TT 2022:77

Merivoimien operaatiokeskuksessa työskentelevät aliupseerit olivat Puolustusvoimien pääsotaharjoituksen aikana suorittaneet myös tavanomaisia työtehtäviään. Kysymys Puolustusvoimien työaikasopimuksen tulkinnasta ja siitä, olivatko nämä niin sanotut normaaliajan työtehtävät olleet osa harjoitusta vai olivatko ne harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä.

Tuomiossa katsottiin, että arvioitaessa sitä, kuuluvatko tavanomaiset työtehtävät sotilaallisen harjoituksen piiriin vai ei, merkitystä on annettava harjoituksen luonteelle. Harjoitusjoukkoon muodollisesti nimetyillä henkilöillä ei voida osana harjoitusta teettää heidän tavanomaisia työtehtäviään, jos tehtävät eivät liity harjoituksen tarkoitukseen millään tavalla. Työnantaja ei voi määrätä tiettyä tehtävää harjoitukseen kuuluvaksi työaikasopimusmääräysten kiertotarkoituksessa. Harjoituksen ja tehtävien luonteesta tässä asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että kyse olisi ollut tällaisesta kiertotarkoituksesta. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että riidanalaisen sotaharjoituksen luonne huomioon ottaen asiassa oli tullut riittävällä tavalla selvitetyksi, että aliupseereiden suorittamat normaaliajan työtehtävät harjoituksen aikana olivat olleet osa kyseistä sotilaallista harjoitusta. Kanne hylättiin. (Ks. myös TT 2022:78.)

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Työaikaa koskeva riita

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 16.10.2020

Suullinen valmistelu 18.3.2021

Jatkettu suullinen valmistelu 31.5.2021

Pääkäsittely 21.–23.9.2022

Asia on päätetty käsitellä samassa oikeudenkäynnissä asian 20078/2021 kanssa oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 6 §:n nojalla.

Välitoimena pyydetty asianosaisilta lausuma Euroopan unionin oikeuden merkityksestä asian ratkaisun kannalta. Asianosaiset ovat antaneet lausumansa.

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn pöytäkirjoista ilmenevin tavoin määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 10 kohdan perusteella salassa pidettäviksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kirjalliset todisteet 2–4 sekä valtiovarainministeriön kirjallisen todisteen 3. Edelleen salassa pidettäviksi on määrätty pääkäsittelyn tallenteet, joissa kuvataan edellä mainitussa säännöksessä lueteltuja seikkoja. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 16.10.2045 saakka.

Työtuomioistuin määrää, että työtuomioistuimen tuomio on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla pidettävä salassa siltä osin kuin tuomiossa käsitellään tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu edellä tarkoitettu salassapitomääräys. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 16.10.2045 saakka. Salassa pidettävät tuomion osat on merkitty kursiivilla asianosaisille toimitettaviin kappaleisiin ja hakasuluin julkisiin kappaleisiin.

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusvoimien työaikasopimuksen (PVTAS) 8 §:ssä on seuraava määräys:

8 § Sotilaallinen harjoitus

Poiketen siitä, mitä tässä sopimuksessa ja työaikalain alaisten virkamiesten osalta valtion virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu työajoista ja haittatyökorvauksista, noudatetaan puolustusvoimien virkamiesten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen seuraavia määräyksiä.

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan näissä määräyksissä harjoitusta, joka

a) on toimintasuunnitelman mukainen,
b) on toimivaltaisen viranomaisen ennalta määräämä,
c) tapahtuu maasto-olosuhteissa ja
d) on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia.

3. Muissa kuin edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lasketaan työaika siten kuin kunkin virkamiehen osalta muussa työssä laskettaisiin.

4. Kursseille tai opetustilaisuuteen komennetun osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, lasketaan työaika 2 kohdan mukaisesti kuitenkin siten, ettei jäljempänä 5 kohdassa mainittuja korvauksia eikä 6 kohdassa mainittuja korotuksia makseta.

5. Enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tai enintään ESJA-vaativuusluokan 15 mukaista tehtävää hoitavan virkamiehen osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, maksetaan hänelle harjoituskorvauksena 122,71 euroa vuorokaudelta.

6. Enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tehtävää hoitavalle tai enintään ESJA-vaativuusluokka 15 mukaista tehtävää hoitavalle virkamiehelle maksetaan harjoituskorvaus lauantailta ja aattopäiviltä 25 prosentilla korotettuna sekä sunnuntailta, pyhäpäiviltä, itsenäisyyspäivältä ja vapunpäivältä 50 prosentilla korotettuna.

7. Sotilaallisen harjoituksen kalenterivuorokausilta maksetaan enintään JSA-vaativuusluokan 16 mukaista tehtävää hoitavalle tai enintään ESJA-vaativuusluokan 15 mukaista tehtävää hoitavalle ja harjoitukseen osallistuvalle virkamiehelle korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa, matkustussäännön mukaisen kotimaan tai asianomaisen ulkomaan kokopäivärahan suuruinen harjoituspäiväraha. Virkamiehelle voidaan maksaa harjoituspäivärahasta ennakkoa yli viikon kestävää harjoitusta varten.

8. Siltä ajalta, joka maksetaan harjoituspäivärahaa, ei makseta matkustussäännön perusteella päivärahoja eikä ateriakorvauksia

Soveltamisohje:

1. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan pääasiassa maasto-olosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta, joka pidetään varusmiesten, sotilasopetuslaitoksen oppilaiden, kertausharjoitukseen kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi ja jossa harjaannutetaan sotilaallisia taitoja mahdollisimman todenmukaisissa kriisia harjoitusolosuhteissa.

---

5. Maasto-olosuhteiksi katsotaan harjoituksen johdon esikunnan ja huollon sekä joukon kokoonpanoon sisältyvän tai erillisen esikunnan olosuhteet riippumatta siitä, miten ne on järjestetty. Samoin katsotaan maasto-olosuhteiksi rannikkopuolustuksen kiinteiden laitteiden tilat silloin, kun niissä toimii harjoitusjoukon kokoonpanoon kuuluva virkamies.

Kertausharjoitusjoukkojen osalta maasto-olosuhteiksi katsotaan kaikki ne olosuhteet, jotka poikkeavat tavanomaisista rauhanaikaisista ja säännönmukaisista kasarmiolosuhteista kuten esimerkiksi leirialueet, koulurakennukset, seurojen talot ja/tai muut väistöpaikat sekä tosiasialliset joukkojen perustamispaikat. Mikäli perustaminen tapahtuu varuskunnissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, täytyy sotilaallisen harjoituksen kaikkien kriteerien täyttyä.

Ilmavoimien ja maavoimien ilmailun maasto-olosuhteiksi on katsottava puolustusvoimien rauhanajan lentotukikohdan, maa- ja merimaaliammuntojen maalialueen sekä siviililentoaseman, varalaskupaikan, korpikentän tai muun tilapäiskentän olosuhteet, Ilmavoimien ja maavoimien ilmailun osalta ei varusmiesten osuus ole ratkaiseva. Myös ilmapuolustuksen kiinteiden laitteiden tiloissa, kuten esikunnassa, johtokeskuksessa, tutka-asemalla, ilmavalvonta- ja lennonvarmennusjärjestelmän muussa toimitilassa toimivan harjoitusjoukon kokoonpanoon kuuluvan virkamiehen katsotaan olevan maasto-olosuhteissa.

6. Jos harjoituskokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei suoriteta työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia. Keskeytysaikana tehty työ merkitään työajaksi.

7. Sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvia eivät ole ne virkamiehet, jotka on määrätty suorittamaan erillistä työtä, koulutus- tms. tehtävää.

