TT 2022:76

Kanteessa tarkoitetuilla aluksilla oli noudatettu kotimaanliikenteen merenmittausretkikuntia koskevaa työehtosopimusta 11.3.2010 lukien. Samojen työehtosopimusosapuolten välillä solmittiin 14.3.2016 myös toinen työehtosopimus, joka soveltamisalansa perusteella koski ulkomaan merenmittaustoiminnassa sovellettavia työehtoja (ulkomaanliikenteen työehtosopimus).
Kanteessa oli vaadittu muun ohella vahvistettavaksi, että työnantajalla oli oikeus noudattaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta vain silloin, kun kanteessa tarkoitetut alukset liikennöivät ulkomaanliikenteessä. Vastaajan mukaan sen sijaan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen ja sitä koskeneiden neuvottelujen lähtökohta oli ollut, että kyseiset alukset siirtyisivät pysyvästi kansainväliseen toimintaan ja noudattamaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta.
Työtuomioistuin katsoi ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen sanamuodon tukevan vastaajan kantaa asiassa. Työehtosopimusneuvotteluista ja osapuolten tarkoituksesta esitetty näyttö ei antanut aihetta arvioida asiaa sanamuodosta poikkeavasti. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi kanteen jääneen näyttämättä toteen ja hylkäsi sen.

Asia

Muu riita-asia

Kantajat

Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Suomen Konepäällystöliitto ry

Vastaaja

VG-Shipping Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu5.5.2022

Pääkäsittely 21.11.2022

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

VG-Shipping Oy:n, Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välisessä ulkomaanliikennettä koskevassa työehtosopimuksessa on ollut 14.3.2016 lukien keskeytyksettä ja on edelleen seuraavat määräykset:

TYÖ- JA PALKKAEHDOT MV LETTO, MV POHJANMERI, MV AIRISTO JA MV KAIKU -NIMISILLÄ ALUKS[I]LLA

X Oy:n omistamilla ja VG-Shipping Oy:n miehittämillä MV Letolla, MV Pohjanmerellä, MV Airistolla ja MV Kaikulla noudatetaan jäljemmin sovituin lisäyksin ja poikkeuksin Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä solmitun kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen muita kuin pientonnistoaluksia koskevia määräyksiä ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamoiden välillä solmittua ulkomaanliikenteen päällystöä koskevaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta aluksen toimiessa ulkomaanliikenteessä merenmittausaluksena.

Sopimus on voimassa 14.3.2016 lukien kuitenkin sitä mukaan, kun alukset aloittavat liikennöinnin ulkomaan liikenteessä ja kuten edellä mainitut työehtosopimukset. Osapuolet tarkastelevat sopimuksen toimivuutta kuuden (6) kuukauden kuluttua sopimuksen voimaan tulosta sekä sopivat siihen mahdollisesti tehtävistä muutoksista.

Mikäli aluksen liikennealue tai tehtävät muuttuvat olennaisesti, osapuolet sopivat muutoksen aiheuttamista tarkistuksista sopimukseen ennen muutosten toteutumista.

1. Miehitys

Kun alus toimii ulkomaanliikenteessä merenmittausaluksena, siinä on oltava vähintään liitteen mukainen miehitys.
-----

======================================================

VG-Shipping Oy:n, Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välisessä kotimaanliikenteen merenmittausretkikuntia koskevassa työehtosopimuksessa on ollut 14.3.2016 lukien keskeytyksettä ja on edelleen muun muassa seuraavat määräykset (ote työehtosopimuksesta ajanjaksolta 1.3.2014 – 28.2.2017):

Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Konepäällystöliitto SKL ry ja VG-Shipping Oy ovat sopineet jatkavansa niiden välillä voimassa olevan merenmittausretkikuntia koskevan työehtosopimuksen voimassaoloa jäljempänä sovitulla tavalla ja muutoksin ottaen huomioon, mitä työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 saavuttamassa neuvottelutuloksessa työllisyys- ja kasvusopimukseksi on sovittu.

=====================================================

VG-Shipping Oy:n, Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välisessä merenmittausretkikuntia koskevassa työehtosopimuksessa 2.3.2007 on ollut muun muassa seuraavat määräykset:

TYÖ- JA PALKKAEHDOT TUA SAARISTOSSA, MEA AIRISTOSSA, MEA SUUNNASSA, MEA KAIKUSSA JA MEP SESTASSA

VG-Shipping Oy ja Suomen Merimies-Unioni SM-U ry sekä Suomen Konepäällystöliitto SKL ry toteavat, että yllä mainittujen alusten työntekijöihin sovelletaan Merenkulkulaitoksen ja Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n välillä solmittua Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevaa miehistöä koskevaa työehtosopimusta jäljempänä sovituin lisäyksin ja poikkeuksin.

Miehitys ............................. Liite 1
Työaika ja Palkkaus ............ Liite 2
Palkkataulukot .................... Liite 3

TES ........................................ Liite 4

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Merenmittaustoiminta oli aikaisemmin valtion toimintaa, johon liittyi julkisen palvelun velvoite. Merenkulkulaitos muuttui 1.1.2010 osaksi Liikennevirastoa. Siinä yhteydessä Merenkulkulaitoksen tuohon saakka tekemät merenmittaustoiminnot siirtyivät perustetulle yhtiölle X Oy:lle, jonka omistaa Suomen valtio. Merenmittausalukset Letto, Airisto, Kaiku ja Pohjanmeri (jäljempänä yhdessä alukset) ovat X Oy:n omistuksessa. VG-Shipping Oy on miehittänyt näitä aluksia. Alukset on katsastettu ulkomaanliikenteeseen.

X Oy on liitetty osaksi Arctia-konsernia syksyllä 2018. X Oy on vastannut alusten kaupallisesta toiminnasta. Alukset harjoittavat kaupallista merenmittausta.

VG-Shipping Oy, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat sopineet 11.3.2010, että Merenkulkulaitokselta X Oy:lle siirtyneiden alusten miehityksessä noudatetaan osapuolten 2.3.2007 tekemää työehtosopimusta. Tätä työehtosopimusta on uudistettu toistuvasti siten, että sopimus on ollut sovituin muutoksin koko ajan voimassa ja on voimassa edelleen.

