Kysymys siitä, tuliko sairaalan yleisissä tiloissa suoritettava siivoustyö sijoittaa työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä vaativuusryhmään 2 vai korkeampaan vaativuusryhmään. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein työtuomioistuin katsoi, että vaativuuden arvioinnissa käytettävistä osatekijöistä työn edellyttämä vastuu oli arvioitava palkkausjärjestelmän alinta tasoa korkeammaksi. Kysymyksessä ollut siivoustyö muodosti tehtäväkokonaisuuden, joka vaativuudeltaan vastasi työehtosopimuksen mukaista vaativuusryhmää 3.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Vastaaja

Kiinteistötyönantajat ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.1.2023

Pääkäsittely 19.4.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.2.2020-28.2.2022 on sisältänyt muun ohessa seuraavat määräykset:

---

LIITE 1

KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Palkkausjärjestelmän mukainen palkka on tehtäväkohtainen. Työntekijän palkka määräytyy kulloisenkin työtehtävän vaativuuden perusteella. Vaativuutta arvioidaan palkkausjärjestelmässä työn edellyttämän osaamisen ja vuorovaikutuksen, vastuun sekä työolosuhteiden perusteella.

---

TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKKA

TYÖNVAATIVUUSJÄRJESTELMÄN ARVIOINTITEKIJÄT

Osaaminen ja vuorovaikutus

Osaamisen perusteella tapahtuvassa työn vaativuuden määrittämisessä ratkaisevaa on, kuinka yksityiskohtaisten ohjeiden perusteella työtehtävästä suoriudutaan. Mitä enemmän työ edellyttää soveltavaa harkintaa, sitä vaativampaa työ on. Harkinnan vaativuus kasvaa mitä enemmän työtehtävään sisältyy vaadetta tuntea asiakkaan palvelu/tuotantoprosessia ja ottaa prosessin vaatimukset huomioon työtehtävän toteutuksessa.

Teknisen osaamisen tarpeen osalta arvioidaan esimerkiksi tarvittavaa työmenetelmien, koneiden, laitteiden ja aineiden tuntemusta sekä niiden käytön hallintaa. Osaamisen ylimmillä tasoilla edellytetään kokemuksen lisäksi alan koulutusta.

Vuorovaikutuksella tarkoitetaan työtehtävien vaatimaa vaikuttamista niin työyhteisön sisällä kuin asiakkaiden ja muiden työyhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa.

Osaamisen arvioinnissa käytetään kuutta tasoa. Työt sijoitetaan tasolle sen perusteella, kuinka laajaa osaamista työ edellyttää. Vuorovaikutuksen osalta tasoja on kolme. Kaikilla osaamisen tasoilla voi esiintyä eritasoista vuorovaikutusta, mutta tummennetulla merkityt vuorovaikutustasot ovat epätyypillisiä kyseisen osaamistason työtehtävissä.

---

Vastuu

Vastuulla tarkoitetaan työntekijälle annettujen ohjeiden väljyyttä ja työntekijän niiden perusteella tekemien ratkaisujen vaikutusta asiakkaan toimintaan. Työn edellyttämää vastuuta arvioidaan neljällä tasolla. Taso määräytyy työtehtävän kokonaisvastuun perusteella. Vaikutuksen osalta arvioidaan tehtävän (ei sen laiminlyönnin) vaikutusta asiakkaan palvelu- ja tuotantoprosessiin.

Olosuhteet

Häiritsevillä olosuhdehaitat vaikuttavat suoraan työn tekemiseen ja vaikeuttavat työntekoa merkittävästi normaaleihin työolosuhteisiin verrattuna. Olosuhdehaitat saattavat edellyttää normaalista poikkeavien suojavaatteiden tai -välineiden käyttöä. Työolosuhteiden arvioinnissa on myös otettava huomioon häiritsevien olosuhdehaittojen laatu ja määrä suhteessa työaikaan.

VAATIVUUSARVIOINNIN SUORITTAMINEN

Töiden vaativuuden arviointi tehdään yhteistyössä työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Jos yrityksessä ei ole valittu luottamusmiestä, työntekijät voivat valita keskuudestaan edustajan. Paikallisesti sopien voidaan tarvittaessa muodostaa laajempi työryhmä, jonka tehtävänä on yrityksen töiden vaativuuden arviointi.

Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on, että kunkin yrityksen työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella oikeaan järjestykseen.

Arviointi suoritetaan työtehtävän todelliseen sisältöön ja vaativuuteen perustuen. Arvioinnin kohteena ovat työntekijän työtehtävät, ei työntekijä itse tai hänen työsuorituksensa. Tehtävien vaativuutta arvioidaan niiden vakiintuneen sisällön perusteella.

Tehtävänimike, vanha työsopimus tai muu tehtävänkuvaus eivät aina kuvaa tehtävän todellista, arviointihetken luonnetta.

Työn vaativuus arvioidaan erikseen jokaisen vaativuustekijän osalta.

---

TYÖNTEKIJÄN PALKKA

Palkkausjärjestelmän palkkataulukko on kymmenportainen. Työkohtainen palkka määräytyy työn vaativuusarvioinnissa saadun yhteispistemäärän osoittaman vaativuusryhmän mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

X Oy aloitti vuonna 2016 siivoustyön Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS). Siivoustyö sisälsi yleisten eli niin kutsuttujen ei-hoidollisten tilojen siivouksen. Tähän kuului muun muassa maanalaisia logistiikkakäytäviä, sairaalan henkilökunnan sosiaalitiloja ja sairaalan yleisiä tiloja. Siivoustyöhön eivät kuuluneet lääkäreiden vastaanottohuoneet tai muutkaan tilat, joissa suoritettiin hoitotoimenpiteitä.

Arvioidessaan TAYS:ssa suoritetun siivoustyön vaativuutta X Oy on pisteyttänyt palkkausjärjestelmän osatekijät siten, että osaaminen ja vuorovaikutus -kategorian mukaiset pisteet ovat olleet 7, vastuu-kategorian pisteet 6 ja olosuhteet-kategorian pisteet 4. Yhteispistemäärä on siten ollut 17, mikä on vastannut palkkausjärjestelmän vaativuusryhmää 2.

