TT 2023:17

Kanteessa vaadittiin työnantajan tuomitsemista hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen rikkomisesta siten, että keskeytyspäivistä johtuvaa niin kutsuttua taulukkovajausta oli ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunniteltu teetettäväksi suunnittelemalla samaan ajanjaksoon lisä- tai ylityötä. Vastaaja vetosi kanteen kiistämisen perusteina muun muassa siihen, että virkaehtosopimuksessa ei ollut erikseen kielletty taulukkovajausten suunnittelemista tai teettämistä lisä- ja ylitöiden teettämisen yhteydessä, ja että lisätuntien teettäminen oli ollut välttämätöntä työnantajan toiminnan kannalta.
Työtuomioistuin oli vahvistanut tuomiossaan TT 2018:50, että riidanalaista virkaehtosopimusmääräystä oli tulkittava niin, ettei keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta saanut ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunnitella teetettäväksi. Työtuomioistuin oli myös tuominnut työnantajan maksamaan hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta, kun työvuoroluettelossa oli suunniteltu teetettäväksi taulukkovajauksia.
Työtuomioistuin katsoi, että tuomiossa TT 2018:50 todetuin tavoin taulukkovajausten teettäminen tarkoitti nimenomaan vahvistetusta työvuoroluettelosta poikkeamista. Mainitussa tuomiossa oli vahvistettu varauksettomasti, ettei keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta saa ennakolta työvuoroluetteloa laadittaessa suunnitella teetettäväksi. Kanne hyväksyttiin. Työtuomioistuin otti hyvityssakon määrää korottavana seikkana huomioon, että virkaehtosopimuksen rikkomuksessa oli ollut kysymys sellaisen menettelyn toistamisesta, jonka työtuomioistuin oli jo aikaisemmin katsonut virkaehtosopimuksen vastaiseksi ja tuominnut sen johdosta maksettavaksi hyvityssakkoa.


Asia

Työaika

Kantaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.12.2022

Pääkäsittely 15.2.2023

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen esikunnan sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä tehdyssä Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa sellaisena kuin se oli voimassa sopimuskaudella 1.4.2020 – 28.3.2022 oli muun muassa seuraavat määräykset:

3 §

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on:

a) virastotyössä 108 tuntia 45 minuuttia kolmiviikkojaksossa; ja

b) jaksotyössä 114 tuntia 45 minuuttia kolmiviikkojaksossa.

Virkamies on kuitenkin aina velvollinen työskentelemään yli säännöllisen työajan silloin, kun asianomainen esimies katsoo sen erityisestä palvelussyystä tarpeelliseksi.

---

28 §

Työvuoroluettelo

Työvuoroluettelon tulee sisältää koko kolmiviikkojakson osalta päivittäisen työajan sijoittelu, päivittäiset ja vuorokautiset lepoajat sekä vapaapäivät. Virastotyön osalta työvuoroluettelo laaditaan vain silloin, kun siihen on erityistä tarvetta.

---

Soveltamisohje:

Työvuorot ja työvuoroluettelo

---

Työvuoroluetteloa laadittaessa on luottamusmiehelle tai muulle virkamiesten edustajalle varattava tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen vähintään 2 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen. Tällä pyritään siihen, että työvuoroluetteloehdotus on valmiina työjakson alkamista edeltävänä tiistaina, jolloin työvuoroluettelo olisi vahvistettavissa torstain kuluessa.

Vahvistettua työvuoroluetteloa tulee noudattaa, ellei ole perusteltua syytä siitä poikkeamiseen. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi jaksotyötä tekevien virkamiesten suhteellisten työtuntinormien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on toiminnan kannalta perusteltua syytä. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa myös asianomaisen virkamiehen toivomuksesta, mikäli muutoksesta sovitaan työnantajan kanssa.

Huomautus:

Keskeytyspäivistä johtuvaa niin sanottua taulukkovajausta ei työvuoroluettelossa suunnitella teetettäväksi, koska sitä teetetään vain välttämättömän tarpeen ilmaantuessa.

---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Koronapandemia aiheutti Suomenlahden merivartiostolle (SLMV) ylimääräisiä velvoitteita. Muille yksiköille annettava tuki ja sisärajatarkastustehtävät lisäsivät henkilöresurssien tarvetta. SLMV:n Helsingin rajatarkastusosasto hoiti 14.6.-4.7.2021 normaalit ulkorajatarkastukset 5 pisteessä ja sisärajatarkastukset 2 pisteessä. Lisäksi osasto tuki henkilöstöresurssilla SLMV:n Sataman rajatarkastusyksikön vastuulla olevia Helsingin satamassa toteutettavia rajatarkastuksia. Helsingin rajatarkastusosastolta komennettiin Ahvenanmaalle 12 ruotsinkielentaitoista virkamiestä jaksossa 14.6.-4.7.2021. Samalla jaksolla Helsingin satamaan komennettiin virkamiehiä Kaakkois-Suomen rajavartiostosta kompensoimaan Ahvenanmaan-komennuksista syntynyttä vajetta.