Myöskään sellainen harjoitusjoukkoon kuulumaton virkamies, joka on määrätty tavanomaiselle virkamatkalle, kuten koulutustarkastushenkilöstö tai harjoituksen seuraaja, ei ole oikeutettu sotilaallisen harjoituksen korvauksiin.

8. Virkamiehelle maksetaan työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitetut korvaukset kultakin kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hän on osallistunut kyseiseen sotilaalliseen harjoitukseen vähintään 8 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Puolustusvoimien pääsotaharjoitus koostui vuonna 2017 Puolustusvoimien operatiivisen johtamisen PVOPJOHT17 -harjoituksesta sekä Maavoimien johtamasta UUSIMAA17 -harjoituksesta sekä kokonaisuuteen liittyvistä valmistavista harjoituksista. PVOPJOHT17 -harjoitus toteutettiin 13.–24.11.2017. Harjoitukseen osallistuivat Pääesikunnan lisäksi puolustushaaraesikunnat ja Pääesikunnan alaiset laitokset. Harjoituksessa harjoiteltiin Puolustusvoimien operaation toimeenpanon lisäksi valtionjohdon päätöksenteon valmistelua. Harjoitukseen kutsuttiin myös puolustusministeriö ja sisäministeriö sekä näiden alaiset viranomaiset.

Merivoimat osallistui PVOPJOHT17 -harjoitukseen 13.–24.11.2017 lukuun ottamatta viikonloppua viikolla 46. Harjoitus toteutettiin sekä virka-aikaperusteisesti että sotaharjoituksena. Merivoimien esikunta määräsi harjoituskäskyllä operaatiokeskuksen tilannevalvonnan osallistumaan harjoitukseen siten, että yksittäiset virkamiehet nimettiin myöhemmin. Harjoituskäskyssä ei määritelty harjoituksen aikaisten yksittäisten tehtävien sisältöä.

UUSIMAA17 -harjoitus järjestettiin Etelä-Suomen alueella 27.11.–4.12.2017 Maavoimien johtamana. Harjoituksen tavoitteena oli harjoitella pääkaupunkiseudun ja rannikon puolustamista nopeasti kehittyvässä tilanteessa yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Harjoitukseen osallistui varusmiehiä, reserviläisiä ja Puolustusvoimien henkilökuntaa yhteensä noin [teksti salainen] henkilöä. Maa- ja meripuolustukselle UUSIMAA17 tarjosi mahdollisuuden harjoitella laajan mittakaavan yhteistoimintaa. Maavoimat harjoitteli joukkojen perustamista, keskittämistä ja toimintavalmiutta, ilmapuolustuksen järjestelyjä sekä kohteiden suojausta. Merivoimien harjoitusteemoja olivat alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen, meriliikenteen suojaus ja merellisten hyökkäysten torjunta.

Merivoimien esikunta määräsi harjoituskäskyllä operaatiokeskuksen osallistumaan harjoitukseen. Tarkemmat joukkoluettelot julkaistiin joukko-osastojen harjoituskäskyissä. Harjoituskäskyssä ei määritelty harjoituksen aikaisten yksittäisten tehtävien sisältöä.

Aliupseerit A ja B nimettiin Merivoimien sotilaallisiin harjoituksiin seuraavasti. A määrättiin PVOPJOHT17 -harjoitukseen ajalle 13.–17.11.2017. A ja B määrättiin harjoitukseen ajalle 20.–24.11.2017. B määrättiin lisäksi UUSIMAA17 -harjoitukseen 27.11.–1.12.2017. A ja B työskentelevät Merivoimien operaatiokeskuksessa aliupseereina, B valvontajohtajan ja A tilannevalvonta-aliupseerin tehtävänimikkeellä. Heidän virkatehtäviinsä kuuluu laajasti merialueiden valvontaan ja meritilannekuvan ylläpitoon liittyviä tehtäviä sekä esimerkiksi käskyjen välittämistä valmiusaluksille.

Merivoimien operaatiokeskus ylläpitää meripuolustuksen jatkuvan johtamisvalmiuden ja johtaa meripuolustuksen tilannekuvan muodostamista. Operaatiokeskus muodostaa merivoimien operatiivisen johtamisen edellyttämän oikea-aikaisen tilannekuvan merivoimien tilanteesta ja merivoimien johtamasta kriisinhallintaoperaatiosta sekä vastaa aluevalvonnan operatiivisesta raportoinnista. Operaatiokeskus johtaa alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista merialueella sekä aluevalvontaan liittyvää valtakunnallisen meritilannekuvan muodostamista yhteistyössä muiden aluevalvontaviranomaisten kanssa. Operaatiokeskus johtaa suoraan aluevalvontavastuussa olevaa merivalvontakeskusta, merivalvonta-asemaa sekä valmiusaluksia ja kokoaa niiden muodostaman alueellisen meritilannekuvan valtakunnalliseksi meritilannekuvaksi. Operaatiokeskus käsittelee aluevalvontalain mukaiset suoja-alueluvat.

Sotilaallisten harjoitusten aikana operaatiokeskuksessa ei ollut sotilaalliseen harjoitukseen kuulumatonta henkilökuntaa, vaikka myös normaali toiminta jatkui koko ajan. Poikkeuksena oli Merivoimien päivystävä esiupseeri, joka oli erikseen nimettynä eikä hän kuulunut sotilaallisen harjoituksen piiriin. Hän johti siis niin sanottua normaalitoimintaa ja teki ainoastaan sotilaalliseen harjoitukseen kuulumattomia työtehtäviään. Hän saattoi antaa harjoitukseen osallistuville henkilöille käskyjä niin sanottujen normaalien työtehtävien hoitamiseksi kesken harjoituksen. Tilannevalvonta-aliupseereille tuli harjoitusten aikana myös muita heidän tavanomaisiin työtehtäviinsä kuuluvia tehtäviä.

Asianosaisten välinen erimielisyys koskee Puolustusvoimien työaikasopimuksen (jatkossa myös PVTAS) 8 §:n tulkintaa ja sitä, mitkä tehtävät katsotaan sotilaalliseen harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymättömiksi tehtäviksi silloin kun niitä ei ole erikseen harjoituskäskyssä määritelty.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n oikeaksi tulkinnaksi sen, että aliupseereilla A ja B on oikeus saada luetuksi työajaksi ajat, jonka he ovat työskennelleet PVOPJOHT17 ja UUSIMAA17 -nimisten sotaharjoituksen aikana tehtävissä, jotka ovat koskeneet heidän Merivoimien operaatiokeskuksessa tekemiään varsinaisia työtehtäviä ja jotka eivät kuulu sotilaalliseen harjoitukseen;

• tuomitsee Suomen valtion/valtiovarainministeriön virkaehtosopimuslain 19 §:n 1 momentin perusteella hyvityssakkoon puolustusvoimien työaikasopimuksen määräyksen tieten rikkomisesta tai perustellusti tieten rikkomisesta ja

• velvoittaa Suomen valtion/valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 12.320 eurolla korkoineen.

Perusteet

Sopimusmääräyksen oikea tulkinta

Sotilaallisten harjoitusten tehtävät muodostuivat harjoituksen toimintaan kuuluvista tehtävistä. Kyseessä olivat harjoitukseen kuuluvien joukkoihin liittyvät harjoitustehtävät tai simuloidut harjoitteet. Sen sijaan niin sanotut tavalliset työtehtävät muodostuivat todellisista harjoituksesta riippumattomista tehtävistä, kuten esimerkiksi vieraan valtion aluksen vierailuun aluevesillämme liittyvän niin sanotun alusluvan käsittely. Sotilaalliseen harjoitukseen kuulumattomat tehtävät olivat siis tehtäviä, jotka liittyivät todellisiin, harjoitukseen millään tavoin liittymättömiin tilanteisiin.

