TT 2024:10

Kysymys työtaistelulla uhkaamisesta. Ammattiliitto ja ammattiosasto myönsivät rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja ne tuomittiin hyvityssakkoon.

Hyvityssakon määrää alentavana seikkana vastaajapuoli vetosi muun ohella siihen, että työnantajaliitto ja työnantaja olivat itse antaneet aiheen työrauhavelvollisuuden rikkomiselle. Vastaajapuoli katsoi, että työnantaja oli menetellyt vastoin työehtosopimuksen menettelytapamääräyksiä määritellessään yksipuolisesti eräät tehtävät toisen työehtosopimuksen piiriin kuuluviksi.

Työtuomioistuin totesi, että työnantajalla on työnjohto-oikeutensa perusteella tulkintaetuoikeus tilanteessa, jossa työntekijä- ja työnantajapuolella on toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, onko työnantajan menettely työehtosopimuksen mukaista. Työntekijäpuoli voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa. Siltä osin kuin työntekijäpuoli oli katsonut työnantajan antaneen aiheen työtaistelutoimeen virheellisellä menettelyllään, ammattiliitolla oli ollut mahdollisuus saattaa tämä kysymys työtuomioistuimen tutkittavaksi, kuten liitto oli tehnytkin nostamalla vastakanteen. Asiassa esitetyssä selvityksessä ei ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen.


Asia

Työrauha ym.

Kantajat

Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Ilmailualan Unioni IAU ry

Vastaajat

Ilmailualan Unioni IAU ry
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
X Oy

Kuultava

Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 15.3.2024

Suullinen valmistelu 22.3.2024

Pääkäsittely 25.3.2024

Asiat 15/2024 ja 18/2024 on käsitelty samassa oikeudenkäynnissä oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 3 §:n nojalla.

Työtuomioistuin on päättänyt käsitellä asiat kiireellisesti ja ratkaista osatuomiolla Palta ry:n työrauhakanteessa 15/2024 esittämät vaatimukset.

Ilmailualan Unioni IAU ry on pääkäsittelyn jälkeen 25.3.2024 ilmoittanut valtakunnansovittelijalle ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle peruvansa 14.3.2024 antamansa ennakkoilmoituksen työtaisteluista. Asianosaisilta on pyydetty lausumat ilmoituksen johdosta. Osapuolet ovat antaneet lausumansa.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä 16.3.2023–15.3.2025 voimassa olevassa lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Allekirjoittaneet Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksenosapuolet ovat sopineet seuraavat muutokset uudistettavaan työehtosopimukseen:

3.1.2 Töiden kuvaus, arviointi ja sijoittaminen palkkaryhmiin

Osapuolten sopimaan palkkausjärjestelmätyöhön liittyen osapuolet toteavat, että

1. Kaikkien sopimusalan töiden keskinäinen järjestys ja palkkaluokat on tässä hyväksytty, eikä töitä ole tarve alkaa arvioimaan. Jos jokin työ vuonna 2020 tai 2023 alkavalla sopimuskaudella kuitenkin muuttuu oleellisesti, tulee sen arviointi käynnistää tämän kohdan mukaisia menettelytapoja noudattaen.

[- -]

4. Uuden tai muuttuneen työn vaativuuden arviointi tapahtuu ensisijaisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken, työehtosopimuksen 68. §:n menettelytapojen mukaisesti, sopimalla tai vertailemalla muihin sopimusalan töihin, käyttäen tukena olemassa olevia työnkuvia. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja voivat sopia myös yrityskohtaisen arviointiryhmän käyttämisestä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1. LUKU | YLEISTÄ

1. § Sopimuksen soveltamisala

1. Tällä sopimuksella määrätään

- säännöllistä reittiliikennettä harjoittavien,

- raskasta tilauslentoliikennettä harjoittavien,

- tai edellä mainituille teknisiä tai maapalveluja suorittavien

työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot, jos he toimivat tämän sopimuksen palkkaryhmittelyn mukaisissa tai niihin rinnastettavissa töissä.

2. Tämän työehtosopimuksen tarkoittamasta raskaasta tilauslentoliikenteestä on kyse silloin, kun käytetään suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaista tai suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n suuruisia lentokoneita.

3. Tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin työhön, jossa tarvitaan huoltotodistetta ja tyyppikelpuutusta, sekä muihin töihin, joihin sisältyy yli 50 prosenttia tämän sopimuksen soveltamisalaan.

[- -]

3. § Työrauhavelvoite

1. Työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja, niiden alayhdistyksiä, työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset huolehtivat siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8. LUKU | PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

68. § Palkkaryhmät

1. Työehtosopimuksen sopijaosapuolet ryhmittelevät työt käyttäen arviointijärjestelmän mukaista arviointia, parivertailua samantyyppisiin töihin/edeltävään työhön tai muuta yhteisesti sovittua järjestelmää, ja ne sijoitetaan tasajakoisin pisteskaaloin muodostettuihin palkkaryhmiin.

2. Sopijapuolten välinen palkkaryhmittelytyöryhmä laatii palkkaryhmittäin eritellyn luettelon kaikista niistä töistä, joita soveltamisalalla on käytössä. Työt on eriteltävä tunnistettavilla ja työtä kuvaavilla nimikkeillä tai tunnuksilla.

3. Palkkaryhmittelytyöryhmän esityksestä luettelo vahvistetaan ja päivitetään osaksi tätä sopimusta.

69. § Uudet työt

Jos tämän sopimuksen soveltamisalueelle tulee sellaisia uusia töitä, joita ei tässä työehtosopimuksessa ole otettu huomioon, niistä neuvotellaan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

21. LUKU | NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VÄLIMIESMENETTELY

127. § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai luottamusmiehen kesken. Ellei sovintoa synny, erimielisyyksistä neuvotellaan pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä.

2. Jos jompikumpi osapuoli esittää paikallisia neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa, ne aloitetaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut käydään niin, että tarpeetonta viivytystä vältetään. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta sovitaan neuvotteluissa.

3. Paikallisissa neuvotteluissa laaditaan kirjalliset muistiot, elleivät osapuolet yhdessä toisin sovi. Muistiot allekirjoittaa kumpikin osapuoli. Muistioissa mainitaan erimielisyyden aihe sekä osapuolten perustellut kannat. Muistiot laaditaan viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

4. Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi. Kumpikin liitto voi saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos liitot niin sopivat, voidaan asia saattaa ratkaistavaksi myös välimiesmenettelyssä.

5. Jos toinen osapuoli haluaa saattaa asian ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä, tulee siitä ilmoittaa viivytyksettä vastapuolelle, jonka tulee puolestaan ilmoittaa joko hyväksyvä tai hylkäävä vastauksensa välimiesmenettelyn käyttämiselle mahdollisimman pian, mutta viimeistään kahden päivän kuluttua tiedon saamisesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

X Oy:ssä on pidetty 9.1.–29.2.2024 yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut organisaation ja toimintamallien muutosten toteuttamiseksi, joka on sisältänyt suunnitelman tiettyjen työnkuvien lakkauttamisesta, uusien työnkuvien perustamisesta ja töiden uudelleen järjestämisestä. Yhtiö on 29.2.2024 päättyneiden muutosneuvotteluiden jälkeen antamassaan selvityksessä ilmoittanut lakkauttavansa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalta Lead Engineer, Senior Lead Engineer ja Lead Component Engineer -tehtävät ja irtisanovansa näissä tehtävissä työskentelevien 71 työntekijän työsopimukset.

Yhtiö on ilmoittanut lisäävänsä tehtäviä uusien tehtävänimikkeiden (Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician) alle. Nämä tehtävät työnantaja on määritellyt kuuluvaksi Ammattiliitto Pro ry:n solmiman T Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin.

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosasto Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry on 28.2.2024 lähettänyt X Oy:n pääluottamusmies A:n allekirjoittamana jäsenkirjeen ATA:n jäsenistölle otsikolla ”Luottamusmiehet tiedottavat 28.02.2024”. Kirjeessä on muun ohella todettu seuraavaa:

”Muutosneuvottelut – Työtaistelut

IAU:n hallitus on tehnyt tänään yksimielisen päätöksen mahdollisiin työtaisteluihin ryhtymisestä tekniikan muutosneuvotteluiden vuoksi. Päätöksen perusteella työtaisteluihin osallistuu kaikki IAU:n alaiset ammattiosastot. Mahdollisia työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ylityö- ja vuoronvaihtokiellot, sekä lakko. Valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitto Paltalle jätetään työriitalain mukainen ennakkoilmoitus työtaisteluun ryhtymisestä muutosneuvotteluiden päättymisen jälkeen.”

Ulostulon taustalla on ollut X Oy:ssä 9.1.–29.2.2024 pidetyt muutosneuvottelut töiden uudelleen järjestämiseksi.

Palta on 28.2.2024 kello 21.11 lähettänyt IAU:lle valvontakirjeen, jossa se on vaatinut, että IAU ryhtyy välittömästi kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin työrauhan säilymisen varmistamiseksi yhtiössä. Palta on vaatinut IAU:ta myös antamaan selvitykset työrauhan säilyttämisen eteen tehdyistä toimenpiteistä. IAU:n puheenjohtaja on vastannut selvityspyyntöön 29.2.2024 toteamalla, että IAU pyytää ATA ry:tä täsmentämään tiedotustaan väärinkäsitysten välttämiseksi.