Niin kutsuttua taulukkovajausta syntyy, kun työaikajakso on keskeytynyt virkamiehen poissaolon vuoksi. Keskeytyspäiviä ovat esimerkiksi työaikajaksolle sattuvat matkustusvuorokaudet, vuosilomapäivät ja sairauslomapäivät. Taulukkovajauksen teettämisellä tarkoitetaan virkaehtosopimuksessa taulukkovajausta korvaavien työtuntien teettämistä. Säännölliseen työaikaan sisältyviä taulukkovajauksia korvaavat työtunnit on välttämättä teetettävä ennen säännöllisen työajan ylittävää työtä eli lisä- tai ylityötä. Virkaehtosopimuksessa ei ole nimenomaisia määräyksiä taulukkovajausta korvaavien työtuntien teettämisestä tai suunnittelemisesta lisä- tai ylityön teettämisen yhteydessä.

Jaksossa 14.6.-4.7.2021 vanhemmalle merivartijalle A:lle suunniteltiin taulukkovajauksen korvaavia töitä ja lisätöitä. A:n kohdalla pelkkien taulukkovajausta korvaavien työtuntien teettäminen ei olisi tuonut tavoiteltua yhden työvuoron resurssia, mutta taulukkovajauksen korvaamisen ja lisätöiden kanssa hänelle saatiin yksi lisätyöpäivä. Usealle virkamiehelle voitiin vastaavasti osin ylitöiden ansiosta suunnitella ylimääräinen työpäivä.

Helsingin rajatarkastusosasto teetti samassa 14.6.-4.7.2021 jaksossa taulukkovajauksen korvaavaa työtä sekä lisä- ja ylitöitä A:n lisäksi myös 87 muulla virkamiehellä. Kahdeksalla henkilöllä ei teetetty taulukkovajausta korvaavaa työtä jaksossa 14.6.-4.7.2021. Henkilöresurssitarve oli jakson tiettyinä työpäivinä suurempi kuin toisina, mikä vaikutti lisä- ja ylitöiden kohdentumiseen virkamiesten kesken.

Kahdessa edeltävässä jaksossa 3.-23.5.2021 ja 24.5.-13.6.2021 A:lla ei ollut lainkaan lisä- tai ylitöitä, mutta niitä teetettiin myös tuolloin muilla virkamiehillä. Työnantajaa edustava työnjohto päättää, kenellä teetetään lisä- tai ylitöitä esimerkiksi pidentämällä työvuoroa alusta tai lopusta taikka suunnittelemalla lisävuoro.

Työtuomioistuimen 30.5.2018 antamassa tuomiossa TT 2018:50 on vahvistettu, että Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikaa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 27 §:ää on tulkittava niin, ettei keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta saa ennakolta työvuoroluetteloa tehdessä suunnitella teetettäväksi.

Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (RVLTAS) 28 § oli 30.4.2021 saakka sopimuksen 27 §. Määräys on ollut nyt käsiteltävän asian kannalta relevanteilta osin samansisältöinen ainakin 4.9.2003 lukien.

Työnantajapuoli on esittänyt työntekijäpuolelle RVLTAS:n nykyisessä 28 §:ssä olevan taulukkovajauksia koskevan huomautuksen poistamista. Huomautuksen muusta muuttamisesta ei ole neuvoteltu. Huomautus on jäänyt ennalleen tuomion TT 2018:50 antamisen jälkeen.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. tuomitsee valtiovarainministeriön virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentin perusteella hyvityssakkoon Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 28 §:n rikkomisesta siten, että keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta on ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunniteltu teetettäväksi suunnittelemalla samaan ajanjaksoon lisä- tai ylityötä, ja

2. velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 6.420 eurolla korkoineen.

Perusteet

Taulukkovajausta korvaavien työtuntien teettäminen

Vanhemmalle merivartijalle A:lle on suunniteltu nyt kyseessä olevalle työaikajaksolle teetettäväksi töitä 38 tuntia 15 minuuttia. Hänen aputaulukkojen mukainen minimityöaikansa olisi ollut jaksolla 30 tuntia 30 minuuttia ja maksimityöaika 35 tuntia 35 minuuttia. Hänelle on siis suunniteltu etukäteen teetettäväksi taulukkovajaukset 5 tuntia 5 minuuttia ja sen lisäksi lisätöitä 2 tuntia 40 minuuttia.

