TT 2023:2

Työnantajayhtiö oli ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut, jotka liittyivät yhtiön suunnitelmaan ulkoistaa tietyt tehtävät. Työtaistelu oli vastalause yhtiön henkilöstöpolitiikalle. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olleen työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde sekä johtaa ja jakaa työtä. Vastauksessa myönnettiin, että ammattiliitto ja ammattiosasto olivat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliitto ja ammattiosasto tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Vastaaja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Kuultava

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

X Oyj on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA ry) jäsen. Yhtiön matkustamohenkilöstön työssä noudatetaan PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (AKT ry) välistä voimassa olevaa X Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskevaa työehtosopimusta.

X Oyj ilmoitti 16.11.2022 aloittavansa yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut suunnitelmastaan toteuttaa matkustamopalvelu ulkoisen kumppanin avulla Thaimaan ja Pohjois-Amerikan lentoreiteillä. Mahdollinen alihankinta pyrittäisiin toteuttamaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Suunnitelman taustalla oli pyrkimys parantaa yhtiön kannattavuutta. Alihankintasuunnitelma voisi toteutuessaan johtaa noin 450 työpaikan vähentämiseen yhtiön matkustamopalveluissa. Sopimusratkaisua oli haettu työehtosopimuksen sopijapuolten välisissä säästöneuvotteluissa, jotka alkoivat 6.10.2022 ja päättyivät 26.10.2022.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry (SLSY ry) ilmoitti 19.11.2022 AKT ry:n kotisivuilla, että matkustamohenkilöstö ei saavu töihin sunnuntain 20.11.2022 kello 15 ja maanantain 21.11.2022 kello 15 välisenä aikana alkaviin työvuoroihin. Työtaistelun ilmoitettiin koskevan Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähteviä lentoja. Työtaistelu oli vastalause X Oyj:n henkilöstöpolitiikalle. Ilmoituksen mukaan tarkoituksena oli protestoida yhtiön henkilöstöpolitiikkaa, huonoa johtamista ja työntekijöiden irtisanomisilla uhkailua.

X Oyj ryhtyi toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi pitämällä yhteyttä työnantajaliittoon ja pääluottamusmiehiin. PALTA ry lähetti lauantaina 19.11.2022 AKT ry:lle kehotuksen työrauhan ylläpitämiseksi ja pyynnön ilmoittaa viipymättä, mihin toimenpiteisiin liitto ryhtyi työrauhan säilymisen turvaamiseksi.

SLSY ry:ssä on 1.772 aktiivista jäsentä. Työtaisteluun osallistui yhdistyksen jäsenistä 122.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. tuomitsee Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

2. tuomitsee Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

3. velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 3.520 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelulla oli pyritty estämään yhtiön aloittamat muutosneuvottelut ja vaikuttamaan niiden jälkeen tehtäviin päätöksiin työvoiman vähentämisestä. Työtaistelutoimenpide oli kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde sekä johtaa ja jakaa työtä.

Vastaajan ja kuultavan vastuu työtaistelutoimenpiteistä

Vastaaja oli rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä velvollisuutta välttää kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

AKT ry oli julkaissut 19.11.2022 omilla kotisivuillaan ensimmäisen tiedotteen 20. ja 21.11.2022 järjestettävästä työtaistelusta. AKT ry:n ja SLSY ry:n tiedotteista kävi ilmi toteutettavan työtaistelun peruste, ajankohta ja laajuus. Tiedotteiden sisällön ja julkaisuajankohdan perusteella oli selvää, että tiedotteet oli valmisteltu hyvissä ajoin etukäteen.

Tiedotteiden ja niiden julkaisualustan eli AKT ry:n kotisivujen perusteella oli selvää, että vastaajalla oli ollut aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa ja että työtaistelulla oli ollut vastaajan hyväksyntä ja täysi tuki. Vastaaja oli näin ollen ensisijaisesti rikkonut työrauhavelvoitettaan.

Toissijaisesti vastaaja oli laiminlyönyt valvontavelvoitettaan, koska se ei millään tavoin ollut pyrkinyt tehokkailla toimenpiteillä ennaltaehkäisemään työtaistelun alkamista, josta se oli verkkosivuillaan julkaistujen tiedotteiden sisältö huomioon ottaen ollut tietoinen etukäteen.

SLSY ry oli ilmoittanut 19.11.2022 AKT ry:n kotisivuilla ja tiedotteella, että matkustamohenkilöstö ei saavu töihin 20.11.2022 kello 15 ja 21.11. kello 15 välisenä aikana. Kuultava oli AKT ry:n kotisivuilla julkaistuissa tiedotteissaan ilmoittanut järjestettävästä työtaistelusta, sen perusteesta, ajankohdasta ja laajuudesta. Koska ammattiosasto oli ollut aktiivisesti järjestämässä työtaistelua ja tiedottanut siitä laajasti, oli yhdistyksen katsottava ensisijaisesti rikkoneen työrauhavelvoitettaan.

