TT 2022:74

Kuukausipalkkainen työntekijä oli vaihtanut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisia palvelusvuosilisiään palkallisiin vapaapäiviin. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että palvelusvuosivapaan pitäminen ei vähentänyt oikeutta työajan tasaamisvapaisiin. Työnantaja ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin.

Asia

Työaika

Kantaja

Teollisuusliitto ry

Vastaajat

Teknologiateollisuus ry
X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 24.3.2022

Pääkäsittely 13.9.2022

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisessä, 8.11.2017–31.10.2020 voimassa olleessa teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on ollut muun ohella seuraavat määräykset.

19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

19.1 Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.

(--)

19.1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuorotyössä

Työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana

vuonna 2018 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

vuonna 2019 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa

vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa.

(--)

Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 kohdan määräyksiä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

A. Keskimääräisen viikkotyöajan toteuttaminen

Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Ellei paikallisesti sovita toisin, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan.

Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen

Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.

Lisä maksetaan myös

• työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta
säännöllisen työajan osalta,
• ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa
• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi
• siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

(--)

Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalkkaa alentamatta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

14.5 Palvelusvuosilisä

Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä erillisenä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palvelusvuosilisään oikeutettuja työntekijöitä.

14.5.1 Perusteen toteaminen

Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

14.5.2 Palvelusvuosilisän määrä

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto ............................. Lisän laskentakaava

10 mutta ei 15 vuotta ........................ 2 x Lkk x KTA

15 mutta ei 20 vuotta ........................ 4 x Lkk x KTA

20 mutta ei 25 vuotta ....................... 6 x Lkk x KTA

25 vuotta tai enemmän ................... 8 x Lkk x KTA

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä.

KTA on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen kohdassa 15.2 tarkoitettu kolmannen neljänneksen keskituntiansio.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksamisessa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.

(--)

14.5.3 Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajankohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä.

Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle keskituntiansiota vastaava korvaus.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, säännöllisen työajan lisääminen sekä vähentäminen

(--)

C. Työajan vähentäminen

Työajan vähentämiseksi voidaan

• paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan palkalliseen vapaaseen. Sopimukset on tehtävä kirjallisesti.

• työnantajan ja työntekijän välillä vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen – tarkemmat määräykset asiasta on työehtosopimuksen alakohdassa 14.5.3.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A työskentelee X Oy:n palveluksessa kuukausipalkkaisena työntekijänä. Hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa.

A vaihtoi työehtosopimuksen 14.5 kohdan mukaisia palvelusvuosilisiään kuuteen palkalliseen vapaapäivään, jotka hän piti 16.–23.8.2019. Yhtiön ilmoituksen mukaan sen käytäntönä on ollut vähentää palvelusvuosilisien suhteellinen osuus työajan tasaamisvapaasta. Vapaiden pitäminen johti siten siihen, että yhtiö vähensi 12.9.2019 A:n vuosittaisesta 100 tunnin työajan tasaamisvapaasta 2,39 tuntia.

Asiassa on kysymys siitä, oliko työnantajalla työehtosopimuksen perusteella oikeus vähentää tasaamisvapaista mainitut 2,39 tuntia.

Paikallisneuvottelut käytiin 18.12.2019. Liittoneuvotteluita käytiin vuonna 2020 ja ne päättyivät lopulta erimielisinä 3.12.2020.

KANNE

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa, että X Oy:llä ei ollut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen nojalla oikeutta vähentää A:n työajan tasaamisvapaista 2,39 tuntia 12.9.2019,

2) vahvistaa, että X Oy rikkoi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 19.2 kohtaa, kun se ei antanut A:lle kalenterivuonna 2019 kyseisessä määräyksessä tarkoitettua määrää tasaamisvapaita,

3) velvoittaa X Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

4) velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

5) velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.630,80 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Työehtosopimuksen oikea soveltaminen

Työehtosopimuksen 19.2 kohdan mukaan ”keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa” eli 100 tuntia kalenterivuodessa.

Työehtosopimuksen 19.3 kohdan mukaan kuukausipalkkaisten työaika tasataan kuukausipalkkaa alentamatta. Työntekijä siis saa tasaamisvapaan ajalta normaalin palkkansa, vaikka hän ei ole tuona aikana velvollinen tekemään työtään työnantajan hyväksi. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle tasaamislisä on sisällytetty kuukausipalkkaan.

