TT 2023:55

Kysymys kemianalan toimihenkilösopimuksen mukaisista vuorotyölisien maksamisesta tilanteessa, jossa ylityötä on teetetty aikana, jolloin säännöllistä vuorotyötä ei muutoin teetetä.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Ammattiliitto Pro ry

Vastaaja

Kemianteollisuus ry

Kuultava

X Oyj

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.4.2023

Pääkäsittely 21.8.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kemianteollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat allekirjoittaneet 5.2.2020 kemianalan toimihenkilösopimuksen ajalle 5.2.202031.12.2021. Työehtosopimuksessa on seuraavat työaikaa koskevat määräykset:

15 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. Vuorolisät

Vuorolisät 1.2.2018 alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

iltavuoro......yövuoro
senttiä/h......senttiä/h
228...............417

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oyj:n Espoon, Turun ja Salon toimipaikoissa on teetetty kanteessa tarkoitetuilla toimihenkilöillä keväällä 2020 keskeytyvää kaksivuorotyötä (TAM 25) ja keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35). Työt on keskeytetty viikonloppujen ja arkipyhien ajaksi.

Työtilanteesta johtuen toimihenkilöiden kanssa on sovittu ylityöstä pääsiäisen ajaksi 9.13.4.2020. Tuona aikana ei muutoin olisi ollut työvuoroja työaikamuodoissa TAM25 ja TAM35. Yhtiö ei ole maksanut toimihenkilöille vuorotyölisiä kyseisiltä työvuoroilta. Erimielisyys koskee sitä, olisiko vuorotyölisät tullut maksaa.

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 3 kohdan oikeaksi tulkinnaksi, että ylityön ajalta tulee maksaa sen vuoron mukainen vuorolisä, jonka aikana ylityö tehdään huolimatta siitä, missä vuorotyömuodossa toimihenkilö on työssä ja että merkitystä ei ole sillä, että ylityöstä on sovittu toimihenkilöiden vapaapäivälle

2) velvoittaa X Oyj:n suorittamaan ajalta 9.13.4.2020

- A:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät yhteensä 265,11 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020

- B:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät yhteensä 383,27 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020

- C:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät 148,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020

- D:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät yhteensä 347,90 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020

- E:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät yhteensä 118,56 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020

3) tuomitsee Kemianteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

4) velvoittaa Kemianteollisuus ry:n ja X Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 7.590 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Riidanalaiset määräykset ovat olleet jo vuoden 1990 runkosopimuksessa. Runkosopimuksen 21 §:n 3 kohdan mukaan vuorotyössä olevalle tekniselle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin tekninen toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

X on jättänyt maksamatta toimihenkilöille kemianalan toimihenkilösopimuksen mukaiset vuorotyölisät 9.13.4.2020 tehdyiltä työvuoroilta ja tulkinnut näin menetellessään toimihenkilösopimusta virheellisesti.

Nyt kyseessä olevat toimihenkilöt tekevät säännöllisesti keskeytyvää kolmivuoro- ja kaksivuorotyötä. Työnantaja on pääsiäisen aikaan 2020 osoittanut toimihenkilöille niitä vuoroja, joita he normaalisti kolmivuoro- ja kaksivuorotyössä tekevät, eli aamu-, ilta- ja yövuoroja. Toimihenkilöt ovat siten tehneet ylityötä vuorotyönä.

