TT 2023:67

Kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, että kylpyhuone-elementin päällä johtokieppeinä olevien ryhmäjohtojen kuoriminen, asentaminen ja kytkeminen ryhmäkeskukseen luokitellaan työehtosopimuksen tietyn kohdan mukaiseksi asuntotuotantohinnoittelun pisteeksi. Työtuomioistuin katsoi, että riidanalaisen määräyksen sanamuoto ei tukenut kantajan esittämää tulkintaa eikä asiassa esitetty todistelu osoittanut, että määräykselle olisi ollut tarkoitus sopia kantajan väittämä sisältö. Kanne hylättiin toteen näyttämättömänä.

Asia

Urakkapalkka

Kantaja

Sähköalojen ammattiliitto ry

Vastaaja

Sähkötekniset työnantajat STTA ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 4.5.2023

Pääkäsittely 29.9.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välinen sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus 1.4.2022 - 31.3.2024 sisältää muun ohella seuraavat määräykset:

---

8 § B URAKKAPALKAT
---

5.2.1 Asuntotuotanto

Asuntotuotannon urakkapalkka koskee asuinkerrostaloja ja samaan työurakkaan sisältyviä rivitaloja pois lukien kohteet, joissa on sähkölämmitys.

Rivitaloja koskevat kohteet tehdään 3.1 tai 5.5-kohtien mukaisella palkanmuodostusperiaatteella.

Asuntokohteen (8 § B 5.2.1) urakkapalkkaus määräytyy rakennuksen asuntojen (huoneistojen) pistemäärän ja perushinnan perusteella taulukossa mainittuna päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:

...............................Perushinta.......Peruspis-.....Lisäpisteen hinta

...............................€/huo-..............temäärä.......€/kpl

...............................neisto...............kpl

________________________________________________________________

1.7.2022-...............970....................60..................12,70

31.3.2023

x.x.2023-
x.x.2024

Perushinta ja pistelukumäärä lasketaan asuntokohtaisesti.

Tämän kohdan mukaisesta urakkapalkkauksesta voidaan sopia 8 § B kohdan 5.5 mukaisesti toisin.

Työn perushintaan sisältyvät seuraavat mahdolliset työt:

a) rakennuksen huolto- ja yhteisten tilojen sekä ulkoalueiden sähkötyöt, kuten lämmityspistorasiat ja ulko- ja pylväsvalaistus
b) työryhmän asentamien tarvikkeiden pakkaus- ja johtojätteiden kuljettaminen työskentelypaikasta työmaalla osoitettuihin kerroskohtaisiin koontipaikkoihin.

Mahdolliset rakennuksen yhteydessä olevat liike- tai toimistotilat ja esim. palvelutalojen yhteistilat samoin kuin autohallit sovitaan kohtien 3.1 tai 5.5 mukaan.

Tämän kohdan mukaan tehtyjen töiden takuupalkka on kohdan 5.3 mukainen.

Asuntokohtaiseen hintaan sisältyvällä pisteellä tarkoitetaan:

a) Osan 23 ryhmäkeskuksen asennus tai muun järjestelmän keskuksen asennus ryhmäjohtojen kytkentöineen / järjestelmä
b) Osan 24 mukainen koje sisältäen ryhmäjohdon kytkennän
c) Potentiaalikiskon asennus huoneistoon kytkentöineen (rivitalohuoneisto)
d) Putkistomaadoitus/asunto (rivitalohuoneisto)
e) Osan 27 mukainen lämmityskaapelin asennus alkavaa 35 metrin pituutta kohti. (Sisältää "kylmän" pään asennuksen.) (Taipuisat lämmityselementit sovitaan erikseen.)
f) Rakennusten väliset kaapelit / 40 metrin ylittävä osuus on 2 pistettä (/kaapeli)
g) Osan 28 mukainen rasia kalusteineen
h) Osan 29 mukainen valaisin sisältäen ryhmäjohdon kytkennän ja mahdollisen jatkamisen
i) Pienjännitemuuntaja ja spotit 4 kohti / muuntaja. Lisäspotti = 1 piste
j) Kuituvalon projektori ja alkavat 8 kuitua
k) Osan 31 mukaisten tilaelementtien kytkettävä piste
l) Osan 31 mukaisen tilaelementtikylpyhuoneen/-saunan toiminnan tarkastus on 2 pistettä)
m) Varauksen "pää” (putki, kaapeli tms. sisältää mahdollisen kannen)