Työehtosopimuksen 14.5.3 ja 19.7.C kohdan mukaan ansaittu palvelusvuosilisä voidaan vaihtaa vastaavaan vapaaseen.

Työehtosopimuksessa ei ole sovittu, että palvelusvuosilisävapaan tai muunkaan palkallisen vapaan pitäminen vähentäisi työntekijän työajan tasaamisvapaita. Työnantajapuolen on osoitettava, missä kohden työehtosopimusta on sovittu, että palvelusvuosilisävapaan pitäminen voisi vähentää tasaamisvapaita. Jos palveluslisävapaan pitäminen vähentäisi työajan tasaamisvapaita, tarkoittaisi tämä, että työntekijä joutuisi tekemään vähennettyjä tasaamisvapaita vastaavat tunnit vuoden aikana työnantajan hyväksi. Tällöin työntekijä ei tosiasiassa saisi hyväkseen työaikaa vähentävää vastaavaa palvelusvuosilisävapaata täysimääräisesti.

Asiassa on otettava huomioon, että kuukausipalkkainen on jo lähtökohtaisesti tuntipalkkaista epäsuotuisammassa asemassa tasaamisvapaiden osalta, koska kalenterivuodelta tuntipalkkaiselle kertyvä täysimääräinen tasaamislisä vastaa päivä- ja kaksivuorotyössä yli 100 tunnin palkkaa. Tunti- ja kuukausipalkkaisten yhdenvertainen kohtelu ei senkään vuoksi edellytä kuukausipalkkaisten tasaamisvapaiden vähentämistä.

Vahvistusvaatimus

Koska työehtosopimuksessa ei ole määräystä, jonka nojalla työnantaja olisi voinut vähentää tasaamisvapaiden määrää, tulee vaatimuskohta 1 hyväksyä. Koska työnantaja vähensi A:n tasaamisvapaita 2,39 tunnilla eli toisin sanoen jätti antamatta niitä 2,39 tuntia vuoden 2019 aikana, rikkoi se työehtosopimuksen 19.2 kohtaa ja vaatimuskohta 2 tulee hyväksyä.

Hyvityssakot

X Oy on tieten rikkonut työehtosopimusta vähentäessään työntekijän tasaamisvapaita ilman, että tälle menettelylle on työehtosopimuksessa mitään perustetta.

Teknologiateollisuus on tukenut X Oy:n tulkintaa, jolle ei löydy mitään tukea työehtosopimuksesta ja täten se on rikkonut valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.100 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Taustaksi

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä olevien 40 tuntia viikossa työskentelevien työntekijöiden pääasiallinen palkkaustapa on tuntipalkka (noin 90 prosenttia työntekijöiden henkilöstöryhmästä alalla). Kuukausipalkkaisten määrä on aiemmin ollut nykyistäkin vähäisempi. Tuntipalkkaiset työntekijät ovat olleet ehdoton lähtökohta, kun työajan lyhentämiseen liittyviä työehtosopimusmääräyksiä on aikanaan 1980-luvulla sovittu.

X Oy:n palveluksessa Drives liiketoimintayksikössä on 347 työntekijää, jotka ovat kaikki kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Yhtiön Smart Power liiketoiminnassa on 115 työntekijää, joilla on myös käytössä kuukausipalkka. Muissa yhtiön yksiköissä työntekijöiden pääasiallinen palkkaustapa on tuntipalkka.

Yhtiön käytäntönä on ollut vähentää kuukausipalkkaisilta työntekijöiltä palvelusvuosivapaiden suhteellinen osuus työajan tasaamisvapaasta. Näin on menetelty myös muiden palkattomien poissaolojen tilanteissa.

Palvelusvuosilisävapaa on vapaa, jossa ansaittu palvelusvuosilisä vaihdetaan lisää vastaavaksi vapaaksi. Sitä ei voida rinnastaa esimerkiksi vuosiloman tai sairauspoissaolon kaltaiseen palkalliseen poissaoloon.