Myös pääsiäisenä eli toimihenkilöiden vapaapäivänä tekemä ylityö on vuorotyötä ja siitä tulee maksaa kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 3. kohdan mukainen vuorotyölisä. Pykälän mukaan vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Tämä kohta sanamuodon mukaisesti tarkoittaa sitä, ettei vuorotyötä ja siitä maksettavaa lisää ole ollut tarkoitus rajoittaa keskeytyvässä työaikamuodossa vain säännölliselle työajalle, vaan myös säännöllisen työajan jälkeen tehty ylityö on vuorolisiin oikeuttavaa vuorotyötä. Ylityö on työaikalain 5 luvun 16 §:n mukaisesti säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan ylittävää työtä. Ylityö ei siten sisälly säännölliseen työaikaan, eikä työehtosopimuksen ylityötä koskevissa pykälissä ole kyse säännöllisestä työajasta, vaan nimenomaisesti ylityöstä. Keskeytyvissä työaikamuodoissa viikonlopuille sijoittuvat työvuorot ovat toimihenkilöiden ylityötä.

Kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 3. kohdassa onkin mainittu esimerkkinä, että milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylitöihin, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. Tällöin toimihenkilöllä ei ole normaalisti yövuoroja, mutta tarkoitus on, että ylityön osalta saa vuorolisän siltä ajalta, mihin vuoroon ylityö sijoittuu. Tämä voi sijoittua myös viikonlopulle. Korvaus ylityön vuorolisistä ei ole sidottu siihen, mitä vuoroja vuorotyötä tekevä toimihenkilö säännöllisen työajan puitteissa tekee.

Työnantaja ei myöskään ole muuttanut toimihenkilöiden työaikamuotoa pääsiäisen 2020 ajaksi eli työnantaja ei voi vedota siihen, että toimihenkilöiden työssä olisi noudatettu jotain muuta työaikamuotoa kuin vuorotyötä. Mikäli työaikaa olisi muutettu viikonlopun ajaksi, kyseisen kalenteriviikon työaika muodostuisi joka tapauksessa sen mukaan, mitä työaikamuotoa on noudatettu eniten kyseisen viikon aikana eli tässä tapauksessa vuorotyötä.

Toimihenkilöille maksettavat vuorolisät

A on tehnyt seuraavat työvuorot

- 9.4.2020 yövuoro

- 10.4.2020 iltavuoro

- 11.4.2020 iltavuoro

- 12.4.2020 iltavuoro

- 13.4.2020 iltavuoro

A:lle maksettavat vuorotyölisät yhteensä 265,11 euroa.

C on tehnyt seuraavat työvuorot

10.4.2020 iltavuoro

11.4.2020 iltavuoro

12.4.2020 iltavuoro

C:lle maksettavat vuorotyölisät yhteensä 148,77 euroa.

D on tehnyt seuraavat työvuorot

9.4.2020 iltavuoro

10.4.2020 yövuoro

11.4.2020 yövuoro

12.4.2020 yövuoro

13.4.2020 iltavuoro

D:lle maksettavat vuorotyölisät yhteensä 347,90 euroa.

B on tehnyt seuraavat työvuorot

9.4.2020 yövuoro

10.4.2020 yövuoro

11.4.2020 yövuoro

12.4.2020 yövuoro

13.4.2020 iltavuoro

B:lle maksettavat vuorolisät yhteensä 383,27 euroa.

E on tehnyt seuraavat työvuorot

9.4.2020 iltavuoro

10.4.2020 iltavuoro

11.4.2020 iltavuoro

12.4.2020 iltavuoro

13.4.2020 iltavuoro

E:lle maksettavat vuorotyölisät yhteensä 118,56 euroa.

Hyvityssakko

Kyseessä olevan toimihenkilösopimuksen ehto vuorotyössä ylityön ajalta maksettavasta vuorotyölisästä on siinä määrin selkeä, ettei työnantajalla ole ollut aihetta olla maksamatta kyseisiä vuorotyölisiä. Kemianteollisuus ry on ollut velvollinen valvomaan, että X noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä ja tuntee työehtosopimuksen sisällön. Kantajan käsityksen mukaan Kemianteollisuus ry on nimenomaisesti tukenut työnantajan työehtosopimuksen vastaista menettelyä ja hyväksynyt virheellisen tulkinnan ja on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutta.

