TT 2023:24

Osa Helsingin kaupungin työntekijöistä ja viranhaltijoista oli jäänyt kokonaan tai osittain ilman palkkaansa joulukuun 2022 sekä tammi- ja helmikuun 2023 palkanmaksupäivinä. Kaupunki tuomittiin hyvityssakkoon. (Ks. myös TT 2023:7 ja TT 2023:8.)

Asia

Palkkaus

Kantaja

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

Vastaaja

Helsingin kaupunki

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja muun ohella Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry:n välisessä, 1.5.2022–30.4.2025 voimassa olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksessa 2022–2025 on muiden ohella seuraavat työehtosopimusmääräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II LUKU PALKKAUS

[- -]

5 § Varsinainen palkka

Viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

1. tehtäväkohtainen palkka tai vastaavanluonteinen palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)

2. henkilökohtainen lisä

3. työkokemuslisä ja määrävuosilisä

4. syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011

5. palkkausluvun 10 §:n mukainen)

6. kielilisä

7. rekrytointilisä

8. luottamusmieskorvaus ja

9. työsuojeluvaltuutetun korvaus

[- -]

18 § Palkanmaksu

1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu taikka toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksun osalta toisin määrää.

Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä tai arkilauantaina taikka arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

Määräaikaiselle viranhaltijalle voidaan maksaa palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan lauantaina.

Jos palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, palkkio maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

2 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä tarkoitetusta pakottavasta syystä (viittausmääräys).

3 mom. Työnantajan on annettava viranhaltijalle/työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tarvittaessa tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää käydä ilmi viranhaltijalle/työntekijälle maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Helsingin kaupunki on huhtikuussa 2022 siirtynyt käyttämään palkanmaksussa uutta Sarastia365 HR -järjestelmää. Kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkanmaksussa on ollut ongelmia joulukuun 2022 sekä tammi- että helmikuun 2023 palkanmaksupäivinä siten, että osa työntekijöistä ja viranhaltijoista on jäänyt kokonaan tai osittain ilman työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista palkkaansa. Helsingin kaupunki on Suomen suurin kunnallinen työnantaja lähes 40.000 palkansaajallaan.

Työtuomioistuin on 23.2.2023 antanut ratkaisun asiassa 70/2022 (TT 2023:7), jossa se on tuominnut Helsingin kaupungin maksamaan Sote ry:lle hyvityssakkoa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:n määräyksen rikkomisesta, kun se oli jättänyt maksamatta työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja kokonaan tai osittain lokakuun ja marraskuun 2022 palkanmaksupäivinä.

Tässä asiassa on riidatonta se, että palkkoja on niin ikään jäänyt osittain tai kokonaan maksamatta kanteessa tarkoitetulla ajalla eli joulukuun 2022 sekä tammi- ja helmikuun 2023 palkanmaksupäivinä.

Työ- ja virkaehtosopimuksen palkanmaksua koskevan määräyksen sisältö on riidaton, eikä sen soveltamiseen liity epäselvyyttä. Riidatonta on myös, että kaupungin määrittämä palkanmaksupäivä toistaiseksi voimassa olevassa työ- tai virkasuhteessa oleville on kuun 14. päivä.

KANNE

Vaatimukset

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa Helsingin kaupungin rikkoneen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:n määräystä jättämällä maksamatta työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja kokonaan tai osittain joulukuun 2022 sekä tammi- ja helmikuun 2023 palkanmaksupäivinä

2. tuomitsee Helsingin kaupungin maksamaan hyvityssakkoa edellä mainitun työ- ja virkaehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta ja

3. velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n oikeudenkäyntikulut 2.690 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hyvityssakkoa korottavana seikkana on otettava huomioon rikkomusten jatkuminen. Helsingin kaupunki on erikseen lisäksi ilmoittanut, työtuomioistuimen 23.2.2023 annetun tuomion jälkeen, ettei sillä ole sellaisenaan mahdollisuutta ottaa kantaa asiantilan ratkaisemiseen muulla tavalla kuin työtuomioistuin käsittelyn kautta. Myöskään Helsingin kaupunkia edustavalta neuvottelujärjestöltä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lta ei ole tullut mitään aloitetta asian ratkaisemiseen neuvotteluteitse. Hyvityssakko on siis määrättävä määrältään sellaisena, että palkanmaksusta ja työehtosopimusmääräyksistä vastaavat ryhtyvät aktiivisesti ratkaisemaan ongelmiaan.