Asia on jo kertaalleen käsitelty ja ratkaistu työtuomioistuimessa. Taulukkovajauksia korvaavia työtunteja ei saa suunnitella teetettäväksi ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä. Rajavartiolaitos on toiminut työaikasopimuksen 28 §:n vastaisesti suunnittelemalla ennakkoon A:lle lisätöitä, joita on edeltänyt taulukkovajauksen korvaavien työtuntien teettäminen.

Työnantaja on suunnitellut taulukkovajauksia korvaavien työtuntien teettämisen ennakolta, mikä ei ole sallittua. Jotta lisä- tai ylityötä voidaan tehdä, on ensin teetettävä taulukkovajaukset korvaavat työtunnit, minkä työtuomioistuin on todennut olevan virkaehtosopimuksen vastaista. Työnantaja yrittää lisä- ja ylitöillä kiertää virkaehtosopimuksessa olevan selvän kiellon. Virkaehtosopimuksessa ei erikseen sallita taulukkovajauksia korvaavien työtuntien teettämistä lisä- ja ylitöiden tekemisen yhteydessä. Lisä- ja ylitöitä ei tule suunnitella ennakolta virkamiehille, joilla on taulukkovajausta.

Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (RVLTAS) 28 §:n soveltamisohjeen huomautuksen mukaan keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta ei työvuoroluettelossa suunnitella teetettäväksi, koska sitä teetetään vain välttämättömän tarpeen ilmaantuessa.

Työtuomioistuimen ratkaisu 2018:50

Työtuomioistuin on tuomiossaan 2018:50 katsonut, ettei keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta saa ennakolta työvuoroluetteloa tehdessä suunnitella teetettäväksi. Työtuomioistuin totesi, että työaikasopimuksen 27 §:n (nykyään 28 §) huomautuksessa selvästi ja yksiselitteisesti kielletään taulukkovajauksen suunnittelu etukäteen työvuoroluettelossa. Huomautuksen sanamuoto ei mahdollista sellaista tulkintaa, että etukäteen tiedossa oleva jatkuva henkilöstövaje oikeuttaisi taulukkovajausten korvaamisen suunnittelun työvuoroluettelossa.

Myös määräyksen soveltamisohjeen sanamuoto on selvä ja viittaa siihen, että vajaaksi jääneiden työtuntien teettäminen tarkoittaa nimenomaan vahvistetusta työvuoroluettelosta poikkeamista ja että se on mahdollista vain toiminnan kannalta perustellusta syystä.

Tuomion antamisen jälkeen on syksyllä 2020 RVLTAS:a koskeneissa neuvotteluissa työnantajapuolelta esitetty taulukkovajausta koskevan huomautuksen poistamista, mutta asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen. Riidanalainen virkaehtosopimusmääräys on siten jäänyt ennalleen. Tuomiossa katsottiin sopimusmääräyksen soveltamisohjeen ja sen huomautuksen tulleen tarkentavan virkaehtosopimuksen osaksi.

Hyvityssakko

Työnantaja on rikkonut virkaehtosopimuksen määräystä tieten tai sen olisi ainakin perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sitä. Valtiovarainministeriö on tuomittava valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa. Hyvityssakko on tuomittava korotettuna, koska työnantajapuoli edelleen toimii vastoin virkaehtosopimusta tulkinnan jo ollessa selvä.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriä on vaatinut, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 6.405,34 eurolla korkoineen. Valtiovarainministeriö on myös vaatinut, että se joka tapauksessa jätetään tuomitsematta hyvityssakkoon.

Perusteet

Taulukkovajausta korvaavien työtuntien teettäminen

Taulukkovajausten suunnittelu Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosastolla

Rajavartiolaitoksen tarve taulukkovajausten suunnitteluun lisä- ja ylitöiden yhteydessä ei ole ristiriidassa RVLTAS 28 §:n tai sen soveltamisohjeen kanssa. Jo suunnitteluvaiheessa tiedettävien vajausten huomioon ottamista ei ole tässä sopimusmääräyksessä tai sen soveltamisohjeessa kielletty. Taulukkovajauksessa on kysymys RVLTAS:lle ominaisesta lisävajauksesta, jota koskee vain 28 §:n soveltamisohjeen huomautus.