Toissijaisesti kuultavan oli katsottava laiminlyöneen valvontavelvoitettaan jättämällä ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi taikka työrauhan palauttamiseksi, vaikka kuultavalla oli etukäteen ollut tieto tulevasta työtaistelusta.

Hyvityssakkojen määrät

Hyvityssakkojen määriä korottavina seikkoina oli pidettävä aiheutetun vahingon suuruutta sekä sitä, että vastaajalla ja kuultavalla oli ollut aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa. Niiden toiminta työtaistelun yhteydessä osoitti työtaistelulla olleen niiden täysi hyväksyntä ja tuki. Vastaajalle tai kuultavalle ei ollut voinut olla epäselvää, että niiden järjestämä, tukema ja toteuttama työtaistelu oli työehtosopimuslain perusteella laiton. Tahallinen työrauhasäännösten rikkominen osoitti vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräystä ja lainsäädäntöä kohtaan.

Hyvityssakkoja korottavana tekijänä oli otettava huomioon myös se, että yhtiö oli ilmoittanut aloittavansa lain mukaiset muutosneuvottelut, joita oli vastustettu laittomalla työtaistelulla.

Työtaistelulla oli aiheutettu yhtiölle tahallisesti merkittävät taloudelliset vahingot. Työtaistelun järjestäessään vastaaja ja kuultava olivat olleet tietoisia yhtiön vaikeasta taloudellisesta tilanteesta.

Työtaistelu oli vaikuttanut noin 10.500 asiakkaan matkaan joko lennon peruutuksena tai uudelleenreitityksenä. Peruttuja lentoja oli ollut 104. Matkustaja- ja rahtiliikenne huomioon ottaen yhtiö oli menettänyt 2,5–3 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Uudelleenreitityksistä, asiakkaiden hotelliyövytyksistä, EU-korvauksista ja ylimääräisistä henkilöstökustannuksista oli aiheutunut 2–4 miljoonaa euroa häiriökustannuksia.

Työtaistelun tahallisuudesta ja sen aiheuttamasta merkittävästä taloudellisesta vahingosta johtuen vastaajan ja kuultavan toimintaa oli pidettävä erityisen moitittavana, mikä tuli ottaa huomioon hyvityssakkojen määrissä. Hyvityssakot tuli tuomita enimmäismäärien mukaisesti. Työtaistelu oli pysäyttänyt lähes koko lentoliikenteen Suomessa ja aiheuttanut näin erittäin mittavat vahingot.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry ovat myöntäneet rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan. Ne ovat vaatineet ensisijaisesti, että ne kuitenkin jätetään tuomitsematta hyvityssakkoon, ja toissijaisesti, että niiden maksettavaksi tuomittavat hyvityssakot ovat määrältään tavanomaista alhaisemmat. Vastaaja ja kuultava ovat hyväksyneet kantajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.

Perusteet

Työtaistelutoimenpide

Työtaistelutoimenpiteen syynä oli ollut X Oyj:n henkilöstöpolitiikka, jonka tarkoituksena oli painostaa työntekijäpuolta voimakkaisiin palkanalennuksiin tähtäävään säästösopimusratkaisuun kesken sopimuskauden. PALTA ry:n ja AKT ry:n väliset säästöneuvottelut olivat kuitenkin olleet täysin yhtiövetoisia, ja neuvotteluasetelma oli ollut kohtuuton. Esitetyt palkanalennukset olisivat SLSY ry:n laskelmien mukaan johtaneet jopa 30 prosentin palkanalennuksiin tilanteessa, jossa matkustamohenkilöstön osuus koko kulurakenteesta oli 3 prosentin suuruusluokkaa ja palkkoja oli vuosien saatossa jo tuntuvasti leikattu pysyvin sopimusratkaisuin. Huomattavaa oli, että X Oyj ei ollut säästöneuvotteluiden aikana kohtuudella avannut säästölaskelmiaan siten, että niihin olisi työntekijäpuolelta voitu todellisuudessa ottaa kantaa ja näin aidosti neuvotella yhtiötä kohdanneen kriisin selättämiseksi. Yhtiö ei myöskään ollut huomioinut riittävällä tavalla työntekijäpuolen keskustelunavauksia ehdotetuista joustoista.

Yhtiö oli koko neuvottelurupeaman aikana useaan otteeseen kiristänyt työntekijäpuolta matkustamohenkilöstön ulkoistamissuunnitelmilla. Tätä työntekijäpuolta säästösopimusratkaisuun painostavaa linjaansa yhtiö oli jatkanut edelleen muutosneuvotteluiden jo käynnistyttyä, kuten haastehakemuksestakin kävi ilmi.