Mikäli työntekijä ei vaihtaisi palvelusvuosilisäänsä vapaaksi, saisi hän täyden vuotuisen ansion lisäksi palvelusvuosilisän. Työntekijän ei palvelusvuosivapaata pidettäessä ole mahdollista saavuttaa täyttä vuotuista työaikaa ja ansiota, koska vuoden työaika ja ansiot jäävät poissaolosta johtuen vajaaksi. Työntekijä ei siis pääse samaan ansiotasoon (täysi vuotuinen ansio + palvelusvuosilisä) vaihtaessaan lisän vapaaksi.

Yhtiön noudattama käytäntö vastaa Teknologiateollisuus ry:n tulkintaa asiassa.

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Työajan tasaamisvapaan määrä ja erityistilanteet

Lähtökohtaisesti työnantajan on annettava työntekijälle 100 tuntia (12,5 työpäivää) tasaamisvapaata, jotta työehtosopimuksen kohdassa 19.1.1 mainittuun kalenterivuoden keskimääräiseen viikkotyöaikaan voidaan päätyä. Työehtosopimus ei sisällä työaikamuodon vaihtumista koskevia tilanteita lukuun ottamatta varsinaisia määräyksiä tilanteista, joissa työntekijä ei työskentele työsuhteessa koko kalenterivuotta tai joissa työntekijällä on kalenterivuoden aikana palkattomia poissaoloja. Työehtosopimusosapuolten yhteisiä tulkintoja ovat kuitenkin ainakin:

- kesken kalenterivuotta alkavan tai päättyvän työsuhteen osalta ei ole tarvetta antaa työehtosopimuksessa mainittua 100 tuntia tasaamisvapaata kyseisen kalenterivuoden aikana

- mikäli työntekijä on sairaana tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi pois työstä loppuvuoden, eikä hänelle ole ehditty antaa kaikkia tasaamisvapaita, ei työntekijälle ole katsottu syntyvän oikeutta pitämättömien tasaamisvapaiden korvaamiseen.

Edellä mainitut tulkinnat on laadittu tuntipalkkaisille työntekijöille, koska tasaamisvapaita ja tasaamislisää koskevat työehtosopimusmääräykset on rakennettu tuntipalkkavoittoiselle alalle. Tulkintojen tosiasiallinen vaikutus koskee kuitenkin myös kuukausipalkkaisia. Kuukausipalkkaisiin sovelletaan samoja tulkintakäytäntöjä. Toisin sanoen myöskään kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei ole katsottu syntyvän oikeutta pitämättömien tasaamisvapaiden korvaamiseen, mikäli työntekijä on sairaana tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi pois työstä loppuvuoden, eikä hänelle ole ehditty antaa kaikkia tasaamisvapaita. Kuukausipalkkaisella työntekijällä tasaamisvapaat toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei näin ollen suoriteta erillistä työajanlyhennyskorvausta myöskään sairauspoissaolon ajalta.

Tulkinnat korostavat tasaamisvapaiden alkuperäistä tarkoitusta eli tietyn keskimääräisen työajan saavuttamista. Tasaamisvapaat varmistavat, ettei sovittua keskimääräistä työaikaa ylitetä. Ne on rakennettu nimenomaan palkattomiksi vapaiksi, joiden tarkoitus on ollut työajan lyhentäminen sovitun keskimääräisen työajan tasolle.

Yhteiset tulkinnat osoittavat osaltaan työehtosopimusosapuolten tarkoitusta tasaamisvapaita sovittaessa. Tasaamisvapaita ei ole tarvetta antaa, jos työntekijältä ei saada kokonaisen kalenterivuoden työpanosta, koska työaika jää jo tasaamisvapaita käyttämättäkin alle työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen enimmäistyöajan.

Palvelusvuosivapaan voidaan katsoa toteuttavan samaa tulkintakäytäntöä. Työntekijä ei ole työskennellyt kokonaisen kalenterivuoden työpanosta, vaan on ollut osan vuodesta ylimääräisellä vapaalla. Tällöin ei synny täysimääräistä työajan tasaamistarvetta, koska työajan keskimääräistä enimmäismäärää ei poissaolon johdosta saavuteta.

