TT 2023:44

Osa Helsingin kaupungin työntekijöistä ja viranhaltijoista oli jäänyt kokonaan tai osittain ilman palkkaansa toukokuun 2022 ja tammikuun 2023 välisinä palkanmaksupäivinä. Kaupunki tuomittiin hyvityssakkoon neljän virka- ja työehtosopimuksen rikkomisesta. (Ks. myös TT 2023:7, TT 2023:8 ja TT 2023:24.)

Tuomiosta ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ei ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaajat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Helsingin kaupunki

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisessä 1.5.2022 – 30.4.2025 voimassa olevassa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on muun ohella seuraavat määräykset:

II luku Palkkaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 § Palkanmaksu

1 mom.

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu taikka toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksun osalta toisin määrää.

Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä tai arkilauantaina taikka arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

Määräaikaiselle viranhaltijalle voidaan maksaa palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan lauantaina.

Jos palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, palkkio maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 mom.

Viranhaltijan/työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä tarkoitetusta pakottavasta syystä (viittausmääräys).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 mom.

Työnantajan on annettava viranhaltijalle/työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tarvittaessa tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää käydä ilmi viranhaltijalle/työntekijälle maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.

III Luku Työaika

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

23 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Korvausten suorittamisajankohta

5 mom.

Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, paitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Viranhaltijan/työntekijän kanssa sovittaessa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä neljän seuraavan kalenterikuukauden aikana. Samoin rahakorvaus saadaan maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin tarkoitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu virantoimituksen/työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä aikana.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisessä 1.5.2022 – 30.4.2025 voimassa olevassa kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS) on muun muassa seuraavat määräykset:

4 § KVTES:n määräysten noudattaminen

KVTES:n seuraavia määräyksiä noudatetaan sellaisina, kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa tai sen liitteissä ole toisin sovittu:

I Luku Yleinen osa 3 § ja 5–10 §
III Luku Työaika
---

19 § Palkanmaksu

1 mom.

Viranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei

• TS-22:ssa ole toisin määrätty,
• palkan suoritusperusteista muuta johdu tai
• toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksusta toisin määrää.

2 mom.

Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä tai arkilauantaina taikka arkipäivänä jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä. Määräaikaiselle viranhaltijalle voidaan myös virkasuhteen päättyessä maksaa palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Jos palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, maksetaan se viimeistään laskun esittämistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Palkka maksetaan viranhaltijan ja työntekijän osoittamalle rahalaitoksen tilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain työsopimuslain 2 luvun 16 §:n mukaisesta pakottavasta syystä (viittausmääräys).

---

3 mom.

Työnantajan on annettava viranhaltijalle ja työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää käydä ilmi viranhaltijalle ja työntekijälle maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.
---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisessä 1.5.2022 – 30.4.2025 voimassa olevassa kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES) on muun muassa seuraavat määräykset:

29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom.

Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja JUKO ry:n välisessä 1.5.2022 – 30.4.2025 voimassa olevassa lääkärien virka- ja työehtosopimuksessa (LS) on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:
---
18 § Palkanmaksu
---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Helsingin kaupunki on huhtikuussa 2022 siirtynyt käyttämään palkanmaksussa uutta Sarastia365 HR -järjestelmää. Kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkanmaksussa on ollut toukokuusta 2022 tammikuuhun 2023 palkanmaksupäivinä ongelmia siten, että osa työntekijöistä ja viranhaltijoista on jäänyt kokonaan tai osittain ilman työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista palkkaansa.

Kysymyksessä olevien työ- ja virkaehtosopimusten (KVTES, OVTES, TS ja LS) palkanmaksua koskevien määräysten sisältö on riidaton, eikä niiden soveltamiseen liity epäselvyyttä. Helsingin kaupungin määräämä palkanmaksupäivä toistaiseksi voimassa olevassa työ- tai virkasuhteessa oleville on kuun 14. päivä.

Helsingin kaupunki on Suomen suurin kunnallinen työnantaja lähes 40.000 palkansaajallaan. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n alaisten yhdistysten jäseninä olevia työntekijöitä ja viranhaltijoita on kaupungin palveluksessa noin 12.300. Palkanmaksussa on ollut eniten virheitä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla. Näillä aloilla henkilöstön määrä on suuri ja palkka koostuu usein osaksi erilaisista lisistä.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee työehtosopimuslain nojalla Helsingin kaupungin maksamaan kantajalle hyvityssakkoa KVTES:n II luvun 18 §:n ja III luvun 23 §:n, kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 19 §:n, kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 23 §:n ja lääkärien virka- ja työehtosopimuksen 18 §:n tieten rikkomisesta aikavälillä 1.5.2022 - 31.1.2023,

- tuomitsee kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain nojalla Helsingin kaupungin maksamaan kantajalle hyvityssakkoa KVTES:n II luvun 18 §:n ja III luvun 23 §:n, kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 19 §:n, kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 23 §:n ja lääkärien virka- ja työehtosopimuksen 18 §:n tieten rikkomisesta aikavälillä 1.5.2022 - 31.1.2023,

- tuomitsee työehtosopimuslain sekä kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain nojalla Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n maksamaan kantajalle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

- velvoittaa Helsingin kaupungin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 7.266 eurolla korkoineen.

Perusteet

Palkanmaksussa esiintyneet ongelmat

Helsingin kaupunki on laiminlyönyt palkanmaksua siten, että osa palkoista on jäänyt kokonaan maksamatta, osa palkoista on maksettu osittain tai palkkoja on maksettu liikaa. Palkkaa on myös maksettu liikaa esimerkiksi kahdesti ja pidätetty seuraavina kuukausina koko palkka ilman eri ilmoitusta. Nollapalkkoja on maksettu ilmoittamatta, eli työsopimuslain mukaista suojaosaa ei ole jätetty. Lisäksi työnantaja on ilmoittanut verottajalle eri tietoja kuin mitä se oli maksanut, ja korjaukset ovat olleet työntekijän oman aktiivisuuden varassa.

Palkkalaskelmat ovat olleet sisällöllisesti vaikeita tulkita, eikä tällöin ole ollut mahdollista tarkistaa, onko palkat maksettu oikein. Palkkalaskelmista ei ole ilmennyt maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.

Palkanmaksuongelmien kesto ja laajuus

Kesällä 2022 palkkavirheitä on ollut 7.631 työntekijällä ja kokonaan ilman palkkaa jääneitä työntekijöitä on ollut noin kaksisataa. Kesäkuussa 2022 virheitä on ollut 12 prosentissa palkkalaskelmista ja lokakuussa edelleen 4,6 prosentissa.

Lokakuussa 2022 (19.10.2022) virheellisiä palkkalaskelmia on ilmoitettu 8.076 kpl, ja 3.11.2022 virheellisten palkkalaskelmien määrä on noussut 8.203 kappaleeseen.

Kokonaan palkka on puuttunut kaikkiaan 96 henkilöltä 19.10.2022 ja 62 henkilöltä 3.11.2022. Osittain puuttuneita palkkoja on ollut 19.10.2022 kaikkiaan 4.144 palkkalaskelmassa ja 3.11.2022 yhteensä 4.378 palkkalaskelmassa. Liikaa maksettua palkkaa on ollut 1.228 palkkalaskelmassa 19.10.2022 ja 1.174 palkkalaskelmassa 3.11.2022. Helsingin kaupungin henkilöstöjohtajan mukaan suurin yksittäinen vahingossa maksuun mennyt summa on ollut 280.000 euroa.

Kaikkiaan noin 1.500 palkkaa on jätetty kokonaan maksamatta kesäkuun ja joulukuun 2022 välisenä aikana.

Työntekijöiden on ollut hyvin vaikea saada yhteyttä kaupunkiin palkkansa korjaamiseksi. Palkanlaskennan asiakaspalvelussa on 3.11.2022 ollut 9.469 palkkalaskelmiin liittyvää yhteydenottopyyntöä.