VASTAUS

Vaatimukset

Kemianteollisuus ry ja X Oyj ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Keskeytyvissä työaikamuodoissa (TAM 25 ja TAM 35) työtä teetetään arkena joko kahdessa tai kolmessa vuorossa. Viikonloppuisin työt keskeytetään kahdeksi päiväksi ja lisäksi arkipyhinä, joten nämä ovat työntekijän vapaapäiviä. X Oyj:ssä viikonlopun ja arkipyhien ajalle ei siis ole työvuorojärjestelmään sijoitettu työvuoroja.

Tässä tapauksessa työtä ei ole järjestetty säännölliseksi keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi, vaan mainittujen toimihenkilöiden kanssa on nimenomaisesti sovittu ylityöstä aikana, jolloin ei muutoin teetetä vuorotyötä. Vuorotyö on säännöllisen työajan järjestämistapa, joten vapaapäivänä teetettyä työtä ei katsota vuorotyöksi, eikä sen ajalta makseta vuorotyölisää.

Työaikalaissa vuorotyöstä säädetään kolmannessa luvussa, joka koskee lakiin perustuvia säännöllisen työajan järjestelyjä. Vuorotyössä on kyse säännöllisen työajan järjestelystä, jossa työaikalain 6 §:n mukaisesti vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

Kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 1. kohdassa puolestaan on todettu, että vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisen ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan työehtosopimuksen mukaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

Kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 3. kohdan mukaan vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 3. kohtaa sovelletaan esimerkiksi toimihenkilön jäädessä kolmivuorotyössä oman vuoronsa iltavuoron jälkeen ylityöhön yövuoroon. Vastaavasti kohtaa sovelletaan, mikäli toimihenkilö tulee tekemään ylityönä jotain toista työvuoroa.

Erikseen kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 3. kohdassa on todettu, että milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. Kaksivuorotyössä ei iltavuoron jälkeen ole yövuoroa. Tästä huolimatta työehtosopimus määrää näissä tilanteissa maksettavan ylityöajalta vuorotyölisää yövuoron mukaisesti. Tämä on ainoa työehtosopimuksessa mainittu poikkeustilanne, jolloin vuorolisä maksetaan ylityöajalta, vaikka kyseisenä aikana ei vuorotyötä muutoin tehdäkään.

Keskeytyvissä työaikamuodoissa (TAM25 ja TAM 35) viikonloput eivät ole säännöllistä työaikaa, eikä viikonloppuna ole säännöllistä vuorotyötä, joten vuorotyölisiä ei työehtosopimuksen sanamuodonkaan mukaisesti makseta vapaapäivänä tehdystä ylityöstä. Kuten kanteessakin on todettu, X Oyj ei ole tässä myöskään muuttanut kanteessa mainittujen toimihenkilöiden työvuoroluettelon mukaista työaikaa pääsiäisen ajaksi, joten kyse ei ole säännöllisestä työajasta.

Vuorotyössä työaika tasoitetaan joko työaikalain tai tässä tapauksessa kemianalan toimihenkilösopimuksen mukaiseen työaikamuotokohtaiseen viikkotyöaikaan, joka on työaikamuodossa TAM25 keskimäärin 36,4 tuntia/viikko ja työaikamuodossa TAM35 keskimäärin 35,8 tuntia/viikko. Työajan tasaamisvapaat sijoittuvat maanantain ja perjantain väliseen aikaan, koska viikonloput ovat kyseisissä työaikamuodoissa muutoinkin vapaat. Koska tässä pääsiäisenä tehdyssä työssä kyse on ollut ylityöstä, eikä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä, ei tehtyä työaikaa tässä huomioida työajan tasoittamisessa.

Edellä mainituilla perusteilla kanteessa mainituilla toimihenkilöillä ei ole pääsiäisen ajalta eli ajanjaksolta 9.13.4.2020 oikeutta vaadittuihin vuorolisiin.