Vuoden 2012 ja 2014 työehtosopimusratkaisuissa edellä mainittu työehtosopimus (2.3.2007) on osapuolten toimesta nimetty merenmittausretkikuntien työehtosopimukseksi. Vuoden 2016 jälkeen sopimusta on osapuolten välillä nimitetty kotimaanliikenteen merenmittausretkikuntia koskevaksi työehtosopimukseksi tai lyhennettynä ilmaisuna kotimaanliikenteen retkikuntia koskevaksi työehtosopimukseksi.

Työehtosopimusosalliset ovat solmineet edellä mainitun työehtosopimuksen lisäksi 14.3.2016 lukien toisen työehtosopimuksen, joka on koskenut soveltamisalansa perusteella ulkomaan merenmittaustoiminnassa sovellettavia työehtoja. Työehtosopimus on uudistettu sen soveltamisalaa muuttamatta 15.4.2019. Kanteessa mainituilla aluksilla on kevään tai kesän 2016 aikana siirrytty noudattamaan ulkomaanliikennettä koskevaa työehtosopimusta takautuvasti 14.3.2016 lukien. Sopimusta sovelletaan aluksilla edelleen.

Ulkomaanliikenteen työehtosopimukset on rakennettu merityöaikalain säännöksille. Kotimaanliikenteen työehtosopimukset on rakennettu kotimaan liikenteen työaikalain säännöksille. Edellä mainitut työaikalait eroavat merkittävästi toisistaan.

MV Airisto on liikennöinyt Suomen aluevesillä kannevaatimuksessa 2 mainittuina ajanjaksoina. MV Kaiku on ollut kotimaassa kannevaatimuksessa 3 mainittuina ajanjaksoina.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat vaatineet yhteisessä kanteessaan, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että VG-Shipping Oy on oikeutettu noudattamaan MV Lettoa, MV Pohjanmerta, MV Airistoa ja MV Kaikua koskevaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta vain silloin, kun kyseiset alukset liikennöivät ulkomaanliikenteessä,

2. vahvistaa, että VG-Shipping Oy on menetellyt osapuolten välisten kotimaan- ja ulkomaanliikenteen työehtosopimusten soveltamisalamääräysten vastaisesti, kun se on noudattanut aluksessa MV Airisto ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia ajanjaksoilla

5. – 20.12.2018,
7. – 28.11.2018,
10. – 31.10.2018,
1. – 24.8.2018,
11. – 31.7.2018,
2. – 31.8.2017,
5. – 26.7.2017 ja
7. – 28.6.2017,

3. vahvistaa, että VG-Shipping Oy on menetellyt osapuolten välisten kotimaan- ja ulkomaanliikenteen työehtosopimusten soveltamisalamääräysten vastaisesti, kun se on noudattanut aluksessa MV Kaiku ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia ajanjaksoilla

4. – 7.1.2019,
7.11. – 14.12.2018,
2.6. – 17.8.2017,
19.4. – 24.5.2017,
1.9. – 30.11.2016,
3. – 17.8.2016,
6. – 20.7.2016,
8. – 22.6.2016 ja
11. – 25.5.2016,

4. tuomitsee VG-Shipping Oy:n maksamaan kantajille hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta ja

5. velvoittaa VG-Shipping Oy:n maksamaan kantajille korvauksena niiden yhteisistä oikeudenkäyntikuluista 19.170,82 euroa korkoineen.

Perusteet

Tapahtumatiedot

Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat saaneet tietoonsa elokuussa 2019, että VG-Shipping Oy noudattaa ulkomaan merenmittausretkikuntien työehtosopimusta työntekijöiden työehdoissa myös siltä osin kuin alukset liikennöivät kotimaan alueella kotimaan merenmittaustoiminnassa. Kantajaliitot ovat reagoineet asiaan viipymättä asiasta tiedon saatuaan, ja ensimmäinen neuvottelu asiasta on käyty vastaajan ja Suomen Varustamot ry:n edustajien kanssa 3.10.2019. Asian selvittelyssä kantajille on käynyt ilmi, että yhtiö on toiminut näin MV Airiston ja MV Kaikun miehistön ja konepäällystön osalta kannevaatimuksissa mainittuina ajanjaksoina.

Työehtosopimusten oikea tulkinta

VG-Shipping Oy:n, Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä vuonna 2016 solmittu ja sen jälkeen uudistettu ulkomaanliikenteen merenmittausretkikuntia koskeva työehtosopimus on tarkoitettu sovellettavaksi vain silloin, kun alus liikennöi ulkomaanliikenteessä. Kyse on aluskohtaisesta tarkastelusta kunkin liikennöintijakson aikana. Tämä on ollut osapuolten tarkoitus työehtosopimuksesta vuonna 2016 sovittaessa, ja tämä tarkoitus ilmenee myös tuon työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksestä ja miehitystä koskevan 1 kohdan ja sitä edeltävän kappaleen sanamuodoista. Liikennöintijaksolla tarkoitetaan sitä, että alus lähtee suorittamaan tiettyä tehtävää ulkomaille tai kotimaan liikenteeseen. Sovellettava työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mikä on aluksen suunniteltu pääasiallinen liikennöintialue liikennöintijakson aikana.

Ulkomaanliikenteen työehtosopimus solmittiin vuonna 2016 kustannusten alentamissyistä, koska ulkomaanliikenteen liikennöinnin osalta kustannussäästöt olivat työnantajalle tarpeen. Johtuen erilaisista työaikaa, palkkaa ja palkan lisiä koskevista määräyksistä ulkomaanliikenteen työehtosopimus johtaa merimiehelle samanlaisista työskentelyjaksoista aluksella arviolta noin 15–25 prosenttia pienempään kokonaisansioon kuin kotimaanliikenteen retkikuntia koskeva työehtosopimus.

Ulkomaanliikenteen merenmittausretkikuntia koskevan työehtosopimuksen soveltamisalassa oleva termi ulkomaanliikenne ei ole yksin osapuolten käyttämä termi, vaan se pohjautuu merimiesten työaikasääntelyyn, joka on jo lain nojalla erillinen ulkomaanliikenteen ja kotimaanliikenteen osalta (merityöaikalain 1 § ja laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa).

Vuodesta 2016 lukien vastaaja on ollut sidottuna kahteen erilliseen kantajaliittojen kanssa solmittuun työehtosopimukseen. Noiden sopimusten soveltamisalat ovat erilliset. Siitä seuraa, että vastaajalla ei ole ollut harkintavaltaa sen suhteen, kumpaa työehtosopimusta se noudattaa kotimaan merenmittaustoiminnassa teetetyssä työssä. Kotimaanliikenteessä on voitu ja on tullut soveltaa vain kotimaan merenmittausretkikuntien työehtosopimusta.

