdallaan, sillä hänellä on edellytetty pätevyys.

Opetustaito ja syvällinen aineenhallinta yhdessä tai useammassa oppiaineessa korostuu

Juko on katsonut kriteerin täyttyvän, sillä A:lla on opetustaito ja syvällinen aineenhallinta kahdessa eri oppiaineessa. Vastaajat ovat katsoneet, ettei kriteeri täyty. Niiden mukaan jo tasolla 5 on kriteerinä ”laajempi opetustaito”. A:n ryhmissä ei ole korostunut vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisten erojen mukaisesti tarve erityisen syvälliselle aineenhallinnalle. A:n tehtävään kuuluu venäjän peruskoulun asioiden opettamista yläkoulussa sekä C-kielen opetusta lukiossa. Lukion A-venäjän sekä peruskoulun kotikielen opetuksesta vastaavat A:n kollegat. Lukiossa korostuu englannin osalta aineenhallinta, mutta tältäkään osin ei ole kysymys erityisen syvällisestä aineenhallinnasta. A on opettanut lukiossa vain 0–3 tuntia viikossa, joten tämän merkitys on erittäin vähäinen. Ammattitaidon ylläpitäminen ei ole vaativuusluokkaa nostava tekijä vaan se kuuluu kaikille opettajille vaativuusluokasta riippumatta.

A on kertonut kriteerin täyttyvän, sillä opetustaito ja syvällinen aineenhallinta korostuvat, kun opettaa kahta hyvin erilaista ainetta. Lisäksi syventävät opinnot antavat aineenhallinnan osalta enemmän pääomaa kuin aineopinnot.

E on kertonut, että vuoden 2019 tilanteessa kriteeri ”laajempi opetustaito” on ollut vaadittu taso, sillä A:lla on ollut suurin osa opetuksesta perusopetuksessa. Samalla perusteella vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisten erojen kriteeri ”hyvissä ryhmissä erityisen syvällinen aineenhallinta voi korostua” ei täyty, sillä perusopetuksessa erityisen syvällinen aineenhallinta ei ole keskeinen komponentti opettajantyössä.

Edelleen E on kertonut, että vuonna 2024 tehdyssä arvioinnissa A:n tehtävä on eronnut vuosina 2019 ja 2021 arvioidusta tehtävästä siten, että A:sta on tullut ensisijaisesti lukio-opettaja, joten tämä kriteeri täyttyy nykyisin. Samalla perusteella myös vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisten erojen kriteeri ”hyvissä ryhmissä erityisen syvällinen aineenhallinta voi korostua” on täyttynyt vuonna 2024.

F on kertonut vuonna 2024 tehdyn A:n tehtävän arvioinnin osalta, että syvällisen aineenhallinnan merkitys nousee lukiokoulutuksessa eri tasolle kuin perusopetuksessa.

Kokemus opettajan työstä

Jukon mukaan kriteeri täyttyy, sillä A:lla on pitkä, kolmen vuosikymmenen kokemus opettajan työstä. Vastaajien mukaan kriteeri ei täyty, vaan vaativuustason 5 kriteeri ”Laajempi opetustaito” kuvaa työnantajan A:lle määrittämää tehtävää. Pitkäkään kokemus opettajan työstä ei yksistään riitä nostamaan tehtävän vaativuustasoa.

C on todennut, että määräystä kirjoitettaessa on tarkoitettu kriteerin ”kokemus opettajan työstä” täyttyvän tilanteessa, jossa henkilöllä on yli 30 vuoden opettajakokemus.

A on kertonut, että hänellä on laaja kokemus opettajan työstä noin 33 vuoden ajalta. Opettajan työssä on tapahtunut valtavia muutoksia näiden vuosien aikana, esimerkiksi digitalisaation ja uusien opetussuunnitelmien johdosta sekä oppilaiden haasteiden ja näihin liittyvien opettajan työhön vaikuttavien lisätoimintojen lisääntymisen johdosta. A on kertonut myös suorittaneensa vuosina 2015–2016 harjoittelun ohjauskoulutuksen toisen vaiheen ja pyrkineensä siten saamaan taitoa ja tietoa ohjata harjoittelua, mikä on harjoittelukoulujen opettajien toinen suuri tehtävä.

E on todennut, että kriteeri täyttyy A:n tehtävässä ottaen huomioon hänen pitkän työkokemuksensa.