Suoritusvaatimus

Kanteessa mainittujen toimihenkilöiden tekemät työvuorot ajalla 9.13.4.2020 ovat riidattomat. Vaatimukset kiistetään perusteeltaan. Mikäli X Oyj joutuisi suorittamaan vuorolisiä ajanjaksolta 9.13.4.2020 kanteen mukaisesti, vaaditut määrät ovat riidattomat.

Hyvityssakkovaatimus

Hyvityssakkovaatimus kiistetään perusteeltaan. Kemianteollisuus ry on tulkinnut työehtosopimusta sen sanamuodon ja vakiintuneen tulkintansa mukaisesti. X Oyj on toiminut asiassa Kemianteollisuus ry:n ohjeistuksen mukaisesti.

TODISTELU

Kantajan henkilötodistelu

F, entinen työsuhdeasiainjohtaja, Ammattiliitto Pro ry:tä edeltäneet yhdistykset
G, sopimusalavastaava, Ammattiliitto Pro ry
H, luottamusmies

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

J, johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry
K, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden työnantajat ry
L, operatiivinen johtaja, X Oyj:n Salon tehdas

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Edellä selostetuin tavoin X Oyj:ssä on teetetty toimihenkilöillä keskeytyvää kaksivuorotyötä (TAM 25) ja keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35). Työt on keskeytetty viikonloppujen ja arkipyhien ajaksi.

Toimihenkilöiden kanssa on sovittu ylityöstä pääsiäisen ajaksi 9.13.4.2020. Tuona aikana ei muutoin olisi ollut työvuoroja työaikamuodoissa TAM25 ja TAM35. Yhtiö ei ole maksanut toimihenkilöille kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja vuorolisiä ylityön ajalta.

Riitaa on työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdan tulkinnasta ja siitä, tuleeko vuorolisät maksaa silloin, kun ylityötä teetetään aikana, jolloin säännöllistä vuorotyötä ei muutoin teetetä.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan nimeäminä todistajina entistä työsuhdeasiainjohtajaa F:ää, sopimusalavastaava G:tä ja luottamusmies H:ta. Vastaajapuolen nimeäminä todistajina on kuultu johtavaa asiantuntijaa J:tä, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtajaa K:ta ja kuultavayhtiön Salon tehtaan operatiivista johtajaa L:ää.

F on kertonut työskennelleensä Ammattiliitto Pro ry:n edeltäjäyhdistysten palveluksessa 1973–2008 ja olleensa mukana neuvottelemassa keskusjärjestöjen välistä teknisten toimihenkilöiden runkosopimusta. Runkosopimuksen määräykset oli 1990-luvun puolivälissä siirretty alakohtaisiin työehtosopimuksiin sellaisenaan eikä määräysten tulkintaa ollut ollut tarkoitus muuttaa. Nyt riidanalainen 15 §:n 3 kohdan määräys oli samansisältöinen kuin runkosopimuksessa oli ollut vuosikymmeniä. F:n käsityksen mukaan määräystä oli tulkittu sen sanamuodon mukaisesti siten, että vuorolisät tuli maksaa vuorotyössä olevalle toimihenkilölle. Määräyksessä ei eroteltu eri työaikamuotoja tai sitä, oliko kyse päivittäisestä vai viikoittaisesta ylityöstä. F:n muistin mukaan vuorolisää koskevan määräyksen tulkinnasta ei ollut kuitenkaan keskusteltu tarkemmin runkosopimusneuvotteluissa tai muutoinkaan liittojen välillä.