Kotimaassa työntekijöillä tai konepäällystöllä teetettyyn työhön on tullut noudattaa myös vuonna 2016 ja sen jälkeen kotimaanliikenteen merenmittausretkikuntien työehtosopimusta myös siltä osin, kun työ on teetetty aluksen ollessa paikallaan kotimaan satamassa tai telakalla. Näin kotimaan merenmittausretkikuntien työehtosopimusta oli noudatettu myös ennen vuotta 2016, eikä työehtosopimuksen soveltamisala ole muuttunut myöhemminkään.

Työehtosopimuksen soveltamisessa tietyllä aluksella ei ole merkitystä sillä, missä yhtiön muut alukset ovat liikennöineet samoina ajanjaksoina.

Kantajan edellä esittämää tulkintaa tukee myös työehtosopimusosallisten sopimuskäytänne vuoden 2016 jälkeen siltä osin kuin kotimaan merenmittausretkikuntien työehtosopimusta on uudistettu ja se on edelleen voimassa. Jos vastaajan tulkinta sen vapaasta oikeudesta valita noudatettava työehtosopimus kotimaan liikenteessä pitäisi paikkansa, työehdoiltaan yhtiölle kalliimpi ja juuri tuohon kotimaan liikenteeseen sovittu työehtosopimus olisi käynyt tosiasiassa merkityksettömäksi. Kun kotimaan liikennöintiä yksin sääntelevää työehtosopimusta on kuitenkin uudistettu, on selvää, että se on tehty tarkoituksessa, että sitä edelleen noudatetaan yhtiön alusten liikennöidessä kotimaan liikenteessä.

VG-Shipping Oy:n menettelyn työehtosopimusten vastaisuus

MV Airisto ja MV Kaiku ovat liikennöineet kotimaan merenmittaustoiminnassa kotimaan aluevesillä (liikennealueena Kotimaa III) ainakin kannevaatimuksissa mainittuina ajanjaksoina.

Kyseisinä ajanjaksoina näille aluksille on tehty miehitys palkkaamalla työntekijät määräaikaisilla työsopimuksilla. Vastaaja on tiennyt tai sen on tullut tietää työsopimuksia solmiessaan, että kyseisten työsopimusten mukainen työsuorite tehdään kotimaanliikenteessä kotimaan aluevesillä.

Asian arviointiin ei vaikuta sekään, jos yksittäisiä työsopimuksia tehdessä olisi pidetty mahdollisena, että alus tehtävänsä aikana poikkeaa kotimaan aluevesiltä työnantajan määräyksestä väliaikaisesti aluevesirajan ulkopuolelle. Tällaisissa tilanteissa kotimaanliikenteen työaikaa koskevat lain määräykset tulevat noudatettavaksi (laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa 1 ja 2 §). Sama koskee sovellettavia työehtosopimuksia, joissa määräykset perustuvat kulloinkin noudatettavaksi tulevan lainsäädännön työaikamääräyksiin.

Vastaajan miehittämät kotimaan merentutkimustoiminnassa olleet alukset ovat myös ennen vuotta 2016 työnantajan ratkaisulla liikennöineet väliaikaisesti muualla kuin kotimaanliikenteen liikennealueella, ja tuolloinkin aluksella tehdyssä työssä on noudatettu myös ulkomailla muulla alueella poikkeamisen osalta samaa työehtosopimusta, jota 2016 jälkeen on nimitetty kotimaan merenmittausretkikuntien työehtosopimukseksi. Kotimaan merentutkimusretkikuntien työehtosopimus sinänsä soveltamisalansa ja -käytänteensä perusteella sääntelee työtä myös noissa tilanteissa. Tätä työehtosopimuksen soveltamisalaa ei ole muuttanut se, että pääasiassa ulkomaanliikenteessä tehtävää työtä sääntelevä erillinen työehtosopimus on solmittu vuodesta 2016 lukien. Edelleen myös vuoden 2016 jälkeen kotimaanliikenteessä kyseisillä aluksilla on tullut noudattaa kotimaan merentutkimusretkikuntia koskevaa työehtosopimusta.

Hyvityssakko

Vastaaja on rikkonut tieten tai ainakin sen olisi asiaa huolellisesti harkittuaan pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimusten määräyksiä määrätessään aluksilla MV Airisto ja MV Kaiku kotimaanliikenteessä noudatettavaksi ulkomaanliikennettä koskevan työehtosopimuksen.

Työehtosopimusten määräysten systematiikka ja sanamuodot ovat selvät. Vastaaja on tuntenut molempien työehtosopimusten soveltamisalat, koska se on itse sopinut työehtosopimukset eli on työehtosopimuksien osallinen. Asiassa ei ole voinut olla mitään epäselvää, koska vastaajan tulee jo lailla säädetyn työaikasääntelyn mukaan tunnistaa kotimaan ja ulkomaan liikennöinti joka kerta työehdoista määrätessään. Selvää on myös se, että tarkastelu ulkomaan ja kotimaan liikennöinnin välillä on tehtävä alus- ja tutkimusretkikuntakohtaisesti.

Vastaajalle sen menettelyn työehtosopimuksen vastaisuus on ollut ilmeistä myös sillä perusteella, että kotimaanliikenteen työehtosopimuksen ehtoja on uudistettu useita kertoja sen jälkeen, kun ensimmäinen ulkomaanliikenteen työehtosopimus on solmittu. Siitä lukien voimassa on ollut koko ajan kaksi työehtosopimusta, jotka ovat määrittäneet työehtoja sen mukaan, missä liikennöinnissä alusta käytetään työnantajan päätöksellä.

MV Airiston ja MV Kaikun tiettyä ajallisesti rajattua projektia eli retkikuntaa varten tehtyjen määräaikaisten työsopimusten osalta yhtiö on määrittänyt työntekijöiden työehdot sen mukaan, että alus liikennöisi ulkomaanliikenteessä, eli vastoin parempaa tietoaan. Tämän vuoksi se on tuomittava maksamaan kantajalle hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta.

VASTAUS

Vaatimukset

VG-Shipping Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja kantajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 4.228,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

Taustaa

X Oy:n merenmittaustoiminta muuttui vuonna 2016 siten, että yhtiö alkoi suunnata toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Toiminta muuttui myös siten, että retkikunta-ajattelusta luovuttiin.