Tarkastukset, joista muodostuu yksi piste:

n) silmämääräinen tarkastus, lattialämmitysten eristysvastuksen mittaus 2 kertaa, sähköturvallisuuden toteaminen esim. schukotesterillä ja vikavirtasuojien laukaisun testaus kertaalleen, nollajohdon ja maadoitusjohdon erillään olo ja toimintojen tarkastus.

Taulukon 3110 ja 3121 työt sisältyvät perushintaan, ellei toisin ole mainittu.

Asuntojen perushintoihin eivät sisälly seuraavat työt:

a) Räystäs-, syöksytorvi- tms. sulanapitolämmitys
b) Erilliset ilmastointikonehuoneet

Piirrosesimerkit perusasteiden määritelmistä, jotka täydentävät näitä tekstejä, ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä 4, sivu 150.

---

LIITE 3
---

OSA 31 HINNOITTELUN TÄYDENNYSOSA
---

3110 TÄYDENNYSHINNAT
€/kpl
---

30 Elementtiin valmiiksi asennetun pisteen toiminnan tarkistaminen ja mahdollisen vian ilmoittaminen 3,18
---

LIITE 4

TES 8 § B 5.2.1

PIIRROSESIMERKIT ASUNTOTUOTANTOHINNOITTELUN PERUSPISTEIDEN MÄÄRITELMISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

X Oy on tehnyt Vantaalla sijaitsevan kerrostalon rakentamista koskevasta urakasta 11.3.2021 päivätyn työmaasopimuksen, jonka mukaan kohteessa sovelletaan työehtosopimuksen 8 § B kohdan 5.2.1 mukaista asuntotuotantohinnoittelua.

Kohteessa on tehty asennuksia, joissa kylpyhuone-elementin päällä olevat ryhmäjohdot on kuorittu, asennettu ja kytketty ryhmäkeskukseen. Asiassa on syntynyt riitaa työehtosopimuksen mukaisen pistehinnoittelun soveltamisesta kyseiseen työhön.

Asuntotuotantohinnoittelua koskevat työehtosopimuksen määräykset ovat säilyneet pääosin muuttumattomina ainakin vuodesta 2008 lukien.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa työehtosopimuksen 8 § B 5.2.1 kohdan k) oikeaksi tulkinnaksi, että kylpyhuone-elementin päällä johtokieppeinä olevien ryhmäjohtojen kuoriminen, asentaminen ja kytkeminen ryhmäkeskukseen luokitellaan kyseisessä ehtokohdassa tarkoitetuksi asuntotuotantohinnoittelun mukaiseksi pisteeksi, ja

2) velvoittaa Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 6.430 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen 8 B 5.2.1 kohdan k) mukaan "osan 31 mukaisten tilaelementtien kytkettävä piste" muodostaa asuntotuotantohinnoittelun mukaisen pisteen. Ilmaisulla "osan 31 mukainen tilaelementti" viitataan työehtosopimuksen liitteen 3 osan 31 täydennyshintoja koskevan taulukon 3110 kohtaan 30, jossa on hinnoiteltu tehtaalla elementtiin valmiiksi asennetun pisteen toiminnan tarkastaminen. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa työryhmän tehtävänä on ollut kytkeä elementit sähköverkkoon, ei ainoastaan tarkistaa niiden toimintaa, joten työmäärä huomioon ottaen toimenpiteet tulee luokitella asuntotuotantohinnoittelun mukaiseksi pisteeksi.

Asuntotuotantokohteen urakkapalkkaus määräytyy asuntojen (huoneistojen) perushinnan ja pistemäärän mukaan. Kyseisessä kohteessa peruspistemäärä (60) on ylittynyt osassa asunnoista, kun edellä kuvatut asennustyöt otetaan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla huomioon pisteinä. Työntekijät ovat siten oikeutettuja saamaan lisäpisteistä korvausta.