G on kertonut tulleensa Teknisten Liiton palvelukseen vuonna 2000 ja neuvotelleensa riidanalaista työehtosopimusta vuodesta 2006. Vuorolisä oli niin sanottu haittalisä, jonka tarkoituksena oli korvata erilaisista työvuoroista aiheutuvasta epämukavuudesta syntyvää haittaa. Riidanalaisen 15 §:n 3 kohdan tulkinnassa tässä asiassa on G:n mukaan ollut olennaista se, että kanteessa tarkoitetut toimihenkilöt olivat vuorotyöntekijöitä ja olivat tehneet ylitöitä tiettynä paikallisesti määriteltyinä, eri vuoroissa noudatettuina kellonaikoina. Riidanalaisen 3 kohdan toisessa virkkeessä oli haluttu tarkentaa, että vaikka kaksivuorotyössä yövuorolle ei ollut määritelty kellonaikaa, vuorotyölisä tuli tästä huolimatta maksaa siten, että yövuoro alkoi heti iltavuoron perään. Työehtosopimuksessa oli erikseen määritelty kohdat, joissa oli haluttu rajata jokin työaikamuoto määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tällainen oli esimerkiksi 17.3 §:n määräys arkipyhäviikoista. G ei ole muistanut, että määräyksen tulkinnasta olisi koskaan syntynyt työnantajapuolen kanssa erimielisyyksiä tai edes keskustelua.

J on kertonut työskennelleensä Kemianteollisuus ry:n palveluksessa vuodesta 2010. Riidanalaisesta määräyksestä J on kertonut, että se oli tullut työehtosopimukseen aikanaan runkosopimuksesta ja että työnantajaliitto oli tulkinnut sitä siten, että tilanteessa, jossa työ oli järjestetty vuorotyöksi, vuorolisät maksettiin. Jos työ ei ollut järjestetty vuorotyöksi, ainoastaan 15 §:n 3 kohdan toisen virkkeen poikkeustapauksessa vuorolisät maksettiin. Tässä tapauksessa ylityötä ei ollut tehty aikana, joka olisi ollut järjestetty vuorotyöksi eikä vuorotyölisää tullut sen vuoksi maksaa.

K on kertonut, että riidanalaista määräystä vastaavaa, runkosopimuksesta siirtynyttä Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräystä oli tulkittu sen sanamuodon mukaisesti. Kun säännöllinen työaika oli järjestetty vuoroihin ja ylitöitä tehtiin tietyssä vuorossa, maksettiin kyseisen vuoron mukainen vuorotyölisä. Vain tilanteessa, jossa kaksivuorotyössä jäätiin iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksettiin vuorotyölisä yövuoron mukaan, vaikka yötyötä ei ollut määritelty. Poikkeusmääräys oli K:n mukaan muotoutunut tähän sanamuotoon runkosopimuksessa vuonna 1986, ja aiemmin vuorotyölisä oli tällaisessa tilanteessa maksettu iltavuoron mukaan. Kyse oli poikkeustilanteesta, sillä muutoin ylitöistä, jotka tehtiin sellaisena aikana, jolloin sheemassa ei ollut vuoroja, ei maksettu vuorotyölisää. Tulkintansa K oli omaksunut edeltäjiltään, jotka olivat olleet neuvottelemassa määräyksestä Metalliteollisuuden sopimukseen.

H on kertonut, että kuultavayhtiön toimihenkilöinä oli farmaseutteja, laborantteja, työnjohtajia ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivia. Työaika kanteessa tarkoitetuilla toimihenkilöillä oli aamuvuorossa kello 7–15, iltavuorossa kello 15–23 ja yövuorossa kello 23–7. Pääsiäisenä 2020 työnantaja oli halunnut teettää ylitöitä kaikissa kolmessa vuorossa samalla tavalla kuin normaalisti viikolla.

L on kertonut, että pääsiäisenä 2020 kuultavayhtiössä oli koronapandemian aiheuttamien myyntipiikkien vuoksi päätetty teettää muun ohella Salon tehtaalla ylitöitä, vaikka toimihenkilöt työskentelivät keskeytyvässä työaikamuodossa eikä tehdas muutoin olisi ollut toiminnassa tuona aikana. Tehtaalla oli pääsiäisen ajan teetetty töitä vuorokauden ympäri aamussa, illassa ja yössä miten kullekin toimihenkilölle oli sopinut.