Virkaehtosopimus ei sisällä kieltoa suunnitella taulukkovajauksia kanteessa tarkoitetussa tilanteessa, jossa lisä- ja ylitöille on ollut välttämätön toiminnallinen tarve. RVLTAS 28 §:n soveltamisohjeen huomautus on aiemmassa tuomiossa TT 2018:50 katsottu osaksi tarkentavaa virkaehtosopimusta. Ristiriitaa ei ole myöskään huomauksen kanssa. Virkaehtosopimuksessa ei ole erikseen kielletty taulukkovajausten suunnittelemista tai teettämistä lisä- ja ylitöiden teettämisen yhteydessä.

Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosasto on suunnitellut virkamiehille lisä- ja ylitöitä, kun niille on ollut välttämätön toiminnallinen tarve. Työajan kronologisen kertymisen vuoksi lisä- ja ylityötä ei voida suunnitella ilman taulukkovajausten teettämistä niitä ennen.

Taulukkovajaukset voidaan suunnitella osana työnantajan tarpeesta lähtevien lisä- ja ylitöiden suunnittelua. Taulukkovajausten suunnittelu voi tulla kyseeseen ainoastaan silloin, kun työnantajalla on välttämätön tarve suunnitella lisä- ja ylityötä. Taulukkovajauksia ja lisä- tai ylitöitä ei ole Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosastolla suunniteltu kategorisesti kaikille osaston virkamiehille.

Hallintoyksiköille on annettu ohjeistuksena, että jos yksikön tehtävien suorittaminen sitä edellyttää, työvuorosuunnitelmaan voi jo etukäteen suunnitella lisä- tai ylitöitä sen sijaan, että työntekijät käskettäisiin niihin vasta välittömästi ennen tarvetta. Jos virkamiehellä on jaksossa taulukkovajauksia, pelkästään niiden teettämistä ei saa suunnitella missään tilanteessa, mutta siinäkin tapauksessa saa suunnitella niin, että työtuntien kokonaismäärä menee lisä- ja ylitöiden puolelle ja taulukkovajausta vastaavat tunnit tulevat teetettyä ennen ylityön muodostumista. Lisä- ja ylitöiden suunnittelu on harvinaista, ja se on kanteessa tarkoitetussa jaksossa liittynyt Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosaston poikkeuksellisiin tehtäviin koronaepidemian aikana.

Työvuoroluettelojen suunnittelu välttämättömän toiminnallisen tarpeen vuoksi ylituntiseksi (taulukkovajaukset sekä lisä- ja ylityöt) on Rajavartiolaitoksessa vakiintunut käytäntö ja palvelee virkamiehen tarpeita tulla informoiduksi tosiasiallisista työvuoroista mahdollisimman hyvissä ajoin. SLMV:n Helsingin rajatarkastusosaston työjaksosuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon kaikki laatimisvaiheessa tiedossa olevat poikkeukselliset tapahtumat ja koulutukset, ja ne merkitään myös työjaksosuunnitelmaan informaatiotarkoituksessa. Jos taulukkovajaukset jätettäisiin kokonaan ottamatta huomioon suunnitteluvaiheessa ja työnantaja teettäisi tunnit täyteen vasta jakson aikana, menettely ei olisi välttämättä virkamiesten edun mukaista ja se voisi vaikeuttaa työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista etenkin perheellisillä työntekijöillä. Kun tiedossa olevat taulukkovajaukset otetaan työjaksosuunnitelmassa huomioon jo etukäteen, virkamies saa tietää jo hyvissä ajoin työvuorojensa ajankohdat. Muuten ennalta suunnittelemattomien taulukkovajausten takia vajaaksi jääneet työtunnit voitaisiin joutua teettämään takaisin hyvinkin lyhyellä ilmoitusajalla lisä- ja ylitöiden yhteydessä.

Sopimuksen 28 §:ssä tarkoitettu perusteltu syy ja välttämätön tarve

RVLTAS 28 §:n soveltamisohjeessa mainitulla perustellulla syyllä ja huomautuksen mukaisella välttämättömällä tarpeella on tarkoitettu tilanteita, joissa Rajavartiolaitoksen lakisääteiset tehtävät ovat vaarantumassa. Tällaista välttämätöntä tarvetta ei voida tietää ennakolta, vaan kyse on yllättävästä tilanteesta kuten pelastustehtävästä, jonka hoitaminen vaarantuu esimerkiksi työvuorossa olevan työntekijän äkillisen sairastumisen vuoksi. Etukäteen laadittavaan työvuoroluetteloon ei voida suunnitella teetettäväksi pelkästään taulukkovajausta korvaavaa työtä, koska se teetetään 28 §:n huomautuksen sanamuodon mukaan vain välttämättömän tarpeen ilmaantuessa. Vajaaksi jääneiden työtuntien takaisin teettäminen tarkoittaa nimenomaan vahvistetusta työvuoroluettelosta poikkeamista, mikä on mahdollista vain toiminnan kannalta perustellusta syystä. Säännöllisen työajan ylittävää lisä- tai ylityötä ei ole edes teknisesti mahdollista suunnitella ilman, että taulukkovajaukset joudutaan suunnittelemaan.

