TT 2022:78

Aliupseerit olivat Ilmavoimien pääsotaharjoituksen aikana toimineet lentokentän vartiointitehtävää suorittavana vartiostona erillisen vuoroluettelon mukaisesti ja tehneet sellaista vartiointityötä, jota he muutoinkin normaalitehtävänään suorittivat. Kysymys Puolustusvoimien työaikasopimuksen tulkinnasta ja siitä, oliko kyseinen työ ollut osa harjoitusta vai oliko kyse ollut harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömistä tehtävistä.

Tuomiossa katsottiin, että arvioitaessa sitä, kuuluvatko tavanomaiset työtehtävät sotilaallisen harjoituksen piiriin vai ei, merkitystä on annettava harjoituksen luonteelle. Harjoitusjoukkoon muodollisesti nimetyillä henkilöillä ei voida osana harjoitusta teettää heidän tavanomaisia työtehtäviään, jos tehtävät eivät liity harjoituksen tarkoitukseen millään tavalla. Työnantaja ei voi määrätä tiettyä tehtävää harjoitukseen kuuluvaksi työaikasopimusmääräysten kiertotarkoituksessa. Harjoituksen ja tehtävien luonteesta tässä asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että kyse olisi ollut tällaisesta kiertotarkoituksesta. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että riidanalaisen sotaharjoituksen luonne huomioon ottaen asiassa oli tullut riittävällä tavalla selvitetyksi, että kanteessa tarkoitetut aliupseerit eivät olleet harjoituksen aikana tehneet harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymättömiä tehtäviä. Aliupseerien suorittamat normaaliajan työtehtävät sotilaallisen harjoituksen aikana olivat siten olleet osa harjoitusta. Kanne hylättiin. (Ks. myös TT 2022:77.)

Asia

Työaika

Kantaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 20.8.2021

Suullinen valmistelu 22.12.2021

Pääkäsittely 21.–23.9.2022

Asia on päätetty käsitellä samassa oikeudenkäynnissä asian R 58/20 kanssa oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 6 §:n nojalla.

Välitoimena pyydetty asianosaisilta lausumaa Euroopan unionin oikeuden merkityksestä asian ratkaisun kannalta. Asianosaiset ovat antaneet lausumansa.

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn pöytäkirjoista ilmenevin tavoin määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 10 kohdan perusteella salassa pidettäviksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kirjalliset todisteet 2–4 sekä valtiovarainministeriön kirjalliset todisteet 1, 2 ja 4. Edelleen salassa pidettäviksi on määrätty pääkäsittelyn tallenteet, joissa kuvataan edellä mainitussa säännöksessä lueteltuja seikkoja. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 20.8.2046 saakka.

Työtuomioistuin määrää, että työtuomioistuimen tuomio on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla pidettävä salassa siltä osin kuin tuomiossa käsitellään tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu edellä tarkoitettu salassapitomääräys. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 20.8.2046 saakka. Salassa pidettävät tuomion osat on merkitty kursiivilla asianosaisille toimitettaviin kappaleisiin ja hakasuluin julkisiin kappaleisiin.

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusvoimien työaikasopimuksen (PVTAS) 8 §:ssä on seuraava määräys:

8 § Sotilaallinen harjoitus

Poiketen siitä, mitä tässä sopimuksessa ja työaikalain alaisten virkamiesten osalta valtion virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu työajoista ja haittatyökorvauksista, noudatetaan puolustusvoimien virkamiesten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen seuraavia määräyksiä.

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan näissä määräyksissä harjoitusta, joka

a) on toimintasuunnitelman mukainen,
b) on toimivaltaisen viranomaisen ennalta määräämä,
c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja
d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia. [8 tunnin sijaan 8 tuntia 6 minuuttia ajalla 1.2.2017-11.10.2020]

3. Muissa kuin edellä 2-kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lasketaan työaika siten kuin kunkin virkamiehen osalta muussa työssä laskettaisiin.

4. Kursseille tai opetustilaisuuteen komennetun osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, lasketaan työaika 2 kohdan mukaisesti kuitenkin siten, ettei jäljempänä 5 kohdassa mainittuja korvauksia eikä 6 kohdassa mainittuja korotuksia makseta.

5. Enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tai enintään ESJA-vaativuusluokan 15 mukaista tehtävää hoitavan virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, maksetaan hänelle harjoituskorvauksena 122,71 euroa vuorokaudelta.

6. Enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tehtävää hoitavalle tai enintään ESJA-vaativuusluokka 15 mukaista tehtävää hoitavalle virkamiehelle maksetaan harjoituskorvaus lauantailta ja aattopäiviltä 25 prosentilla korotettuna sekä sunnuntailta, pyhäpäiviltä, itsenäisyyspäivältä ja vapunpäivältä 50 prosentilla korotettuna.

7. Sotilaallisen harjoituksen kalenterivuorokausilta maksetaan enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tehtävää hoitavalle tai enintään ESJA-vaativuusluokan 15 mukaista tehtävää hoitavalle ja harjoitukseen osallistuvalle virkamiehelle korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa, matkustussäännön mukaisen kotimaan tai asianomaisen ulkomaan kokopäivärahan suuruinen harjoituspäiväraha. Virkamiehelle voidaan maksaa harjoituspäivärahasta ennakkoa yli viikon kestävää harjoitusta varten.

8. Siltä ajalta, joka maksetaan harjoituspäivärahaa, ei makseta matkustussäännön perusteella päivärahoja eikä ateriakorvauksia.

Soveltamisohje:

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan pääasiassa maasto-olosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta, joka pidetään varusmiesten, sotilasopetuslaitoksen oppilaiden, kertausharjoitukseen kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi ja jossa harjaannutetaan sotilaallisia taitoja mahdollisimman todenmukaisissa kriisiajan harjoitusolosuhteissa.

[- -]

5. Maasto-olosuhteiksi katsotaan harjoituksen johdon esikunnan ja huollon sekä joukon kokoonpanoon sisältyvän tai erillisen esikunnan olosuhteet riippumatta siitä, miten ne on järjestetty. Samoin katsotaan maasto-olosuhteiksi rannikkopuolustuksen kiinteiden laitteiden tilat silloin, kun niissä toimii harjoitusjoukon kokoonpanoon kuuluva virkamies.

Kertausharjoitusjoukkojen osalta maasto-olosuhteiksi katsotaan kaikki ne olosuhteet, jotka poikkeavat tavanomaisista rauhanaikaisista ja säännönmukaisista kasarmiolosuhteista kuten esimerkiksi leirialueet, koulurakennukset, seurojen talot ja/tai muut väistöpaikat sekä tosiasialliset joukkojen perustamispaikat. Mikäli perustaminen tapahtuu varuskunnissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, täytyy sotilaallisen harjoituksen kaikkien kriteerien täyttyä.