Kanteessa vaadittujen palkkasaatavien määrä on riidaton.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy on rikkonut kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskevia säännöksiä sijoittamalla Tampereen yliopistollisen sairaalan yleisissä tiloissa suoritettavan siivouksen vaativuusryhmään 2,

2. vahvistaa, että A:n Tampereen yliopistollisen sairaalan yleisissä tiloissa suorittama siivoustyö kuuluu vähintään kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vaativuusryhmään 3,

3. velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle palkkasaatavia ajalta 3.4.2017 - 31.8.2021 yhteensä 4.306 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 31.8.2021 lukien ja

4. velvoittaa Kiinteistötyönantajat ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 9.870 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työn vaativuuden arviointi TAYS:ssa osatekijöittäin

Osaaminen ja vuorovaikutus

X Oy on arvioinut TAYS:ssa suoritetun työn osaamisen ja vuorovaikutuksen pistemääräksi 7, mikä on työehtosopimuksen mukaan kyseisen osatekijän ehdoton vähimmäistaso ja koskee kaikkein yksinkertaisimpien siivoustöiden kategoriaa.

TAYS:n yleisten tilojen siivous ei ole osaamisen ja vuorovaikutuksen osalta kaikkein yksinkertaisinta siivoustyötä. Jo pelkästään se, että siivous tapahtuu sairaalaympäristössä, asettaa yksittäiselle siivoojalle korkeammat osaamisvaatimukset verrattuna siihen, että työtä tehdään esimerkiksi hiljaisessa avokonttorissa. Sairaalaympäristössä suoritettavassa siivoustyössä korostuvat erityisesti korkeat hygieniatason vaatimukset sekä henkilökunnan osaaminen ja osaamisen jatkuva päivittäminen. Edellä mainittuja seikkoja on korostettu X Oy:n internetsivuilla julkaistussa sairaalasiivousta käsittelevässä esitteessä. Näin ollen osaamisen kategoriassa sairaalasiivouksen tulee sijoittua vähintään tasolle 2. Pistemäärän tulee olla vähintään 9.

Vastuu

Nyt kyseessä oleva työ sijoittuu vastuun osalta kohtaan 2 (”työn lopputuloksella on vaikutusta tuotanto- ja palveluprosessin häiriöttömään kulkuun”) siten, että pistemääräksi muodostuu 11.

Verrattaessa sairaalassa tapahtuvaa siivousta toimistosiivoukseen on selvää, että sairaalaympäristössä tapahtuva siivous on vastuun osalta vaativampaa. Toimistosiivouksen on arvioitu yleensä sijoittuvan vastuun osalta kohtaan 1.

Toimistossa (esimerkiksi avokonttorissa) tehtävän siivouksen lopputuloksella on merkitystä yleisen viihtyvyystason ylläpitämisessä, mutta sairaalassa tapahtuvalla siivouksella on merkitystä potilasturvallisuuden kannalta. Sairaalaympäristö vaatii korkean hygieniatason osaamista. Korkealla hygieniatasolla varmistetaan sairaalassa asioiville turvallinen ympäristö, joka on yksi laadukkaan terveydenhuollon peruselementeistä.

Olosuhteet

Sairaalassa tapahtuvassa siivouksessa on toimistosiivoukseen verrattuna enemmän olosuhdehaittoja. Toimistosiivous voidaan yleensä suorittaa aikana, jolloin toimiston henkilökunta ei ole paikalla. TAYS:ssa siivottavaan alueeseen ovat kuuluneet muun muassa odotustilat. Tällöin siivoojan tulee ottaa huomioon sairaalan asiakkaat siivoustyötä suoritettaessa. Lisäksi koronapandemia on erityisesti nostanut esille sairaalasiivouksen olosuhteiden merkityksen työn vaativuuden arvioinnin osana. Sairaalasiivouksessa olosuhteiden tuottaman pistemäärän tulee olla vähintään 7.

Työehtosopimuksen mukaisen palkan määräytyminen

Työehtosopimuksen mukaan palkkausjärjestelmän palkkataulukko on kymmenportainen. Työkohtainen palkka määräytyy työn vaativuusarvioinnissa saadun yhteispistemäärän osoittaman vaativuusryhmän mukaan.

Työehtosopimuksen palkkataulukon portaalle 1 sijoittuvat harjoittelijat. Tasolle 2 on puolestaan laajamittaisesti eri siivousyrityksissä sijoitettu kaikkein yksinkertaisimmat siivousalan työtehtävät, jotka eivät edellytä erityistä koulutusta ja joiden suorittaminen on mahdollista ilman laajamittaista koulutusta tai pitkähköä perehdyttämistä. Tasolle 2 on sijoitettu perinteisesti kevyt toimistosiivous, jossa osaaminen, olosuhteet ja vuorovaikutus eivät edellytä työn suorittajalta välttämättä alan koulutusta tai aiempaa työkokemusta.

Sairaalan yleisissä tiloissa suoritettava siivous ei voi kuulua samaan palkkaryhmään toimistosiivouksen kanssa, koska sairaalassa suoritettava siivous on vaativampaa. Näin ollen sairaalan yleisissä tiloissa suoritettavan siivoustyön tulee kuulua työehtosopimuksen palkkataulukon tasolle 3 osaamisen ja vuorovaikutuksen, vastuun ja työolosuhteiden tuottaman yhteispistemäärän ollessa vähintään 21 pistettä.

Sairaalassa tapahtuvan siivouksen on X Oy:ssä vuonna 2012 arvioitu sijoittuvan palkkausjärjestelmässä tasolle 3. TAYS:n siivouskohde on tullut X Oy:lle hoidettavaksi vuonna 2016. Vuoden 2012 tehtävänkuvaus olisi ollut suoraan sovellettavissa myös vuonna 2016.

X Oy on yksipuolisesti, ilman neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, määritellyt TAYS:ssa tapahtuvan siivoustyön sijoittuvan tasolle 2, vaikka työehtosopimus edellyttää, että töiden vaativuuden arviointi tehdään yhteistyössä työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

VASTAUS

Vaatimukset

Kiinteistötyönantajat ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.600 eurolla korkoineen.

