TT 2023:78

Asia

Palkkaus

Kantaja

Suomen Laivanpäällystöliitto ry

Vastaaja

Suomen Varustamot ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 19.9.2022

Suullinen valmistelu 14.6.2023

Pääkäsittely 2.11.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä solmittu kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskeva ulkomaanliikenteen työehtosopimus (1.3.201928.2.2021, 1.3.202128.2022 ja 1.3.202228.2.2023) on sisältänyt muun ohella seuraavan määräyksen.

14. Luokituslisät tai muut määräaikaistarkastukset

Sille kansipäällystölle, jolle luokitus-, työterveyslaitos tai muu vastaava taho on myöntänyt oikeuden suorittaa erikseen määrättyjä aluksella sijaitsevien laitteiden tai välineiden (esim. putoamissuojainten, nostolaitteiden, nostoapuvälineiden, tai muut vastaavat laitteet tai välineet määräaikaistarkastukset, luokitukset) luokituksia tai määräaikaistarkastuksia, maksetaan heidän suorittamistaan työnantajan tehtäväksi määräämistä luokituksista tai määräaikaistarkastuksista erillinen palkkaliitteen mukainen korvaus laitteelta tai välineeltä hyväksytyn selvityksen perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskeva ulkomaanliikenteen työehtosopimus on sisältänyt erillisen palkkaliitteen, joka on sisältänyt muun ohella seuraavan määräyksen.

Palkkaliite 1.3.2021

Luokituslisä
(SLPL tulkinta: korvaus per laite/väline, SV tulkinta: kiinteä kk korvaus) 33,04 e

Palkkaliite 1.3.2022

Luokituslisä
(SLPL tulkinta: korvaus per laite/väline, SV tulkinta: kiinteä kk korvaus) 33,71 e

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskeva ulkomaanliikenteen työehtosopimus sisältää määräykset velvollisuudesta suorittaa työntekijälle niin sanottua luokituslisää. Kyse on korvauksesta, joka maksetaan, kun aluksen laitteille tai välineille tehdään luokituksia tai määräaikaistarkastuksia.

X Oy on joulukuussa 2019 maksanut työntekijä A:lle 32,01 euron korvauksen tämän suorittamasta luokitustyöstä. Työnantaja on maksanut luokituslisän kuukausiperusteella. A on suorittanut työehtosopimuksessa tarkoitettuja määräaikaistarkastuksia useille välineille kolmena kertana seuraavasti: 14.7.2019 (38 kpl), 15.7.2019 (2 kpl) ja 20.7.2019 (4 kpl), eli yhteensä 44 välinettä.

Riita koskee sitä, tuleeko luokituslisä maksaa laite- tai välinekohtaisesti vai kuukausikohtaisesti, eli aina kiinteänä korvauksena riippumatta työsuorituksen kohteena olevien laitteiden tai välineiden lukumäärästä. Vastaajan mukaan korvauksen määrästä ei ole ylipäätään sovittu osapuolten välillä.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Laivanpäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry välisen aikavälillä 1.3.2019–28.2.2021, 1.3.2021–28.2022 ja 1.3.2022–28.2.2023 voimassa olevan kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskevan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen ns. luokituslisiä tai muita määräaikaistarkastuksia koskevan sopimusmääräyksen oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi, että korvaus maksetaan laitekohtaisesti tai välinekohtaisesti

2. vahvistaa, että X Oy on menetellyt kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskevan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta luokituslisiä tai muita määräaikaistarkastuksia koskevan sopimusmääräyksen tarkoittaman korvauksen laitekohtaisesti tai välinekohtaisesti työntekijä A:lle heinäkuussa 2019 tehdystä työstä

3. velvoittaa X Oy:n suorittamaan A:lle kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskevan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen mukaista luokituslisiä tai määräaikaistarkastuksista maksettavaa korvausta 1.376,43 euroa, korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 30.9.2022 lukien ja

4. velvoittaa X Oy:n ja Suomen Varustamot ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 16.478,21 eurolla korkoineen.

Perusteet

Luokituslisän ottaminen osaksi työehtosopimusta

Luokituslisää koskeva sopimusmääräys on otettu osaksi kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskevaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta osana valtakunnansovittelijan tekemää sovintoehdotusta 11.3.2019 sen kohdassa 14.

Osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan tekemän sovintoehdotuksen osaksi uutta kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskevaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta. Ennen vuotta 2014 kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskeva ulkomaanliikenteen työehtosopimus oli solmittu osana yhdessä toisen työntekijäliiton Suomen Konepäällystöliiton kanssa tehtyä ulkomaanliikenteen työehtosopimusta. Työnantajapuolella sopijaliittona on koko ajan ollut Suomen Varustamot ry.

Uudella sopimusmääräyksellä myös Suomen Laivanpäällystöliiton edustama kansipäällystö otettiin korvausoikeuden piiriin. Tätä aiemmin luokituslisää koskeva sopimusmääräys oli ollut vain konepäälliköillä, joiden osalta konepäälliköitä koskevassa ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa oli sovittu luokituslisän maksamisesta seuraavasti:

Niille konepäälliköille, joille luokituslaitos on myöntänyt oikeuden suorittaa erikseen määrättyjä koneistojen luokituksia, maksetaan heidän suorittamistaan luokituksista erillinen palkkaliitteen mukainen korvaus koneelta hyväksytyn selvityksen perusteella.

Osapuolet sopivat korvauksesta ja sen määrästä osana valtakunnansovittelijan luona tehtyä sovintoratkaisua. Korvauksen määräksi sovittiin määrältään ja maksuperusteeltaan sama kuin Konepäällystöliiton työehtosopimuksen tarkoittama korvaus. Mainitun työehtosopimuksen tarkoittama korvaus (luokituslisä) on aina ollut laitekohtainen. Konepäällystöliiton työehtosopimuksen korvaus ei ole koskaan ollut kuukausiperusteinen. Asiassa on ollut kyse kirjoitusvirheestä työehtosopimuksen palkkaliitteessä. Palkkaliitteeseen oli puhtaasti inhimillisen erheen seurauksena kirjattu väärä merkintä, joka oikaistiin, kun se huomattiin. Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä olevassa työehtosopimuksessa korvaus on aina ollut laitekohtainen. Työnantaja ei ole kertaakaan maksanut korvausta kuukausiperusteisesti kenellekään Suomen Konepäällystöliiton jäsenelle.