RVLTAS 28 §:n soveltamisohje koskee säännöllisen työajan lyhentymistä keskeytyksistä johtuen, ei taulukkovajauksia. Kun teetetään säännöllisen työajan ylittävää työtä, kysymys ei ole työvuoroluettelosta poikkeamisesta. RVLTAS 28 §:n soveltamisohjeen takaisin teettäminen viittaa tilanteisiin, joissa keskeytyneen jakson säännöllinen työaika jää työvuoroista johtuen vajaaksi ja teetetään täyteen työvuoroluetteloa muuttamalla. Työnantajalla on oikeus suunnitella taulukkovajausten teettämistä RVLTAS 28 §:n soveltamisohjeen huomautuksen mukaisesti silloin, kun välttämätön tarve ilmaantuu. Huomautuksen tarkentava sivulause täsmentää oikeuttamisperusteen päälauseesta poikkeamiselle. Välttämättömän tarpeen ilmaantuessa taulukkovajaukset voidaan teettää.

Työnantajalla on oikeus teettää taulukkovajaukset täyteen jakson aikana, kun säännöllinen työaika ylitetään. Työnantajan oikeus teettää ylitöitä ei ole rajattu vain niihin virkamiehiin, joilla ei ole taulukkovajauksia. Toisinaan säännöllisen työajan ylittävään työhön tarvitaan nimenomaan se henkilö, esimerkiksi koiranohjaaja, jolla on taulukkovajausta, joten aina ei ole mahdollista kohdentaa lisä- ja ylityötä sellaiselle hallintoyksikön virkamiehelle, jolla ei ole keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta. Taulukkovajaukset ovat säännöllistä työaikaa alempia tuntimääriä, jotka perustuvat vain RVLTAS 28 §:n soveltamisohjeen huomautukseen ja RVLTAS:n liitteenä oleviin ohjeellisiin aputaulukoihin. Ne ovat poikkeus muihin valtionhallinnon virkaehtosopimuksiin nähden.

Työnantaja on pyrkinyt lakkauttamaan koko taulukkovajausmallin neuvottelujen kautta. Työnantajan yleinen työaikasopimuksen kehittämistavoite on ollut esillä virkaehtosopimusneuvotteluissa ainakin vuodesta 2011 lukien.

Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2018:50

Työtuomioistuin on tuomiossaan TT 2018:50 todennut, ettei taulukkovajauksia tule suunnitella etukäteen. Ratkaisussa oli kyse tilanteesta, jossa suunniteltiin yleisen valtakunnallisen käskyn perusteella Rajavartiolaitoksen kaikissa yksiköissä taulukkovajauksia korvaavan työn teettämistä yleisen resurssipulan tilanteessa. Tuomion mukaan pelkkiä taulukkovajauksia ei voida tuollaisessa tilanteessa suunnitella etukäteen. Työtuomioistuimen mukaan "huomautuksen sanamuoto ei mahdollista sellaista tulkintaa, että etukäteen tiedossa oleva jatkuva henkilöstövaje oikeuttaisi taulukkovajausten suunnitteluun työvuoroluettelossa".

Nyt kyseessä olevassa erimielisyydessä oli kyse tarpeesta suunnitella yksittäisellä osastolla virkamiehille lisä- ja ylitöitä koronapandemiatilanteessa, jossa on ollut välttämätön tarve teettää säännöllisen työajan ylittävää työtä muun muassa koronapandemiasta johtuneiden sisärajatarkastusten vuoksi.

Rajavartiolaitos on ratkaisun TT 2018:50 jälkeen antanut 11.6.2018 käskyn, jonka mukaan Rajavartiolaitoksessa ei työvuorosuunnittelussa suunnitella enää etukäteen keskeytyspäivistä johtuvia niin kutsuttuja taulukkovajauksia teetettäväksi. Käskyn mukaan kulumassa olevan jakson aikana keskeytyspäivistä johtuvat taulukkovajaustunnit voidaan teettää vain välttämättömän tarpeen ilmaantuessa.

Hyvityssakko

Rajavartiolaitos ei ole työnantajana rikkonut RVLTAS:n määräyksiä valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetuin tavoin. Työtuntien määrän jäätyä vajaaksi lisätuntien teettäminen on ollut välttämätöntä toiminnan kannalta perustellusta syystä.