Perusteet

Yleistä

X Oy laati vuonna 2012 ”Sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkärikeskusten yleisten tilojen pisteytys” -nimisen asiakirjan. Asiakirjassa määritellyt tehtävät kohdistuivat pääasiassa sairaalarakennusten yleisiin tiloihin, mutta myös muihin tiloihin. Muissa sairaalakohteissa tehtäväkokonaisuus ja siivottava ympäristö on ollut erilainen kuin TAYS:ssa, ja kaikki vaativuuskategoriat erikseen arvioiden asiakirjassa tarkoitetut tehtävät on pisteytetty työehtosopimuksen palkkaryhmään 3.

Vuonna 2012 tehty pisteytys ei sovellu erimielisyyden kohteena oleviin työtehtäviin, koska TAYS:ssa työtehtäviä on pääasiassa suoritettu hallintorakennuksen toimistotiloissa ja vähäisissä määrin myös muissa ei-hoidollisissa tiloissa, kuten henkilöstön sosiaalitiloissa. Vuoden 2012 pisteytystä tehtäessä X Oy:llä ei vielä ollut TAYS:n asiakaskohdetta hoidettavanaan.

Työtehtävät TAYS:n asiakaskohteessa pisteytettiin vuonna 2016 työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, ja työn palkkaryhmäksi muodostui palkkaryhmä 2. Sairaalakohteiden ei-hoidollisissa tiloissa tehtävä työ rinnastuu vaativuudeltaan normaaliin toimistosiivoukseen. Työn vaativuuden arvioinnista luotiin asiakirja nimeltä ”Sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkärikeskusten yleiset tilat (ei-hoidolliset)”. Pieni osa TAYS:n kohteessa tehdystä työstä tehdään hoidollisissa tiloissa, ja niissä suoritettu työ on pisteytetty palkkaryhmään 3.

Työn vaativuuden arviointi TAYS:ssa osatekijöittäin

Osaaminen ja vuorovaikutus

Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhdessä laatiman palkkausjärjestelmän soveltamisoppaan mukaan vuorovaikutus on tavanomaista silloin, kun siihen ei liity erityistä asiantuntijapanosta tai vaikuttamistarvetta, vaan on luonteeltaan normaalia tiedon vastaanottamista ja jakelua sovitulla tavalla oman tehtävän suorittamiseksi. Sen sijaan vuorovaikutus on vaativaa silloin, kun tehtäväkokonaisuuden hoitaminen edellyttää jatkuvaa oma-aloitteista vaikuttamista asiakkaiden ratkaisuihin (korostunut neuvotteluvaatimus).

TAYS:n siivouskohteessa työtä on suoritettu pääasiallisesti sairaalan alueella sijaitsevassa hallintorakennuksessa ja sen toimistotiloissa. X Oy on arvioinut, että työtä tehdään ohjeita noudattaen ja työtehtävät kohteessa ovat opittavissa lyhyen opastuksen jälkeen. Vuorovaikutuksen osalta on arvioitu, että työtehtävä edellyttää tavanomaista yhteydenpitoa, joka liittyy pääsääntöisesti oman työn organisointiin ja toimintatapoihin. Osaaminen ja vuorovaikutus -kategoria on tuottanut palkkausjärjestelmän mukaisesti pisteiksi 7. Työtehtäviä ei ole tehty tiloissa, joihin olisi liittynyt korostunut hygienia- tai osaamisvaatimus.

Vastuu

X Oy on arvioinut, että TAYS:n kohteessa suoritetuissa työtehtävissä tarvittava vastuu on tavanomainen, ja kategoria on tuottanut pisteiksi 6.

Työtehtävä ei ole ollut toimistosiivoukseen verrattuna vastuun osalta vaativampaa työtä, eikä kohteen siivouksella ole ollut merkittävää vaikutusta potilasturvallisuuteen.

Olosuhteet

Palkkausjärjestelmän soveltamisoppaan mukaan olosuhteilla tarkoitetaan työn suorittamiseen vaikuttavia fyysisiä ja psyykkisiä rasitustekijöitä. Kategoriassa arvioidaan työhön toistuvasti liittyvien rasitustekijöiden määrää ja laajuutta suhteessa työaikaan.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaan häiritsevät olosuhdehaitat vaikuttavat suoraan työn tekemiseen ja vaikeuttavat työntekoa merkittävästi normaaleihin työolosuhteisiin verrattuna. Olosuhdehaitat saattavat edellyttää normaalista poikkeavien suojavaatteiden tai -välineiden käyttöä.

X Oy on arvioinut, että TAYS:n kohteessa esiintyy olosuhdehaittoja, mutta ei häiritsevässä määrin. Tehtävässä ei ole edellytetty poikkeavia suojavaatteita tai suojavälineitä. Arvioitu vaativuus on tuottanut palkkausjärjestelmän mukaisesti olosuhdekategorian pisteiksi 4.

Työehtosopimuksen mukaisen palkan määräytyminen

Palkkausjärjestelmän soveltamisopas sisältää mallitehtäviä, joissa on arvioitu palkkausjärjestelmän eri osatekijöitä vaativuuden arviointiin kuuluvissa kategorioissa. Olosuhdekategorian mallitehtävissä korostuu se, onko työ fyysisesti kevyttä, keskiraskasta vai raskasta ja tehdäänkö sitä tavanomaisissa sisätiloissa vai vaihtelevissa olosuhteissa.

Olosuhteet on arvioitu vaihteleviksi sellaisissa mallitehtävissä, joissa työtehtävät tai suurin osa työtehtävistä suoritetaan ulkotiloissa. TAYS:n kohteessa työ on ollut fyysisesti kevyehköä ja sitä on suoritettu tavanomaisissa sisätiloissa, joten tehtävässä ei ole esiintynyt soveltamisoppaassa mainittuja olosuhdehaittoja.

Tehtävässä ei ole jouduttu huomioimaan muiden ihmisen läsnäoloa sillä tavalla, että kyseessä oleva tekijä nostaisi työn vaativuutta olosuhteiden osalta. Vaikka ihmisten läsnäolo katsottaisiin työn vaativuutta nostavaksi olosuhdehaitaksi, kyseessä ei tässä tapauksessa ole työaikaan suhteutettuna määrältään ja laajuudeltaan palkkausjärjestelmässä tarkoitettu häiritsevissä määrin esiintyvä olosuhdehaitta.