Ilmavoimien ja maavoimien ilmailun maasto-olosuhteiksi on katsottava puolustusvoimien rauhanajan lentotukikohdan, maa- ja merimaaliammuntojen maalialueen sekä siviililentoaseman, varalaskupaikan, korpikentän tai muun tilapäiskentän olosuhteet. Ilmavoimien ja maavoimien ilmailun osalta ei varusmiesten osuus ole ratkaiseva. Myös ilmapuolustuksen kiinteiden laitteiden tiloissa, kuten esikunnassa, johtokeskuksessa, tutka-asemalla, ilmavalvonta- ja lennonvarmennusjärjestelmän muussa toimitilassa toimivan harjoitusjoukon kokoonpanoon kuuluvan virkamiehen katsotaan olevan maasto-olosuhteissa.

6. Jos harjoituskokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei suoriteta työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia. Keskeytysaikana tehty työ merkitään työajaksi.

7. Sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvia eivät ole ne virkamiehet, jotka on määrätty suorittamaan erillistä työtä, koulutus- tms. tehtävää. Myöskään sellainen harjoitusjoukkoon kuulumaton virkamies, joka on määrätty tavanomaiselle virkamatkalle, kuten koulutustarkastushenkilöstö tai harjoituksen seuraaja, ei ole oikeutettu sotilaallisen harjoituksen korvauksiin.

8. Virkamiehelle maksetaan työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitetut korvaukset kultakin kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hän on osallistunut kyseiseen sotilaalliseen harjoitukseen vähintään 8 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Ilmavoimien järjestämä RUSKA19 -harjoitus järjestettiin ajalla 1.–10.10.2019. Kyseessä oli kantahenkilökunnan ja reserviläisten voimin toteutettu yhdistetty lento-, ilmaoperaatio- sekä ilmapuolustuksen johtamisharjoitus. Karjalan lennosto osallistui RUSKA19 -harjoitukseen käskyn CP6291/11.9.2019 mukaisesti ajalla 1.–10.10.2019. Karjalan lennoston joukot toimivat Rissalan, Tikkakosken, Joensuun ja Kajaanin tukikohdista. Harjoituksessa harjaannutettiin sekä henkilökuntaa että asevelvollisia valmiutta kohotettaessa ja poikkeusolojen tehtävissä.

Aliupseerit A, B, C, D, E, F ja G olivat nimettyinä edellä mainittuun ilmaoperaatioharjoitukseen ja sitä edeltäneeseen valmiudenkohottamisharjoitukseen ajalla l.–9.10.2019. He toimivat Rissalan lentokentän vartiointitehtävää suorittavana vartiostona erillisen vuoroluettelon mukaisesti. Kantaja on vedonnut siihen, että aliupseerit toimivat tällöin operatiivisissa tehtävissä tehden sitä vartiointityötä, jota he muutoinkin normaalitehtävänään suorittivat, ja kyse on siten tältä osin ollut sotilaalliseen harjoitukseen kuulumattomasta työstä, joka on keskeyttänyt harjoituksen ja tulee lukea tekijälleen työajaksi. Vastaajan mukaan vartiotoiminta on ollut osa harjoitusta, eivätkä aliupseerit ole tehneet harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymätöntä työtä, eikä heille siten tule lisätä työaikaa kanteessa vaadituin tavoin.

Erimielisyys vallitsee siten Puolustusvoimien työaikasopimuksen (jatkossa myös PVTAS) 8 §:n 3 kohdan ja soveltamisohjeen 6 kohdan tulkinnasta ja siitä, mitkä tehtävät katsotaan sotilaalliseen harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymättömiksi tehtäviksi.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n oikeaksi tulkinnaksi sen, että aliupseereilla A, B, C, D, E, F ja G on oikeus saada luetuksi työajaksi ajat, jonka he ovat työskennelleet RUSKA19 -sotaharjoituksen aikana sotilaallisen harjoitukseen kuulumattomissa tehtävissä erillisen vuoroluettelon mukaisesti

- tuomitsee Suomen valtion/valtiovarainministeriön virkaehtosopimuslain 19 §:n l momentin perusteella hyvityssakkoon puolustusvoimien työaikasopimuksen määräyksen tieten rikkomisesta tai perustellusti tieten rikkomisesta ja

- velvoittaa Suomen valtion/valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle oikeudenkäyntikulut 9.920 eurolla korkoineen.

Perusteet

Sopimusmääräyksen oikea tulkinta

Siltä osin kuin kanteessa mainitut aliupseerit ovat tehneet sotilaalliseen harjoitukseen kuulumatonta operatiivista päivystystyötä vuoroluettelon mukaisesti, tulee heille merkitä kyseinen aika työajaksi PVTAS 8 §:n 3 kohdan ja soveltamisohjeen 6 kohdan mukaisesti.

Sotilaallista harjoitusta ei ole tarkoitettu työaikamuotona ns. tavallisten virkatehtävien hoitamiseen vaan aina vain kyseistä harjoitusta koskevien tehtävien suorittamiseksi.

Sotilaallisen harjoituksen osalta PVTAS 8 §:n 2 kohdan mukaan luetaan harjoituksen aikaiselta kalenterivuorokaudelta työaikaan vain 8 tuntia vaikka harjoitus kestää pidempään (esim. 24 h). Jotta sotilaallista harjoitusta ei käytettäisi muiden työaikamääräysten kiertämiseksi, on sopimuksen 8 §:ssä 3 kohta, jonka mukaan muissa kuin harjoituksessa tapahtuneesta palveluksesta työaika lasketaan siten kuin se muutenkin laskettaisiin. Edelleen soveltamisohjeen 6 kohdan mukaan jos virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysaikana tehty työ merkitään työajaksi.

Sopimuksen ja sen soveltamisohjeen sanamuoto on selkeä. Sotilaalliseen harjoitukseen kuulumaton työn tekeminen keskeyttää harjoituksen ja tuollaisen työn tekemiseen käytetty aika luetaan tekijälleen työajaksi.

Kanteessa tarkoitetut aliupseerit toimivat operatiivisessa vartiointitehtävässä aseellisella voimankäyttökyvyllä varustautuneena eli ns. kovat piipussa. Heidät oli etukäteen nimetty nimenomaan tähän tehtävään, joka vastaa heidän normaaleja virkatehtäviään. Välittömän neuvonpidon 19.2.2020 ja paikallisneuvottelun 21.4.2021 pöytäkirjassa kerrottiin harjoituskäskyssä CP6291/11.9.2019 nimenomaan ohjatun erottelemaan harjoitushenkilöstön ja operatiivisen henkilöstön tehtävät. Käytännössä edellä mainitut aliupseerit oli irrotettu sotilaallisesta harjoituksesta vuoroluettelossa määrätyn operatiivisen päivystystehtävän ajaksi. Sotaharjoitukseen nimettynä he olivat kuitenkin koko vuoroluettelon ulkopuolisen ajan harjoitusalueella työnantajan käytettävissä ja sen ajan osa harjoitusjoukkoa. Käytännössä vuoroluettelolla operatiivista tehtävää hoitamaan nimetyt aliupseerit eivät juurikaan osallistuneet muuhun RUSKA19 -harjoituksen harjoitustoimintaan.