Arvio ja johtopäätökset

Kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 3 kohdan mukaan vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

Määräys on esitetyn selvityksen perusteella ollut pitkään keskusjärjestöjen välisessä runkosopimuksessa, josta se on 1990-luvulla siirretty alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen tulkinnassa merkitystä on annettava ennen muuta sopimukseen osallisten yhteiselle tarkoitukselle, ellei se ole pakottavan lainsäädännön vastainen. Pääkäsittelyssä kuullut todistajat eivät ole osanneet kertoa runkosopimukseen tai riidanalaiseen kemianalan toimihenkilösopimukseen osallisten yhteisestä tarkoituksesta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä sopimuksen solmimista edeltävistä neuvotteluista eikä myöskään sopimuksen solmimisen jälkeen tapahtuneista seikoista kuten osapuolten nimenomaisista kannanotoista tai vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstä. Todistajien kertomusten perusteella sopimusneuvotteluissa tai niiden jälkeenkään määräyksen tarkemmasta tulkinnasta ei ole käyty keskustelua.

Asiassa sekä kantaja että vastaajapuoli ovatkin vedonneet määräyksen sanamuotoon, jota ne tosin ovat tulkinneet eri tavoin.

Riidanalaisen määräyksen ensimmäisen virkkeen mukaan vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Työtuomioistuin toteaa ensinnäkin, että kanteessa tarkoitetut toimihenkilöt ovat riidattomasti tehneet vuorotyötä työaikamuodoissa TAM 25 ja TAM 35. Vastaajapuoli on kuitenkin tulkinnut määräystä siten, että vuorotyölisää ei makseta ajalta, jolloin vuorotyötä ei muutoin normaalisti teetetä. Koska tässä asiassa toimihenkilöillä on teetetty keskeytyvää kaksi- ja kolmivuorotyötä, jossa työt on keskeytetty viikonloppujen ja arkipyhien ajaksi, pääsiäisen 2020 ajan ylitöistä ei ole työnantajapuolen omaksuman tulkinnan mukaisesti maksettu vuorotyölisää. Työtuomioistuin katsoo, että kyseinen määräyksen kohta on kuitenkin tulkittavissa kantajan esittämin tavoin myös siten, että sillä viitataan lähinnä määräyksen 2 kohtaan, jossa on sovittu vuorolisien määristä yhtäältä iltavuorossa ja toisaalta yövuorossa. Kuten kantaja on korostanut, olennaista tällöin on se, onko ylitöitä tosiasiallisesti teetetty samoissa vuoroissa kuin säännöllistä vuorotyötä.

Osapuolet ovat eri mieltä myös riidanalaisen määräyksen toisen virkkeen merkityksestä. Virkkeen mukaan toimihenkilön jäädessä kaksivuorotyössä iltavuoron jälkeen ylityöhön hänelle maksetaan ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. Vastaajapuolen mukaan kyse on poikkeusmääräyksestä, eikä muissa tapauksissa vuorotyölisää makseta sellaiselta ylityöajalta, jolloin säännöllistä vuorotyötä ei teetetä. Määräyksestä ei kokonaisuudessaan voi kuitenkaan päätellä, että osapuolten tarkoituksena olisi ollut sopia tällaisesta rajauksesta. Määräyksessä on sovittu yövuoron mukaisen vuorotyölisän maksusta tilanteessa, jossa työ on järjestetty kaksivuorotyöksi ja ylitöihin jäädään iltavuoron jälkeen. Määräyksestä ei voi päätellä, että vuorotyölisää ei ole tarkoitettu maksettavaksi nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa työ on järjestetty keskeytyväksi kaksi- tai kolmivuorotyöksi ja ylitöitä on teetetty toimihenkilön vapaapäivänä, mutta tosiasiallisesti niissä aamu-, ilta- ja yövuoroissa, joissa työtä normaalisti säännöllisenä työaikana teetetään.