Lokakuussa 2022 on palkattu erillinen palkanlaskennan vakauttamisesta vastaava johtaja, ja tammikuuhun 2023 mennessä palkkasotku on aiheuttanut Helsingille neljän miljoonan euron lisälaskun. Kansliapäällikön 18.1.2023 Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa antaman selonteon mukaan palkkaongelma on edelleen laaja ja vakava, ja vuoden 2022 aikana syntyneitä ja korjaamattomia virheitä on ollut edelleen 6.400 kappaletta. Myös uusissa palkoissa on ollut virheitä noin viidessä prosentissa.

Kaiken kaikkiaan varsinkin edelleen korjaamatta olleiden virheiden määrä on pysynyt jatkuvasti merkittävänä.

Kaikkiaan JUKO ry:n alaisten ammattiyhdistyksen jäseninä olevia työntekijöitä ja viranhaltijoita on kaupungin palveluksessa noin 12.300. Erilaisista lisistä ja henkilöstömäärästä johtuen eniten virheitä on kasvatuksen, koulutuksen sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla. On oletettavaa, että palkanmaksuvirheet ovat kohdistuneet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n (JUKO ry) alaisten yhdistysten jäseniin samassa suhteessa kuin heitä on koko toimialan henkilöstömäärästä.

Helsingin kaupungin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n (KT) tietoisuus palkanlaskentaohjelman ongelmista ennen järjestelmän käyttöönottoa

Helsingin kaupunki ja KT ovat tienneet tai ainakin niiden olisi pitänyt tietää huhtikuussa 2022 ennen uuden palkanlaskentajärjestelmän käyttöönottoa, että palkanlaskentajärjestelmä tulisi aiheuttamaan ongelmia. Kirkkonummi oli päättänyt luopua kyseisestä palkanlaskentajärjestelmästä jo vuonna 2019 siinä esiintyneiden ongelmien takia. Palkanmaksussa oli ollut virheitä myös kun Espoon kaupunki oli ottanut saman järjestelmän käyttöön tammikuussa 2021.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry oli lähettänyt Espoon asiassa KT:lle valvontakirjeen 17.11.2021. KT oli 23.11.2021 vastannut, ettei asia kuulunut sen valvontavastuun piiriin.

Helsingin kaupunki on tullut tietoiseksi järjestelmän ongelmista viimeistään elokuussa 2021. Ongelmien vuoksi järjestelmän käyttöönottoa lykättiin neljällä kuukaudella.

Helsingin kaupungin menettely järjestelmän käyttöönotossa ja puutteita selvittäessä

Helsingin kaupungin menettely palkanmaksun osalta on ollut ainakin aluksi välinpitämätöntä ja piittaamatonta, mikä korostaa sittemmin ilmenneiden rikkomusten vakavuutta.

Kaupungin menettelyssä on ilmennyt seuraavia puutteita:

Sarastian käyttöönottovaiheessa arvio henkilöstötarpeesta on ollut virheellinen. Palkanlaskentaan ei osoitettu ajoissa riittävästi henkilökuntaa;
Kaupunki on alimitoittanut resurssinsa uuden järjestelmän käyttöönotossa;
Kukaan ei johtanut käyttöönottoprosessia, vaan taloushallintopalvelut (Talpa), kanslian HR, ICT ja Sarastia-yhtiö toimivat erikseen;
Käyttöönottoon liittyen tehtiin isoja muutoksia kaupungin omiin HR-prosesseihin. Esimerkiksi esihenkilöt alkoivat syöttää tietoja järjestelmään, mikä oli aiemmin tehty muualla. Puutteellisesta perehdyttämisestä johtuen virheitä tuli paljon;
Käyttäjiä ei koulutettu järjestelmän käyttöön, vaan vain näytettiin, miten sen pitäisi toimia;
Työnantaja ei kuunnellut henkilöstöä eikä henkilöstön edustajia käyttöönottoa suunniteltaessa;
Kaupunki ei huomioinut muissa kunnissa aiemmin todettuja ongelmia.

Kaupunki ei ole huhtikuussa 2022 eikä myöhemminkään puuttunut ongelmiin riittävällä tehokkuudella ja vakavuudella. Suurtenkin palkkavirheiden kohdalla korjaus on saattanut viedä kuukausia.

Kaupunki ei ole ottanut huomioon ammattijärjestöjen esityksiä. Kaupungilla ei ole ollut luottamusmiehille yhteyskanavaa, josta olisi saanut tietoa yksilön tilanteesta niin, että luottamusmiehet olisivat voineet kertoa työntekijöille, milloin heidän palkkavirheensä korjataan. Kaupunki on pannut isot ja pienet ongelmat samaan selvitysjonoon, vaikka henkilöstön edustajat ovat esittäneet, että suuret ongelmat pitäisi hoitaa erikseen.

JUKO ry:hyn kuuluva Helsingin Opettajien Ammattiyhdistys ry (HOAY ry) on esittänyt kirjallisesti 19.5.2022 työnantajalle ehdotuksia tilanteen parantamiseksi, mihin toimiin työnantaja ei kuitenkaan ryhtynyt. Kaupunki on muun muassa edelleen ohjannut ongelmien selvittämisen taloushallintopalvelujen asiakaspalveluun muutamalle kymmenelle työntekijälle sen sijaan, että se olisi hyödyntänyt noin 2.000 esihenkilöä.

Yksittäisten työntekijöiden kohdalla tilanne on ollut myös kohtuuton, sillä palkkavirheistä osa on sellaisia, ettei niitä ole korjattu, vaikka virhe on havaittu jo kesällä.

Kaupunki on tekemässä vasta keväällä 2023 useita tarpeellisia toimia järjestelmän korjaamiseksi. Normaali tilanne voidaan mahdollisesti saavuttaa syksyllä 2023.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2023:8 on selvitetty, että Helsingin yhteisjärjestö JHL ry oli lähettänyt 21.6.2022 Helsingin kaupungin johdolle avoimen kirjeen, jossa se oli vaatinut palkanmaksun ongelmien pikaista korjaamista. Järjestö oli ilmoittanut kirjelmöineensä jo vuonna 2020 kaupungin johdolle järjestelmän käyttöönotossa esiintyneistä palkanmaksun ongelmista ja esittäneensä tuolloin lisäresurssien palkkaamista. Lisäksi järjestö oli vaatinut vuoden 2021 loppupuolella järjestelmän käyttöönoton siirtämistä, koska Espoon kaupungilla oli ollut ongelmia järjestelmän käyttämisessä. Tuomiosta ilmenee myös, että järjestelmän käyttöönotosta huhtikuun alusta 2022 lukien osa Helsingin kaupungin viranhaltijoista ja työntekijöistä oli jäänyt palkanmaksupäivinä kokonaan tai osittain ilman työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista palkkaansa.

Tieten rikkominen

Edellä kuvatut virheet palkanmaksussa ja palkkalaskelmissa osoittavat, että kaupunki on menetellyt KVTES II luvun 18 §:n ja muiden kannevaatimuksissa mainittujen vastaavan sisältöisten palkkamääräysten vastaisesti. Rikkomukset ja virheet ovat erittäin laajoja ja vakavia. Helsingin kaupungin on perustellusti tullut tietää rikkovansa työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä.

Kaupunki on menetellyt välinpitämättömästi ennen järjestelmän käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeen. Kaupunki on tiennyt tai ainakin sen on pitänyt tietää tulevista ongelmista jo ennen järjestelmän käyttöönottoa. Kaupunki ei ole ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimiin ongelmien ratkaisemiseksi. Ongelmat ovat kestäneet jo vuoden ajan, eivätkä ne kaupungin oman arvion mukaan ratkea ennen syksyä 2023.

Palkanmaksu on työnantajan tärkein velvoite työ- ja virkasuhteessa. Rikkomuksilla on ollut vakavia vaikutuksia palkansaajiin.

Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat aiheitta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Toisaalta hyvityssakon määrässä on otettava huomioon, että rikkomus perustuu pitkään aikaväliin (vrt TT 2023:7 ja TT 2023:8, joissa oli ollut kysymys lyhyemmästä aikavälistä). Eri lakeihin perustuvat erilliset hyvityssakkoseuraamukset ovat perusteltuja, koska rikkomukset ovat kohdistuneet eri henkilöpiireihin. Hyvityssakkoseuraamusten tulee olla lakien sallima enimmäismäärä.