Epäselväksi jää se, millä tavalla koronapandemia olisi vaikuttanut nimenomaan X Oy:n TAYS:n kohteessa suorittaman siivoustyön vaativuuteen. X Oy on laatinut TAYS:n kohteessa suoritetun työn vaativuuden arvioinnin vuonna 2016 eli noin neljä vuotta ennen koronapandemian alkua. Lisäksi kanteessa vaaditut palkkasaatavat ovat muodostuneet suurelta osin aikana, jolloin koronapandemiasta ei ollut vielä tietoa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. X Oy:ssä vuonna 2012 tehty pisteytys sairaalasiivouksesta: Tehtävänkuvaus; Sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkärikeskusten yleiset tilat
2. X Oy:ssä vuonna 2016 tehty pisteytys sairaalasiivouksesta: Tehtävänkuvaus; Sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkärikeskusten yleiset tilat (ei-hoidolliset)
3. Ote X Oy:n internetsivulta

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. X Oy:ssä vuonna 2016 tehty pisteytys sairaalasiivouksesta: Tehtävänkuvaus; Sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkärikeskusten yleiset tilat (ei-hoidolliset)
2. Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden palkkausjärjestelmän soveltamisopas 2019, Kiinteistötyönantajat ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kantajan henkilötodistelu

1. A, todistelutarkoituksessa
2. B
3. C
   

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan työntekijän palkka määräytyy kulloisenkin työtehtävän vaativuuden perusteella. Vaativuutta arvioidaan palkkausjärjestelmässä työn edellyttämän osaamisen ja vuorovaikutuksen, vastuun sekä työolosuhteiden perusteella. Työehtosopimuksessa on omat vaativuuden pisteytystä koskevat taulukot vastuun ja olosuhteiden osalta. Osaaminen ja vuorovaikutus ovat sen sijaan yhteisessä taulukossa, jossa kummankin tekijän arviointi voi muuttua omalla akselillaan toisesta tekijästä riippumatta.

Kiinteistötyönantajat ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry (PAM ry) ovat vuonna 2019 laatineet yhteisen Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden palkkausjärjestelmän soveltamisoppaan, johon vastaajapuoli on vedonnut asiassa kirjallisena todisteena. Oppaan mukaan (s. 5) työtehtävän vaativuutta arvioidaan neljällä vaativuustekijällä, jotka ovat osaaminen, vuorovaikutus, vastuu ja olosuhteet.

Vaativuuden arvioinnin suorittamisen osalta työehtosopimuksessa on muun ohessa todettu, että töiden vaativuuden arviointi tehdään yhteistyössä työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on, että kunkin yrityksen työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella oikeaan järjestykseen. Arviointi suoritetaan työtehtävän todelliseen sisältöön ja vaativuuteen perustuen. Arvioinnin kohteena ovat työntekijän työtehtävät, ei työntekijä itse tai hänen työsuorituksensa. Tehtävien vaativuutta arvioidaan niiden vakiintuneen sisällön perusteella. Tehtävänimike, vanha työsopimus tai muu tehtävänkuvaus eivät aina kuvaa tehtävän todellista, arviointihetken luonnetta. Työn vaativuus arvioidaan erikseen jokaisen vaativuustekijän osalta.

X Oy on asian taustassa mainituin tavoin aloittanut vuonna 2016 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) siivoustyön, joka on sisältänyt yleisten eli niin kutsuttujen ei-hoidollisten tilojen siivouksen. Tämän työn osalta yhtiö on pisteyttänyt työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän osatekijät siten, että osaaminen ja vuorovaikutus -tekijän mukaiset pisteet ovat olleet 7, vastuu-tekijän pisteet 6 ja olosuhteet-tekijän pisteet 4. Yhteispistemäärä on siten ollut 17, mikä on vastannut palkkausjärjestelmän vaativuusryhmää 2. Jokaisen osatekijän pistemäärä on ollut alin mahdollinen ja siten vastannut arvioinnissa käytettyä tasoa 1.

Kantaja on katsonut työnantajan rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä sijoittaessaan edellä tarkoitetun siivoustyön vaativuusryhmään 2. Kantajan mukaan kyseistä työtä tehneen A:n työ olisi tullut sijoittaa vähintään vaativuusryhmään 3, koska osaaminen ja vuorovaikutus -tekijän pistemäärän olisi tullut olla vähintään 9, vastuu-tekijän 11 ja olosuhteet-tekijän vähintään 7. Kantaja ei kuitenkaan ole väittänyt, että osaaminen ja vuorovaikutus -tekijän osalta vuorovaikutuksen tulisi olla korkeammalla tasolla kuin tasolla 1. Vastaajapuoli on vastustanut kantajan vaatimuksia ja lausunut, että kysymyksessä olevan työn vaativuus oli arvioitu työnantajayrityksessä työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Kantajan vaatimusten johdosta työtuomioistuimen on arvioitava riidanalaisen työtehtävän sisältöä ja sen vaativuutta työehtosopimuksessa tarkoitettujen vaativuustekijöiden osalta. Asiassa esitettyjen väitteiden johdosta työtuomioistuin kuitenkin arvioi yhdistetyn osaaminen ja vuorovaikutus -tekijän osalta ainoastaan työtehtävän edellyttämää osaamista.

Osaaminen

Työehtosopimuksen mukaan osaamisen perusteella tapahtuvassa työn vaativuuden määrittämisessä ratkaisevaa on, kuinka yksityiskohtaisten ohjeiden perusteella työtehtävästä suoriudutaan. Mitä enemmän työ edellyttää soveltavaa harkintaa, sitä vaativampaa työ on. Harkinnan vaativuus kasvaa mitä enemmän työtehtävään sisältyy vaadetta tuntea asiakkaan palvelu/tuotanto-prosessia ja ottaa prosessin vaatimukset huomioon työtehtävän toteutuksessa.

Teknisen osaamisen tarpeen osalta arvioidaan esimerkiksi tarvittavaa työmenetelmien, koneiden, laitteiden ja aineiden tuntemusta sekä niiden käytön hallintaa. Osaamisen ylimmillä tasoilla edellytetään kokemuksen lisäksi alan koulutusta. Osaamisen arvioinnissa käytetään kuutta tasoa. Työt sijoitetaan tasolle sen perusteella, kuinka laajaa osaamista työ edellyttää.

