TT 2023:10
Kysymys yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen palvelusaikatakuuta tai -lisää koskevan määräyksen tulkinnasta. Sopijaosapuolten tarkoituksesta esitetyn näytön perusteella katsottiin, että kyse oli luonteeltaan vähimmäispalkkatakuusta siten, että määräys velvoitti korottamaan toimihenkilön palkkaa vain siinä tapauksessa ja vain siltä osin kuin hänen palkkansa ei määrättynä tarkasteluhetkenä ylittänyt toimen vaativuuteen perustuvaa tehtäväkohtaista palkanosaa (TVL-palkka) vähintään määrätyn prosentin verran.
Kanteessa tarkoitetulla toimihenkilöllä ei ollut oikeutta työehtosopimuksessa tarkoitettuun palvelusaikatakuuseen, koska hänen kokonaispalkkansa ylitti soveltuvan TVL-palkan yli kymmenellä prosentilla. Lisää ei ollut siten maksettu liian vähäisenä eikä toimihenkilön palkasta myöskään ollut poistettu yrityskohtaisia eriä kanteessa väitetyin tavoin. Kanne hylättiin.
Asia
Palkkaus
Kantaja
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry
Vastaajat
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
X Oy
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Vireille 17.5.2022
Suullinen valmistelu 7.11.2022
Pääkäsittely 1.2.2023
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.2.2018–31.1.2021 allekirjoituspöytäkirja on sisältänyt muun ohella seuraavan 2.1.1. kohdan määräyksen.
Vuosi 2018
Palkkoja korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,6 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuksesta 1,2 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,4 % yritys- tai työpaikkakohtaisena eränä.
Vuosi 2019
Palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,6 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuksesta 1,0 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,6 % yritys- tai työpaikkakohtaisena eränä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimus 1.2.2018–31.1.2021 on palkkausjärjestelmää koskevilta osin sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset.
2. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta (TVL-palkka) ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta.
3. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan työsuhteen kestoon perustuvaa palvelusaikatakuuta.
[- -]
Palvelusaikalisä
Toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan työsuhteen kestoon perustuvaa palvelusaikatakuuta:
Palvelusajan pituus Palvelusaikatakuu
Kolme vuotta 3 prosenttia TVL-palkasta
Viisi vuotta 5 prosenttia TVL-palkasta
Kahdeksan vuotta 8 prosenttia TVL-palkasta
[- -]
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Ammattiliitto Pro ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry solmivat 30.1.2018 neuvottelutuloksen yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta ajalle 1.2.2018–31.1.2021. Työehtosopimuksessa sovittiin palkkaratkaisut vuosille 2018 ja 2019. Palkankorotus tuli toteuttaa yleiskorotuksena ja yritys- tai työpaikkakohtaisena eränä, ellei muusta toteutustavasta sovita.
Palkankorotus toteutettiin X Oy:ssä vuosina 2018 ja 2019 siten, että osa siitä annettiin kaikkia työntekijöitä koskevana yleiskorotuksena ja osa yrityskohtaisena eränä kohdentamalla se eri suuruisena eri työntekijöille. Yrityskohtaisen erän suuruus määriteltiin henkilöstöryhmittäin.
Yhtiö korotti yrityskohtaisella erällä A:n palkkaa 1.4.2018 lukien 46,74 euroa ja 1.4.2019 lukien 5,98 eurolla eli yhteensä 52,72 eurolla.
A:lle alettiin 1.10.2019 lukien maksaa työehtosopimuksen mukaista palvelusaikalisää, joka kolmen vuoden palvelusajan täyttyessä oli kolme prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta (TVL-palkasta). Määrältään palvelusaikalisä oli 84,93 euroa. Yhtiö on huomioinut yritys- ja työpaikkakohtaiset erät palvelusaikalisää määrittäessään, jolloin A:n palkka on 1.10.2019 noussut 32,21 eurolla. Asiassa on riitaa siitä, onko yhtiö menetellyt asiassa työehtosopimuksen mukaisesti.
