TT 2023:69

Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopiston harjoittelukoulun matematiikan ja fysiikan opettajan tehtävä tullut sijoittaa palkkausjärjestelmän vaativuustasolle 6 vai 7. Välituomiosta tarkemmin ilmenevin perustein työtuomioistuin katsoi, että vaativuustason 7 kriteerit eivät olleet pääsääntöisesti täyttyneet työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla. Kantaja esitti kuitenkin todennäköisiä perusteita väitteelleen, ettei työnantaja ollut menetellyt vaativuuden arvioinnissa tasapuolisesti. Kun työnantajapuoli ei työtuomioistuimessa näyttänyt, että työnantajalla olisi ollut menettelylleen hyväksyttävä syy, työtuomioistuin hyväksyi kantajan vahvistusvaatimuksen ja katsoi, että kantajan tehtäväkohtaisen palkanosan oli tullut määräytyä vaativuustason 7 mukaisesti.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Vastaaja

Sivistystyönantajat ry

Kuultava

Oulun yliopisto

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.6.2022

Pääkäsittely 7.9.2022

Välituomio 31.10.2022

Suullinen valmistelu 21.4.2023

Pääkäsittely 21.9.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sivistystyönantajat ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä 1.1.2019-31.3.2020 ja 1.4.2020-31.3.2022 voimassa olleessa yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on ollut muun ohessa seuraavat harjoittelukouluja koskevat määräykset:

HARJOITTELUKOULUJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET (KIRJA 2)

1 LUKU YLIOPISTOJEN HARJOITTELUKOULUJEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖSUHTEEN EHDOT JA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

YLEISTÄ

6 § Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen

6.1. Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti (liite 1).

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtäväkuvaukseen.

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Tehtäväkohtaisen palkanosan euromääräinen taulukko on liitteenä (liite 3).

6.2. Tehtävän vaativuuden arviointimenettely

Arviointimenettelyssä arvioidaan uusi tai muuttunut tehtävä. Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjallisen ehdotuksen vaativuustasosta.

Arviointiryhmä käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit seuraavassa arviointiryhmän kokouksessa ja määrittelee kantansa niihin.

Työnantaja vahvistaa tehtävän vaativuustason esimiesten ja arviointiryhmän ehdotukset saatuaan.
---

6.2.2 Aikaisemmin arvioitu tehtävä

Tehtävässä, jossa tehtävien vaativuus ja joita vastaavien tehtävien vaativuus on määritelty arviointiryhmässä, esimies määrittelee tehtävään aiemmin vahvistetun vaativuustason. Vaativuustaso tulee määritellä työsopimusta solmittaessa. Työnantaja voi nostaa esimiehen määrittelemää vaativuustasoa. Työnantaja vahvistaa vaativuustason.

6.2.3. Muuttunut tehtävä

Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi myös, kun työntekijä itse tai häntä edustava luottamusmies sitä pyytää.

Muuttuneena käsitellään myös tehtävää, joka on nykyisen vaativuustason vahvistamisen jälkeen vähitellen kehittynyt vaativammaksi.

Arvioinnin käynnistämistä tulee pyytää kirjallisesti. Pyynnössä on yksilöitävä, millä tavalla tehtävä on muuttunut sen jälkeen, kun nykyinen vaativuustaso on ensimmäisen kerran vahvistettu ja millä perusteella muutos nostaa tehtävän vaativuutta.

Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella kirjallisen ehdotuksen vaativuustasosta mahdollisimman pian työntekijän tai luottamusmiehen esittämän pyynnön jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.
---

6.3 Vaativuuslisä

Tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi työnantaja voi maksaa vaativuuslisää, joka on 50 % työntekijän tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan ylemmän vaativuustason välisestä palkkaerosta, ottaen huomioon myös henkilökohtainen palkanosa. Vaativuuslisä voi olla määräaikainen.

Soveltamisohje: Vaatimuslisän käyttöönottamisella palkkausjärjestelmässä ei ole vaikutusta vaativuuskarttojen sisältöön tai tulkintaan. Tehtävät määritellään edelleenkin tietylle vaativuustasolle palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Koska päätös vaativuuslisän maksamisesta ei muuta tehtävän vaativuustasoa, henkilökohtaista suoriutumista ja suoritusprosenttia ei arvioida uudelleen tässä yhteydessä sopimuksen 7.3.2 kohdan tarkoittamalla tavalla.
---

---

7 § Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen

---

7.3.2. Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehtävien vaativuustason muuttuessa

Työntekijän suoriutumista muuttuneessa tehtävässä arvioidaan muutoshetkestä lähtien kuten uudessa tehtävässä niin, että se vastaa sellaista työsuoritusta ja suoritusprosenttia, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan suhteessa muuttuneeseen vaativuustasoon ja tehtävään.

Kokonaispalkka ei tässä vaiheessa kuitenkaan saa alentua, jos tehtävän vaativuustaso nousee.

Työntekijä voi pyytää arvioinnin suorittamista muuttuneessa tehtävässä kuuden kuukauden kuluttua tehtävänmuutoksen voimaantulosta.
---

11 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos työntekijä on tyytymätön työnantajan tekemään tehtävän vaativuutta tai henkilökohtaista suoriutumista koskevaan päätökseen, hän voi tehdä asiassa kirjallisen erimielisyysilmoituksen. Erimielisyysilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään työntekijän ja hänen pyynnöstään myös häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta työntekijän esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään työntekijän tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta työntekijän esimiehen tai esimiehen käsiteltyä asian ylemmän esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa.

Mikäli asia jää edelleen erimieliseksi, se voidaan saattaa ratkaistavaksi tämän työehtosopimuksen mukaisella neuvottelumenettelyllä.

Soveltamisohje: Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia on tarkoituksenmukaista käsitellä liittotason erimielisyysmenettelyssä vain siltä osin, kun se ei koske esimiehen suorittaman arvioinnin oikeellisuutta.
---

HARJOITTELUKOULUJA KOSKEVAT LIITTEET

Liite 1 Yliopistojen harjoittelukoulujen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä
---

Taso 5

Työn luonne ja vastuu

Päävastuu opetuksesta ryhmässä vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan
Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä
Opettaminen useammalla asteella tai useamman opetussuunnitelman mukaan
Useampi opetettava aine
Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus)
Oppilaanohjaustehtäviä ja harjoittelun ohjausta
Opetusharjoittelun ohjausta yhden opetussuunnitelman mukaan
Erityisopetusta ja monipuolisia erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtäviä ja/tai kehittämisen vastuutehtäviä
Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja/tai opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät
Usean vuosiluokan yhdysluokkaopetusta
Eri kulttuuritaustaisten oppilaiden opetus

Vuorovaikutustaidot

Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus
Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa
Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita
Työelämä yhteistyö
Toisen asteen yhteistyö

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Aineopinnot opetettavassa oppiaineessa
Laajempi opetustaito
Yhden tai useamman aineen hallinta korostuu
Kokemusta opettajan työstä
Kyky hallita suurta tai vaikeaa ryhmää

Keskeinen ero edelliseen (4->5): Kyky / taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia paranee kokemuksen myötä. Aineenhallinta syvenee. Erityisopetuksen oppilaat ovat vaativampia ja oppilaiden taustat vaikeampia. Opetuksen muodot ja sisällöt muuttuvat oleellisesti haastavammiksi. Opetusharjoittelun vaativuus ja/tai määrä lisääntyy. Työhön sisältyy yhä enemmän työtä vaativoittavia tekijöitä. Opetusta voi olla useammalla asteella / useamman opetussuunnitelman mukaan.

Taso 6

Työn luonne ja vastuu

• Vaativaa opetusta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan
• Osavastuita koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutustehtävistä
• Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä
• Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus)
• Vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta
• Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät
• Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan
• Opetusharjoittelun didaktinen opetus pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaisesti
• Opetuksen, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen
• Vaativaa erityisopetusta ja/tai erityisopetuksen harjoittelun ohjaustehtävien ja kehittämisen päävastuu
• Erityisopetusta eri opetussuunnitelmien mukaan
• Avustaminen hallinnollisissa tehtävissä

Vuorovaikutustaidot

• Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus monipuolistuu
• Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa
• Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita
• Työelämä yhteistyö
• Toisen asteen yhteistyö

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

• Syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa
• Opetustaito ja syvällinen aineenhallinta yhdessä tai useammassa oppiaineessa korostuu
• Kokemus opettajan työstä
• Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää

Keskeinen ero edelliseen (5->6): Erinomainen kyky / taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia. Vastuu työn kehittämisestä ja/tai hallinnolliset tehtävät lisääntyvät. Opetusryhmät ja oppilaat voivat olla erityisen vaativia. Hyvissä ryhmissä erityisen syvällinen aineenhallinta voi korostua. Vastuu opetustyön, -menetelmien ja -materiaalin sekä opetusteknologian kehittämisestä laajenee. Oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen on monipuolista ja vaativaa.

Taso 7

Työn luonne ja vastuu

• Erittäin vaativa opetustyö ryhmässä ja/tai erittäin vaativaa aineenopetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa eri opetussuunnitelmien mukaan
• Omaa työtä laajempi opetustyön kehittäminen
• Hallinnollisia tehtäviä
• Osavastuita koko koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutuksesta useamman opetussuunnitelman mukaan
• Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä
• Opettaminen useammalla asteella
• Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus)
• Hyvin vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta
• Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät määrällisesti laajoissa opetusharjoitteluryhmissä
• Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan
• Didaktinen opetus useamman pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan
• Omaa työtä laajempi opetuksen kehittäminen
• Opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen

Vuorovaikutustaidot

• Hyvin monipuolista opetusryhmien ohjausta
• Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa
• Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita
• Työelämä yhteistyö
• Toisen asteen yhteistyö

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

• Syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa
• Opetustaito ja syvällinen aineenhallinta yhdessä tai useammassa oppiaineessa korostuu
• Monipuolinen kokemus opettajan työstä
• Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää
• Hallinnon tuntemus

Keskeinen ero edelliseen (6->7): Opettajalle on määrätty erityisen monia tehtävän vaativuutta ja monipuolisuutta lisääviä tekijöitä ja tason 7 kriteerit pääsääntöisesti täyttyvät. Opettajalla on poikkeuksellisen hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet selviytyä vastaan tulevista tehtävistä.
---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Yliopistojen harjoittelukoulujen palkkausjärjestelmää ja siihen liittyvää tehtäväkohtaisen palkanosan määräytymistä on käsitelty yliopiston harjoittelukouluja koskevan työehtosopimuksen luvussa 1. Palkkausjärjestelmän lähtökohtana on, että palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja tehtävää hoitavan henkilön henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtävän vaativuusarviointi puolestaan perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtäväkuvaukseen.

Arviointijärjestelmän mukaiset tehtävän päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Tehtävät arvioidaan työehtosopimuksen mukaisessa menettelyssä, jossa arvioidaan sekä tehtävän vaativuutta että vaativuustasoa henkilön ja tämän esimiehen välisessä arviointikeskustelussa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta. Arviointiryhmä, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista, käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Työnantaja vahvistaa vaativuustasot esimiesten ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan. Tehtävä voi tulla uudelleen arvioitavaksi joko esimiehen tai työntekijän pyynnöstä.

A on työskennellyt matematiikan päätoimisena tuntiopettajana Oulun yliopiston harjoittelukoulussa 1.8.2010 lukien, jolloin hänen tehtävänsä oli painottunut peruskouluun ja sen vaativuus oli arvioitu ja vahvistettu 1.6.2011 vaativuustasolle 6. Tehtävän vaativuutta oli A:n pyynnöstä tarkasteltu vuonna 2013 ja keväällä 2019. Arviointiryhmä oli käsitellyt vaativuutta viimeksi 25.11.2019. Arviointiryhmä jäi erimieliseksi tehtävän vaativuustasosta. Työnantaja vahvisti tämän jälkeen vaativuustasoksi edelleen 6.

Elokuussa 2019 Oulun yliopiston harjoittelukoulussa vaativuustasolle 7 oli sijoitettu 12 henkilöä, jotka opettivat kahdella kouluasteella eli peruskoulun yläasteella ja lukiossa.