Konepäällystön ja kansipäällystön suorittamat työt kohdistuvat eri kohteisiin. Toinen liittyy ”koneistoihin” ja toinen ”laitteisiin ja välineisiin”. Kansipäällystön työehtosopimus koskee määräaikaistarkastuksia tai luokituksia, ei pelkästään määräaikaistarkastuksia, kuten vastaaja väittää. Luokitukset tai määräaikaistarkastukset voivat kohdistua moniin eri välineisiin tai laitteisiin. Niin sanottuja luokituspätevyyksiä on myös Suomen Laivanpäällystöliiton työehtosopimukseen kuuluvilla työntekijöillä. Tämän riidan kannalta ei ole merkitystä sillä, onko luokituspätevyyksiä annettu yhdelle tai useammalle henkilölle tai ei ollenkaan. Työehtosopimus koskee tilanteita, jossa henkilölle on myönnetty luokitus- tai määräaikaistarkastuspätevyys.

Työnantajan menettely

Työnantajan mukaan luokituslisä maksetaan kuukausikohtaisesti, eli riippumatta siitä, kuinka monta laitetta on ollut työsuorituksen kohteena. Työnantajan näkemyksen mukaan henkilö saisi siten saman 32,01 euron rahasuorituksen tilanteessa, jossa hän on tarkastanut yhden laitteen tai vaikkapa 25 laitetta samassa kuussa.

Työnantaja soveltaa työehtosopimusta tietoisesti virheellisesti. Osapuolet eivät ole tarkoittaneet sopia, saati sopineet siitä, että palkkio määräytyy kuukausiperusteella riippumatta tarkastettujen laitteiden lukumäärästä. Kyse oli aiemmin yksin konepäällikköjen työehtosopimuksessa sovitusta erilliskorvauksesta, joka otettiin samanlaisena myös sairaanhoitajia ja kansipäällystöä koskevaan työehtosopimukseen 1.3.2019 lukien. Myös työehtosopimuksen sanamuoto on selkeä. Korvaus maksetaan ”laitteelta tai välineeltä”. Kyse ei siten ole välineiden/laitteiden määrästä riippumaton kiinteä kuukausikorvaus.

Suomen Laivanpäällystöliiton ohella myös Suomen Konepäällystöliitto on sopinut niin sanotusta luokituslisästä omassa työehtosopimuksessaan. Konepäällystöliiton jäsenille sama työnantaja maksaa laitteiden/koneiden tarkastuksesta korvauksen laitekohtaisesti. A:lle, joka on Laivanpäällystöliiton puheenjohtaja, yhtiön pääluottamusmies sekä aluksen työsuojelupäällikkö, luokituslisä on jostain syystä maksettu eri tavalla, eli kuukausikohtaisena korvauksena. Menettelyllä loukataan tietoisesti työehtosopimusta.

Kanne ei ole ennenaikainen. Kanne liittyy osapuolten väliseen työehtosopimukseen, jonka oikean sisällön ja tulkinnan vahvistamista vaaditaan. Riidan kohteena olevat luokituslisään oikeuttavat työsuoritukset on tehty ja niistä on esitetty erillinen korvausvaade, koska työnantaja on maksanut työsuorituksista määrältään virheellisen palkan. On totta, että konepäällystön ja kansipäällystön työehtosopimukset kohdistuvat tältä osin erilaisiin suoritteisiin. Toinen työehtosopimus liittyy ”koneistoihin” ja toinen puolestaan ”laitteisiin ja välineisiin” tehtäviin luokituksiin tai määräaikaistarkastuksiin.

Suoritusvaatimukset / maksamaton palkka

Koska työnantaja on menetellyt palkanmaksussa työehtosopimuksen vastaisesti, tulee se velvoittaa maksamaan saamatta oleva palkka (luokituslisä) työntekijälle.

Työnantajan olisi tullut maksaa 44 kpl x 32,01 euroa = 1.408,44 euroa.
Työnantaja on maksanut 32,01 euroa.
Vaatimus (1408,44 euroa - 32,01 euroa) = 1.376,43 euroa.

VASTAUS

Vaatimukset

Suomen Varustamot ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.905 eurolla korkoineen.

Perusteet

Osapuolet eivät ole päässeet sopuun maksettavan korvauksen suuruudesta. Kanne on hylättävä jo sen vuoksi ennenaikaisena.

Kanne on joka tapauksessa perusteeton. Luokituslisää koskevat työehtosopimuskirjaukset konepäällystön työehtosopimuksessa ja kansipäällystön työehtosopimuksessa poikkeavat täysin toisistaan, työ itsessään on täysin erilaista, ja sitä tehdään eri työehtosopimusten alaisuudessa. Ei siten ole mitään perustetta sille, että kansipäällystön lisän suuruus olisi sama kuin konepäällystön lisän.

Korvauksen määrästä ei ole sovittu

X Oy miehittää Y Oyj:n, Huoltovarmuuskeskuksen ja Ilmarisen omistamat ja Y Oyj:n operoimat alukset. X Oy on kyseisten alusten työntekijöiden työnantaja.