Hyvityssakkojen määrät

Ensisijaisesti hyvityssakot tuli jättää kokonaan tuomitsematta. Toissijaisesti hyvityssakkoja alentavana tekijänä tuli ottaa huomioon edellä kuvattu työnantajayhtiön menettely ja sen työntekijäpuolta sopimusratkaisuun kesken sopimuskauden painostava luonne. X Oyj:n historia henkilöstökulujen säästötalkoissa huomioiden yhtiön sinänsä lainmukainen liiketoimintapäätös aloittaa muutosneuvottelut matkustamopalvelun ulkoistamiseksi oli työntekijäpuolella perustellusti koettu painostustoimenpiteeksi.

Työtaistelutoimenpiteeksi katsottava mielenilmaus oli myös ollut kestoltaan verrattain lyhyt, ja se oli rajattu vain Helsinki-Vantaan lentoasemalta mielenilmauksen aikana lähtevään liikenteeseen. Paluulentoihin tai muilta asemilta lähtevään liikennöintiin työnseisauksella ei sinänsä siis ollut ollut vaikutusta. SLSY ry:n puheenjohtajan mukaan työnseisauksen aikana yhtään Helsinki-Vantaalta lähtevää kaukoreittiä ei myöskään ollut jäänyt lentämättä. Työnseisaus oli näin ollen kohdistunut muuhun liikenteeseen.

Kanteessa ilmoitetut taloudelliset vahingot ja häiriökustannukset olivat määriltään liiallisia. Vuonna 2006 sattuneessa vastaavassa työnseisauksessa lentoja oli yhtiön ilmoituksen mukaan peruuntunut kaksinkertainen määrä, ja esitetyt vahingot olivat tuolloin olleet niin ikään 2–3 miljoonan euron luokkaa (TT 2006:92). Nyt varsinaista vahinkoa ilmoitettiin syntyneen 2,5–3 miljoonan euron edestä, joten oli vaikea ymmärtää, miten ilmoitetut häiriökustannukset (2–4 miljoonaa euroa) vielä ylittäisivät tämän vertailuvahingon määrän. Mainitun vuoden 2006 tapauksen johdosta myös X Oyj tuomittiin hyvityssakkoon sen harjoittamasta työntekijäpuolen painostuksesta kesken sopimuskauden.

SLSY ry on yhdistysmuotoinen toimija. Yhdistyksen koko ja taloudellinen tilanne sekä X Oyj:n ja PALTA ry:n eriarvoinen asema toimijoina tuli ottaa huomioon yhdistyksen maksettavaksi mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrässä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden perusteita harkittaessa tuli ammattiyhdistyksen osalta ottaa huomioon yhdistyksen koko ja taloudellinen tilanne. Lisäksi huomioon tuli ottaa olosuhteet ylipäätään eli työtaistelutoimenpiteen suppeus, lyhyt kesto ja oikeudenkäynnin välttämättömyys asiassa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Tiedote AKT ry:n verkkosivuilla 19.11.2022
2. X Oyj:n tiedote 16.11.2022
3. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n valvontakirje 19.11.2022
4. MTV:n uutinen 19.11.2022
5. MTV uutinen live 20.11.2022
6. Taloussanomat 20.11.2022

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman toimipaikassa järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, jonka johdosta matkustamohenkilöstö ei saapunut sunnuntain 20.11.2022 kello 15 ja maanantain 21.11.2022 kello 15 välisenä aikana alkaneisiin työvuoroihin. Työtaisteluun osallistui 122 työntekijää, jotka olivat Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry:n (SLSY ry) jäseniä.

X Oyj oli ilmoittanut aloittavansa yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut, jotka liittyivät yhtiön suunnitelmaan ulkoistaa matkustamopalvelut tietyillä lentoreiteillä. Työtaistelu oli vastalause yhtiön henkilöstöpolitiikalle. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde sekä johtaa ja jakaa työtä.

Ammattiliiton ja ammattiosaston vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry (AKT ry) ja SLSY ry ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

AKT ry ja SLSY ry ovat vaatineet, että työnantajan menettely huomioiden ne jätetään tuomitsematta hyvityssakkoon.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on harvoin katsottu, että hyvityssakko on voitu jättää tuomitsematta erityisiin syihin vedoten. Työtuomioistuin katsoo, että vastaajan ja kuultavan vetoamat seikat eivät myöskään käsillä olevassa tapauksessa ole työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä jättää hyvityssakko kokonaan tuomitsematta.

AKT ry ja SLSY ry ovat vedonneet hyvityssakkojen määrien osalta työnantajan menettelyn lisäksi työtaistelun laajuuteen ja kestoon sekä työtaistelusta aiheutuneiden taloudellisten vahinkojen määrään. SLSY ry on vedonnut myös yhdistyksen kokoon ja taloudelliseen tilanteeseen sekä X Oyj:n ja PALTA ry:n eriarvoiseen asemaan toimijoina.

Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määriä tavanomaisesta ratkaisukäytännöstä poiketen.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla vastaaja AKT ry ja kuultava SLSY ry ovat velvollisia korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Vastaaja ja kuultava ovat hyväksyneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry:n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.000 euroa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 3.520 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Kristel Nybondas, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Sassi.

Tuomio on yksimielinen.