IAU on 14.3.2024 kello 18.38 toimittanut Paltaan ja valtakunnansovittelijalle ennakkoilmoituksen työtaistelusta yhtiössä. Ennakkoilmoituksen mukaan yhtiön työntekijät eivät työskentele 28.3.2024 kello 00.01 ja 23.59 välisenä aikana, eivätkä 2.4.2024 kello 00.01 ja 23.59 välisenä aikana. Lisäksi IAU on ilmoittanut yhtiön työntekijöiden kieltäytyvän ylitöistä 2.4.2024 kello 00.01 alkaen.

X Oy:n työntekijöiden lisäksi työtaistelun on ilmoitettu koskevan seuraavia yrityksiä:

- U Oy:ssa, V Oy:ssa sekä W Oy:n, SP rahdin tai Loungen tehtävissä työskenteleviä työntekijöitä T Oyj:n käytössä olevien lentokoneiden maahuolintaan liittyvissä työtehtävissä (työnseisaus 28.3.2024 kello 12.00–18.00 ja 2.4.2024 kello 06.00–12.00 ja kello 8.00–23.59)

- W Oy:n, COOL Cargon toimipisteessä työskenteleviä työntekijöitä T Oyj:n käytössä olevien lentokoneiden rahtilähetyksissä tai X Oy:lle osoitettujen rahtilähetysten käsittelyssä (työnseisaus 2.4.2024 kello 12.00–18.00 ja 28.3.2024 sekä 2.4.2024 kello 00.01–23.59)

- S Oy:ssä työskenteleviä työntekijöitä T Oyj:n käytössä olevien lentokoneiden Catering toimitusten purkamisessa (työnseisaus 2.4.2024 kello 12.00–18.00 sekä vuoronvaihto- ja ylityökielto 28.3.2024 ja 2.4.2024)

- Y Oy:ssä työskenteleviä työntekijöitä T Oyj:n käytössä olevien lentokoneiden jäänpoistotehtävissä (työnseisaus 2.4.2024 kello 12.00–18.00)

- T Oyj:n HEL Customer Services yksikössä sekä, Z Oy:ssa, työskenteleviä työntekijöitä (vuoronvaihto- ja ylityökielto 28.3.2024 kello 00.01–2.4.2024 kello 23.59).

Edellä mainituissa yrityksissä noudatetaan lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.

Palta on toimittanut ennakkoilmoituksen saatuaan 14.3.2024 kello 20.07 IAU:lle valvontakirjeen, jossa se on vaatinut, että IAU ja sen ammattiosastot noudattavat voimassa olevan Ilmailualan Unioni IAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n välistä lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta ja työrauhavelvollisuutta.

Työtaistelu-uhan piirissä on ollut noin 2.200 työntekijää, joista IAU:n jäseniä on ollut 1.700 ja kuultavayhdistyksen jäseniä on ollut 110. Kuultavayhdistyksessä on jäseniä yhteensä 125. IAU:ssa on kaikkiaan alle 2.000 työssäkäyvää jäsentä.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on asiassa 15/2024 vaatinut, että työtuomioistuin

1. tuomitsee Ilmailualan Unioni IAU ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

2. tuomitsee Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

3. velvoittaa Ilmailualan Unioni IAU ry:n ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 4.880 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelua koskevassa ennakkoilmoituksessaan IAU on myöntänyt, että työtaistelu kohdistuu työehtosopimukseen. Työtaistelu on toteutunut, koska ATA ja IAU eivät ole olleet tyytyväisiä yhtiössä 9.1.–29.2.2024 käytyjen muutosneuvotteluiden kulkuun. Yhtiö on käsitellyt neuvotteluissa muun ohella työnkuvien muuttamista siten, että tietyt toimenkuvakokonaisuudet kuuluisivat jatkossa toimialaperiaatteen mukaisesti toisen Paltan työehtosopimuksen piiriin.

Työntekijäpuoli on muutosneuvotteluiden vielä kesken ollessa vaatinut yhtiöltä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisia neuvotteluita työnkuvien palkkaryhmän arvioimiseksi. Työnantaja on kieltäytynyt vaadituista neuvotteluista sen vuoksi, että työnantaja ei muutosneuvotteluiden vielä ollessa käynnissä ole tehnyt päätöstä mahdollisista toimenkuvien muutoksista. Palta on vastannut valvontakirjeeseen 22.1.2024. Yhtiön annettua päätöksensä muutosneuvotteluissa IAU toimitti Paltalle 12.3.2024 uuden valvontakirjeen, jossa se vaatii edelleen toimenkuvien sijoittamista lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen alle.

Muutosneuvotteluiden aikana työntekijäpuoli on jatkanut väitteiden tekemistä liittyen yhtiön suunnittelemiin tehtävänkuvien muutoksiin ja niiden kuulumiseen IAU:n työehtosopimuksen piiriin. IAU:n puheenjohtaja B on muun muassa käynyt yhtiön kanssa pitämässään palaverissa 6.3.2024 esittelemässä materiaalia, jonka perusteella työnantajan tulisi päätyä neuvotteluissa sellaiseen johtopäätökseen, joka miellyttäisi IAU:ia ja ATA:aa. IAU:n ja ATA:n tavoitteena on muun muassa ollut, että Team Leader -tehtävä kuuluisi IAU:n työehtosopimuksen, eikä Paltan ja Ammattiliitto Pron välisen T Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Työtaistelulla uhkaamisella IAU ja ATA ovat painostaneet yhtiötä hylkäämään lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohdan mukaisen työnjohtovaltansa. Ne ovat painostaneet yhtiötä tekemään IAU:n ja ATA:n edellyttämät, toimialaperiaatetta rikkovat päätökset sovellettavasta työehtosopimuksesta ja uusien tehtävänkuvien arvioinnista muutosneuvotteluissa keskustellun sijaan. Työtaistelulla uhkaaminen on työtaistelutoimenpide. Näin ollen IAU ja sen ammattiosasto ATA ovat rikkoneet laillista työrauhavelvoitetta.

Työtaistelu-uhka kohdistuu voimassa olevan työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohdan määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työsuhteeseen ja erottaa siitä työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät. Muutosneuvotteluiden aloittaminen, neuvottelujen käyminen ja niissä tehtävät päätökset kuuluvat työnantajan työnjohtovallan piiriin.

Työtaistelutoimenpide on selvästi kohdistettu muutosneuvotteluissa käsiteltyjen toimenkuvien suunniteltuihin muutoksiin. IAU:n vaatimukset toimenkuvien kuulumisesta lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piiriin liittyvät työehtosopimuksen 1 §:n soveltamisalakirjaukseen. Vaatimus arvioida toimenkuvat lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisesti liittyy työehtosopimuksen määräyksiin työnkuvien arvioinnista (esim. 68 ja 69 §) sekä työehtosopimuksen palkkausjärjestelmään kokonaisuudessaan.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jo työtaistelu-uhan esittäminen voidaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi. Viimeistään IAU:n 14.3.2024 toimittama ennakkoilmoitus voidaan ymmärtää todelliseksi työtaistelu-uhaksi sen sisältäessä konkreettiset toimenpiteet, yhtiöt ja ajankohdat, joiden puitteissa työtaistelu aiotaan toteuttaa. Kyse ei siis myöskään ole spontaanista, vaan huolellisesti suunnitellusta työtaistelutoimenpiteestä. Ennakkoilmoitus koskee toimenpiteitä, jotka niin ikään on vakiintuneesti katsottu työtaistelutoimenpiteiksi. Näitä ovat työnseisaus ja ylityökielto sekä kieltäytyminen käsittelemästä saartoon julistetun yrityksen tuotteita.

Työtaistelutoimenpide kohdistuu yhtiön edustajan toimintaan muutosneuvotteluissa ja siten työehtosopimuksen 4 §:n 1. kohdan määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä. Lisäksi IAU:n toimet osoittavat sen, että työtaistelu kohdistuu edellä lausutun mukaisesti työehtosopimuksen soveltamisalaan sekä toimenkuvien arviointiin ja työehtosopimuksen palkkausjärjestelmään kokonaisuudessaan. Näin ollen työtaistelutoimenpide kohdistuu voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin ja on siten työehtosopimuslain 8 §:n vastainen.

Vastaajan ja kuultavan vastuu työtaistelutoimenpiteistä

IAU on aktiivisesti ollut järjestämässä ja toimeenpanemassa työtaistelua lähettäessään Paltalle ennakkoilmoituksen työtaistelusta. Ennakkoilmoituksen on allekirjoittanut IAU:n puheenjohtaja B ja liittosihteeri C. IAU on tietoisesti laiminlyönyt toimenpiteet työtaisteluiden estämiseksi sekä työrauhan säilyttämiseksi. ATA on myös ollut aktiivisesti järjestämässä työtaistelutoimea lähettäessään jäsenkirjeen, jossa kerrotaan työtaistelusta ennakkoon. Vastaaja ja kuultava ovat ryhtyneet laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen tai vähintäänkin laiminlyöneet valvontavelvoitteensa.