A:n matematiikan päätoimisen tuntiopettajan tehtävään on tullut vuoden 2011 jälkeen seuraavat muutokset:

Vuodesta 2014 lukien hän on toiminut luokanvalvojan tehtävässä, josta hänelle on maksettu työehtosopimuksen mukainen erillinen korvaus. Työehtosopimuksen mukaisessa tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmässä kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmästä mainitaan jo vaativuustason 3 kuvauksessa.
Vuodesta 2018 alkaen hän on opettanut enemmän lukiossa kuin yläasteella, ja hän on opettanut lukiossa pääasiassa fysiikkaa. Hänen tehtävänimikkeensä muutettiin 1.8.2018 lukien fysiikan ja matematiikan lehtoriksi.
Tällä hetkellä A ei opeta matematiikkaa lukiossa.
A on saanut 1.6.2019 alkaen työehtosopimuksen 1 luvun 6.3 §:n mukaista vaativuuslisää lukio-opetuksen osuuden kasvamisen vuoksi. Myös muille vaativuustason 6 opettajille on myönnetty vaativuuslisää lukio-opetuksen kasvaessa.
A on korjannut ylioppilaskokeita, mistä hänelle on maksettu erillinen korvaus.
A on toiminut 1.8.2019 lukien ryhmänohjaajan ja lukion opiskelijakunnan ohjaajan tehtävissä, mistä hänelle on maksettu työehtosopimuksen mukainen erillinen korvaus.
A on pitänyt fysiikan demonstraatioita, joista hänelle on maksettu erillinen korvaus.
A on pitänyt fysiikan didaktiikan opetusta sekä lukion fysiikan syventäviä ja koulukohtaisia kursseja aineenopettajille. Näistä tehtävistä hänelle on maksettu erillinen korvaus.
A on osallistunut opetussuunnitelman laatimiseen, mistä hänelle on maksettu erillinen korvaus.
A on toiminut rehtoria avustavana opettajana 1.8.2020 alkaen, mistä hänelle on maksettu erillinen korvaus.

Asiassa vallitsee erimielisyys A:n mahdollisen palkkasaatavan määrästä sekä siitä, mikä on A:n henkilökohtainen suoritusprosentti, jos vaativuustasoa nostetaan.

Välituomiolla ratkaistaan ensin kysymys siitä, sijoittuuko A:n tehtävä vaativuustasolle 6 vai 7.

KANNE

Vaatimukset

Kantaja on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Oulun yliopiston palveluksessa työskentelevän A:n yliopistojen yleisen työehtosopimuksen harjoittelukouluja koskevien määräysten (kirja 2, 1.1.2019-31.3.2020 ja 1.4.2020 - 31.3.2022) 6 §:ssä tarkoitetun tehtäväkohtaisen palkanosan tuli 1.8.2019 lukien määräytyä liitteessä 1 tarkoitetun tason 7 mukaisesti,

2. velvoittaa Oulun yliopiston maksamaan A:lle vaatimuskohtaan 1 perustuen myöhemmin määrältään täsmennettäviä palkkasaatavia 1.8.2019 lukien korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna kullekin kuukausittaiselle maksamattomalle erälle kuukauden viimeisestä päivästä lukien ja

3. velvoittaa Sivistystyönantajat ry:n ja Oulun yliopiston yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkoineen tai joka tapauksessa velvoittaa asianosaiset vastaamaan itse omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Perusteet

Vahvistusvaatimus

A:n tehtävänimike oli työsuhteen alussa päätoiminen matematiikan tuntiopettaja. Työ painottui matematiikan opetukseen peruskoulussa.

1.6.2011 vahvistetun vaativuuden arvioinnin jälkeen A:n tehtävä kehittyi vähitellen aiempaa vaativammaksi työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. A:lle tuli opettavaksi matematiikan lisäksi fysiikkaa, ja hänen opetuksensa alkoi painottua peruskoulun lisäksi lukioon. A:n tehtävänimikkeeksi työtehtävien muuttumisen myötä tuli ”lehtori, fysiikka ja matematiikka”. A:lle tuli luokanvalvojan tehtävä vuonna 2014. Jo yksin nämä tekijät olisivat oikeuttaneet vaativuustasoon 7. Vaativuuden nousua osoitti, että A:lle myönnettiin työehtosopimuksen mukainen vaativuuslisä 1.1.2019 lukien.

A:n antama opetus on tapahtunut 1.8.2019 lukien lähes kokonaan lukiossa. Tuolloin hänelle tulivat myös ryhmänohjaajan ja lukion opiskelijakunnan ohjaajan tehtävät. Koulusta jäi 1.8.2019 lukien eläkkeelle kaksi lehtoria, joiden tehtävät olivat kuuluneet vaativuustasolle 7. Heillä olleista tehtävistä A:lle siirtyi seuraavia tehtäviä: ainelaitoksen kurssi keväällä 2019 (fysiikan ja kemian demonstraatiot), laaja-alaisen didaktiikan fysiikan osuuden opetus 1.8.2019 lukien, ylioppilaskirjoitusten korjaus, lukion fysiikan syventävien ja koulukohtaisten kurssien pitäminen sekä opetussuunnitelman laatimiseen osallistuminen. A:lle tuli opetusharjoitteluun liittyvä rehtoria avustavan opettajan tehtävä 1.8.2020 lukien.

Tason 7 kriteerit pääsääntöisesti täyttyivät viimeistään 1.8.2019 seuraavasti:

Työn luonne ja vastuu

• Erittäin vaativa opetustyö ryhmässä ja/tai erittäin vaativaa aineenopetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa eri opetussuunnitelmien mukaan; A on opettanut fysiikkaa ja matematiikka sekä peruskoulussa että lukiossa

• Omaa työtä laajempi opetustyön kehittäminen; A on suunnitellut ja toteuttanut ainelaitoksen kursseja, osallistunut opetussuunnitelman laatimiseen ja opettanut ainedidaktiikkaa

• Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä; tähän on kuulunut ryhmänohjaus ja opiskelijakunnan ohjaus

• Opettaminen useammalla asteella eli yläasteella ja lukiossa

• Hyvin vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta; A on opettanut kahdessa oppiaineessa kahdella oppiasteella

• Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät määrällisesti laajoissa opetusharjoitteluryhmissä; A on suunnitellut aineenopettajille suunnatun kurssin, joka toteutettiin opetusharjoittelun yhteydessä, ja toiminut rehtoria avustavissa tehtävissä 1.8.2020 lukien

• Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan; A:n tehtäviin on kuulunut fysiikan ja matematiikan opetus ja ohjaus sekä lukiossa että peruskoulussa kaikkiaan neljän eri opetussuunnitelman mukaan

• Didaktinen opetus useamman pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan; A on opettanut didaktiikkaa fysiikan, kemian ja matematiikan opetusharjoittelijoille.

• Omaa työtä laajempi opetuksen kehittäminen; A on osallistunut opetussuunnitelmatyöhön koskien lukion fysiikkaa ja ainelaitoksen kurssien suunnitteluun

• Opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen; A ottanut käyttöön uutta digitaalista materiaalia ja kehittänyt niiden käyttöä opetuksessa ja tiedon jakamista opetusharjoittelijoille

Vuorovaikutus

• Hyvin monipuolista opetusryhmien ohjausta; A on ohjannut yläasteella kaikkia opetusryhmiä mukaan lukien kolmiportaisen tuen saajia sekä ohjannut lukiossa kaikki opetusryhmiä

• Yhteistyö kotien kanssa erityisen haastavaa; kieliongelmat maahanmuuttajaperheiden kanssa

• Erittäin vaikeataustaisia oppilaita/opiskelijoita; kolmiportaisen tuen myötä erityisoppilaat on integroitu muun oppilasjoukon mukaan

Tiedot ja taidolliset valmiudet

• Syventävät opinnot opetettavassa oppiaineessa

• Opetustaito ja syvällinen aineenhallinta yhdessä tai useammassa oppiaineessa korostuu

• Monipuolinen kokemus opettajan työstä; A:lla on 24 vuoden kokemus opetusalalta

• Hallinnon tuntemus; A on toiminut rehtoria avustavan opettajan tehtävissä

• Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää; A hallitsee hyvin suuria ja vaikeita ryhmiä

A:lle oli myös määrätty viimeistään 1.8.2019 lukien erityisen monia tehtävän vaativuutta ja monipuolisuutta lisääviä tekijöitä, jotka on kuvattu edellä.

Työehtosopimuksen oikeassa soveltamisessa tuli ottaa huomioon sekin, että A:n tehtävä sisälsi jopa vaativuustason 8 tekijöitä seuraavasti:

• Erittäin vaativa opetustyö ja päävastuu opetustyön kehittämisestä; A oli vastuussa fysiikan oppiaineen kehittämisestä lukiossa, ainedidaktiikan kurssin suunnittelusta ja pitämisestä sekä demonstraatiokurssin suunnittelusta ja pitämisestä

• Aineenopetusta useammassa oppiaineessa eri opetussuunnitelmien mukaan; fysiikan ja matematiikan opetusta niitä koskevien suunnitelmien mukaan peruskoulussa ja lukiossa

Työehtosopimuksen oikeassa soveltamisessa tuli ottaa huomioon vielä se, että työnantaja oli aiemmin arvioinut A:n tehtävän vaativuutta vastaavat tehtävät tasolle 7. Työehtosopimusta tuli soveltaa tasapuolisesti. A:n tehtävän arviointi ei ollut tapahtunut tasapuolisesti näihin verrokkeihin nähden.

Suoritusvaatimukset

Vaatimusten perusteet ilmenevät valmisteluistunnosta ja pääkäsittelystä laadituista asiakirjoista. Kantaja on varannut tilaisuuden päivittää palkkasaatavaa koskevaa vaatimustaan ja sen perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Mikäli kanne hylätään, tulee työtuomioistuimen velvoittaa asianosaiset vastaamaan itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, koska asia on ollut tulkinnallinen ja epäselvä ja koska asiassa on jo välituomiolla hylätty vastaajapuolen aiemmin esittämä väite.

VASTAUS

Vaatimukset

Sivistystyönantajat ry ja Oulun yliopisto ovat vaatineet, että kanne hylätään.

Sivistystyönantajat ry ja Oulun yliopisto ovat lisäksi vaatineet, että työtuomioistuin velvoittaa A:n korvaamaan Sivistystyönantajat ry:n ja Oulun yliopiston yhteiset oikeudenkäyntikulut 13.950 eurolla korkoineen, tai joka tapauksessa velvoittaa asianosaiset vastaamaan itse omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Perusteet

A:n tehtävät ja niiden muuttuminen

Oulun yliopisto on menetellyt yliopistojen yleisen työehtosopimuksen ja sen harjoittelukouluja koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti määrittäessään A:n tehtävän vaativuustasolle 6.

A:n tehtävän vaativuutta on vuoden 2011 jälkeen tarkasteltu kahteen otteeseen arviointiryhmässä vuosina 2013 ja 2019. Hänen tehtävänsä vaativuus on vahvistettu kummallakin kerralla vaativuustasolle 6. Työnantajan perustelut tehtävän arvioimisesta vaativuustasolle 6 ilmenevät tarkemmin arviointiryhmän pöytäkirjasta 29.11.2019 sekä sen liitteistä.

Työsuhteen alkaessa A:n työtehtävä oli matematiikan päätoiminen tuntiopettaja ja hänen tehtävänsä painottuivat peruskouluun. Sittemmin hänen tehtäviinsä tuli muutoksia, jotka eivät kuitenkaan vaikuttaneet tehtävän arvioituun vaativuustasoon.

A:lle tulleista uusista tehtävistä hänelle on maksettu työehtosopimuksen mukainen erillinen korvaus.

Vuodesta 2018 alkaen A:lla on ollut enemmän lukio-opetusta kuin yläkoulun opetusta, ja hän on opettanut lukiossa pääsääntöisesti fysiikkaa. A:n tehtävänimikkeeksi muutettiin 1.8.2018 fysiikan ja matematiikan lehtori vastaamaan muiden harjoittelukouluun vakituisessa työsuhteessa olevien opettajien nimikkeitä. Nimikkeen muutos ei vaikuttanut tehtävän vaativuuteen. Tällä hetkellä A:lla ei ole lukiossa lainkaan matematiikan opetusta.

Kanteessa mainituista ainelaitoksen tehtävistä A ei ole pitänyt kemian demonstraatiokoulutusta. Ylioppilaskokeiden korjaus on kuulunut muidenkin lukiossa opettavien tehtäviin.

A:n tehtävien muutoksia on huomioitu hänelle 1.6.2019 alkaen myönnetyllä yliopistojen yleisen harjoittelukouluja koskevan työehtosopimuksen 1 luvun 6.3 §:n mukaisella vaativuuslisällä. Vaativuuslisän perusteena oli lukio-opetuksen osuuden kasvaminen A:n työssä. Samalla perusteella vaativuuslisä on myönnetty eräille muillekin vaativuustasolla 6 oleville lehtoreille.