Riidanalaisen määräyksen sanamuoto on sinänsä mahdollistanut sekä kantajan että vastaajapuolen omaksuman tulkinnan. Määräyksen sanamuodosta ei voi kuitenkaan yksiselitteisesti päätellä, että sitä olisi ollut tarkoitus soveltaa vain silloin, kun ylityönä teetetään työtä, joka muutoin on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi. Määräyksen tulkinnassa olennaisena seikkana on työtuomioistuimen näkemyksen mukaan pidettävä sitä, onko ylityötä teetetty tosiasiallisesti vastaavissa vuoroissa kuin säännöllisenä työaikana. Kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden työajat pääsiäisenä 2020 ovat riidattomasti vastanneet aamu-, ilta- ja yövuoroissa noudatettuja työaikoja. Tällaisessa tilanteessa merkitystä ei voida katsoa olevan sillä, että ylitöitä on teetetty toimihenkilön vapaapäivänä, jolloin muutoin ei teetetä säännöllistä vuorotyötä. Työtuomioistuin katsoo määräyksen sanamuotoa parhaiten vastaavaksi tulkinnan, jonka kantaja on asiassa omaksunut.

Vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Suoritusvaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan kanteessa mainituille toimihenkilöille työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät viivästyskorkoineen ajalta 9.–13.4.2020. Vuorotyölisien määrät ovat riidattomat.

Edellä on todettu, että toimihenkilöiden työajat pääsiäisenä 2020 ovat vastanneet aamu-, ilta- ja yövuoroissa noudatettuja työaikoja, ja ylityötä on siten teetetty tosiasiallisesti vastaavissa vuoroissa kuin säännöllisenä työaikana. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että ylityön ajalta tulee tällaisessa tilanteessa maksaa työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdan nojalla sen vuoron mukainen vuorolisä, jonka aikana ylityö tehdään eikä merkitystä ole sillä, että ylitöitä on teetetty toimihenkilön vapaapäivänä, jolloin muutoin ei teetetä säännöllistä vuorotyötä.

Näin ollen toimihenkilöille tulee maksaa vuorotyölisät korkoineen ylityönä teetetyiltä työvuoroilta ajalla 9.–13.4.2020 vaaditun mukaisesti.

Hyvityssakko

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että Kemianteollisuus ry tuomitaan hyvityssakkoon työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Kemianteollisuus ry on todennut tulkinneensa työehtosopimusta sen sanamuodon ja vakiintuneen tulkintansa mukaisesti.

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen sisältö ei ole nyt käsillä olevassa tilanteessa ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että Kemianteollisuus ry tulisi jättää tuomitsematta hyvityssakkoon.

Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja muut työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Kemianteollisuus ry ja X Oyj ovat asian hävitessään velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

vahvistaa kemianalan toimihenkilösopimuksen 15 §:n 3 kohdan oikeaksi tulkinnaksi, että ylityön ajalta tulee maksaa sen vuoron mukainen vuorolisä, jonka aikana ylityö tehdään huolimatta siitä, missä vuorotyömuodossa toimihenkilö on työssä ja että merkitystä ei ole sillä, että ylityöstä on sovittu toimihenkilöiden vapaapäivälle
velvoittaa X Oyj:n suorittamaan ajalta 9.13.4.2020
- A:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät yhteensä 265,11 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020,
- B:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät yhteensä 383,27 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020,
- C:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät 148,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020,
- D:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät yhteensä 347,90 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020,
- E:lle työehtosopimuksen mukaiset vuorotyölisät yhteensä 118,56 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen alkaen 25.5.2020
tuomitsee Kemianteollisuus ry:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa 3.000 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja
velvoittaa Kemianteollisuus ry:n ja X Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 7.590 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Tuomas Aarto, Anu-Tuija Lehto ja Timo Koskinen jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.