Hyvityssakon osalta on otettava huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten koronapandemiasta aiheutuneet lisääntyneet resurssitarpeet ja vahingon vähäisyys A:n osalta. Erityisenä syynä jättää hyvityssakko tuomitsematta voidaan pitää pandemian aiheuttamia poikkeuksellisia olosuhteita, joihin Rajavartiolaitoksen on tullut sopeuttaa toimintansa. Toimintaa on sopeutettu nopeasti muuttuneisiin rajoituksiin ja pandemiaan liittyviin lisätöihin lyhyillä valmistautumisajoilla erityisesti lomakaudella paitsi resursseja siirtämällä, myös laajasti lisä- ja ylitöitä teettämällä.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

  1. Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosaston työjaksosuunnitelma 14.6.- 4.7.2021
  2. Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosaston koulutus- ja muut tapahtumat 14.6.-4.7.2021
  3. Hyväksytyt ja toteutuneet tunnit, Kieku-raportti ajalta 3.5.-4.7.2021
  4. Käsky 11.6.2018, RVL1815410: Rajavartiolaitoksen toiminta 2018 käskyn tarkennus
  5. Jatkokäsky 20.5.2021, RVL2144393: Ulkorajojen rajanylitysliikenteen väliaikaisen rajoittamisen ja sisärajoille väliaikaisesti palautetun rajavalvonnan jatkaminen (ote)
  6. SLMV EK OPKKY20, alaliite C-1: Tehtävät alaisille johtoportaille (ote)
  7. SLMV Helsingin rajatarkastusosasto, raportti taulukkovajauksen yli ja ali tehdyistä tunneista ajalla 14.6.- 4.7.2022

Kantajan henkilötodistelu

  1. Pääluottamusmies B

Vastaajan henkilötodistelu

  1. Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston palvelussuhdeyksikön päällikkö everstiluutnantti C
  2. Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosaston päällikkö majuri D
  3. HR-lakiasiainpäällikkö E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Virkaehtosopimuksen määräykset ja kysymyksenasettelu

Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (RVLTAS 1.4.2020–28.3.2022) 28 §:n mukaan työvuoroluettelon tulee sisältää koko kolmiviikkojakson osalta päivittäisen työajan sijoittelu, päivittäiset ja vuorokautiset lepoajat sekä vapaapäivät. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan vahvistettua työvuoroluetteloa tulee noudattaa, ellei ole perusteltua syytä siitä poikkeamiseen. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi jaksotyötä tekevien virkamiesten suhteellisten työtuntinormien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on toiminnan kannalta perusteltua syytä. Määräykseen liittyvän huomautuksen mukaan keskeytyspäivistä johtuvaa niin sanottua taulukkovajausta ei työvuoroluettelossa suunnitella teetettäväksi, koska sitä teetetään vain välttämättömän tarpeen ilmaantuessa.

Työtuomioistuimen 30.5.2018 antamassa tuomiossa TT 2018:50 on vahvistettu, että RVLTAS:n 27 §:ää on tulkittava niin, ettei keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta saa ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunnitella teetettäväksi. Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että mainitun virkaehtosopimuksen 28 § oli 30.4.2021 saakka sopimuksen 27 §. Määräys on ollut nyt käsiteltävän asian kannalta relevanteilta osin samansisältöinen ainakin 4.9.2003 lukien.

Kantaja on vaatinut valtiovarainministeriön tuomitsemista hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen 28 §:n rikkomisesta siten, että keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta on ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunniteltu teetettäväksi suunnittelemalla samaan ajanjaksoon lisä- tai ylityötä. Kantajan mukaan sopimusmääräyksen tulkinta on relevanteilta osin jo vahvistettu edellä mainitussa työtuomioistuimen ratkaisussa.

Vastaaja on vedonnut muun ohella siihen, että virkaehtosopimuksessa ei ole erikseen kielletty taulukkovajausten suunnittelemista tai teettämistä lisä- ja ylitöiden teettämisen yhteydessä. Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2018:50 koski vain tilannetta, jossa resurssipulassa oli teetetty pelkkiä taulukkovajauksia. Vastaajan mukaan käsillä olevassa asiassa lisätuntien teettäminen oli ollut välttämätöntä työnantajan toiminnan kannalta.

Asianosaisten vetoamien seikkojen johdosta asiassa on ratkaistava, voidaanko virkamiehen keskeytyspäivistä johtuvaa tietyn työaikajakson taulukkovajausta ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunnitella teetettäväksi työtuomioistuimen lainvoimaisesta ratkaisusta TT 2018:50 huolimatta sillä perusteella, että samassa yhteydessä virkamiehelle suunnitellaan teetettäväksi lisä- tai ylityötä.