Koska kannevaatimus kohdistuu ajanjaksoon 1.5.2022 - 31.1.2023, Helsingin kaupungin toimenpiteillä ei ole kanteen ratkaisemisen kannalta merkitystä sanotun ajankohdan jälkeen.

Valvontavastuu

KT on ollut tietoinen siitä, että Sarastia-järjestelmän käyttöönotto Helsingissä todennäköisesti aiheuttaisi ongelmia palkanmaksussa tai ainakin sen on pitänyt se tietää. KT ei ole tästä huolimatta ryhtynyt riittäviin valvontatoimiin ennen järjestelmän käyttöönottoa tai sen jälkeenkään sen varmistamiksi, että kaupunki noudattaa palkanmaksumääräyksiä.

KT on tullut järjestelmän käyttöönoton jälkeen tietoiseksi virheistä ja puutteista kaupungin palkanmaksussa. KT ei ole tästä huolimatta ryhtynyt riittäviin valvontatoimiin huhtikuussa 2022 tai sen jälkeen, vaikka JUKO ry on lähettänyt valvontakirjeen ongelmista.

KT on kiistänyt kanteen sillä perusteella, että se on kunkin valvontakirjeen saatuaan lähettänyt kehotuksia ja muistutuksia kaupungille sekä pyytänyt selvitystä asiasta. Näitä toimenpiteitä ei voida pitää riittävänä valvontavelvollisuuden täyttämisenä käsillä olevissa olosuhteissa, kun kyse on pitkäkestoisesta ja vakavasta ongelmasta. KT ei ole valvonut oma-aloitteisesti, säännöllisesti ja tehokkaasti kaupungin menettelyä eikä varmistunut epäkohtien korjaamisesta sen jälkeen, kun KT oli saanut tiedon ongelmista kesällä 2022 (vrt. TT 1993:63, jossa työnantajaliitto käynnisti selvitysprojektin palkanmaksuvirheiden oikaisemiseksi).

KT tulee tuomita valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

KT:n oikeudenkäyntikuluvaatimus

Kantajaa ei tule velvoittaa korvaamaan KT:n oikeudenkäyntikuluja, mikäli kanne hylättäisi valvontavelvollisuuden osalta, koska asia on ollut valvontavelvollisuuden täyttymisen osalta oikeudellisesti epäselvä.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT:N VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.150 eurolla korkoineen.

Perusteet

KT on täyttänyt valvontavelvollisuutensa

KT ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeuskirjallisuudessa on kuvattu valvontavelvollisuuden täyttämiseen tarvittavia toimenpiteitä seuraavasti: "Toimenpiteiden laatua ei laissa lähemmin kuvata. Omilla toimenpiteillään valvontavelvollinen ei voi välittömästi vaikuttaa siihen, että kollektiivisopimusta sovelletaan oikein. Sen sijaan on pyrittävä vaikuttamaan jäsentyönantajaan. Kysymykseen tulevat erilaiset muistutukset, kehotukset, tarvittaessa käynnit työpaikalla ja niin edelleen. Näihin liittyy myös velvollisuus varmistua siitä, että toimenpiteet ovat tehonneet.”

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että täysin objektiivisesta vastuusta tai takuuvelvoitteesta ei valvontavelvollisuutta koskevissa työehtosopimuslain ja virkaehtosopimuslakien säännöksissä ole kysymys. Pelkästään se seikka, että kollektiivisopimuksen virheellistä soveltamista ei ole saatu nopeasti korjatuksi, ei ilman muuta aiheuta valvontavelvolliselle yhdistykselle tai työmarkkinalaitokselle hyvityssakkovastuuta.

Työtuomioistuimen arvioitavana oli asiassa TT 2007:71 työnantajaliiton valvontavastuu tilanteessa, jossa oli kyse auto- ja konekorjaamoalan palkkausjärjestelmän soveltamisesta sekä työnvaativuusryhmien ja palkan henkilökohtaisten osuuksien määrittelystä. Kyseisessä tapauksessa valvontavastuu realisoitui vasta kun työnantajalle tehdyistä ensimmäisistä yhteydenotoista oli kulunut vuosia. Työtuomioistuin on perustellut mainittua ratkaisuaan seuraavasti: ”Keskusliiton olisi kuitenkin työtuomioistuimen mielestä tullut tapahtunutta tehokkaammin vaikuttaa siihen, että yhtiö täyttää velvoitteensa. Kun yhtiö ei vielä lähes kolme vuotta asiaan liittyneiden ensimmäisten yhteydenottojen jälkeen ollut saattanut palkkausjärjestelmäänsä kaikilta osin työehtosopimuksen mukaiseksi, Autoalan Keskusliiton on katsottava laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuutensa."

KT on pyrkinyt käytettävissään olevin keinoin selvittämään palkanmaksun ongelmia ja ongelmien korjauksen tilannetta sekä muistuttanut Helsingin kaupunkia palkanmaksuvelvollisuuksista aina kunkin järjestön valvonnan tai muun yhteydenoton yhteydessä. KT on JUKO ry:n ja muiden liittojen tekeminen valvontapyyntöjen johdosta ollut yhteydessä Helsingin kaupunkiin palkanmaksuasiassa touko-, kesä- ja marraskuussa 2022.

Helsingin kaupungin esittämien tilastojen ja selvitysten perusteella palkkajärjestelmän virhemäärien trendi on laskeva ja kumulatiivisten virheiden purku on edennyt. Koska palkanmaksun tilanne on saatu vakautettua ja virhemäärät on saatu Helsingin kaupungin korjaavien toimenpiteiden johdosta palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tasolle, KT:n valvontatoimet on katsottava riittäviksi ja tehokkaiksi.

KT:llä ei ole lainsäädännön perusteella eikä muutenkaan mahdollista asettaa sanktioita KT:n jäseniä kohtaan, mikäli ne eivät täytä työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia velvoitteitaan. Vallinneissa olosuhteissa KT on käytettävissä olevin keinoin riittävästi huolehtinut siitä, että työnantaja oikaisee riidattomasti virka- ja työehtosopimusten vastaisen menettelynsä työehtosopimusten mukaiseksi. KT on valvonut useisiin sopimusaloihin liittyviä valvontapyyntöjä ja vastannut valvontapyyntöihin eri järjestöille aina määräajassa ja joskus jopa ennen järjestöjen asettamaa tiukkaakin määräaikaa. KT on siten ryhtynyt riittäviin valvontatoimiin.

Muutenkin KT:n mahdollisuudet valvontavelvollisuutensa täyttämiseen ovat rajalliset. Kunkin työnantajan, joihin kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksia sovelletaan, tulee huolehtia palkanmaksua koskevien työ- ja virkaehtosopimusten määräysten noudattamisesta. Näiden sisältö on selvä ja riidaton. Kukin kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksia soveltava työnantaja tekee itse palkanmaksua koskevat ratkaisunsa. Kukin työnantaja päättää, miten palkanmaksu käytännössä järjestetään ja mitä järjestelmätoimittajaa palkanmaksussa käytetään. KT ei ole osapuolena sopimuksissa, mitkä liittyvät palkanmaksun järjestämiseen jäsentyönantajilla.

Helsingin kaupunki on tehnyt itsenäisesti päätöksen ottaa käyttöön uuden palkanlaskentajärjestelmän. KT:lla ei ole mahdollista vaikuttaa konkreettisesti siihen, mitä palkanmaksujärjestelmään kukin työnantaja käyttää eikä siihen, missä aikataulussa kunkin työnantajan valitsemassa palkkausjärjestelmässä ilmenevät virheet korjataan. Mikäli uusi järjestelmä johtaa palkkauksen virheisiin, tulee järjestelmän käyttöön ottaneen työnantajan ryhtyä korjaustoimenpiteisiin. On ymmärrettävää, että kumuloituneen palkkavirhemassan korjaamisessa voi kulua aikaa. Tässä tilanteessa virheiden korjaamisen vaihtoehtona ei myöskään ole ollut se, että virheiden ilmaannuttua olisi vaihdettu käyttöön toinen palkkajärjestelmä, joka olisi toiminut välittömästi virheettömästi.