Sotilaallisessa harjoituksessa ei olla varustautuneena kovilla ampumatarvikkeilla, ellei kyse ole nimenomaisesti ampumaharjoituksesta. Tämäkin seikka puoltaa sitä, että kyse oli nimenomaan harjoitukseen kuulumattomasta tehtävästä. RUSKA19 -harjoituksessa ei ole ollut tarkoitus harjoitella normaaliolojen sotilaspoliisien päivystys- ja vartiointitehtävää.

Keskeisin ero normaalien operatiivisten tehtävien ja sotilaallisen harjoituksen välillä on, että harjoituksessa harjoitellaan tehtävien hoitamista simuloiduissa tilanteissa. Sotilaspoliisitehtävissä tämä konkretisoituu juuri siinä, että harjoitustilanteissa ei aseissa käytetä kovia ammuksia vaan harjoituspanoksia. Sen sijaan operatiivisissa vartiointitehtävissä sotilaspoliisit ovat aina varustettuja kovilla panoksilla ja heillä on sotilaspoliisitunnukset. Tällöin he eivät voi luonnollisestikaan turvallisuussyistä osallistua simuloituihin harjoitustilanteisiin.

RUSKA19 -harjoituksen aikana erillisen työvuorolistan mukaan operatiivisiin tehtäviin esimiehen työnjohdollisella määräyksellä osoitetut ovat suorittaneet noiden työvuorojen aikana heille normaalisti kuuluvia vartiokierroksia, ja he ovat olleet Turvallisuusvalvontakeskuksen (TUVAK) alaisuudessa saaden sieltä määräyksiä tapahtuneista hälytyksistä. Partioissa on ollut kenttäjohtajat, joille TUVAK on antanut määräyksiä hälytystehtävistä. TUVAK ei ollut osa harjoituksen organisaatiota. Heidän toimintaansa on siis johdettu sotilaallisesta harjoituksesta erillisesti normaaliolojen johtovaltasuhteiden mukaisesti. Heidän vastuualueensa on lisäksi kattanut harjoitusalueen ulkopuolisia kohteita, jotka kuuluvat normaalistikin Rissalan vartioston alaisuuteen. Normaaliolojen vastuualue eroaa myös siitä vastuualueesta, mikä Karjalan lennoston vartiostolla olisi poikkeusoloissa.

RUSKA19 -harjoituksen aikana tapahtui konkreettisesti myös oikeita hälytyksiä. Eräässä harjoituksen aikaisessa todellisessa hälytystilanteessa tarvittiin avuksi koiranohjaajaa. Tehtävään määrättiin henkilö (H), joka kuului sotilaalliseen harjoitukseen nimettyyn henkilöstöön, mutta jota ei ollut osoitettu erillisellä vuoroluettelolla operatiivisiin tehtäviin. Hänellä hälytystehtävän kestoaika merkittiin esimiehen hyväksymään ja allekirjoittamaan toteutuneeseen työvuorolistaan työajaksi. Vaikka työnantaja muutti myöhemmin tulkintaansa eikä kyseiseen tehtävään määrätylle koiranohjaajalle maksettu työajaksi lukemisesta syntynyttä ylityötä, kertoo esimiesten alkuperäinen kanta siitä, että normaalin operatiivisen toiminnan tehtävät miellettiin harjoituksen ulkopuoliseksi työksi.

Sotilaallista harjoitusta koskeva pykälä on poikkeusmääräys, jolla on poikettu PVTAS 7 §:n 1 kohdasta, jonka mukaan työajaksi luetaan paitsi työhön käytetty aika myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Poikkeus työajaksi lukemisesta koskee 8 §:n 2 kohdan mukaan vain aikaa, jonka virkamies on palveluksessa harjoituksessa. Muu kuin harjoituksessa palveltu aika on merkittävä työajaksi. Poikkeusta tulisi tulkita suppeasti.

Nyt kyseessä oleva tapaus vastaa työtuomioistuimen tapauksesta TT 1982:55 ilmenevää tilannetta. Kyseisessä tapauksessa sotaharjoitukseen nimetyt toimiupseerit oli vuoroluettelon mukaan nimetty vuorotellen sotaharjoituksen aikana linnakkeen päivystäjäksi siihen liittyvine velvollisuuksineen. Heidän ei katsottu olleen sotaharjoituksessa sitä aikaa, jonka he olivat vuorollaan toimineet päivystäjänä. Kantaja katsoo siten myös oikeuskäytännön tukevan kantajan tulkintaa.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

PVTAS 8 §:n säännös ja sen soveltamisohje ovat täysin yksiselitteisiä. Jos sotaharjoituksen aikana tehdään sotaharjoitukseen kuulumattomia töitä, merkitään niistä tekijöilleen työaikaa. Tapauksessa harjoituskäskyssä ilmenee, että operatiivista työtä tekevät on erotettu tällöin muusta harjoitushenkilöstöstä.

Harjoituksiin kuulumattomien tehtäviä on siis tapauksessa vastoin virkaehtosopimuksen selkeää sanamuotoa jätetty merkitsemättä työajaksi. Tosiasioiltaan erimielisyyttä vastaavasta tilanteesta on myös aiempaa oikeuskäytäntöä. Näin ollen työnantaja on rikkonut virkaehtosopimuksen määräystä tieten tai sen olisi ainakin perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sitä. Suomen valtio on tuomittava valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 49.632,91 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kanteessa mainitut aliupseerit eivät ole tehneet PVTAS 8 §:n soveltamisohjeen 6 kohdan mukaista harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymättömiä tehtäviä eikä heille siten tule lisätä työaikaa kanteessa vaaditun mukaisesti.

RUSKA19 -harjoituksessa käytettävä alue oli turvattava kaikilla harjoitusalueilla Rissalassa, Tikkakoskella, Joensuussa ja Kajaanissa. Rissalan vartiointiin käytettiin vartioston henkilöstöä, joka muodostui kanteessa mainituista aliupseereista. Tukikohdan vartiointi kuului sotilaallisen harjoituksen aikana kyseisen yksikön harjoitukseen osallistuvan henkilöstön tehtäviin samalla tavoin kuin muiden vartioston osien tehtävä oli järjestää vartiointi muissa tukikohdissa. Kyseisen vartio-osaston vastuualueisiin kuului RUSKA 19 -harjoituksessa sama alue kuin sen vastuulla on normaalioloissakin. Kyseisen kaltaisessa, ns. integroidussa eli luonteeltaan kokonaisvaltaisessa sotaharjoituksessa, vartio-osaston tehtäviin sotaharjoituksessa kuului siten myös reagointi kaikkiin tavanomaisiin hälytystehtäviin, mikä on kyseisen vartio-osaston tehtävä sekä normaali- että poikkeusoloissa. Sotaharjoituksen aikana vastuualue ei siten ollut tavanomaista rajatumpi. Poikkeusoloissa Karjalan lennoston vastuualue on päinvastoin hieman normaalioloja suurempi. Tämänkaltaisia, kokonaisvaltaisia harjoituksia, järjestetään juuri sen arvioimiseksi, että pystytäänkö poikkeusoloissa hoitamaan kaikki organisaatiolle annetut tehtävät.