X Oy:n miehittämillä säiliöaluksilla noudatetaan ulkomaanliikenteen yleissitovia työehtosopimuksia ja niiden perusteella solmittuja paikallisia sopimuksia. Säiliöalusten kansipäällystöön noudatetaan kansipäällystön työehtosopimusta, joka on sovittu kantajaliiton kanssa. Konepäällystön sovelletaan konepäällystön sopimusta, joka on sovittu Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanssa, ja miehistöön sovelletaan ulkomaanliikenteen lastialusten työehtosopimusta, joka on sovittu Suomen Merimies­Unionin kanssa. Tässä asiassa on kyse kansipäällystön työehtosopimuksesta. Kyseisessä työehtosopimuksessa on sovittu luokituslisän maksamisesta. Luokituslisän suuruudesta ei kuitenkaan ole päästy sopuun.

Suomen Laivanpäällystöliitto edustaa lastialusten kansipäällystöä eli perämiehiä ja päälliköitä. Perämiehet ja päälliköt vastaavat aluksen navigoinnista, lastaamisesta ja turvallisuudesta. Laivanpäällystöliitto solmii omat työehtosopimukset Suomen Varustamot ry:n kanssa, eikä Laivanpäällystöliiton sopimuksilla ole mitään kytköstä konepäällystön tai miehistön työehtosopimuksiin.

Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Konepäällystöliitto ovat aikoinaan solmineet yhteisiä työehtosopimuksia, mutta vuodesta 2014 alkaen työehtosopimukset ja työehtosopimusneuvottelut ovat olleet täysin erilliset. Sopimuskaudet ovat kaikille sopimuksille omat, esimerkiksi nyt voimassa oleva kansipäällystön työehtosopimus on voimassa 28.2.2023 saakka ja konepäällystön ja miehistön työehtosopimukset ovat voimassa 29.2.2024 saakka. Kansipäällystön ja konepäällystön työehtosopimuksilla on yhteinen historia ja sopimuksissa on paljon yhteisiä piirteitä. Sopimukset on kuitenkin eriytetty jo vuonna 2014 ja ne ovat täysin itsenäisiä yleissitovia työehtosopimuksia.

Valtakunnansovittelijan sovittelussa keväällä 2019 neuvoteltiin lakonuhan alla kansipäällystön työehtosopimuksista. Tämän riidan kohteena oleva kirjaus on tuolloin riidattomasti sovittu osaksi kansipäällystön työehtosopimusta. Sen sijaan maksettavasta korvauksesta ei ole työehtosopimuksen osapuolten kesken sovittu mitään. Laivanpäällystöliitto esitti työehtosopimusneuvotteluiden jälkeen, että heidän jäsenilleen maksettava korvaus olisi sama kuin Konepäällystöliiton sopimuksessa sovittu korvaus. Työehtosopimusosapuolet eivät ole tällaisesta kytköksestä sopineet. Vastaaja ilmoitti, että korvauksen määrästä tulee neuvotella erikseen ja ettei korvauksen määrä ole sama kuin konepäällystölle maksettava korvaus.

Työehtosopimusosapuolet ovat jälkikäteen kirjanneet nimenomaisesti, että niillä on korvauksen määrästä eri tulkinta. Tällainen kirjaus katsottiin osapuolten välillä tarpeelliseksi, jotta palkkataulukko ylipäätään saatiin allekirjoitettua.

Mikäli vastoin vastaajan ja kuultavan käsitystä katsottaisiin, että työehtosopimuksilla olisi kytkös ja korvaus olisi sama kuin Konepäällystöliitolla, tulee huomioida, että 11.3.2019 voimassa olleessa konepäällystön työehtosopimuksessa korvauksen määrä oli 32,01 euroa / kk. Mikäli työehtosopimuksilla on kytkös, on korvaus siinä tapauksessa se, mikä on ollut voimassa 11.3.2019. Konepäällystöliiton kanssa on vasta myöhemmin sovittu sopimuskirjauksen muuttamisesta siten, että korvausta maksetaan per laite. Erimielisyysneuvotteluissa vuoden 2019 aikana vastaaja ja työnantaja toistivat useaan kertaan, että ne olivat valmiita neuvottelemaan korvauksen suuruudesta, ja korostivat, ettei korvaus ole sidottu Konepäällystöliiton korvaukseen. Kantaja vaati, että korvaus oli sidottu Konepäällystöliiton korvaukseen. Vastaaja ja työnantaja totesivat siinä tilanteessa, että mikäli lisän määrä oli sama kuin konepäällystön sopimuksessa, oli lisä sama kuin konepäällystön sopimuksessa oli sillä hetkellä kuin kansipäällystön kanssa sovittiin lisän maksamisesta. Vastaaja ja työnantaja ehdottivat kuitenkin, että lisän suuruudesta neuvoteltaisiin, mutta kantajaliitto ei suostunut neuvottelemaan.

Konepäällystön ja kansipäällystön suorittamat tehtävät ovat erilaisia

Konepäällikkö suorittaa aluksen koneistojen luokituksia. Konepäällystön muut työntekijät kuten konemestarit tai sähkömestarit on konepäällystön työehtosopimuksessa suljettu luokituslisän ulkopuolelle ja luokituslisää voidaan maksaa vain konepäällikölle.

Konepäällikön vastuulla olevien koneiden ja laitteiden luokittaminen kestää useista tunneista useisiin päiviin. Luokittamisen kohteena voi olla esimerkiksi aluksen pääkone, apukoneet, pumput tai muut luokituslaitoksen määräämät aluksen keskeiset laitteet. Luokitus tapahtuu laitteen laajimman huollon yhteydessä, jolloin kone tai laite avataan tai mahdollisesti puretaan tietyiltä osin. Kaikki työvaiheet dokumentoidaan pöytäkirjaan ja valokuvataan ja laitteiden osia vaihdetaan uusiin tai konepäällystö tekee tiettyjä osia ja korjauksia aluksen omalla työpajalla. Luokituspöytäkirja, valokuvat työvaiheista, huoltoraportti tehdystä huollosta, käytetyistä osista ja tehdyistä havainnoista toimitetaan luokituslaitokselle aluksen vuosikatsastuksen yhteydessä, jolloin luokituslaitoksen tarkastaja verifioi tehdyt luokitukset aluksen kunnossapitojärjestelmän ja pistotarkastusten perusteella. Luokitettavat koneistot ovat korkeimmillaan miljoonan euron arvoisia (kuten pääkone) ja halvimmillaankin useiden tuhansien eurojen arvoisia.