Aineopettajien didaktiikan opetus vastaa vaativuustason 6 kuvausta ”Opetusharjoittelun didaktinen opetus pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaisesti. Aineenopettajien opetussuunnitelma”. Vaativuustason 6 kuvauksessa mainitaan opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät. Vaativuustasolla 6 mainitaan myös avustaminen hallinnollisissa tehtävissä. Edellä mainitut tehtävät eivät täytä vaativuustason 7 kriteerejä.

A:lle ei ole siirtynyt eläkkeelle jääneiden opettajien opetus- ja ohjaustehtäviä. Opettajilla ei ole opetukseen liittyviä henkilökohtaisia tai pysyviä tehtäviä, vaan työsuunnitelma tehdään vuosittain. Näin ollen eläkkeelle siirtyvilläkään ei ole ollut tällaisia henkilökohtaisia tai pysyviä tehtäviä. A:n työtehtävien kokonaismäärä ei ole kasvanut, ja hänen opetusvelvollisuutensa on säilynyt entisellään.

A:n tehtävien vaativuustason arvioinnin perusteet

Keskeiset eroavuudet vaativuustasojen 6 ja 7 välillä ovat seuraavat:

Työn luonne ja vastuu

Opetus ja opetuksen ohjaus on vaativuustasolla 6 vaativaa ja vaativuustasolla 7 erittäin vaativaa.

Vaativuustasoa 7 kuvastaa lisäksi omaa työtä laajempi opetustyön kehittäminen, hallinnolliset tehtävät, osavastuu koko koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutuksessa useamman opetussuunnitelman mukaan, opetusharjoittelun kehittämistä ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät määrällisesti laajoissa opetusharjoitteluryhmissä ja didaktista opetusta useamman opetussuunnitelman mukaan.

Vuorovaikutustaidot

Vaativuustasolla 7 edellytetään, että opetusryhmien ohjaus on hyvin monipuolista.

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Vaativuustasolla 7 edellytetään, että kokemus opettajan työstä on monipuolista. Vaativuustasolla 7 edellytetään myös hallinnon tuntemusta.

Muilta osin vaativuustasojen kriteerit ovat samat vaatimustasoilla 6 ja 7.

Alla on tarkasteltu A:n tehtäviä vaativuustason 7 kriteereihin verrattuna.

Työn luonne ja vastuu

• Erittäin vaativa opetustyö ryhmässä ja/tai erittäin vaativaa aineenopetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa eri opetussuunnitelmien mukaan

A:n opetustyö ryhmässä oli johtavan rehtorin B:n arvion mukaan vaativaa, mutta ei vaativuustason 7 edellyttämällä tavalla erittäin vaativaa. A:n lähiesimiehen, perusopetuksen apulaisrehtorin C:n mukaan lukion päättövaiheessa olevien opiskelijoiden opetus on tason 7 kriteerin tarkoittamaa erittäin vaativaa opetusta. Tämä kriteeri siis täyttyisi C:n näkemyksen mukaisesti, mutta se ei riitä nostamaan tehtävän vaativuutta kokonaisuutena arvioiden tasolle 7. Tämä oli perusteena A:lle maksetulle vaativuuslisälle. Tämä kriteeri ei siis täyttynyt, tai se voisi korkeintaan täyttyä osittain.

• Omaa työtä laajempi opetustyön kehittäminen

A ei tehnyt omaa työtään laajempaa opetustyön kehittämistä. Taso 7 kriteeri ei täyty.

• Hallinnollisia tehtäviä

Kanteessa ei ole edes väitetty A:lle kuuluneen hallinnollisia tehtäviä.

• Osavastuita koko koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutuksesta useamman opetussuunnitelman mukaan

Kanteessa ei ole edes väitetty tämän kriteerin täyttyvän.

• Kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä

Tämä kriteeri täyttyy A:n tehtävien osalta. Ryhmänohjauksesta ja opiskelijakunnan ohjauksesta on A:lle maksettu erilliskorvaus. On kuitenkin huomattava, että tämä kriteeri on sama myös vaativuustasolla 6. Kriteeri mainitaan jo vaativuustasolla 5.

• Opettaminen useammalla asteella

Tämäkin kriteeri täyttyy A:n tehtävien osalta. Opettaminen useammalla asteella tai useamman opetussuunnitelman mukaan mainitaan kriteerinä jo vaativuustasolla 5.

• Opettaminen vieraalla kielellä (ei kielenopetus)

Tämä kriteeri ei A:n osalta täyty, eikä niin ole väitettykään.

• Hyvin vaativaa ja monipuolista opetusharjoittelun ohjausta

A:n opetusharjoittelun ohjaus on vaativaa, mutta ei hyvin vaativaa ja monipuolista, kuten tasolla 7 edellytetään.

• Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät määrällisesti laajoissa opetusharjoitteluryhmissä

A:lle ei ole määrätty rehtoria avustavia tehtäviä määrällisesti laajoissa opetusharjoitteluryhmissä. A:lla ei tehtävän arviointihetkellä ollut rehtoria avustavia tehtäviä opetusharjoittelun suhteen. Aineenopettajien kurssista suoritettiin A:lle erillinen korvaus. Rehtoria avustavat tehtävät vastaavat tason 6 ”Avustaminen hallinnollisissa tehtävissä” -kriteeriä.

• Opetusharjoittelun ohjausta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan

Tämä kriteeri on sama kuin vaativuustasolla 6 ja täyttyy A:n osalta. Opetussuunnitelmia on kaksi: peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmat. Kriteeri mainitaan vaativuustasolla 6.

• Didaktinen opetus useamman pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan

A:n työhön on sisältynyt pieni määrä didaktiikan opetusta aineenopettajakoulutuksen opetussuunnitelman mukaan. Hänellä ei ole ollut didaktista opetusta muiden pedagogisten opintojen opetussuunnitelmien mukaan. A:lla on ollut didaktista opetusta vain yhden, aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaisesti. Hänellä ei siis ole ollut didaktista opetusta esimerkiksi luokanopettajille. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on lukuvuonna 2019-2020 ollut lukuisia koulutusohjelmia, kuten aineenopettajakoulutuksen opetussuunnitelma, ja ne sisältävät vaihtelevan määrän didaktista opetusta. Ainedidaktiikan opetusta ei anneta perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaan, vaan aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan.

• Omaa työtä laajempi opetuksen kehittäminen

Vaativuustason 6 kriteereissä mainitaan ”Opetuksen, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen”, johon voi lukea A:n omassa vastineessaan vaativuustason määrittelyyn esille ottaman kilpailujen järjestämisen. Yhteistyö kollegoiden kanssa kuuluu puolestaan jokaisella vaativuustasolla opettajien tehtäviin. A on osallistunut opetussuunnitelman laatimiseen, mikä kuuluu kaikkien opettajien tehtäviin, ja siitä on maksettu hänelle erillinen korvaus.

• Opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen

Digitaalisten materiaalien käyttö ja sen kehittäminen samoin kuin opetusharjoittelijoiden ohjaaminen tässä asiassa vastaavat vaativuustason 6 kriteeriä, jossa mainitaan ”Opetuksen, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen”. Vaativuustason 6 kriteeri täyttyy. A:n tehtävä ei edellytä esimerkiksi omaa työtä laajempaa opetuksen kehittämistä, mikä on mainittu tason 7 kriteereissä. Hänen tehtäviinsä ei myöskään ole kuulunut opetuksen kehittämishankkeita.

Vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaitojen osalta kriteerit tasoilla 6 ja 7 ovat samat ensimmäistä kriteeriä lukuun ottamatta. Vaativuustasolla 7 tehtävä sisältää hyvin monipuolista opetusryhmien ohjausta kun taas vaativuustasolla 6 oppilas/ opiskelijaryhmien ohjaus monipuolistuu. Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus mainitaan vuorovaikutuksen kriteereissä jo vaativuustasolla 3. A:n tehtävässä edellytetään vuorovaikutustaitojen osalta tason 6 kriteerien täyttymistä.

A:n työ painottuu lukioon, ja sen vuoksi kotien kanssa tehtävä yhteistyö on muuttunut vähemmän vaativaksi. Sama kriteeri on mainittu vaativuustasolla 5 (yhteistyö kotien kanssa on erityisen haastavaa).

Kaikki opettajat ohjaavat kolmiportaisen tuen saajia. Tasoilla 5, 6 ja 7 mainitaan, että opetetaan erittäin vaikeataustaisia oppilaita.

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Kriteerit vaativuustasojen 6 ja 7 osalta ovat muutoin samat, mutta seuraavissa kriteereissä on eroavuuksia tasolla 7:

• Monipuolinen kokemus opettajan työstä

Vaativuustasolla 6 kriteerinä on ”Kokemus opettajan työstä”. A:n kokemusta opettajan työstä voidaan pitää monipuolisena.

• Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää

A:n työtehtävä edellyttää lähinnä kykyä hallita suurta tai vaikeaa ryhmää niin kuin se on tason 5 vastaavassa kriteerissä kuvattu. Joka tapauksessa kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää olisi jo vaativuustason 6 kriteeri.

• Hallinnon tuntemus

Rehtoria avustavat tehtävät on mainittu jo vaativuustasolla 5, eikä A:lla tehtävän arviointihetkellä ollut rehtoria avustavia tehtäviä. A:n tehtävän vaativuus ei edellytä hallinnon tuntemusta.

Tasojen 6 ja 7 keskeiset erot

Vielä tulee arvioitavaksi tasojen 6 ja 7 keskeiseksi eroksi mainittu tason 7 kriteeri: ”Opettajalle on määrätty erityisen monia tehtävän vaativuutta ja monipuolisuutta lisääviä tekijöitä ja tason 7 kriteerit pääsääntöisesti täyttyvät. Opettajalla on poikkeuksellisen hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet selviytyä vastaan tulevista tehtävistä.” A:n tehtäviin ei kuulu vaativuustasolla 7 edellytettyjä erityisen monia tehtävän vaativuutta ja monipuolisuutta lisääviä tekijöitä.

Kuten edellä on todettu, vaativuustasojen 6 ja 7 kriteerit ovat osin samansisältöisiä, eivätkä yksittäiset kriteerit ole kokonaisarviossa samanarvoisia. Merkittävämpi vaikutus tulee olla niillä kriteereillä, jotka eivät ole yhteneväiset vaativuustasojen 6 tai alempien vaativuustasojen kriteerien kanssa. Kriteereitä ei myöskään lasketa numeerisesti. Tason 7 kriteerien tulee kuitenkin pääsääntöisesti täyttyä. Työn luonteen ja vastuiden osalta A:n tehtävän vaativuus täyttää kriteereistä alle puolet, joten tason 7 kriteerit eivät pääsääntöisesti täyty.

Vaativuustasojen 5 ja 8 kriteerit

Jo vaativuustason 5 kriteereissä todetaan seuraavaa: ”Päävastuu opetuksesta ryhmässä vähintään yhdessä opetettavassa oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan.” Myös opettaminen useammalla asteella tai useamman opetussuunnitelman mukaan sekä useampi opetettava aine mainitaan jo vaativuustasolla 5.

A:n tehtävät eivät vastaa vaativuustason 8 kuvausta. Päävastuuta fysiikan opetustyön kehittämisestä lukiossa ei ole nimetty kenellekään opettajista, vaan kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä aineenopettajien kesken. Erittäin vaativa opetustyö mainitaan jo vaativuustason 7 kriteereissä.

Vaativuuden arvioinnin tasapuolisuus

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että tehtävien vaativuudet suhteutuvat muihin harjoittelukoulussa oleviin tehtäviin. A:n tehtävän vaativuus on linjassa muihin vastaaviin tehtäviin Oulun yliopiston harjoittelukoulussa. Oulun yliopiston harjoittelukoulussa toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa sekä yläkoulussa ja lukiossa opettavien osalta vaativuustasolle 5 sijoittuu 3 opettajaa, vaativuustasolle 6 sijoittuu 24 opettajaa ja vaativuustasolle 7 sijoittuu 12 opettajaa.

A:lle 1.8.2019 siirtyneiden tehtävien vaativuus

A on 1.8.2019 alkaen opettanut pääsääntöisesti fysiikkaa lukiossa kahden harjoittelukoulun opettajan jäädessä eläkkeelle. Eläkkeelle jääneiden opettajien tehtävien vaativuustaso sekä tehtävät eivät automaattisesti siirry muille jatkaville opettajille. Työnantajan on mahdollista järjestellä työtehtäviä uudelleen, ja vaativuustasot määräytyvät tehtävän mukaisesti.