Näiden tulkintojen voidaan katsoa olevan johdettuja kohdan 19.1.1 keskimääräisistä viikkotyöajoista. Kyseisiin tuntimääriin on päädytty laskemalla kalenterivuoden laskennallisten työpäivien enimmäismäärä. Laskennallisten työpäivien enimmäismäärä on saatu vähentämällä kalenterivuoden kaikista päivistä lauantait ja sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät, vuosiloman alle jäävät työpäivät sekä tasaamisvapaat. Tulkinnat noudattavat johdonmukaisesti määräyksen sanamuotoa, jonka mukaan keskimääräinen viikkotyöaika on enintään kutakin kalenterivuotta koskeva tuntimäärä.

Työajan tasaamislisää koskeva määräys ja sen tosiasiallinen vaikutus työajan lyhennyksen määrään

Työajan tasaamista koskevat työehtosopimusmääräykset on laadittu pääasiassa tuntipalkkaisia työntekijöitä ajatellen. Tuntipalkkaisilla työntekijöillä tasaamisvapaan määrää ohjaa tosiasiassa tasaamislisän kertymistä koskevien määräyksen sisältö (kohta 19.3). Määräyksen mukaan työajan tasaamislisää kertyy työntekijän jokaiselta työskennellyltä säännöllisen työajan tunnilta sekä tämän lisäksi matkustamis- ja koulutusajalta säännölliseltä työajalta, palkallisen sairauspoissaolon ja lapsen sairauteen liittyvän poissaolon ajalta sekä erityistilanteissa henkilöstön edustajien ajankäytön ajalta.

On huomattava, että määräyksessä esitetty poikkeuslista on sanamuotonsa mukaisesti tyhjentävä. Listassa ei mainita palvelusvuosilisävapaata tai muitakaan vapaita, joiden ajalta työntekijä saisi työnantajalta rahasuorituksia ja jotka olisivat työehtosopimuksen määräysten mukaan vuosilomaa kerryttäviä poissaoloja (esimerkiksi lomarahavapaa, työaikapankkivapaa).

Työehtosopimusmääräyksessä mainittu päivä- ja kaksivuorotyöntekijöiden 6,3 prosentin suuruinen lisä ja sen maksuedellytykset johtavat karkealla tasolla siihen, että työntekijän ollessa koko kalenterivuoden työssä hän saa kertyneen tasaamislisän muodossa vastaavan kompensaation työajan tasaamisvapaiden aiheuttamasta ansionmenetyksestä. Mikäli työntekijä ei puolestaan ole koko kalenterivuotta työssä, jää hänen tasaamislisänsä ja myös vuosiansionsa suhteessa pienemmäksi. Työehtosopimuksen riidattoman tulkinnan mukaan työntekijä voi näissä tilanteissa sopia tasaamisvapaiden vähentämisestä 2,1 tunnilla palkatonta viikkoa kohti. Mikäli työntekijä ei sopisi tasaamisvapaiden vähentämisestä, jäisivät hänen vuosiansionsa pienemmiksi.

Yhdenvertainen ja johdonmukainen työehtosopimusmääräysten tulkinta tunti- ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden välillä

Työajan tasaamisvapaan määrää koskevaa tulkintaa ei voida erottaa tasaamislisää koskevasta tulkinnasta sekä sitä koskevista määräyksistä. Työajan tasaamisvapaisiin eli niin sanottuihin "pekkasiin” perustuva työehtosopimustasoinen keskimääräisen työajan järjestelmä on rakennettu 1980-luvulla selkeästi tuntipalkkavoittoiselle alalle. Tällöin sopijaosapuolten on tullut huomioida yhtäältä tarve tasata työaikaa eli poissaolon tarve ja toisaalta työajan tasaamistarkoituksessa syntyneen poissaolon vaikutukset tuntipalkkaisen työntekijän vuotuiseen ansiotasoon.

Työehtosopimuksessa on erikseen tyhjentävästi listattu poissaolot, joiden ajalta tasaamislisää kertyy. Palvelusvuosivapaa ei kuulu näihin poissaoloihin. Työntekijälle ei siis kerry ansionmenetystä kompensoivaa tasaamislisää palvelusvuosivapaan ajalta. Poissaolo käyttäytyy näin ollen tasaamislisän ansainnan kannalta samoin kuin palkaton poissaolo.