Vaativuuden pisteytystä koskevassa taulukossa on todettu työn edellyttämästä osaamisesta tasolla 1: ”Työtehtäville on annettu yksityiskohtaiset ohjeet. Työt on opittavissa lyhyen opastuksen jälkeen ja tehdään ohjeita noudattaen.” Tasolla 2 on todettu, että ”[t]ehtävän hoitamiseksi on hallittava konetyömenetelmät, käsityövälineet ja käsityömenetelmät. Tehtävään voi kuulua erityistyövälineiden ja -menetelmien hallintaa sisältäviä töitä tai tehtävässä edellytetään asiakkaan toiminnan ja organisaation hyvää tuntemista käytännön toimintojen järjestelemisessä.” Kolmannella tasolla on todettu, että ”[t]yötehtäville on selkeät ohjeet, joiden soveltaminen edellyttää kokemuksen tai koulutuksen kautta hankittuja tietoja. Tehtävän hoitaminen edellyttää useiden erilaisten työmenetelmien, välineiden ja koneiden hallintaa tai tehtävät sisältävät erikoistekniikoiden ja erikoismenetelmien hallintaa. Yleensä vaatimus on perustutkinnon tasoisten ammattitietojen hallinta.”

Kiinteistötyönantajat ry:n ja PAM ry:n laatiman Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden palkkausjärjestelmän soveltamisoppaan mukaan (s. 5) osaamistekijän avulla arvioidaan työtehtäväkokonaisuuden laajuutta sekä niitä tietoja ja taitoja, joita työtehtävästä suoriutuminen edellyttää. Tehtävä on sitä vaativampi mitä useampia töitä tai työvaiheita tehtäväkokonaisuuteen kuuluu, mitä erilaisempia ne ovat, mitä laajempia kokonaisuuksia ja mitä useammanlaista osaamista tulee hallita. Työtehtävässä tarvittavat tiedot ja taidot voidaan pääsääntöisesti hankkia koulutuksen tai kokemuksen kautta. Koska arvioinnin kohteena on työtehtävä, ei sitä suorittavan henkilön koulutus, kokemus tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuta tehtävän vaativuuteen. Osaamistekijällä siis arvioidaan sitä, mitä pitää tietää ja osata, että työtehtävästä voi asianmukaisesti suoriutua.

TAYS:ssa kanteessa tarkoitettuna aikana siivoojana työskennelleen A:n ja kohteessa X Oy:n palveluesimiehenä toimineen D:n tältä osin yhdenmukaisilla kertomuksilla on selvitetty, että sairaalan siivottaviin tiloihin oli kuulunut sisääntuloauloja, henkilökunnan pukuhuoneita, toimisto- ja sosiaalitiloja, yleisiä käytäviä, ravintoloiden asiakastiloja sekä muutama paja ja verstas. Kullekin työntekijälle oli pääsääntöisesti määrätty tietyt työalueet, jotka olivat käsittäneet erilaisia tiloja. Siivottaviin tiloihin ei ollut kuulunut hoidollisia tiloja. Kohteessa työskenteleviltä siivoojilta oli edellytetty aiempaa työkokemusta ja puolelta heistä terveydenhuoltoalan siivoukseen liittyvää koulutusta. A:n mukaan työ oli edellyttänyt aseptiikan eli infektioiden leviämisen estämisen tuntemusta. Siivousvälineiden käyttämisestä oli tarkat ohjeet, ja työtehtävät oli suoritettu tietyssä järjestyksessä. Myös luottamusmies B on arvioinut, että sairaalasiivous oli tavanomaista siivoustyötä tarkempaa ja vaativampaa. Palveluesimies D:n mukaan kohteen työntekijöille oli annettu työhön selkeät ohjeet ja viikon mittainen perehdytys.

Työtuomioistuin katsoo edellä referoitujen kertomusten perusteella selvitetyksi, että siivoustyö TAYS:ssa on tehty siihen annettujen, mahdollisesti joitain muita kohteita yksityiskohtaisempien ohjeiden mukaan lyhyen perehdytyksen jälkeen. Asiassa ei ole ilmennyt, että työn suorittaminen olisi edellyttänyt työehtosopimuksessa mainittua soveltavaa harkintaa tai tarvetta tuntea sairaalan palveluprosessia. Työssä ei ole myöskään näytetty käytetyn tavanomaisesta poikkeavia siivousvälineitä tai -menetelmiä, mutta se on edellyttänyt annettujen ohjeiden tarkkaa noudattamista. Kohteessa työskenteleviltä työntekijöiltä on vaadittu työkokemusta sekä osalta myös tietynlaista koulutusta.

Työehtosopimuksen ja sen palkkausjärjestelmää koskevan soveltamisoppaan mukaan vaativuusarvioinnin kohteena ovat nimenomaan työntekijän työtehtävät eikä työntekijä itse tai hänen työsuorituksensa, koulutuksensa, kokemuksensa tai muut henkilökohtaiset ominaisuutensa. Työn edellyttämän osaamisen vaativuuden arvioinnin osalta on painotettu erityisesti tehtävän sisältämien työvaiheiden ja tehtäväkokonaisuuksien monipuolisuutta ja laajuutta.

Työehtosopimuksessa olevassa vaativuuden arviointia koskevassa taulukossa osaamisen toisen tason kuvaus sisältää erilaisten työmenetelmien ja -välineiden hallinnan ja mahdollisesti myös erityistyövälineiden ja -menetelmien hallinnan. Asiassa ei ole selvitetty, mihin näillä välineillä ja menetelmillä viitataan. Työtuomioistuin katsoo, että esimerkiksi siivousvälineiden käyttämisestä tai työtehtävien suoritusjärjestyksestä annettujen ohjeiden noudattamista ei voida sellaisenaan ilman lisäselvitystä pitää tällaisina välineinä ja menetelminä. Epäselväksi on jäänyt, mihin taulukon toisella tasolla viitataan mainittaessa asiakkaan toiminnan ja organisaation hyvä tunteminen käytännön toimintojen järjestelemisessä. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että käsillä oleva työ olisi edellyttänyt taulukon kolmannella tasolla edellytettyjen useiden erilaisten työmenetelmien, välineiden ja koneiden hallintaa tai että tehtävät olisivat sisältäneet erikoistekniikoiden ja -menetelmien hallintaa.

Työtuomioistuin katsoo edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan, ettei asiassa ole ilmennyt perusteita nostaa vaativuusarvioinnin pisteytystä työn edellyttämän osaamisen osalta. Osaaminen ja vuorovaikutus -tekijän pistemäärä on siten 7.