Karjalan lennoston harjoituskäskyn CP6291/11.9.2019 liitteessä 12 SOTILASPOLIISI JA VARTIOTOIMINTA oli ohjattu vartiotoiminnan toteuttaminen harjoituksessa. Vartio-osasto toimi siten kuin se toimisi myös poikkeusoloissa. Harjoituksessa harjoiteltiin poikkeusolojen johtosuhteissa toimimista. Valvontajärjestelmän ylläpito edellytti, että osa osastosta toimi myös normaalin valvomotoiminnan tehtävissä. Harjoituksessa harjoiteltiin poikkeusolojen ensimmäisten vaiheiden toimintaa. Ensimmäisen vaiheen toiminta tarkoitti osalla joukoista toimimista tukikohdissa, jotka normaalioloissa toimivat heidän virkapaikkanaan.

RUSKA19 -harjoituksen kaltaisessa integroidussa eli laajassa ja kokonaisvaltaisessa sotaharjoituksessa harjoitellaan osana sotaharjoitusta sekä ennalta suunniteltuja simuloituja tapahtumia (ns. pelikirjatilanteita) että ennalta-arvaamattomia reaalielämän tapahtumia. Vartioston tehtävien erottelulla yhtäältä operatiivisiin tai toisaalta sotaharjoitukseen kuuluviin tehtäviin ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, kuuluuko tehtävä sotaharjoitukseen vai ei. Myös normaaliolojen tehtävät ovat sotaharjoitukseen kuuluvia tehtäviä, jos ne kuuluvat sotaharjoituksen luonteeseen. RUSKA 19 -harjoituksessa oli sen kokonaisvaltaiseen luonteeseen ja tarkoitukseen perustuen nimenomaisesti tarkoitus harjoitella myös normaaliolojen tehtävien hoitamista poikkeusoloissa ja siirtymistä normaalioloista poikkeusoloihin mahdollisimman sujuvasti.

Myöskään sillä, onko ase ladattu kovilla panoksilla vai ei, ei ole merkitystä arvioitaessa kuuluiko vartioston harjoituksen aikana suorittama tehtävä sotaharjoitukseen. RUSKA19 -harjoituksessa koko vartioston henkilöstö oli mukana sotaharjoituksessa, ja osana harjoitusta ja sen toteutusta osalla vartiostosta ase oli ladattu kovilla panoksilla koko ajan, kuten normaalioloissa ja poikkeusoloissakin olisi.

Kanteen perusteena olevan joukon tehtäviin kuului harjoituksessa Rissalan kentän alueen vartiointi. Joukkoon kuuluvien sotilaspoliisien vuoroluettelo oli suunnitelma siitä, miten joukkuetta harjoituksessa käytetään. Kysymyksessä ei ollut työaikasuunnitelma. Työaikasuunnittelussa vartioston henkilökunta oli merkitty sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvaksi puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n mukaisesti.

PVTAS 8 §:n soveltamisohjeen 1 kohdan mukaisesti sotilaallisessa harjoituksessa harjaannutetaan sotilaallisia taitoja mahdollisimman todenmukaisissa kriisiajan harjoitusolosuhteissa. Lähtökohtaisesti poikkeusolojen tehtävät eivät poikkea normaaliolojen tehtävistä. Käytännössä RUSKA19 -harjoituksen kaltaisissa, ns. integroiduissa sotilaallisissa harjoituksissa tämä tarkoittaa myös normaalien työtehtävien harjoittelua sotaharjoituskontekstissa, tilanteessa, jossa toiminnan intensiivisyys nousee valmiuden kohottamisen toimenpiteiden johdosta. Koska siirtymisen normaalioloista poikkeusoloihin tulee tapahtua sujuvasti, tulee myös harjoitustoiminnan vastata tätä todellisuutta mahdollisimman hyvin. Myös poikkeusoloissa hoidetaan lakisääteiset ja muut velvoitteet kuten normaalioloissa. Näitä siirtymisiä ja tilanteita varten henkilöstöä, varusmiehiä ym. koulutetaan sotilaallisissa harjoituksissa.

Kyseiset aliupseerit eivät toimineet RUSKA19 -harjoituksessa turvallisuuskeskuksen (TUVAK) johdon alaisuudessa, eikä turvallisuuskeskus antanut vartioston kenttäjohtajille määräyksiä, vaan välitti vartiostoille turvallisuusvalvontajärjestelmässä esiin tulevia hälytystehtäviä, kuten se toimisi myös poikkeusoloissa. Turvallisuuskeskuksen rooli on poikkeusoloissa sama kuin normaalioloissa; se välittää tehtäviä perustettaville paikallisvalvomoille, joissa tehdään päätökset reagoinnin osalta harjoitusten aikana tai poikkeusoloissa. RUSKA19 -harjoituksessa suojausyksikön joukkoja, mukaan lukien vartioston henkilöstö, johdettiin suojaamisen johtopaikalta, ja suojausyksikön johto antoi operatiiviset tehtävät päivittäiselle turvallisuustoimelle. RUSKA19 -harjoituksessa harjoiteltiin siirtymistä normaalioloista poikkeusoloihin, ja koko suojausyksikön henkilöstö oli käsketty sotaharjoitukseen, koska kyseessä olevassa harjoituksessa harjoiteltiin nimenomaan omia poikkeusolojen tehtäviä. Valmiutta tehostettaessa normaaliolojen suojausyksikön henkilöstö käsketään tarvittaessa töihin ja se toimii normaalien johtosuhteiden mukaisesti.

Työnantaja ei ole pyrkinyt kanteessa väitetyllä tavalla kiertämään työaikamääräyksiä siten, että se olisi pyrkinyt soveltamaan sotilaallisen harjoituksen työaikamääräyksiä tehtäviin, jotka eivät ole liittyneet sotilaalliseen harjoitukseen, vaan on toiminut PVTAS:n ja soveltamiskäytännön mukaisesti. Vartiostoa koskevan harjoituksen tavoitteena oli osaltaan todentaa poikkeusolojen suorituskyky tilanteissa, joissa vartiosto toimi osittain hajautettuna. Työnantaja ei ole harjoituksen toteuttamisessa pyrkinyt teettämään normaaleja virkatehtäviä sotilaallisen harjoituksen muodossa. Poikkeusoloissa Rissalan kenttää vartioidaan osana Puolustusvoimien toiminta-alueita, vastaavalla tavalla kuten RUSKA19 -harjoituksessa vartiotoiminta oli järjestetty.