Palta ei ole kieltäytynyt neuvottelemasta IAU:n kanssa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Se, mitä Palta on vastauksissaan asiaa koskeviin IAU:n valvontakirjeisiin pyrkinyt tuomaan esille, on arvioinnin ajankohta. Ensimmäinen valvontapyyntö kohdistui aikaan, jolloin muutosneuvottelut olivat vielä käynnissä. Koska yhtiö ei ollut vielä tehnyt päätöksiä perustettavista toimenkuvista ja niiden sisällöistä, olisi IAU:n työehtosopimuksen 68 §:n mukainen tehtävänkuvien palkkaryhmittely ollut aivan liian aikaista tehdä. Nyt, kun muutosneuvottelut on saatu päätökseen ja yhtiö on tehnyt päätöksensä uusista tehtävänkuvista, toteutetaan toimenkuvien vaativuuksien ja palkkaluokkien arviointi sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti, joka kanteessa eriteltyjen uusien toimenkuvien osalta on Pron työehtosopimus.

Kantaja väittää Paltan rikkoneen valvontavelvollisuutensa ja jättäneen vastaamatta IAU:n valvontapyyntöihin. IAU lähestyi Paltaa ensimmäisen kerran valvontakirjeellä 17.1.2024, johon Palta on vastannut 22.1.2024. Kanteessa kuvatusta asiasta on käyty suullisesti keskustelua myös useissa Paltan ja IAU:n välisissä kokouksissa, muun ohella 23.1. ja 20.2.2024. IAU toimitti samasta asiasta vielä toisen valvontakirjeen 12.3.2024. Tämän jälkeen IAU toimitti ennakkoilmoituksen työtaistelusta, minkä vuoksi Palta vastasi viimeisimpään valvontakirjeeseen vasta 18.3.2024. Viimeksi mainittujen päivämäärien välissä oli myös viikonloppu ja asiassa on tarvittu selvitystä yhtiöltä. Palta ei ole ollut passiivinen asiassa, vaan tuonut aktiivisesti esille omaa kantaansa ja vastannut IAU:n väitteisiin työehtosopimuksen soveltamisesta. Palta on kertonut IAU:lle useaan otteeseen kantansa siitä, että tehtävänkuvien arvioiminen kesken muutosneuvottelujen on ennenaikaista. IAU ei puolestaan ole vastannut lainkaan Paltan 14.3.2024 lähettämään valvontapyyntöön työtaistelua koskien.

IAU väittää, että yhtiö tai Palta eivät olisi reagoineet yhtiössä käynnissä olleisiin Ammattiliitto Pron työtaistelutoimenpiteisiin. Palta on nostanut asiassa kanteen työtuomioistuimessa loppuvuodesta 2021. Tällöin työtuomioistuin on todennut Ammattiliitto Pron työtaistelutoimet laillisiksi, joten X Oy ja Palta ovat tehneet asiassa voitavansa.

Vastaajayhtiö kiistää ryhtyneensä laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen järjestäessään muutosneuvottelut toimenkuvien lakkauttamisesta ja uusien toimenkuvien perustamisesta. Muutosneuvotteluiden tarkoituksena ei ole ollut ohittaa työehtosopimuksen määräyksiä. Muutosneuvotteluiden perusteena on ollut tarve organisaation ja toimintamallien muutokselle. Toisin kuin IAU väittää, kyse ei ole ollut vain neuvotteluista toimenkuvien lakkauttamista ja perustamisesta. Yhtiön neuvotteluiden perusteella tekemät päätökset eivät kuulu työehtosopimusosapuolille, vaan työnantajan työnjohtovallan piiriin. Näiden päätösten tekemiseksi yhtiö on käynyt asianmukaisesti yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut.

Jotta työnantajan työnjohdollinen ratkaisu voitaisiin katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, tulisi toimenpiteellä olla painostustarkoitus. IAU ei ole edes esittänyt, että työnantaja olisi ryhtynyt kanteessa yksilöityihin toimenpiteisiin eli työtehtävien lakkauttamiseen ja perustamiseen painostaakseen työntekijöitä, ammattiyhdistystä tai IAU:ta. Vastakanteessa väitetyt työnantajan painostustoimet koskevat muita seikkoja kuin vastakanteessa yksilöityjä vaatimuksia lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamiseen liittyen.

Hyvityssakon määrä

Toteutuessaan ennakkoilmoituksen mukainen työtaistelu on erittäin laaja ja koskee yhtiön lisäksi myös muita lentoalan toimijoita. Työtaistelu kohdistuu vilkkaaseen pääsiäisliikenteeseen. Työtaistelu on omiaan aiheuttamaan erittäin mittavat taloudelliset vahingot X Oy:ssä, Z Oy:ssä, S Oy:ssä sekä näiden emoyhtiössä T Oyj:ssä. T-konsernin lisäksi työtaistelu aiheuttaa taloudellista haittaa U Oy:lle, V Oy:lle W Oy:lle ja Y Oy:lle. Koska työtaistelu ei ole vielä toteutunut, ei ole tiedossa eri yhtiöille aiheutuvaa konkreettista vahingon määrää. Tässä vaiheessa voi kuitenkin jo todeta, että pahimmassa tapauksessa kyseeseen voivat tulla kokonaisuudessaan jopa miljoonien eurojen vahingot.

Työtaistelun kohdistaminen vilkkaaseen pääsiäisen matkustussesonkiin on erittäin moitittavaa. Toteutuessaan ennakkoilmoituksen mukaisena työtaistelu tulee erittäin todennäköisesti aiheuttamaan laajoja haittoja kuluttajille lentojen perumisina ja viivästymisinä. Työtaistelulla voi toteutuessaan olla mittavat vaikutukset koko kansantaloudelle ulkomaalaisten turistien pääsyn estyessä Suomeen pääsiäisen viettoon.

Vastaaja on kirjallisesti ottanut vastuun työtaistelusta. Kuultava on kantajan käsityksen mukaan yhtäläisesti vastuussa laittoman työtaistelutoimenpiteen järjestämisestä. Kyse on kantajan näkemyksen mukaan suunnitelmallisesta ja tietoisesta lain rikkomisesta. Tahallinen työrauhasäännösten rikkominen osoittaa vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräyksiä ja lainsäädäntöä kohtaan.

IAU on vastauksessaan väittänyt, että työtaistelutoimet eivät rajauksensa vuoksi aiheuttaisi haastehakemuksessa kuvatun kaltaista haittaa tai taloudellista menetystä työnantajien toiminnalle. Maapalveluyhtiöiden suunnitellut työtaistelutoimenpiteet eli T:tä koskeva saarto U Oy:ssä, V Oy:ssä sekä W Oy:ssä ajoittuu iltapäivän ruuhkahuippuun 28.3.2024 kello 12–18. Yksistään kyseisellä aikavälillä olisi lähdössä yli 70 T Oyj:n lentoa, joita ei pystytä maapalveluiden kieltäytyessä T:n tehtävistä välttämättä operoimaan lainkaan. Toimenpiteet on suunniteltu lyhyeen aikaikkunaan, mutta juuri siihen kellonaikaan, mikä aiheuttaa yhtiöille eniten haittaa. IAU:n ilmoittamat työtaistelutoimenpiteet johtavat väistämättä lukuisten lentojen perumiseen. Pistemäisillä lakoilla on aina vaikutus paitsi kyseisen ajankohdan lento-operaatioihin, myös väistämättä seuraavan päivän liikenteeseen, kun matkustajia, rahtia ja matkatavaroita joudutaan reitittämään uudelleen.

Kokonaisuudessaan T:llä on 28.3.2024 yhteensä 304 lentoa ja 33.000 matkustajaa. 2.4.2024 tilanne on 318 lentoa ja 30.200 matkustajaa. Kyseiset lakot eivät verkostolentoyhtiössä vaikuta ainoastaan niihin päiviin, joihin työtaistelut kohdistuvat, vaan operaatiot ovat usean päivän mittaisia, mikä voi tarkoittaa myös peruutuksia edeltäviltä päiviltä. Verkostolentoyhtiön ”verkko” jatkolentoineen ei myöskään kestä merkittäviä poikkeamia aikataulun mukaisesta operoinnista. Mikäli koneiden kuormia ei saada purettua, ne eivät myöskään voi lähteä uudelle lennolle ennen edellä mainittuja toimenpiteitä. Näistä mainituista syistä työtaistelutoimenpiteiden vaikutukset T:lle ja muille yhtiöille, joihin työtaistelut kohdistuvat, ovat mittavia.