VASTAUS

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on myöntänyt, että osaa kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkoista ei ole joko osittain tai kokonaan pystytty maksamaan työ- ja virkaehtosopimuksen määräysten mukaisesti joulukuun 2022, eikä tammi- ja helmikuun 2023 palkanmaksupäivinä.

Kaupunki on vaatinut, että hyvityssakkovaatimus hylätään.

Kaupunki on vaatinut, että molemmat osapuolet pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Perusteet

Taustaa

Uuden palkkajärjestelmän hankinta oli välttämätön palkanmaksun jatkuvuuden varmistamiseksi. Kaupungin aiemmin käyttämä henkilöstötieto- ja palkanlaskentajärjestelmä (Hijat) oli ollut käytössä vuodesta 1984 lähtien ja oli teknisesti vanhentunut, minkä lisäksi sen ylläpito oli päättymässä.

Palkanmaksua ohjaavat useat eri määräykset ja ohjeet, kuten lainsäädäntö, työehtosopimukset, kaupungin paikalliset sopimukset, kaupungin omat ohjeet sekä Sarastia-järjestelmän käyttöä koskevat ohjeet. Palkanmaksua koskevia ohjeita on merkittävä määrä. Palkanmaksu on osa laajaa, koko kaupungin kattavaa HR-prosessia, joka pitää sisällään tietojärjestelmän omistajuuden, tietojen alkulähteen, varsinaisen palkanmaksun aina prosessin loppupäähän, kuten tietojen siirtämiseen palkkakirjanpitoon ja tulorekisteriin saakka. Helsingin kaupungilla on lähemmäs 40 000 palkansaajaa, jolloin palkanmaksumäärät ovat mittavia.

Palkanmaksu-uudistuksen toteuttamisen myötä kaupungin palkanmaksussa ilmeni odottamattomia ongelmia. Palkanmaksupäivinä osa palkoista on maksettu palkansaajille virheellisesti tai palkka jäänyt osittain tai kokonaan hetkellisesti maksamatta. Palkanmaksun ongelmat ovat pääosin johtuneet järjestelmän tiedonsiirtoon liittyvistä haasteista, henkilövaihdoksista, toimintatapamuutoksen kokoluokasta, palkkahallinnon asiakkaiden (toimialat, virastot) haasteista sisäistää muutoksia ja järjestelmän käytettävyyteen liittyvistä ongelmista. Nämä ovat olleet sellaisia ennalta arvaamattomia tai näkymättömissä olevia ongelmia, joita voitiin ryhtyä ratkaisemaan vasta niiden ilmetessä.

Toimet palkanmaksun vakauttamiseksi

Palkanlaskennan vakauttamishanke

Helsingin kaupunki on organisoinut palkanlaskennan tilanteen hallintaa varten laajamittaisen vakauttamishankkeen sekä hankkinut tuekseen konsulttipalvelua. Palkanlaskennan vakauttamishankkeen johtajaksi nimettiin kesäkuussa henkilöstöjohtaja. Hankkeelle nimettiin kokopäiväinen johtaja lokakuun 2022 alusta lukien.

Kaupunki on toteuttanut myös useita toimenpiteitä, joilla palkanmaksuongelmien vaikutuksia kaupungin henkilöstöön on lievennetty ja hyvitetty.

Vakauttamishankkeen kaksi päätavoitetta ovat palkanmaksun oikeellisuus ja palkanmaksua koskevien viranomaistietojen oikeellisuus. Päätavoitteiden toteuttamiseksi vakauttamishanke on organisoitu kolmelle osa-alueelle, jotka ovat: Sarastia365 HR -järjestelmän toimivuus, Taloushallintopalveluliikelaitos Talpan palkkahallinnon toimintakyky sekä toimintatapojen vakiinnuttaminen.

Palkkavirheiden vähentämiseksi on tehty virhelähdeanalyysiä sen ymmärtämiseksi, missä prosessin vaiheissa ja mistä syistä virheitä tyypillisimmin syntyy. Tällä tavoin vakauttamisessa kyetään kohdentamaan vaikuttavia ratkaisuja korjaaviksi toimenpiteiksi. Virhelähdeanalyysien perusteella virheiden syntymisen taustalla on useita syitä, joiden ratkaisemiseksi myös tarvitaan useita toimenpiteitä. Hankkeen kolmelle osa-alueelle on organisoitu yli 20 projektia, joiden toteuttamisella jo kertyneitä palkkavirheitä korjataan ja estetään uusien virheiden syntymistä. Lisäksi hankkeessa tehdään töitä sen eteen, että palkkakirjanpito ja viranomaistiedot esimerkiksi tulorekisterissä ovat oikein.