VASTAUS

Vaatimukset

Sähkötekniset työnantajat STTA ry ja X Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.355 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen 8 § B 5.2.1 kohdan k) sisältämät työsuoritteet

Asuntotuotantohinnoittelua laadittaessa vuosina 2007-2008 kylpyhuone-elementeissä oli elementtitehtaalla valmiiksi asennettu jakorasia, johon oli tehtaalla valmiiksi kaapeloitu kylpyhuoneen käyttövalmiit sähköpisteet kuten valaisin, kytkin ja pistorasia.

Rakennuskohteen sähköasennuksia tehnyt urakkatyöryhmä veti ja asensi ryhmäkeskukselta syöttökaapelin ja kytki sen kylpyhuone-elementissä olleeseen jakorasiaan. Nämä työsuoritteet hinnoiteltiin asuntotuotantohinnoittelun 8 § B 5.2.1 kohdassa k).

Urakkatyöryhmän kohdassa k) hinnoiteltuun työhön kuului ja kuuluu myös edelleen

1) kaapelikelan nouto työmaavarastolta,
2) kaapelikelalla olleen kaapelin veto ryhmäkeskukselta jakorasialle,
3) kaapelin asennus asennusreiteille edellä mainitulla matkalla (kaapelin pituus tyypillisesti 2-5 metriä),
4) kaapelin katkaisu,
5) jakorasian puoleisen pään kuorinta ja valmistelu kytkentäkelpoiseksi,
6) kaapelin vedonpoiston tekeminen jakorasiassa,
7) kaapelin kytkeminen jakorasiaan ja
8) jakorasian kannen sulkeminen.

Kanteen tarkoittamassa tapauksessa kaapeli on ollut kiepillä kylpyhuone-elementin päällä ja se on tehtaalla valmiiksi kytketty jakorasiaan. Asuntotuotantohinnoittelun 8 § B 5.2.1 kohdassa k) hinnoitelluista työvaiheista jäävät tällöin pois edellä luetellut vaiheet 1, 2, 5, 6, 7 ja 8. Tästä syystä kanteessa kuvattuun työhön ei tule eikä ole tarkoitettu soveltaa asuntotuotantohinnoittelun 8 § B 5.2.1 kohtaa k).

Työehtosopimuksen 8 § B 5.2.1 kohdan a) sisältämät työsuoritteet

Elementtikylpyhuoneita asennettaessa niin vuosina 2007-2008 kuin kanteessa tarkoitetussa tapauksessa urakkatyöryhmä katkaisee kaapelin keskuksen puoleisen pään asennuksen edellyttämään pituuteen, kuorii kaapelin pään ja valmistelee kaapelin keskukseen tapahtuvaa kytkentää varten, tekee kaapelin vedonpoiston keskuksessa ja kytkee kaapelin keskukseen.

Kaikki nämä työvaiheet sisältyvät työehtosopimuksen 8 § B kohdan 5.2.1. kohtaan a), jonka mukaan ne myös hinnoitellaan.

Kanteen tarkoittamassa tapauksessa kylpyhuone-elementin kaapelin kytkeminen keskukseen tehdään aivan samoin kuin minkä tahansa keskukseen kytkettävän sähköasennusryhmän kuten esimerkiksi pistorasiaryhmän tai valaistusryhmän kytkeminen tehdään. Kaikki työvaiheet ja käytettävä kaapelityyppi (MMJ) ovat näissä tapauksissa samoja.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Yhdeksän valokuvaa ja sähkötyöpiirustus

Vastaajan ja kuultavan kirjallinen todiste

Sähkötyöpiirustus

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että X Oy on tehnyt erään kerrostalon rakentamista koskevasta urakasta 11.3.2021 päivätyn työmaasopimuksen, jonka mukaan kohteessa sovelletaan työehtosopimuksen 8 § B kohdan 5.2.1 mukaista asuntotuotantohinnoittelua. Kohteessa on tehty asennuksia, joissa kylpyhuone-elementin päällä kiepillä olleet ryhmäjohdot on kuorittu, asennettu ja kytketty ryhmäkeskukseen.