Euromääräisesti työtaisteluiden kustannusvaikutukset tulevat olemaan arviolta 2–3 miljoonaa euroa T Oyj:lle per lakkopäivä. Kokonaisuudessaan kustannukset voivat siten kohota jopa 6 miljoonaan euroon. Kustannusten määrään vaikuttaa se, että T:llä on vain vähän mahdollisuuksia reitittää matkustajia uudelleen, koska matkustajamäärät ovat suuret pääsiäisen aikaan niin T:llä kuin muillakin lentoyhtiöillä. Kustannukset koostuvat asiakkaiden lentojen peruutusten myötä matkojen / lentojen uudelleen järjestelyistä ja huolenpitokustannuksista. Tämän lisäksi T Oyj tulee menettämään liikevaihtoa, koska asiakkaiden tulee olla mahdollista perua ja siirtää matkoja. Lisäksi työtaistelu aiheuttaa T Oyj:lle ylityökustannuksia niiden työntekijöiden osalta, jotka toimivat asiakasrajapinnassa sekä järjestelevät asiakkaille uusia lentoja.

Ammattiliiton varallisuusasemalle ei pidä antaa merkitystä hyvityssakon suuruutta arvioitaessa, kun vastaaja on itse ryhtynyt laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen.

Työtaistelu-uhka on ollut päällä yhteensä 12 päivää 8 eri yrityksessä. Yritykset ovat joutuneet varautumaan työtaisteluun ennakolta, vaikkei T Oyj joutunutkaan lakon peruunnuttua lopulta perumaan lentoja. Varautumiseen on kulunut usean työntekijän työtunteja kaikissa työtaisteluilmoituksessa mainituissa yrityksissä. Pelkästään T Oyj:ssä asian ennakolliseen selvittämiseen on kulunut 80–100 työtuntia. Työtaistelulla uhkaaminenkin on katsottu oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä vakiintuneesti työtaistelutoimenpiteeksi. Tämän vuoksi lakkojen peruuntuminen viime metreillä, päivä ennen kuin asiassa oli määrä antaa tuomio, ei ole ratkaiseva seikka hyvityssakkovaatimuksen osalta.

ILMAILUALAN UNIONI IAU RY:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Ilmailualan Unioni IAU ry ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA ry ovat myöntäneet rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa.

Perusteet

Kanteessa esitetyt tiedot työtaistelutoimenpiteiden ajankohdista ja kestoista pitävät paikkansa. X Oy:ssä työskentelee kaikkiaan 565 työntekijää, joista 330 työntekijää lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla, joista noin kolmasosa on ATA ry:n jäseniä. Heistä kaikilla ei ole työvuoroluettelon mukaista työvuoroa työtaistelusta annetussa ennakkoilmoituksessa mainittuina päivinä.

Kanteessa mainittujen muiden työtaistelutoimenpiteidenkohteina olevien yritysten työntekijät eivät ole ATA ry:n jäseniä.

Työtaistelusta annetusta ennakkoilmoituksesta ilmenevästi ilmoitetut työtaistelutoimenpiteet tullaan toteuttamaan sillä tavoin rajattuina, ettei niistä käytännössä tule aiheutumaan haastehakemuksessa kuvatun kaltaista haittaa tai taloudellista menetystä työnantajien toiminnalle. Paltan ilmoittamien vahinkojen määrät ovat ennenaikaisia. Arviot vahingoista perustuvat työtaistelujen toteutumiseen.

Lakkojen perumisesta on 25.3.2024 sovittu yhdessä kaikkien asiaan osallisten (X Oy, Palta, IAU ja ATA) kesken. Näin ollen, vaikka IAU ja ATA ovat myöntäneet kanteen, voidaan katsoa, että ne ovat ryhtyneet riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin ennakkoilmoituksessa ilmoitettujen lakkojen estämiseksi. Tästä huolimatta mahdollisesti tuomittavien hyvityssakkojen määriä arvioitaessa tulee huomioida se, että työtaistelut eivät ole toteutuneet eikä yhtiölle siten aiheudu asian käsittelyssä esitettyjä vahinkoja.

Vastaajana ja kuultavana olevat yhdistysmuodossa toimivat ammattiliitto ja ammattiosasto eivät kokonsa tai varallisuusasemansa perusteella ole tasavertaisessa asemassa kanteessa mainitun yhtiön kanssa, mikä tulee myös ottaa huomioon hyvityssakon määrää mitattaessa. IAU:ssa on kaikkiaan alle 2.000 työssäkäyvää jäsentä.

Huomionarvoista on lisäksi se, että työehtosopimuksen 1. luvun 3. § on ainoastaan legaalista työrauhavelvollisuutta selventävä määräys, eikä se voi toimia perusteena ainakaan korottaa tuomittavan hyvityssakon määrää.

Palta ja X Oy ovat vastakanteesta ilmenevällä tavalla antaneet itse aiheen työrauhavelvollisuuden rikkomiselle. Tästä syystä IAU:n ilmoittamia työtaistelutoimenpiteitä on pidettävä enintään vastatyötaisteluna. Vastakanteen perusteluissa kuvattu yhtiön menettely ja Paltan passiivisuus valvoa työrauhaa on otettava huomioon yhdistyksille mahdollisesti määrättävää hyvityssakkoa alentavina seikkoina.

Vastakanteesta ilmenevästi Ammattiliitto Pro on ilmoittanut X Oy:tä koskevista työtaistelutoimenpiteistä. Työtaistelutoimenpiteet, jotka ovat kohdistuneet Paltan ja Pron väliseen T Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevaan voimassa olevaan työehtosopimukseen, ovat jatkuneet koko muutosneuvottelujen ajan. Työnantaja on muutosneuvotteluissa hyväksynyt Pron esityksen, jota se on painostustoimin vaatinut työnantajaa toteuttamaan. Palta ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Päinvastoin se on hyväksynyt Pron vastaavat työtaistelutoimenpiteet kuin mistä se on nostanut kanteen IAU:ta vastaan. Paltan viittaamassa tuomiossa TT 2021:99 on ollut kyse siitä, kohdistuvatko työtaistelutoimet lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen.

IAU:n puheenjohtaja B on kanteessa viitatussa tapaamisessa yhtiön kanssa 6.3.2024 ja tapaamisen jälkeen lähettämässään materiaalissa todennut edellä mainitun seikan Pron työtaistelutoimenpiteistä. Yhtiö on itse pyytänyt B:tä tapaamiseen ja pyytänyt häntä toimittamaan tapaamisessa läpi käydyn materiaalin. Kyse ei siten ole ollut kanteessa esitetyin tavoin työtaistelulla uhkaamisesta tai painostamisesta. IAU on muistuttanut työnantajaa ja Paltaa työehtosopimuksen menettelytapa- ja soveltamisalamääräysten noudattamisesta.

Palta on myös velvoitettava vastaamaan työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, koska se on laiminlyömällä oman valvontavelvollisuutensa vaikuttanut olennaisella tavalla työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

ILMAILUALAN UNIONI IAU RY:N VASTAKANNE

Vaatimukset

Ilmailualan Unioni IAU ry on asiassa 18/2024 vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy ei ole voinut yksipuolisesti määritellä Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician tehtäviä kuuluvaksi T Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin

2. tuomitsee X Oy:n ensisijaisesti työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 4. kohdan, työehtosopimuksen 8 luvun 68. §:n ja 69. §:n sekä 21 luvun 127. §:n tieten rikkomisesta tai toissijaisesti työehtosopimuslain 8 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta

3. tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

4. velvoittaa Palvelualojen työnantajat ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen määräysten vastainen menettely

X Oy on jo ennen lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen määräysten edellyttämiä neuvotteluja ja vastoin vakiintuneita käytäntöjä yksipuolisesti määritellyt Shift Leader, Team Leader, Production Support Coordinator ja Shop Technician -tehtävät kuuluvaksi Ammattiliitto Pro ry:n solmiman T Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Yhtiön ilmoittamat uudet työtehtävät ovat rinnastettavissa lakkautettaviin työtehtäviin. Sekä lopetettavat että uudet työtehtävät pois lukien Production Support Coordinator edellyttävät huoltotodisteen antamista ja tyyppikelpuutusta. Uudet työtehtävät kuuluvat siten edelleen lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen piiriin sen soveltamisalalausekkeen mukaisesti, ja ne tulee silloin kuvata sekä arvioida työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 kohdan 4. määrittämällä tavalla. Uusien tehtävänkuvien arviointi tapahtuu yrityksessä vakiintuneesti yhteisesti sopimalla eikä sopimusalalla ole noudatettu työn vakiintumisen osalta 6 kuukauden aikarajaa.

Muunlaisen menettelyn hyväksyminen johtaisi työehtosopimusjärjestelmän kannalta kestämättömään tilanteeseen, jos työnantajan sallitaan yksipuolisesti siirtää tehtäviä työehtosopimuksesta toiseen vastoin vakiintuneita toimialaperiaatteita. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräys ei ole muutettavissa työnantajan direktio-oikeudella. Sekä lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus että teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus edellyttävät työehtosopimusmääräysten mukaan neuvottelua. Näitä määräyksiä ei voida kiertää simuloiduilla muutosneuvotteluilla.

Pääluottamusmies on 18.1.2024 vaatinut työnantajaa keskeyttämään aloittamansa muutosneuvottelut vedoten yhteistoimintalain 39 §:ään. Kyseisen pykälän mukaan muutosneuvottelut on keskeytettävä, jos muutosneuvotteluissa käsiteltävä asia tulisi käsitellä myös työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. Työnantajan edustaja on samana päivänä antamassaan vastauksessa kiistänyt velvollisuutensa keskeyttää muutosneuvottelut.