KT:lla ei ole ollut mahdollisuutta puuttua Helsingin kaupungin palkanmaksuprosesseihin esimerkiksi konsultoimalla työnantajaa tekemällä virhelähdeanalyysia työnantajan palkkadatassa. Kantajan viittaama ratkaisu TT 1993:63, jossa työnantajaliitto oli käynnistänyt selvitysprojektin palkanmaksuvirheiden oikaisemiseksi, ei sovellu nyt kyseessä olevaan tilanteeseen, koska ratkaisussa oli ollut kyse 25 työntekijää koskevasta yksittäisestä, pienemmän mittaluokan palkanmaksuongelmasta, kun nyt käsillä olevassa asiassa erilaatuiset palkanmaksujärjestelmästä aiheutuneet ongelmat ovat koskettaneet tuhansia palkansaajia. Lisäksi Helsingin kaupunki oli jo käynnistänyt selvitystyön palkanmaksuvirheiden syiden ja laadun selvittämiseksi ja virheiden oikaisemiseksi. KT:lla ei ole ollut muuta toimintamahdollisuutta kuin selvittää aktiivisesti palkanmaksun tilannetta ja luottaa niihin selvityksiin palkanmaksun ja järjestelmävirheiden korjaamisesta, joita Helsingin kaupunki on sille antanut. Selvitysten perusteella Helsingin kaupunki oli saanut palkanmaksun virheet korjattua alle edellisen palkanmaksujärjestelmän virhetason ja ryhtynyt lukuisiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin virheiden korjaamiseksi. KT:n toimenpiteillä ei olisi voitu edistää ongelmien ratkaisua sen enempää kuin Helsingin kaupungin toimenpiteillä on asian ratkaisemiseksi tehty.

Yleisen elämänkokemuksen perusteella ei ole realistista odottaa, että mikään palkanlaskentajärjestelmä aina ja kaikissa olosuhteissa toimisi täysin virheettömästi. Virhe voi aiheutua esimerkiksi palkanlaskijan näppäilyvirheestä tai hänen saamastaan väärästä tiedosta. Luonnollisesti työnantajan tulee korjata palkanmaksun virheet mahdollisimman nopeasti niiden ilmetessä.

KT ei ole tässä tilanteessa toimillaan voinut vaikuttaa siihen, että Helsingin kaupungin käyttöön ottama palkkausjärjestelmä ja siitä aiheutuneet virheet korjaantuvat välittömästi taikka nopeammin kuin on mahdollista. Tässä edellä kuvatussa tilanteessa ja olosuhteissa KT:n mahdollisuudet omilla toimillaan välittömästi vaikuttaa Helsingin kaupungin palkanmaksuun ovat rajalliset. KT:n toistuvista muistutuksista huolimatta Helsingin kaupunki ei ole pystynyt korjaamaan palkanmaksuaan työ- ja virkaehtosopimusten riidattomien määräysten mukaiseksi. KT on huolehtinut käytettävissään olevin keinoin siitä, että virka- ja työehtosopimusten väärä soveltaminen tulisi korjattua olosuhteet huomioon ottaen riittävän joutuisasti (vrt. TT 2014:16). KT ei ole myöskään missään yhteydessä tai missään vaiheessa hyväksynyt Helsingin kaupungin työ- ja virkaehtosopimusten määräysten vastaista menettelyä.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ei näissä olosuhteissa voida katsoa laiminlyöneen virka- ja työehtosopimuksen mukaista velvollisuuttaan valvoa, että Helsingin kaupunki noudattaa kannevaatimuksissa mainittuja kunnallisten virka- ja työehtosopimusten määräyksiä. Edellä esitetyillä perusteilla hyvityssakkoa ei tule määrätä KT:n maksettavaksi.

Mikäli työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että KT on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, tulee edellä selvitetyt KT:n toimet Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmaan liittyen ottaa huomioon hyvityssakon määrää alentavina seikkoina.

KT:n tietoisuus palkanmaksun ongelmista Helsingissä ja sen vaikutus valvontavelvollisuuden täyttämiseen

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että valvontatoimet tulevat ajankohtaisiksi, kun työnantajaliitto tai työmarkkinalaitos saa tavalla tai toisella tietää kollektiivisopimuksen virheellisestä soveltamisesta. KT on saanut tiedon Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmista tosiasiassa keväällä 2022 sen jälkeen, kun pääsopijajärjestöjen alaiset työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat järjestöt ovat lähestyneet KT:ta Helsingin palkanmaksuongelmiin liittyen. Tämä ei tarkoita sitä, että KT:n valvontavelvollisuus tämän perusteella näissä olosuhteissa realisoituisi: KT:n ei ole mahdollista vaikuttaa konkreettisesti siihen, mitä palkanmaksujärjestelmää kukin jäsentyönantaja käyttää. Tästä huolimatta KT on joka tapauksessa pyrkinyt käytettävissään olevin keinoin selvittämään palkanmaksun ongelmia ja ongelmien korjauksen tilannetta sekä muistuttanut Helsingin kaupunkia palkanmaksuvelvollisuuksista aina kunkin järjestön valvonnan tai muun yhteydenoton yhteydessä.

Valvontavelvollisuus ei ole voinut realisoitua sen perusteella, että KT olisi tiennyt jo etukäteen Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmista Espoon kaupunkiin liittyvän JUKO ry:n tai OAJ ry:n valvonnan myötä. Toisen kaupungin, jonka organisaatio on erilainen ja palvelussuhteisten määrä on toinen kuin Helsingissä, ongelmat eivät automaattisesti tarkoita, että myös Helsingin kaupungilla tulisi olemaan vastaavasti ongelmia Helsingin kaupungin siirtyessä käyttämään samaa palkanlaskentajärjestelmää. Valvontavelvollisuus suhteessa Helsingin kaupunkiin on voinut realisoitua vasta, kun KT on saanut tiedon Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmista.

Oikeudenkäyntikuluista

Mikäli KT:n kohdistettu hyvityssakkovaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hylätään, kantaja tulee asian hävinneenä osapuolena velvoittaa maksamaan KT:n oikeudenkäyntikulut. Asia ei ole ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että kantaja tulisi vapauttaa velvollisuudesta korvata KT:n oikeudenkäyntikulut.

HELSINGIN KAUPUNGIN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Helsingin kaupunki on myöntänyt kanteen oikeaksi siltä osin, että osaa kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkoista ei ole joko osittain tai kokonaan pystytty maksamaan työ- ja virkaehtosopimusten määräysten mukaisesti ajanjakson 1.5.2022 - 31.1.2023 palkanmaksupäivinä.

Helsingin kaupunki on vaatinut, että kanne hylätään ja että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Helsingin kaupunki määrätään pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Perusteet

Taustaa

Palkanmaksu on osa laajaa, koko kaupungin kattavaa HR-prosessia, joka pitää sisällään tietojärjestelmän omistajuuden, tietojen alkulähteen sekä varsinaisen palkanmaksun aina prosessin loppupäähän kuten tietojen siirtämiseen palkkakirjanpitoon ja tulorekisteriin saakka.

Palkanmaksua ohjaavat useat eri määräykset ja ohjeet kuten lainsäädäntö, työehtosopimukset, kaupungin paikalliset sopimukset, kaupungin omat ohjeet sekä Sarastia-järjestelmän käyttöä koskevat ohjeet. Palkanmaksua koskevia ohjeita on merkittävä määrä.

Palkanmaksu-uudistuksen toteuttamisen myötä kaupungin palkanmaksussa ilmeni odottamattomia ongelmia. Palkanmaksupäivinä osa palkoista on maksettu palkansaajille virheellisesti tai palkka on jäänyt hetkellisesti maksamatta osittain tai kokonaan.

Uuden palkkajärjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmenneet palkanmaksun ongelmat ovat pääosin johtuneet järjestelmän tiedonsiirtoon liittyvistä haasteista, henkilövaihdoksista, toimintatapamuutoksen kokoluokasta, palkkahallinnon asiakkaiden (toimialat, virastot) vaikeuksista sisäistää muutoksia ja järjestelmän käytettävyyteen liittyvistä ongelmista. Nämä ovat olleet sellaisia ennalta-arvaamattomia tai näkymättömissä olleita ongelmia, joita voitiin ryhtyä ratkaisemaan vasta niiden ilmetessä.