Niin palkaton poissaolo kuin palvelusvuosivapaan pitäminenkin johtavat siihen, ettei tuntipalkkainen työntekijä ansaitse vuoden aikana täysimääräistä tasaamislisää, joka kompensoisi myös karkealla tasolla tasaamisvapaista syntyvän ansionmenetyksen. Näin ollen tuntipalkkaisen työntekijän osalta sekä palvelusvuosilisävapaan että täysimääräisten työajan tasaamisvapaiden pitäminen johtaisi ansiotason laskuun.

Tulkinnan, jonka mukaan tuntipalkkaisten osalta tasaamislisää kerryttämättömien vapaiden, kuten palvelusvuosivapaan, pitäminen ei vaikuttaisi kuukausipalkkaisilla tasaamisvapaiden määrään eikä myöskään ansiotasoon, ei voida katsoa toteuttavan työehtosopimusmääräysten alkuperäistä tarkoitusta. Tulkintaa ei voida pitää johdonmukaisena tai yhdenvertaisena. Myös kuukausipalkkaisilla palkattoman poissaolon tulee näkyä joko tasaamisvapaan määrässä (tuntipalkkaisilla näkyy tasaamisvapaiden vähentämisenä) tai ansiotasossa (tuntipalkkaisilla näkyy pienempänä tasaamislisänä).

Mikäli tulkittaisiin niin, ettei kuukausipalkkaisen työntekijän työajan tasaamisvapaata voida suhteuttaa, päädyttäisiin tilanteeseen, jossa valtaosan kalenterivuodesta palkattomalla poissaololla ollut työntekijä on aina oikeutettu 12,5 työpäivän pituiseen palkalliseen poissaoloon. Tätä ei voida pitää oikeana lopputuloksena eikä siten määräyksen johdonmukaisena ja oikeana tulkintana.

Määräystä on tulkittava siten, että tuntipalkkaisten työntekijöiden tasaamislisän ansaintaa koskevan määräyksen sisältö vaikuttaa kuukausipalkkaisen työntekijän tapauksissa johdonmukaisesti joko niin, että palkattomien poissaolojen ajalta kuukausipalkkaisen työntekijän tasaamisvapaita vähennetään suhteellisesti tai vaihtoehtoisesti, että kuukausipalkasta vähennetään suhteessa vastaava määrä.

Kantajan väitteen mukaan kuukausipalkkainen on jo lähtökohtaisesti tuntipalkkaista epäsuotuisammassa asemassa tasaamisvapaiden osalta, koska kalenterivuodelta tuntipalkkaiselle kertyvä täysimääräinen tasaamislisä vastaa päivä- ja kaksivuorotyössä yli 100 tunnin palkkaa. Vastaajat toteavat, että päivä- ja kaksivuorotyön 6,3 prosentin tasaamislisä sisältää laskennallisen kompensaation sekä tasaamisvapaiden ajalta että helatorstaiviikon palkattomaksi vapaapäiväksi muutetun lauantain osalta. Kuukausipalkkaisen työntekijän ansiota ei vähennetä tasaamisvapaiden tai helatorstaiviikon lauantaina pidettävän vapaapäivän vuoksi. Kuukausipalkka siis kattaa itsessään 6,3 prosentin tasaamislisää vastaavan kompensaation.

Hyvityssakosta

X Oy:n ei voida katsoa tieten rikkoneen tai perustellusti pitäneen tietää rikkoneensa työehtosopimuksen määräystä. Tästä syystä myöskään Teknologiateollisuus ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Mikäli työtuomioistuin kuitenkin päätyisi katsomaan X Oy:n rikkoneen tai perustellusti pitäneen tietää rikkoneensa työehtosopimuksen määräystä ja tuomitsee asiassa hyvityssakkoa, tulee hyvityssakkoa tuomittaessa sen määrää alentavana tekijänä ottaa huomioon käsiteltävänä olevan kysymyksen tulkinnanvaraisuus erityisesti sen osalta, miten tuntipalkkaiselle alalle rakennettua järjestelmää tulisi soveltaa kuukausipalkkaisiin työntekijöihin.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

Katkelma Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n (nykyään Teollisuusliitto ry) välisestä oppaasta Toimivat työaikajärjestelyt: Teknologiateollisuuden työaikamalleja, s. 9–10

Vastaajien kirjallinen todiste

Katkelma Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n (nykyään Teollisuusliitto ry) välisestä oppaasta Toimivat työaikajärjestelyt: Teknologiateollisuuden työaikamalleja, s. 9–10

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

A on vuonna 2019 asian taustassa selostetuin tavoin vaihtanut työehtosopimuksen 14.5 kohdan mukaisia palvelusvuosilisiään kuuteen palkalliseen vapaapäivään. Työnantaja on vähentänyt vapaiden johdosta A:n vuosittaisesta 100 tunnin työajan tasaamisvapaasta 2,39 tuntia.