Vastuu

Työehtosopimuksen mukaan vastuulla tarkoitetaan työntekijälle annettujen ohjeiden väljyyttä ja työntekijän niiden perusteella tekemien ratkaisujen vaikutusta asiakkaan toimintaan. Työn edellyttämää vastuuta arvioidaan neljällä tasolla. Taso määräytyy työtehtävän kokonaisvastuun perusteella. Vaikutuksen osalta arvioidaan tehtävän (ei sen laiminlyönnin) vaikutusta asiakkaan palvelu- ja tuotantoprosessiin.

Vastuun osalta vaativuuden pisteytystä koskevassa taulukossa tasolla 1 on todettu: ”Vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista on tavanomainen. Työn lopputuloksella on merkitystä yleisen viihtyvyystason ylläpitoon.” Tasolla 2 on todettu, että ”[t]yön lopputuloksella on vaikutusta tuotanto- ja palveluprosessin häiriöttömään kulkuun.”

Soveltamisoppaan mukaan (s. 8) vastuulla tarkoitetaan työntekijälle annettujen ohjeiden väljyyttä ja työntekijän niiden perusteella tekemien ratkaisujen vaikutusta asiakkaan toimintaan. Työ on sitä vaativampaa, mitä laajemmin työssä tehtävät ratkaisut vaikuttavat työn laatuun, asiakkaan toimintaan, ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen sekä mitä pitkävaikutteisempia ne ovat. Arvioinnin kohteena on työn suorittamisen ja tehtäväkokonaisuuden itsenäisen hoitamisen edellyttämien ratkaisujen ja päätösten merkitys ja vaikutukset työyhteisön ja/tai asiakkaan toimintaan sekä toiminnan tulokseen. Ratkaisujen ja päätösten merkittävyyttä arvioidaan niiden tosiasiallisen vaikutuksen (taloudelliset vaikutukset, vaikutukset asiakkaiden toimintaan, laatuun, ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen jne.) mukaan.

Kantaja on vedonnut vastuun osalta sairaalassa tapahtuvan siivoustyön merkitykseen erityisesti potilasturvallisuuden ja kaikkien sairaalassa asioivien henkilöiden turvallisuuden kannalta. Kantajan kirjallisena todisteena esittämässä otteessa X Oy:n internet-sivuilta on lausuttu muun ohella seuraavaa: ”Huolehdimme monipuolisista ja korkean hygieniatason kohteiden kuten sairaaloiden, terveyskeskusten, lääkärikeskusten ja hoivakotien siivouksesta ja puhtaudesta tarjoten viihtyisän ja turvallisen ympäristön asiakkaille, henkilökunnalle ja vierailijoille. Puhtaanapidolla on tärkeä rooli potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Puhtaus onkin turvallisen ja laadukkaan terveydenhuollon kivijalka.”

PAM ry:n sopimusasiantuntija C ja luottamusmies B ovat kertoneet, että palkkaryhmään 2 kuuluva työ oli tyypillisesti tavanomaista rappu- tai toimistosiivoustyötä kohteissa, joissa puhtaustasoa ei ollut määritelty. Sairaalasiivous oli B:n mukaan tarkempaa ja vaativampaa sisältäen vastuun infektioiden leviämisen estämisestä. C:n mukaan kanteessa tarkoitetun siivoustyön kohteena olevista tiloista erityisesti henkilökunnan pukuhuonetiloissa oli edellytetty korkeaa puhtaustasoa. Palveluesimies D on sen sijaan arvioinut, että kaikissa siivoustyön kohteena olleissa tiloissa puhtaustason oli tullut olla tavanomainen. Myös henkilökunnan tilojen osalta siivoustyön merkitys oli D:n mukaan tilojen pysyminen siisteinä ja viihtyisinä.

Työtuomioistuin katsoo, että sairaalaympäristössä myös ei-hoidollisissa tiloissa tapahtuvaa siivousta on lähtökohtaisesti pidettävä työn sisältämän vastuun osalta normaalia toimistosiivousta vaativampana siihen liittyvän tavanomaista korkeamman hygieniavaatimuksen vuoksi. Puhtaanapidon roolia on pidettävä tärkeänä potilasturvallisuuden varmistamiseksi, kuten X Oy:n omilla internetsivuillakin on todettu. Työssä on B:n kertomin tavoin tyypillisesti vastuu infektioiden leviämisen estämisestä sairaalaympäristössä yhdestä tilasta toiseen.

A:n mukaan työssä oli muista siivouskohteista poiketen käytetty kertakäyttöisiä siivousliinoja ja -käsineitä. D:n mukaan työvälineet olivat olleet tavanomaisia, samoin kuin siivoojien työvaatteet. D on myös arvioinut, ettei TAYS:n tiloissa ollut edellytetty muista siivouskohteista poikkeavaa hygieniatasoa. Palveluesimies ja -ohjaaja olivat kuitenkin ottaneet siivottavista tiloista pintapuhtausnäytteitä varmistaakseen riittävän puhtaustason. Näytteitä otettiin D:n kertomuksen mukaan vain sairaala- ja elintarviketeollisuuden kohteissa. D ja B ovat kertoneet, että pinta tuli välittömästi siivota uudelleen, jos sen puhtaus ei näytteen perusteella ollut vaaditulla tasolla.

Työtuomioistuin katsoo myös pintapuhtausnäytteiden ottamisen viittaavan siihen, että kysymyksessä olevassa siivouskohteessa on ollut tavanomaista korkeampi puhtausvaatimus ainakin joissakin siivottavista tiloista. Epäselväksi on jäänyt, millaisen osan siivoustyöstä tällaisten tilojen siivous on muodostanut. Edellä mainitut seikat kuitenkin puoltavat käsitystä, jonka mukaan vastuuta työn suorittamisesta ja sen tuloksista ei voida pitää vaativuuden arviointia koskevan taulukon ensimmäisellä tasolla mainituin tavoin tavanomaisena. Työtuomioistuin katsoo, että työn lopputuloksella on erityisesti potilasturvallisuuteen liittyvät seikat huomioon ottaen ollut vaikutusta tuotanto- ja palveluprosessin häiriöttömään kulkuun, kuten taulukon toisella tasolla on mainittu. Työtuomioistuin toteaa, että kyseisellä prosessilla viitataan soveltamisoppaan mukaan nimenomaan asiakkaan tuotanto- ja palveluprosessiin.