Pääluottamusmies on uudistanut vaatimuksensa muutosneuvotteluiden keskeyttämisestä ja asian siirtämisestä neuvoteltavaksi työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä 8.2.2024. Pääluottamusmies on edelleen 9.2.2024 vaatinut muutosneuvotteluja keskeytettäväksi ja asian käsittelemistä työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisemista koskevan neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Pääluottamusmies on vielä 12.2.2024 muistuttanut työnantajaa työehtosopimuksen neuvottelumääräyksistä. Työnantaja on 15.2.2024 vastannut pääluottamusmiehelle, että muutosneuvotteluiden keskeyttämiselle ei ole perusteita. Työnantaja on viitannut perusteluinaan työnantajan edustajan 18.1.2024 lähettämään viestiin sekä Paltan 22.1.2024 IAU:lle lähettämään kirjeeseen.

IAU on 6.2.2024 pyytänyt yhteistoiminta-asiamiestä selvittämään, rikkooko vastaajayhtiö yhteistoimintalain 39 §:n säännöstä, kun se ei ole luottamusmiehen vaatimuksesta huolimatta keskeyttänyt 9.1.2024 aloitettuja muutosneuvotteluja. Yhteistoiminta-asiamies on 15.3.2024 antamassaan lausunnossa todennut, että työehtosopimukseen perustuva neuvottelujärjestys saa yhteistoimintalain 39 §:n nojalla etusijan suhteessa saman lain 3 luvussa tarkoitettuihin muutosneuvotteluihin. Lausunnossa todetaan lisäksi, että muutosneuvottelujen käyminen ei myöskään vapauta yritystä työehtosopimusperusteisten neuvotteluiden noudattamisesta - ainakaan silloin, kun luottamusmies on ennen muutosneuvottelujen päättymistä esittänyt vaatimuksen asian käsittelemiseksi työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

Muutosneuvottelujen päättymisen jälkeen annetun työnantajan selvityksen mukaan neuvottelujen tavoitteena ei ole ollut henkilöstön määrän vähentäminen. Muutosneuvottelujen tarkoituksena on ollut ainoastaan siirtää lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan työtehtäviä teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

Huomionarvoista on, että pelkkä työtehtävän nimikkeen muutos ei tarkoita työtehtävien olennaista ja pysyvää muutosta. Kun työnantajalla ei ole henkilöstön vähentämistarvetta, on epäuskottavaa väittää, että työntekijäpuolen työtehtävät vähenisivät samassa määrin kuin toimihenkilötehtävät lisääntyvät. Erikoiseksi asian tekee lisäksi se, että lakkautettavaksi ilmoitetut työtehtävät olisivat olleet irtisanottavissa myös työsopimuksessa olleen ehdon perusteella yhden kuukauden irtisanomisajalla. Työntekijöillä on työsopimuksensa perusteella oikeus siirtyä takaisin vanhoihin työtehtäviinsä, eikä heitä voida muutosneuvottelujen jälkeen irtisanomisperusteella siirtää toisiin tehtäviin.

Joka tapauksessa työehtosopimuksen määräykset ja Paltan esittämä toimialaperiaate edellyttävät kuitenkin työn sisällön arvioimista uusien ja muuttuneiden tehtävänkuvien osalta sopimusalalla vakiintuneen käytännön mukaisesti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisia menettelytapoja noudattaen. Työnantaja ei voi yksipuolisella ilmoituksella muuttaa tehtävien luokittelua ja siirtää niitä toimihenkilötehtäviksi ilman että tehtävien sisällössä tapahtuu oleellisia muutoksia.

Vahvistusvaatimuksessa mainittujen tehtävänimikkeiden osalta ei ole mahdollista arvioida niitä kuuluvaksi toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin ennen kuin niiden sisällöstä on neuvoteltu lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti. Paltan esittämälle väitteelle siitä, että työnantaja voi määritellä sovellettavan työehtosopimuksen työntekijän pääasiallisten tehtävien mukaan ei voida antaa merkitystä, koska tehtäviä ei ole vielä edes aloitettu.

Näin ollen kanteen vahvistusvaatimus tulee hyväksyä.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella on myös katsottava, että työnantaja on menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen soveltamisalaa ja menettelytapaa koskevia määräyksiä.

Paltan valvontavelvollisuus

IAU on 17.1.2024 vaatinut Paltaa valvomaan, että vastaajayhtiö noudattaa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisia menettelytapamääräyksiä ja käy uusien tai muuttuneiden töiden kuvauksesta, arvioinnista ja sijoittamisesta palkkaryhmiin neuvottelut pääluottamusmiehen kanssa muutosneuvotteluiden sijasta. Paltan 22.1.2024 antaman vastauksen mukaan muutosneuvotteluiden kesken ollessa sen valvottavaksi vaadittava asia ei ole kohdistunut työehtosopimukseen, eikä siten ole Paltan valvottavissa.

IAU on uudistanut vaatimuksensa 12.3.2024, kun työnantaja on antanut yhteistoimintalain 25 §:n mukaisen selvityksen. Työnantaja on asiasta erikseen kysyttäessä ilmoittanut, ettei uusien tehtävien osalta ole tarkoitus menetellä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Sen sijaan uusia työtehtäviä tullaan tarjoamaan irtisanomisperusteella T:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen työehdoilla. Työnantaja on aloittanut uusien tehtävien tarjoamisen 18.3.2024.

Paltan edustaja on vastannut tähän valvontakirjeeseen 12.3.2024 ja kertonut selvittävänsä asiaa. Paltan edustaja on 15.3.2024 ilmoittanut, että Palta ei ole ehtinyt saada asiaa kokonaan selvitettyä. Palta on palannut asiaan 18.3.2024 ymmärtäessään IAU:n nostavan vastakanteen. Paltan vastauksesta on luettavissa myös Paltan ymmärtävän sen, että uusien toimenkuvien arvioiminen on ensin tehtävä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti ja toimenkuvien vakiintumisen jälkeen arvioida kumman työehtosopimuksen piiriin tehtävät kuuluvat.

Palta on ilmoittanut kantansa olevan työehtosopimuksen töiden arvioimisen menettelytapoja koskevien määräysten vastainen. Palta on kieltäytynyt valvomasta työehtosopimusmääräysten noudattamista, vaikka myös sen tietoon on saatettu yhteistoiminta-asiamiehen asiaa koskeva lausunto. Siten Palta on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa.

Työtaistelutoimenpiteet ja työrauhavelvollisuuden rikkominen

Ennen lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen voimaantuloa Ammattiliitto Pro jätti 1.3.2023 lakkovaroituksen valtakunnansovittelijalle sekä Paltalle Ilmailutekniikan ammattiyhdistys (ITA) ry:n jäsenistä. ITA on ollut IAU:n alayhdistys 17.6.2020 asti, jonka jälkeen se on liittynyt Pron jäseneksi. Pron vaatimuksena lakkoilmoituksen mukaan on ollut, että se voi solmia ITA:n jäsenille oman työehtosopimuksen tai vaihtoehtoisesti liittää ITA:n jäsenet toiseen prolaiseen sopimukseen. ITA:n jäseniä koskeva ylityökielto on ollut voimassa ainakin helmikuun 2024 loppuun asti. Paltan ja Pron välillä on voimassa myös T Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus ajalla 4.3.2022–31.1.2025.

X Oy:n toimitusjohtaja D on kutsunut IAU:n puheenjohtaja B:n yhdessä Pron puheenjohtaja E:n ja palvelusektorin johtaja F:n kanssa T:n tekniikan työyhteisön kehittämisohjelman suunnitelman esittelyyn 31.5.2023. Tosiasiassa tässä tilaisuudessa on ollut tarkoitus yrittää suostutella IAU:ta hyväksymään ja edesauttamaan edellä mainittujen Pron lakkoilmoituksessa esittämien vaatimusten toteutumista.

Tekniikan pääluottamusmies A:ta on pyydetty T Oyj:n henkilöstöjohtaja G:n toimesta osallistumaan sovitteluun yhdessä tekniikan toimitusjohtaja D:n ja ITA:n puheenjohtaja H:n kanssa keväällä 2023. Sovittelun tarkoituksena on ollut taivutella A:ta hyväksymään Pron / ITA:n edellä mainittuja vaatimuksia.

Sekä B:lle että A:lle on syntynyt perusteltu käsitys työnantajan toiminnan painostustarkoituksesta. Kun työnantajan painostukseen hyväksyä Pron työnantajalle esittämiä vaatimuksia ei ole suostuttu, on vastaajayhtiö aloittanut Palta ry:n haastehakemuksessa mainitut muutosneuvottelut ajalla 9.1.–29.2.2024.

Edellä selvitetysti muutosneuvottelujen ainoana tarkoituksena on ollut toteuttaa Pron työnantajalle esittämien vaatimusten toteutuminen siirtämällä työtehtäviä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalta toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin.