Eläkkeelle jääneiden opettajien tehtävät olivat vastanneet vaatimustason 7 tehtäviä, koska heidän tehtäviinsä oli sisältynyt muun muassa täydennyskoulutuksen suunnittelua ja he olivat olleet mukana laajoissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja Suomen harjoittelukoulujen yhteisessä Koe ja kokeile -hankkeessa.

Toisen opettajan vastuulle oli kuulunut fysiikan opetussuunnitelmien kehittäminen peruskoulussa ja lukiossa sekä teknologian ja luonnontieteiden yhteistyö. Tämän lisäksi hän oli tehnyt teknologiayhteistyötä kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa sekä ollut mukana kansainvälisessä yhteistyössä teknologiakasvatukseen liittyen ja laatinut väitöskirjan aiheesta vuonna 2019.

Toinen vaativuustasolle 7 kuuluneista opettajista oli suunnitellut ja opettanut varhaiskasvatuksen maisteriohjelmaan kuuluvan fysiikan ja kemian aineopintoja, vastannut koulun tietostrategian päivittämisestä sekä ollut mukana kansainvälisissä ja kotimaisissa projekteissa ja hankkeissa. Hänen tehtäviinsä oli sisältynyt matemaattisten aineiden opettajien täydennyskoulutusta, lukion fysiikan ja yläkoulun fysiikka-kemian opetuksen kehittämistä eli harjoittelukoulujen yhteistyötä, työelämäyhteistyötä koulun ulkopuolella ja yläkoulun iPadien ylläpitotehtäviä. Hänen tehtäviinsä oli kuulunut myös tietotekniikan opetus.

Suoritusvaatimus

Vastauksen perusteet suoritusvaatimuksen osalta ilmenevät 19.9.2023 päivätystä yhteenvedosta.

Oikeudenkäyntikulut

Mikäli kanne hyväksytään, tulee työtuomioistuimen velvoittaa asianosaiset vastaamaan itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, koska asia on ollut tulkinnallinen ja epäselvä. Oikeudenkäyntikuluvastuussa tulee ottaa huomioon, että vastaaja ja kuultava ovat voittaneet aiemman välituomiolla ratkaistun asian vanhentumista koskevan väitteen osalta.

Mikäli kanne hylätään, voidaan asianosaiset määrätä vastaamaan omista kuluistaan välituomiota koskevalta osalta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

A:n tehtävän vaativuuden arviointi 2011
Arviointiryhmän pöytäkirja 29.11.2019 liitteineen (mukaan lukien D:n lausunto, joka toimitettiin työnantajalle 10.12.2019 sähköpostilla)
Paikallisneuvottelupöytäkirja (neuvottelu 27.5.2020, allekirjoitettu 31.8.2020)
Kuusi tehtävän vaativuuden arviointia

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

Paikallisneuvottelupöytäkirja (= K3)
A:n tehtävän vaativuuden arviointi 1.6.2011 (= K1)
A:n tehtävän vaativuuden arviointi 24.5.2013
A:n tehtävän vaativuuden arviointi 4.6.2019
Arviointiryhmän pöytäkirja 29.11.2019 liitteineen (mukaan lukien D:n lausunto, joka toimitettiin työnantajalle 10.12.2019 sähköpostilla) (= K2)
Kuusi tehtävän vaativuuden arviointia (= K4)
JUKO ry:n vaatimus 18.12.2020 liittotason neuvottelujen käymisestä
JUKO ry:n ja Sivista ry:n välisen liittotason neuvottelun erimielisyyspöytäkirja 27.4.2021

Kantajan henkilötodistelu

A todistelutarkoituksessa
D
E

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen kirja 2 sisältää harjoittelukouluja koskevat määräykset. Sen 1 luvussa on sovittu yliopistojen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön palkkausjärjestelmästä ja sen osana muun muassa tehtäväkohtaisen palkanosan määräytymisestä. Riidatonta on, että palkkausjärjestelmän lähtökohtana on palkkauksen muodostuminen tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja tehtävää hoitavan henkilön henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen harjoittelukouluja koskevien määräyksien 6.1 kohdan 1 momentin mukaan tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti (liite 1). Saman kohdan 2 momentissa on määrätty, että vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtävänkuvaukseen. Kolmannen momentin mukaan tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Riidatonta on, että tehtävät arvioidaan työehtosopimuksen mukaisessa menettelyssä, jossa arvioidaan sekä tehtävän vaativuutta että vaativuustasoa henkilön ja tämän esimiehen välisessä arviointikeskustelussa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta. Arviointiryhmä, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista, käsittelee uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Työnantaja vahvistaa vaativuustasot esimiesten ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että A:n tehtäväkohtaisen palkanosan tuli määräytyä 1.8.2019 lukien vaativuustason 7 mukaisesti. Kanteen mukaan vaativuustason 7 kriteerit olivat pääsääntöisesti täyttyneet A:n tehtävässä viimeistään tuolloin. Kanteessa on lisäksi vedottu siihen, että työnantaja oli aiemmin arvioinut A:n tehtävän vaativuutta vastaavat tehtävät tasolle 7, joten A:n tehtävän arviointia ei ollut tehty tasapuolisesti eräisiin toisiin arviointeihin verrattuna. Vastaajapuolen mukaan A:n tehtävän vaativuustaso oli edelleen 6, ja arviointi oli oikeassa suhteessa muiden vastaavien tehtävien arviointeihin. Käsillä olevassa asiassa on siten ratkaistavana kysymys siitä, onko A:n tehtävän vaativuus tullut sijoittaa 1.8.2019 lukien vaativuustasolle 6 vai 7.

A:n tehtävien muutokset vuoden 2011 jälkeen

Asiassa on riidatonta, että A:n matematiikan päätoimisen tuntiopettajan tehtävään on tullut vuoden 2011 jälkeen seuraavat muutokset:

Vuodesta 2014 lukien hän on toiminut luokanvalvojan tehtävässä, josta hänelle on maksettu työehtosopimuksen mukainen erillinen korvaus. Työehtosopimuksen mukaisessa tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmässä kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista ja opetusryhmästä mainitaan jo vaativuustason 3 kuvauksessa.
Vuodesta 2018 alkaen hän on opettanut enemmän lukiossa kuin yläasteella, ja hän on opettanut lukiossa pääasiassa fysiikkaa. Hänen tehtävänimikkeensä muutettiin 1.8.2018 lukien fysiikan ja matematiikan lehtoriksi.
Tällä hetkellä A ei opeta matematiikkaa lukiossa.
A on saanut 1.6.2019 alkaen työehtosopimuksen 1 luvun 6.3 §:n mukaista vaativuuslisää lukio-opetuksen osuuden kasvamisen vuoksi. Myös muille vaativuustason 6 opettajille on myönnetty vaativuuslisää lukio-opetuksen kasvaessa.
A on korjannut ylioppilaskokeita, mistä hänelle on maksettu erillinen korvaus.
A on toiminut 1.8.2019 lukien ryhmänohjaajan ja lukion opiskelijakunnan ohjaajan tehtävissä, mistä hänelle on maksettu työehtosopimuksen mukainen erillinen korvaus.
A on pitänyt fysiikan demonstraatioita, joista hänelle on maksettu erillinen korvaus.
A on pitänyt fysiikan didaktiikan opetusta sekä lukion fysiikan syventäviä ja koulukohtaisia kursseja aineenopettajille. Näistä tehtävistä hänelle on maksettu erillinen korvaus.
A on osallistunut opetussuunnitelman laatimiseen, mistä hänelle on maksettu erillinen korvaus.
A on toiminut rehtoria avustavana opettajana 1.8.2020 alkaen, mistä hänelle on maksettu erillinen korvaus.

Vaativuustason 7 kriteereistä esitetty selvitys

Työn luonne ja vastuu

Kriteerit, joiden täyttymisestä asianosaiset ovat yksimielisiä

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kriteerit ”kokonais- ja kasvatusvastuu oppilaista tai opetusryhmistä” ja ”opettaminen useammalla asteella” täyttyvät A:n tehtävien osalta.

Työn luonnetta ja vastuuta kuvaavat kriteerit, jotka riidattomasti eivät täyty

Vaativuustasolla 7 esiintyy uutena kriteerinä vaatimus hallinnollisista tehtävistä. Asiassa on riidatonta, että kriteeri ei täyty A:n tehtävien osalta. Myöskään vaativuustasoilla 6 ja 7 samansisältöisenä esiintyvä kriteeri osavastuista koko koulun sisäisissä hankkeissa, projekteissa ja/tai täydennyskoulutuksesta useamman opetussuunnitelman mukaan ei täyty. Asianosaiset ovat lisäksi olleet yksimielisiä siitä, että useammalla vaativuustasolla esiintyvä kriteeri opettamisesta vieraalla kielellä ei täyty.

Erittäin vaativa opetustyö

Tasolla 7 edellytetään, että opetustyö ryhmässä on erittäin vaativaa ja/tai aineenopetus yhdessä tai useammassa oppiaineessa eri opetussuunnitelmien mukaan on erittäin vaativaa.

Kantajan mukaan kriteeri täyttyy. Työnantajapuoli on katsonut, että A täyttää tämän kriteerin korkeintaan osittain ja että A:n tehtävä täyttää vaativuustason 6 kriteerin, jossa edellytetään vaativaa opetusta yhdessä ryhmässä tai yhdessä oppiaineessa ja/tai eri opetussuunnitelmien mukaan.

A ja arviointiryhmän jäsen, Oulun yliopiston harjoittelukoulun palveluksessa suomen kielen ja kirjallisuuden lehtorina vuodesta 1994 lukien, lukion rehtorina vuosina 2006-2013 ja sen jälkeen vuoden ajan vararehtorina toiminut D ovat katsoneet, että A:n opetustehtävät olivat olleet arvioinnin aikaan vuonna 2019 erittäin vaativia. A oli opettanut kahdessa vaativassa oppiaineessa eli fysiikassa ja matematiikassa yläasteella ja lukiossa. Lukiossa A oli opettanut abiturientteja ylioppilaskirjoituksiin valmistavilla kursseilla, korjannut ylioppilaskokeet ja pitänyt fysiikasta koulukohtaisia kursseja.

Oulun yliopiston harjoittelukoulun johtavan rehtorin B:n mukaan opettaminen lukion puolella ei ole erittäin vaativaa opetustyötä, sillä opetus on lukiossa hyvän oppilasaineksen vuoksi pedagogisesti helpompaa kuin yläasteella. Samassa koulussa vuodesta 1999 lähtien työskennelleen perusopetuksen apulaisrehtorin C:n mukaan lukion loppuvaiheen opettaminen on erittäin vaativaa aineenopetusta, joten C:n mukaan tämä edellytys toteutui A:n kohdalla.

Omaa työtä laajempi opetustyön ja opetuksen kehittäminen

Kantajan mukaan kriteerit täyttyvät, koska A on suunnitellut ja toteuttanut ainelaitoksen kursseja, osallistunut opetussuunnitelman laatimiseen ja opettanut ainedidaktiikkaa. Vastaajan ja kuultavan mukaan kriteerit eivät täyty.

A on kertonut, että hänen tehtäviinsä on vuodesta 2019 lukien kuulunut suunnitella ja laatia materiaali koulukohtaisiin fysiikan kursseihin, ainelaitoksen opetusharjoittelijoille järjestettävään demonstraatiokurssiin, matemaattisten aineiden opetusharjoittelijoille pidettäviin didaktiikan kursseihin ja joihinkin yläasteen valinnaisiin kursseihin. A on opettanut suunnittelemassaan fysiikan ja kemian demonstraatiokoulutuksessa aineenopettajia pitämään demonstraatioita ja tekemään laboratoriotöitä oppilaiden kanssa työturvallisuutta painottaen. Hän on myös järjestänyt matemaattisissa aineissa harjoittelukoululla kilpailuja, joiden järjestämisestä hänelle ei ole maksettu erilliskorvausta. Lisäksi A:n vastuulla on ollut muutaman kerran järjestää harjoittelukoulun liikuntapäivä, mikä on pitänyt sisällään bussimatkojen järjestämistä, lupien hankkimista huoltajilta, kouluun jäävien oppilaiden toiminnan suunnittelemisen ja opettajien tehtävien suunnittelemisen tältä osin.

D:n mukaan vaativuustasolla 7 tehtävänkuvaan kuuluu opettaa didaktiikkaa aineopiskelijoille. Matemaattisissa aineissa on eniten didaktista aineenopetusta, koska aineenopiskelijat opiskelevat usein kolmea ainetta eli matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. D:n mukaan opetuksen ja ohjauksen kehittäminen kuuluu opettajien työnkuvaan. Lukion opettajan työ on vaativaa, ja opetusta on kehitettävä jatkuvasti. Opettajan on opiskeltava ja opetettava edelleen ne asiat, joita ylioppilastutkintolautakunta tuo uusina aiheina ylioppilaskirjoituksiin.