Palkkavirheitä koskevan tilannekuvan (6.3.2023) mukaan uusien virheiden syntymisessä on laskeva kehitystrendi. Kesäkuussa palkkavirheitä suhteessa kaikkiin palkkalaskelmiin oli 8,8 prosenttia, elokuussa 5,5 prosenttia, joulukuussa 3,3 prosenttia ja helmikuussa 3,2 prosenttia. Palkanmaksun virheiden määrät on saatu kaupungin korjaavien toimenpiteiden johdosta palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tasolle. Kaupunki toteaa, että edellisen järjestelmän aikana virhemarginaalin on arvioitu olleen noin 5 prosenttia, mutta virheitä koskeva tilastointi ei ole täysin yhteismitallista edellisen järjestelmän ja uuden järjestelmän osalta. Virheiden määrän odotetaan toimenpiteiden vuoksi edelleen laskevan. Valtaosassa virheistä on kyse osittain puuttuvista palkoista.

Virheet ovat hyvin erilaisia, erisuuruisia ja niiden syntysyyt ovat erilaisia. Koko palkka puuttuu tai iso osa palkasta puuttuu -virheet priorisoidaan palkkavirheiden korjaamisessa. Taloushallintopalveluliikelaitoksen datan perusteella koko palkka puuttuu -virheet on pyritty korjaamaan kahdessa arkipäivässä ja iso osa palkasta puuttuu -virheet on pyritty korjaamaan viidessä arkipäivässä siitä, kun niistä on ilmoitettu palkkahallintoon.

Kertyneiden virheiden korjaaminen on hidasta siinä tilanteessa, kun palkkavirhe on jo toteutunut. Virheen korjaaminen jälkikäteen ja tietojen oikeellisuuden varmistaminen vaatii usein palkkasihteerin työn lisäksi kontaktointia esihenkilön kanssa sekä mahdollisesti myös järjestelmätoimittajan toimenpiteitä. Palkkahallinnon toimintakykyä on kasvatettu tekemällä vakituisia ja määräaikaisia lisärekrytointeja sekä uudistamalla toimintatapoja ja tukemalla osaamisen kehittämistä. Myös palkkaprosessin palkanlaskennan kontrollit on kuvattu ja otettu käyttöön.

Osa-alueella, joka koskee Sarastia365HR-järjestelmää, tehdään tiivistä yhteistyötä järjestelmätoimittajan kanssa, jotta uusi palkkajärjestelmä, sen toiminnallisuudet, lomakkeet ja suorituskyky vastaisivat paremmin Helsingin kaupungin tarpeita. Tässä haasteena ovat järjestelmätoimittajan omat resurssihaasteet ja se, että Helsingin kaupunki ei ole vielä voinut hyväksyä käyttöönottoprojektia valmiiksi johtuen siitä, että tietyt toiminnot ovat toimittamatta.

Palkanmaksun tilanne on yhä haasteellinen, kun palkkaprosessin palkanlaskentavaiheeseen etenee yhä uusia virheitä digitalisoidun palkkaprosessin alkuvaiheilta, eli tietojen syöttämisen vaiheilta ja samaan aikaan palkkahallinnossa korjataan tähän mennessä kertyneitä palkka- ja muita virheitä. Kertyneen virhelähdetiedon ja vakauttamishankkeessa priorisoitujen projektien ja niiden sisällä toteutettavien toimenpiteiden avulla palkanlaskennan tilanne tulee vakautumaan, mutta toimenpiteiden vaikuttavuus ei ole täysin välitön.

Kaupungin korjaavien toimenpiteiden painavuutta osoittaa, että Helsingin kaupunginhallitus päätti 9.1.2023 myöntää 6 miljoonan euron määrärahan palkanmaksu-uudistuksesta johtuvien korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi.

Vahingonkorvaukset

Helsingin kaupunki on laatinut koko henkilöstön käyttöön ohjeistuksen tilanteita varten, joissa työntekijä vaatii vahingonkorvausta työnantajalta palkanmaksun virheellisyyden tai maksamattomuuden aiheuttaman vahingon takia.

Kaupunki on maksanut korvausta työntekijöille tilanteissa, joissa palkan väärin maksusta tai maksamattomuudesta on aiheutunut vahinkoa.