Sotilaallista harjoitusta ei ole tarkoitettu työaikamuotona niin sanottujen tavallisten virkatehtävien hoitamiseen vaan aina kyseistä harjoitusta koskevien tehtävien suorittamiseksi.

B on tehnyt harjoituksen aikana esimerkiksi seuraavia tehtäviä: Rauhanajan eli todellisen tilanteen mukaisen tilannekuvan seuraaminen ja raportointi esimerkiksi vuoronvaihtotilanteissa. Jonkin todellisen tilanteen aiheuttama esimerkiksi erikseen seurattavaksi merkittävän kohteen (ese-kohde) seuranta ja raportointi tehtiin erillään harjoituksesta; samoin jos merivalvonta-asemilta tullut yhteydenotto (esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse) aiheutti toimenpiteitä tai todellisen tilannekuvan päivitystä. Tilannekuvasta tuli tehdä raportteja puolustusvoimien asianhallintajärjestelmään. Turvallisuusvalvontakeskuksessa (TUVAK) oli käytävä vuoron aikana tarkastamassa tilanne heidän osaltaan. Siviiliveneet aiheuttivat reittiselvityksen tarpeita. Jos erikseen seurattava alus oli käyty kuvaamassa, tuli kuva sähköpostitse ja se tuli määrätyllä tavalla välittää pääesikuntaan. B:lle kuului erilaisten säännöllisten raporttien ja katsausten tekeminen, (kuten kriisin hallintatilanneraportti KRIHA, kansainvälinen tilannekuvaus, merivoimien tilannekatsaus MERITIKA) jotka lähettiin joko merivoimien esikuntaan tai osana suurempaa kokonaisuutta pääesikuntaan. Myös Ahvenanmaan käyntilupien käsittely kuului harjoituksesta erillisiin töihin.

A:n harjoituksen ulkopuolisiin tehtäviin on kuulunut esimerkiksi seuraavia: Ennen harjoitusta on aamulla pidetty todellisen meritilanteen tilannekatsaukset, joka ei tietenkään ole kuulunut harjoitukseen, kun käyty lävitse todellisen maailman tapahtumia. A:n tehtäviin kuului esityksen tekeminen Itämeren alueen valtioiden tiedottamasta meriliikenteestä (SUCBAS) tai vastaavasta laajemmasta kansainvälisestä (MARSUR) tilanteesta. Merivoimien aluksilta (kuten Hämeenmaa ja Rauma) tulleiden viesteihin vastaamiset ja niihin mahdollisesti liittyvät toimet. Mahdollisesti Ruotsin kanssa on sotilaallisen harjoituksen aikana tehty valmiusharjoite ja käyty siihen liittyvää viestinvaihtoa. Aluslupien välittäminen kuului myös normaaleihin työtehtäviin. Puhelimitse on pidetty yhteyttä todellisiin tilanteisiin liittyen merivalvonta-asemien kanssa. Myös vedenalaisen valvonnan (Veva) havainnot aiheuttivat selvittelytarpeita.

Sotilaallisen harjoituksen osalta PVTAS 8 §:n 2. kohdan mukaan luetaan harjoituksen aikaiselta kalenterivuorokaudelta työaikaan vain 8 tuntia vaikka harjoitus kestää pidempään (esimerkiksi 24 tuntia). Jotta sotilaallista harjoitusta ei käytettäisi muiden työaikamääräysten kiertämiseksi, on sopimuksen 8 §:ssä 3. kohta, jonka mukaan muissa kuin harjoituksessa tapahtuneesta palveluksesta, lasketaan työaika siten kuin se muutenkin laskettaisiin. Edelleen soveltamisohjeen 6. kohdan mukaan jos virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysaikana tehty työ merkitään työajaksi.

Jo sopimuksen ja sen soveltamisohjeen sanamuoto on selkeä. Sotilaalliseen harjoitukseen kuulumaton työn tekeminen keskeyttää harjoituksen ja tuollaisen työn tekemiseen käytetty aika luetaan tekijälleen työajaksi.

Puolustusvoimat on paikallisneuvottelussa todennut, että harjoituksiin liittyen olisi etukäteen arvioitava ja suunniteltava harjoituksiin kuulumattomat tehtävät, mikäli sellaisia on. Puolustusvoimien mukaan tähän asiaan liittyvissä merivoimien harjoituskäskyissä ei ole määritelty yksittäisten tehtävien sisältöä tällä tavoin. Sopimusmääräyksen tarkoitus huomioon ottaen ei työnantajan esittämä tulkinta ole kuitenkaan missään tapauksessa mahdollinen. Työnantaja ei voi jättää määrittelemättä sitä, mikä kuuluu sotilaalliseen harjoitukseen. Jos niin sanottuja normaaleja työtehtäviä tehdään harjoituksen aikana, sotilaallinen harjoitus keskeytyy tällaisia tehtäviä tekevän virkamiehen osalta ja aika lasketaan työajaksi normaalisti. Jos jää epäselväksi, onko työ ollut harjoitukseen kuulumatonta vai ei, tulee asia suojeluperiaatteenkin mukaan tulkita virkamiehen hyväksi.

Operaatiokeskuksen työn luonteesta johtuen ei harjoituksen aikana ilmeneviä niin sanottuja normaaleja työtehtäviä ole voitukaan määritellä ennalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat kuuluneet sotilaallisen harjoituksen tehtävään. Tehtävät tehtiin erikseen sen mukaan kuin niitä tuli tosiasiallisesti tehtäväksi. Harjoituskäskyssä olisi tullut määritellä, mitkä tehtävät kuuluvat harjoitukseen.

Sotilaallista harjoitusta koskeva pykälä on poikkeusmääräys, jolla on poikettu PVTAS 7 §:n 1. kohdasta, jonka mukaan työajaksi luetaan paitsi työhön käytetty aika myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Poikkeus työajaksi lukemisesta koskee 8 §:n 2. kohdan mukaan vain aikaa, jonka virkamies on palveluksessa harjoituksessa. Muu kuin harjoituksessa palveltu aika, on merkittävä työajaksi. Poikkeusta tulisi tulkita suppeasti.

Myös aiempi tulkintakäytäntö tukee sitä, että harjoitukseen kuulumattomat työt tulee lukea työajaksi. Nyt kyseessä olevien harjoitusten jälkeen vastaavassa tilanteessa on Merivoimien operaatiokeskuksessa maksettu työaikakorvauksia sotilaallisen harjoituksen aikana harjoitukseen kuulumattomissa tehtävissä. Vastaavissa tilanteissa on myös Pääesikunnassa maksettu sotilaallinen harjoitukseen kuulumattomista tehtävistä työaikakorvauksia. Näin siellä on tehty jo ennen vuotta 2017.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry katsoo, että 8 §:n säännös ja sen soveltamisohje ovat täysin yksiselitteisiä. Jos sotaharjoituksen aikana tehdään sotaharjoitukseen kuulumattomia töitä, merkitään niistä tekijöilleen työaikaa. Tästä huolimatta työnantaja on nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vielä paikallisneuvottelussakin kiistänyt tällaisen työn tekemisen mahdollisuuden kategorisesti.

Harjoituksiin kuulumattomien tehtäviä on siis tapauksessa vastoin virkaehtosopimuksen selkeää sanamuotoa ja aiempaa soveltamiskäytäntöä jätetty merkitsemättä työajaksi. Näin ollen työnantaja on rikkonut virkaehtosopimuksen määräystä tieten tai sen olisi ainakin perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sitä. Suomen valtio on tuomittava valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 45.782,71 eurolla korkoineen.