RUSKA19 -harjoituksessa ei ole teetetty koiranohjaajalla sotaharjoitukseen kuulumatonta työtä, vaan sotaharjoituksen aikana tapahtuneessa hälytystilanteessa on ollut kysymys sotaharjoitukseen kuuluvasta työstä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Erillinen vuoroluettelo ajalta l.–9.10.2019
Harjoituskäsky CP6291/11.9.2019 (=V1), salassa pidettävä
RUSKA19 -ilmaoperaatioharjoituksen Karjalan lennoston joukkojen turvallisuussuunnitelma (=V2), salassa pidettävä
Koiranohjaajan H:n työvuoroluettelon toteuma ajanjaksolta 30.9. – 20.10.2019, salassa pidettävä

Vastaajan kirjalliset todisteet

Harjoituskäsky CP6291/11.9.2019, salassa pidettävä
RUSKA19 -ilmaoperaatioharjoituksen Karjalan lennoston joukkojen turvallisuussuunnitelma, salassa pidettävä
Erimielisyysneuvottelun pöytäkirja 6.11.2006
Koonnos maksetuista sotilaalliseen harjoitukseen kuulumattomista tunneista työaikajaksoista 16/2020 ja 17/2020, salassa pidettävä
Hylätty ylityömääräys 22.10.2019/H
Työaikalaskelma 30.9.2019 - 20.10.2019/H

Kantajan henkilötodistelu

J, pääluottamusmies
G, ylikersantti (todistelutarkoituksessa)
K, pääluottamusmies
L, kapteeni, pääluottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

M, prikaatikenraali, operaatiopäällikkö, Ilmavoimien esikunta
N, majuri, operatiivisen osaston apulaispäällikkö, Karjalan lennosto
O, hallitusneuvos, puolustusministeriö
P, osastoupseeri, Pääesikunta
Q, osastoupseeri, komentajakapteeni, Pääesikunta

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeudelliset lähtökohdat

Asiassa on riidatonta, että kanteessa tarkoitetut aliupseerit ovat RUSKA19 -harjoituksen aikana toimineet Rissalan lentokentän vartiointitehtävää suorittavana vartiostona erillisen vuoroluettelon mukaisesti ja tehneet sellaista vartiointityötä, jota he muutoinkin normaalitehtävänään suorittivat. Riitaa on siitä, onko kyseinen työ ollut osa harjoitusta vai onko kyse ollut harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömistä tehtävistä.

Puolustusvoimien virkamiesten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen noudatetaan Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n määräyksiä. Pykälän 1 kohdan mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan harjoitusta, joka on toimintasuunnitelman mukainen, toimivaltaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtuu maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Työaikasopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia. Pykälän 3 kohdan mukaan muissa kuin edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lasketaan työaika siten kuin kunkin virkamiehen osalta muussa työssä laskettaisiin.

Pykälää koskevan soveltamisohjeen 6 kohdan mukaan jos harjoituskokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei suoriteta työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia. Keskeytysaikana tehty työ merkitään työajaksi. Edelleen soveltamisohjeen 7 kohdan mukaan sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvia eivät ole ne virkamiehet, jotka on määrätty suorittamaan erillistä työtä, koulutus- tms. tehtävää.

Asiassa on selvitetty (O), että määräyksen tarkoituksena on ollut riittävien resurssien turvaaminen. Määräyksen tausta ulottuu 1970-luvulle.

Työtuomioistuin selvyyden vuoksi toteaa, että sotilaalliset harjoitukset on jätetty työaikadirektiivin 2003/88 soveltamisalan ulkopuolelle (ks. tuomio 15.7.2021, Ministrstvo za obrambo, C-742/19, EU:C:2021:597).

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu työehtosopimuksen tulkinnasta ja soveltamiskäytännöstä pääluottamusmies L:ää, pääluottamusmies K:ta, hallitusneuvos O:ta, Pääesikunnan henkilöstöosaston palvelussuhdeasioiden asiantuntija P:tä ja Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen opetuksen pääopettaja Q:ta.

Nyt käsiteltävässä asiassa tarkoitetun sotilaallisen harjoituksen aikaisista tehtävistä on kuultu G:tä todistelutarkoituksessa, pääluottamusmies J:tä, operaatiopäällikkö M:ää Ilmavoimien esikunnasta ja suojausyksikön päällikkö N:ää Karjalan lennostosta.

L on kertonut muun ohella, että sotilaallisessa harjoituksessa voitiin sinänsä teettää myös tavanomaisia virkatehtäviä. Olennaista oli kuitenkin se, poikkesivatko normaaliolojen tehtävät poikkeusolojen tehtävistä. Harjoitustehtävä perustui aina harjoitusorganisaatioon, käskyyn ja johtosuhteisiin. Virkatehtävä tyypillisesti simuloitiin harjoituksen aikana tiettyyn valmiustasoon. Rajanvetoa sen osalta, kuuluiko tehtävä harjoitukseen, voitiin tehdä sen perusteella, oliko kyse harjoittelemisesta vai toteuttamisesta. Harjoituksessa harjoiteltiin tiettyjä normaalioloista poikkeavia toimia.

Harjoituskäsky oli keskeinen harjoituksen toteuttamisessa, ja sen perusteella tiedettiin, millä tavalla työaikasääntelystä voitiin poiketa ja noudatettiinko yksittäisen virkamiehen osalta tavanomaista työajan laskentaa vai harjoitukseen liittyviä korvausperusteita. Käskystä tuli ilmetä harjoituksen opetustarkoitus, organisaatio, johtosuhteet, henkilöstö, kunkin henkilön tehtävä, aikataulu, eri vaiheet ja milloin harjoitus katsottiin päättyneeksi. Jos joku organisaatiosta esimerkiksi sairastui, laadittiin täydentävä käsky. Harjoituskäskyllä ohjattiin vain harjoitusta eikä sen ulkopuolisia asioita. Harjoitus oli voitu keskeyttää esimerkiksi metsäpalotilanteen vuoksi. Harjoituskäskystä ei ilmennyt suoraan siihen kuulumattomia tehtäviä. Määrääminen harjoitukseen kuulumattomaan työhön tapahtui lähes aina ennalta arvaamattomasti, esimerkiksi, kun yksittäinen varusmies jouduttiin yllättäen kotiuttamaan. Meripalvelussa kriisiajan valmiuksien harjoittelu merellä ja alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtävät luettiin kaikki osaksi meripalvelua, mutta sotilaallisen harjoituksen osalta vastaavaa ei ollut sovittu. Työaikasopimus nimenomaan erotteli harjoitukseen kuuluvat ja siihen kuulumattomat tehtävät.

K on kertonut muun ohella, että riidanalaisessa soveltamisohjeen 6 kohdassa määriteltiin menettely, kun harjoitus kiireellisen siihen kuulumattoman työtehtävän vuoksi keskeytettiin. Harjoitukset olivat laajuudeltaan erilaisia, mutta näihin kaikkiin sovellettiin samoja määräyksiä. Harjoitukseen kuulumattomat työt ilmenivät harjoituksen aikana yllättäen eikä niitä voinut etukäteen suunnitella ja kirjata harjoituskäskyyn, pois lukien esimerkiksi rutiininomaiset kansainväliset tehtävät. Aiemmin tapana oli ollut kirjata harjoitukseen kuulumattomat työtunnit sotaharjoitukseen kuulumattomaksi työajaksi.

[Osa K:n kertomuksesta salassa pidettävä.]