B:n mukaan A:n tehtävä ei täytä edellä mainittuja kriteerejä. Hän on kertonut, että A:lla ei ole ollut oman opetustyön ohella aktiivista toimintaa ja hän on ollut passiivinen opetuksen kehittämisessä. Omaa työtä laajempi opetuksen kehittäminen edellyttäisi, että A:lla olisi ollut esimerkiksi harjoittelukoulujen välistä yhteistyötä, sidosryhmäyhteistyötä kuten yhteistyötä yliopiston ja tiedekuntien kanssa täydennyskoulutuksen puolella, osallistumista kaupungin projekteihin tai tutkimustehtäviä. B:n mukaan yhteistyö kollegoiden kanssa kuuluu kaikille. Kilpailujen järjestäminen kuuluu A:n tavanomaiseen työhön.

C on katsonut, että A:n opetusharjoittelijoille suunnittelema ainelaitoksen kurssi, demonstraatiokoulutus, ei täytä omaa työtä laajemman opetustyön kehittämistä koskevaa kriteeriä. Demonstraatiokoulutuksen suunnitteleminen liittyy lähinnä erittäin vaativan aineopetuksen kriteeriin. Lisäksi A:lle on maksettu erillinen korvaus demonstraatiokoulutuksen järjestämisestä. C:n mukaan myöskään kilpailujen järjestäminen ei ole merkittävää opetuksen kehittämistä. Yhteistyö kollegoiden kanssa kuuluu kaikille vaativuustasoille.

Opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen

Kantajan mukaan A on ottanut käyttöön uutta digitaalista materiaalia ja kehittänyt niiden käyttöä ja tiedon jakamista opetusharjoittelijoille, joten kriteeri täyttyy. Vastaajapuolen mukaan A:n tehtävä vastaa vaativuustason 6 kriteeriä opetuksen, opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittämisestä.

A on kertonut kehittäneensä sähköistä materiaalia kuten ohjeita sähköisten ohjelmien käyttöön aineenopettajaopiskelijoille. Hän on myös luonut fysiikan opetukseen digitaalista materiaalia, jossa hän on tuonut esille muun ohella ratkaisutapoja, joista ei ole mainintaa oppikirjoissa. A on kertonut käyttäneensä opetuksessaan monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä, koska oppilaiden arvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön ja opetusharjoittelijoiden tulee oppia erilaisia opetustapoja ja ryhmänhallintaa.

D:n mukaan opetusmenetelmien ja materiaalien kehittäminen kuuluu oleellisesti A:n tehtävään lukion opettajana. Tehtävät vaativat, että opettaja seuraa omaa tieteenalaansa ja kehittää opetustaan uuden tiedon mukaan.

C:n mukaan opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittäminen on mainittu jo vaativuustasolla 6, ja se on osa opettajan perustehtävää. C:n mukaan uusien digitaalisten materiaalien käyttö ei tee työtä vaativammaksi, vaan päinvastoin osa uusista välineistä helpottaa opettajan työtä.

Hyvin vaativa ja monipuolinen opetusharjoittelun ohjaus, opetusharjoittelun ohjaus eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan sekä didaktinen opetus useamman pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaan

Kantajan mukaan nämä kriteerit täyttyvät A:n tehtävässä, sillä hän on ohjannut opetusharjoittelijoita ja opettanut didaktiikkaa kahdessa oppiaineessa kahdella oppiasteella eli kaikkiaan neljän eri opetussuunnitelman mukaan. Vastaajapuolen mukaan A:n suorittama opetusharjoittelun ohjaus on vaativaa, mutta ei hyvin vaativaa eikä monipuolista, kuten vaativuustasolla 7 edellytetään. Kriteeri opetusharjoittelun ohjaamisesta eri pääaineopiskelijoille tai eri opetussuunnitelmien mukaan esiintyy jo vaativuustasolla 6, ja A ohjaa vain kahden opetussuunnitelman (yläaste ja lukio) mukaisesti. A:n työhön on sisältynyt vain pieni määrä didaktiikan opetusta aineenopettajakoulutuksen opetussuunnitelman mukaan.

D:n mukaan A:n tekemä yliopiston pääaineopiskelijoiden ohjaustyö on vaativuudeltaan samaa tasoa kuin tason 7 opettajilla. A:n ohjaamat opetusharjoittelijat ovat yliopiston pääaineopiskelijoita matemaattisissa aineissa. Didaktiikan opettaminen on lukiossa erilaista kuin yläasteella, sillä lukiossa didaktiikassa tarkastellaan sitä, mitä ylioppilaskokeissa pärjääminen edellyttää ja miten nämä asiat voidaan opettaa lukiolaisille siten, että he onnistuvat ylioppilaskirjoituksissa mahdollisimman hyvin. Myös opetusharjoittelu on erilaista yläasteella ja lukiossa, koska lukiossa pyritään valmentamaan opiskelijoita ylioppilaskokeisiin. Matemaattisissa aineissa didaktiikkaa opetetaan demonstraatiokursseilla. A on opettanut didaktiikkaa D:n käsityksen mukaan ainakin matematiikassa ja fysiikassa.

B:n mukaan työnantaja ei ole osoittanut A:lle mitään erityisen vaativia tehtäviä opetusharjoittelun ohjaamisessa, joten kriteerit eivät täyty. B:n ja C:n mukaan A:n tehtävä ei ole vaativuustasolla 7 edellytetyllä tavalla hyvin vaativaa, koska hänen fysiikan ja matematiikan ohjaustyössään ei ole tekijöitä, jotka tekisivät siitä tavanomaista vaativampaa. B:n mukaan tämä kriteeri ei ylipäänsä täyty kenenkään harjoittelukoulussa opetusharjoittelua ohjaavan osalta. B:n ja C:n mukaan A:n tehtävässä ei täyty myöskään kriteeri hyvin monipuolisesta opetusryhmien ohjauksesta. C:n mukaan joillakin opettajilla on opetusharjoittelun ohjausta useammassa oppiaineessa kuin kahdessa, kuten A:lla. C on todennut, että kriteeriä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että A:lla on kanneaikana ollut vain pieni määrä opetusta yläasteella, ja hänen opetustyönsä on painottunut lukioon.

Opetusharjoittelun kehittäminen osana pedagogisia opintoja ja opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät määrällisesti laajoissa opetusharjoitteluryhmissä

Kantajan mukaan kriteeri opetusharjoittelun kehittämisestä osana pedagogisia opintoja täyttyy, sillä A on suunnitellut aineenopettajille suunnatun kurssin opetusharjoittelun yhteyteen ja toiminut rehtoria avustavissa tehtävissä 1.8.2020 lukien. Vastaajan ja kuultavan mukaan kriteeri ei täyty, koska A:lle ei ole määrätty rehtoria avustavia tehtäviä määrällisesti laajoissa opetusharjoitteluryhmissä, eikä hänellä ole ylipäänsä ollut rehtoria avustavia tehtäviä arviointihetkellä vuonna 2019. Rehtoria avustavat tehtävät vastaavat jo vaativuustason 6 kriteeriä ”avustaminen hallinnollisissa tehtävissä”, ja A:lle on maksettu tehtävästä erillinen korvaus.

A:n mukaan hänen tehtävänsä vaativuutta on lisännyt rehtoria avustavissa tehtävissä toimiminen. Tehtävään on kuulunut vastata opetusharjoittelun aikatauluttamisesta ja siitä, että opetusharjoittelu sujuu kaikilla matemaattisia aineita opiskelevilla. Rehtoria avustavat tehtävät ovat kiertäviä siten, että kukin on vuorollaan tässä tehtävässä. Jotkut ovat tehtävässä vuoden tai kaksi vuotta kerrallaan, mutta A oli tehtävässä yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Opetusharjoittelijoiden määrä matemaattisissa aineissa on ollut noin 25 opiskelijaa vuosittain. A on lisäksi kertonut toimineensa opetussuunnitelman seurantatyöryhmässä.

D:n mukaan opetusharjoittelun kehittäminen kuuluu A:n tehtäviin. Tänä keväänä oli tullut voimaan uusi pedagogisten opintojen suunnitelma, jonka mukaisesti opetusharjoittelua tulee kehittää. D on kertonut, että rehtoria avustavat tehtävät kiertävät kussakin aineryhmässä olevien opettajien kesken. A on toiminut rehtoria avustavassa tehtävässä vuorollaan. Myös yläasteen luokanvalvojan ja lukion ryhmänvalvojan tehtävät kiertävät siten, että jokainen on vuorollaan luokanvalvoja tai ryhmänohjaaja kuitenkin siten, että kolmen vuoden jälkeen on oikeutettu pitämään näistä tehtävistä välivuoden.

C:n mukaan edellä mainittu kriteeri ei täyty, koska vaativuusarvioinnin laatimishetkellä vuonna 2019 A:lla ei vielä ollut rehtoria avustavia tehtäviä. Kriteerin sanamuodosta johtuu, että sen täyttyminen vaatii molempien edellytysten täyttymistä. B:n mukaan kriteeri ei toteudu A:n tehtävässä, sillä hänelle ei ole määrätty mitään erityisiä vastuita opetusharjoittelun kehittämisestä. C ja B ovat molemmat kertoneet, että rehtoria avustavat tehtävät kiertävät vuorollaan aineryhmittäin opettajalta toiselle ja myös A on ollut rehtoria avustavissa tehtävissä. C:n mukaan ratkaisevaa on, kuuluuko arvioitavaan tehtävään valmius rehtoria avustaviin tehtäviin. Suurin osa harjoittelukoulun opettajista on vuorollaan rehtoria avustavissa tehtävissä.

Vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaitoja kuvaavat kriteerit, jotka riidattomasti eivät täyty

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, etteivät työelämäyhteistyön ja toisen asteen yhteistyön kriteerit täyty A:n kohdalla.

Hyvin monipuolinen opetusryhmien ohjaus, erityisen haastava yhteistyö kotien kanssa ja erityisen vaikeataustaiset oppilaat/opiskelijat

Kantajan mukaan kriteeri hyvin monipuolisesta opetusryhmien ohjauksesta täyttyy, sillä A on ohjannut yläasteella kaikki opetusryhmiä mukaan lukien kolmiportaisen tuen saajia sekä ohjannut lukiossa kaikkia opetusryhmiä. Vastaajan ja kuultavan mukaan A:n tehtävä vastaa vaativuustason 6 kriteeriä ”oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus monipuolistuu”. Oppilas/opiskelijaryhmien ohjaus on mainittu jo tasolla 3.

Kotien kanssa tehtävän yhteistyön osalta kantaja on vedonnut kieliongelmiin maahanmuuttajaperheiden kanssa. Vastaajan ja kuultavan mukaan kotien kanssa tehtävä yhteistyö on muuttunut A:n kohdalla vähemmän haastavaksi hänen tehtäviensä painottuessa lukioon. Lisäksi kyseisen kriteerin merkitys on vähäinen, koska se on mainittu jo vaativuustasolla 5.

Kantajan mukaan kriteeri erittäin vaikeataustaisista oppilaista täyttyy, koska kolmiportaisen tuen myötä erityisoppilaat on integroitu muuhun oppilasjoukkoon. Vastaajan ja kuultavan mukaan kaikki opettajat ohjaavat kolmiportaisen tuen saajia. Kyseinen vaatimus on mainittu jo tasolla 5.

A:n ja D:n mukaan yhteistyö kotien kanssa voi olla hyvin haastavaa, jos myös huoltajan kielitaito on heikko. Lukiossakin on hyvin vaativia ja vaikeataustaisia oppilaita, joiden huoltajien kanssa on oltava yhteydessä jopa päivittäin. A on tällä hetkellä luokanvalvojan tehtävissä, mutta siitä huolimatta hän joutuu olemaan myös lukion puolella tiheästi yhteydessä oppilaiden vanhempiin. D:n mukaan Oulussa suurin osa peruskoululaisista siirtyy opiskelemaan lukioon.

B:n ja C:n mukaan edellä mainitut kriteerit eivät täyty A:n kohdalla, koska lukiossa oppilasaines on valikoitunutta.

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet, jotka riidattomasti täyttyvät

Asiassa on riidatonta, että A täyttää kriteerin syventävistä opinnoista opetettavassa oppiaineessa. Hänen työssään täyttyy myös edellytys, että opetustaito ja syvällinen aineenhallinta yhdessä tai useammassa oppiaineessa korostuu. Edelleen A täyttää tasolla 7 esiintyvän uuden kriteerin monipuolisesta kokemuksesta opettajan työstä.

Kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää

Kantaja on katsonut, että A:lla on kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää. Vastaajapuolen mukaan A:n tehtävä edellyttää ainoastaan kykyä hallita suurta tai vaikeaa ryhmää kuten vaativuustasolla 5 on kuvattu, ja joka tapauksessa kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää mainitaan jo vaativuustasolla 6.

A on kertonut osaavansa hallita hyvin erilaisia ryhmiä. D:n mukaan A:lla on kyky hoitaa vaativaa ryhmää niin lukiossa kuin yläasteella.

B:n mukaan A:n tehtävässä ei edellytetä kykyä hallita erittäin vaikeaa ryhmää, koska A opettaa lukiossa.

Hallinnon tuntemus

Kantaja on katsonut hallinnon tuntemus -kriteerin täyttyvän, koska A on toiminut rehtoria avustavissa tehtävissä. Vastaajan ja kuultavan mukaan rehtoria avustavat tehtävät on mainittu jo vaativuustasolla 5, eikä A:lla ole ollut rehtoria avustavia tehtäviä tehtävän arviointihetkellä 2019. A:n tehtävä ei vastaajan ja kuultavan mukaan myöskään edellytä hallinnon tuntemusta, joten kriteeri ei täyty.

A on kertonut täyttävänsä tämän kriteerin, koska hän on ollut kolme vuotta luottamusmiehenä kuntapuolella 2000-luvun alussa. Tuolloin hän on oppinut tuntemaan hyvin hallinnon sekä opettajien vastuut ja velvollisuudet. D:n mukaan kaikilla kokeneilla opettajilla, kuten A:lla, on hallinnon tuntemusta. Opettajat tietävät tehtävänsä osana hallintoa ja ymmärtävät toimiensa seuraukset hallinnollisella tasolla. D:n mukaan tasolla 7 opettajan hallinnolliset tehtävät liittyvät kiinteästi työnkuvaan. Esimerkiksi perusasteen opettaja tekee merkinnät oppilasarvioinneista ja poissaoloista hallinnon järjestelmiin. Lukiossa hallinnolliset tehtävät liittyvät sähköisen ylioppilaskirjoituksen arviointijärjestelmiin. A:n vaativimpiin hallinnollisiin tehtäviin kuuluvat juuri ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät.

B ja C ovat katsoneet, ettei A:n tehtävä fysiikan opettajana lukiossa edellytetä hallinnon tuntemusta, joten tämäkään kriteeri ei toteudu.

Johtopäätökset A:n tehtävän vaativuustasosta työehtosopimusmääräysten mukaan

Yliopiston henkilökunnan tehtävien vaativuutta koskevassa työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on todettu, että tehtävien tietylle tasolle sijoittamisen edellytyksenä ei ole kaikkien tasokuvauksissa yksilöityjen kriteerien täyttyminen. Tehtävien tulisi kuitenkin täyttää pääosin ne edellytykset, jotka vaativuustasokartassa on kullekin tasolle asetettu. (ks. TT 2017:111 ja TT 2009:71)

Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on yksityiskohtaiset määräykset harjoittelukoulujen henkilöstön palkkausjärjestelmästä. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, että työehtosopimuksen osapuolet olisivat yhteisesti tarkoittaneet sopia palkkausjärjestelmästä jotain muuta kuin sopimuksen sanamuodosta ilmenee. Siten työtuomioistuin arvioi vaativuustasojen soveltamista käsillä olevassa yksittäistapauksessa lähtökohtanaan sopimuksen sanamuoto.

Työehtosopimuksessa olevien harjoittelukouluja koskevien määräysten 1 luvun 6.1 §:n mukaan tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Harjoittelukouluja koskevassa liitteessä 1 on lueteltu tarkemmat kriteerit, jotka kuvaavat edellä mainittujen päävaativuustekijöiden sisältöä eri vaativuusluokissa. Edelle on kirjattu A:n sekä todistajien D, B ja C kertomuksia siitä, kuinka A:n tehtävät heidän käsityksensä mukaan täyttävät nämä kriteerit. Työtuomioistuin toteaa, että kertomukset ovat nimenomaan kuultujen henkilöiden omia käsityksiä, eikä millekään niistä yksin siten voida antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Osa vaativuustasoihin liitetyistä yksityiskohtaisista kriteereistä esiintyy sanamuodoltaan täsmälleen samanlaisina useammalla vaativuustasolla. Työtuomioistuin katsoo, että tällaisen kriteerin täyttymisestä ei voida suoraan päätellä, että tehtävän vaativuustason tulisi olla korkeampi kuin se alin vaativuustaso, jolla kriteeri esiintyy.

Edellä on kuvattu muutokset, jotka A:n tehtäviin riidattomasti on tullut vuoden 2011 jälkeen. Työtuomioistuin katsoo, että A:n tehtävät ovat vuosien myötä muuttuneet aikaisempaa vaativammiksi ja monipuolisemmiksi. Asiassa on kuitenkin kysymys siitä, ovatko tehtävät muuttuneet niin paljon vaativammiksi, että ne olisi tullut vuodesta 2019 lukien sijoittaa työehtosopimuksessa olevan vaativuudenarviointijärjestelmän mukaan vaativuustason 6 asemesta vaativuustasolle 7.

Työtuomioistuin katsoo A:n tehtävien osalta selvitetyksi, että hän on vuoden 2019 arviointia laadittaessa opettanut fysiikkaa ja matematiikkaa kahden eri opetussuunnitelman mukaan kahdella eri asteella. Hänen opetuksensa on painottunut lukioon, jossa hän on vastannut ylioppilaskokeiden korjaamisesta sekä ylioppilaskokeisiin valmentavien kurssien ja syventävien kurssien pitämisestä sekä toiminut vuorotellen lukiossa ryhmänohjaajana tai yläasteella luokanvalvojana, minkä lisäksi hän on toiminut opiskelijakunnan ohjaajana. A:n tehtävään on kuulunut muun muassa opetusharjoittelijoiden ohjaus yläasteella ja lukiossa, ja hän on suunnitellut ja toteuttanut opetusharjoittelijoille ainelaitoksen kursseja, kuten fysiikan didaktiikan kurssin ja demonstraatiokurssin. Hän on myös pitänyt koulukohtaisia kursseja, joihin hän on itse suunnitellut materiaalin. Ylioppilaskirjoitusten muututtua tehtäviksi sähköisessä muodossa A on opettanut järjestelmien käyttöä opiskelijoille ja opetusharjoittelijoille. A on myös suunnitellut sähköistä oppimateriaalia oppilaille ja järjestänyt matemaattisista aineista kilpailuja harjoittelukoululla. Hän on toiminut opetusharjoittelussa rehtoria avustavissa tehtävissä vuoden 2020 puolella eli viimeisintä vaativuustason arviointia seuraavana vuonna. Vaativuusarvioinnin tekemisen aikaan A:lla on ollut noin 10 vuoden työkokemus harjoittelukoululla toimimisesta ja yli 24 vuoden työkokemus yläasteen ja lukion opettajana toimimisesta.

Työehtosopimuksen mukaisessa arviointijärjestelmässä mainittujen työn luonnetta ja vastuuta koskevien kriteerien osalta työtuomioistuin katsoo, että mahdollisesti vaativaksi mielletyn oppiaineen opettaminen ei sinänsä tee opetustyöstä erittäin vaativaa. Päinvastainen näkemys voisi johtaa siihen, että opetustehtävien vaativuustasot eriytyisivät opetettavien aineiden perusteella. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että A:n opetustyötä on pidettävä erittäin vaativana siltä osin kuin hän on pitänyt ylioppilaskirjoituksiin valmistavia kursseja. Näyttämättä on jäänyt, että A olisi kehittänyt opetustyötä ja opetusta omaa työtään laajemmin tai että hän olisi kehittänyt opetusharjoittelua osana pedagogisia opintoja. Selvittämättä on myös jäänyt, että hän olisi kehittänyt opetusmenetelmiä ja -materiaaleja tai ohjannut opetusharjoittelua tavalla, joka puoltaisi nimenomaan vaativuustasoa 7. Didaktista opetusta A on antanut useamman opetussuunnitelman mukaan. A:n vaativuuden arvioinnissa vuonna 2019 on tullut ottaa huomioon opetusharjoittelussa rehtoria avustavat tehtävät, koska A:n tehtävä on edellyttänyt valmiutta toimia näissä tehtävissä. Opetusharjoittelijoiden määrä matemaattisissa aineissa oli ollut A:n kertoman mukaan vuosittain noin 25. Työtuomioistuin katsoo, että määrää voidaan pitää laajana opetusharjoitteluryhmänä.

Arviointijärjestelmässä mainittujen vuorovaikutustaitojen osalta työtuomioistuin toteaa, että erityisen haastava yhteistyö kotien kanssa ja erityisen vaikeataustaiset oppilaat/opiskelijat ovat kriteerejä, jotka on mainittu vaativuustason 7 lisäksi samanlaisina myös vaativuustasoilla 5 ja 6. Näillä kriteereillä ei siten ole sanamuodon perusteella tehtävissä eroa mainittujen vaativuustasojen välillä. Selvittämättä on myös jäänyt, onko A:n yhteistyö kotien kanssa ollut erityisen haastavaa ja onko hänellä ollut erityisen vaikeataustaisia oppilaita tai opiskelijoita. Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että A on ohjannut monenlaisia opetusryhmiä. Selvittämättä on kuitenkin jäänyt, että ohjaus olisi ollut hyvin monipuolista.

Tiedollisia ja taidollisia valmiuksia koskevien kriteerien osalta työtuomioistuin toteaa, että kyky hallita erittäin vaikeaa ryhmää on mainittu myös vaativuustason 6 kriteereissä. Työtuomioistuin katsoo jääneen selvittämättä, onko A kohdannut työssään erittäin vaikeita ryhmiä ja onko hänellä kyky hallita sellaisia. Hallinnon tuntemuksen osalta se, että opettaja käyttää työssään esimerkiksi erilaisia sähköisiä tietojärjestelmiä, ei sellaisenaan osoita varsinaisen hallinnon tuntemusta tai tarvetta siihen.

Työehtosopimuksen mukaan vaativuustaso 6 eroaa tasosta 5 keskeisesti siinä, että tasolla 6 opettajalla on erinomainen kyky/taito ohjata erilaisten oppilaiden opiskeluprosessia. Vastuu työn kehittämisestä ja/tai hallinnolliset tehtävät lisääntyvät. Opetusryhmät ja oppilaat voivat olla erityisen vaativia. Hyvissä ryhmissä erityisen syvällinen aineenhallinta voi korostua. Vastuu opetustyön, -menetelmien ja -materiaalin sekä opetusteknologian kehittämisestä laajenee. Oppilasryhmien ohjaaminen ja tukeminen on monipuolista ja vaativaa.

Työehtosopimuksen mukaan vaativuustasojen 6 ja 7 keskeinen ero on, että tasolla 7 opettajalle on määrätty erityisen monia tehtävän vaativuutta ja monipuolisuutta lisääviä tekijöitä ja tason 7 kriteerit pääsääntöisesti täyttyvät. Tasolla 7 opettajalla on poikkeuksellisen hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet selviytyä vastaan tulevista tehtävistä.

Arvioituaan A:n tehtäviä suhteessa arviointijärjestelmän määräyksiin työtuomioistuin katsoo tehtävien kokonaisuutena vastaavan enemmän arviointijärjestelmän kuvausta vaativuustasosta 6 kuin tasosta 7. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan A:lle ei ole määrätty erityisen monia tehtävän vaativuutta ja monipuolisuutta lisääviä tekijöitä. Tason 7 kriteerien ei myöskään voida katsoa pääsääntöisesti täyttyneen hänen tehtäviensä kohdalla. Selvittämättä on jäänyt, että A:lla olisi poikkeuksellisen hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Työtuomioistuin katsoo arviointijärjestämän sanamuodon viittaavan siihen, että vaativuustaso 7 on tarkoitettu tilanteisiin, joissa tehtävät ovat jollakin tavalla erityisiä verrattuna normaaleihin opettajan tehtäviin. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimusmääräykset eivät puolla A:n tehtävän sijoittamista vaativuustasolle 7.