Perusteet

Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien täyttäminen edellyttää työajan käytön ja sen korvaamisen suhteen erityisiä järjestelyjä. Puolustusvoimien virkamiesten työajasta on voimassa erillislaki, laki puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta (218/1970). Lakiin on viimeksi tehty muutoksia vuonna 2019 työaikalain uudistustyön yhteydessä. Puolustusvoimien virkamiesten työajoista on sovittu Puolustusvoimien työaikasopimuksella, jolla on sovittu osin lakia paremmista ehdoista. Puolustusministeriö on antanut virkaehtosopimuksen soveltamisesta soveltamismääräykset, jotka sisältävät ohjeita myös sellaisista työaikajärjestelyihin liittyvistä kysymyksistä, joista sopimuksessa ei ole sovittu, ja ohjeita työaikakirjanpidosta.

Puolustusvoimien työaikasopimuksen (PVTAS) 8 § sisältää sotilaallista harjoitusta koskevat määräykset ja soveltamisohjeet. Sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan harjoitusta, joka on toimintasuunnitelman mukainen, on toimivaltaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtuu maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia (PVTAS 8 § 1 kohta). Soveltamisohjeen 1 kohdan mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan pääasiassa maasto-olosuhteissa toimeenpantavaa harjoitusta, joka pidetään varusmiesten, sotilasopetuslaitoksen oppilaiden, kertausharjoitukseen kutsuttujen reserviläisten kouluttamiseksi ja jossa harjaannutetaan sotilaallisia taitoja mahdollisimman todenmukaisissa kriisiajan harjoitusolosuhteissa. Korvauksena erityistyömuodon mukaisesta harjoituksesta, harjoitukseen liittyvistä olosuhteista ja sopimuksen mukaisesta työaikamerkinnästä maksetaan henkilöstölle harjoituskorvauksena 122,71 euroa sekä matkustussäännön mukainen kokopäivärahan suuruinen harjoituspäiväraha.

PVOPJOHT17 ja UUSIMAA17 -harjoitusten aikana voimassa olleen PVTAS:n mukaan harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia 6 minuuttia (työajan pidennys aj. 1.2.2017-11.10.2020; liite 1 tarkentava virkaehtosopimus), lasketaan näistä 8 tuntia 6 minuuttia (PVTAS 8 § 2 kohta). Muissa kuin 2 kohdan tapauksissa lasketaan työaika siten kuin kunkin virkamiehen osalta muussa työssä laskettaisiin (PVTAS 8 § 3 kohta).

Soveltamisohjeen 6 kohdan mukaan jos harjoituskokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei suoriteta työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia. Keskeytysaikana tehty työ merkitään työajaksi.

Soveltamisohjeen 7 kohdan mukaan sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvia eivät ole ne virkamiehet, jotka on määrätty suorittamaan erillistä työtä, koulutus- tms. tehtävää. Myöskään sellainen harjoitusjoukkoon kuulumaton virkamies, joka on määrätty tavanomaiselle virkamatkalle, kuten koulutustarkastushenkilöstö tai harjoituksen seuraaja, ei ole oikeutettu sotilaallisen harjoituksen korvauksiin.

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 1 kohdan mukaiset edellytykset sotilaallisesta harjoituksesta täyttyvät PVOPJOHT17 ja UUSIMAA17 -harjoitusten osalta eikä niistä ole erimielisyyttä. Erimielisyys koskee PVTAS 8 §:n kohdan 3 ja soveltamisohjeen kohdan 6 mukaista tulkintaa ja siten sitä, mitkä tehtävät katsotaan sotilaalliseen harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymättömiksi tehtäviksi.

PVTAS 8 §:n soveltamisohjeen 1 kohdan mukaisesti sotilaallisessa harjoituksessa harjaannutetaan sotilaallisia taitoja mahdollisimman todenmukaisissa kriisiajan harjoitusolosuhteissa. Lähtökohtaisesti poikkeusolojen tehtävät eivät poikkea normaaliolojen tehtävistä. Käytännössä sotilaallisissa harjoituksissa tämä tarkoittaa normaalien työtehtävien harjoittelua erilaisissa simuloiduissa tilanteissa. Koska siirtymisen normaalioloista poikkeusoloihin tulee tapahtua sujuvasti, tulee myös harjoitustoiminnan vastata tätä todellisuutta mahdollisimman hyvin. Myös poikkeusoloissa hoidetaan lakisääteiset ja muut velvoitteet kuten normaalioloissa. Näitä siirtymisiä ja tilanteita varten henkilöstöä, varusmiehiä ym. koulutetaan sotilaallisissa harjoituksissa.

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 1 d kohdan mukaisesti sotilaalliset harjoitukset on suunniteltava ja toteutettava yhdenjaksoisesti siten, että harjoitus kestää vähintään 24 tuntia. Tämä määrittää myös henkilöstön sotilaallisen harjoituksen korvauksen edellytykset. Sotilaallisen harjoituksen keskeyttäminen yksittäisen virkamiehen osalta harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymättömän tehtävän hoitamiseksi on tähän pääsääntöön nähden poikkeuksellinen toimenpide. Puolustusvoimien työaikasopimuksen soveltamisohjeen 6 kohdan mukainen menettely on tarpeen, jotta voidaan määrittää keskeytyksen vaikutus vuorokautiseen työaikaan. Mikäli keskeytyksestä huolimatta henkilö on osallistunut sotilaalliseen harjoitukseen vähintään 8 tunnin 6 minuuttia, maksetaan hänelle sotilaallisen harjoituksen mukaiset korvaukset, mikäli muut sotilaallisen harjoituksen korvauksen perusteet täyttyvät. Keskeytysajalta lasketaan tämän lisäksi tehdyt tunnit vuorokautiseen työaikaan.

Mikäli harjoituksessa tehdään harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymättömiä tehtäviä, ne määritetään etukäteen harjoituskäskyssä. Jos virkamies kesken harjoituksen määrätään muihin tehtäviin, hänet määrätään tehtävään erikseen ja vapautetaan harjoituskokoonpanosta. Palatessaan määrätyltä tehtävältä harjoitukseen takaisin virkamies ilmoittautuu takaisin harjoituskokoonpanoon. Työtuomioistuimen aikaisempi ratkaisukäytäntö (mm. TT 1994:18) tukee tätä työnantajan tulkintaa ja soveltamiskäytäntöä.

Merivoimien harjoituskäskyssä tai muissa asiakirjoissa ei ole määritetty harjoitusten aikaisten yksittäisten tehtävien sisältöä eli mitä tehtäviä ei kuulu esimerkiksi tilannevalvojan tehtävään. Tilannevalvojia ei ole myöskään erikseen määrätty suorittamaan harjoitukseen liittymätöntä PVTAS:n soveltamisohjeen 7 kohdan mukaista erillistehtävää eikä myöskään soveltamisohjeen 6 kohdan mukaisia harjoitukseen tai harjoituskokoonpanoon liittymättömiä tehtäviä. Heitä ei siten ole vapautettu harjoituskokoonpanosta muiden tehtävien hoitamista varten, vaan he ovat koko ajan olleet harjoitukseen sidottuja.

Työtuomioistuimen aiemmassa ratkaisukäytännössä (TT 1981:37) työtuomioistuin on katsonut, että se seikka, että helikopterimiehistö on harjoituksen aikana samanaikaisesti ollut ilmailun pelastuspalvelun käytettävissä ja suorittanut eräitä mahdollisesti harjoituksiin liittymättömiä lentoja, ei vaikuttanut tehtävien luonteeseen. Mainittuja tehtäviä ei katsottu soveltamisohjeiden tarkoittamaksi erilliseksi työksi vaan miehistön työaikaan ja korvauksiin sovellettiin sotilaallista harjoitusta koskevaa työaikamääräystä. Sekään ei vaikuttanut asiassa tehtyyn ratkaisuun, että miehistö oli saattanut olla harjoituksenkin aikana velvollinen ensisijaisesti noudattamaan ilmailun pelastuspalvelukeskuksen, ilmavoimien komentajan tai kuljetuslentolaivueen komentajan määräyksiä.