Asiassa on kyse siitä, oliko työnantajalla oikeus vähentää tasaamisvapaista mainitut 2,39 tuntia.

Arvio ja johtopäätökset

Sovellettavat määräykset

Työehtosopimuksen 19.1 kohdan mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Kohdan 19.1.1 mukaan 40-tuntisin työviikoin työskenneltäessä työaika tulee päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on kalenterivuoden aikana enintään keskimäärin 36,2 tuntia viikossa vuonna 2019.

Työehtosopimuksen 19.2 kohdan mukaan keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu päivä- ja kaksivuorotyössä antamalla työajan tasaamisvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa.

Työehtosopimuksen 19.3 kohdassa määrätään siitä, miten työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan tuntipalkkaiselle työntekijälle. Määräyksen mukaan työntekijä ansaitsee työajan tasaamislisää jokaiselta työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta. Lisä maksetaan määräyksen mukaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta; ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa; ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Riidatonta on, että lisää ei määräyksen mukaan makseta palvelusvuosilisävapaan ajalta. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalkkaa alentamatta.

Palvelusvuosilisästä on sovittu työehtosopimuksen 14.5 kohdassa. Määräyksen mukaan työntekijälle maksetaan erillisenä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt. Sopimuksen 14.5.3 kohdan mukaan työnantaja ja työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vaihtamisesta määrätään samalla tavoin myös työehtosopimuksen 19.7 kohdassa.

Määräysten tarkoituksesta esitetty selvitys

Työtuomioistuin katsoo, että määräysten sanamuoto tukee kannetta. Palvelusvuosilisä on erillinen lisä, johon työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan oikeus ja jonka voi sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen. Kanteessa todetuin tavoin työehtosopimus ei sisällä määräystä, jonka mukaan palvelusvuosivapaa vähennettäisiin työajan tasaamisvapaista.

Asiassa on riidatonta, että työehtosopimusosapuolten yhteinen tulkinta ilmenee osallisliittojen laatimasta oppaasta ”Toimivat työaikajärjestelyt: Teknologiateollisuuden työaikamalleja” (K1, V1). Niin ikään riidatonta on, että työaikaoppaan tulkinnat on laadittu tuntipalkkaisten työntekijöiden näkökulmasta, mutta koskevat soveltuvin osin myös kuukausipalkkaisia työntekijöitä.

Työaikaoppaassa on todettu, että osana säännöllisen työajan järjestämistä on otettava huomioon myös työajan tasaaminen (pekkaset). Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työajan tasaaminen keskimääräiseksi toteutuu antamalla tasaamisvapaata 12,5 päivää (100 tuntia) kalenterivuodessa. Oppaassa on esitetty yhteisiä tulkintaohjeita myös ”eräistä erikoistilanteista”. Ensinnäkään työehtosopimus ei oppaan mukaan velvoita antamaan tasaamisvapaita työntekijälle työsuhteen alkamisvuonna, jos työsuhde on alkanut tammikuun puolivälin jälkeen (jolloin 12,5 tasaamisvapaapäivää voidaan katsoa jo annetun). Toiseksi jos työsuhde päättyy kesken vuoden, maksetaan lopputili normaaliin tapaan eikä pitämättömiä tasaamisvapaita tällöin huomioida. Kolmanneksi on esitetty tulkintaohje tasaamisvapaiden antamisesta työaikamuodon vaihtuessa ja neljänneksi palkattomien poissaolojen ja vajaatyöllisyystilanteissa. Palkattomien poissaolojen osalta oppaassa on todettu seuraavaa. ”Työntekijälle on annettava ja hänellä on oikeus pitää 12,5 päivää tasaamisvapaita silloinkin, kun hänellä on vuoden mittaan palkattomia poissaoloja. Työntekijä ei ansaitse tasaamislisää palkattomalta ajalta. Mikäli hän pitää kaikki tasaamisvapaansa, tasaamislisän määrä ja tasaamisvapaat eivät enää vastaa toisiansa. Työntekijän kanssa voidaan sopia ja yleensä on myös syytä sopia siitä, että tasaamisvapaita vähennetään. Vähennys on päivä- ja kaksivuorotyössä 2,1 tuntia palkatonta viikkoa kohden tai muu sovittava määrä.”