Alusten miehitystodistukset ja miehityssopimukset on hyväksytty ulkomaanliikenteeseen siinä vaiheessa, kun alusten työt Liikennevirastolta vähentyivät voimakkaasti ja aluksia alettiin aktiivisesti tarjota ulkomaille.

Toiminnan projektiluonteen ja kausiluonteisuuden vuoksi VG-Shipping Oy on miehittänyt aluksia. Yhtiö on myös pystynyt tarjoamaan työtä työntekijöille ulkomaanliikenteessä yhtiön muilla aluksilla silloin, kun merenmittaustyötä ei ole ollut.

Merenkulun työehtosopimukset

Retkikuntien sopimus on tarkoitettu retkikuntatoimintaan, jossa merenmittausta tehdään yhdellä emoaluksella ja sitä palvelevilla veneillä. Tätä toimintaa on harjoitettu X Oy:n ja sen edeltäjien kuten Merenkulkuhallituksen kalustolla. Retkikuntatoimintaa ei ole enää vuoden 2016 jälkeen ollut, koska sille ei ole ollut kysyntää.

Retkikuntien sopimus on pidetty voimassa, mutta sopimuksen uusiminen ei tarkoita sitä, että sen soveltamisalan piirissä pitäisi olla aluksia. Kaikkien työntekijöiden työsopimuksiin on kesästä 2016 alkaen kirjattu sovellettavaksi työehtosopimukseksi ulkomaanliikenteen työehtosopimus. Vuoden 2015 jälkeen ei merenmittausoperaatioita ole harjoitettu retkikuntamallilla kotimaassa lainkaan.

Retkikuntien sopimuksesta siirryttiin noudattamaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta, koska alukset osallistuivat kansainvälisiin kilpailutuksiin ja siirtyivät operoimaan niissä. Käytännössä myös kaikki kotimaan mittaustyö on alttiina kansainväliselle kilpailulle, jolloin töiden saaminen edellyttää kilpailukykyisiä työehtoja. Ulkomaanliikenteen työehtosopimusta on sovellettu osapuolten välillä sovitusti, minkä johdosta työnantajalla on ollut mahdollisuus pärjätä osin myös kotimaan kansainväliselle kilpailulle alttiissa hankkeissa.

Työehtosopimus sovitaan aina koskemaan koko alusta ja sen miehistöä. Työehtosopimukset sovitaan nimenomaan koko alusta sitoviksi, eikä yksittäiseen työntekijään siten voida soveltaa mitään erillistä, muista poikkeavaa työehtosopimusta. Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen johdannossa jo todetaan, että työehtosopimusta sovelletaan alukseen. Kolmella merenkulun työntekijäliitolla on oma sopimuksensa mutta yhden työntekijäryhmän (kansipäällystö, konepäällystö, miehistö) sisällä kaikki työskentelevät saman sopimuksen alla. Kaikki työskentelevät samaan työaikalakiin rakentuvassa sopimuksessa.

Neuvottelut ja sovellettavat työehtosopimukset

Kaikkien kanteessa mainittuja aluksia koskevien, työntekijäliittojen kanssa käytyjen neuvotteluiden lähtökohtana on ollut, että alukset siirtyvät pysyvästi kansainväliseen toimintaan ja noudattamaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta. Neuvotteluissa ei sovittu tai keskusteltu mitään siitä, että alukset joskus palaisivat kotimaanliikenteeseen tai miten kotimaanliikenteen työehtosopimuksen piiriin palattaisiin. Asiasta ei ole mitään kirjausta työehtosopimuksissa.

Työehtosopimusosapuolten tarkoitus ei ole ollut solmia ulkomaanliikenteen sopimusta, josta välillä siirryttäisiin takaisin kotimaanliikenteen sopimukseen. Mikäli tämä olisi ollut sopimusosapuolten tarkoitus, olisi paluumenettelystä sovittu tai paluu olisi edes mainittu neuvotteluissa tai sopimuksessa. Neuvotteluissa on sen sijaan käyty keskustelua siitä, että kotimaassakin toimitaan ulkomaanliikenteen työehdoilla. Työnantaja on myös miehittänyt alukset kalliimmalla ulkomaanliikenteen miehityksellä siitä huolimatta, että alukset ovat olleet välillä kotimaanliikenteessä.

Sellainen menettely, jossa aluksella ulkomailla ja kotimaassa työskentelevillä työntekijöillä olisi heikommat ehdot kuin sellaisilla työntekijöillä, jotka sattumoisin tai omasta toiveestaan työskentelevät vain kotimaan projekteissa, johtaisi perusteettomaan epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Tällainen epätasa-arvoinen ja syrjivä kohtelu ei ole ollut sopimusosapuolten tarkoitus. On myös muistettava, että työntekijät työskentelevät lähtökohtaisesti useilla merenmittausaluksilla eli kotilaiva ei läheskään aina ole työntekijän ainoa työpaikka.

Käytännön palkkahallinto ei olisi mahdollinen siten, että osa miehistöstä olisi eri työehtosopimuksen piirissä tai siten, että samalla aluksella vaihdeltaisiin kahden eri työehtosopimuksen välillä. Myöskään työntekijän työ- ja palkkaehtojen muuttuminen kesken vuoden ennalta-arvaamattomasti ei ole mahdollista, ja se johtaisi epäselvään tilanteeseen. Jos työehtosopimuksen soveltaminen valikoituisi takautuvasti tai vuoden kuluessa sen mukaan, missä alus on yksittäisenä päivänä liikkunut, poistaisi se liiketoiminnasta täysin taloudellisen suunnitelmallisuuden ja seurannan mahdollisuuden tehden toiminnan harjoittamisen mahdottomaksi. Käytännössä alus voi yhden työpäivän aikana suorittaa merenmittausta kansainvälisessä liikenteessä ja kotimaan liikenteessä.

Neuvotteluissa noudatettavaksi sovittu ulkomaanliikenteen työehtosopimus on tullut näillä aluksilla sovellettavaksi työehtosopimukseksi. Millään aiemmin solmituilla työehtosopimuksilla ei siten ole asiassa merkitystä.

Sopimuksen synnyttyä koko merenmittauksen alushenkilöstö siirrettiin ulkomaanliikenteen sopimukseen ja he aloittivat työnsä ulkomaanliikenteessä. Määräaikaisten työntekijöiden työsopimuksiin on kirjattu sovellettavaksi työehtosopimukseksi ulkomaanliikenteen työehtosopimus. Työntekijät ovat tienneet työskentelevänsä ulkomaanliikenteen aluksella, jossa aina sovelletaan ulkomaanliikenteen työehtoja ja työaikoja.