Kyky hallinta erittäin vaikeaa ryhmää

Juko on katsonut, että kriteeri täyttyy. A:lla on kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää. Tämä korostuu etenkin peruskoulussa, jossa on yhä enemmän tukea tarvitsevia oppilaita. Vastaajat ovat katsoneet, että kriteeri ei täyty, koska A:lla ei ole opetettavana erittäin vaikeita ryhmiä. Ryhmät ovat sitä vastoin helpohkoja jopa kaupungin mittakaavassa, koska laajempaa vaativaa tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat kaupungin kouluissa.

C on kertonut, että erityisen vaikeaa ryhmää määriteltäessä ryhmän koko ei ole merkitsevä, vaikka ryhmän koko voi heijastua työn määrään. Nykyään koulussa on hyvin heterogeenisia ryhmiä ja niissä voi olla esimerkiksi hyvin suurta tukea tarvitsevia oppilaita sekä eri kieli- ja kulttuuritaustoista ja haastavista perheoloista tulevia oppilaita.

A on kertonut, että kokemus ja koulutus tuovat kykyä hallita ryhmää. Tarvittaessa tilanteet hoidetaan moniammatillisesti ja yhteistyössä huoltajien kanssa. A on muutaman kerran koko uransa aikana joutunut tilanteisiin, jotka ovat jääneet mieleen niiden vaativuuden vuoksi. Moniammatillisenkin yhteistyön kautta näihin on löytynyt ulospääsy.

E on kertonut, että A:n tehtävässä ei tarvita kykyä hallita erittäin vaikeaa ryhmää, eikä A:lla ole opetuksessa erittäin vaikeita ryhmiä.

Edelleen E on kertonut, että vuonna 2024 tehdyssä arvioinnissa A:n tehtävä on eronnut vuosina 2019 ja 2021 arvioidusta tehtävästä siten, että vaativuustasolla 6 työnantaja voi edellyttää kykyä hallita erittäin vaikeaa ryhmää. A:lla ei ole tällaista ryhmää kuitenkaan ollut.

Johtopäätökset tehtävän vaativuustasosta työehtosopimusmääräysten mukaan

Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa olevien harjoittelukouluja koskevien määräysten 1 luvun 6.1 §:n mukaan tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Harjoittelukouluja koskevassa liitteessä 1 on lueteltu tarkemmat kriteerit, jotka kuvaavat edellä mainittujen päävaativuustekijöiden sisältöä eri vaativuusluokissa, ja myös vaativuustason keskeiset erot edeltävään vaativuustasoon.

Asiassa on riidatonta se, että tehtävien vaativuutta arvioitaessa tehtävien tietylle tasolle sijoittamisen edellytyksenä ei ole kaikkien tasokuvauksissa lueteltujen yksilöityjen kriteerien täyttyminen. Tehtävien tulee kuitenkin täyttää pääosin ne edellytykset, jotka vaativuustasokartassa on kullekin tasolle asetettu. (Ks. työtuomioistuimen tuomiot TT 2009:71, TT 2017:111, TT 2023:69 ja TT 2023:75)

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan riita-asiassa asianosaisen on näytettävä toteen ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Työtuomioistuin toteaa, että käsillä olevassa asiassa Jukolla kantajana on näyttötaakka siitä, että vaativuustasokriteerit ovat pääosin täyttyneet A:n tehtävässä.

Työtuomioistuimessa on esitetty kantajapuolelta selvitys siitä, miten joitakin vaativuuskartan kriteereitä on tarkoitettu sovellettaviksi silloin kun työehtosopimuksen mukaisesta vaativuuskartasta on alun perin sovittu vuonna 2007 osana valtion uutta palkkausjärjestelmää. Todistaja C:n kertomuksen mukaan vaativuuskartta on edelleen pääosin käytössä alkuperäisessä muodossaan Sivistysala ry:n sopimuksissa harjoittelukouluissa. Tätä C:n kertomuksesta ilmenevää seikkaa ei ole myöskään kiistetty nyt käsiteltävässä asiassa. Vaativuustasojen soveltamista arvioidessaan työtuomioistuin ottaa huomioon mainitun henkilötodistelun työehtosopimuksen sanamuodon lisäksi.