Arviointijärjestelmän tasapuolinen soveltaminen

Sovellettavat säännökset ja oikeuskäytäntö

Työtuomioistuin on antanut oikeuskäytännössään merkitystä erityisesti sille, miten vaativuuden arviointijärjestelmää ja sen usein tulkinnanvaraisia arviointikriteerejä on tosiasiassa sovellettu sekä sille, että arvioinnit on tehty tasapuolisesti. Arviointijärjestelmää sovellettaessa on otettava huomioon myös pakottavasta lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet. (esim. TT 2023:26)

Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Säännöksen soveltamistilanteissa on lähtökohtana se, että työntekijän, joka katsoo työnantajan menettelyn olevan ristiriidassa syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden kanssa, tulee esittää todennäköisiä perusteita tai syitä väitteelleen. Työnantajan on tämän jälkeen osoitettava, että hänellä on ollut hyväksyttävä syy menettelylleen (KKO 2020:4, kohta 11 ja KKO 2010:5, kohta 7).

Työntekijän suojaksi säädetty tasapuolisen kohtelun velvoite on pakottavaa lainsäädäntöä, ja sen lähtökohtana on, että työnantaja kohtelee toisiinsa verrattavia työntekijöitä samankaltaisissa tilanteissa samalla tavalla. Tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei rikota silloin, kun jonkun työntekijän erilaisen kohtelun perusteena on hänen työnsä luonteesta tai työolosuhteista johtuva hyväksyttävä syy (KKO 2020:4, kohta 9, HE 196/2002 vp s. 38 ja HE 19/2014 vp s. 125 ja 126). Myös Suomen perustuslain 6 §:ssä on säädetty yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksesta ja kiellosta asettaa ihmisiä eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta.

Yliopiston henkilökunnan tehtävien vaativuutta koskevassa työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on todettu, että tehtävien vaativuutta on arvioitava tapauskohtaisesti tosiasiallisista työtehtävistä esitetyn selvityksen perusteella ja siten, että tehtävien vaativuustasot ovat oikeudenmukaisessa suhteessa verrattuna muihin saman yliopiston ja tiedekunnan opetushenkilökunnan tehtävien vaativuustasoihin. (TT 2017:111, TT 2017:94 ja TT 2009:71)

Vaativuustasolle 7 sijoitetuista tehtävistä esitetty selvitys

Kirjallisena todisteena on esitetty kuusi Oulun yliopiston harjoittelukoulun opettajia koskevaa tehtävän vaativuuden arviointia, joissa tehtävät on arvioitu vaativuustasolle 7. Kukin opettajista on itse täyttänyt arvioinnissa olevan kuvauksen tehtävästään. Arviointilomakkeista on ilmennyt myös kunkin opettajan esimiesten kanta vaativuustasoon.

Ensimmäisen (13.5.2009) vaativuuden arvioinnin mukaan tasolle 7 on yksimielisesti arvioitu opettaja, joka opetti ja ohjasi opetusharjoittelussa kolmea ainetta yläasteella ja lukiossa ja vastasi ylioppilaskirjoituksista kaikissa kolmessa aineessa. Opettaja oli kehittänyt omaa opetusmateriaaliaan ja vastannut opettamiensa aineiden opetusharjoittelun kehittämisestä yhdessä ainekoordinaattoreiden kanssa. Omia aineita laajempina tehtävinä opettaja on maininnut muun muassa koulun toiminnan arviointiin osallistumisen. Opetusharjoittelun kehittämiseen liittyvinä erikoistehtävinä opettaja on maininnut ainekoordinaattorin tehtävät eli nykyisen rehtoria avustavan henkilön tehtävät sekä opiskelijavalintatyöryhmään osallistumisen. Lisäksi henkilöllä oli ollut ainelaitosyhteistyötä opetettavassa aineessaan.

Toisen (15.4.2009) yksimielisen vaativuuden arvioinnin mukaan vaativuustasolle 7 on arvioitu opettaja, joka opetti kahta kieltä, joista toista kolmen opetussuunnitelman mukaan ala- ja yläasteella sekä lukiossa. Hän korjasi ylioppilaskirjoituksia, ohjasi opetusharjoittelua toisessa kielessä ja opetti didaktiikkaa molemmissa kielissä. Henkilö on maininnut toimineensa opetusharjoittelun koordinaattorin tehtävissä, luokanvalvojana sekä toimivansa kansainvälisyystiimissä, johon liittyen oli organisoitu oppilasvaihto Norjaan ja verkkopohjainen yhteistyö puolalaisen koulun kanssa. Lisäksi hän on ilmoittanut tehtävinään täydennyskoulutuksen Pohjois-Suomen kieltenopettajille sekä yhteistyön Pohjois-Suomen UNESCO-verkostossa ja kielten didaktiikan professorin kanssa.

Kolmannen (4.5.2009) yksimielisen vaativuuden arvioinnin mukaan vaativuustasolle 7 on arvioitu kolmen reaaliaineen yläasteen ja lukion opettaja. Hänen opetuksensa on painottunut lukioon, jossa hän on vastannut syventävien kurssien järjestämisestä. Opettaja on vastannut ylioppilaskirjoituksista omalta osaltaan sekä ohjannut ja suunnitellut opetusharjoittelua ja valinnaisopintoja. Opettaja on järjestänyt yhdessä opetettavassa aineessa vierailuja ja ilmoittanut tekevänsä yhteistyötä erityisesti kuvataiteen opettajien kanssa.

Neljännen (20.4.2009) yksimielisen vaativuuden arvioinnin mukaan vaativuustasolle 7 on sijoitettu yhtä kieltä yläasteella ja lukiossa opettava henkilö, joka on ilmoittanut olevansa aktiivinen opetustyön kokeilu- ja kehittämistyössä olemalla mukana oppimateriaaliprojekteissa, työelämäyhteistyössä, järjestötoiminnassa kuten liiton neuvottelukunnassa sekä täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opettaja on osallistunut ainelaitosten väliseen yhteistyöhön ja hankkinut koululle ulkopuolista rahoitusta. Opettaja on ollut mukana sidosryhmäyhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Hän on osallistunut digitaalisten oppimateriaalien tekemisen opettamiseen ja tuottamiseen sekä oppimateriaalipankin luomiseen opetusharjoittelijoiden kanssa.

Viidennessä (24.5.2013) vaativuuden arvioinnissa kahta kieltä yläasteella ja lukiossa opettava henkilö on arvioitu tasolle 7, mutta arviointi ei ole ollut yksimielinen. Opettaja on kertonut vastanneensa ylioppilaskirjoituksista aineessaan ja opettavansa ylioppilaskirjoituksiin valmentavilla ja syventävillä kursseilla sekä antaneensa kielissä didaktista opetusta opetusharjoittelijoille. Opettaja on osallistunut täydennyskoulutukseen ja tuossa yhteydessä osallistunut myös muiden koulujen opettajien täydennyskouluttamiseen. Lisäksi hän on osallistunut sähköisten opiskeluvälineiden (digikynän) edistämistä koskevaan kokeiluhankkeeseen. Opettaja on ilmoittanut tutustuneensa hallinnollisiin tehtäviin tiiminvetäjän roolissa ja työryhmien jäsenenä. Omaa työtä laajemmaksi yhteistyöksi henkilö on katsonut toimisen tasa-arvoyhdyshenkilönä eli koulun edustajana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmässä. Ryhmän tehtävänä oli varmistaa, että Oulun yliopiston henkilökuntaa kohdellaan tasa-arvoisesti muun muassa palkkausta koskevissa kysymyksissä.

Kuudennen (6.5.2009) yksimielisen vaativuuden arvioinnin mukaan yläasteen ja lukion fysiikan ja matematiikan opettajan E:n tehtävä on arvioitu tasolle 7. E on ilmoittanut opettavansa ja ohjaavansa matematiikan opetusharjoittelijoita pääasiallisesti lukiossa ja vastaavansa seuraavana vuonna pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksista yhdessä toisen opettajan kanssa. E on ilmoittanut toimivansa seuraavana vuonna peruskoulussa luokanvalvojana ja osallistuvansa koulun työryhmiin kuten opintosuunnitelmatyöryhmään sekä norssinpäivän ja hiihtopäivän työryhmiin. Arviointilomakkeeseen kirjatun mukaan E ohjasi tarvittaessa oppilaita sovittelutilanteissa. Hän kouluttautui osallistujaksi KiVa Koulu -hankkeeseen. Hankkeeseen liittyvä toiminta oli suunniteltu alkavaksi Oulun yliopiston harjoittelukoulussa seuraavana syksynä. E on ilmoittanut opettajankokemuksensa pituudeksi kaksi vuotta.

A on katsonut, ettei hänen tehtäviensä ja edellä tarkoitettujen vaativuustasolle 7 arvioitujen tehtävien välillä ole mitään keskeisiä eroja. A on todennut, että hänellä ja kuudella vaativuustasolla 7 olevalla opettajalla on ollut opetettavana samoja oppilaita. A:n mukaan jo vuonna 2009 tasolle 7 oli ollut arvioituna opettajia, joilla oli ollut noin 10 vuoden kokemus harjoittelukoululla ja joiden opetus oli ollut lukiopainotteista. A:n käsityksen mukaan opettaja oli päässyt tasolle 7 myös silloin, kun hän oli opettanut pääasiallisesti yläasteella mutta toiminut lukiossa ryhmänohjaajana. A:n mukaan hänen tehtävänsä on vastannut vuodesta 2019 lukien aikaisemmin tasolle 7 arvioituja opettajia. A:n mukaan E oli opettanut vuodesta 2009 lukien pelkästään matematiikkaa pääosin lukiossa. A:lla oli sen sijaan vastuullaan kahden aineen opettaminen ja opetusharjoittelun ohjaus näissä aineissa. A on kertonut, että kaikki vaativuustasolla 7 olevat opettajat ohjaavat opetusharjoittelijoita yläasteella ja lukiossa, mutta monet heistä ohjaavat harjoittelijoita vain yhdessä aineessa.

D:n mukaan vaativuustasolle 7 sijoittaminen oli edellyttänyt Oulun yliopiston harjoittelukoulussa sitä, että henkilö opetti kahdella eri asteella eli perusasteella ja lukiossa ja myös ohjasi opetusharjoittelua molemmilla asteilla. Lisäksi vaativuustaso 7 oli yleensä edellyttänyt, että opetusta annettiin useamman opetussuunnitelman mukaan ja henkilöllä oli vastuuta ylemmistä kursseista. A opetti neljän opetussuunnitelman mukaan: matematiikkaa ja fysiikkaa yläasteen opetussuunnitelmien mukaan ja lukion opetussuunnitelmien mukaan.

D oli tutustunut todisteena esitettyihin kuuteen vaativuudenarviointiin, jotka koskivat eräitä vaativuustasolla 7 olevia Oulun yliopiston harjoittelukoulun opettajia. Hän on kertonut tuntevansa kyseisten opettajien tehtävänkuvat myös lehtorin ja rehtorin työnsä kautta. D:n mukaan näiden henkilöiden tehtävänkuvissa ei ollut merkityksellisiä eroja A:n tehtävänkuvaan verrattuna, eikä heidän työnsä ollut vaativampaa kuin A:n työ.

A:n kollega E on kertonut olevansa koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineena matematiikka ja sivuaineena fysiikka. Hän on opettanut Oulun yliopiston harjoittelukoulussa vuodesta 2004 lukien ensin opetusharjoittelijana ja määräaikaisena opettajana ja vuodesta 2006 lukien vakituisesti.

E:n mukaan suurin ero hänen ja A:n tehtävissä oli se, että A opetti pääasiassa fysiikkaa ja E matematiikkaa. E:n opetustyö oli viimeisen 15 vuoden ajan painottunut matematiikan opetukseen lukiossa, kun taas A oli vuodesta 2019 lukien hoitanut fysiikan opetustehtäviä lukiossa ja peruskoulussa.

E on kertonut, että hän ja A olivat kumpikin vastuussa opettamansa aineen ylioppilaskirjoituksista, minkä lisäksi he olivat vuorollaan hoitaneet matemaattisissa aineissa rehtoria avustavia tehtäviä, joita oli aiemmin kutsuttu ainekoordinaattorin tehtäviksi. Näihin tehtäviin kuuluivat opetusharjoittelun suunnittelutehtävät ja muut opetusharjoitteluun liittyvät käytännön asiat. Rehtoria avustavat tehtävät oli suunniteltu siten, että kukin opettaja hoiti niitä vuoden kerrallaan ja tehtävät kiersivät opettajalta toiselle työmäärän tasaamiseksi.