Vastaavasti kuin edellä viitatussa työtuomioistuimen tapauksessa kysymyksessä olevat tilannevalvonta-aliupseerit ovat pääasiassa tehneet sotilaalliseen harjoitukseen kiinteästi liittyviä tilannevalvontatehtäviä. Harjoituksen aikana hoidetut tavanomaiset työtehtävät eivät ole vaikuttaneet tilannevalvojien tehtävien luonteeseen siten, että niiden katsottaisiin olevan sotilaalliseen harjoitukseen liittymättömiä. Myöskään se kanteessa esitetty seikka, että tilannevalvojat ovat ottaneet tehtäviä vastaan myös merivoimien päivystävältä esiupseerilta ei ole muuttanut tehtävien luonnetta.

Kysymyksessä oleville aliupseereille on suoritettu PVTAS 8 §:n mukaiset korvaukset sotilaallisen harjoituksen ajalta ja työaika on merkitty sotilaallisen harjoituksen työaikamerkinnän mukaisesti. Kirjallisena todisteena 1 on riidan alkuperäisenä lähtökohtana olleet henkilöiden ilmoitukset niistä tehtävistä, jotka he ovat arvioineet olevan sotilaalliseen harjoitukseen kuulumattomia. Työaikamerkintöjen satunnaisuus, vähäinen määrä ja jakautuminen eri henkilöille osaltaan osoittavat, että harjoituksen aikana on tehty sotilaallisen harjoituksen tavoitteisiin liittyviä tehtäviä.

Koska sotilaallisessa harjoituksessa harjaannutetaan toimimaan mahdollisimman todenmukaisissa kriisiajan harjoitusolosuhteissa, ei sotilaallisissa harjoituksissa ole tarkoituksenmukaista erotella yksittäisiä kunakin hetkenä tehtyjä normaaliolojen ja poikkeusolojen työtehtäviä. Tämä ei vastaa työnantajan soveltamiskäytäntöä eikä tämä olisi edes mahdollista sotilaallisen harjoituksen onnistuneen toteutuksen näkökulmasta. Eri asia on, mikäli virkamies määrätään erikseen kesken harjoituksen tehtäviin, jotka selvästi ovat harjoituksen ja harjoituskokoonpanon ulkopuolella esimerkiksi kesken harjoituksen vastataan virka-apupyyntöön tai poistutaan hoitamaan tehtäviä harjoitusalueen ulkopuolelle.

Ottaen huomioon, että PVJOHT17 ja UUSIMAA17 ovat olleet Puolustusvoimien pääsotaharjoituksia työnantaja ei ole pyrkinyt kanteessa väitetyllä tavalla kiertämään työaikamääräyksiä siten, että se olisi pyrkinyt soveltamaan sotilaallisen harjoituksen työaikamääräyksiä tehtäviin, jotka eivät ole liittyneet sotilaalliseen harjoitukseen vaan on toiminut PVTAS:n ja soveltamiskäytännön mukaisesti.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n ja B:n ilmoitukset rauhanajan tunneista (=V1)
2. Merivoimien esikunnan käsky DN7368 (salassapidettävä)
3. Merivoimien esikunnan käsky DN7604 ja sen liite B (salassapidettävä)
4. Kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa olleet valvontajohtajan (4a) ja tilannevalvonta-aliupseerin (4b) tehtävänkuvaukset (salassapidettävä)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Rauhanajan tunnit, koonnos tehdyistä merkinnöistä (=K1)
2. Erimielisyysneuvottelun pöytäkirja 6.11.2006
3. Koonnos maksetuista sotilaalliseen harjoitukseen kuulumattomista tunneista työaikajaksoista 16/2020 ja 17/2020 (salassapidettävä)

Kantajan henkilötodistelu

1. C, pääluottamusmies
2. A
3. B
4. D, komentajakapteeni
5. E, kapteeni, pääluottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

1. F, hallitusneuvos, puolustusministeriö
2. G, osastoupseeri, Pääesikunta
3. H, osastoupseeri, komentajakapteeni, Pääesikunta
4. J, Rannikkolaivaston henkilöstöpäällikkö, Merivoimien esikunta

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeudelliset lähtökohdat

Aliupseerit A ja B ovat asian taustassa selostetuin tavoin osallistuneet Puolustusvoimien pääsotaharjoitukseen kuuluviin harjoituksiin PVOPJOHT17 ja UUSIMAA17. He ovat työskennelleet Merivoimien operaatiokeskuksessa, B valvontajohtajan ja A tilannevalvonta-aliupseerin tehtävänimikkeellä. Harjoitusten aikana tilannevalvonta-aliupseerit ovat suorittaneet myös tavanomaisia työtehtäviään. Riitaa on siitä, ovatko nämä tavanomaiset, niin sanotut normaaliajan työtehtävät olleet osa harjoitusta vai ovatko ne olleet harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä.

Puolustusvoimien virkamiesten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen noudatetaan Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n määräyksiä. Pykälän 1 kohdan mukaan sotilaallisella harjoituksella tarkoitetaan harjoitusta, joka on toimintasuunnitelman mukainen, toimivaltaisen viranomaisen ennalta määräämä, tapahtuu maasto-olosuhteissa ja on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Työaikasopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia. Pykälän 3 kohdan mukaan muissa kuin edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lasketaan työaika siten kuin kunkin virkamiehen osalta muussa työssä laskettaisiin.

Pykälää koskevan soveltamisohjeen 6 kohdan mukaan jos harjoituskokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei suoriteta työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia. Keskeytysaikana tehty työ merkitään työajaksi. Edelleen soveltamisohjeen 7 kohdan mukaan sotilaalliseen harjoitukseen osallistuvia eivät ole ne virkamiehet, jotka on määrätty suorittamaan erillistä työtä, koulutus- tms. tehtävää.

Asiassa on selvitetty (F), että määräyksen tarkoituksena on ollut riittävien resurssien turvaaminen. Määräyksen tausta ulottuu 1970-luvulle.

Työtuomioistuin selvyyden vuoksi toteaa, että sotilaalliset harjoitukset on jätetty työaikadirektiivin 2003/88 soveltamisalan ulkopuolelle (ks. tuomio 15.7.2021 Ministrstvo za obrambo, C-742/19, EU:C:2021:597).

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu työehtosopimuksen tulkinnasta ja soveltamiskäytännöstä pääluottamusmies E:tä, pääluottamusmies C:tä, hallitusneuvos F:ää, Pääesikunnan henkilöstöosaston palvelussuhdeasioiden asiantuntija G:tä ja Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen opetuksen pääopettaja H:ta.

Nyt käsiteltävässä asiassa tarkoitetun sotilaallisen harjoituksen aikaisista tehtävistä on kuultu merivartija A:ta, esikunta-aliupseeri B:tä, komentajakapteeni D:tä ja Merivoimien esikunnan sektorijohtaja J:tä.

E on kertonut muun ohella, että sotilaallisessa harjoituksessa voitiin sinänsä teettää myös tavanomaisia virkatehtäviä. Olennaista oli kuitenkin se, poikkesivatko normaaliolojen tehtävät poikkeusolojen tehtävistä. Harjoitustehtävä perustui aina harjoitusorganisaatioon, käskyyn ja johtosuhteisiin. Virkatehtävä tyypillisesti simuloitiin harjoituksen aikana tiettyyn valmiustasoon. Rajanvetoa sen osalta, kuuluiko tehtävä harjoitukseen, voitiin tehdä sen perusteella, oliko kyse harjoittelemisesta vai toteuttamisesta. Harjoituksessa harjoiteltiin tiettyjä normaalioloista poikkeavia toimia.

