TT 2023:25

Työtaistelun syynä oli työnantajan päätös teettää eräitä töitä alihankkijalla samaan aikaan kun työntekijöitä lomautettiin. Työtaistelun katsottiin kohdistuvan työehtosopimuksen määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta. Pääluottamusmies oli ilmoittanut lakosta ja sen syistä työnantajalle työtaistelun alkaessa. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu olivat myös osallistuneet työtaisteluun. Ammattiosasto vastasi edustajiensa toiminnasta ja oli siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliitto oli ollut lakosta tiedon saatuaan yhteydessä luottamusmieheen. Työtaistelun kesto huomioon ottaen toimenpidettä ei pidetty riittävänä, joten ammattiliiton katsottiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa. Ammattiosasto ja ammattiliitto tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa.

Asia

Työrauha

Kantaja

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Vastaaja

Rakennusliitto ry

Kuultava

Rakennusliiton osasto n:o 008 ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n (RTT ry) ja Rakennusliitto ry:n välinen kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta koskeva työehtosopimus on voimassa 1.3.2022-29.2.2024.

RTT ry:n jäsenyrityksen X Oy:n Suomussalmen tehtaalla työntekijät pitivät työmaakokouksen 11.1.2023 kello 10. Kokouksen jälkeen 58 työntekijää poistui työpaikalta kello 10.30. Työpäivä olisi normaalisti päättynyt kello 19. Työntekijät palasivat työhön seuraavana päivänä.

Työtaistelusta ei ollut ilmoitettu työnantajalle etukäteen. Työntekijöiden luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat työtaisteluun.

Työpaikalla 11.1.2023 pidetyn työmaakokouksen jälkeen pääluottamusmies oli toimittanut työnantajalle allekirjoittamansa ilmoituksen, jossa todettiin: "Henkilöstö suoritti ulosmarssin johtuen lomautus järjestelyiden vuoksi. Talon kirjoilla olevat työntekijät lomautetaan ja töitä tehdään alihankintana lomautus aikanakin koskien raudoittamoa. Työntekijät päättivät yksimielisellä päätöksellä asiasta. Lastaus henkilöstö jäi työpaikalle. Työntekijät palaavat töihin 12.1.2023."

RTT ry oli työtaistelun alkamisen jälkeen ilmoittanut 11.1.2023 sähköpostitse Rakennusliitto ry:lle työtaistelusta ja vaatinut välittömiä toimia asiassa.

Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:ssä on 179 jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Rakennusliitto ry:n työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,
tuomitsee Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja
velvoittaa Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.050 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakon syynä oli alihankinta lomautustilanteessa ja työnantajan työnjohto-oikeus. Lakko oli siten kohdistunut rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen yleissopimuksen 1 luvun määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Työehtosopimuksen 3 §:ssä on lisäksi sovittu työrauhavelvoitteesta.

Ammattiliiton ja ammattiosaston vastuu

RTT ry:n lakimies oli saanut 11.1.2023 kello 10.57 sähköpostitse tiedon, että tehtaan pääluottamusmies oli ilmoittanut työntekijöiden toteuttavan työtaistelun välittömästi. Lakimies oli heti puhelimitse ja sen jälkeen sähköpostitse yhteydessä Rakennusliitto ry:n toimitsijaan ja vaati liitolta välittömiä toimenpiteitä asiassa. Rakennusliitto ry:n edustaja lupasi, että liitto olisi yhteydessä tehtaan pääluottamusmieheen.

Työtaistelu oli Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n järjestämä. Työntekijöiden luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat työtaisteluun. Pääluottamusmies on ammattiosaston varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Koska ammattiosasto vastaa pääluottamusmiehen ja luottamusmiestensä toiminnasta, on ammattiosasto syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Ulosmarssi ei ollut johtunut työnantajan päätöksestä ulkoistaa raudoitustyöt. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työtaistelun syynä olivat työnantajan lomautusjärjestelyt.