Yksi keskeisimmistä asioista työehtosopimusneuvotteluissa oli valmistautuminen siihen, että merenmittausalukset saadaan kauppa-alustuen piiriin. Merenmittaus oli eduskunnan päätöksellä avattu kansainväliselle kilpailulle, ja suomalaiset alukset oli saatettava samalle tukitasolle ulkomaalaisten alusten kanssa.

Kauppa-alustukea ei voi saada, elleivät työehtosopimusosapuolet ole saavuttaneet kustannussäästöjä. Kaikki merenkulun työntekijäliitot puolsivat kauppa-alustuen laajentamista merenmittaukseen. Kauppa-alustukea ei olisi voinut saada kotimaanliikenteen työehtosopimuksella, ja siksi liittojen kanssa sovittiin, että aluksilla siirrytään noudattamaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta.

Miehityssopimuksen seurantakokouksessa loppuvuonna 2016 kantajaliittojen kanssa käytiin läpi kaikkien aluksien siirtyminen ulkomaanliikenteeseen ja saadut kokemukset miehityssopimuksien toimivuudesta. Kantajaliitoilla ei ollut huomauttamista miehityssopimuksiin.

Työaikalaki ja alusten pääasiallinen liikennealue

Merityöaikalain ja kotimaanliikenteen työaikalain valinta perustuu aluksen pääasialliseen liikennealueeseen eli pääasiallisuusperiaatteeseen. Työehtosopimuksin voidaan kuitenkin aina sopia siitä, että aluksen liikennealueesta riippumatta aluksella noudatetaan jotain tiettyä työehtosopimusta.

Merenmittausalusten liikennöidessä Suomessa aluksille on palkattu määräaikaista lisätyövoimaa. Kanteessa asiaa esitetään siten, että määräaikainen työvoima, joka työskentelee jossain tietyssä projektissa Suomessa, työskentelisi toisella työehtosopimuksella kuin aluksen muu henkilökunta tai muulla sopimuksella kuin sillä, mistä on sovittu kesällä 2016. Merenkulussa ei tunneta tällaista mahdollisuutta.

Merenmittausalukset ovat neljän aluksen kokonaisuus. Miehistöt liikkuvat alusten välillä, ja asiakasprojekteissa alukset korvaavat toisiaan ja ovat vara-aluksina. Sellainen tilanne, jossa alukset eivät noudattaisi samoja sopimuksia, kun niitä käytetään ja myydään kokonaisuutena, ei ole mahdollinen.

Kanteessa tarkoitettuna aikana eli vuosina 2016–2020 alukset ovat olleet yli puolet ajasta eli pääasiassa ulkomaanliikenteessä. Pohjanmeri ja Letto eivät edes ominaisuuksiensa perusteella sovellu kotimaanliikenteeseen, ja ne ovat aina ulkomailla. Työoikeudellisen soveltamisalaperiaatteen mukaisesti merenmittausaluksiin noudatetaan siten ulkomaanliikenteen sopimusta.

Aluksella sovellettavaa työehtosopimusta noudatetaan niin kauan kuin sopimus on voimassa. Aluksella noudatettava työehtosopimus sitoo kaikkia työntekijöitä riippumatta aluksen liikennealueesta ja työsuhteen kestosta. Tilanne, jossa aluksella väliaikaisesti noudatettaisiin osaan työntekijöistä eri työehtosopimusta, eri työaikamääräyksiä ja eri työaikalakia on mahdoton, eikä sellaista menettelyä ole koskaan noudatettu suomalaisilla aluksilla. Myös kantajaliitot ovat edellyttäneet, että ulkomaanliikenteen miehityssopimuksia noudatetaan aina, myös alusten ollessa väliaikaisesti kotimaan liikennealueella.

Suomalaisilla aluksilla tunnetaan useitakin esimerkkejä siitä, että aluksella noudatetaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta, vaikka alus olisikin Suomessa. Sovellettavasta työehtosopimuksesta on näissä tilanteissa sovittu työmarkkinaosapuolten kesken. Työehtosopimus ei muutu, kun liikennealue muuttuu. Työehtosopimus muuttuu vain, jos työmarkkinaosapuolet niin sopivat.

MV Kaiku on ollut kotimaassa kannevaatimuksessa 3 mainittuina ajankohtina, mutta se ei ole liikennöinyt tai ollut työtehtävissä muuten kuin murto-osan ajasta kotimaassa ollessaan. Työntekijöiden työ kotimaassa on ollut pääasiassa huoltoa, palovartiointia sekä laituri- ja telakkatyötä.

Hyvityssakkovaatimus

Hyvityssakko on joka tapauksessa jätettävä kokonaan määräämättä, koska työnantaja on vakaan käsityksensä mukaan noudattanut oikeaa työehtosopimusta.

TODISTELU

Kantajien kirjalliset todisteet

1. Työntekijän A meripalveluote
2. Työntekijän B meripalveluote
3. Työntekijän C meripalveluote
4. D:n muistiinpanot työehtosopimusneuvotteluista 2.3-26.5.2016
5.Aluksen MV Kaiku laivapöytäkirjojen otteet ajalta 1.9.-31.10.2016
6.Aluksen MV Kaiku laivapöytäkirjan otteet ajalta 2.6.-31.7.2017

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Neuvotteluesitys ja E:n laatima muistio kokouksesta 26.5.2016
2. Työsopimusesimerkkejä
3. Sähköposti 26.5.2016 F:ltä E:lle
4. Miehityssopimus

Kantajien henkilötodistelu

1. G
2. D
3. H
4. F

Vastaajan henkilötodistelu

1. J
2. E
3. K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Riidanalaiset työehtosopimukset ja kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että VG-Shipping Oy, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat sopineet 11.3.2010, että Merenkulkulaitokselta X Oy:lle siirtyneiden alusten miehityksessä noudatetaan osapuolten 2.3.2007 tekemää työehtosopimusta. Tätä työehtosopimusta on uudistettu toistuvasti siten, että sopimus on ollut sovituin muutoksin koko ajan voimassa.Vuoden 2016 jälkeen sopimusta on osapuolten välillä nimitetty kotimaanliikenteen merenmittausretkikuntia koskevaksi työehtosopimukseksi tai lyhennettynä ilmaisuna kotimaanliikenteen retkikuntia koskevaksi työehtosopimukseksi. Kanteessa tarkoitetut alukset MV Letto, MV Pohjanmeri, MV Airisto ja MV Kaiku ovat X Oy:n omistuksessa.