Vastaajien tietoisuus ja toimet ennen käyttöönottoa

Kantajan esimerkkeinä esittämät tapaukset eivät mitenkään osoita, että Helsingin kaupunki olisi ollut etukäteen tietoinen sen omaa palkanmaksu-uudistusta seuraavista ongelmista tai virheistä palkanmaksussa. Esimerkkitapaukset poikkeavat Helsingin kaupungin tilanteesta monin tavoin.

Kirkkonummen tapauksessa kyse on ollut palkanlaskentapalvelun ulkoistamisesta. Käytetty palkanlaskentajärjestelmä ole ollut sama, jonka Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön. Espoon kaupunkiin verrattuna Helsingin kaupungin työntekijämäärä on noin kolminkertainen, mikä osaltaan vaikuttaa asioiden mittakaavaan. Espoon kaupungin havaintoja järjestelmän käyttöönotosta on hyödynnetty, ja yhteistyön avulla on nimenomaisesti pyritty ehkäisemään ongelmia Helsingin kaupungin käyttöönotossa. Tämäkään ei silti osoita sitä, että Helsingin kaupunki tai KT olisi ollut tietoinen sittemmin toteutuneista ongelmista ja virheistä.

Keskeinen osa merkittäviä ohjelmistouudistuksia on riskien arviointi ja hallinta. Riskien olemassaolo tai niiden havaitseminen etukäteen ei siten ole poikkeuksellista.

Väitetyt käyttöönoton puutteet

Käyttöönotto on toteutettu projektina, jolla on ollut johtaja ja johtoryhmä. Sittemmin myös palkanmaksun vakauttamishankkeella on ollut oma projektinsa ja johtajansa. Hankeorganisaatioon on kuulunut laajasti tekijöitä kaupungin organisaation eri toiminnoista. Projektissa on koordinoitu kaupungin sisäisten sidosryhmien tekemää järjestelmän käyttöönottoa.

Projektin aikana on tehty riskiarviointia, jonka mukaisia toimenpiteitä on suoritettu ennen käyttöönottoa. Riskien poistamisen mahdollistamiseksi käyttöönottoa muun muassa siirrettiin vuodenvaihteesta 2021-2022 huhtikuulle 2022. Palkanlaskennan osalta lisäresursointia on tehty ennen käyttöönottoa. Syksyllä 2021 Taloushallintopalveluun (Talpa) oli rekrytoitu 25 uutta palkkasihteeriä ja vuoden 2022 alusta Sarastia-tukeen 14 henkilöä. Sittemmin resursointia on entisestään vahvistettu erillisillä päätöksillä, kun järjestelmän käyttöönotossa on ilmennyt ennalta-arvaamattomia ongelmia.

Osana käyttöönottoa on järjestetty runsaasti koulutustilaisuuksia eri kohderyhmille kuten palkkahallinnolle, esihenkilöille, valmistelijoille ja henkilöstöhallinnolle. Tilaisuuksista on tuolloin saatu hyvää palautetta. Työntekijöille on myös ollut tarjolla koulutusvideoita ja ohjeita käyttöön.

Helsingin kaupunki ei siten ole missään vaiheessa Sarastia-järjestelmän käyttöönottoa menetellyt välinpitämättömästi tai piittaamattomasti. Kaupunki on pyrkinyt monin eri tavoin valmistautumaan järjestelmän käyttöönottoon ja varmistamaan, että käyttöönotto sujuisi ongelmitta.

Palkkalaskelmien väitetty vaikeaselkoisuus

Palkkalaskelmat ovat täyttäneet niille laissa ja virka- ja työehtosopimuksissa asetetut vaatimukset, eli niistä on selvinnyt palkan suuruus ja palkan määräytymisen perusteet ja muut virka- ja työehtosopimusten edellyttämät seikat. Palkkalaskelmien lukemisen avuksi on laadittu ohjeistusta Helsingin kaupungin Intraan koko henkilöstön saataville, ja siitä on myös tiedotettu eri kanavia käyttäen laajasti henkilöstölle koko prosessin ajan.

Toimet palkanmaksun vakauttamiseksi

Välittömät toimenpiteet virheiden tultua tietoon

Kaupunki ei ole ollut virheiden suhteen välinpitämätön. Se on ryhtynyt merkittäviin palkanmaksua korjaaviin toimenpiteisiin välittömästi virheiden tultua tietoon ja ennen varsinaista vakauttamishanketta.

Kaupunki on kohdentanut palkanlaskentaan lisäresursseja virhelähteiden tunnistamiseksi ja virheiden korjaamiseksi toukokuusta 2022 lähtien ja on tuolloin aloittanut rekrytoinnit lisäresurssien saamiseksi. Kesäkuun alusta 2022 lähtien kaupunginkanslian henkilöstöjohtajan taloushallintopalveluiden tueksi asettama erillinen tiimi on tehnyt ja seurannut tehostetusti korjaavia toimenpiteitä.

Palkanlaskennan vakauttamishanke

Helsingin kaupunki on organisoinut palkanlaskennan tilanteen hallintaa varten laajamittaisen vakauttamishankkeen sekä hankkinut tuekseen konsulttipalvelua. Palkanlaskennan vakauttamishankkeen johtajaksi on nimetty kesäkuussa henkilöstöjohtaja. Hankkeelle nimettiin kokopäiväinen johtaja lokakuun 2022 alusta lukien. Vakauttamishankkeen kaksi päätavoitetta ovat palkanmaksun oikeellisuus ja palkanmaksua koskevien viranomaistietojen oikeellisuus.

Palkkavirheiden vähentämiseksi on tehty virhelähdeanalyysiä sen ymmärtämiseksi, missä prosessin vaiheissa ja mistä syistä virheitä tyypillisimmin syntyy. Tällä tavoin vakauttamisessa kyetään kohdentamaan vaikuttavia ratkaisuja korjaaviksi toimenpiteiksi. Virhelähdeanalyysien mukaan virheiden syntymisen taustalla on useita syitä, joiden ratkaisemiseksi myös tarvitaan useita toimenpiteitä. Hankkeen kolmelle osa-alueelle on organisoitu yli 20 projektia, joiden toteuttamisella jo kertyneitä palkkavirheitä korjataan ja estetään uusien virheiden syntymistä. Lisäksi hankkeessa tehdään töitä sen eteen, että palkkakirjanpito ja viranomaistiedot esimerkiksi tulorekisterissä ovat oikein.

Palkkavirheitä koskevan henkilöstöinfon tilannekuvan (3.4.2023) mukaan uusien virheiden syntymisessä on laskeva kehitystrendi. Kesäkuussa 2022 palkkavirheitä suhteessa kaikkiin palkkalaskelmiin oli 8,8 prosenttia, elokuussa 5,5 prosenttia, marraskuussa 4,4 prosenttia ja joulukuussa 3,3 prosenttia sekä vuoden 2023 tammikuussa 4,1 prosenttia, helmikuussa 3,4 prosenttia ja maaliskuussa 2,5 prosenttia. Palkanmaksun virheiden määrät on saatu kaupungin korjaavien toimenpiteiden johdosta palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tasolle. Palkanmaksun tila on siten vakautettu uudistusta edeltäneelle tasolle. Edellisen järjestelmän aikana virhemarginaalin on arvioitu olleen noin 5 prosenttia, mutta virheitä koskeva tilastointi ei ole täysin yhteismitallista edellisen järjestelmän ja uuden järjestelmän osalta. Virheiden määrän odotetaan toimenpiteiden vuoksi edelleen laskevan. Valtaosassa virheistä on kyse osittain puuttuvista palkoista.

Virheet ovat hyvin erilaisia ja erisuuruisia. Myös niiden syntysyyt ovat erilaisia. Koko palkka puuttuu tai iso osa palkasta puuttuu -virheet priorisoidaan palkkavirheiden korjaamisessa. Taloushallintopalveluliikelaitoksen datan perusteella koko palkka puuttuu -virheet on pyritty korjaamaan kahdessa arkipäivässä ja iso osa palkasta puuttuu -virheet viidessä arkipäivässä siitä, kun niistä on ilmoitettu palkkahallintoon.