Kansipäällystö ja konepäällystö eivät tarkasta samoja laitteita. Luokituslaitos ei ole antanut X Oy:n kansipäällystölle lupaa suorittaa luokitustarkastuksia. Kansipäällystöllä on oikeus suorittaa ainoastaan määräaikaistarkastuksia.

Kansipäällystön työehtosopimuskirjaus poikkeaa merkittävästi konepäällystön luokituslisää koskevasta kirjauksesta. Kansipäällystölle maksetaan luokituslisää luokittamisesta ja määräaikaistarkastuksista. Määräaikaistarkastus on erimerkiksi silmämääräinen tarkastus, joka tehdään jollekin liinalle tai suojalle. Määräaikaistarkastus vie lyhyimmillään muutaman minuutin.

Työehtosopimuskirjaukset konepäällystön työehtosopimuksessa ja kansipäällystön työehtosopimuksessa poikkeavat täysin toisistaan, työ itsessään on täysin erilaista, ja sitä tehdään eri työehtosopimusten alaisuudessa. Ei siten ole mitään perustetta sille, että kansipäällystön lisän suuruus olisi sama kuin konepäällystön lisän.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Selvitys tehdystä luokitus- tai määräaikaistarkastustyöstä
2. Ulkomaanliikenteen työehtosopimus 2007 (myös katselmusesineenä)
3. Palkkaliite 1.3.2019 / Suomen Konepäällystöliitto
4. Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välinen ulkomaanliikenteen työehtosopimus 2019–2021
5. Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välinen ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen neuvottelutulos 26.1.2017
6. Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n sekä Suomen Varustamot ry:n välinen ulkomaanliikenteen työehtosopimus 2012–2014
7. Ulkomaanliikenteen palkkataulukot 2020 (Suomen Konepäällystöliitto)
8. Ulkomaanliikenteen palkkataulukot 2021 (Suomen Konepäällystöliitto)

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Konepäällystön palkkataulukko, joka oli voimassa 11.3.2019 ja sähköposti, jolla taulukko on toimitettu vastaajalle
2. Valtakunnansovittelijan antama hyväksytty sovintoesitys 11.3.2019

Kantajan henkilötodistelu

1. A, Laivanpäällystöliiton hallituksen puheenjohtaja
2. B, Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtaja
3. C, entinen Konepäällystöliiton sopimusasiantuntija

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. D, Suomen Varustamot ry:n entinen varatoimitusjohtaja
2. E, Suomen Varustamot ry:n hallituksen entinen puheenjohtaja, Z Oyj:n group general counsel
3. F, Z Oyj:n henkilöstöjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n väliseen kansipäällystöä ja sairaanhoitajia koskevaan työehtosopimukseen on tullut luokituslisiä ja muita määräaikaistarkastuksia koskeva määräys osana valtakunnansovittelijan sovintoratkaisua 11.3.2019. Asiassa on riitaa siitä, tuleeko luokituslisä maksaa laite- tai välinekohtaisesti vai kuukausikohtaisesti kiinteänä korvauksena riippumatta työsuorituksen kohteena olevien laitteiden tai välineiden lukumäärästä, ja onko korvauksen määrästä ylipäätään sovittu osapuolten välillä.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan puolelta Laivanpäällystöliiton hallituksen puheenjohtajaa A:ta, Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtajaa B:tä ja Konepäällystöliiton entistä sopimusasiantuntijaa C:tä. Vastaajan ja kuultavan puolelta on kuultu Suomen Varustamojen entistä varatoimitusjohtajaa D:tä, Suomen Varustamojen hallituksen entistä puheenjohtajaa E:tä ja Z Oyj:n henkilöstöjohtajaa F:ä.

A on kertonut toimineensa kansipäällystön tehtävissä vuodesta 1998 lukien. Hän on kertonut, että maaliskuussa 2019 sovittelun viimeisenä päivänä sovittelija oli pyytänyt pääneuvottelijoista koostuvan pienryhmän (D, E, A, B) takahuoneeseen neuvottelemaan luokituslisästä ja matkakorvausasioista. Pienryhmän neuvottelu oli kestänyt puolisen tuntia ja siellä oli ollut esillä ulkomaanliikenteen työehtosopimus 2007 (K2), joka oli viimeinen painettu kirja työehtosopimuksesta. Pienryhmässä oli sovittu luokituslisän maksuperusteesta siten, että käytettäisiin Konepäällystöliiton luokituslisämäärettä ”per laite/kone”. A ei ole muistanut, oliko neuvotteluissa viitattu sentilleen tiettyyn euromäärään, mutta noin 32 eurosta korotuksilla lisättynä oli ollut puhe. Luokituslisän kirjaamistavalle oli tullut löytää ratkaisu, joten oli ollut loogista seurata jo olemassa olevaa konepäällystön työehtosopimuksen konepäälliköitä koskevaa määräystä. Lisäksi oli haluttu ylläpitää harmoniaa aiemmin yhdessä olleiden ja sittemmin toisistaan irtaantuneiden kansi- ja konepäällystön työehtosopimusten välillä. Sovittelun jälkeen korvauksesta oli käyty erimielisyysneuvottelut paikallis- ja liittotasolla. Työehtosopimuksen palkkaliitteet tehtiin yleensä vasta sen jälkeen, kun neuvottelutulokseen oli päästy, ja tähän työhön saattoi mennä useampikin kuukausi.