Viivästysmaksu

Kaupunki on maksanut joulukuusta alkaen takautuvasti viivästysmaksua viivästyskoron lisäksi kaikille, joiden palkka on ollut myöhässä. Viivästysmaksu on vähintään 50 euroa, mutta se on voinut olla suurempi, jos maksettavia viivästyskorkoja on kertynyt useita.

Yhteistyö verohallinnon kanssa

Helsingin kaupunki on käynnistänyt syksyllä 2022 aktiivisen yhteistyön Verohallinnon kanssa tulorekisteritietojen saamiseksi ajan tasalle ja verotukseen vaikuttavien epätarkkuuksien poistamiseksi.

Hyvityssakko

On selvää, että kaupungin päävelvoitteisiin työnantajana kuuluu oikea-aikainen sekä oikeamääräinen palkanmaksu. Kaupunki on tunnistanut palkanmaksuun liittyvät ongelmakohdat ja ryhtynyt itse aktiivisesti toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Mahdollisen hyvityssakon määrääminen ei edesauta yksittäisen palkansaajan palkanmaksun oikaisua. Asiassa ei ole kyse siitä, etteikö palkanmaksuongelmia olisi otettu vakavasti tai korjaustoimenpiteisiin ryhdytty. Hyvityssakko ei nopeuttaisi jo aloitettuja korjaustoimenpiteitä, eikä hyvityssakolla olisi yksittäisen työntekijän asemaa edistävää vaikutusta.

Kaupungin menettely ei ole ollut piittaamatonta työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksistä, eikä tahallista tai törkeän tuottamuksellista. Työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksistä tai kaupungin määrittämästä palkanmaksupäivästä ei ole epäselvyyttä. Kaupunki on pyrkinyt huolellisesti, aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräykset oikeasisältöisesti ja -aikaisesti joulukuun 2022 ja tammi-helmikuun 2023 palkanmaksupäivinä. Hyvityssakon määräämiselle ei näin ollen ole perusteita.

Kaupunki on pyrkinyt estämään palkanmaksuongelmien syntymisen ja lievittämään niistä johtuvia ongelmia edellä esitetysti muun muassa organisoimalla laajan vakauttamishankkeen ongelmien korjaamiseksi, palkkaamalla palkanlaskentaan lisähenkilökuntaa, luomalla prosessin vahingonkorvausten nopeaa käsittelyä varten sekä maksamalla vapaaehtoisesti viivästysmaksuja ja tukemalla henkilöstöä muilla keinoilla.

Lisäksi asian arvioinnissa on huomioitava, että esimerkiksi erilaisista inhimillisistä ja teknisistä virheistä johtuen palkanmaksussa ei voida saavuttaa täydellistä virheettömyyttä, eikä tällä tavoin syntyneitä virheitä voida katsoa työ- ja virkaehtosopimuksen tietensä rikkomiseksi. Virhemäärät ovat joulukuussa 2022 ja tammi-helmikuussa 2023 olleet arvioidusti palkanmaksu-uudistusta edeltäneellä tai jopa alemmalla tasolla. Virhemäärät ovat olleet kaupungin korjaavien toimenpiteiden johdosta laskusuunnassa elo-syyskuusta 2022 saakka.

Ennen palkanmaksu-uudistusta virhemarginaali on ollut noin 5 prosenttia, eikä kaupungin ole tuolloin väitetty tieten rikkoneen työ- ja virkaehtosopimuksen määräystä palkanmaksusta. Joulukuussa palkan osalta virheellisten laskelmien osuus palkkalaskelmista oli 3,3 prosenttia, tammikuussa 3,9 prosenttia ja helmikuussa 3,2 prosenttia. Virhetaso on siten saatu kantajan kanteen tarkoittamana ajanjaksona arvioidusti palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tasolle.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa oikeudellisen prosessin tarkoitus on pakottaa osapuoli toimimaan oikein sanktioimalla rikkomus. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö ongelmista johtuvaa virhettä palkanmaksussa olisi tunnistettu tai etteikö niitä olisi jo pidemmän aikaa pyritty korjaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Mahdollisella sakolla ei olisi määräysten noudattamista tehostavaa vaikutusta.

Mahdollista hyvityssakkoa arvioitaessa merkityksellisenä ei voida pitää sitä, että riidattoman ja yksinomaan työnantajaa velvoittavan työehtosopimuksen määräyksen osalta ei ole tehty kantajan vetoamaa sisällöllisesti yksilöimätöntä yhteistyötä. Palkanmaksua koskeva tilannekuva on käsitelty säännöllisesti Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisessa henkilöstötoimikunnassa.