Harjoituskäsky oli keskeinen harjoituksen toteuttamisessa, ja sen perusteella tiedettiin, millä tavalla työaikasääntelystä voitiin poiketa ja noudatettiinko yksittäisen virkamiehen osalta tavanomaista työajan laskentaa vai harjoitukseen liittyviä korvausperusteita. Käskystä tuli ilmetä harjoituksen opetustarkoitus, organisaatio, johtosuhteet, henkilöstö, kunkin henkilön tehtävä, aikataulu, eri vaiheet ja milloin harjoitus katsottiin päättyneeksi. Jos joku organisaatiosta esimerkiksi sairastui, laadittiin täydentävä käsky. Harjoituskäskyllä ohjattiin vain harjoitusta eikä sen ulkopuolisia asioita. Harjoitus oli voitu keskeyttää esimerkiksi metsäpalotilanteen vuoksi. Harjoituskäskystä ei ilmennyt suoraan siihen kuulumattomia tehtäviä. Määrääminen harjoitukseen kuulumattomaan työhön tapahtui lähes aina ennalta arvaamattomasti, esimerkiksi, kun yksittäinen varusmies jouduttiin yllättäen kotiuttamaan. Meripalvelussa kriisiajan valmiuksien harjoittelu merellä ja alueellisen koskemattomuuden turvaamistehtävät luettiin kaikki osaksi meripalvelua, mutta sotilaallisen harjoituksen osalta vastaavaa ei ollut sovittu. Työaikasopimus nimenomaan erotteli harjoitukseen kuuluvat ja siihen kuulumattomat tehtävät.

C on kertonut muun ohella, että riidanalaisessa soveltamisohjeen 6 kohdassa määriteltiin menettely, kun harjoitus kiireellisen siihen kuulumattoman työtehtävän vuoksi keskeytettiin. Harjoitukset olivat laajuudeltaan erilaisia, mutta näihin kaikkiin sovellettiin samoja määräyksiä. Harjoitukseen kuulumattomat työt ilmenivät harjoituksen aikana yllättäen eikä niitä voinut etukäteen suunnitella ja kirjata harjoituskäskyyn, pois lukien esimerkiksi rutiininomaiset kansainväliset tehtävät. Aiemmin tapana oli ollut kirjata harjoitukseen kuulumattomat työtunnit sotaharjoitukseen kuulumattomaksi työajaksi. Henkilövaihdosten myötä Merivoimien operaatiokeskuksessa käytäntöä oli yllättäen muutettu siten, että kaikkien töiden katsottiin kuuluvan harjoituksen piiriin, tosin työtunteja oli kirjattu vielä esimerkiksi vuonna 2019 eräässä harjoituksessa.

Paikallisneuvottelussa 6.11.2006 (V2) oli yhteisesti todettu, että muun muassa vedenalaista valvontatoimintaa harjoittava sotilaallinen harjoitus voisi sisältää myös sotilaallisen harjoituksen aikana tapahtuvan varsinaisen valvontatyön ilman, että kyse olisi harjoitukseen liittymätön tai sen ulkopuolinen tehtävä. Operatiivisella keskuksella työtehtävät olivat kuitenkin erilaisia kuin tässä vuonna 2006 neuvottelujen kohteena olleessa merivalvonta-asemilla tehtävässä valvontatyössä. Operatiivisessa keskuksessa työ oli pikemminkin hälytyskeskusluonteista datan välittämistä.

[Osa C:n kertomuksesta salassa pidettävä.]

F on kertonut muun ohella, että riidanalaisen soveltamisohjeen 6 kohdassa oli kysymys poikkeustilanteesta. Soveltamisohjeessa puhuttiin harjoituskokoonpanosta, johon virkamies kuului, eikä yksittäisistä tehtävistä. Lisäksi samassa kohdassa todettiin, että kun kyse oli harjoitusjoukkoon tai harjoitukseen liittymättömästä tehtävästä, tulivat keskeytystilanteessa 8 §:n sijaan sovellettavaksi muut työaikasopimuksen pykälät. Määräyksellä tarkoitettiin F:n mukaan pitempiaikaisia poistumisia harjoituksesta. Sotilaallisen harjoituksen korvaus maksettiin, jos palvelus harjoituksessa kesti vähintään 8 tuntia. Lähtökohtana soveltamisohjeen 6 kohdassa oli siten pidempiaikainen poissaolo, koska määräyksen mukaan keskeytyksen ajalta tätä korvausta ei maksettu. Pitempiaikaisuutta ilmensi se, että korvaukset olivat vuorokausikohtaisia. Kyseinen asia ei ollut ollut koskaan neuvottelupöydässä. Käytännön tuli olla asiassa ehdottomasti yhtenäistä, jotta henkilöstö riitti kaikkiin tehtäviin. Määräys oli ollut sopimuksessa vuosikymmeniä, ja sen tarkoituksena oli alusta asti ollut varmistaa, että käytettävissä olevaa henkilöstöä oli riittävä määrä tehtävien hoitamiseksi.

[G:n kertomus salassa pidettävä.]

[H:n kertomus salassa pidettävä.]

A on kertonut, että nyt käsiteltävän sotaharjoituksen aikana tehtävää normaaliajan operatiivista toimintaa ei ollut erityisesti ohjeistettu. Tehtävät oli suoritettu harjoituksen ohessa siten, että oikean elämän tapahtumat menivät harjoituksen edelle. A:n esimies oli kehottanut laittamaan ylös kaikki ne työtunnit, jotka eivät olleet kuuluneet sotaharjoitukseen. Aina ei ollut ollut selvää, mikä tehtävä oli kuulunut sotaharjoitukseen ja mikä tehtävä oli ollut siihen liittymätöntä.

[Osa A:n kertomuksesta salassa pidettävä.]

B on kertonut, että rauhanajan valvonta oli järjestetty sotaharjoituksen aikana siten, että sotaharjoituksessa olevat henkilöt olivat tehneet myös rauhanajan tehtäviä. Sotaharjoitukseen ja näihin normaaleihin työtehtäviin kuuluvat asiat oli kirjattu omiin erillisiin järjestelmiinsä. Normaaleista rauhanajan työtehtävistä oli pidetty kirjaa esimies K:n ja mahdollisesti myös luottamusmiehen ohjeistuksen mukaisesti. Aiemmin oli menetelty pääsääntöisesti niin, että sotaharjoitukseen ja rauhanajan tehtäviin kuuluvista asioista olivat vastanneet eri henkilöt.

[Osa B:n kertomuksesta salassa pidettävä.]

D on kertonut toimineensa muun ohella Merivoimien esikunnassa tilannekeskuksen päällikkönä vuosina 2011–2017. D oli osallistunut Merivoimien operaatiokeskuksessa kymmeniin erilaisin harjoituksiin. Vuonna 2011, jolloin tilannevalvojia oli ollut vain seitsemän, normaaliolojen tehtävät ja sotaharjoitukseen kuuluvat tehtävät olivat sekoittuneet, koska henkilömäärällä ei ollut ollut mahdollista jakaa näitä toimintoja. Kun henkilöstön määrä oli vuonna 2012 lisääntynyt, D oli esittänyt työntekijöille, että osa henkilöstöstä tekisi normaaliolojen tehtävät niitä koskevilla palvelussuhde-ehdoilla ja täysin erikseen osa hoitaisi vuoroluettelon mukaisesti pelkästään harjoitukseen liittyviä tehtäviä. Näin oli toimittu useampi vuosi. Tuolloin vuorossa oli ollut aina kerrallaan valvontajohtaja ja yhdestä kahteen tilannevalvojaa sekä yhdestä kahteen turvallisuusvalvojaa. Töitä oli tehty ympärivuorokautisesti tuntitöinä 12,5 tunnin työvuoroissa.