Työehtosopimusosalliset ovat solmineet edellä mainitun työehtosopimuksen lisäksi 14.3.2016 lukien toisen työehtosopimuksen, joka on koskenut soveltamisalansa perusteella ulkomaan merenmittaustoiminnassa sovellettavia työehtoja (jäljempänä ulkomaanliikenteen työehtosopimus). Sopimus on koskenut aluksia MV Letto, MV Pohjanmeri, MV Airisto ja MV Kaiku. Riidatonta on, että työehtosopimus on uudistettu sen soveltamisalaa muuttamatta 15.4.2019. Kanteessa mainituilla aluksilla on kevään tai kesän 2016 aikana siirrytty noudattamaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta takautuvasti 14.3.2016 lukien. Sopimusta sovelletaan aluksilla edelleen.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että VG-Shipping Oy oli ollut oikeutettu noudattamaan MV Lettoa, MV Pohjanmerta, MV Airistoa ja MV Kaikua koskevaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta vain silloin, kun kyseiset alukset liikennöivät ulkomaanliikenteessä. Edelleen kantajat ovat vaatineet vahvistettavaksi, että VG-Shipping Oy oli menetellyt kotimaanliikenteen retkikuntia koskevan työehtosopimuksen ja ulkomaanliikenteen työehtosopimusten soveltamisalamääräysten vastaisesti, kun se oli noudattanut aluksilla MV Airisto ja MV Kaiku ulkomaanliikenteen työehtosopimusta kannevaatimuksissa 2 ja 3 mainittuina ajankohtina. Asiassa on riidatonta, että MV Airisto ja MV Kaiku ovat olleet näinä ajankohtina kotimaassa.

Kantajien mukaan ulkomaanliikenteen työehtosopimus oli tarkoitettu sovellettavaksi vain silloin, kun kukin alus liikennöi ulkomaanliikenteessä. Kantajien mukaan alusten liikennöintialuetta tuli tarkastella aluskohtaisesti liikennöintijaksoittain eli erikseen jokaisen suoritettavan tehtävän tai työurakan osalta. Kantajat ovat katsoneet, että kotimaanliikenteen retkikuntia koskevan työehtosopimuksen uudistaminen vuoden 2016 jälkeen tukee kantajien käsitystä, jonka mukaan viimeksi mainittua sopimusta on ollut tarkoitus soveltaa alusten liikennöidessä kotimaassa.

Vastaajan mukaan ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen ja sitä koskeneiden neuvottelujen lähtökohta oli, että kyseiset alukset siirtyisivät pysyvästi kansainväliseen toimintaan ja noudattamaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta. Neuvotteluissa ei ollut keskusteltu siitä, että alukset palaisivat joskus kotimaanliikenteeseen, tai miten kotimaanliikenteen retkikuntia koskevan työehtosopimuksen piiriin palattaisiin. Alukset oli miehitetty työnantajalle kalliimmaksi tulevalla ulkomaanliikenteen miehityksellä myös silloin, kun alukset olivat olleet tilapäisesti kotimaassa. Vastaajan mukaan kotimaanliikenteen retkikuntia koskevan työehtosopimuksen uudistaminen ei ollut tarkoittanut sitä, että sen soveltamisalan piirissä pitäisi olla aluksia.

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen sanamuoto

Työ- ja virkaehtosopimus ovat kirjallisia sopimuksia, ja siten niiden tulkinnan lähtökohtana on sopimusmääräysten sanamuoto. Sanamuodon merkitys on siinä, että se ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä. Sanamuoto voidaan sivuuttaakin, jos tarkoitus on ollut toinen ja tekstissä on vain käytetty siihen nähden virheellistä ilmausta. Varsin usein tulkintariidan ratkaisussa kuitenkin päädytään sanamuotoa vastaavaan lopputulokseen. Se, joka väittää sopimuksen sisällön olevan muu kuin sanamuodon osoittama, on velvollinen näyttämään toteen tällaiseen tulkintaan oikeuttavan perusteen. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 181)

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan ”X Oy:n omistamilla ja VG-Shipping Oy:n miehittämillä MV Letolla, MV Pohjanmerellä, MV Airistolla ja MV Kaikulla noudatetaan jäljemmin sovituin lisäyksin ja poikkeuksin Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä solmitun kauppa-aluksia koskevan työehtosopimuksen muita kuin pientonnistoaluksia koskevia määräyksiä ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamoiden välillä solmittua ulkomaanliikenteen päällystöä koskevaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta aluksen toimiessa ulkomaanliikenteessä merenmittausaluksena.

Sopimus on voimassa 14.3.2016 lukien kuitenkin sitä mukaan, kun alukset aloittavat liikennöinnin ulkomaan liikenteessä ja kuten edellä mainitut työehtosopimukset. Osapuolet tarkastelevat sopimuksen toimivuutta kuuden (6) kuukauden kuluttua sopimuksen voimaan tulosta sekä sopivat siihen mahdollisesti tehtävistä muutoksista.

Mikäli aluksen liikennealue tai tehtävät muuttuvat olennaisesti, osapuolet sopivat muutoksen aiheuttamista tarkistuksista sopimukseen ennen muutosten toteutumista.”

Työtuomioistuin katsoo, että aluksen siirtymistä kotimaanliikenteestä ulkomaanliikenteeseen tai päinvastoin on pidettävä määräyksen kolmannessa kappaleessa tarkoitettuna tilanteena, jossa ”aluksen liikennealue tai tehtävät muuttuvat olennaisesti”. Luettaessa soveltamisalamääräyksen ensimmäistä kappaletta sanat ”aluksen toimiessa ulkomaanliikenteessä merenmittausaluksena” viittaavat siihen, että sopimusta ei sovellettaisi aluksen ollessa kotimaassa. Määräyksen toinen ja kolmas kappale yhdessä sen sijaan viittaavat sanamuotonsa mukaan siihen, että kukin alus siirtyisi ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen piiriin vain yhden kerran eli aloittaessaan liikennöinnin ulkomaan liikenteessä 14.3.2016 tai sen jälkeen. Mikäli aluksen liikennealue sen jälkeen muuttuu olennaisesti eli mikäli alus esimerkiksi palaa kotimaanliikenteeseen, sopimusosapuolten on sovittava siitä, miten sopimusta on sen johdosta tarkistettava. Sopimuksessa ei ole sovittu esimerkiksi siitä, että edellä mainitussa tilanteessa sopimuksen soveltaminen päättyisi aluksen osalta. Sopimus on sanamuotonsa mukaan ollut voimassa 14.3.2016 lukien ilman nimenomaista määräystä, joka liittyisi sen soveltamisen päättymiseen kysymyksessä olevilla aluksilla sen jälkeen, kun soveltaminen kerran on aloitettu.