Näiden seikkojen kokonaisarvion perusteella työtuomioistuin katsoo, että vaativuusarvioinnin pisteytystä on vastuuseen liittyvän tekijän osalta nostettava siten, että sen pistemäärä on 11.

Olosuhteet

Työehtosopimuksen mukaan häiritsevät olosuhdehaitat vaikuttavat suoraan työn tekemiseen ja vaikeuttavat työntekoa merkittävästi normaaleihin työolosuhteisiin verrattuna. Olosuhdehaitat saattavat edellyttää normaalista poikkeavien suojavaatteiden tai -välineiden käyttöä. Työolosuhteiden arvioinnissa on myös otettava huomioon häiritsevien olosuhdehaittojen laatu ja määrä suhteessa työaikaan.

Olosuhteiden osalta vaativuuden pisteytystä koskevassa taulukossa tasolla 1 on todettu seuraavaa: ”Työpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja, mutta ei häiritsevässä määrin.” Tasolla 2 on todettu, että ”[t]yöpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja häiritsevässä määrin tai työ on keskiraskasta ja sitä tehdään vaihtelevissa sääolosuhteissa tai usein joudutaan poikkeuksellisiin toimenpiteisiin.” Kolmas taso edellyttää taulukon kirjauksen mukaan, että ”[t]työ on raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy työntekoa haittaavia olosuhdehaittoja.”

Soveltamisoppaan mukaan (s. 9) olosuhteella tarkoitetaan työn suorittamiseen vaikuttavia fyysisiä ja psyykkisiä rasitustekijöitä. Arvioinnin kohteena on tehtäväkokonaisuuteen ja siihen liittyvien erilaisten työnosien kokonaisvaltainen fyysisten tai psyykkisten kuormitustekijöiden esiintyminen ja määrä eli arvioidaan työhön toistuvasti liittyvien rasitustekijöiden määrää ja laajuutta suhteessa työaikaan. Alan normaaleihin työolosuhteisiin verrattuna työssä saattaa esiintyä työntekoa häiritsevässä määrin olosuhdehaittoja. Olosuhdehaitat saattavat edellyttää normaalista poikkeavien suojavaatteiden tai suojavälineiden käyttöä.

Asiassa ei ole väitetty, että siivoustyö TAYS:ssa olisi sisältänyt erityisiä fyysisiä tai psyykkisiä kuormitustekijöitä tai että työssä olisi käytetty normaalista poikkeavia suojavaatteita tai -välineitä. Kantaja on vedonnut olosuhdehaittojen osalta siihen, että siivoojan oli tullut ottaa sairaalan asiakkaat huomioon siivoustyötä suorittaessaan. A on kertonut, että siivottaviin tiloihin oli kuulunut muun muassa käytäviä, sairaalan sisääntuloaula ja henkilökunnan pukuhuonetiloja ja että asiakaskohtaamisia oli tapahtunut siivoustyössä päivittäin. C on kertonut, että kohteessa oli käytävätiloja, joissa kulki sairaalan potilaita. D:n mukaan tietyissä tiloissa saattoi olla paikalla henkilökuntaa, mutta sillä ei ollut vaikutusta työn kulkuun. D on kertonut käsityksenään, ettei työn vaativuuden osalta ollut merkitystä sillä, oliko siivottavissa tiloissa asiakkaita paikalla.

Työtuomioistuin katsoo, että jo olosuhteita koskevan vaativuusarviointitaulukon ensimmäisellä tasolla on sen sanamuodon mukaan otettu huomioon, että työpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja. TAYS:ssa suoritettu siivoustyö on A:n, C:n ja D:n kertomusten perusteella sisältänyt jonkin verran asiakaskohtaamisia. Asiassa ei kuitenkaan ole näytetty, että niiden määrä olisi ollut tavanomaisesta poikkeava siten, että niitä tulisi pitää taulukon toisella tasolla todettuna ”häiritsevässä määrin” esiintyvänä olosuhdehaittana alan normaaleihin työolosuhteisiin verrattuna.

Edellä mainittujen seikkojen kokonaisarvion perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt perusteita nostaa vaativuusarvioinnin pisteytystä olosuhteisiin liittyvän tekijän osalta. Olosuhteet-tekijän pistemäärä on siten 4.

Riidanalaisten työtehtävien vaativuus

Työehtosopimuksen mukaan vaativuudenarviointi tehdään edellä mainituin tavoin työtehtävän todelliseen sisältöön ja vaativuuteen perustuen.

Soveltamisoppaan mukaan (s. 11, 13, 14 ja 18) yrityksissä, joissa arvioitavia työtehtäviä on paljon, voidaan arvioinnin helpottamiseksi valita niin kutsuttuja viitetehtäviä. Viitetehtävien vaativuuden arvioinnin tarkoituksena on luoda soveltamislinja yrityksen työtehtävien arvioinnin helpottamiseksi. Kunkin työntekijän tekemän työkokonaisuuden vaativuus, joka on työkohtaisen palkanosan perustana, määräytyy työn vaativuuden mukaan joko arviointijärjestelmän perusteella tai vertaamalla työntekijän työtehtäviä viitetöihin tai mallitöihin. Arvioidun työn vaativuuden tulee vastata työn todellista vaativuutta. Työtehtävien tai olosuhteiden muuttuessa muutoin kuin tilapäisesti on työn vaativuus arvioitava uudelleen. Tehtävänkuvauksia ja tehtäväkokonaisuuksien vaativuusluokitusta tulee tarkastella säännöllisin väliajoin, esimerkiksi vähintään kerran vuodessa.

Kantaja on vedonnut asiassa siihen, että sairaalasiivouksen osalta vaativuuden arviointi oli tehty X Oy:ssä jo vuonna 2012 ja kyseinen arviointi soveltui myös työtehtäviin TAYS:ssa. Vastaajapuoli on sen sijaan väittänyt, että TAYS:n kohdetta varten oli ollut tarve tehdä uusi arviointi vuonna 2016, koska muissa kuultavayhtiön sairaalakohteissa tehtäväkokonaisuus ja siivottava ympäristö olivat olleet erilaisia kuin TAYS:ssa. Niissä siivoustyön kohteena olivat olleet yleisten tilojen lisäksi myös muut tilat.