Edellä tässä tuomiossa on selostettu A:n ja asiassa kuultujen todistajien kertomuksia siitä, miten ja miltä osin A:n tehtävä on heidän käsityksensä mukaan täyttänyt vaativuustasokriteerit. Työtuomioistuin toteaa, että nämä kertomukset ovat asiassa kuultujen henkilöiden omia käsityksiä, eikä millekään niistä yksin voida sen vuoksi antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Kuten edellä on todettu, A:n tehtävänä on ollut venäjän kielen opettaminen yläkoulussa ja lukiossa 1.8.2014 lukien. Tämän jälkeen hänen tehtävänsä on muuttunut siten, että lukuvuodesta 2018–2019 alkaen hän on lisäksi opettanut englantia lukiossa. A:n tehtävänimike on muuttunut ja se on ollut 1.8.2019 lukien "lehtori, venäjä ja englanti". Asiassa on riidatonta, että muutoksia A:n tehtävään on tapahtunut vielä tämän jälkeenkin. Koska Jukon kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että A:n tehtäväkohtaisen palkanosan on tullut määräytyä viimeistään 1.8.2019 lukien vaativuustason 6 mukaisesti, vaativuuskriteerien täyttymistä on arvioitava A:n tuolloisen tehtävän perusteella.

Asiassa on selvitetty, että A on opettanut englannin kieltä lukiossa lukuvuonna 2018–2019 yhden viikkotunnin ja lukuvuonna 2019–2020 kolme viikkotuntia. Näinä lukuvuosina A on lisäksi opettanut venäjän kieltä perusopetuksen yläkoulussa 13 viikkotuntia, mikä on ollut vastaava määrä kuin hänellä on ollut keskimäärin edeltävinä vuosina. A:n venäjän kielen opetuksen määrä lukiossa taas on vähentynyt lähes joka lukuvuosi. Venäjän kielen lukio-opetusta on hänen työsuhteensa alussa ollut yli 9 viikkotuntia, mutta lukuvuonna 2018–2019 enää neljä viikkotuntia ja lukuvuonna 2019–2020 kaksi viikkotuntia (V4).

Työn luonne ja vastuu -päävaativuustekijää täsmentävän kriteerin vaativaa opetusta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan osalta työtuomioistuin toteaa, että asiassa on luotettavasti selvitetty erityisesti todistaja C:n kertomuksen perusteella se, että vaativuuskartastoa laadittaessa ei ole sovittu määrällisistä tai suhteellisista osuuksista perusopetuksen ja lukio-opetuksen välillä. Asiassa on myös selvitetty, että lukio-opetusta pidetään vaativana opetuksena (todistajat C, E ja F). Asiassa on lisäksi selvitetty se, että englannin ryhmät ovat olleet kooltaan normaaleja tai isoja (todistaja E). Työtuomioistuin toteaa, että isompi ryhmäkoko voi tehdä opetuksesta vaativampaa. Koska A:lla on ollut lukuvuodesta 2018–2019 alkaen lukio-opetusta kahdessa eri oppiaineessa, joista toisen ryhmäkoko on ollut normaali tai iso, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että tämä kriteeri on täyttynyt.

Oppilaita ja opetusryhmiä koskevan kokonais- ja kasvatusvastuun osalta Juko on viitannut lukion ryhmänohjaajan tehtävään. A on kertonut työtuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikaisesta perusopetuksen luokanohjaajan tehtävästä. Todistaja E on puolestaan kertonut A:n olleen ryhmänohjaajana kuuden vuoden ajan, mutta asiassa on jäänyt täsmällisemmin selvittämättä se, minä lukuvuosina hän on ollut sanotussa tehtävässä ja onko kyseessä ollut lukion ryhmänohjaajan tehtävä. Todistaja E on lisäksi kertonut, että vaativammissa tilanteissa ryhmänohjaajan panos on suhteellisen vähäinen, koska vastuuta jaetaan moniammatillisesti. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä luotettavasti toteen sen, että A:lla olisi ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua kokonais- ja kasvatusvastuuta oppilaista tai opetusryhmistä.

Vieraalla kielellä opettamisen osalta asiassa on selvitetty A:n kertomuksen perusteella, että hän on käyttänyt jossain määrin venäjän kieltä englantia opettaessaan. Asiassa ei ole kuitenkaan selvitetty sitä, että työnantajan A:lle määrittämässä opetustehtävässä olisi häneltä tällaista edellytetty. Koska työehtosopimuksen mukaan tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtäväkuvaukseen, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että kriteeri opettamisesta vieraalla kielellä ei täyty.