Edelleen A on kertonut, että kansipäällystön työehtosopimukseen oli ollut tarve saada luokituslisämääräys, sillä jo vuosia valtioneuvoston asetuksen edellyttämien laitteiden määräaikaistarkastusten vastuutoimet olivat olleet kansipäällystön jäsenillä, ja he olivat suorittaneet tarkastuksia ilman korvausta. Laki oli muuttunut siten, että laitteille piti tehdä vähintään kerran vuodessa valtuutetun henkilön toimesta määräaikaistarkastus valmistajan ohjeistuksen mukaisesti. Järjestely oli eduksi laivanisännille, koska he olisivat muutoin joutuneet tilaamaan henkilön maista laivalle, mistä tuli enemmän kustannuksia verrattuna siihen, että laivalla jo oleva, olosuhteet ja laitteet tunteva sertifioitu henkilö teki tarkastuksen. A itse laskutti 100 euroa tunnilta tarkastaessaan sivutoimisesti putoamissuojaimia. Alin A:n tietämä tarkastuksen tuntihinta oli 70 euroa laivalla tehtynä.

Vielä A on kertonut työehtosopimuskirjauksen nojalla tarkastettavaksi tulleen esimerkiksi kymmenien metrien korkuisia lastinostureita eli kraanoja, putoamissuojaimia, henkilönostimia ja useasta komponentista koostuvia evakuointijärjestelmiä. Käytännössä putoamissuojaimen tarkastuksessa käytiin läpi valmistajan ohjeen mukaisesti visuaalisen ja toimintatarkastuksen ohella takaisinkutsut, tehtiin laitteeseen merkinnät, laadittiin tarkastuspöytäkirja ja tallennettiin tarkastus mahdollisesti laitteen mikrosirulle. Kraanojen osalta taas oli kahden tasoista koulutusta, joista kakkostason koulutuksella voi tehdä kaikki määräaikaistarkastukset. A:lla oli ensimmäisen tason koulutus.

A on kertonut, että hänellä oli vuodesta 2012 alkaen ollut Työterveyslaitoksen rekisteriin merkitty pätevyys suorittaa henkilösuojainten tarkastuksia. Määräaikaistarkastusten suorittamisesta vastuussa oleva laivanisäntä oli tilannut A:n heinäkuussa 2019 tekemät 44 määräaikaistarkastusta. Jos A ei olisi näitä tehnyt, olisi työ jouduttu tilaamaan ulkopuoliselta toimijalta. Korvausta koskevassa neuvottelussa työnantajan edustaja oli viitannut konepäällystön työehtosopimuksen kuukausiperusteiseen korvaukseen. A oli oikaissut kyseessä olleen kirjoitusvirhe. Virhe oli sittemmin korjattu. Joulukuussa 2019 A:lle oli maksettu tekemästään työstä Suomen Varustamot ry:n ohjeistuksen mukaisesti yhteensä 32,01 euroa eli korvaus oli tulkittu kuukausikohtaiseksi. A:lla oli ollut mahdollisuus tarkastaa 14.7.2019 niinkin monta kuin 38 laitetta (K1), koska laitteet olivat olleet hänelle tuttuja ja hän oli tehnyt niiden määräaikaistarkastukset useampana vuonna.

B on kertonut työskennelleensä aiemmin 20 vuoden ajan kansipäällystön tehtävissä. Konepäällystön luokituslisämääräys oli syntynyt jo viime vuosituhannen puolella. Myös laivanpäällystö oli alkanut tehdä enenevässä määrin tarkastustehtäviä. Tasapuolisuuden nimissä laivanpäällystön tuli saada korvaus vastaavanlaisesta työstä, josta konepäällystö sai korvauksen, ja tämä oli ollut yksi työntekijäpuolen tavoitteista vuoden 2019 neuvottelukierroksella. Luokituslisästä oli sovittu tuolloin valtakunnansovittelijan luona neuvotteluiden lopussa pääneuvottelijoiden (A, B, D ja E) kesken. Viimeinen painettuna olemassa ollut ulkomaanliikenteen työehtosopimus 2007 (K2) oli ollut mukana sovittelijan koolle kutsumassa neuvottelussa, joka oli kestänyt tunnin tai parin. Vuoden 2007 sopimuksen mukainen, konepäälliköitä koskeva luokituslisämääräys oli haluttu myös kansipäällystölle sopivaksi muokattuna, ja vuoden 2007 sopimuksesta oli katsottu yhdessä tekstin muotoilu. Konepäällystöä koskevaa luokituslisämääräyksen tekstiä oli muutettu kansipäällystön tekemää työtä vastaavaksi siten, että kansipäällystön luokituslisämääräyksessä oli viitattu koneen ja laitteen sijaan laitteisiin ja välineisiin. Jotta työehtosopimuksen tekstiä ei tarvitsisi muuttaa joka palkantarkastuskierroksella, oli viitattu konepäällystön sopimusta vastaavasti korvauksen määrän osalta palkkaliitteeseen. Tarkoitus oli ollut sopia, että palkkaliitteen korvaussumma oli täysin sama kuin konepäällystöllä eli 1.3.2019 lukien 32,01 euroa per laite. Työnantaja ei ollut tuonut sovittelussa esiin, että luokituslisäkorvauksen määrästä pitäisi sopia vielä erikseen. Jos määrä olisi jäänyt tuolloin sopimatta, sopimusta ei olisi syntynyt.

Sovintoesitykseen (V2) oli merkitty aiemmin olemassa olleiden lisien määrät tarkasti, koska näitä korotettiin muulla määrällä kuin yleiskorotuksella, eikä korotettu määrä olisi ollut tiedossa ilman sen kirjaamista. Samoin oli aiemminkin toimittu täysin uusien lisien osalta. Uuden luokituslisän määrää ei ollut näin kirjattu, sillä summa oli ollut tiedossa, ja sen piti olla täysin sama kuin konepäällystöllä. Konepäällystön korvauksen määrä oli sen voimaantulosta lukien korottunut yleiskorotusten mukaisesti. Palkkaliitteiden laatiminen oli työlästä mekaanista laskemista ja siinä meni useampi kuukausi neuvottelutuloksen jälkeen. Vuonna 2019 palkkaliitettä ei ollut saatu tilanteen riitaisuuden takia lainkaan aikaiseksi. Myöhemmin palkkaliitteeseen oli kirjattu liittojen eriävät tulkinnat, jotta palkkaliite oli saatu ylipäätään tehtyä. B ei ole muistanut milloin neuvottelut korvauksen määrästä olivat alkaneet.