Tämän lisäksi riidatonta on kantajan ilmoituksen mukaan se, että jos työntekijä on sairaana tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi pois työstä loppuvuoden, eikä hänelle ole ehditty antaa kaikkia tasaamisvapaita, ei pitämättömiä vapaita vaadita maksettavaksi ylityönä.

Työnantajapuolen mukaan edellä selostetut tulkintaohjeet osoittavat osapuolten yhteisenä tarkoituksena olleen, että tasaamisvapaita ei tarvitse antaa, jos työaika palvelusvuosivapaiden pitämisen johdosta jää muutoinkin alle työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen työajan. Työtuomioistuin katsoo, että tällaista laajentavaa tulkintaa ei osapuolten yhteisesti antamista tulkintaohjeista ole mahdollista tehdä. Tulkintaohjeissa on edellä selostetusti otettu kantaa muun ohella tiettyihin erikoistilanteisiin, eikä palvelusvuosivapaasta ole mainittu oppaassa tai selvitetty muutoinkaan sovitun tältä osin mitään.

Työnantajapuolen mukaan määräysten tulkinnassa on kuitenkin otettava huomioon, että palvelusvuosivapaan ajalta tuntipalkkaiselle työntekijälle ei kerry tasaamislisää, jolloin vapaa käyttäytyy samoin kuin palkaton poissaolo. Tulkinnan, jonka mukaan tuntipalkkaisten osalta tasaamislisää kerryttämättömien vapaiden pitäminen ei vaikuttaisi kuukausipalkkaisilla tasaamisvapaiden määrään eikä myöskään ansiotasoon, ei voida työnantajapuolen mukaan katsoa toteuttavan työehtosopimusmääräysten alkuperäistä tarkoitusta tai ainakaan sitä ei voida pitää yhdenvertaisena. Osapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei kuitenkaan tältäkään osin ole esitetty riittävää selvitystä. Tällaista tarkoitusta ei voida johtaa yksin siitäkään, että työehtosopimus olisi alun perin solmittu tuntipalkkavoittoiselle alalle.

Työtuomioistuin toteaa, että se on esimerkiksi tuomiossa TT 2001:52 katsonut metalliteollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen osalta selvitetyksi, että työajan lyhentäminen oli alun alkaen tarkoitettu kohdistaa niihin työaikamuotoihin, joissa työaika vuositasolla muodostui kaikkein pisimmäksi. Edelleen tuomion mukaan pelkästään tästä lähtökohdasta arvioiden työajan lyhennysmääräysten soveltaminen sellaisenaan osa-aikaisiin toimihenkilöihin tai työntekijöihin, joilla työaika ainakin vuositasolla jää edellä tarkoitettua (kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa) lyhyemmäksi, ei ilmeisesti vastaa sopijapuolten oletettavaa alkuperäistä tarkoitusta. Osa-aikaisten osalta tällaisen tulkinnan katsottiin kuitenkin olevan vastoin tasapuoliseen kohteluun velvoittavia pakottavia lainsäännöksiä. (Ks. vastaavasti myös esim. TT 2001:58, joka koski metsäteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen tulkintaa.) Työtuomioistuin katsoo, että edellä mainitusta toimihenkilöpuolta koskevasta ratkaisusta ja siitä ilmenevästä sopijapuolten oletettavasta alkuperäisestä tarkoituksesta ei voida tehdä päätelmiä tässä asiassa, jossa kyse on ollut erilliseksi lisäksi tarkoitetusta palvelusvuosilisästä ja siitä, miten lisän muuttaminen vapaaksi vaikuttaa työajan tasaamisvapaisiin.