O on kertonut muun ohella, että riidanalaisen soveltamisohjeen 6 kohdassa oli kysymys poikkeustilanteesta. Soveltamisohjeessa puhuttiin harjoituskokoonpanosta, johon virkamies kuului, eikä yksittäisistä tehtävistä. Lisäksi samassa kohdassa todettiin, että kun kyse oli harjoitusjoukkoon tai harjoitukseen liittymättömästä tehtävästä, tulivat keskeytystilanteessa 8 §:n sijaan sovellettavaksi muut työaikasopimuksen pykälät. Määräyksellä tarkoitettiin O:n mukaan pitempiaikaisia poistumisia harjoituksesta. Sotilaallisen harjoituksen korvaus maksettiin, jos palvelus harjoituksessa kesti vähintään 8 tuntia. Lähtökohtana soveltamisohjeen 6 kohdassa oli siten pidempiaikainen poissaolo, koska määräyksen mukaan keskeytyksen ajalta tätä korvausta ei maksettu. Pitempiaikaisuutta ilmensi se, että korvaukset olivat vuorokausikohtaisia. Kyseinen asia ei ollut ollut koskaan neuvottelupöydässä. Käytännön tuli olla asiassa ehdottomasti yhtenäistä, jotta henkilöstö riitti kaikkiin tehtäviin. Määräys oli ollut sopimuksessa vuosikymmeniä, ja sen tarkoituksena oli alusta asti ollut varmistaa, että käytettävissä olevaa henkilöstöä oli riittävä määrä tehtävien hoitamiseksi.

[P:n kertomus salassa pidettävä.]

[Q:n kertomus salassa pidettävä.]

J on kertonut muun ohella, että Puolustusvoimien vuonna 2015 toteutetun uudistuksen jälkeen nyt käsiteltävän riita-asian kaltaisia tapauksia oli ollut useampi. Nyt käsillä olevaa erimielisyyttä vastaava tilanne oli ollut vuonna 2017 Lapin lennostossa, jossa oli pidetty sotakoiraharjoitus samaan aikaan lennoston sotilaallisen harjoituksen kanssa. Sotilaskoiraohjaajia oli tuolloin pyydetty tukemaan lennoston harjoitusta ja tilanteessa oli päädytty siihen, että vartioinnin tukemiseen voitiin osallistua tarvittaessa työaikaperusteisesti. Ilmavoimissa myös muissa yksittäisissä tapauksissa oli toimittu niin, että tilanteissa, joissa oli tehty harjoitukseen kuulumattomia työtehtäviä, oli harjoitus tältä osin keskeytetty ja työskentelystä maksettu työaikasopimuksen mukaan tehtyjen työtuntien perusteella.

Harjoituskäskystä ilmeni, minkälaisia joukkoja harjoituksessa oli tarkoitus harjoituttaa, miten johto- ja komentoketjut menivät ja turvallisuus toteutettiin ja niin edelleen. Tässä tapauksessa harjoitus oli ollut osa Ilmavoimien pääsotaharjoitusta. Käskystä ilmeni muun ohella, mitä joukkoja Ilmavoimista harjoitukseen osallistui. Kyse oli yleisestä toimintasuunnitelmasta, siitä, mitä joukoille aiottiin harjoituttaa.

Suorittavan henkilöstön oli olennaista tietää, tehtiinkö harjoitukseen liittyviä vai operatiivisia tehtäviä. Vartiotoiminnasta määrättiin Puolustusvoimien määräyksissä, joiden mukaan tunnusten käyttö ei ollut harjoitustoiminnassa mahdollista. Sotilaspoliisien toimivaltuudet ja niitä osoittavien tunnusten käyttö edellyttivät muun ohella sitä, että virkamiehet oli määrätty kyseiseen päivystystehtävään. Ulkopuolisen tuli kyetä tunnistamaan tunnusten perusteella, oliko kyseessä virkatyötä tekevä vai harjoitustoiminnassa oleva partio. Kyse oli myös työturvallisuuden kannalta tärkeästä asiasta. Tässä tapauksessa vuorolista oli J:n käsityksen mukaan tehty, jotta oli kyetty toteuttamaan normaaliolojen velvoitteet.

Operatiivisessa toiminnassa ja harjoitustoiminnassa oli eroa myös voimankäyttövaltuuksien osalta. Operatiivisessa toiminnassa työskentelevällä sotilaspoliisilla oli päivystystehtävässä ase ladattuna vuoron alusta lukien, kun taas harjoitustoiminnassa, ellei kyse ollut ampumaharjoituksesta, ei oltu varustautuneena kovilla ampumatarvikkeilla. Harjoitusjoukolla oli mahdollisuus estää harjoitukseen kohdistuvia uhkia sekä poistaa henkilöitä harjoitusalueelta, kun taas operatiivisessa vartiotoiminnassa sotilaspoliisin toimivaltuudet olivat laajemmat.

[Osa J:n kertomuksesta salassa pidettävä.]

G on kertonut toimineensa Karjalan lennoston vartiostossa vuodesta 2014 lukien. Hän oli suorittanut operatiivista vartiotehtävää riidanalaisen harjoituksen aikana. G oli toiminut erillisen vuoroluettelon (K1) mukaisesti kenttäjohtajana ja sotilaspoliisina.

G:n normaalissa operatiivisessa työssä toteutettiin lennoston päivittäistä turvallisuustoimintaa. Työtehtävät tai vastuut eivät muuttuneet sen myötä, oliko tukikohdassa harjoitus käynnissä. G:llä oli ollut kyseisenä aikana ja muutenkin aina operatiivisessa vuorossa toimiessaan sotilaspoliisin tunnukset käytössä. Vuorot todennettiin vuoroluettelon mukaisesti, ja kenttäjohtaja täytti päivän päätteeksi vartioilmoituksen, johon muun ohessa kirjattiin, ketkä olivat olleet operatiivisessa vuorossa. Varustuksessa ei ollut ollut kyseisenä aikana eroa siihen nähden, millainen varustus oli muuten operatiivisessa vuorossa toimiessa. Mukana olivat olleet muun ohessa ampumavarusteet.

Harjoitusajan, kun G ei ollut ollut operatiivisessa vuorossa, hän oli käyttänyt lepoon ja huoltoon. Tarvittaessa G olisi ollut käytettävissä johonkin harjoitukselliseen tehtävään, mutta ilman sotilaspoliisitunnuksia ja kovia ampumatarvikkeita. G ei ollut kyseisenä aikana käytännössä osallistunut mihinkään harjoitustilanteeseen.

Harjoituksen aikana oli huomattu painauma aidassa, josta oli ilmoitettu kenttäjohtajana toimineelle G:lle. Koska kyse oli ollut virka-ajan ulkopuolisesta tapahtumasta, G oli soittanut asiasta päivystävälle upseerille saadakseen siihen lisäresursseja. G oli tämän hyväksynnällä herättänyt koiraohjaajan ja alue oli lähdetty tutkimaan koirapartiolla. Tilanteen jälkeen riitaa oli syntynyt siitä, korvattiinko tilanne koiraohjaajalle työaikaperusteisesti. Koiraohjaajalla oli ollut päällään operatiivisen toiminnan varustus ja hän oli suorittanut tehtävää, joka ei ollut G:n näkemyksen mukaan liittynyt harjoitukseen.

[M:n kertomus salassa pidettävä.]

[N:n kertomus salassa pidettävä.]