Vuonna 2017 D:n esimiehenä toiminut operaatiokeskuksen päällikkö oli käskenyt tilanteessa, jossa työvuorot oli jo suunniteltu harjoituksiin vanhan käytännön mukaisesti, että ne oli laadittava uudestaan siten, että kaikki töissä olevat osallistuivat sotaharjoitukseen samalla työaikamerkinnällä riippumatta siitä, liittyikö työ harjoitukseen vai ei. D oli tuolloin toiminut työaikaesimiehenä ja suunnittelut tilannevalvojien ja valvontajohtajien työajat sekä hyväksynyt toteumat.

D:n saamien tietojen mukaan ennen vuotta 2017 Pääesikunnan operaatiokeskuksessa oli henkilökunnan pienen koon vuoksi tehty esimiehen ja työntekijöiden kesken paikallinen sopimus, jonka mukaan henkilöstö oli sotilaalliseen harjoitukseen osallistuessaan merkinnyt kaksi tuntia työaikaa työvuoroittain, koska he olivat tehneet sekaisin sekä harjoitukseen että normaaliin operatiiviseen toimintaan liittyvää työtä.

D:n arvion mukaan Merivoimissa työt olivat selkeästi eriteltävissä harjoitukseen kuuluviin ja normaalitöihin. Normaalioloissa useampi henkilö teki vuorotellen samaa työtä tarkkojen vuorolistojen mukaisesti normaalioloihin laadittujen työjärjestysten ja tehtävänkuvausten perusteella. Poikkeusolojen harjoittelua varten oli sen sijaan oma taistelukellonsa, tehtävät olivat erilaisia ja poikkeusoloihin oli myös laadittu erikseen työjärjestykset ja tehtävänkuvaukset.

[Osa D:n kertomuksesta salassa pidettävä.]

[J:n kertomus salassa pidettävä.]

Arviointi ja johtopäätökset

Merivoimien operaatiokeskus on vuonna 2017 osallistunut Puolustusvoimien pääsotaharjoitukseen, joka on koostunut muun ohella Puolustusvoimien operatiivisen johtamisen PVOPJOHT17 -harjoituksesta sekä Maavoimien johtamasta UUSIMAA17 -harjoituksesta. Harjoitukset ovat olleet työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuja sotilaallisia harjoituksia.

Operaatiokeskuksen tehtävänä on edellä selostetuin tavoin ylläpitää meripuolustuksen jatkuvaa johtamisvalmiutta ja johtaa meripuolustuksen tilannekuvan muodostamista. A ja B ovat työskennelleet operaatiokeskuksessa aliupseereina, B valvontajohtajan ja A tilannevalvonta-aliupseerin tehtävissä. Heidän virkatehtäviinsä on kuulunut laajasti merialueiden valvontaan ja meritilannekuvan ylläpitoon liittyviä tehtäviä sekä esimerkiksi käskyjen välittämistä valmiusaluksille (K4a, K4b).

Operaatiokeskuksen normaali toiminta on jatkunut sotaharjoitusten ajan keskeytyksettä. Keskuksessa ei ole päivystävää esiupseeria lukuun ottamatta ollut sotaharjoitukseen kuulumatonta henkilökuntaa harjoitusten aikana, vaan henkilökunnalle on tullut hoidettavaksi sekä harjoitukseen liittyviä niin sanottuja pelitilanteita että tavanomaisiin työtehtäviin kuuluvia tosielämän tilanteita (K1, V1). Työajaksi on merkitty sotilaallisen harjoituksen mukainen 8 tuntia vuorokaudessa. Vastaaja on katsonut, että normaalien työtehtävien tekeminen on ollut osa harjoitusta eivätkä ne siten ole olleet harjoitukseen liittymättömiä tehtäviä työaikasopimuksen 8 §:n soveltamisohjeen 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kantaja sen sijaan on katsonut, että harjoituskäskyistä tai muustakaan todistelusta ei ilmene, että sotaharjoituksen tarkoituksena olisi ollut harjoitella tosielämän tilanteita osana harjoitusta. Yhtä mieltä osapuolet ovat olleet siitä, että normaalit virkatehtävät voivat sinänsä olla myös osa harjoitusta (ks. myös esim. TT 1978:65 ja TT 1981:37; vrt. TT 1982:55). Riitaa on siitä, voidaanko niin katsoa olleen tässä tapauksessa.

Henkilötodistelun perusteella harjoituskäsky on keskeinen asiakirja arvioitaessa harjoituksen tarkoitusta, sisältöä ja laajuutta. Tässä asiassa PVOPJOHT17 -harjoituksen harjoituskäskystä (K2) ilmenee muun ohella, että [teksti salainen]. D:n kertomuksesta ilmenevin tavoin taistelurytmi on termi, joka kuvaa poikkeusolojen toimintaa. UUSIMAA17 -harjoituksen harjoituskäskystä (K3) taas ilmenee muun ohella, että [teksti salainen].

Työtuomioistuin toteaa, että harjoituskäskyistä (K2, K3) ei voi suoraan päätellä, onko virkamiesten harjoituksen aikana suorittamat tavanomaiset, tosielämän tilanteita koskevat työtehtävät tarkoitettu osaksi harjoitusta vai ei. Kantajan mukaan harjoituskäskystä tulisi selvästi ilmetä normaalien operatiivisten työtehtävien lukeminen osaksi harjoitusta. Sinänsä tämä olisikin omiaan ehkäisemään tämän riidan kaltaisia tilanteita. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että normaalit operatiiviset työtehtävät voisivat olla osa harjoitusta vain, jos näin on harjoituskäskyssä nimenomaisesti todettu. Henkilötodistelun perusteella harjoituskäskyjä ei myöskään tavanomaisesti ole laadittu niin yksityiskohtaisella tasolla, että niistä ilmenisivät kunkin harjoitukseen osallistuvan virkamiehen yksittäiset työtehtävät harjoituksen aikana. Selvää on, ettei kaikkia tosielämän tapahtumiin liittyviä, osin ennakoimattomastikin suoritettavaksi tulevia työtehtäviä voida etukäteen kirjata harjoituskäskyyn. Henkilötodistelun perusteella nämä voivat olla harjoitukseen liittyviä tai niihin liittymättömiä harjoituksen luonteesta riippuen.

Vastaajan todistajat G ja H ovat korostaneet sitä, että harjoitukseen kuulumaton työ on sellaista, joka ei liity harjoituksen tavoitteisiin, sisältöihin tai päämääriin millään tavalla. He ovat esittäneet esimerkkinä suppean ampumaharjoituksen, jonka tarkoitus ja sisältö ovat selviä. Tällöin kaikki tähän toimintaan liittymätön työ on sellaista, joka ei kuulu harjoitukseen. Sen sijaan laajoissa harjoituksissa rajanveto sen suhteen, mikä on harjoitukseen liittyvää ja mikä siihen liittymätöntä työtä, on G:n mukaan hankalampaa. Henkilötodistelun perusteella sotaharjoitukset voivatkin luonteeltaan ja laajuudeltaan olla hyvin erilaisia. Sinänsä kaikkiin harjoituksiin sovelletaan samaa työaikasopimuksen 8 §:n määräystä. Arvioitaessa sitä, kuuluvatko tavanomaiset työtehtävät harjoituksen piiriin vai ei, merkitystä on kuitenkin annettava harjoituksen luonteelle (ks. myös TT 1981:37).