KANNE
Vaatimukset
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin
1. vahvistaa ensisijaisesti, että X Oy on poistanut A:lta yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisen yritys- tai työpaikkakohtaisen erän ja siten toiminut vastoin työehtosopimusta
2. vahvistaa toissijaisesti ensimmäiseen kannevaatimukseen nähden, että X Oy on toiminut vastoin yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimusta maksaessaan A:lle työehtosopimukseen perustuvan palvelusaikalisän liian vähäisenä 1.10.2019 lukien
3. velvoittaa X Oy:n suorittamaan A:lle palkkaa 1.370,72 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kanteen vireilletulosta lukien, palkkaa 52,72 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.6.2022 lukien sekä palkkaa 52,72 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.7.2022 lukien
4. tuomitsee X Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon
5. tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon sekä
6. velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 11.013,90 eurolla korkoineen.
Perusteet
Ensisijainen kannevaatimus
Huomioidessaan yritys- ja työpaikkakohtaisen erän palvelusaikalisää määrittäessään yhtiön on tosiasiassa katsottava poistaneen A:n palkasta aiemmin sovitun ja maksetun vuosien 2018 ja 2019 yritys- ja työpaikkakohtaisen erän. Käytännössä A:n palkka on 1.10.2019 alentunut 52,72 eurolla.
Yritys- ja työpaikkakohtainen erä ei ole harkinnanvarainen osa palkkaa, eikä sen maksaminen riipu muista palkankorotuksista, kuten palvelusaikalisän maksamisesta. Kun yritys- tai työpaikkakohtaista erää aletaan maksaa, se on pysyvästi osa työntekijän palkkaa. A:n palkkalaskelmalle tämä palkankorotus merkittiin ylimääräiseksi henkilökohtaiseksi lisäksi. Kuitenkin palkanmaksukaudesta 1.10.–31.10.2019 lukien tämä osa palkkaa poistui A:n palkkalaskelmalta. Kun X Oy on sisällyttänyt yrityskohtaisen erän osaksi toista palkanosaa, tämä tarkoittaa sitä, että A:lle ei ole enää 1.10.2019 lukien maksettu työehtosopimuksella sovittua yrityskohtaista erää, vaan ainoastaan palvelusaikalisää, joka on kirjattu palkkalaskelmalle palvelusvuosilisäksi.
Yritys- tai työpaikkakohtaista erää ei voida sisällyttää osaksi muuta palkanosaa. Tällaista tulkintaa ei ole johdettavissa 30.1.2018 solmitusta palkkaratkaisusta, eikä tällaisesta mahdollisuudesta ole edes keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa. Muissa yksityisen laboratorioalan työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä ei ole tehty tulkintaa, jonka mukaan yritys- tai työpaikkakohtainen erä voitaisiin sisällyttää osaksi muuta palkanosaa. Neuvotteluratkaisuun on nimenomaisesti kirjattu, että mikäli selvitystä yritys- tai työpaikkakohtaisen erän maksamisen perusteista ei ole annettu tai erää ei muuten ole jaettu, yrityskohtainen erä jaetaan yleiskorotuksena 1.4.2018 ja 1.4.2019 lukien. Tämä tukee sitä, ettei kyse ole voinut olla palkanosasta, joka voidaan sisällyttää osaksi muuta palkanosaa.
Koska X Oy:llä ei ole ollut oikeutta poistaa A:lta 1.10.2019 lukien 52,72 euron suuruista yrityskohtaista erää, tulee työtuomioistuimen vahvistaa kantajan ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti, että X Oy on toiminut vastoin yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimusta ja velvoittaa X Oy:n suorittamaan A:lle vaadittu saatava.
Toissijainen kannevaatimus
Siinä tapauksessa, että työtuomioistuin katsoisi X Oy:n edelleen maksaneen A:lle yrityskohtaista erää, X Oy on maksanut palvelusaikalisää liian pienenä. Yhtiöllä ei ole ollut oikeutta huomioida yritys- ja työpaikkakohtaista erää palvelusaikalisää määrittäessään.
A:lla on ollut oikeus työehtosopimuksen mukaiseen kolmen vuoden palvelusajan perusteella maksettavaan palvelusaikalisään 1.10.2019 alkaneesta palkanmaksukaudesta lukien. Hänen TVL-palkkansa on tällöin ollut 2.831 euroa, joten kolmen prosentin suuruisen palvelusaikalisän on tullut olla 84,93 euroa. Hänen palkkansa on kuitenkin 1.10.2019 lukien noussut vain 32,21 euroa.