Arviointi ja johtopäätökset

Karjalan lennosto on edellä selostetuin tavoin vuonna 2019 osallistunut Ilmavoimien pääsotaharjoitukseen RUSKA19. Harjoituksessa on harjoitutettu sekä henkilökuntaa että asevelvollisia valmiutta kohotettaessa ja poikkeusolojen tehtävissä.

Aliupseerit A, B, C, D, E, F ja G ovat olleet nimettyinä edellä mainittuun harjoitukseen. G:n kertomuksesta ilmenevin tavoin aliupseerit ovat tällöin suorittaneet sitä vartiointityötä, jota he muutoinkin normaalitehtävänään suorittavat Karjalan lennoston vartiointikäskyn mukaisesti. Työajaksi on merkitty sotilaallisen harjoituksen mukainen 8 tuntia vuorokaudessa. Vastaaja on katsonut, että normaalien työtehtävien suorittaminen on ollut osa harjoitusta eikä kyse siten ole ollut harjoitukseen liittymättömistä tehtävistä työaikasopimuksen 8 §:n soveltamisohjeen 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kantaja sen sijaan on katsonut, että harjoituksen aikana vartiosto on suorittanut normaaliolojen määräysten mukaista vartiointitehtävää normaaliajan toimivaltuuksin, jolloin kyse on ollut harjoitukseen liittymättömistä tehtävistä. Yhtä mieltä osapuolet ovat olleet siitä, että normaalit virkatehtävät voivat sinänsä olla myös osa harjoitusta (ks. myös esim. TT 1978:65 ja TT 1981:37; vrt. TT 1982:55). Riitaa on siitä, voidaanko niin katsoa olleen tässä tapauksessa.

Henkilötodistelun perusteella harjoituskäsky on keskeinen asiakirja arvioitaessa harjoituksen tarkoitusta, sisältöä ja laajuutta. Tässä asiassa harjoituskäskyn (K2, V1) mukaan [teksti salainen].

Harjoitusta varten on laadittu niin ikään turvallisuussuunnitelma (K3, V2), johon on kirjattu muun ohella, että [teksti salainen].

Työtuomioistuin toteaa, että harjoituskäskystä tai turvallisuussuunnitelmasta ei voi suoraan päätellä, onko kanteessa tarkoitetun vartioston harjoituksen aikana suorittama tukikohdan vartiointityö tarkoitettu osaksi harjoitusta vai ei. Kantajan mukaan harjoituskäskystä tulisi selvästi ilmetä normaalien operatiivisten työtehtävien lukeminen osaksi harjoitusta. Sinänsä tämä olisikin omiaan ehkäisemään tämän riidan kaltaisia tilanteita. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että normaalit operatiiviset työtehtävät voisivat olla osa harjoitusta vain, jos näin on harjoituskäskyssä nimenomaisesti todettu. Harjoituskäskyssä ei ole rajattu operatiivista toimintaa harjoituksen ulkopuolelle, vaan toiminnan tavoite on määritelty yleisesti kattamaan sekä henkilökunnan että asevelvollisten harjaannuttamisen edellä mainituin tavoin. [Teksti salainen.] Kirjausten perusteella ei siten ainakaan voida päätellä, että operatiivinen toiminta olisi siitä poissuljettu.

Vastaajan todistajat P ja Q ovat korostaneet sitä, että harjoitukseen kuulumaton työ on sellaista, joka ei liity harjoituksen tavoitteisiin, sisältöihin tai päämääriin millään tavalla. He ovat esittäneet esimerkkinä suppean ampumaharjoituksen, jonka tarkoitus ja sisältö ovat selviä. Tällöin kaikki tähän toimintaan liittymätön työ on sellaista, joka ei kuulu harjoitukseen. Sen sijaan laajoissa harjoituksissa rajanveto sen suhteen, mikä on harjoitukseen liittyvää ja mikä siihen liittymätöntä työtä, on P:n mukaan hankalampaa. Henkilötodistelun perusteella sotaharjoitukset voivatkin luonteeltaan ja laajuudeltaan olla hyvin erilaisia. Sinänsä kaikkiin harjoituksiin sovelletaan samaa työaikasopimuksen 8 §:n määräystä. Arvioitaessa sitä, kuuluvatko tavanomaiset työtehtävät harjoituksen piiriin vai ei, merkitystä on kuitenkin annettava harjoituksen luonteelle (ks. myös TT 1981:37).

Nyt käsiteltävässä asiassa kyse on ollut M:n ja N:n kertomuksista ilmenevin tavoin Ilmavoimien laajoja kokonaisuuksia käsittäneestä pääsotaharjoituksesta, johon on osallistunut suuri määrä henkilöitä ja jossa sotilaspoliisit ovat olleet osa Rissalan tukikohta-alueelle levitettyä vartiointikokonaisuutta toimien niin sanotun suojaamisen johtopaikan alaisuudessa. Henkilötodistelun perusteella sotilaspoliisien vartiointi- tai suojaamistehtävä tukikohtaympäristössä ei juurikaan muutu luonteeltaan siirryttäessä normaalioloista poikkeusoloihin (P, Q, M, N). Huomioon on otettava sekin, että työaikasopimuksen 8 §:n soveltamisohjeen 1 kohdan mukaan sotilaallisessa harjoituksessa harjaannutetaan sotilaallisia taitoja mahdollisimman todenmukaisissa kriisiajan harjoitusolosuhteissa. Nämä seikat puhuvat vastaajan omaksuman tulkinnan puolesta.

Kantaja on vedonnut siihen, että kanteessa mainitut aliupseerit ovat vartiointitehtävissään käyttäneet sotilaspoliisitunnuksia ja olleet varustettuina oikeilla ampumatarvikkeilla kuten aina operatiivisissa tehtävissä toimiessaan. J:n mukaan tämä osoittaa, että kyse on ollut harjoitukseen liittymättömästä tehtävästä. Q:n mukaan taas ei ole epätavallista, että oikeita ampumatarvikkeita pidetään mukana myös harjoitustoiminnassa. Työtuomioistuin katsoo, että ampumatarvikkeiden kantamisen ei ole yksin selvitetty tekevän tehtävästä harjoitukseen kuulumatonta. [Teksti salainen.] Myöskään sotilaspoliisitunnusten käyttämistä ei voida pitää osoituksena siitä, että kyse ei olisi harjoitukseen liittyvästä tehtävästä. Tätä ei osoita myöskään se seikka, että turvallisuusvalvontakeskus on välittänyt vartioston kenttäjohtajalle hälytyksiä tai että vartioston vastuualue on vartiokäskyn mukaisesti kattanut myös harjoitusalueen ulkopuolisia kohteita. Kyse on ollut tähän operatiiviseen toimintaan normaalisti kuuluvista elementeistä.

Kantaja on vedonnut siihen, että riidanalaisen harjoituksen aikana on ilmennyt todellinen hälytystilanne, jossa on tarvittu avuksi koiranohjaajaa ja jonka esimies on hyväksynyt normaaliin operatiiviseen tehtävään liittyvänä työajaksi (K4). Asiassa on kuitenkin N:n kertomuksella selvitetty, että hänen tehtäviinsä suojausyksikön päällikkönä on kuulunut ylityömääräysten hyväksyminen eikä hän ole sitä nyt käsillä olevassa tilanteessa tehnyt, koska kyse on N:n käsityksen mukaan ollut harjoitukseen kuuluneesta työstä (V5). Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi hyväksynyt kyseisen tehtävän harjoitukseen liittymättömäksi työksi.