Asian arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimen tuomiossa 2018:50 oli kysymys tilanteesta, jossa kahdelle Rajavartiolaitoksen virkamiehelle oli vahvistettu työvuoroluettelo siten, että kyseisille ajanjaksoille oli ennakolta suunniteltu niin sanottua taulukkovajausta työaikajakson keskeytymisen vuoksi. Kantajana asiassa ollut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry vetosi muun ohella siihen, että kysymyksessä olevaan RVLTAS:n määräykseen liittyvässä huomautuksessa oli yksiselitteisesti kielletty suunnittelemasta taulukkovajauksen teettämistä työvuoroluetteloa tehtäessä. Vasta jos työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen ilmeni välttämätöntä tarvetta työvoimalle esimerkiksi toisen henkilön äkillisen poissaolon vuoksi, olisivat vajaaksi jääneet tunnit teetettävissä sillä virkamiehellä, jolle oli jäänyt taulukkovajausta suunnitteluvaiheessa. Vastauksessaan valtiovarainministeriö vetosi muun muassa siihen, että Rajavartiolaitoksen henkilöresurssit olivat varsinkin viime vuosina vähentyneet, ja toisaalta sen tehtävät olivat samaan aikaan lisääntyneet niin huomattavasti, että taulukkovajausten teettämiseen oli ollut lähes jatkuvasti toiminnan kannalta perusteltu syy.

Työtuomioistuin totesi edellä mainitun ratkaisunsa perusteluissa, että kysymyksessä olleen virkaehtosopimusmääräyksen huomautuksessa selvästi ja yksiselitteisesti kiellettiin taulukkovajauksen suunnittelu etukäteen työvuoroluettelossa. Huomautuksen sanamuoto ei mahdollistanut sellaista tulkintaa, että etukäteen tiedossa oleva jatkuva henkilöstövaje oikeuttaisi taulukkovajausten suunnittelun työvuoroluettelossa. Myös määräyksen soveltamisohjeen sanamuoto oli selvä ja viittasi siihen, että vajaaksi jääneiden työtuntien takaisin teettäminen tarkoitti nimenomaan vahvistetusta työvuoroluettelosta poikkeamista ja oli mahdollista vain toiminnan kannalta perustellusta syystä.

Työtuomioistuin toteaa tuomiolla TT 2018:50 vahvistetun yleisellä tasolla, ettei keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta saa ennakolta työvuoroluetteloa laadittaessa suunnitella teetettäväksi. Kieltoon suunnitella taulukkovajausten teettämistä ennakolta ei ole liitetty tuomiolauselmassa mitään poikkeuksia, ehtoja tai varaumia. Työtuomioistuimen lainvoimainen tuomio sisältää tältä osin sitovan ratkaisun virkaehtosopimuksen tulkinnasta.

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että työnantajapuoli on esittänyt työntekijäpuolelle RVLTAS:n nykyisessä 28 §:ssä olevan taulukkovajauksia koskevan huomautuksen poistamista. Samoin on riidatonta, että huomautuksen muusta muuttamisesta ei ole neuvoteltu ja että huomautus on jäänyt ennalleen tuomion TT 2018:50 antamisen jälkeen. Työtuomioistuin toteaa, että virkaehtosopimusta ei siten ole muutettu nyt käsiteltävän asian kannalta relevantilla tavalla työtuomioistuimen tuomion TT 2018:50 antamisen jälkeen.

Asiassa on riidatonta, että jaksossa 14.6.-4.7.2021 vanhemmalle merivartijalle A:lle suunniteltiin taulukkovajauksen korvaavia töitä ja lisätöitä. Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosasto teetti tuossa jaksossa taulukkovajauksen korvaavaa työtä sekä lisä- ja ylitöitä yhteensä 88 virkamiehellä.

Vastaaja on vedonnut kesäkuussa 2021 vallinneeseen poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosaston henkilöstöresurssit olivat olleet poikkeuksellisen heikot muun muassa koronapandemian aiheuttamien järjestelyiden ja kesälomakauden takia. Vastaaja on esittänyt osaston poikkeuksellisista tehtävistä ja henkilöresurssien tilanteesta kyseisellä ajanjaksolla kirjallista todistelua. Lisäksi Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston palvelussuhdeyksikön päällikkö everstiluutnantti C on kertonut, että Rajavartiolaitoksella oli ollut pitkään resurssiongelmia. Suomenlahden merivartioston Helsingin rajatarkastusosaston päällikkö majuri D on kertonut Suomenlahden merivartioston puutteellisista resursseista ja työvuorojen suunnittelun vaikeuksista kesällä 2021.