Kantaja on vaatinut vahvistettavaksi, että edellä mainittu työ luokitellaan työehtosopimuksen 8 § B kohdan 5.2.1 kohdassa k) tarkoitetuksi asuntotuotantohinnoittelun mukaiseksi pisteeksi. Vastaajapuoli on vastustanut vaatimusta vedoten muun ohella siihen, että mainittu työ sisältyy työehtosopimuksen 8 § B kohdan 5.2.1 kohtaan a), jonka mukaan se myös hinnoitellaan. Asiassa tulee siten ratkaistavaksi, sisältyykö kysymyksessä oleva työ jompaan kumpaan asianosaisten vetoamista työehtosopimuksen kohdista.

Työehtosopimusmääräykset ja niiden tulkinta

Riidanalaisen työehtosopimuksen mukaan ”asuntokohteen (8 § B 5.2.1) urakkapalkkaus määräytyy rakennuksen asuntojen (huoneistojen) pistemäärän ja perushinnan perusteella” sopimuksessa tarkemmin yksilöidyllä tavalla. Sopimuksessa on todettu, että perushinta ja pistelukumäärä lasketaan asuntokohtaisesti ja että tämän kohdan mukaisesta urakkapalkkauksesta voidaan sopia toisin 8 § B kohdan 5.5 mukaisesti. Ajanjaksolla 1.7.2022-31.3.2023 perushinta on ollut 970 euroa huoneistoa kohti ja peruspistemäärä 60. Lisäpisteen hinta on ollut 12,70 euroa.

Asuntokohtaiseen hintaan sisältyvä piste on työehtosopimuksen 8 § B kohdan 5.2.1 kohdan a) mukaan ”osan 23 ryhmäkeskuksen asennus tai muun järjestelmän keskuksen asennus ryhmäjohtojen kytkentöineen / järjestelmä” ja kohdan k) mukaan ”osan 31 mukaisten tilaelementtien kytkettävä piste”.

Kantaja on vedonnut siihen, että maininta osan 31 mukaisesta tilaelementistä on viittaus asiassa vedottuun työehtosopimuksen liitteen 3 osaan 31, jonka otsikko on ”Hinnoittelun täydennysosa”. Sen kohdassa ”Täydennyshinnat” on muun muassa alakohta 30, jossa on hinnoiteltu ”elementtiin valmiiksi asennetun pisteen toiminnan tarkistaminen ja mahdollisen vian ilmoittaminen”. Kantajan mukaan käsillä olevassa asiassa työryhmän tehtävänä on ollut kytkeä kylpyhuone-elementit sähköverkkoon. Työryhmä ei siten ole ainoastaan tarkistanut elementtien toimintaa, joten työmäärä huomioon ottaen toimenpiteet tuli luokitella asuntotuotantohinnoittelun kohdan k) mukaiseksi pisteeksi.