Vastaajan tulkinta siitä, että kolmen prosentin suuruista palvelusaikalisää ei olisi tarvinnut maksaa A:lle 1.10.2019, on väärä. Palvelusaikalisä ei ole sellainen palkanosa, johon on oikeus vain silloin, kun työntekijän palkka kaikki erät yhteenlaskettuna ei ylitä TVL-palkkaa vähintään palvelusajan perusteella määräytyvällä prosenttiosuudella. Työehtosopimuksen sanamuoto ei tue tällaista tulkintaa eikä palvelusaikalisää ole sovittu sellaisten automaattisten ikälisien tilalle, jotka oikeuttaisivat palkankorotukseen vain silloin, kun muut palkan erät eivät ole nostaneet työntekijän palkkaa riittävästi. Väite on kantajalle uusi, eikä se vastaa työehtosopimuksen aiempaa soveltamiskäytäntöä.
Se, että X Oy on kirjannut A:n palkkalaskelmalle 84,93 euron suuruisen palvelusaikalisän osoittaa, että ainakin X Oy on tulkinnut A:n olevan oikeutettu TVL-palkasta laskettavaan kolmen prosentin suuruiseen lisään muiden hänelle maksettavien palkanosien lisäksi.
Se, että työehtosopimuksessa on synonyyminä palvelusaikalisälle käytetty myös palveluaikatakuuta, ei tarkoita, että palvelusaikalisää ei tarvitse maksaa silloin, kun työntekijän palkka ylittää palvelusajan perusteella määräytyvällä prosentilla TVL-palkan. A:lle on tullut maksaa TVL-palkasta laskettavaa kolmen prosentin suuruista lisää siitä riippumatta, että hänellä on ollut oikeus vuonna 2018 solmitun palkkaratkaisun mukaiseen yrityskohtaiseen erään sekä työehtosopimuksen mukaan määräytyvään henkilökohtaiseen lisään. Palvelusaikalisän on tullut maksaa näiden erien lisäksi täysimääräisenä.
Hyvityssakko
X Oy on lopettanut maksamasta A:lle yritys- tai työpaikkakohtaista erää sisällyttämällä sen osaksi toista palkanosaa tietoisena, että kyseessä oli pysyvä työehtosopimuksella sovittu palkankorotus. Toissijaisesti X Oy on tietoisesti maksanut palvelusaikalisää liian vähäisenä. Siten X Oy on tietoisesti rikkonut työehtosopimuksen määräystä ja on velvoitettava suorittamaan hyvityssakko.
Vastaaja on jättänyt noudattamatta valvontavelvollisuuttaan tietoisena siitä, miten palkkaratkaisusta on sovittu ja miten se on tullut toteuttaa. Toissijaisesti vastaaja on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden ohjeistamalla maksamaan palvelusaikalisän liian pienenä.
VASTAUS
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkoineen.
Perusteet
Ensisijainen kannevaatimus
Vastaajayhtiö ei ole poistanut A:n palkasta vuosina 2018 ja 2019 toteutettuja yritys- tai työpaikkakohtaisia eriä tai lopettanut maksamasta niitä. A:n palkka ei ole alentunut 52,72 eurolla 1.10.2019 lukien vaan noussut 32,21 eurolla. Yhtiö on huomioinut mainitut erät määrittäessään A:n palvelusaikatakuun määrää ja näin menetellessään toiminut vastaajayhdistykseltä saamiensa työehtosopimuksen soveltamista koskevien ohjeiden mukaisesti. Työehtosopimus ei määrää siitä, miten toimihenkilön palkka pitää eritellä palkkalaskelmalle. Vaatimus on siten perusteeton.
Toissijainen kannevaatimus
Vastaajayhtiö ei ole maksanut A:lle palvelusaikalisää liian vähäisenä. Se on edellä todetusti huomioinut vuosina 2018 ja 2019 toteutetut yritys- tai työpaikkakohtaiset erät palvelusaikatakuuta määrittäessään ja näin menetellessään toiminut vastaajayhdistykseltä saamiensa työehtosopimuksen soveltamista koskevien ohjeiden mukaisesti.
Toisaalta yhtiöllä ei ollut lainkaan velvollisuutta maksaa palvelusaikalisää A:lle. Työehtosopimuksen palkkaliitteessä määrätty palvelusaikalisä ei nimestään huolimatta ole varsinainen lisä, joka maksetaan määrätyn palvelusajan saavuttaneelle toimihenkilölle ilman muuta, vaan tae tietystä vähimmäistason palkkakehityksestä, joka sovittiin työehtosopimukseen automaattisten ikälisien sijaan.