Asiassa on riidatonta, että X Oy on laatinut vaativuuden arvioinnin sisältävän tehtävänkuvauksen vuonna 2012 sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkärikeskusten osalta. Työtuomioistuin toteaa, että asiakirjan mukaan siinä tarkoitettujen tehtävien yhteispistemäärä on ollut 22, ja tehtävät on sijoitettu työehtosopimuksen palkkaryhmään 3. Yhteispistemäärä on muodostunut seuraavasti: osaaminen ja vuorovaikutus 9 pistettä, vastuu 6 pistettä ja olosuhteet 7 pistettä.

Yhtiö on laatinut vuonna 2016 uuden tehtävänkuvauksen. Sen otsikko eroaa vuonna 2012 laaditun asiakirjan otsikosta siten, että siihen on lisätty maininta ei-hoidollisista tiloista. Uudemmassa asiakirjassa tehtävän vaativuusarvioinnin yhteispistemäärä on ollut 17, mikä on johtanut tehtävän sijoittamiseen työehtosopimuksen palkkaryhmään 2. Otsikoinnin ja pisteytyksen lisäksi vuosien 2012 ja 2016 tehtävänkuvaukset poikkeavat toisistaan myös tekstisisällöltään.

C on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut käsityksenään, että vuonna 2012 tehty arviointi soveltui myös TAYS:ssä tehtyyn siivoustyöhön. C:n mukaan kohteita, joissa suoritettavien työtehtävien viitetyöarviointi oli jo aiemmin tehty, ei tyypillisesti arvioitu erikseen, vaan esimerkiksi toimistosiivouskohteissa noudatettiin yleistä toimistosiivousta koskevaa viitetyöarviointia. Nyt käsillä olevassa tapauksessa työnantaja oli C:n mukaan yksipuolisesti laatinut uuden, TAYS:n siivoustyöhön soveltamansa arvioinnin.

Työtuomioistuin katsoo, että edellä mainittuja tehtävänkuvauksia vertailemalla ei käytännössä ole saatavissa selvitystä arvioitavana olleiden työtehtävien mahdollisista eroista. Varsinkin vuoden 2012 lomakkeessa on käytetty tehtävien kuvauksissa sanamuotoja, jotka eivät suoraan vastaa nykyiseen työehtosopimukseen sisältyvässä palkkausjärjestelmän kuvauksessa tai soveltamisoppaassa käytettyjä käsitteitä. Lomakkeiden otsikointi ja sisältö sekä niissä tehty pisteytys viittaavat kuitenkin siihen, että siivoustyön kohteena olleet tilat ja niissä suoritettavat tehtäväkokonaisuudet ovat joiltakin osin eronneet toisistaan.

Molemmissa asiakirjoissa arvioinnin kohteena ovat ainakin pääosin olleet sairaaloiden yleisissä tiloissa suoritettavat siivoustehtävät. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, ettei arviointeja voida niissä olevien sisällöllisten eroavuuksien vuoksi ainakaan ilman lisäselvitystä pitää suoraan vertailukelpoisina toisiinsa nähden. Näin ollen vuonna 2012 laaditun tehtävänkuvauksen ei voida katsoa välttämättä soveltuneen sellaisenaan TAYS:n kohteeseen vuonna 2016. Palkkausjärjestelmän soveltamisoppaan mukaan työtehtävien tai olosuhteiden muuttuessa muutoin kuin tilapäisesti työn vaativuus on arvioitava uudelleen. Lisäksi tehtävänkuvauksia ja tehtäväkokonaisuuksien vaativuusluokitusta tulee tarkastella säännöllisin väliajoin, esimerkiksi vähintään kerran vuodessa. Näiden seikkojen perusteella työtuomioistuin katsoo, että uuden vaativuusarvioinnin laatimiseen vuonna 2016 ei sinänsä ole ollut mitään estettä.

Työtuomioistuin on edellä mainituin tavoin arvioinut vastuu-osatekijän tuottaman pistemäärän korkeammaksi kuin X Oy vuonna 2016 tekemässään vaativuusarvioinnissa. Muilta osin työtuomioistuin on pysyttänyt pisteytyksen aiemman mukaisena. Työtuomioistuimen tekemän muutoksen myötä vaativuustekijöiden yhteispistemääräksi tulee 22. Siten TAYS:ssa suoritettava siivoustyö muodostaa tehtäväkokonaisuuden, joka vaativuudeltaan vastaa työehtosopimuksen mukaista vaativuusryhmää 3. X Oy:n on näin ollen katsottava rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä sijoittamalla kyseinen työ vaativuusryhmään 2. Näillä perusteilla kanteessa esitetty ensimmäinen vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.

Asiassa on ollut kysymys kanteen toisessa vahvistusvaatimuksessa tarkoitetusta A:n suorittamasta siivoustyöstä. Edellä mainituilla perusteilla myös tämä vahvistusvaatimus on hyväksyttävä siten, että A:n suorittama siivoustyö on kuulunut vaativuusryhmään 3.

Suoritusvaatimus

Koska työtuomioistuin on edellä hyväksynyt kanteen toisen vahvistusvaatimuksen, on X Oy velvoitettava maksamaan A:lle kanteessa vaaditut palkkasaatavat. Suoritusvaatimus on määrältään riidaton.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Kiinteistötyönantajat ry ja X Oy ovat asian hävitessään velvollisia korvaamaan PAM ry:n oikeudenkäyntikulut. Kiinteistötyönantajat ry ja X Oy ovat hyväksyneet PAM ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy on rikkonut kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskevia säännöksiä sijoittamalla Tampereen yliopistollisen sairaalan yleisissä tiloissa suoritettavan siivouksen vaativuusryhmään 2,

2. vahvistaa, että A:n Tampereen yliopistollisen sairaalan yleisissä tiloissa suorittama siivoustyö kuuluu kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen vaativuusryhmään 3,

3. velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle palkkasaatavia ajalta 3.4.2017 - 31.8.2021 yhteensä 4.306 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 31.8.2021 lukien ja

4. velvoittaa Kiinteistötyönantajat ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 9.870 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Merru Tuliara, Tuomas Mänttäri, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.