TT 2022:9
Lausuntoasiassa oli kysymys siitä, mitä oli pidettävä teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa tarkoitettuna työntekijän varsinaisena työpaikkana, ja siitä, oliko työntekijällä ollut tietyssä tilanteessa oikeus päivärahaan.
Työehtosopimukseen osallisten yksimielisen kannan mukaisesti lausunnossa katsottiin, että varsinainen työpaikka oli yksipuolisesti työnantajan määrättävissä tosiasiallisten olosuhteiden perusteella, eivätkä tilapäiset muutokset työntekopaikassa aiheuttaneet muutoksia työntekijän varsinaisen työpaikan määritykseen. Jos työntekijällä työn liikkuvuuden vuoksi ei ollut paikkaa, jossa hän vakituisesti työskenteli, varsinaisena työpaikkana pidettiin paikkaa, josta hän haki työmääräykset tai säilytti työssä käyttämiään vaatteita, työvälineitä tai työaineita, taikka muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Tällaisena paikkana ei voitu pitää maantieteellistä tai hallinnollista aluetta, esimerkiksi maakuntaa. Viime kädessä varsinainen työpaikka määräytyi työnantajan yritys- tai väestötietojärjestelmään merkittyjen osoitetietojen perusteella.
Työehtosopimuksessa tarkoitettu työntekijän asunto määräytyi lähtökohtaisesti väestötietojärjestelmään rekisteröidyn osoitetiedon perusteella. Arvioon ei vaikuttanut se, että työnantaja oli järjestänyt työntekijälle asunnon komennuspaikkakunnalta. Jos työntekijällä ei ollut työehtosopimuksen tarkoittamaa asuntoa Suomessa, katsottiin hänen asuntonsa osoitteeksi viime kädessä hänen varsinaisen työpaikkansa osoite. Päivärahojen maksuvelvollisuuden kannalta merkitystä ei ollut sillä, että työntekijän vakituinen asunto oli Virossa ja hän oli asunut Suomessa sillä paikkakunnalla, jossa oli kulloinkin ollut työssä.
Asia
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työsuhteen päättämistä koskevassa asiassa
Kuultavat
Teknologiateollisuus ry
Teollisuusliitto ry
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisessä teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa (4.1.2020-30.11.2021) on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:
---
22 Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella
22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä
Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee.
Työnantajan tulee selvittää työntekijälle työhönoton yhteydessä, mikä on työntekijän varsinainen työpaikka. Varsinaisen työpaikan määritykseen vaikuttavien seikkojen olennaisesti muuttuessa selvitys annetaan uudestaan.
---
22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
---
22.4.2 Päiväraha
Kun työ tehdään paikassa, joka yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten on yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta, päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:
- Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.
- Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
Vähintään kahdella ja enintään kuudella tunnilla täyden matkavuorokauden ylittävästä vajaavuorokaudesta maksetaan osapäiväraha.
---
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Asian tausta
Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa on vireillä työsuhteen päättämistä koskeva riita-asia L 748/2021/1370. Kantaja oli työskennellyt metallialan palveluita tarjoavan vastaajayhtiön palveluksessa asentajan apumiehenä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.1.2020 alkaen. Työntekopaikka oli ollut Uudenmaan alue. Vastaajayhtiö oli purkanut kantajan työsuhteen 22.12.2020.
Kantajan työsuhteeseen oli sovellettu Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välistä teknologiateollisuuden työehtosopimusta.
Kanne
Vaatimukset
Kantajana oleva työntekijä on vaatinut muun ohella, että vastaajayhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta täysi palkka, korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä maksamattomia päivärahoja.
Perusteet
Kantajan mukaan työsuhteen purkaminen oli perusteeton. Vaatimiensa päivärahojen osalta kantaja on lausunut muun ohella, että työsopimuksen mukaan hänen työntekopaikkansa oli ollut Uudenmaan alue. Väestötietojärjestelmän mukaan hänellä oli ollut 18.3.2020-18.3.2021 tilapäinen osoite Kirkkonummella Oitmäessä. Vastaajayhtiö oli elokuussa 2020 tarjonnut kantajalle urakkaa Lappeenrannassa, ja hän oli ottanut urakan vastaan. Kantajalle ei ollut vaatimuksistaan huolimatta suoritettu lainkaan päivärahaa työskentelyajalta Lappeenrannassa 3.-6.8. ja 22.9.-29.10.2020.
Vastaus
Vaatimukset
Vastaajayhtiö on vaatinut muun ohella, että kanne hylätään.
Perusteet
Yhtiö on kiistänyt työsuhteen päättämisen lainvastaisuuden ja muun ohella lausunut, että kantajan päivärahavaatimus oli perusteeton. Yhtiö sovelsi työsuhteisiin teknologiateollisuuden työehtosopimusta, jonka kohdassa 22.4.2 oli lausuttu päivärahoista. Kantajan kotipaikka oli ollut Virossa, eikä hänellä ollut ollut vakituista asuinpaikkaa Suomessa. Vastaajayhtiö oli etsinyt kantajalle asunnon työmaan mukaan. Kantajalla ei ollut ollut työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla varsinaista työpaikkaa ja asuinpaikkaa, vaan nämä olivat vaihdelleet aina kohteesta riippuen. Myös urakka Lappeenrannassa oli toteutettu samalla periaatteella.
ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:
1. Mitä paikkakuntaa on pidettävä kantajan varsinaisena työpaikkakuntana hänen työskennellessään Lappeenrannassa, kun hänellä ei samanaikaisesti ollut muuta vastaajan hänelle osoittamaa työkohdetta?
2. Mitä asuntoa on pidettävä kantajan varsinaisena asuntona, kun vastaaja oli järjestänyt hänelle asunnon Lappeenrannassa, kun/jos hänellä ei ollut muuta asuntoa? Muuttuuko asian arviointi, mikäli kantajalla on samanaikaisesti Lappeenrannan asunnon lisäksi ollut toinen vastaajan järjestämä asunto Espoossa?
3. Onko päivärahojen maksuvelvollisuuden kannalta merkitystä sillä seikalla, että kantajan vakituinen asunto on Virossa ja hän on asunut Suomessa sillä paikkakunnalla, jossa on kulloinkin ollut työssä?
4. Onko asiassa annettava merkitystä sille, että kantaja on niin kutsuttu järjestäytymätön työntekijä?
TEOLLISUUSLIITTO RY:N JA TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N YHTEINEN LAUSUNTO
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuin on varannut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen (4.1.2020-30.11.2021) osallisille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi. Työehtosopimusosapuolet Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto ry ovat yhteisenä lausuntonaan todenneet seuraavaa.
1. Mitä paikkakuntaa on pidettävä kantajan varsinaisena työpaikkakuntana hänen työskennellessään Lappeenrannassa, kun hänellä ei samanaikaisesti ole ollut muuta vastaajan hänelle osoittamaa työkohdetta?
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen kohdan 22.1 mukaan varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee. Työnantajan tulee selvittää työntekijälle työhönoton yhteydessä, mikä on työntekijän varsinainen työpaikka. Varsinaisen työpaikan määritykseen vaikuttavien seikkojen olennaisesti muuttuessa selvitys annetaan uudestaan.
Työehtosopimuksen tarkoittama varsinainen työpaikka ei ole sellainen seikka, josta tulee sopia työnantajan ja työntekijän välillä, vaan se on yksipuolisesti työnantajan määrättävissä tosiasiallisten olosuhteiden perusteella. Varsinainen työpaikka tulee kuitenkin aina määritellä työhönoton yhteydessä, eivätkä tilapäiset muutokset työntekopaikassa aiheuta muutoksia työntekijän varsinaisen työpaikan määritelmään.
Liittojen yhteinen tulkinta on, että jos työntekijällä työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita taikka muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. Tällaisena paikkana ei voida pitää maantieteellistä tai hallinnollista aluetta, esimerkiksi maakuntaa. Viime kädessä varsinainen työpaikka määräytyy työnantajan yritys- tai väestötietojärjestelmään merkittyjen osoitetietojen perusteella.
2. Mitä asuntoa on pidettävä kantajan varsinaisena asuntona, kun vastaaja oli järjestänyt hänelle asunnon Lappeenrannasta, kun/jos hänellä ei ollut muuta asuntoa? Muuttuuko asian arviointi, mikäli kantajalla on samanaikaisesti Lappeenrannan asunnon lisäksi ollut toinen vastaajan järjestämä asunto Espoossa?
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa tarkoitettu työntekijän asunto määräytyy lähtökohtaisesti väestötietojärjestelmään rekisteröidyn osoitetiedon perusteella. Sillä seikalla, että työnantaja on järjestänyt työntekijälle asunnon komennuspaikkakunnalta, ei ole vaikutusta tähän arvioon. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne tilannetta, jossa työntekijällä ei ole asuntoa Suomessa. Jos työntekijällä ei ole työehtosopimuksen tarkoittamaa asuntoa Suomessa, katsotaan työntekijän asunnon osoitteeksi viime kädessä hänen varsinaisen työpaikkansa osoite.
Se, että työntekijällä mahdollisesti on ollut samanaikaisesti Lappeenrannan asunnon lisäksi toinen työnantajan järjestämä asunto Espoossa, ei vaikuta asian arviointiin, ellei kyseessä olevaa asuntoa ole rekisteröity työntekijän asunnoksi väestötietojärjestelmään.
3. Onko päivärahojen maksuvelvollisuuden kannalta merkitystä sillä seikalla, että kantajan vakituinen asunto on Virossa ja hän on asunut Suomessa sillä paikkakunnalla, jossa on kulloinkin ollut työssä?
Mainitulla seikalla ei ole merkitystä päivärahojen maksuvelvollisuuteen (ks. kohta 2).
4. Onko annettava merkitystä sille, että kyseessä on järjestäytymätön työntekijä?
Sille, että työntekijä ei kuulu ammattiliittoon, ei tule tässä tapauksessa antaa merkitystä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto ry ovat antaneet asiassa työtuomioistuimelle yhteisen lausunnon, jonka sisältö on selostettu edellä. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että kysymyksessä olevia Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen (4.1.2020-30.11.2021) 22 kohdan määräyksiä on tulkittava liittojen lausunnossa kerrotulla tavalla.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.
Lausunto on yksimielinen.