E:n tehtävä oli arvioitu vaativuustasolle 7 vuonna 2009. E:n käsityksen mukaan keskeisimmät kriteerit hänen tehtävänsä arvioinnissa vaativuustasolle 7 olivat, että hänellä oli ollut opetustehtäviä kahdella kouluasteella, paljon opetustehtäviä lukiossa ja vastuu ylioppilaskirjoituksista. E:n mukaan hänen tehtävänkuvansa oli ollut päätehtävien osalta vuonna 2009 hyvin samankaltainen kuin nyt: hän oli opettanut peruskoulussa matematiikkaa ja lukiossa pitkää matematiikkaa, valmentanut abiturientteja ylioppilaskirjoituksiin ja korjannut ylioppilaskokeita.

E oli ohjannut opetusharjoittelijoita matematiikassa ja fysiikassa, kun hän oli vielä opettanut molempia aineita. Nykyisin hän ohjasi opetusharjoittelijoita vain matematiikassa, koska hän ei enää opettanut fysiikkaa lukiossa. E:n tehtäviin kuului myös didaktiikan oppituntien pitäminen matematiikan opetusharjoittelijoille. E ei ollut antanut didaktista opetusta luokanopettajaksi opiskeleville. E oli hoitanut sekä luokanvalvojan tehtäviä yläasteella että ryhmänvalvojan tehtäviä lukiossa. Näidenkin tehtävien osalta tarkoituksena oli, että tehtävät jakautuisivat tasaisesti ja kiertäisivät opettajalta toiselle. E:n mukaan luokan- ja ryhmänvalvojan tehtävät eivät kuitenkaan käytännössä jakautuneet aivan tasaisesti.

C on todennut, että suurin osa Oulun yliopiston harjoittelukoulussa työskentelevästä 12 opettajasta, joiden tehtävät on arvioitu vaativuustasolle 7, on arvioitu ennen kuin C oli aloittanut rehtorina. C:n mukaan arviointiasiakirjoista on nähtävissä, että vaativuustasolle 7 arvioiduilla opettajilla oli tyypillisesti erilaisia hanketehtäviä, kehittämistehtäviä ja valtakunnallista opetuksen kehittämiseen liittyvää verkostoyhteistyötä, joita vaativuustasolle 6 sijoitetulla A:lla ei ollut. Vaativuustasolle 7 arvioiduissa tehtävissä oli kuitenkin yksilöllistä vaihtelua.

C:n mukaan vaativuustasolle 7 arvioiduista henkilöistä pitkää matematiikkaa opettavan E:n tehtävänkuva oli lähimpänä A:n tehtävää. Kumpikin opetti matemaattisia aineita sekä yläasteella että lukiossa, mutta molempien opetus painottui lukioon. Kun E oli arvioitu tasolle 7 vuonna 2009, hänellä oli ollut koko koulun toimintaan vaikuttavia kehittämistehtäviä, jotka olivat C:n käsityksen mukaan olleet perusteena vaativuustasolle 7. E oli ollut käynnistämässä koululla niin kutsuttua KiVa Koulu -toimintaa, jonka tarkoituksena oli estää koulukiusaamista. E oli myös ollut käynnistämässä vertaissovittelutoimintaa ja kouluttautunut vertaissovittelijaksi. E oli lisäksi ollut mukana opetushallituksen maahanmuuttajakoulutushankkeessa.

B:n kertoman mukaan kaikki harjoittelukoulun 12 opettajan tehtävää, jotka oli sijoitettu vaativuustasolle 7, olivat keskenään erilaisia. B on maininnut esimerkkinä vaativuustasolla 7 olevista henkilöistä matematiikan opettajan, joka oli muun muassa saanut Suomen tiedeseuran palkinnon matematiikan opetuksen kehittämisestä. B:n mukaan vain parhaat opettajat voivat sijoittua vaativuustasolle 7. B on katsonut, että mikäli A osallistuisi aktiivisemmin työyhteisön kehittämiseen kuten esimerkiksi harjoittelukoulujen väliseen yhteistyöhön, täydennyskoulutukseen, tutkimuskokeilujen kehittämistyöhön, koulutusvientiin, kielirikasteiseen opetukseen tai yliopistoyhteistyöhön, hänen tehtävänsä voisi nousta vaativuustasolle 7.

B on todennut, että osa kirjallisina todisteina esitetyistä vaativuuden arvioinneista oli tehty vuonna 2009, jolloin hän ei vielä ollut mukana arviointiryhmässä. Sen vuoksi hänellä ei ole ollut arvioinneista tarkempaa tietoa kuin mitä hän on asiakirjoista lukenut. Myös B on todennut matemaattisia aineita opettavan E:n tehtävänkuvan olevan kaikkein lähinnä A:n tehtävää ja heidän tehtäviensä olevan perusopetuksen osalta samanlaista. B:n mukaan E:n tehtävä oli kuitenkin vaativuustasolla 7, koska E oli kehittänyt harjoittelukoulun toimintaa omaa työtään laajemmin. Hän oli kehittänyt koko koulua muun muassa tuomalla koululle kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -järjestelmän ja toimimalla yhteistyössä ainelaitoksen kanssa niin, että harjoittelukoululle oli saatu yliopiston opettajia jakamaan tietoaan. Tämän lisäksi E oli kouluttautunut vertaissovittelijaksi, toiminut vertaissovittelijana ja myös kouluttanut muita harjoittelukoulun opettajia vertaissovittelijoiksi.

B:n mukaan vuonna 2019 eläkkeelle jääneiden vaativuustasolle 7 kuuluneiden kahden matemaattisten aineiden opettajan tehtävät eivät olleet juurikaan verrattavissa A:n tehtävään. Ensimmäinen opettajista oli kuulunut vaativuustasolle 7, koska hän oli ollut aktiivinen täydennyskoulutuksessa, harjoittelukoulujen välisessä yhteistyössä, työelämäyhteistyössä, robotiikassa sekä tutkimus- ja kehityshankkeissa. Hänen tehtäviinsä oli sisältynyt tietotekniikan opetusta ja tablettitietokoneiden ylläpitotehtäviä yläasteen puolella. Toinen eläkkeelle jäänyt opettaja oli ollut työssään tutkimukseen suuntautunut. Hän oli väitellyt vuoden 2019 aikana tohtoriksi opetushallinnon kehittämisestä. Hän oli myös ollut aktiivinen harjoittelukoulujen välisessä yhteistyössä ja opettanut tietotekniikkaa. A:n tehtävässä ei ollut vastaavanlaisia elementtejä, joita vaativuustasolle 7 sijoittuminen edellytti. Eläkkeelle jääneiden opettajien perusopetustyö, joka oli sijoittunut vaativuustasoille 5 ja 6, oli jaettu harjoittelukoulun muulle henkilökunnalle. Kouluun oli rekrytoitu uusi fysiikan opettaja, joka oli mukana täydennyskoulutuksessa ja teki muun ohella laiteuudistuksia koululla. Matemaattisiin aineisiin oli rekrytoitu opettajaksi myös tohtoriksi väitellyt henkilö, joka jatkoi tutkimusyhteistyötä yliopiston laitosten kanssa.

Johtopäätökset arviointijärjestelmän soveltamisen tasapuolisuudesta

Työtuomioistuin katsoo kirjallisina todisteina esitetyistä vaativuudenarviointilomakkeista ilmenevän, että työntekijät ovat kuvanneet oman työnsä sisältöä ja vaativuutta sekä muita vaativuusarviointiin mahdollisesti vaikuttavia meriittejään hyvin vaihtelevassa laajuudessa ja vaihtelevin tavoin. Kuvausten yksityiskohtaisuudessa on siten suuria eroja, mikä vaikeuttaa niiden vertailua. Käsillä olevassa asiassa työnantaja ei ole edes väittänyt määrittäneensä työntekijöiden tehtäviä ja tehtävänkuvauksia, vaikka työehtosopimuksen kirjan 2 ensimmäisen luvun 6.1 §:n 2 momentin mukaan tehtävien vaativuusarviointi perustuu nimenomaan työnantajan määrittämään tehtävään ja tehtävänkuvaukseen. Työtuomioistuin toteaa, ettei työnantajan laiminlyönti tältä osin voi koitua työntekijän vahingoksi.

Muista kuin A:ta koskevista arviointilomakkeista työtuomioistuin katsoo kolmannen (4.5.2009), viidennen (24.5.2013) ja erityisesti kuudennen (6.5.2009, E) lähinnä vastaavan A:n tehtävästä esitettyä selvitystä. Kolmannessa lomakkeessa on kysymys kolmen reaaliaineen opettajasta, joka on ilmoittanut muun ohella järjestäneensä yhden aineen osalta vierailuja ja tekevänsä yhteistyötä erityisesti kuvataiteen opettajien kanssa. Viidennessä lomakkeessa tarkoitettu opettaja on ilmoittanut muun ohella osallistuneensa täydennyskoulutukseen ja osallistuneensa myös muiden koulujen opettajien täydennyskouluttamiseen. Lisäksi hän oli osallistunut yhden sähköisen opiskeluvälineen edistämistä koskeneeseen kokeiluhankkeeseen ja toiminut koulun tasa-arvoyhdyshenkilönä. Työtuomioistuin katsoo, että huolimatta edellä mainituista tehtävistä, joita A:lla ei ole selvitetty olleen, kolmannessa ja viidennessä lomakkeessa kuvatut tehtävät eivät kokonaisuutena arvioiden ole poikenneet vaativuudeltaan merkittävästi A:n tehtävästä. Näitä tehtäviä on siten pidettävä samanarvoisina.

Työtuomioistuin katsoo, että edellä mainitussa kuudennessa arviointilomakkeessa kuvattu E:n tehtävä on vastannut sen sisällön, laadun ja luonteen osalta erittäin hyvin A:n tehtävää. E:n arviointilomakkeessa ilmoittamia tietoja on lisäksi täydennetty A:n, E:n, C:n ja B:n kuulemisella työtuomioistuimessa. Lomakkeen ja työtuomioistuimessa kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella työtuomioistuin katsoo, että E:n tehtävät ovat olleet arvioinnin aikana vuonna 2009 keskeisiltä kriteereiltään hyvin samankaltaiset kuin A:n tehtävät vuonna 2019. Molemmat henkilöt ovat opettaneet kahdessa matemaattisessa aineessa kahdella asteella, kuitenkin pääasiallisesti lukiossa. Kummallakin on ollut vastuu muun muassa lukion ylempien kurssien opettamisesta, ylioppilaskirjoituksista, opetusharjoittelusta ja didaktiikan opettamisesta aineopiskelijoille.

Erona A:n ja E:n tehtävissä on ollut lähinnä se, että E oli kouluttautunut sovittelijaksi ja hänellä oli valmiudet tarvittaessa ohjata sovittelua. Tämän lisäksi E oli kouluttautunut KiVa Koulu -hankkeessa, jonka toteuttaminen oli arviointilomakkeen mukaan tarkoitus aloittaa koulussa saman vuoden syksyllä. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan nämä erot A:n tehtävään eivät kuitenkaan ole merkittäviä, sillä A:lla on puolestaan selvitetty olleen tehtäviä, joita E:llä ei ole mainittu olleen. Tällaisia ovat esimerkiksi didaktiikan kurssien tai muiden aineenlaitoskurssien suunnittelu ja toteutus sekä kilpailujen järjestäminen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että vaativuustasolle 7 arvioitu E:n tehtävä on ollut keskeisiltä vaativuustekijöiltään täysin vertailukelpoinen vaativuustasolle 6 arvioituun A:n tehtävään nähden, ja niitä voidaan pitää samanarvoisina.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo A:n esittäneen todennäköisiä perusteita väitteelleen, että työnantajan menettely on ristiriidassa tasapuolisen kohtelun vaatimuksen kanssa. Työtuomioistuin toteaa työnantajalla siten olevan näyttötaakka siitä, että työnantajalla on ollut hyväksyttävä syy menettelylleen. Vastaajapuoli ei kuitenkaan ole näyttänyt, että työnantajalla on ollut hyväksyttävä syy arvioida A:n tehtävä eri tavoin kuin edellä tarkoitetut kolme vaativuustasolle 7 sijoitettua tehtävää. A:n esittämä vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittelyn jatkuessa oikeudenkäyntikuluista ei ole tarpeen lausua tässä vaiheessa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Oulun yliopiston palveluksessa työskentelevän A:n yliopistojen yleisen työehtosopimuksen harjoittelukouluja koskevien määräysten (kirja 2, 1.1.2019-31.3.2020 ja 1.4.2020 - 31.3.2022) 6 §:ssä tarkoitetun tehtäväkohtaisen palkanosan tuli 1.8.2019 lukien määräytyä liitteessä 1 tarkoitetun tason 7 mukaisesti.

Asian käsittelyä jatketaan puheenjohtajan määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Merru Tuliara, Kim Kaskiaro, Anu-Tuija Lehto ja Arja Pohjola jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Ratkaisu on yksimielinen.