Kertyneiden virheiden korjaaminen on hidasta siinä tilanteessa, kun palkkavirhe on jo toteutunut. Virheen korjaaminen jälkikäteen ja tietojen oikeellisuuden varmistaminen vaatii usein palkkasihteerin työn lisäksi kontaktointia esihenkilön kanssa sekä mahdollisesti myös järjestelmätoimittajan toimenpiteitä. Palkkahallinnon toimintakykyä on kasvatettu tekemällä vakituisia ja määräaikaisia lisärekrytointeja sekä uudistamalla toimintatapoja ja tukemalla osaamisen kehittämistä. Myös palkkaprosessin palkanlaskennan kontrollit on kuvattu ja otettu käyttöön.

Järjestelmätoimittajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta uusi palkkajärjestelmä ja sen toiminnallisuudet, lomakkeet ja suorituskyky vastaisivat paremmin Helsingin kaupungin tarpeita. Tässä haasteena ovat järjestelmätoimittajan omat resurssihaasteet ja se, että Helsingin kaupunki ei ole vielä voinut hyväksyä käyttöönottoprojektia valmiiksi johtuen siitä, että tietyt toiminnot ovat toimittamatta.

Palkanmaksun tilanne on yhä haasteellinen, kun palkkaprosessin palkanlaskentavaiheeseen etenee yhä uusia virheitä digitalisoidun palkkaprosessin alkuvaiheilta eli tietojen syöttämisestä. Samaan aikaan palkkahallinnossa korjataan tähän mennessä kertyneitä palkka- ja muita virheitä. Kertyneen virhelähdetiedon ja vakauttamishankkeessa priorisoitujen projektien ja niiden sisällä toteutettavien toimenpiteiden avulla palkanlaskennan tilanne tulee vakautumaan, mutta toimenpiteiden vaikuttavuus ei ole täysin välitön.

Kaupungin korjaavien toimenpiteiden painavuutta osoittaa se, että Helsingin kaupunginhallitus päätti 9.1.2023 myöntää 6 miljoonan euron määrärahan palkanmaksu-uudistuksesta johtuvien korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi.

Palkanmaksuongelmien vaikutusten vähentäminen

Kaupunki on toteuttanut myös useita toimenpiteitä, joilla palkanmaksuongelmien vaikutuksia kaupungin henkilöstöön on lievennetty ja hyvitetty.

Helsingin kaupunki on laatinut koko henkilöstön käyttöön ohjeistuksen tilanteita varten, joissa työntekijä vaatii vahingonkorvausta työnantajalta palkanmaksun virheellisyyden tai maksamattomuuden aiheuttaman vahingon takia. Kaupunki on maksanut korvausta työntekijöille tilanteissa, joissa palkan väärin maksusta tai maksamattomuudesta on aiheutunut vahinkoa.

Kaupunki on maksanut joulukuusta 2022 alkaen takautuvasti viivästyskoron lisäksi viivästysmaksua kaikille, joiden palkka on ollut myöhässä 28.2.2023 mennessä tapahtuneiden palkanmaksuviiveiden johdosta. Viivästysmaksu on ollut vähintään 50 euroa, mutta se on voinut olla suurempi, jos maksettavia viivästyskorkoja on kertynyt useita.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt syksyllä 2022 aktiivisen yhteistyön Verohallinnon kanssa tulorekisteritietojen saamiseksi ajan tasalle ja verotukseen vaikuttavien epätarkkuuksien poistamiseksi.

Hyvityssakko

Kaupungin menettely ei ole ollut tahallista tai törkeän tuottamuksellista eikä myöskään piittaamatonta työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksistä. Kaupunki on pyrkinyt huolellisesti, aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräykset oikeasisältöisesti ja -aikaisesti aikavälin 1.5.2022-31.1.2023 palkanmaksupäivinä. Hyvityssakon määräämiselle ei näin ollen ole perusteita.

Kaupunki on itse aktiivisesti pyrkinyt estämään palkanmaksuongelmien syntymisen ja lievittämään niistä johtuvia ongelmia edellä esitetysti.

On selvää, että kaupungin päävelvoitteisiin työnantajana kuuluu oikea-aikainen ja oikeamääräinen palkanmaksu. Mahdollisen hyvityssakon määrääminen ei edesauta yksittäisen palkansaajan asemaa ja palkanmaksun oikaisua.

Erilaisista inhimillisistä ja teknisistä virheistä johtuen palkanmaksussa ei voida saavuttaa täydellistä virheettömyyttä, eikä tällä tavoin syntyneitä virheitä voida katsoa työ- ja virkaehtosopimuksen tietensä rikkomiseksi. Virhemäärät ovat olleet kaupungin korjaavien toimenpiteiden johdosta edellä todetusti laskusuunnassa elo-syyskuusta 2022 saakka. Virhetaso on lokakuun 2022 jälkeen saatu vakautettua arvioidusti palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tai jopa alemmalle tasolle. Kaupungin ei ole väitetty tieten rikkoneen työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä palkanmaksusta ennen palkanmaksu-uudistusta.

Oikeudellisen prosessin tarkoitus on pakottaa osapuoli toimimaan oikein sanktioimalla rikkomus. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö ongelmista johtuvia virheitä palkanmaksussa olisi tunnistettu tai etteikö niitä olisi jo pidemmän aikaa pyritty korjaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Mahdollisella hyvityssakolla ei olisi määräysten noudattamista tehostavaa vaikutusta.

Joka tapauksessa hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettava huomioon edellä selostetut palkanmaksu-uudistuksen jälkeen ilmenneiden palkanmaksuongelmien ennalta-arvaamattomuus ja odottamattomuus, kaupungista johtumattomat syyt palkanmaksun ongelmissa, kaupungin oma-aloitteiset kattavat toimenpiteet palkanmaksuvirheiden korjaamiseksi sekä virheistä aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi ja hyvittämiseksi työntekijöille. Määrän arvioinnissa on huomioitava myös se, että palkanmaksun virhetaso on jo vakiinnutettu palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tasolle. Toimiin on ryhdytty hyvissä ajoin ennen kanteen vireille tuloa työtuomioistuimessa.

Kaupungin menettelystä ei myöskään ole aiheutunut taloudellista menetystä JUKO ry:lle.

KT:n valvontavelvollisuus

KT on täyttänyt sille asetetun valvontavelvollisuuden. KT on muistuttanut kaupunkia työ- ja virkaehtosopimuksen velvoittavan ja riidattoman määräyksen sisällöstä. KT:lla ei ole käytettävissään keinoja puuttua kaupungin sisäisiin prosesseihin, eikä se voi asettaa kaupungille sanktioita. Nyt kyseessä olevia ongelmia on ratkaistu kaikin käytettävissä olevin tavoin. KT:n toimenpiteillä ei olisi voitu edistää ongelmien ratkaisua sen enempää kuin kaupungin oma-aloitteisilla toimenpiteillä asian ratkaisemiseksi on tehty. Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että KT:n olisi tullut käynnistää kaupungin oman vakauttamishankkeen lisäksi erillinen hanke asian selvittämiseksi (vrt. TT 1993:63, jossa työnantajalla ei ollut asian korjaamiseksi erillistä hanketta).