B on kertonut Suomen Varustamojen edustajien todenneen kesän 2019 jälkeen, että konepäällystön työehtosopimuksen luokituslisämääräyksen korvaus oli sopimalla muutettu kuukausiperusteiseksi. B:n Konepäällystöliiton asiamieheltä C:ltä saaman tiedon mukaan muutoksesta ei ollut sovittu, vaan palkkaliitteen päivityksen yhteydessä oli tapahtunut inhimillinen virhe, eikä yhdellekään heidän jäsenelleen ollut maksettu korvausta kuukausiperusteisesti. Virhe oli sen tietoon tulon jälkeen nopeasti korjattu.

B on vielä kertonut määräaikaistarkastuksista, että yhden laitteen tarkastus maksoi ulkopuolisen tekemänä satoja euroja. Kansipäällystön tarkastamat laitteet voivat olla esimerkiksi pieniä valjaita tai suuria laivan kraanoja. Korvausta ei ollut lähdetty erittelemään erilaisten laitteiden ja työn keston mukaan, kuten ei ollut eritelty konepäällystön työehtosopimuksessakaan.

C on kertonut toimineensa Suomen Konepäällystöliitto ry:n asiantuntijana ja sopimusalavastaavana vuosina 2013–2022 ja tätä aiemmin konemestarina. Konepäällystön luokituslisää oli maksettu aina laitteelta tai koneelta. Lisää ei ollut C:n aikana sovittu muutettavan kuukausiperusteiseksi, mutta hetken ajan näin oli ollut kirjattuna palkkaliitteeseen (V1), mikä virhe oli korjattu vuoden 2019 palkkataulukkoihin (K3) jälkikäteen. Konepäällikkö teki luokituslaitoksen luvalla ja sen lukuun esimerkiksi laivan pääkoneen runkolaakereiden, laivan moottoreiden jäähdyttämiseen käytettävän merivesipumpun tai polttoainepumpun luokituksia, jolloin kone avattiin ja purettiin tarvittavilta osin ja osat tutkittiin ja kuvattiin. Vielä koostettiin luokituslaitokselle toimitettava raportti. Työ saattoi kestää tarkasteltavasta kohteesta riippuen kahdesta tunnista jopa kolmeen päivään. Riippumatta koneen koosta konepäällikkö sai korvauksen, jonka suuruus oli ollut aiemmin 32,01 euroa. Joissain varustamoissa vain ulkopuolinen henkilö teki luokituksia, jolloin kustannukset olivat suuremmat.

D on kertonut olleensa Suomen Varustamot ry:n kauppamerenkulun pääneuvottelijana vuodesta 1989 alkaen vuoden 2022 loppuun saakka. Hän on kertonut, että vuonna 2019 sovittelun viimeisenä päivänä ei ollut järjestetty yhteisneuvotteluja, vaan neuvottelukunnat olivat olleet erillään. Mitään pienryhmäkokousta ei ollut tuona tai aiempina neuvottelupäivinä. Luokituslisämääräystä koskeva esitys oli ollut viimeisessä sovintoesityksessä. Sovittelija oli ottanut määräyksen tekstin D:n käsityksen mukaan Konepäällystöliiton työehtosopimuksesta. Suomen Varustamot ry:lle oli ollut epäselvää, mitä määräyksellä oli tarkoitettu. X Oy:n henkilöstöpäällikkö oli tähän todennut, että määräys saattoi liittyä putoamissuojainten tarkastamiseen. Summista ei ollut käyty mitään neuvotteluja. Sovittelijan antamassa sovintoesityksessä oli ollut parikymmentä kohtaa, joissa oli ollut euromääräisiä korotuksia, ja luokituslisä oli ollut ainoa, jossa euromäärää ei ollut mainittu. Tämä oli johtunut siitä, että asiasta neuvotteleminen oli delegoitu myöhemmin osapuolten välillä tapahtuvaksi.

Suomen Varustamot oli käynyt sovittelun jälkeen keväällä 2019 Laivanpäällystöliiton toimistolla keskustelemassa luokituslisän tasosta, mutta yhteistä näkemystä ei ollut löydetty. Seuraavan kerran asiasta oli neuvoteltu alkusyksystä 2019, jolloin pohjana oli ollut A:n työnantajalleen tekemä esitys, jossa hän oli vaatinut yli 1.000 euron luokituslisäkorvausta. Suomen Varustamot oli aluksi ehdottanut yhden tai kahden euron korvausta per laite tai väline ja myöhemmin 32 euron korvausta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana tarkastustyötä oli tehty. Laivanpäällystöliitto ei ollut tätä hyväksynyt. Sittemmin asiasta ei ollut enää neuvoteltu eikä sopuun ollut päästy. Kansipäällystön työehtosopimuksen palkkaliitteeseen 1.3.2021 ja 1.3.2022 oli kirjattu liittojen eriävät tulkinnat ja Suomen Varustamojen osalta sen tarjous korvauksen määräksi. Suomen Varustamojen tulkinnaksi olisi voitu yhtä hyvin kirjata esimerkiksi yksi euro per laite. Konepäällikkö teki luokituksia harvoin ja ne olivat suuritöisiä, esimerkiksi pääkoneen luokitus kesti vähintään vuorokauden. Tekemästään luokituksesta konepäällikkö sai palkkaliitteessä (K3) mainitun korvauksen. D:n käsityksen mukaan konepäälliköllä ei ollut luokitustöitä, jotka olisi mahdollista tehdä alle kahdessa tunnissa.