Lomautussuunnitelmaan liittyviä asioita oli käsitelty luottamusmiehen kanssa laajasti ennen toimeenpanoa, eikä niistä ollut ollut erimielisyyttä. Työnantaja oli tarjonnut lomautusuhan alla oleville työntekijöille lomautuksen vaihtoehtona muun muassa hallin siivoustyötä, jossa oli käytetty vuokratyöntekijöitä. Työntekijät olivat pitäneet työmaakokouksia jo edellisenä päivänä liittyen raudoitteiden ostamiseen ja raudoittamoon kohdistuviin lomautuksiin.

Tehdaspäällikkö oli selvittänyt vielä aamulla 11.1.2023 henkilöstölle lomautusten perusteet sekä alihankinnan ja vuokratyön erot. Tehdaspäällikkö oli kertonut palaverissa ulosmarssiaamuna luottamusmiehelle, että tämän ja koko henkilöstön tuli tiedostaa, että työrauha ja työehtosopimus olivat voimassa ja mahdolliset työtaistelutoimenpiteet olisivat laittomia.

Aiheutunut vahinko

Laiton työtaistelu oli aiheuttanut yritykselle 83.000 euron suuruisen taloudellisen menetyksen. Ulosmarssipäivänä toimihenkilöt ja vuokratyöntekijät olivat tehneet muutamia pakollisia elementtejä valmiiksi, jotta kiireelliset toimitukset eivät olisi myöhästyneet.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 008 ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 550 eurolla korkoineen.

Perusteet

Mielenilmaus ei ollut Rakennusliitto ry:n tai sen ammattiosaston järjestämä vaan tehtaan työntekijöiden spontaani reaktio. Noin kolmasosa työtaisteluun osallistuneista työntekijöistä ei ollut Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n jäseniä.

Mielenilmaus ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen tai mihinkään sen yksittäiseen määräykseen vaan työnantajan liiketoimintapäätökseen ulkoistaa raudoitustyöt huolimatta omien työntekijöiden lomautuksista.

Saatuaan RTT ry:n lakimiehen sähköpostiviestin ulosmarssista Rakennusliitto ry:n rakennustuoteteollisuuden sopimusalavastaava oli heti ollut yhteydessä luottamusmieheen asiasta. Rakennusliitto ry:llä ei ollut ollut muita tosiasiallisia mahdollisuuksia toimia asiassa. Työntekijät olivat palanneet töihin heti seuraavana päivänä.

Väitetyn taloudellisen vahingon osalta oli otettava huomioon, että tehtaalla kyseessä olevana aikana tarjolla oleva työ oli vähentynyt niin olennaisesti, että työntekijöitä oli lomautettu.

TODISTELU

Asiassa ei ole nimetty todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n (RTT ry) jäsenyrityksen X Oy:n tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 11.1.2023 kello 10.30 ja päättyi työvuoron loppuessa kello 19. Työtaisteluun osallistui 58 työntekijää, joista Rakennusliitto ry:n mukaan noin kolmasosa ei ollut järjestäytynyt Rakennusliitto ry:hyn.

Kantaja on katsonut, että työtaistelu kohdistui rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen yleissopimuksen 1 luvun määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta. Määräyksen mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Vastaaja ja kuultava ovat katsoneet, että mielenilmaus ei kohdistunut työehtosopimukseen vaan työnantajan tekemään liiketoimintapäätökseen, jonka perusteella raudoitustöitä ulkoistettiin huolimatta omien työntekijöiden lomautuksista.

Pääluottamusmiehen työnantajalle antaman ilmoituksen mukaan ulosmarssi johtui lomautusjärjestelyistä. Ilmoituksessa todettiin, että talon kirjoilla olevat työntekijät lomautetaan ja töitä tehdään alihankintana lomautusaikanakin koskien raudoittamoa.