Soveltamisalamääräys vaikuttaa siten sanamuotonsa mukaan siltä, että alusten ei ole ajateltu siirtyvän toistuvasti ulkomaanliikenteen ja kotimaanliikenteen välillä siten, että se vaikuttaisi myös aluksilla sovellettavan työehtosopimuksen valintaan. Käsitystä kerran tapahtuvasta siirtymisestä ulkomaan työehtosopimuksen piiriin puoltaa se, että sopimus on solmittu ulkomaanliikennettä varten ja sopimuksen mukaisen liikennealueen olennainen muutos vaatisi neuvotteluja sopijapuolten kesken. Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kokonaisuutena arvioiden soveltamisalamääräyksen sanamuoto puoltaa vastaajan kantaa asiassa.

Ulkomaanliikenteen työehtosopimusta koskeneet neuvottelut ja osapuolten tarkoitus

Kantajat ovat lausuneet, että ulkomaanliikenteen työehtosopimus solmittiin vuonna 2016 kustannusten alentamissyistä, koska ulkomaanliikenteen liikennöinnin osalta kustannussäästöt olivat työnantajalle tarpeen. Vastaajan mukaan yksi keskeisimmistä asioista työehtosopimusneuvotteluissa oli lisäksi valmistautuminen siihen, että merenmittausalukset saataisiin kauppa-alustuen piiriin. Kauppa-alustukea ei olisi voitu saada kotimaanliikenteen työehtosopimusta noudattaen, ja siksi liittojen kanssa sovittiin, että aluksilla siirryttäisiin noudattamaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusta. Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n entinen puheenjohtaja GjaSuomen Varustamot ry:n entinen varatoimitusjohtaja J ovat työtuomioistuimessa kuultuina kertoneet, että kyseessä olevat alukset eivät kuitenkaan koskaan päässeet kauppa-alustuen piiriin.

Kaikki työtuomioistuimessa kuullut todistajat olivat osallistuneet ensimmäistä ulkomaanliikenteen työehtosopimusta koskeneisiin sopimusneuvotteluihin vuonna 2016.

G, Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n toimitsija D ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n silloinen asiamies H ovat kertoneet, että neuvotteluissa oli keskusteltu alusten lähtemisestä ulkomaanliikenteeseen tiettyyn urakkaan, jonka kesto olisi tiedossa. Kullakin aluksella voitaisiin silloin noudattaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta urakan ajan. Aluksen palatessa kotimaahan sillä siirryttäisiin noudattamaan kotimaanliikenteen retkikuntia koskevaa työehtosopimusta. Työnantajapuolen edustajat, esimerkiksi J ja X Oy:n silloinen toimitusjohtaja, olivat neuvotteluissa nimenomaisesti todenneet olevansa samaa mieltä siitä, että alusten palattua kotimaanliikenteeseen niillä noudatettaisiin kotimaanliikenteen työehtosopimusta.

D:n mukaan osapuolet olivat neuvotteluissa keskustelleet lisäksi siitä, että mikäli alus olisi yli 50 prosenttia ajasta ulkomaanliikenteessä, tulisi ulkomaanliikenteen työehtosopimus pääasiallisuusperiaatteen mukaan noudatettavaksi. D:n mukaan tämä tulisi kyseeseen silloin, kun työntekijät ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Koska työntekijät kanteessa tarkoitetuilla aluksilla kuitenkin olivat määräaikaisissa työsuhteissa projekti eli käytännössä liikennöintijakso kerrallaan, pääasiallisuutta tuli arvioida jokaisen määräaikaisen työsuhteen osalta erikseen. D on todennut olleensa mahdollisesti vielä neuvottelujen aikana siinä käsityksessä, että työntekijät olisivat tosiasiallisesti pidemmissä kuin projektikohtaisissa työsuhteissa.

J:n mukaan neuvotteluissa oli ollut yhteisenä tavoitteena, että merenmittaustoiminta siirtyisi ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen piiriin, ja näin osapuolet myös olivat neuvotteluissa sopineet. Neuvotteluissa ei ollut keskusteltu siitä, että ulkomaanliikenteen työehtosopimusta ei koskaan noudatettaisi kotimaanliikenteessä, tai siitä, miten toimittaisiin aluksen siirtyessä takaisin kotimaanliikenteeseen. Koska työehtosopimukset oli sovittu koskemaan koko alusta, ei aluksella voitu soveltaa eri työntekijöihin tai henkilöstöryhmiin eri työehtosopimuksia. Miehistölle siirtyminen ulkomaanliikenteeseen oli tarkoittanut pääsemistä merimieseläkejärjestelmän piiriin. Sen nojalla maksettavat eläkkeet olivat vastaavaa kotimaan järjestelmää paremmat.

Myös vuoden 2016 neuvotteluihin VG-Shipping Oy:n merihenkilöstöpäällikkönä osallistuneen K:n ja X Oy:n liiketoimintajohtajan E:nmukaan neuvotteluissa oli keskusteltu ainoastaan alusten siirtymisestä käyttämään ulkomaanliikenteen työehtosopimusta uuden työehtosopimuksen laatimisen myötä. E:n mukaan edellytyksenä ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen käyttämiselle oli kuitenkin ollut, että kukin alus oli yli 50 prosenttia ajasta ulkomaanliikenteessä. Tällöin alus voi työskennellä välillä myös kotimaan aluevesillä noudattaen ulkomaanliikenteen työehtosopimusta. E:n mukaan jokainen kanteessa mainittu alus, mukaan lukien MV Kaiku ja MV Airisto, oli ollut yli puolet ajasta ulkomaanliikenteessä.