E on kertonut toimineensa Z Oyj:n päälakimiehenä 1.3.2020 asti. Hän on kertonut, että vuonna 2019 sovittelijan luona ei ollut käyty neuvottelua luokituslisän suuruudesta Laivanpäällystöliiton kanssa sovintoesityksen saamisen ja sen hyväksymisen välillä. Korvauksen määrästä ei ollut käyty keskustelua myöskään Suomen Varustamot ry:n neuvottelukunnan kesken. Sovintoesitykseen olisi E:n mukaan kirjattu summa, jos siitä olisi sovittu. Yleensä työehtosopimukseen kirjattiin summat, mutta tässä tapauksessa näin ei ollut tehty, koska käsitys oli ollut, että luokituslisän suuruus oli tarkoitus sopia erikseen sovintoneuvottelun jälkeen. Neuvotteluiden kestäessä ei ollut minkään pienryhmän tapaamista. E ei ollut nähnyt neuvotteluissa ulkomaanliikenteen vuoden 2007 työehtosopimusta painettuna kirjana (K2).

F on kertonut työskennelleensä Z-konsernissa henkilöstöjohtajana vuodesta 2015 ja osallistuneensa työehtosopimusneuvotteluihin Suomen Varustamot ry:n neuvottelukunnassa vuodesta 2017 lukien. Vuonna 2019 oli päädytty valtakunnansovittelijan luokse, ja luokituslisä oli ollut viimeisiä asioita listalla. Mitään pienryhmäneuvottelua Laivanpäällystöliiton kanssa ei tuolloin ollut ollut vaan sovittelijan esitystä oli pohdittu vain neuvottelukunnan kesken sisäisesti. Sovittelijan yöllä kolmen jälkeen antamaan viimeiseen sovintoesitykseen ei ollut määritetty luokituslisän osalta mitään summia. Sovintoesitys oli hyväksytty ajatuksella, että korvauksen määrä sovittaisiin myöhemmin. Vuosittain oli muitakin asioita, joita jätettiin liittojen työstettäväksi neuvotteluiden jälkeen.

F on vielä kertonut, että konepäälliköt luokittelivat isoilla laivoilla pääkoneita, pumppuja, jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmiä, painekattiloita ja pakokaasupesureita. Luokitettavat koneet saattoivat olla miljoonien eurojen arvoisia. Luokittamiseen meni aikaa yhdestä päivästä useampaan. Kansipäällystöllä ei ollut vastaavanlaisia laitteita luokitettavana, joten luokituslisäesitys oli sovittelijan luona ihmetyttänyt neuvottelukuntaa. X Oy:n edustajat olivat tuolloin todenneet, että kyse oli luokittamisen sijaan pikemminkin putoamissuojaimien tarkastamisesta, mitä perämiehet tekivät päivittäin. Tästä työstä ei ollut kohtuullista maksaa samaa kuin konepäälliköiden tekemästä luokittamisesta, sillä työn ja laitteistojen arvo oli täysin erilainen.

F:n mukaan Z Oyj:n 23 laivalla oli maksettu konepäälliköille vuonna 2022 yhteensä 44.000 euroa luokituslisää. Korkeimmillaan oli maksettu 94 eurosta 129 euroon kuukaudessa ja 800 euroa vuodessa. A:n 44 tarkastuksesta esitetty korvausvaatimus oli peruspalkasta noin 25 prosenttia. F:llä ei ole ollut tietoa ulkopuolisen tekemän koneen luokituksen hinnasta.

Arviointi ja johtopäätökset

Luokituslisää tai muita määräaikaistarkastuksia koskevan määräyksen mukaan sille kansipäällystölle, jolle luokitus-, työterveyslaitos tai muu vastaava taho on myöntänyt oikeuden suorittaa erikseen määrättyjä aluksella sijaitsevien laitteiden tai välineiden (esim. putoamissuojainten, nostolaitteiden, nostoapuvälineiden, tai muut vastaavat laitteet tai välineet määräaikaistarkastukset, luokitukset) luokituksia tai määräaikaistarkastuksia, maksetaan heidän suorittamistaan työnantajan tehtäväksi määräämistä luokituksista tai määräaikaistarkastuksista erillinen palkkaliitteen mukainen korvaus laitteelta tai välineeltä hyväksytyn selvityksen perusteella.

Laivanpäällystöliiton mukaan korvauksen määrästä on sovittu osana valtakunnansovittelijan luona 11.3.2019 tehtyä sovintoratkaisua. Liiton mukaan korvauksen määräksi on sovittu määrältään ja maksuperusteeltaan sama kuin konepäällystön työehtosopimuksen mukainen korvaus, joka on aina ollut laitekohtainen. Suomen Varustamot on kiistänyt, että näin olisi sovittu. Sen mukaan korvauksen määrä on valtakunnansovittelijan luona jätetty myöhemmän sopimisen varaan. Suomen Varustamot on lisäksi vedonnut siihen, että 11.3.2019 konepäällystön sopimuksessa korvaus on ollut kuukausiperusteinen.

Kaikki työtuomioistuimessa kuullut henkilöt C:tä lukuun ottamatta ovat osallistuneet vuonna 2019 valtakunnansovittelijan luona käytyihin neuvotteluihin. Työntekijäpuolta edustaneiden (A, B) kertomukset neuvottelujen kulusta ovat poikenneet työnantajapuolen edustajien (D, E, F) kertomuksista. Työntekijäpuolen mukaan luokituslisästä on käyty erilliset pienryhmäneuvottelut, joiden aikana kaikille on tullut selväksi, että korvauksen määrä ja maksuperuste on sovittu samaksi kuin konepäällystön sopimuksessa. Työnantajapuolen mukaan osapuolten välillä ei ole sovittelijan luona käyty mitään keskustelua korvauksen määrästä tai määräyksen sisällöstä ylipäätään eikä mitään erillistä pienryhmäneuvottelua ole ollut. Toisistaan poikkeavien kertomusten perusteella epäselväksi on jäänyt, miten neuvottelut ovat tältä osin sovittelijan luona edenneet.