Opetusharjoittelun osalta Juko on vedonnut A:n pätevyyteen ohjata opetusharjoittelijoita venäjän ja englannin kielessä, mutta muilta osin ei ole vedottu A:n tehtävän muuttuneen opetusharjoittelun osalta. Todistaja E:n kertomuksen perusteella asiassa on selvitetty se, että A:lla on ollut opetusharjoittelun ohjausta vain venäjän kielessä. Edelleen asiassa on selvitetty, että opetusharjoittelijoiden määrä venäjän kielessä on ollut vähäinen. Todistaja E on viitannut aineopettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelmaan ja hän on katsonut, että ohjaus on tapahtunut yhden opetussuunnitelman mukaan, kun taas A on viitannut opetusharjoittelun ohjaamiseen yläkoulussa ja lukiossa eli kahden opetussuunnitelman mukaan. Työtuomioistuimessa ei kuitenkaan ole esitetty luotettavaa selvitystä siitä, mitä vaativuustasokartastossa tarkoitetaan opetussuunnitelmalla opetusharjoittelun yhteydessä. Työtuomioistuin harkitsee näillä perusteilla oikeaksi sen, että kriteerit vaativasta ja monipuolisesta opetusharjoittelun ohjauksesta sekä opetusharjoittelun ohjaus eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan eivät täyty.

Opetuksen, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittämisen osalta on jäänyt näyttämättä luotettavasti toteen se Jukon kanteessa esitetty väite, että A olisi ainoana venäjän opettajana vastannut yksikössä tästä kehittämistyöstä.

Vuorovaikutustaidot -päävaativuustekijää täsmentävän kriteerin oppilas tai opiskelijaryhmien ohjaus monipuolistuu Juko on katsonut täyttyvän A:n tehtävän muutoksen yhteydessä, koska A on käyttänyt venäjän kieltä englannin kielen ryhmissä opiskelijoiden oppimisen helpottamiseksi. Vastaajien mukaan kriteeri ei täyty muun ohella siksi, että A:n oppilaat osaavat suomen kieltä, koska he suorittavat muita opintojaan suomen kielellä. Asiassa on selvitetty se, että työnantajan mukaan kriteeri ei ole täyttynyt A:n osalta ennen kuin vuonna 2024 tehdyssä vaativuuden arvioinnissa. Tuolloin arvioitavana olleessa A:n tehtävässä on tapahtunut iso muutos pienten, noin kuuden oppilaan, venäjän kielen ryhmien opettamisesta normaalien tai suurien, noin 30 oppilaan, englannin kielen ryhmien opettamiseen. Työtuomioistuin toteaa, että A on sinänsä toiminut englannin kielen opettajana myös lukuvuosina 2018–2019 (yksi viikkotunti) ja 2019–2020 (kolme viikkotuntia), mutta työnantajan suorittaman tehtävän arvioinnin keskiössä on ollut opetustuntien määrän kasvaminen lukuvuonna 2023–2024 yhdeksään viikkotuntiin. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, miten tätä kriteeriä on tarkoitettu tulkittavan. Määräyksen sanamuoto voi viitata myös ison ryhmäkoon tuntien määrän kasvuun. Näin ollen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että tämä kriteeri olisi täyttynyt viimeistään 1.8.2019. Myöskään asiassa ei ole näytetty sitä, että A:n yhteistyö kotien kanssa olisi ollut erityisen haastavaa tai että hänen oppilaansa tai opiskelijansa olisivat olleet erittäin vaikeataustaisia. Edelleen asiassa on jäänyt näyttämättä toteen se, että A:lla olisi ollut toisen asteen yhteistyötä.

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet -päävaativuustekijän osalta työtuomioistuimessa on selvitetty luotettavasti se, että kriteerit syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa ja kokemus opettajan työstä ovat täyttyneet A:n tehtävässä kanteessa tarkoitettuun ajankohtaan mennessä (A, todistajat C ja E). Juko on katsonut kriteerin opetustaito ja syvällinen aineenhallinta yhdessä tai useammassa oppiaineessa korostuu täyttyvän, sillä A:lla on opetustaito ja syvällinen aineenhallinta kahdessa eri oppiaineessa. Vastaajat ovat katsoneet, että kriteeri ei ole täyttynyt ennen kuin vuonna 2024 arvioidussa tehtävässä. Vastaajat ovat viitanneet muun ohella siihen, että vuosina 2019 ja 2021 arvioidussa tehtävässä A on opettanut pääosin yläkoulussa, missä opetustaito ja syvällinen aineenhallinta eivät korostu. Tätä vastaajien esittämää väitettä tukee asiassa esitetty henkilötodistelu (todistajat E ja F). Työtuomioistuin toteaa, että asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, miten tätä kriteeriä on tarkoitettu tulkittavan. Määräyksen sanamuoto voi viitata myös sellaisen opetuksen määrään, jossa syvällistä aineenhallintaa tarvitaan. Näin ollen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että tämä kriteeri olisi täyttynyt viimeistään 1.8.2019.