Työehtosopimuksen palkkaliitteessä oleva palvelusaikalisää koskeva määräys velvoittaa työnantajan korottamaan työntekijän palkkaa vain siinä tapauksessa ja vain siltä osin kuin työntekijän palkka ei työehtosopimuksessa määrättynä tarkasteluhetkenä ylitä toimen vaativuuteen perustuvaa tehtäväkohtaista palkanosaa (TVL-palkka) vähintään määrätyn prosentin verran. Sillä, mistä eristä TVL-palkan ylittävä osuus koostuu, ei ole merkitystä. Ylittävä osuus voi olla esimerkiksi aiemmin toteutettuja yrityskohtaisia palkankorotuseriä.
Työehtosopimuksen määräämänä tarkasteluhetkenä, joka A:n tapauksessa ajankohtaistui 1.10.2019, hänen kokonaispalkkansa (3.163,99 euroa) ylitti soveltuvan TVL-palkan (2.831 euroa) yli kymmenellä prosentilla. Kun A:n palkan voi todeta ylittäneen reilusti hänen tapauksessaan sovellettavan kolmen prosentin palvelusaikatakuun, ei yhtiöllä ollut työehtosopimuksen perusteella ylipäätään velvollisuutta maksaa hänelle palvelusaikalisää.
Siinä tapauksessa, että A:n kokonaispalkka olisi ylittänyt soveltuvan TVL-palkan vain 52,72 eurolla, 32,21 euron korotus 1.10.2019 lukien olisi ollut oikea suoritus.
Hyvityssakot
Edellä mainituilla perusteilla vastaajayhtiö on soveltanut työehtosopimusta oikein eikä siten ole rikkonut työehtosopimuksen vuosien 2018 ja 2019 palkkaratkaisuja tai palvelusaikatakuumääräystä tai muullakaan tavalla rikkonut työehtosopimusta. Yhtiö on toiminut vastaajayhdistykseltä saamiensa työehtosopimuksen soveltamista koskevien ohjeiden mukaisesti.
Vastaajayhdistys ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
Kantajan henkilötodistelu
- B, työelämäasiantuntija, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry
Vastaajien henkilötodistelu
- C, johtava asiantuntija, Palvelualojen työnantajat PALTA ry
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko X Oy rikkonut tieten työehtosopimusta poistamalla A:n palkasta vuonna 2018 sovitut yritys- tai työpaikkakohtaiset erät tai toissijaisesti maksamalla A:lle työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskevassa osassa tarkoitetun palvelusaikatakuun tai -lisän liian vähäisenä 1.10.2019 lukien.
Henkilötodistelu
Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n työelämäasiantuntijaa B:tä ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n johtavaa asiantuntijaa C:tä.
B on kertonut olleensa riidanalaisen työehtosopimuksen neuvotteluissa mukana vuodesta 2014. Vuonna 2018 neuvotteluissa oli sovittu muun ohella yleiskorotuksesta sekä yritys- tai työpaikkakohtaisesta erästä. Yksityisellä laboratorioalalla ei ollut aiemmin ollut yritys- tai työpaikkakohtaisia eriä eikä niistä ollut tuolloin sovittu muuta kuin mitä kirjallisesta neuvottelutuloksesta ilmeni. Neuvotteluissa ei ollut keskusteltu siitä, miten yritys- ja työpaikkakohtaista erää tuli käsitellä osana palkkaa, eikä sellaisesta ollut puhetta, että erä olisi ylimääräinen henkilökohtainen lisä tai että se voitaisiin huomioida osana muuta palkkaa tai palkankorotusta.
B:n mukaan työehtosopimuksessa sovittua palvelusaikalisää koskevaa määräystä tuli tulkita sen sanamuodon mukaisesti. Neuvotteluissa ei ollut noussut muuta esille. Lisää tuli maksaa toimihenkilön voimassa olevan työsuhteen kestoon perustuvasti eikä siihen voitu sisällyttää muita palkaneriä. Aiemmin ei ollut ollut puhetta myöskään mistään automaattisesta ikälisästä. Työehtosopimuksessa ei ollut sovittu siten, että toimihenkilöllä olisi oikeus palvelusaikalisään vain, jos palkka ei muutoin ylittänyt TVL-palkkaa riittävästi.