Työtuomioistuin katsoo, että kohta k) yhdessä kantajan vetoaman hinnoittelukohdan kanssa vaikuttaa sanamuotonsa mukaan koskevan työvaihetta, jossa tilaelementtiin liittyvät asennustyöt myöhemmin tarkistetaan. Sanamuodosta ei ole pääteltävissä, että kyseinen kohta tarkoittaisi kantajan väittämin tavoin myös tilaelementin sähköverkkoon kytkemiseen liittyviä riidanalaisia työvaiheita. Asentaminen ja asennusten toiminnan tarkistaminen ovat yleisessä kielenkäytössä eri asioita. Sen johdosta vastaajapuolen vetoaman kohdan a) sanamuoto, jossa on mainittu muun muassa ”muun järjestelmän keskuksen asennus ryhmäjohtojen kytkentöineen”, vastaa työtuomioistuimen käsityksen mukaan paremmin nyt kysymyksessä olevaa työtä, jossa ryhmäjohdot on kuorittu, asennettu ja kytketty ryhmäkeskukseen. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että riidanalaisten määräysten sanamuoto puoltaa enemmän vastaajapuolen kuin kantajan näkemystä tähän työhön sovellettavasta määräyskohdasta.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n entinen osastopäällikkö A ja Y Oy:n kehityspäällikkönä toiminut D olivat olleet vuosina 2007 ja 2008 mukana laatimassa nyt sovellettavaa urakkahinnoittelujärjestelmää. He ovat kertoneet, että urakkahinnoittelua oli tuolloin haluttu yksinkertaistaa ja standardisoida aiemman hyvin yksityiskohtaisen hinnoittelun sijaan. Tämän vuoksi oli siirrytty järjestelmään, jossa hinnoittelu koostui asuntokohtaisesti perushinnasta ja pistehinnoittelusta. Jos asuntokohtainen pistemäärä ylitti 60 pistettä, asentaja oli oikeutettu lisäkorvaukseen. Pisteet oli määritelty työehtosopimuksessa. Riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen kohdat a) - n) olivat työmäärältään ja myös pistemäärältään erilaisia. A:n mukaan vuosien 2007 ja 2008 neuvotteluissa oli keskusteltu myös siitä, että työntekijä tekisi vain osan johonkin pisteeseen sisältyvistä työsuoritteista. Tällaisesta ”vajaaksi jäävästä” pisteestä ei maksettaisi korvausta, mutta A:n mukaan vajaaksi jääviä pisteitä ei oikeastaan edes voisi syntyä.

Työtuomioistuimessa kuullut todistajat ovat olleet eri mieltä siitä, edellyttikö tietty piste tiettyjä työsuoritteita. A:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n työehtoasiantuntijan C:n mukaan jokainen määräyksen kohdista a) - n) oli kokonaisuus, eikä kohtia voitu jakaa osiin erilaisiksi työsuoritteiksi. C:n mukaan kohtaan a) kuuluivat upotusosan ja ryhmäkeskuksen sisäosan asennukset sekä johtojen kytkeminen ja kannen ja ovilaitteen asennukset. Kohtaan k) kuuluivat niin kutsutut kentän pään työsuoritteet eli johdotus, kiinnitys ja ryhmäkeskukseen kytkeminen. D ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n asiamies F ovat puolestaan olleet sitä mieltä, että pisteen muodostuminen edellytti aina tiettyjä työsuoritteita, joista yhdenkin poisjääminen johti siihen, ettei pistettä muodostunut. F:n mukaan pisteen k) muodostivat työvaiheet, joihin kuuluivat kaapelin hakeminen ja tuominen asennuspaikalle, kaapelin vetäminen, katkaisu ja kuoriminen, kytkennän valmistelu ja jakorasiaan kytkeminen. Pelkkä valmiin elementin ryhmäkeskukseen kytkeminen kuului pisteen a) kattamiin töihin.

Asiassa on riidatonta, että asuntotuotantohinnoittelua koskevat työehtosopimuksen määräykset ovat säilyneet pääosin muuttumattomina ainakin vuodesta 2008 lukien. A:n, D:n, F:n ja Z Oy:n teknisen johtajan G:n tältä osin yhdenmukaisilla kertomuksilla on selvitetty, että asuntotuotannon sähköasennukseen liittyvät työmenetelmät ja -vaiheet ovat kuitenkin ajan myötä muuttuneet. Työmaalla asennettavia elementtejä tehdään enenevässä määrin valmiiksi tehtaalla, ja myös elementtien rakenteet ovat kehittyneet. Sen seurauksena työmaalla suoritettavat sähköasennuksen työvaiheet ovat vähentyneet tai muuttuneet.