Todistaja C on kertonut, että vaativuustasot sisältävät myös henkilökohtaisen suoriutumisen elementtejä, esimerkiksi kyvyn hallita, ja että nämä vaikuttavat siihen, että tehtävä tulee vaativammaksi. Edelleen C:n mukaan vaativuuskartasta sovittaessa ajatuksena on ollut, että myös kokemuksen myötä tulee siirtyminen vaativuustasolta toiselle. Vastaajat ovat katsoneet, että kriteeri kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää ei täyty, koska A:lla ei ole ollut opetuksessa erittäin vaikeita ryhmiä. Tämän seikan asiassa on vahvistanut todistaja E. Edelleen E on todennut tämän kriteerin täyttyneen A:lla vuonna 2024 tehdyssä A:n tehtävän arvioinnissa, koska työnantaja voi edellyttää vaativuustason 6 tehtävässä olevalta opettajalta kykyä hallita erittäin vaikeaa ryhmää, vaikkei A:lla olekaan tällaista ryhmää ollut. Työtuomioistuin toteaa, että tehtävän vaativuuden arviointimenettelyssä arvioidaan tehtävää. Opettajan kokemuksen karttuessa hänen työtehtävänsä voivat muuttua siten vaativammiksi, että niissä voidaan esimerkiksi edellyttää kykyä hallita entistä vaikeampaa ryhmää. Kun tässä asiassa ei ole näytetty, että A:lla olisi ollut erittäin vaikeaa ryhmää ja kun myöskään ei ole näytetty työnantajan edellyttäneen A:n tehtävässä kykyä hallita tällaista ryhmää, työtuomioistuin katsoo, että kriteeri ei ole täyttynyt.

Työehtosopimuksen mukaan vaativuustasojen 5 ja 6 keskeisten erojen mukaan tasolla 6 opettajalla on erinomainen kyky/taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia. Lisäksi tasolla 6 vastuu työn kehittämisestä ja/tai hallinnolliset tehtävät lisääntyvät, opetusryhmät ja oppilaat voivat olla erityisen vaativia ja hyvissä ryhmissä erityisen syvällinen aineenhallinta voi korostua. Edelleen vastuu opetustyön, -menetelmien ja -materiaalin sekä opetusteknologian kehittämisestä laajenee. Oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen on monipuolista ja vaativaa. Työtuomioistuin toteaa, että mainitut vaativuustasojen keskeiset erot ovat sanamuodoltaan hyvin lähellä tason 6 päävaativuustekijöitä yksilöiviä kriteereitä, mutta eivät täysin vastaa niitä. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin, että edellä tehdyn kriteerikohtaisen arvion perusteella on arvioitavissa myös vaativuustasojen 5 ja 6 välisten keskeisten erojen täyttyminen.

Työtuomioistuin arvioituaan työehtosopimuksen päävaativuustekijöitä yksilöiviä kriteereitä sekä vaativuustasojen 5 ja 6 välisiä keskeisiä eroja kokonaisuutena harkitsee oikeaksi sen, että A:n tehtävä on vastannut viimeistään 1.8.2019 lähinnä vaativuustason 5 tehtävää.

Opettajien tasapuolinen kohtelu

Jukon kanteessa on vedottu myös työsopimuslain 2 luvun 2 §:n tasapuolisen kohtelun velvoitteeseen. Kanteessa on kerrottu, että A on ollut ainoa sekä perusopetuksessa että lukiossa opettava Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulujen (Tulliportin ja Rantakylän koulut) vieraiden kielten opettaja, joka on vaativuustasolla 5, kun taas muiden kahdella asteella opettavien vieraiden kielten opettajien tehtävien on arvioitu olevan vähintään vaativuustasolla 6. Jukon kanteen mukaan näiltä muilta opettajilta ei ole edellytetty kahden kielen opettamista. Vastaajien mukaan arviointiryhmä on huomioinut sen, että Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa tehtävien vaativuustasot pysyvät oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden. Vastaajien mukaan opettajien tasapuolisen kohtelun velvoitetta on noudatettu.