Työehtosopimuksen voimassa ollessa sallittuja työtaistelutoimenpiteitä ovat ne, joilla ei pyritä vaikuttamaan työehtosopimuksella sovittuihin asioihin. Käytännössä työrauhan voimassa ollessa sallittuja ovat lähinnä vain sellaiset työtaistelutoimenpiteet, joilla pyritään vaikuttamaan kokonaan muihin tahoihin kuin omaan työmarkkinavastapuoleen. Vaatimukset ja vastalauseet, joiden aiheena ovat työnantajan työnjohdolliset ratkaisut, kohdistuvat työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, vaikka kysymyksessä olevasta asiasta ei olisi muita yksityiskohtaisia määräyksiä työehtosopimuksessa. Työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat oikeuskäytännön mukaan työrauhasuojan. Näin on silloinkin, kun ratkaistavasta asiasta ei edes voitaisi sopia pätevästi työehtosopimuksella. (Jorma Saloheimo: Työ- ja virkasopimusoikeus, 2020, s. 223-225) Esimerkiksi ratkaisussa TT 2013-169 työtuomioistuin katsoi työtaistelun kohdistuneen työnjohto-oikeutta koskevaan työehtosopimusmääräykseen, kun työtaistelun syynä oli ollut työnantajan suunnitelma ulkoistaa eräitä palveluita.

Työtuomioistuin katsoo, että työnantajan päätöstä alihankkijan käyttämisestä lomautusten aikana on pidettävä työnantajan työnjohto-oikeuden ja siten työrauhasuojan piiriin kuuluvana liikkeenjohdollisena ratkaisuna. Näin ollen työtaistelun on katsottava kohdistuneen työehtosopimuksen yleissopimuksen työnjohtoa koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Vastauksessa on kiistetty Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Vastaajapuolen mukaan lakko ei ollut ammattiosaston järjestämä, vaan se oli työntekijöiden spontaani reaktio työnantajan edellä mainittuun päätökseen.

Asiassa on riidatonta, että työntekijöiden luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat työtaisteluun. Riidatonta on myös, että työntekijöiden pitämän työmaakokouksen jälkeen pääluottamusmies toimitti työnantajalle allekirjoittamansa ilmoituksen työvuoron loppuun asti kestävästä työtaistelusta, jonka syynä olivat työnantajan lomautusjärjestelyt. Työtuomioistuin katsoo, että pääluottamusmies on ammattiosaston edustajana siten ollut aktiivisesti mukana lakon toimeenpanossa. Edellä mainitut ammattiosaston edustajat ovat lisäksi osallistuneet työtaisteluun. Ammattiosasto vastaa edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Rakennusliitto ry on kiistänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa, Rakennusliitto ry on ilmoittanut olleensa heti asiasta tiedon saatuaan yhteydessä luottamusmieheen, eikä Rakennusliitto ry:llä ollut ollut muita tosiasiallisia mahdollisuuksia toimia asiassa. Työtuomioistuin katsoo, että työtaistelun kesto huomioon ottaen ammattiliiton ilmoittamaa toimenpidettä ei voida pitää riittävänä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi (ks. TT 2019:77). Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 008 ry ovat asian hävinneinä velvollisia korvaamaan RTT ry:n oikeudenkäyntikulut. Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n esittämä vaatimus niiden yhteisten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on vastaavasti hylättävä.

RTT ry on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista arvonlisäveroineen. Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 008 ry ovat kiistäneet vaatimuksen arvonlisäveron osalta mutta hyväksyneet vaatimuksen määrältään muilta osin.

RTT ry on ilmoittanut olevansa arvonlisäverovelvollinen. Työtuomioistuin katsoo, että koska RTT ry saa siten omassa verotuksessaan vähentää asiamiehelleen maksettavan arvonlisäveron, RTT ry:n oikeudenkäyntikulut tulee tuomita korvattaviksi ilman arvonlisäveron osuutta. RTT ry:n esittämä kululasku sisältää 180 euroa arvonlisäveroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.300 euroa ja Rakennusliitto ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa.

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 008 ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikuluista 2.870 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä. Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään enemmälti.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Anna Lavikkala, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.