C on kertonut olleensa riidanalaisen työehtosopimuksen neuvotteluissa mukana vuonna 2006, jolloin kyseinen työehtosopimus oli tehty ensimmäisen kerran. Työehtosopimus oli neuvoteltu Toimihenkilöunionin kanssa. Kyseisestä liitosta neuvottelijana oli ollut D. YTN:n puolesta neuvotteluissa oli ollut mukana E. Työehtosopimuksen palvelusaikatakuuta koskevaan kohtaan ei C:n mukaan ollut tullut muutoksia vuosien myötä vaan määräys oli säilynyt sanamuodoltaan samansisältöisenä.
Vuoden 2006 neuvotteluissa oli noussut esiin kysymys kokemus- tai palvelusvuosilisistä. Työntekijäpuoli oli toivonut automaattisena korotuksena toimivaa kokemusvuosilisää. Työnantajapuoli ei ollut halunnut ottaa sopimukseen tällaisia lisiä. Työntekijäpuolen neuvottelija D oli tämän jälkeen esittänyt, että työehtosopimukseen otettaisiin eräissä muissakin sopimuksissa oleva kirjaus, jonka mukaan jos henkilö oli palvellut tietyn määrä vuosia, palvelusaikalisä olisi vähimmäistakuu siten, että jos muuta kautta palkka ei olisi kehittynyt, ainakin palvelusaikalisä tulisi maksuun. Jos taas palkka oli yli vähimmäispalkkataulukon mukaisen palkan, lisää ei maksettaisi. Merkitystä ei ollut sillä, mitä kautta palkka oli noussut yli määräyksessä todetun prosenttimäärän. Tällaisen määräyksen työnantajapuolikin oli hyväksynyt. Määräyksen tällaisesta tarkoituksesta oli oltu yksimielisiä. Kyseessä oli ollut aito vähimmäispalkkatakuu, mistä tarkoituksesta oli tuolloin ollut selvä yhteisymmärrys osapuolten välillä.
Arviointi ja johtopäätökset
Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskeva osa sisältää edellä selostetuin tavoin määräyksen, jonka mukaan toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta (TVL-palkka) ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta. Edelleen palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan voimassa olevan työsuhteen kestoon perustuvaa palvelusaikatakuuta. Määräyksessä käytetään otsikkotasolla myös termiä palvelusaikalisä. Palvelusaikatakuu on tietty prosenttimäärä TVL-palkasta palvelusajan pituudesta riippuen.
Kantajan mukaan A:lla on ollut oikeus työehtosopimuksen mukaiseen kolmen vuoden palvelusajan perusteella maksettavaan palvelusaikalisään 1.10.2019 alkaneesta palkanmaksukaudesta lukien. Hänen TVL-palkkansa on ollut tuolloin 2.831 euroa, joten kolmen prosentin suuruisen palvelusaikalisän on kantajan mukaan tullut olla 84,93 euroa. Riidatonta on, että A:n kokonaispalkka on 1.10.2019 ollut 3.163,99 euroa.
Vastaajien mukaan työehtosopimuksessa tarkoitettu palvelusaikatakuu tai -lisä on ainoastaan tae tietystä vähimmäistason palkkakehityksestä, ei sen sijaan sellainen lisä, joka maksettaisiin määrätyn palvelusajan saavuttaneelle toimihenkilölle automaattisesti. Vastaajien mukaan määräys velvoittaa työnantajan korottamaan työntekijän palkkaa vain siinä tapauksessa ja vain siltä osin kuin työntekijän palkka ei työehtosopimuksessa määrättynä tarkasteluhetkenä ylitä toimen vaativuuteen perustuvaa tehtäväkohtaista palkanosaa vähintään määrätyn prosentin verran.
Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen tulkinnassa merkitystä on annettava ennen muuta sopimukseen osallisten yhteiselle tarkoitukselle, ellei se ole pakottavan lainsäädännön vastainen. Siksi sopimuksen sisällöksi pyritään vahvistamaan ensisijaisesti se, joka parhaiten vastaa sopimukseen osallisten tarkoitusta. Tulkinnan lähtökohtana on sopimuksen sanamuoto, jonka merkitys on siinä, että se ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä. Sanamuoto voidaan sivuuttaakin, jos osapuolten yhteisen tarkoituksen näytetään olleen jotakin muuta kuin sanamuodosta voisi päätellä. Sopimuksen tarkoitus selviää tyypillisesti sopimuksen solmimista edeltävistä neuvotteluista tai muista olosuhteista. Toisinaan sopijapuolten tarkoitus ilmenee sopimuksen solmimisen jälkeen tapahtuneista seikoista kuten osapuolten nimenomaisista kannanotoista tai vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstä.