Työtuomioistuin toteaa, että Jukon kanteessa esitetty väite siitä, että työnantaja ei olisi noudattanut A:n tehtävän vaativuuden arvioinnissa tasapuolisen kohtelun velvoitetta, on jäänyt yksilöimättömäksi. Kanteessa ei ole nimetty yhtään harjoittelukoulujen vieraiden kielien opettajaa, jonka tehtävä olisi arvioitu kanteessa väitetyin tavoin. Sitä vastoin todistaja E:n kertomuksesta käy ilmi, että Itä-Suomen yliopiston harjoittelukouluissa on ollut A:n lisäksi kaksi muuta vaativuustasolla 5 olevaa opettajaa, jotka ovat opettaneet vuonna 2019 sekä perusopetuksessa että lukiossa. Kummallakin näistä opettajista on ollut kaksi opetettavaa ainetta ja opettajankoulutustehtävä. Toinen näistä opettajista on ollut kielten opettaja. Juko ei ole edellä kerrotuilla perusteilla saattanut todennäköiseksi väitettään siitä, että A:n työnantaja olisi toiminut tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisesti arvioidessaan A:n tehtävän vaativuustasolle 5.

Edellä kerrotuilla perusteilla Jukon kanteen 1 kohdan vahvistusvaatimus on hylättävä.

Hyvityssakot

Työtuomioistuin hylkää Jukon kanteen 1 kohdan vahvistusvaatimuksen, minkä vuoksi myös kanteen 2 ja 3 kohdan Itä-Suomen yliopistoon ja Sivistysala ry:een kohdistetut hyvityssakkovaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Juko on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Sivistysala ry:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteiset kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Sivistysala ry ja Itä-Suomen yliopisto ovat ilmoittaneet oikeudenkäyntikulujensa määräksi 16.980 euroa. Kulut muodostuvat 74 työtuntiin perustuvasta asiamiehen palkkiosta 220 euron tuntiveloituksella ja todistajanpalkkioista. Juko on paljoksunut Sivistysala ry:n käyttämää tuntimäärää 45 tuntia ylittäviltä osin, muttei ole yksilöinyt laskusta sellaisia toimenpiteitä, jotka olisivat olleet sen näkemyksen mukaan tarpeettomia tai liiallisia. Vastaajat ovat perustelleet laskussa eriteltyjen toimenpiteiden tuntimäärää sillä, että kantaja Juko on esittänyt lukuisia väitteitä, joita varten on tullut valmistautua ja myös todennut vastaajien tuntilaskutushinnan olevan pienempi kuin kantajan.

Työtuomioistuin toteaa, että Sivistysala ry:n asiamiehen esittämässä oikeudenkäyntikululaskussa on yksilöity oikeudenkäynnin aiheuttamat tehdyt toimenpiteet selitteineen 15 minuutin tarkkuudella. Laskusta yhteensä 40,5 työtuntia kohdistuu asian valmisteluvaiheeseen. Pääkäsittelyvaiheen yhteensä 33,5 työtunnista pääkäsittelyn valmisteluun on kulunut 20,75 tuntia, josta todistajien kuulemisten valmisteluun on kohdistettu 14,75 tuntia, ja pääkäsittelyyn matkoineen 10 tuntia. Työtuomioistuin katsoo, että todistajien kuulemisten valmisteluun käytetty tuntimäärä on ollut verrattain korkea. Pääkäsittelyn kesto on ollut yhteensä 6,5 tuntia. Työtuomioistuin harkitsee näillä perusteilla oikeaksi sen, että asian hoitamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä johtuva kohtuullinen työmäärä on 66 tuntia. Vastaajien asiamiehen käyttämä tuntiveloitusperuste on kohtuullinen. Juko on siten velvoitettava suorittamaan korvauksena vastaajien yhteisistä oikeudenkäyntikuluista yhteensä 15.220 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään välituomiossa ratkaistuilta osilta.

Välituomion lopputulos huomioon ottaen lausunnon antaminen muista asiassa 12/2023 esitetyistä vaatimuksista raukeaa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Sivistysala ry:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteiset oikeudenkäyntikulut 15.220 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Tuomas Aarto, Timo Koskinen ja Paula Ilveskivi jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.