Nyt käsiteltävässä asiassa on ollut kyse Puolustusvoimien pääsotaharjoituksesta. Kyse on esitetyn selvityksen perusteella ollut hyvin laajasta harjoituskokonaisuudesta. Harjoituksissa on J:n kertomuksesta ilmenevin tavoin harjoitutettu henkilöstöä sellaisessa ajanhetkessä, jolloin siirrytään normaalioloista poikkeusoloihin. G:n ja H:n kertomuksista taas on ilmennyt, että tilannevalvojien työn luonne ei juurikaan muutu tällaisen siirtymän aikana, vaan heidän tehtävänsä alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa pysyvät suhteellisen samoina sekä normaali- että poikkeusoloissa. J on lisäksi korostanut sitä, että normaaliolojen tehtävät tai velvollisuus noudattaa lainsäädäntöä eivät tältä osin poistu siirryttäessä poikkeusoloihin ja että harjoituksessa on pyritty luomaan poikkeustilanteeseen kuuluvaa yllätyksellisyyttä normaalien työtehtävien oheen. Huomioon on otettava sekin, että työaikasopimuksen 8 §:n soveltamisohjeen 1 kohdan mukaan sotilaallisessa harjoituksessa harjaannutetaan sotilaallisia taitoja mahdollisimman todenmukaisissa kriisiajan harjoitusolosuhteissa. Nämä seikat puhuvat vastaajan omaksuman tulkinnan puolesta.

Kantajan mukaan aiempi tulkintakäytäntö tukee kannetta. C:n, D:n ja B:n kertomuksista on ilmennyt, että Merivoimien operaatiokeskuksessa normaaleja työtehtäviä harjoituksen aikana suorittava henkilöstö ei ole aiemmin kuulunut harjoituskokoonpanoon lainkaan. Muutoksia harjoitusten käytännön toteutuksessa on selvitetty tapahtuneen erityisesti vuonna 2015 toteutetun puolustusvoimauudistuksen jälkeen. C:n kertomuksen perusteella soveltamiskäytäntö on eri työpisteissä tältä osin ollut vaihtelevaa. Sellaisesta aiemmin vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksytystä soveltamiskäytännöstä ei ole esitetty riittävää selvitystä, jonka perusteella voitaisiin kantajan tulkinnan katsoa vastaavan osallisten yhteistä tarkoitusta.

Kantaja on vielä katsonut, että tosielämän tavanomaiset työtehtävät olisivat olleet eroteltavissa harjoitukseen liittyvistä tehtävistä eikä harjoitusta olisi ollut välttämätöntä toteuttaa siten, että tavanomaiset työtehtävät ovat osa harjoitusta. Työtuomioistuin katsoo, että tälle ei asian arvioinnin kannalta voida antaa merkitystä. Työtuomioistuin on tuomiossa TT 1995:58 todennut, että työnantajalla on oikeus päättää sotilaallisen harjoituksen alueellisesta, henkilöllisestä ja asiallisesta ulottuvuudesta, ja että työnantaja vastaa viime kädessä harjoituksen tarkoituksenmukaisuudesta, jos jokin henkilöstöryhmä jätetään harjoituksen ulkopuolelle. Edelleen tuomiossa on todettu, että toisaalta työtä, joka tunnusmerkeiltään vastaa sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistöä, ei voida teettää muodollisesti sotilaallisen harjoituksen ulkopuolelle jätetyllä henkilöstöllä ilman, että siitä kuitenkin seuraa virkaehtosopimuksen mukainen korvaus työn tekemisestä sotilaallisen harjoituksen olosuhteissa. Työtuomioistuin katsoo, että vastaavasti harjoitusjoukkoon muodollisesti nimetyillä henkilöillä ei voida osana harjoitusta teettää heidän tavanomaisia työtehtäviään, jos tehtävien tosiasiallinen luonne ei vastaa sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistöä tai ne eivät liity harjoituksen tarkoitukseen millään tavalla. Työnantaja ei voi määrätä tiettyä tehtävää harjoitukseen kuuluvaksi työaikasopimusmääräysten kiertotarkoituksessa. Tässä asiassa harjoituksen ja tehtävien luonteesta esitetty selvitys ei osoita, että kyse olisi ollut tällaisesta tarkoituksesta.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin katsoo, että riidanalaisen sotaharjoituksen luonne huomioon ottaen asiassa on tullut riittävällä tavalla selvitetyksi, että A:n ja B:n suorittamat normaaliajan työtehtävät harjoituksen aikana ovat olleet osa kyseistä sotilaallista harjoitusta. [Teksti salainen.]

Kanne on näillä perusteilla hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Valtiovarainministeriö on ilmoittanut asiamiehen tuntiveloitukseksi 540 euroa ja ajankäytöksi 67,25 tuntia. Asiamiehen laskun loppusumma on 45.782,71 euroa. Määrä sisältää arvonlisäveron. JHL ry on paljoksunut valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluvaatimusta asiamiehen tuntiveloituksen, siltä osin kuin se ylittää 250 euroa, ja toimenpiteiden määrän osalta 40 tuntia ylittäviltä osin.

Valtiovarainministeriön asiamiehen laskussa esitetty tuntiveloitusperuste on työtuomioistuimen käytännössä korkea. Kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi on työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä katsottu korkeintaan 300 euroa (ks. esim. TT 2021:8, TT 2021:19, TT 2022:41, TT 2022:52). Tässä asiassa kyse on ollut tavanomaisesta työtuomioistuimessa käsiteltävästä virkaehtosopimuksen tulkintariidasta. Kohtuullisen tuntiveloitusperusteen osalta asiassa ei ole syytä poiketa edellä todetusta aiemmin omaksutusta linjasta.

Asian hoitamiseen käytetyn työtuntimäärän osalta työtuomioistuin toteaa, että asia on käsitelty yhdessä asian 20078/2021 kanssa, jossa kyse on ollut saman sopimusmääräyksen tulkinnasta eräässä toisessa sotilaallisessa harjoituksessa. Ratkaistava oikeudellinen kysymys on ollut molemmissa asioissa sama. Valtiovarainministeriön laskuista ilmenee, että molempien juttujen hoitamiseen on käytetty yhteensä 141,25 tuntia. Tuntimäärää on pidettävä korkeana ottaen huomioon sekin, että kantajan asiamies on käyttänyt asioiden hoitamiseen yhteensä vain 88,5 tuntia, joista tämän asian hoitamiseen 49,5 tuntia. Valtiovarainministeriön laskusta ilmenevä tuntimäärä ei sisällä toimenpiteitä ennen asiamiehen vaihtumista ensimmäisen valmisteluistunnon jälkeen. Asian laatuun ja laajuuteen nähden työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi asian hoitamiseen käytetyksi työtuntimääräksi tässä asiassa 50 tuntia.

Kantaja on katsonut, että sillä on joka tapauksessa ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, ja osapuolet tulisi sen vuoksi määrätä oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin perusteella pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole syytä poiketa siitä pääsäännöstä, että asian hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

JHL ry on siten velvoitettava korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluista 50 työtunnin ja 300 euron tuntiveloituksen perusteella 15.000 euroa, tälle arvonlisäveron määrän 3.600 euroa sekä vaaditut kulut 82,51 euroa. JHL ry on näin ollen velvoitettava korvaamaan vastaajan kuluista yhteensä 18.682,51 euroa vaadittuine korkoineen. Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä enemmälti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan maksamaan valtiovarainministeriölle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 18.682,51 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Mirja-Maija Tossavainen, Kristel Nybondas, Anu-Tuija Lehto ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.