Nyt riidanalaisen sopimusmääräyksen sanamuoto mahdollistaa sekä kantajan että vastaajien asiassa esittämän tulkinnan. Selvitetyksi on tullut, että määräys on neuvoteltu työehtosopimukseen vuonna 2006, jolloin koko sopimus on solmittu ensimmäisen kerran. Näistä neuvotteluista ja osapuolten tarkoituksesta on työtuomioistuimessa kuultu ainoastaan C:tä. Hänen kertomuksellaan on tullut selvitetyksi, että osapuolten yhteinen tarkoitus on alun perin vastannut sitä tulkintaa, jonka vastaajat ovat sopimusmääräyksen sisällöstä tässä asiassa esittäneet. C:n kertomuksella on lisäksi selvitetty, että sopimusmääräyksen sanamuoto on säilynyt samansisältöisenä alusta lukien. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, jonka perusteella määräyksen tulkinnan voisi katsoa muuttuneen siitä mitä osapuolet ovat alun perin tarkoittaneet. C:n kertomuksella on niin ikään tullut selvitetyksi, että sillä, mitä kautta työntekijän palkka on noussut yli määräyksessä todetun prosenttimäärän, ei ole merkitystä.
Edellä lausutun perusteella työehtosopimuksessa tarkoitetun palvelusaikatakuun tai -lisän on selvitetty olevan luonteeltaan vähimmäispalkkatakuu siten, että määräys velvoittaa korottamaan työntekijän palkkaa vain siinä tapauksessa ja vain siltä osin kuin työntekijän palkka ei määrättynä tarkasteluhetkenä ylitä toimen vaativuuteen perustuvaa tehtäväkohtaista palkanosaa vähintään määrätyn prosentin verran.
Sopimusmääräyksen mukaan palvelusajan pituuden ollessa kolme vuotta palvelusaikatakuu on kolme prosenttia TVL-palkasta. Asiassa on edellä todetuin tavoin riidatonta, että A:n kokonaispalkka on 1.10.2019 eli kolmen vuoden palvelusajan täyttyessä ollut 3.163,99 euroa ja siten ylittänyt soveltuvan TVL-palkan yli kymmenellä prosentilla. A:lla ei siten ole ollut oikeutta työehtosopimuksessa tarkoitettuun palvelusvuositakuuseen tai -lisään.
Kantaja on ensisijaisessa kannevaatimuksessaan vaatinut vahvistettavaksi, että yhtiö on poistanut A:lta aiemmin sovitun ja maksetun vuosien 2018 ja 2019 yritys- tai työpaikkakohtaisen erän.
A:n palkkaa on vuoden 2018 neuvottelutuloksen perusteella riidattomasti korotettu yrityskohtaisilla erillä yhteensä 52,72 eurolla. Yhtiö on palkkalaskelmaan (K2) kirjatun perusteella alkanut maksaa A:lle palvelusaikalisää 1.10.2019. Yhtiö on huomioinut edellä mainitut yritys- tai työpaikkakohtaiset erät palvelusaikalisää määrittäessään, jolloin A:n palkka on 1.10.2019 noussut 32,21 eurolla. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että A:lla ei ole työehtosopimuksen perusteella ollut oikeutta sopimuksessa tarkoitettuun palvelusaikatakuuseen tai -lisään 1.10.2019. Takuuta tai lisää ei siten ole maksettu liian vähäisenä. Yritys ei myöskään ole poistanut A:n palkasta 1.4.2018 ja 1.4.2019 toteutettuja yritys- tai työpaikkakohtaisia eriä, kun A:n palkka ei ole 1.10.2019 ylipäätään alentunut vaan noussut. Palkkalaskelmiin (K1, K2) sisältyvien mahdollisten epäselvyyksien ei ole selvitetty olevan työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan liittyvä asia. Kuten vastaajat ovat tuoneet esiin, työehtosopimuksessa ei määrätä siitä, miten toimihenkilön palkka pitää eritellä palkkalaskelmalle.
Näillä perusteilla kanne on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut.
Vastaajien ilmoittama oikeudenkäyntikulujen määrä on 2.500 euroa. Kantaja on paljoksunut oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.000 euroa ylittävältä osalta.
Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen olevan määrältään kohtuullinen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on siten velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisina.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Pirjo Aaltonen, Merru Tuliara, Kim Kaskiaro, Anu-Tuija Lehto ja Timo Koskinen jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Sassi.
Tuomio on yksimielinen.