Mahdollisen hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettava huomioon edellä selostetut palkanmaksu-uudistuksen jälkeen ilmenneiden palkanmaksuongelmien ennalta-arvaamattomuus ja odottamattomuus, kaupungista johtumattomat syyt palkanmaksun ongelmissa, kaupungin oma-aloitteiset kattavat toimenpiteet palkanmaksuvirheiden korjaamiseksi sekä virheistä aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi ja hyvittämiseksi työntekijöille. Toimiin on ryhdytty hyvissä ajoin ennen kanteen vireille tuloa työtuomioistuimessa.

Kaupungin menettelystä ei myöskään ole aiheutunut taloudellista menetystä Sote ry:lle.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

Palkanlaskennan vakauttamisen tilannekuva, kaupunginhallitus 6.3.2023, sivut 3–5
Kansliapäällikön päätös 12.10.2022 192 §
Kansliapäällikön päätös 6.7.2022 148 §
Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunnan päätös 12.10.2022 22 §
Kaupunginhallituksen päätös 9.1.2023 § 11
Henkilöstöinfo palkanmaksun vakauttamisesta 11.1.2023, sivu 6

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työ- ja virkaehtosopimuksen rikkominen ja hyvityssakko

Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon. Lain 21 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon vahingon ja syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Työtuomioistuin on 23.2.2023 asiassa 70/2022 antamassaan ratkaisussa TT 2023:7 katsonut, että Helsingin kaupungin oli perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen palkanmaksua koskevaa määräystä, kun kaupunki oli sopimukseen sidottuna jättänyt työntekijöiden palkkoja osittain tai kokonaan maksamatta loka- ja marraskuussa 2022. Työtuomioistuin totesi, että kaupunki on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen työntekijät ja viranhaltijat saavat palkkansa oikeamääräisinä ja oikea-aikaisesti, ja katsoi, että palkanmaksussa esiintyneiden, edelleen korjaamatta olleiden virheiden määrä oli loka-marraskuussa 2022 ollut merkittävä (osittain puuttuvia palkkoja 5.009, kokonaan puuttuvia palkkoja 89). Asian arviointiin ei vaikuttanut se, että kaupunki oli esittänyt selvitystä toimenpiteistä, joilla se oli pyrkinyt korjaamaan palkanmaksussa esiintyneitä odottamattomia ongelmia ja lieventämään ja hyvittämään palkanmaksuongelmien vaikutuksia. Kaupunki velvoitettiin maksamaan Sote ry:lle hyvityssakkoa 6.000 euroa.

Työtuomioistuin on lisäksi samana päivänä asiassa 78/2022 antamassaan ratkaisussa TT 2023:8 katsonut niin ikään kaupungin rikkoneen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkanmaksua koskevaa määräystä, kun se oli jättänyt työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja osittain tai kokonaan maksamatta 1.5.2022 lukien. Kaupunki velvoitettiin maksamaan JAU ry:lle hyvityssakkoa 9.000 euroa.

Asiassa on riidatonta, että kaupunki ei ole suorittanut kaikkia työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja oikeamääräisesti ja oikea-aikaisesti tässä kanteessa tarkoitettuna aikana eli joulukuussa 2022 eikä myöskään tammi- ja helmikuussa 2023.

Kaupunki on vedonnut asiassa muun ohella siihen, että se on tehnyt laajamittaisia korjaavia toimenpiteitä, joilla se on saanut palkkavirheet vähentymään palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tasolle (V1, V36). Kaupunki on lisäksi toteuttanut useita toimenpiteitä, joilla palkanmaksuongelmien vaikutuksia henkilöstöön on lievennetty ja hyvitetty (V1, V2, V6).

Kirjallisesta todistelusta ilmenee, että palkkavirheitä sisältävien palkkalaskelmien osuus on kesäkuussa 2022 ollut 8,8 prosenttia, heinäkuussa 6,8 prosenttia, elokuussa 5,5 prosenttia, syyskuussa 5,7 prosenttia, lokakuussa 5,3 prosenttia, marraskuussa 4,4 prosenttia, joulukuussa 3,3 prosenttia, tammikuussa 3,9 prosenttia ja helmikuussa 3,2 prosenttia kaikista palkkalaskelmista (V1). Virheellisten palkkalaskelmien osuus on siten laskenut, mikä puhuu sen puolesta, että kaupungin toimet asiantilan korjaamiseksi ovat olleet tehokkaita.