Työehtosopimuksen pakottavan lainsäädännön mukainen tulkinta

Työehtosopimuksen tulkinnassa on otettava huomioon myös pakottava lainsäädäntö. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työehtosopimuksen 19.3 kohdassa on edellä selostetusti lueteltu, milloin työajan tasaamislisää maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle myös poissaolojen ajalta. Palvelusvuosivapaan ajalta ei ole sovittu maksettavaksi tasaamislisää. Työnantajapuoli on vedonnut asiassa siihen, että tuntipalkkaiset ja kuukausipalkkaiset työntekijät joutuvat keskenään eri asemaan, jos kuukausipalkkaisten työntekijöiden tasaamisvapaista ei vähennetä palvelusvuosivapaan suhteellista osuutta.

Työtuomioistuin on edellä todennut, että työehtosopimus on sanamuodoltaan selvä. Työntekijällä on oikeus erillisenä lisänä palvelusvuosilisään, jonka voi sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaaseen. Osapuolten ei ole näytetty sopineen, että palvelusvuosivapaan pitäminen vähentää oikeutta työajan tasaamisvapaisiin. Kuten kanteessa on tuotu esiin, työnantajapuolen omaksuma tulkinta johtaisi siihen, että kuukausipalkkainen työntekijä joutuisi tekemään vähennettyjä tasaamisvapaita vastaavat tunnit vuoden aikana työnantajan hyväksi, jolloin hän ei tosiasiassa saisi hyväkseen työaikaa vähentävää vastaavaa palvelusvuosivapaata täysimääräisesti. Työtuomioistuin katsoo, että velvoite kohdella työntekijöitä tasapuolisesti ei yksin ole riittävä peruste työehtosopimuksen sellaiselle tulkinnalle, joka johtaisi tällä tavoin työehtosopimuksessa sovitun etuuden menettämiseen (ks. myös esim. lomautukseen liittyvät tuomiot KKO 2014:84, kohta 14 ja KKO 2018:57, kohta 18).

Työnantajapuoli on vedonnut vielä siihen, että tulkinta, jonka mukaan kuukausipalkkaisen työntekijän työajan tasaamisvapaata ei voitaisi suhteuttaa, johtaisi tilanteeseen, jossa valtaosan kalenterivuodesta palkattomalla poissaololla ollut työntekijä on aina oikeutettu 12,5 työpäivän pituiseen palkalliseen poissaoloon. Tältä osin työtuomioistuin toteaa, että tässä asiassa on ollut kyse ainoastaan työehtosopimuksessa sovitusta palvelusvuosilisästä ja siitä, miten palvelusvuosivapaan pitäminen vaikuttaa työajan tasaamisvapaisiin.

Johtopäätös

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa on jäänyt näyttämättä, että palvelusvuosivapaan pitäminen vähentää oikeutta työajan tasaamisvapaisiin. Työnantajan menettelyn ei siten ole selvitetty olleen työehtosopimuksen mukaista. Näin ollen kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset on hyväksyttävä.

Hyvityssakot

Riidanalaiset työehtosopimusmääräykset ovat olleet sanamuodoltaan selvät, eikä määräyksen sanamuodon vastaiselle tulkinnalle ole näytetty olleen perusteita. Työtuomioistuin katsoo, että työnantajan on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen 19.2 kohdan määräystä jättäessään antamatta A:lle kalenterivuonna 2019 kyseisessä määräyksessä tarkoitettua määrää tasaamisvapaita. Näin ollen X Oy on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa Teollisuusliitto ry:lle työehtosopimuksen 19.2 kohdan määräyksen rikkomisesta.

Teknologiateollisuus ry on hyväksynyt edellä kerrotun X Oy:n työehtosopimuksen vastaisen menettelyn ja asettunut tukemaan sitä. Teknologiateollisuus ry on näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja se on tuomittava hyvityssakkoon.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla yhteisvastuullisesti velvolliset korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

1) vahvistaa, että X Oy:llä ei ollut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen nojalla oikeutta vähentää A:n työajan tasaamisvapaista 2,39 tuntia 12.9.2019,

3) velvoittaa X Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa 3.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

4) velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa 3.500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Ulla Liukkunen, Tuomas Aarto, Hanne Salonen, Satu Tähkäpää ja Patrik Stenholm jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.