Nyt käsillä olevassa asiassa riidanalainen työ on kylpyhuone-elementin päällä olevien ryhmäjohtojen kuoriminen, asentaminen ja kytkeminen ryhmäkeskukseen. A:n, kysymyksessä olevalla työmaalla kärkimiehenä toimineen B:n, C:n ja D:n kertomuksilla on selvitetty, että kylpyhuone-elementti on elementtitehtaalla rakennettu kokonaisuus, jossa sisäpuoliset asennukset on tehty valmiiksi. Kertomusten mukaan elementit tuodaan työmaalle sinetöityinä siten, että niiden sisälle ei rakennustyön aikana mennä. Asennuksen työvaiheisiin on kuulunut tilaelementin päällä olevien valmiiden johtonippujen avaaminen, oikominen, rakenteisiin kiinnittäminen, ryhmäkeskukseen vetäminen ja sähköverkkoon kytkeminen sekä asennuksen tarkistaminen. Työtuomioistuin toteaa, että kirjallisina todisteina esitetyissä työmaakohteesta otetuissa valokuvissa on nähtävissä edellä mainittuja johtonippuja ja ryhmäkeskuksia. Työmaakohteen kahden eri asunnon sähkötyöpiirustuksista ilmenevät kylpyhuone-elementtien valmiit ja tekemättä olevat sähköasennukset.

Kantajan todistajat A ja C ovat katsoneet kanteessa tarkoitettujen työvaiheiden olevan riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen kohdassa k) tarkoitettua työtä. Vastaajapuolen todistajat entinen X Oy:n sähköyksikön päällikkö E ja F ovat sen sijaan katsoneet, että työvaiheet sisältyvät määräyksen kohtaan a). G on kertonut käsityksenään, että nämä työvaiheet voisivat kuulua kumpaan tahansa mainituista kohdista, koska työvaiheissa on piirteitä molemmissa kohdissa tarkoitetusta työstä. C, D, E, F ja G ovat katsoneet asennusten tarkistamisen kuitenkin oikeuttavan pisteeseen kohdan k) mukaisesti.

Työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimuksesta ilmene asiassa arvioitavina olevien pisteiden muodostumisen edellyttävän tiettyjen työvaiheiden suorittamista. Asiassa esitetty todistelu viittaa siihen, että kantajan vahvistusvaatimuksessa mainituista työvaiheista ei ole missään vaiheessa neuvoteltu nimenomaisesti työehtosopimuksen sopijapuolten välillä. Riidanalaisen sopimusmääräyksen mukaan siinä tarkoitetusta urakkapalkkauksesta voidaan sopia toisin 8 § B kohdan 5.5. mukaisesti, minkä työtuomioistuin toteaa viittaavan paikalliseen sopimiseen. B on kertonut, että kysymyksessä olevasta työstä ei ole paikallisesti sovittu maksettavaksi lisäkorvausta. F on kertonut käsityksenään, että paikallisesti olisi voitu sopia maksettavaksi lisäpalkkio kaapelivyyhdin avaamisesta. G on katsonut, että kysymyksessä olevaan työhön voi sisältyä jotain, jota ei ole lainkaan hinnoiteltu työehtosopimuksessa. Hänen mukaansa työehtosopimus ei ota hyvin huomioon alalla tapahtuvia muutoksia, joten joistakin yksityiskohdista kannattaisi aina sopia paikallisesti.

Johtopäätöksinään työtuomioistuin katsoo riidanalaisen määräyksen sanamuodon puoltavan enemmän vastaajapuolen kuin kantajan asiassa vetoamaa tulkintaa. Asiassa esitettyä todistelua arvioituaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työehtosopimuksen sopijapuolilla olisi ollut tarkoitus sopia riidanalaiselle määräykselle kantajan väittämä sisältö. Todistelu viittaa enemmänkin siihen, että sopijapuolet eivät ole nimenomaisesti sopineet mitään nyt kysymyksessä olevista työsuoritteista. Kuten oikeuskirjallisuudessa on todettu, työtuomioistuin välttää sitä, että tuomiolla korvattaisiin asianosaisten kesken tekemättä jäänyt sopimus (Jorma Saloheimo: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 178). Asiassa ei ole vedottu sopijapuolten yhteisesti hyväksymän, vakiintuneen soveltamiskäytännön olemassaoloon. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on jäänyt näyttämättä toteen. Vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Sähköalojen ammattiliitto ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Sähköalojen ammattiliitto ry on hyväksynyt vastaajapuolen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan maksamaan Sähkötekniset työnantajat STTA ry:lle ja X Oy:lle korvauksena niiden yhteisistä oikeudenkäyntikuluista 5.355 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Anna Lavikkala, Mika Lallo, Anu-Tuija Lehto ja Timo Koskinen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.