Esitetyn selvityksen perusteella olosuhteiden joulukuussa 2022 ja tammi-helmikuussa 2023 ei kuitenkaan voida katsoa olennaisesti poikkeavan niistä olosuhteista, joiden perusteella työtuomioistuin on katsonut 23.2.2023 antamassaan ratkaisussa TT 2023:7 kaupungin rikkoneen työ- ja virkaehtosopimusta loka-marraskuussa 2022. Osittain puuttuvia palkkoja on 19.2.2023 ollut edelleen 4.691 ja kokonaan puuttuvia palkkoja 78 (V1). Työtuomioistuin on lisäksi ratkaisussaan TT 2023:8 arvioinut kaupungin menettelyä myös tässä kanteessa tarkoitettuna ajankohtana ja edellä todetusti tuominnut kaupungin hyvityssakkoon virka- ja työehtosopimuksen rikkomisesta. Asiassa ei ole esitetty perusteita arvioida asiaa nyt toisin.

Työtuomioistuin toteaa, että hyvityssakon tarkoituksena on korvata toiselle osapuolelle loukkaus, jonka työehtosopimuksen vastainen toiminta on aiheuttanut, ja tehostaa työehtosopimuksen noudattamista jatkossa. Hyvityssakko on näin ollen korvausta muusta kuin laiminlyönnin mahdollisesti aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta. Hyvityssakon tuomitsematta jättäminen on poikkeuksellista. Se on tullut kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa laiminlyönti on ollut kokonaisuutena vähäinen (TT 2002:39) tai laiminlyönnin vähäisyyden lisäksi työnantajayritys on ollut pieni eikä laiminlyönnistä ole aiheutunut vahinkoa (TT 2015:133).

Työnantajan päävelvoite työntekijään nähden on palkan maksaminen. Työtuomioistuin katsoo palkan maksamisella oikeamääräisenä ja oikea-aikaisesti olevan suuri merkitys palkansaajalle. Ottaen tämän lisäksi huomioon Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmien laajuus ja kesto työehtosopimusmääräyksen rikkomista ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Edellä työtuomioistuin on todennut, että virheellisten palkkalaskelmien osuus on sinänsä laskenut. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää kokonaan tuomitsematta.

Sote ry on vaatinut, että hyvityssakon määrää korottavana seikkana otetaan huomioon se, että Helsingin kaupunki on jatkanut työ- ja virkaehtosopimuksen rikkomista. Nyt käsiteltävässä asiassa on ollut kyse siitä, että Helsingin kaupunki oli jättänyt palkan osittain tai kokonaan maksamatta joulukuun 2022 ja helmikuun 2023 väliseltä ajalta palkanmaksupäivän ollessa kuun 14. päivä. Työtuomioistuin on ratkaisulla TT 2023:7 todennut Helsingin kaupungin jättäneen palkkoja osittain tai kokonaan maksamatta lokakuun ja marraskuun 2022 väliseltä ajalta. Kyseisessä asiassa ratkaisu on annettu 23.2.2023, eli nyt kyseessä olevien laiminlyöntien jälkeen, kun helmikuun palkanmaksupäivä on ollut 14.2.2023. Kyseessä ei siis ole tilanne, jossa työ- ja virkaehtosopimuksen rikkominen olisi jatkunut työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta lainvoimaisesta tuomiosta huolimatta. Näin ollen hyvityssakon määrää korottavana seikkana ei oteta huomioon työtuomioistuimen virheelliseksi toteaman menettelyn jatkamista.

Työtuomioistuin toteaa, että menettelyn kesto on kuitenkin huomioitu edellä mainittujen säännösten nojalla normaaliin tapaan vahingon suuruutta määriteltäessä. Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen.

Oikeudenkäyntikulut

Helsingin kaupunki on vaatinut, että asianosaiset velvoitetaan pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuin toteaa, että asiaa ei ole pidettävä edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla epäselvänä, eikä asiassa ole esitetty perusteltua aihetta poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan asian hävinnyt asianosainen korvaa vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulut ovat määrältään riidattomat.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

vahvistaa Helsingin kaupungin rikkoneen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:n määräystä jättämällä maksamatta työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja kokonaan tai osittain joulukuun 2022 sekä tammi- ja helmikuun 2023 palkanmaksupäivinä,
tuomitsee Helsingin kaupungin maksamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle 3.000 euroa hyvityssakkoa edellä mainitun sopimusmääräyksen rikkomisesta ja
velvoittaa Helsingin kaupungin suorittamaan Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.690 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Risto Lerssi, Anu-Tuija Lehto ja Paula Ilveskivi jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.