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Lehtiartikkeli 4.6.2021 Helsingin Sanomat: ”Palkkoja maksettiin myöhässä Espoossa: Lisien maksussa pahimmillaan kuukausien viive”
OAJ ry:n valvontakirje 15.11.2021 ja KT:n vastaus 23.11.2021
HOAY ry:n päätöstiedote 20.6.2022
Lehtiartikkeli 9.7.2022 Helsingin Sanomat: ”Näin 39 000 ihmisen palkanmaksu ajettiin lohduttomaan sekasortoon – Helsingin kaupungin sisäpiiriläiset kertovat painajaismaisesta kaaoksesta”
Lehtiartikkeli 16.7.2022 Verkkouutiset: ”Ongelmat olivat tiedossa – silti Helsinki otti uuden maksujärjestelmän”
Uutinen 2.9.2022 Yle: ”Helsingin palkanmaksuongelmat jatkuvat vielä pitkälle syksyyn – suurin väärin maksettu summa on ollut 280 000 euroa”
Lehtiartikkeli 9.11.2022 Helsingin Sanomat: ”Ongelmat kasvoivat Helsingin palkoissa: edelleen yli 8000 virhettä korjaamatta”
Lehtiartikkeli 18.11.2022 Helsingin Sanomat: ”A on odottanut palkkojaan yli puoli vuotta – Helsinki pitää tilannetta ”valitettavana””
JUKO ry:n valvontakirje 18.11.2022 ja KT:n vastaus 25.11.2022 sekä sen liitteenä ollut kaupungin selvitys
Lehtiartikkeli 5.1.2023 Yle: ”Soteuudistus hidasti hetkellisesti Helsingin kaupungin palkkasotkun siivoamista – edelleen noin 6 500 korjaamatonta palkkavirhettä”
Kaupungin tilasto virheiden määristä toukokuusta 2022 joulukuuhun 2022
Kuvakaappauksia kansliapäällikön videoidusta selonteosta kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.1.2023

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kirjalliset todisteet

Tehy ry:n valvontapyyntö 16.6.2022 ja siihen KT:lta annettu vastaus 16.6.2022 liitteineen (Helsingin kaupungin toimenpiteitä koskeva diaesitys) ja jatkoviesti 28.6.2022 liitteineen (Helsingin palkanmaksun korjaustoimenpiteitä koskeva diaesitys, jota käsitelty kaupunginhallituksessa 21.6.2022) sekä asiaan liittyvä sähköpostimuistutus ja kysely korjaustoimenpiteiden vaiheesta Helsingin kaupungille 16.6.2022
Suomen lähi- ja perushoitaja liitto SuPer ry:n sähköpostiyhteydenotot Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:hen 17.5. ja 11.7.2022 sekä KT:n vastaukset 23.5.2022 ja 28.6.2022 sekä KT:n Helsingin kaupungille lähettämä sähköposti 23.5.2022
JUKO ry:n valvontapyyntö 18.11.2022 ja KT:n vastaus 25.11.2022 valvontapyyntöön, minkä liitteenä Helsingin kaupungin selvitys (= K9)
JHL ry:n valvontapyyntö 23.6.2022 ja KT:lta annettu vastaus 28.6.2022 liitteineen (Helsingin kaupungin toimenpiteitä koskeva diaesitys) ja jatkoviestit 28.6.2022 liitteineen (Helsingin palkanmaksun korjaustoimenpiteitä koskeva diaesitys, jota käsitelty kaupunginhallituksessa 21.6.2022) sekä asiaan liittyvä sähköpostimuistutus 27.6.2022 Helsingin kaupungille
Jyty ry:n valvontapyyntö 29.11.2022 ja siihen KT:ltä annettu vastaus 1.12.2022 liitteineen (Helsingin kaupungin laatima muistio) sekä asiaan liittyvä sähköpostimuistutus ja selvityspyyntö 29.11.2022 Helsingin kaupungille
JUKO ry:n/OAJ:n valvontapyyntöön Espoon kaupungin palkanmaksuongelmissa annettu KT:n vastaus 23.11.2021 sekä valvontapyyntö 15.11.2021 (= K2)

Helsingin kaupungin kirjalliset todisteet

Henkilöstöinfon esitys 5.4.2023, sivut 5 ja 6
Kansliapäällikön päätös 12.10.2022 192 §
Kansliapäällikön päätös 6.7.2022 148 §
Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunnan päätös 12.10.2022 22 §
Kaupunginhallituksen päätös 9.1.2023 § 11
Henkilöstöinfo palkanmaksun vakauttamisesta 11.1.2023, sivu 6

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Virka- ja työehtosopimusmääräysten rikkominen ja Helsingin kaupunkiin kohdistettu hyvityssakkovaatimus

Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä. Lain 21 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon vahingon ja syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Asiassa on riidatonta, että Helsingin kaupunki ei ole suorittanut kaikkia työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja oikeamääräisesti ja oikea-aikaisesti kanteessa tarkoitettuna aikana eli 1.5.2022-31.1.2023.

Kaupunki on katsonut, ettei sen menettely ole ollut tahallista tai törkeän tuottamuksellista eikä myöskään piittaamatonta työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksistä. Perusteinaan kaupunki on vedonnut siihen, että se on pyrkinyt huolellisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin estämään palkanmaksuongelmien syntymisen tekemällä laajamittaisia korjaavia toimenpiteitä. Näin toimien se on saanut palkkavirheiden tason palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tasolle. Lisäksi kaupunki on esittänyt selvitystä erilaisista tulevista toimenpiteistä kuten esimerkiksi esihenkilöille kohdennetuista tukitoimenpiteistä, virhelähdeanalyysin jatkamisesta ja datan oikeellisuuden varmistamisesta, joilla kaupunki on edelleen pyrkinyt vähentämään palkkavirheiden syntymistä tammi-maaliskuun 2023 aikana.

Kirjallisesta todistelusta ilmenee, että palkkavirheitä sisältävien palkkalaskelmien osuus on vuoden 2022 kesäkuussa ollut noin 8,8 prosenttia, heinäkuussa noin 6,8 prosenttia, elokuussa 5,5 prosenttia, syyskuussa 5,7 prosenttia, lokakuussa 5,3 prosenttia, marraskuussa 4,4 prosenttia, joulukuussa 3,3 prosenttia ja vuoden 2023 tammikuussa 4,1 prosenttia (Helsingin kaupungin kirjallinen todiste 1, Henkilöstöinfon esitys 5.4.2023). Myös Helsingin kaupungin laatimasta virheiden määrää välillä toukokuu - joulukuu 2022 kuvaavasta tilastosta (kantajan todiste 11) ilmenee, että uusien virheiden määrä on ollut selvästi laskusuuntainen siten, että kun kesäkuussa 2022 ilmoitettuja uusi palkkavirheitä oli ollut 7.988 kappaletta kaikkiaan 66.259 palkkalaskelmasta, marraskuussa niitä oli ollut 3.275 kappaletta 68.140 palkkalaskelmasta. Joulukuussa 2022 palkkavirheitä oli ollut 1.186 kappaletta yhteensä 38.903 palkkalaskelmasta. Helsingin kaupungin palkanmaksun vakauttamista koskevan 11.1.2023 pidetyn henkilöstöinfon (kaupungin todiste 6) ja kansliapäällikön 18.1.2023 päivätyn selonteon (kantajan todiste 12) mukaan vuoden 2022 aikana syntyneitä palkkavirheitä oli tammikuussa 2023 ollut korjaamatta vielä noin 6.400.

Työtuomioistuin toteaa, että uusien palkkavirheiden määrä on laskenut syksyn 2022 aikana, mikä puhuu sen puolesta, että kaupungin toimet asiantilan korjaamiseksi ovat olleet tehokkaita. Toisaalta todisteena esitetystä kansliapäällikön 18.1.2023 päivätystä selonteosta ilmenee myös, että korjaamatta olevien palkkavirheiden määrässä ei ole tapahtunut syksyn aikana laskua, ja virheiden määrä on pysynyt tältä osin merkittävällä tasolla.

Työtuomioistuin on 23.2.2023 asiassa 70/2022 antamassaan ratkaisussa TT 2023:7 katsonut, että Helsingin kaupungin oli perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen palkanmaksua koskevaa määräystä, kun kaupunki oli sopimukseen sidottuna jättänyt työntekijöiden palkkoja osittain tai kokonaan maksamatta loka- ja marraskuussa 2022. Työtuomioistuin totesi, että kaupunki on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen työntekijät ja viranhaltijat saavat palkkansa oikeamääräisinä ja oikea-aikaisesti, ja katsoi, että palkanmaksussa esiintyneiden, edelleen korjaamatta olleiden virheiden määrä oli loka-marraskuussa 2022 ollut merkittävä. Asian arviointiin ei vaikuttanut se, että kaupunki oli esittänyt selvitystä toimenpiteistä, joilla se oli pyrkinyt korjaamaan palkanmaksussa esiintyneitä odottamattomia ongelmia ja lieventämään ja hyvittämään palkanmaksuongelmien vaikutuksia. Kaupunki velvoitettiin maksamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle (Sote ry) hyvityssakkoa 6.000 euroa.