IAU ja X Oy:n pääluottamusmies ovat edellä kerrotusti moneen kertaan vaatineet työnantajaa noudattamaan työehtosopimuksen menettelytapamääräyksiä töiden arvioinnin osalta. Yhtenä vastatoimena IAU on irtisanonut sen ja yhtiön välisen työaikasopimuksen. Painostaakseen työntekijäpuolta hyväksymään työnantajan ajamat muutokset työtehtävien luokitteluun se on uhannut työntekijöiden menettävän mahdollisuutensa kannustinpalkkioihin työaikasopimuksen irtisanomisen johdosta. Uhkaus on esitetty siitä huolimatta, että työnantaja on antanut harhaanjohtavaa tietoa tekniikan työaikasopimuksen vaikutuksesta kannustinpalkkio-ohjelmaan.

Erityisen moitittavaa työnantajan toiminnassa on ollut se, että Pron edellä mainitut työtaistelutoimenpiteet ovat olleet voimassa koko muutosneuvottelujen ajan ilman, että vastaajayhtiö tai Palta olisivat reagoineet mitenkään näihin toimenpiteisiin. Siten on erittäin todennäköistä, että Pron työtaistelutoimenpiteillä on ollut vaikutusta työnantajan muutosneuvottelujen jälkeen tekemään päätökseen, jonka mukaan 72 työtehtävää lakkautetaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalta ja saman verran työtehtäviä perustetaan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalle.

Vastaajayhtiö ei ole useista pyynnöistä huolimatta pyrkinyt noudattamaan sitä sitovan työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiä, vaan on turvautunut edellä kuvattuun menettelyyn, jonka tarkoituksena on tosiasiassa ollut voimassa olevien työehtosopimusmääräysten mitätöiminen. Nämä toimenpiteet on katsottava työtaistelutoimenpiteiksi, jotka kohdistuvat voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen, palkkausjärjestelmää koskeviin määräyksiin ja työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiin, koska työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on ollut irtaantua näistä velvoitteista.

Työnantaja on kyseisellä menettelyllään loukannut työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain työrauhavelvollisuuttaan, josta se tulee tuomita hyvityssakkoon.

Palta on ollut tietoinen työnantajan työehtosopimuksen määräysten vastaisesta menettelystä ja asettunut tukemaan sitä. Palta ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja on siten tuomittava valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N JA X OY:N VASTAUS

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Väitetty työehtosopimusmääräysten rikkominen

X Oy ja Palta ry eivät ole rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä.

IAU:n pyyntö siirtyä neuvottelemaan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja arvioida tehtävien vaativuus kyseisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 4. kohdan mukaan on ollut ennenaikainen, koska muutosneuvottelut ovat olleet kesken tai vasta päättyneet eivätkä uudet tehtävät ole vakiintuneet.

Kanteessa yksilöidyt uudet tehtävät kuuluvat toisen työehtosopimuksen piiriin, joten tehtävien vaativuutta ja palkkaluokkaa ei arvioida lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisesti myöskään neuvotteluiden päätyttyä.

Työnantajan direktio-oikeuden piiriin kuuluu töiden järjestely tarkoituksenmukaisella tavalla. Tehtäviin sovellettava työehtosopimus määräytyy sen mukaisesti, minkä työehtosopimuksen alaista työtä enin osa tehtävästä on (toimialaperiaate tai teollisuuslinjaperiaate).

Palta ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan, vaan on aktiivisesti vastannut IAU:n yhteydenottoihin. Palta ei ole kategorisesti kieltäytynyt työehtosopimuksen mukaisista neuvotteluista vaan on pitänyt työnkuvien arvioimista työehtosopimuksen mukaisessa menettelyssä ennenaikaisena ja Pron työehtosopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien osalta perusteettomana.

Yhtiössä käydyissä organisaatiomuutosta koskevissa muutosneuvotteluissa on käyty neuvotteluiden kuluessa keskustelua mahdollisista yhtiössä tehtävistä työnkuvien lakkauttamisista ja uusien vaativampien työnkuvien perustamisesta. Neuvotteluissa on ollut kyse laajasta yhtiön organisaatiomuutoksesta. Työnantajalla on oikeus päättää töiden järjestämisestä tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Kyse ei ole IAU:n kanteessa nostamien työtehtävien osalta muuttuneista töistä, vaan kokonaan uusista työtehtävistä. IAU väittää, että yhtiö olisi vain muuttanut tehtävänimikkeitä ja tehtävät vastaisivat sisällöiltään aiempia tehtäviä. Näin ei ole, vaan perustetut tehtävät ovat kokonaan uusia.

IAU on halunnut ohjailla muutosneuvotteluita siihen suuntaan, että työnantajan suunnittelemat uudet tehtävät kuuluisivat IAU:n työehtosopimuksen piiriin. IAU on tehnyt yhtiölle vaihtoehtoisia esityksiä muutosneuvotteluiden aikana asiaan liittyen. Työnantaja on vastauksessaan henkilöstön muutosneuvotteluissa tekemään vaihtoehtoesitykseen todennut, ettei sovellettava työehtosopimus ole muutosneuvotteluiden osapuolten päätettävissä.

IAU on väittänyt, että muutosneuvotteluissa puheena olleet työtehtävien vaativuus ja palkkaluokka olisi tullut arvioida jo neuvottelujen aikana. IAU:n työehtosopimuksen määräys koskee kuitenkin ainoastaan sen sopimusalalle kuuluvia tehtäviä.

Allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 4 kohdan määräys töiden vaativuuden arvioinnista koskee uuden tai muuttuneen työn arviointia. Jotta työn vaativuutta voisi arvioida, tulisi työehtosopimuksen sanamuodon mukaisesti kyseessä olla uusi tai muuttunut työ. IAU:n työehtosopimus ei siis edellytä töiden vaativuuden arviointia siinä vaiheessa, kun työ on vasta mahdollisesti muuttumassa. Kirjausta on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti.

Työnkuvia ei ole voitu ryhtyä arviomaan kesken muutosneuvottelujen, jolloin mitään päätöksiä toimenkuvista ei ollut vielä tehty. Muutosneuvotteluissa keskusteltiin siitä, minkä työehtosopimuksen alle työnantajan käsityksen mukaan uudet perustettavat toimenkuvat mahdollisesti kuuluisivat. Kyseessä on ollut tässä vaiheessa ainoastaan työnantajan oma arvio siitä, mikä työehtosopimus tulisi sovellettavaksi kuhunkin tehtävään, koska lopullisesti sovellettava työehtosopimus määrittyy kunkin työntekijän työtehtävien mukaisesti ja työnantaja vain toteaa tämän. Uusien toimenkuvien vaativuus ja palkka arvioidaan tehtävän vakiintumisen jälkeen sen työehtosopimuksen arviointijärjestelmän mukaisesti, minkä työehtosopimuksen alaisia töitä ne ovat. Vakiintuneen toimialaperiaatteen mukaisesti toimenkuvaan sovelletaan sitä työehtosopimusta, minkä alaista työtä toimenkuvasta tehdään vähintään 50 prosenttia.

Töiden järjestely uudelleen voi toisinaan aiheuttaa sen, että tiettyjen töiden lakkauttamisen ja uusien töiden syntymisen myötä jonkun työehtosopimuksen piiristä poistuu tehtäviä ja toisen työehtosopimuksen piirissä tehtävien määrä lisääntyy. Työnantajan direktio-oikeus ei luonnollisesti ulotu työehtosopimusten soveltamisalakirjauksiin, mutta työnantajan tulkintaetuoikeuteen kuuluu se, minkä työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kukin työntekijä kuuluu toimialaperiaatteen mukaisesti. Työtuomioistuin on esimerkiksi tapauksessa TT 2004:117 todennut, että työnantaja oli voinut ryhtyä soveltamaan työntekijöihin toista työehtosopimusta, joka vastaa työntekijöiden pääasiallisia työtehtäviä.

IAU ja pääluottamusmies ovat vaatineet IAU:n työehtosopimuksen työehtosopimusmääräysten tarkastelua muutosneuvotteluissa käsiteltävien perustettujen tehtävien osalta jo muutosneuvotteluiden aikana. Yhteistoiminta-asiamies ei ole asiaa koskevassa lausunnossaan ottanut kantaa siihen, olisiko yhtiön muutosneuvotteluissa tullut siirtyä yhteistoimintalain 39 §:n mukaisesti neuvottelemaan työehtosopimuksen järjestyksen mukaisesti suunnitteilla olleista tehtävänkuvista ja niiden vaativuusluokista. Yhteistoiminta-asiamies on päinvastoin todennut, että yhtiön tekemät työtehtävien järjestelyt ovat sellaisia työntekijöiden asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia, jotka tulee käsitellä yhteistoimintalain 16 §:n 2 momentin nojalla käytävissä muutosneuvotteluissa. Yhteistoiminta-asiamies on todennut, että hän ei voi tulkita työehtosopimuksen määräyksiä.