Työnantajapuolen kantaa asiassa tukee se, että sovintoesitykseen ei ole kirjattu korvauksen euromäärää toisin kuin useamman muun lisän tai korvauksen kohdalla, vaan korvauksen on kirjattu määräytyvän ”erillisen palkkaliitteen mukaan” (V2). A:n ja B:n mukaan korvauksen määrän kirjaaminen sovintoesitykseen ei ole kuitenkaan ollut tarpeen ottaen huomioon jo olemassa ollut konepäällystön sopimuksen määräys.

Konepäälliköiden osalta luokituslisän maksamisesta on vuoden 2007 ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa sovittu seuraavasti: Niille konepäälliköille, joille luokituslaitos on myöntänyt oikeuden suorittaa erikseen määrättyjä koneistojen luokituksia, maksetaan heidän suorittamistaan luokituksista erillinen palkkaliitteen mukainen korvaus koneelta hyväksytyn selvityksen perusteella. Selvitetyksi on tullut, että konepäälliköille korvaus on aina maksettu konekohtaisesti eikä sitä ole missään vaiheessa osapuolten kesken sovittu maksettavan kuukausikohtaisesti (K4–K8, C). Työtuomioistuin toteaa, että valtakunnansovittelijan sovintoesityksen mukainen kansipäällystöä koskeva luokituslisämääräys on vastannut konepäällystön sopimuksen vastaavaa määräystä lähinnä sillä erotuksella, että konepäälliköille maksetaan heidän suorittamistaan luokituksista korvaus koneelta tai laitteelta (K4) kun taas kansipäällystölle maksetaan heidän suorittamistaan luokituksista tai määräaikaistarkastuksista korvaus laitteelta tai välineeltä.

D:n kertomuksen perusteella on tullut uskottavalla tavalla selvitetyksi, että osapuolet ovat sovittelun jälkeen keväällä 2019 keskustelleet luokituslisän tasosta, mutta yhteistä näkemystä ei ole syntynyt. Seuraavan kerran asiasta on D:n mukaan neuvoteltu alkusyksystä 2019, jolloin työnantajaliitto on aluksi ehdottanut yhden tai kahden euron korvausta per laite tai väline ja myöhemmin 32 euron korvausta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana tarkastustyötä on tehty. Laivanpäällystöliitto ei ole tarjousta hyväksynyt, ja kansipäällystön työehtosopimuksen palkkaliitteeseen on sittemmin kirjattu liittojen eriävät tulkinnat sekä Suomen Varustamojen osalta sen tarjous kuukausiperusteisen korvauksen määräksi.

Kantaja on edellä todetuin tavoin kanteessaan väittänyt, että osapuolet ovat sopineet korvauksen määrästä jo osana valtakunnansovittelijan luona tehtyä sovintoratkaisua ja että määräksi on sovittu sama kuin Konepäällystöliiton työehtosopimuksen tarkoittama korvaus. Työtuomioistuin on edellä todennut, että se, mitä keskusteluja osapuolten kesken on tältä osin sovittelijan luona käyty, on jäänyt ristiriitaisen henkilötodistelun perusteella epäselväksi.

Asiassa on lisäksi esitetty selvitystä siitä, millaisia ovat yhtäältä konepäälliköiden tekemät luokitukset ja toisaalta kansipäällystön tekemät määräaikaistarkastukset. Kansipäällystön tekemistä luokituksista ei ole esitetty selvitystä. Konepäällikön luokitustyö kestää esitetyn selvityksen perusteella muutamasta tunnista jopa kolmeen päivään (C, D, F). Kansipäällystön osalta A on kertonut, että määräaikaistarkastettavia laitteita ovat esimerkiksi monenlaiset putoamissuojaimet ja lastinosturit eli kraanat. A on tehnyt heinäkuussa 2019 yhteensä 44 määräaikaistarkastusta neljän päivän aikana, joista 38 kappaletta yhtenä päivänä (K1). Esitetyn selvityksen perusteella kansipäällystön tekemät tarkastukset vievät huomattavasti vähemmän aikaa kuin konepäälliköiden tekemät luokitukset. Lisäksi F on kertonut, että Z Oyj:ssä konepäälliköille on vuonna 2022 maksettu luokituslisää korkeimmillaan 129 euroa kuukaudessa ja 800 euroa vuodessa. Työtuomioistuin toteaa, että mainittuihin summiin nähden A:n tekemien määräaikaistarkastusten osalta esitetty yli 1.300 euron korvausvaatimus on huomattavan korkea, mikä niin ikään puhuu sen puolesta, että kone- ja kansipäällystön suorittamat luokituslisään oikeuttavat tehtävät ovat laadultaan erilaisia.

Edellä lausutut seikat huomioon ottaen työntekijäpuoli ei ole uskottavasti voinut jäädä siihen käsitykseen, että työnantajapuoli olisi sovittelijan luona sopinut kansipäällystölle samansuuruisesta korvauksesta kuin konepäällystön sopimuksessa on sovittu. Riittävää näyttöä siitä, että korvauksen määrästä olisi sovittu kanteessa väitetyin tavoin, ei ole esitetty. Sen sijaan selvitetyksi on tullut, että korvauksen määrä on jäänyt myöhemmän sopimisen varaan eikä asiasta ole sittemmin päästy yksimielisyyteen. Työnantajapuoli on tarjonnut kuukausiperusteista korvausta palkkaliitteistä 2021 ja 2022 ilmenevin tavoin, mikä summa on maksettu myös A:lle.

Edellä lausutuin perustein kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Suomen Laivanpäällystöliitto ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Suomen Varustamot ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Laivanpäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Varustamot ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.905 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Tuomas Aarto, Anna Lavikkala, Satu Tähkäpää ja Patrik Stenholm jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.