Työtuomioistuin on samana päivänä asiassa 78/2022 antamassaan ratkaisussa TT 2023:8 arvioinut kaupungin menettelyä myös toukokuun 2022 ja helmikuun 2023 välisenä aikana ja katsonut kaupungin niin ikään rikkoneen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkanmaksua koskevaa määräystä, kun se oli jättänyt työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja osittain tai kokonaan maksamatta 1.5.2022 lukien. Korjaamatta olleiden palkkavirheiden määrä oli ollut merkittävä, kun osittain maksamattomia palkkoja oli ollut seurantajaksolla 21.11-7.12.2022 yli 5.000 ja vuoden 2022 virheitä oli ollut korjaamatta vielä tammikuussa 2023 kaikkiaan 6.400. Kaupunki velvoitettiin maksamaan Julkisen alan unioni JAU ry:lle hyvityssakkoa 9.000 euroa.

Työtuomioistuin katsoi Sote ry:n nostaman toisen kanteen johdosta ratkaisussaan TT 2023:24, että Helsingin kaupunki oli rikkonut virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä joulukuun 2022 sekä tammi- ja helmikuun 2023 palkanmaksupäivinä, ja tuomitsi Helsingin kaupungin suorittamaan Sote ry:lle hyvityssakkoa 3.000 euroa. Työtuomioistuin totesi, että palkkavirheiden määrä oli edelleen ollut korkea, kun helmikuussa 2023 korjaamattomia, osittain maksamattomia palkkoja oli ollut 4.691 ja kokonaan puuttuvia 78.

Työtuomioistuin katsoo, että olosuhteet nyt käsillä olevassa asiassa eivät poikkea niistä, joiden perusteella työtuomioistuin on aiemmin tuominnut Helsingin kaupungin toisten työntekijäjärjestöjen kanteiden perusteella virka- ja työehtosopimusmääräysten rikkomisesta hyvityssakkoon. Asiassa ei ole esitetty perusteita arvioida Helsingin kaupungin menettelyä aiemmasta poiketen.

Työtuomioistuin toteaa, että hyvityssakon tarkoituksena on korvata toiselle osapuolelle loukkaus, jonka virka- ja työehtosopimuksen vastainen toiminta on aiheuttanut, ja tehostaa sopimuksen noudattamista jatkossa. Hyvityssakko on näin ollen korvausta muusta kuin laiminlyönnin mahdollisesti aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta. Hyvityssakon tuomitsematta jättäminen on poikkeuksellista. Se on tullut kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa laiminlyönti on ollut kokonaisuutena vähäinen (TT 2002:39) tai laiminlyönnin vähäisyyden lisäksi työnantajayritys on ollut pieni eikä laiminlyönnistä ole aiheutunut vahinkoa (TT 2015:133).

Työnantajan päävelvoite työntekijään nähden on palkan maksaminen. Työtuomioistuin katsoo palkan maksamisella oikeamääräisenä ja oikea-aikaisesti olevan suuri merkitys palkansaajalle. Ottaen tämän lisäksi huomioon Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmien laajuus ja kesto virka- ja työehtosopimusmääräysten rikkomista ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Edellä työtuomioistuin on todennut, että virheellisten palkkalaskelmien osuus on sinänsä laskenut. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää kokonaan tuomitsematta. Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n valvontavelvollisuus

Kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 11 §:n mukaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n on valvottava, että kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät noudattavat mainitun lain säännöksiä ja virkaehtosopimuksen määräyksiä. Lain 20 §:n 2 momentin mukaan muun muassa jos Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT jättää noudattamatta, mitä 11 §:ssä säädetään, on sen, jollei virkaehtosopimuksessa ole toisin määrätty, maksettava vahingonkorvauksen sijasta hyvityssakko.

Kuten oikeuskirjallisuudessa on todettu, työehtosopimukseen osalliset ja muuten sidotut järjestöt ovat työehtosopimuslain 8 §:n nojalla velvollisia valvomaan, että niiden jäsenet noudattavat mainitusta laista johtuvia velvollisuuksiaan: työrauhavelvollisuutta ja velvollisuutta noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Samanlainen valvontavelvollisuus on Kunnallisella työmarkkinalaitoksella (nykyään Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT) suhteessa kuntiin ja kuntayhtymiin. Työnantajaliiton on huolehdittava, että työnantaja ryhtyy toimiin työehtosopimuksen väärän soveltamisen korjaamiseksi olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman nopeasti. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 161)

Työtuomioistuin on edellä todennut, että työnantajan päävelvoite työntekijään nähden on palkan maksaminen. Työtuomioistuin pitää erittäin tuomittavana sitä, että palkanmaksussa pääsee syntymään vakaviksi ja laajamittaisiksi katsottavia ongelmia. On voitava edellyttää, että tällaisiin ongelmiin puututaan mahdollisimman joutuisasti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n (KT) vetoamista kirjallisista todisteista ilmenee, että KT on vastaanottanut asiassa valvontapyyntöjä useammalta työntekijäjärjestöltä. Valvontapyyntöjen johdosta KT on toistuvasti muistuttanut Helsingin kaupunkia palkanmaksua koskevien virka- ja työehtosopimusmääräysten velvoittavuudesta ja myös edellyttänyt kaupungilta selvitystä palkanmaksun ongelmista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. KT ei ole hyväksynyt Helsingin kaupungin virka- ja työehtosopimusten vastaista menettelyä. KT:lle toimittamansa selvityksen mukaan Helsingin kaupunki oli muun muassa käynnistänyt selvitysprosessin ongelmien ratkaisemiseksi ja lisännyt resursseja palkanmaksuun.

Edellä on kuvattu Helsingin kaupungin palkanmaksussa ilmenneiden ongelmien laatua ja laajuutta. Työtuomioistuin toteaa ongelmien olleen sellaisia, että niitä ei ole voitu nopeasti poistaa esimerkiksi kenenkään päätöksellä. Ottaen huomioon Helsingin kaupungin käynnistämät varsin laajamittaiset toimet ongelmien ratkaisemiseksi ja näiden toimien vaikutukset uusien palkkavirheiden määrään työtuomioistuin katsoo, että KT:lla ei ole käytännössä ollut mahdollisuutta myötävaikuttaa enemmän palkanmaksuongelmien poistamiseen tai lyhentää niiden ratkaisemiseen kuluvaa aikaa. Vaikka KT:n valvontatoimet eivät ole välittömästi johtaneet tilanteen korjaantumiseen, KT on toiminut näissä olosuhteissa mahdollisuuksiensa mukaan ja riittävän joutuisasti. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että KT ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa. Kanne on tältä osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian hävitessään Helsingin kaupunki on edellä lausutun pääsäännön nojalla velvollinen korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut. Helsingin kaupunki on hyväksynyt kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrällisesti.

Kanne on hylätty siltä osin kuin se on kohdistunut KT:hen. JUKO ry on katsonut, että sitä ei tule velvoittaa korvaamaan KT:n oikeudenkäyntikuluja, koska asia on ollut oikeudellisesti epäselvä. Kantaja ei ole paljoksunut KT:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta määrällisesti.

Työtuomioistuin katsoo kysymyksen KT:n väitetystä valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä olleen siinä määrin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että JUKO ry:llä on ollut perusteltu aihe saattaa kysymys työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällä perusteella työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa KT pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

tuomitsee työehtosopimuslain 7 §:n ja 10 §:n sekä kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n ja 21 §:n nojalla Helsingin kaupungin maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle yhteensä 9.000 euroa hyvityssakkoa KVTES:n II luvun 18 §:n ja III luvun 23 §:n, kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 19 §:n, kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 23 §:n ja lääkärien virka- ja työehtosopimuksen 18 §:n tieten rikkomisesta aikavälillä 1.5.2022-31.1.2023 ja
velvoittaa Helsingin kaupungin maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 7.266 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanne hylätään siltä osin kuin se on kohdistettu Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:hen. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT velvoitetaan pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Risto Lerssi, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Paula Ilveskivi jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.