IAU:n työehtosopimus ei edellytä sitä, että toimenkuvat arvioitaisiin ennen uusien toimenkuvien perustamista, esimerkiksi muutosneuvotteluiden vasta käynnissä ollessa tai ennen toimenkuvien vakiintumista. IAU:n työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 4. kohta ja 69 §:n määräys tehtävien palkkaryhmän arvioinnista koskee sopimusalalle tulevien uusien töiden arviointia. Muutosneuvotteluiden myötä IAU:n sopimusalalle ei ole tullut uusia tehtäviä, vaan niitä on lähtenyt IAU:n sopimusalalta. Tämän vuoksi tehtävien vaativuutta ei tule arvioida tässäkään vaiheessa IAU:n työehtosopimuksen menettelymääräysten mukaisesti.

Palta ei ole kieltäytynyt neuvottelemasta IAU:n kanssa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Palta on toistuvasti kertonut IAU:lle, että katsoo työehtosopimuksen 68 §:n mukaiset työtehtävien arvioinnit ennenaikaisiksi, kun työtehtävien muutoksista tai uusien työtehtävien perustamisesta ei ollut vielä päätöstä. Ensimmäinen valvontapyyntö kohdistui aikaan, jolloin muutosneuvottelut olivat vielä käynnissä. Koska yhtiö ei ollut vielä tehnyt päätöksiä perustettavista toimenkuvista ja niiden sisällöistä, olisi IAU:n vaatima työehtosopimuksen 68 §:n mukainen tehtävänkuvien palkkaryhmittely ollut aivan liian aikaista tehdä.

Nyt, kun muutosneuvottelut on saatu päätökseen ja yhtiö on tehnyt päätöksensä uusista tehtävänkuvista, toteutetaan tehtävien vaativuuden arviointi sovellettavan työehtosopimuksen menettelymääräysten mukaisesti. Sovellettava työehtosopimus on uusien toimenkuvien osalta yhtiön arvion mukaisesti Pron työehtosopimus. Jos uudet työt olisivat kuuluneet IAU:n työehtosopimuksen piiriin, sovellettaisiin luonnollisesti tämän työehtosopimuksen 68 §:n mukaista menettelyä. Ennen uuden tai muuttuneen työn arviointia työn tulisi joka tapauksessa vakiintua. Uusien toimenkuvien osalta on IAU:n työehtosopimuksen sopimusalalla vakiintumisajaksi katsottu 6 kuukautta, joten vaikka uudet tehtävät kuuluisivatkin IAU:n työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin, olisi niiden arviointi ennenaikaista vielä tässäkin vaiheessa.

Työntekijäpuolen ja työnantajan välinen paikallinen erimielisyys on koskenut sitä, tulevatko IAU:n työehtosopimuksen määräykset työnkuvien vaativuudenarvioinnista sovellettaviksi kesken muutosneuvotteluiden. Työntekijäpuoli on vedonnut tässä yhteydessä yhteistoimintalain 39 §:n määräyksiin, minkä osalta yhtiö on todennut, että työehtosopimuksen määräykset eivät saa etusijaa tässä tapauksessa. IAU:n työehtosopimuksen 127 §:n mukainen menettely erimielisyyden ratkaisemiseksi ei sovellu tässä tapauksessa, vaan jos IAU:n työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2 mukainen arviointi olisi päätetty käsitellä kesken neuvotteluiden, ei kyseessä olisi ollut 127 §:n mukainen erimielisyysneuvottelu. Erimielisyysasia on edennyt valvontakirjeiden kautta ja nyt työtuomioistuimen tulkittavaksi. IAU ei ole valvontakirjeissään vaatinut, että yhtiössä pitäisi käydä 127 §:n mukaiset erimielisyysneuvottelut, vaan vaatimukset ovat koskeneet vain IAU:n työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan kohdan 3.1.2 mukaiseen menettelyyn siirtymistä. Yhtiö tai Palta eivät ole rikkoneet työehtosopimuksen 127 §:ää erimielisyysneuvotteluiden käymiseen liittyen. Tällaista vaatimusta ei ole edes esitetty Paltalle, joten Palta ei ole voinut rikkoa valvontavelvollisuuttaan tähän liittyen.

IAU on väittänyt Paltan rikkoneen valvontavelvollisuutensa ja jättäneen vastaamatta IAU:n valvontapyyntöihin. IAU lähestyi Paltaa ensimmäisen kerran valvontakirjeellä 17.1.2024, johon Palta vastasi 22.1.2024. Kanteessa kuvatusta asiasta on käyty suullisesti keskustelua myös useissa Paltan ja IAU:n välisissä kokouksissa, muun ohella 23.1.2024 ja 20.2.2024. IAU toimitti samasta asiasta vielä toisen valvontakirjeen 12.3.2024. Tämän jälkeen IAU toimitti ennakkoilmoituksen työtaistelusta, minkä vuoksi Palta vastasi viimeisimpään valvontakirjeeseen vasta 18.3.2024. Viimeksi mainittujen päivämäärien välissä oli myös viikonloppu ja asiassa on tarvittu selvitystä yhtiöltä. Palta ei ole ollut passiivinen asiassa, vaan pyrkinyt aktiivisesti tuomaan esille omaa kantaansa ja vastannut IAU:n väitteisiin työehtosopimuksen soveltamisesta. Palta on kertonut IAU:lle useaan otteeseen kantansa siitä, että tehtävänkuvien arvioiminen kesken muutosneuvottelujen on ennenaikaista. IAU ei puolestaan ole vastannut lainkaan Paltan 14.3.2024 lähettämään valvontapyyntöön työtaistelua koskien.

Väitetty työrauhavelvollisuuden rikkominen

IAU väittää, että muutosneuvotteluiden taustalla olisi yhtiön keinotekoinen pyrkimys siirtää tehtäviä IAU:n työehtosopimuksen alaisuudesta Pron työehtosopimuksen alle ja että yhtiö olisi näin ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Vastaajat toistavat näkemyksensä siitä, että yhtiöllä on oikeus järjestää työt sellaisella tavalla, jonka katsoo tarkoituksenmukaiseksi, ja että työntekijän työtehtävän todellinen sisältö määrittää siihen sovellettavan työehtosopimuksen.

IAU väittää, että yhtiö tai Palta eivät olisi reagoineet yhtiössä jo pitkän aikaa käynnissä olleisiin Ammattiliitto Pron työtaistelutoimenpiteisiin. Palta on nostanut asiassa kanteen työtuomioistuimessa loppuvuodesta 2021. Tällöin työtuomioistuin on todennut Ammattiliitto Pro:n työtaistelutoimet laillisiksi tuomiossaan TT 2021:99, joten yhtiö ja Palta ovat tehneet asiassa voitavansa. Siihen, onko Prolla ollut tarkoituksena painostaa työnantajaa, on mahdoton ottaa kantaa. Joka tapauksessa Pron työtaistelutoimet on todettu laillisiksi.

Vastaajayhtiö kiistää ryhtyneensä laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen järjestäessään muutosneuvottelut laajan organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi, joiden yhteydessä on lakkautettu ja perustettu uusia toimenkuvia. Yhtiön neuvotteluiden perusteella tekemät päätökset eivät kuulu työehtosopimusosapuolille, vaan työnantajan työnjohtovallan piiriin. Näiden päätösten tekemiseksi yhtiö on käynyt asianmukaisesti yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Muutosneuvotteluihin ei ole sisältynyt seikkoja, joiden perusteella asia olisi tullut käsitellä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Jotta työnantajan työnjohdollinen ratkaisu voitaisiin katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, tulisi toimenpiteellä olla painostustarkoitus. IAU ei ole esittänyt, että työnantaja olisi ryhtynyt kanteessa yksilöityihin toimenpiteisiin eli työtehtävien lakkauttamiseen ja perustamiseen painostaakseen työntekijöitä, ammattiyhdistystä tai IAU:ta johonkin. Väitetyn painostuksen päämäärä jää siten kanteessa epäselväksi.

TODISTELU

Palta ry:n kirjalliset todisteet

  1. Avoin tekniikan ammattiosasto ATA ry:n 28.2.2024 päivätty kirje
  2. Paltan valvontapyyntö 28.2.2024 ja IAU:n vastaus 29.2.2024
  3. IAU:n ennakkoilmoitus työtaistelusta 14.3.2024
  4. Paltan valvontakirje 14.3.2024
  5. IAU:n valvontakirje X Oy:n muutosneuvotteluihin liittyen 17.1.2024 ja Paltan vastaus 22.1.2024
  6. IAU:n valvontakirje X Oy:n muutosneuvotteluihin liittyen 12.3.2024 ja Paltan vastaus 18.3.2024
  7. B:n sähköposti X Oy:lle 6.3.2024 liitteineen
  8. X Oy yhteistoimintalain 3 luvun 25 §:n mukainen selvitys
  9. X Oy:n vastaus 15.2.2024 pääluottamusmiehelle
  10. Paltan sähköposti T:lle 12.3.2024