Kantaja on vielä vedonnut tuomioon TT 1982:55 ja katsonut, että nyt käsillä oleva tilanne on vastannut tuon tapauksen olosuhteita. Tapauksessa kolme toimiupseeria oli määrätty rannikkopatteriston komentajan käskyn perusteella toimeenpannun patteriston syysampumaleirin leirijohtoon. Linnakkeen päällikön määräämän linnakkeen päivystäjien vuoroluettelon mukaan kukin heistä oli vuorollaan toiminut 24 tunnin ajan leirin kestoajasta linnakkeen päivystäjänä. Työtuomioistuin totesi, että patteriston komentaja oli sinänsä voinut määrätä päivystystehtävät hoidettavaksi harjoitukseen osallistuen. Tapaus oli työtuomioistuimen näkemyksen mukaan ratkaistava sen mukaan, miten toimiupseerit olivat tosiasiallisesti päivystysaikanaan toimineet saamiensa käskyjen ja linnakkeen käytännön nojalla. Työtuomioistuin katsoi näistä seikoista esitetyn selvityksen osoittavan, että toimiupseerit eivät päivystysaikoinaan olleet osallistuneet sotilaalliseen harjoitukseen.

Työtuomioistuin katsoo, että edellä kuvatun tapauksen perusteella ei voida tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä siitä, kuinka nyt käsillä oleva tapaus on ratkaistava. Ampumaleiri on ensinnäkin työtuomioistuimen käsityksen mukaan tarkoitukseltaan, sisällöltään ja laajuudeltaan aivan erilainen sotilaallinen harjoitus kuin tässä tapauksessa tarkoitettu Ilmavoimien pääsotaharjoitus. Edellä todetusti arvioitaessa sitä, kuuluvatko tehtävät osaksi harjoitusta vai ei, on otettava huomioon harjoituksen luonne sekä se, kuinka kiinteästi tehtävät liittyvät harjoituksen tavoitteisiin, sisältöihin ja päämääriin. Myös ratkaisussa TT 1982:55 painoarvoa annettiin tapauskohtaisille olosuhteille.

Kuten työtuomioistuin on tuomiossa TT 1995:58 todennut, työnantajalla on oikeus päättää sotilaallisen harjoituksen alueellisesta, henkilöllisestä ja asiallisesta ulottuvuudesta, ja työnantaja vastaa myös viime kädessä harjoituksen tarkoituksenmukaisuudesta, jos jokin henkilöstöryhmä jätetään harjoituksen ulkopuolelle. Edelleen tuomiossa on todettu, että toisaalta työtä, joka tunnusmerkeiltään vastaa sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistöä, ei voida teettää muodollisesti sotilaallisen harjoituksen ulkopuolelle jätetyllä henkilöstöllä ilman, että siitä kuitenkin seuraa virkaehtosopimuksen mukainen korvaus työn tekemisestä sotilaallisen harjoituksen olosuhteissa. Työtuomioistuin katsoo, että vastaavasti harjoitusjoukkoon muodollisesti nimetyillä henkilöillä ei voida osana harjoitusta teettää heidän tavanomaisia työtehtäviään, jos tehtävien tosiasiallinen luonne ei vastaa sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistöä tai ne eivät liity harjoituksen tarkoitukseen millään tavalla. Työnantaja ei voi määrätä tiettyä tehtävää harjoitukseen kuuluvaksi työaikasopimusmääräysten kiertotarkoituksessa. Tässä asiassa harjoituksen ja tehtävien luonteesta esitetty selvitys ei osoita, että kyse olisi ollut tällaisesta tarkoituksesta.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin katsoo, että riidanalaisen sotaharjoituksen luonne huomioon ottaen asiassa on tullut riittävällä tavalla selvitetyksi, että kanteessa tarkoitetut aliupseerit eivät ole RUSKA19 -harjoituksen aikana tehneet harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymättömiä tehtäviä kanteessa katsotuin tavoin.

Kanne on näillä perusteilla hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valtiovarainministeriö on ilmoittanut asiamiehen tuntiveloitukseksi 540 euroa ja ajankäytöksi 74 tuntia. Asiamiehen laskun loppusumma on 49.632,91 euroa. Määrä sisältää arvonlisäveron. JHL ry on paljoksunut valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluvaatimusta asiamiehen tuntiveloituksen, siltä osin kuin se ylittää 250 euroa, ja toimenpiteiden määrän osalta 35 tuntia ylittäviltä osin.

Valtiovarainministeriön asiamiehen laskussa esitetty tuntiveloitusperuste on työtuomioistuimen käytännössä korkea. Kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi on työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä katsottu korkeintaan 300 euroa (ks. esim. TT 2021:8, TT 2021:19, TT 2022:41, TT 2022:52). Tässä asiassa kyse on ollut tavanomaisesta työtuomioistuimessa käsiteltävästä virkaehtosopimuksen tulkintariidasta. Kohtuullisen tuntiveloitusperusteen osalta asiassa ei ole syytä poiketa edellä todetusta aiemmin omaksutusta linjasta.

Asian hoitamiseen käytetyn työtuntimäärän osalta työtuomioistuin toteaa, että asia on käsitelty yhdessä asian R 58/20 kanssa, jossa kyse on ollut saman sopimusmääräyksen tulkinnasta eräässä toisessa sotilaallisessa harjoituksessa. Ratkaistava oikeudellinen kysymys on ollut molemmissa asioissa sama. Valtiovarainministeriön laskuista ilmenee, että molempien juttujen hoitamiseen on käytetty yhteensä 141,25 tuntia. Tuntimäärää on pidettävä korkeana ottaen huomioon senkin, että kantajan asiamies on käyttänyt asioiden hoitamiseen yhteensä vain 88,5 tuntia, joista tämän asian hoitamiseen 39 tuntia. Valtiovarainministeriön laskusta ilmenevä tuntimäärä ei sisällä toimenpiteitä ennen asiamiehen vaihtumista vastauksen antamisen jälkeen. Asian laatuun ja laajuuteen nähden työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi asian hoitamiseen käytetyksi työtuntimääräksi tässä asiassa 45 tuntia.

Kantaja on katsonut, että sillä on joka tapauksessa ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, ja osapuolet tulisi sen vuoksi määrätä oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin perusteella pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole syytä poiketa siitä pääsäännöstä, että asian hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

JHL ry on siten velvoitettava korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluista 45 työtunnin ja 300 euron tuntiveloituksen perusteella 13.500 euroa, tälle arvonlisäveron määrän 3.240 euroa sekä vaaditut kulut 82,51 euroa. JHL ry on näin ollen velvoitettava korvaamaan vastaajan kuluista yhteensä 16.822,51 euroa vaadittuine korkoineen. Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä enemmälti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan maksamaan valtiovarainministeriölle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 16.822,51 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Mirja-Maija Tossavainen, Kristel Nybondas, Anu-Tuija Lehto ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.