Kirjallisina todisteina on esitetty D:n ja E:n muistiinpanot työehtosopimusneuvotteluista. Niiden mukaan sopimusneuvotteluissa oli keskusteltu siitä, että ulkomaanliikenteen työehtosopimus tulisi sovellettavaksi, mikäli alus olisi yli 50 prosenttia ajasta ulkomaanliikenteessä.

Työtuomioistuin toteaa, että G, D ja H ovat kertoneet yhdenmukaisesti myös joidenkin työnantajapuolen edustajien hyväksyneen neuvotteluissa ajatuksen siitä, että alusten palattua kotimaanliikenteeseen niillä noudatettaisiin kotimaanliikenteen retkikuntia koskevaa työehtosopimusta. Riidanalaisessa ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen määräyksessä on tietyllä tavalla varauduttu alusten liikennealueen tai tehtävien olennaiseen muuttumiseen. Näillä perusteilla työtuomioistuin pitää näytettynä, että ulkomaanliikenteeseen siirtyvien alusten mahdollinen palaaminen kotimaahan on ollut neuvotteluissa jollakin tavalla esillä.

Epäselväksi on kuitenkin jäänyt, mitä kukin neuvotteluihin osallistunut henkilö on ymmärtänyt alusten palaamisella kotimaahan. Kantajien todistajat G, D ja H ovat kertoneet ymmärtäneensä asian siten, että aluksilla sovellettaisiin kotimaan retkikuntien työehtosopimusta aina alusten ollessa kotimaassa. Vastaajan todistajat ovat sen sijaan kertoneet työnantajapuolen tarkoituksena olleen, että aluksilla noudatettaisiin ulkomaanliikenteen työehtosopimusta kulloisestakin liikennöintialueesta riippumatta. Mahdollinen projekti kotimaassa ei siten tarkoittaisi palaamista kotimaahan siinä mielessä, että se johtaisi kotimaan retkikuntien työehtosopimuksen noudattamiseen aluksella.

Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimusneuvottelujen sisällöstä ja osapuolten tarkoituksesta esitetty näyttö on osin ristiriitaista. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että osapuolet olisivat neuvotteluissa sopineet siitä, milloin alusten olisi katsottava palanneen kotimaahan, ja miten paluu mahdollisesti vaikuttaisi ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltamiseen.

D:n ja E:n tältä osin yhdenmukaisilla muistiinpanoilla ja kertomuksilla on näytetty työehtosopimusneuvotteluissa keskustellun siitä, että ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltaminen edellytti kunkin aluksen olevan yli puolet ajasta ulkomaanliikenteessä. Epäselväksi on jäänyt, oliko neuvotteluissa sovittu tai edes keskusteltu siitä, että ulkomaanliikenteen osuutta kaikesta liikennöinnistä tarkasteltaisiin jollakin tietyllä ajanjaksolla tai esimerkiksi liikennöintijaksokohtaisesti.

Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimusneuvotteluista ja osapuolten tarkoituksesta esitetty selvitys ei tue kantaja- tai vastaajapuolen vetoamaa tulkintaa ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksestä.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että ulkomaanliikennettä koskevan työehtosopimuksen sanamuoto tukee vastaajan kantaa asiassa. Työehtosopimusneuvotteluista ja osapuolten tarkoituksesta esitetty selvitys ei ole antanut aihetta arvioida asiaa sanamuodosta poikkeavasti.

Kantajat ovat ilmoittaneet saaneensa vasta vuonna 2019 tiedon vastaajayhtiön riidanalaisesta työehtosopimusten soveltamisesta ja vastustaneensa sitä välittömästi. Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimusosapuolten yhteisesti hyväksymää soveltamiskäytäntöä, joka voisi vaikuttaa asian ratkaisuun, ei siten ole muodostunut. Kotimaanliikenteen retkikuntia koskevan työehtosopimuksen uudistamisen vuoden 2016 jälkeen ei voida katsoa osoittavan, millaiseksi sopimusosapuolet olivat tarkoittaneet ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen soveltamisalan.

Asiassa on riidatonta, että kanteessa mainituilla aluksilla on kevään tai kesän 2016 aikana siirrytty noudattamaan ulkomaanliikennettä koskevaa työehtosopimusta takautuvasti 14.3.2016 lukien. Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan ”sopimus on voimassa 14.3.2016 lukien kuitenkin sitä mukaan, kun alukset aloittavat liikennöinnin ulkomaan liikenteessä”. Työtuomioistuin katsoo edellä mainitun riidattoman seikan ja sopimusmääräyksen perusteella, että ainakin jonkin kanteessa mainitun aluksen osalta ulkomaanliikennettä koskevaa työehtosopimusta on sovellettu takautuvasti aikaan ennen aluksen siirtymistä ulkomaanliikenteeseen eli aluksen ollessa vielä kotimaassa. Kantaja ei ole väittänyt, että työehtosopimuksen noudattaminen tässä tilanteessa takautuvasti olisi ollut työehtosopimuksen vastaista. Työtuomioistuin katsoo näiden seikkojen tukevan käsitystä siitä, että jokaisen aluksen oli tarkoitus siirtyä ulkomaanliikenteen työehtosopimuksen piiriin yhden kerran ja pysyä siinä mahdollisista tilapäisistä liikennealueen muutoksista huolimatta. Seikat tukevat siten osaltaan vastaajan vetoamaa työehtosopimuksen tulkintaa.

Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksessa on sovittu alusten miehityksen osalta: ”Kun alus toimii ulkomaanliikenteessä merenmittausaluksena, siinä on oltava vähintään liitteen mukainen miehitys.” Vastaaja on ilmoittanut noudattaneensa kysymyksessä olevilla aluksilla ulkomaanliikenteeseen sovittua miehitystä myös silloin, kun alukset ovat olleet kotimaassa. Vastaaja on vedonnut myös siihen, että työmarkkinaosapuolet voivat sopia aluksella noudatettavan kotimaan- tai ulkomaanliikenteeseen laadittua työehtosopimusta riippumatta aluksen todellisesta liikennöintialueesta. Kantajat eivät ole kiistäneet näitä seikkoja. Työtuomioistuin katsoo myös näiden seikkojen osaltaan tukevan vastaajan kantaa asiassa.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että kanne on jäänyt näyttämättä toteen. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat asian hävitessään velvollisia korvaamaan VG-Shipping Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Liitot ovat hyväksyneet yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan VG-Shipping Oy:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista työtuomioistuimessa 4.228,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Sirpa Pakkala, Tuomas Aarto, Anna Lavikkala, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.