IAU ry:n kirjalliset todisteet

  1. X Oy yhteistoimintalain 3 luvun 25 §:n mukainen selvitys
  2. B:n sähköposti X Oy:lle 6.3.2024 liitteineen
  3. IAU:n valvontakirje X Oy:n muutosneuvotteluihin liittyen 17.1.2024 ja Paltan vastaus 22.1.2024
  4. IAU:n valvontakirje X Oy:n muutosneuvotteluihin liittyen 12.3.2024
  5. Paltan vastaukset IAU:n 12.3.2024 lähettämään valvontakirjeeseen
  6. X Oy:n pääluottamusmies A:n kirje yhtiön toimitusjohtaja D:lle ja D:n vastaus 18.1.2024
  7. X Oy:n pääluottamusmies A:n kirje yhtiön toimitusjohtaja D:lle 8.2.2024
  8. X Oy:n pääluottamusmies A:n kirje yhtiön toimitusjohtaja D:lle 9.2.2024
  9. X Oy:n vastaus 15.2.2024 pääluottamusmiehelle
  10. Yhteistoiminta-asiamiehen lausunto yhteistoimintalain valvonta-asiassa 15.3.2024
  11. Ammattiliitto Pro ry:n lakkovaroitus Palvelualojen työnantajat Palta ry:lle 1.3.2023
  12. Paikalliset sopimukset Lead Engineer ja Senior Lead Engineer -tehtävistä X Oy:ssä 10.6.2013 ja 13.4.2018

Palta ry:n henkilötodistelu

  1. J, neuvottelujohtaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry
  2. D, Senior Vice President, Technical Operations, Interim COO, T Oyj, X Oy:n toimitusjohtaja

IAU ry:n henkilötodistelu

  1. B, Ilmailualan Unioni IAU ry:n puheenjohtaja
  2. A, X Oy:n pääluottamusmies, ATA ry:n johtokunnan jäsen

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Asian taustasta ilmenevin tavoin IAU on 14.3.2024 toimittanut Paltalle ja valtakunnansovittelijalle ennakkoilmoituksen työtaistelusta X Oy:ssä. Ennakkoilmoituksen mukaan yhtiön työntekijät eivät työskentele 28.3.2024 kello 00.01 ja 23.59 välisenä aikana eivätkä 2.4.2024 kello 00.01 ja 23.59 välisenä aikana. Lisäksi IAU on ilmoittanut yhtiön työntekijöiden kieltäytyvän ylitöistä 2.4.2024 kello 00.01 alkaen. Työtaistelun on ilmoitettu koskevan myös eräitä muita yrityksiä, joissa noudatetaan lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.

Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry on 28.2.2024 lähettänyt jäsenistölleen jäsenkirjeen, jossa on muun ohella todettu, että IAU:n hallitus on tehnyt yksimielisen päätöksen mahdollisiin työtaisteluihin ryhtymisestä tekniikan muutosneuvotteluiden vuoksi ja että päätöksen perusteella työtaisteluihin osallistuvat kaikki IAU:n alaiset ammattiosastot.

Lakonuhka on koskenut noin 2.200 työntekijää, joista IAU ry:n jäseniä on ollut 1.700 ja ATA ry:n jäseniä 110. Kaikilla heistä ei ole työvuoroluettelon mukaista työvuoroa työtaistelusta annetussa ennakkoilmoituksessa mainittuina päivinä.

Vastauksessa on myönnetty, että IAU ry ja ATA ry ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa asiassa.

Työtaistelulla uhkaamisen syynä ovat olleet X Oy:ssä 9.1.–29.2.2024 pidetyt muutosneuvottelut organisaation ja toimintamallien muutosten toteuttamiseksi. Tämä on sisältänyt suunnitelman tiettyjen työnkuvien lakkauttamisesta, uusien työnkuvien perustamisesta ja töiden uudelleen järjestämisestä. Työntekijäpuoli on vaatinut muutosneuvottelujen keskeyttämistä ja uusien tehtävänkuvien arviointia yhteisesti sopimalla työehtosopimuksen menettelytapamääräysten mukaisesti.

Työtaistelutoimenpide on kohdistunut voimassa olevan lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä, 1 §:n soveltamisalamääräykseen, töiden arviointia koskevien 68 ja 69 §:n määräyksiin sekä allekirjoituspöytäkirjan 3.1.2. kohdan 4 määräykseen uuden tai muuttuneen työn vaativuuden arvioinnista.

Ammattiliiton ja ammattiosaston vastuu

Ilmailualan Unioni IAU ry ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA ry ovat edellä todetuin tavoin myöntäneet rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Vastaajapuoli on vedonnut hyvityssakon määrää alentavana seikkana muun ohella siihen, että Palta ry ja X Oy ovat vastakanteesta ilmenevin tavoin antaneet itse aiheen työrauhavelvollisuuden rikkomiselle. Vastaajapuoli on katsonut, että yhtiö on menetellyt vastoin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen menettelytapamääräyksiä määritellessään vastakanteessa tarkoitetut tehtävät T Oyj:n teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluviksi.

Työehtosopimuslain 10 §:n esitöissä on todettu, että työrauhavelvollisuuden vastainen menettely voi joissain tilanteissa olla puolusteltava. Näin on esimerkiksi, jos vastapuolen selvästi epäasiallinen käyttäytyminen, kuten lain rikkominen, on antanut siihen aiheen. Lähtökohtana on kuitenkin, että oikeudellisten ristiriitojen ratkaisemisessa osapuolet turvautuvat neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän mukaiseen oikeusturvatiehen. (HE 248/1985 vp s. 8; ks. myös esim. TT 1987:96 ja TT 1987:152.)

Kuten työtuomioistuin on oikeuskäytännössään todennut, työnantajalla on työnjohto-oikeutensa perusteella tulkintaetuoikeus tilanteessa, jossa työntekijä- ja työnantajapuolella on toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, onko työnantajan menettely työehtosopimuksen mukaista. Työntekijäpuoli voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa (ks. esim. TT 2015:95 ja TT 2020:115). Siltä osin kuin IAU on katsonut työnantajan antaneen aiheen lakkoon virheellisellä menettelyllään, ammattiliitolla on ollut mahdollisuus saattaa tämä kysymys työtuomioistuimen tutkittavaksi, kuten liitto on tehnytkin (asia 18/2024).

Vastaajapuoli on vedonnut lisäksi siihen, että Palta on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa asiassa ja lisäksi hyväksynyt Ammattiliitto Pron vastaavat työtaistelutoimet. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Palta on vastakanteessa tarkoitetussa asiassa vastannut IAU:n sille lähettämiin valvontakirjeisiin (Paltan todisteet 5 ja 6) ja selvittänyt asiaa työnantajan kanssa (J, Paltan todiste 10). Osapuolet ovat jääneet erimielisiksi työehtosopimuksen tulkinnasta. Edellä todetuin tavoin IAU:lla on ollut mahdollisuus saattaa riitainen kysymys työtuomioistuimen tutkittavaksi, kuten se on tehnytkin (asia 18/2024). Pron toimeenpaneman työtaistelutoimenpiteen osalta taas Palta on asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut siinä käsityksessä, että työtuomioistuimen antaman tuomion TT 2021:99 perusteella Pron työtaistelutoimet eivät ole työehtosopimuslain vastaisia. Työtuomioistuin katsoo, että näihin työtaistelutoimiin puuttumatta jättämistä ei voida pitää sellaisena menettelynä, joka muodostaisi perusteen alentaa IAU:lle ja sen ammattiosastolle tuomittavaa hyvityssakon määrää.

Vahingon suuruuden osalta työtuomioistuin toteaa, että työtaisteluista aiheutuu tyypillisesti jonkinasteista haittaa työnantajalle. Kun kysymys on työtaistelu-uhasta, kanteessa esitetyissä vahingon määrissä kyse on arviosta siitä, minkälaista vahinkoa toteutunut lakko aiheuttaisi. Työtuomioistuin kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että lakonuhka on kohdistunut tässä tapauksessa vilkkaaseen pääsiäisen meno- ja paluuliikenteeseen. Toimitusjohtaja D on työtuomioistuimessa kuultuna arvioinut, että ilmoitettujen työtaistelutoimien kustannusvaikutus olisi yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa. Sillä seikalla, että lakonuhka on pääkäsittelyn jälkeen peruuntunut, ei ole hyvityssakkojen määrää alentavaa vaikutusta. Työtaistelulla uhkaamista on oikeuskäytännössä arvioitu itsenäisenä työtaistelutoimenpiteenä.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin toteaa, että asiassa esitetyssä selvityksessä ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden työntekijöiden määrä, yhdistysten koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Todettakoon lopuksi, että työehtosopimuslaissa säädettyä työrauhavelvollisuutta selventävä työehtosopimuksen 3 §:n määräys ei voi toimia perusteena korottaa hyvityssakon määrää.

Oikeudenkäyntikulut

Ilmailualan Unioni IAU ry ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvolliset korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Vastaajapuoli on vaatinut, että Palta ry tulisi velvoittaa vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan asiassa. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt sellaisia perusteita, joiden nojalla oikeudenkäyntikuluvastuusta olisi syytä määrätä edellä mainitusta säännöksestä ilmenevästä pääsäännöstä poiketen.

Tuomiolauselma

Asiassa 15/2024 työtuomioistuin

  • tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Ilmailualan Unioni IAU ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa ja
  • velvoittaa Ilmailualan Unioni IAU ry:n ja Avoin tekniikan ammattiosasto ATA 002 ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 4.880 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.


Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Juha Teerimäki, Kim Kaskiaro, Satu Tähkäpää ja Kari Tiainen jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.