Työtuomioistuin on todennut ratkaisunsa TT 2018:50 perusteluissa, että etukäteen tiedossa oleva henkilöstövaje ei oikeuta taulukkovajausten suunnittelua työvuoroluettelossa. Työtuomioistuimella ei ole nyt aihetta arvioida asiaa toisin.

Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2018:50 todetuin tavoin vajaaksi jääneiden työtuntien takaisin teettäminen tarkoittaa nimenomaan vahvistetusta työvuoroluettelosta poikkeamista. Nyt ratkaistavana olevan asian kannalta ei siten ole merkitystä sillä, onko työnantajalla sinänsä ollut välttämätön toiminnallinen tarve taulukkovajausten teettämiseen, koska työehtosopimuksen mukaan välttämättömän tarpeen olemassaolo voi tulla arvioitavaksi vasta työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen. Merkitystä ei ole myöskään sillä, olisiko yksittäisen virkamiehen kannalta parempi saada tieto mahdollisesti tulossa olevista lisä- ja ylitöistä jo silloin, kun työvuoroluettelo vahvistetaan.

Tuomiossa TT 2018:50 on vahvistettu varauksettomasti, ettei keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta saa ennakolta työvuoroluetteloa laadittaessa suunnitella teetettäväksi. Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo työnantajan rikkoneen tieten virkaehtosopimuksen 28 §:n määräystä vahvistaessaan työvuoroluettelon siten, että keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta on ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunniteltu teetettäväksi suunnittelemalla samaan ajanjaksoon lisä- tai ylityötä.

Hyvityssakko

Valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon. Lain 20 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Työtuomioistuin katsoo riidanalaisten virkaehtosopimusmääräysten olleen sanamuodoltaan selvät. Lisäksi kyseisten määräysten tulkinnasta oli jo annettu työtuomioistuimen tuomio TT 2018:50. Ratkaisusta ilmeni yksiselitteisesti ja varauksettomasti, ettei keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta saa ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunnitella teetettäväksi.

Valtiovarainministeriö on vedonnut asiassa koronapandemian aiheuttamiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja nimenomaisesti myös lisääntyneisiin resurssitarpeisiin sellaisena erityisenä syynä, jonka johdosta hyvityssakko tulisi jättää tuomitsematta. Työtuomioistuin toteaa, että hyvityssakon tuomitsematta jättäminen työ- tai virkaehtosopimusmääräyksen rikkomisasiassa on poikkeuksellista. Se on tullut kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa laiminlyönti on ollut kokonaisuutena vähäinen (TT 2002:39).

Asiassa on riidatonta, että kesäkuussa 2021 koronapandemia aiheutti Suomenlahden merivartiostolle ylimääräisiä velvoitteita ja että muille yksiköille annettava tuki ja sisärajatarkastustehtävät lisäsivät henkilöresurssien tarvetta. C ja D ovat edellä todetusti kertoneet Rajavartiolaitoksen resurssiongelmista ja työvuorojen suunnittelun vaikeuksista kesällä 2021. Työtuomioistuin pitää uskottavana sitä, että resurssipulasta seuranneet ongelmat ovat kärjistyneet koronapandemiasta Suomenlahden merivartiostolle aiheutuneiden ylimääräisten velvoitteiden vuoksi ja johtaneet kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen rikkomiseen. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, etteivät jo aikaisemmin tiedossa ollut resurssipula ja koronapandemian aiheuttamat lisätehtävät ole sellainen erityinen syy, jonka perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää tuomitsematta.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että valtiovarainministeriö on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana on otettava huomioon, että virkaehtosopimuksen rikkomuksessa on ollut kysymys sellaisen menettelyn toistamisesta, jonka työtuomioistuin oli jo aiemmin katsonut virkaehtosopimuksen vastaiseksi ja tuominnut sen johdosta maksettavaksi hyvityssakkoa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla valtiovarainministeriö on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Valtiovarainministeriö on hyväksynyt liiton esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa valtiovarainministeriön maksamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle

  • 4.500 euroa hyvityssakkoa Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 28 §:n rikkomisesta siten, että keskeytyspäivistä johtuvaa taulukkovajausta on ennakolta työvuoroluetteloa tehtäessä suunniteltu teetettäväksi suunnittelemalla samaan ajanjaksoon lisä- tai ylityötä, ja
  • oikeudenkäyntikulujen korvauksena 6.420 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Jussi Kivi, Mirja-Maija Tossavainen, Merru Tuliara, Anu-Tuija Lehto ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Sassi.

Tuomio on yksimielinen.