TT 2022:73
Käräjäoikeudessa oli vireillä riita-asia, jossa vastaajana ollut työnantajayhtiö oli työehtosopimuslain nojalla sidottu tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimukseen. Käräjäoikeus pyysi työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, tuliko käräjäoikeudessa kantajina olleiden työntekijöiden työsuhteissa soveltaa edellä mainittua työehtosopimusta vai yleissitovuuden perusteella kaupan työehtosopimusta.
Työtuomioistuin katsoi, että soveltamisalansa puolesta kumpikin edellä mainituista työehtosopimuksista voi tulla sovellettavaksi silloin, kun kysymys oli myyjän työstä tekstiili- ja muotialan yrityksen omia tuotteita myyvässä erikoismyymälässä. Koska työtuomioistuin esitettyä selvitystä arvioituaan katsoi kysymyksessä olleen työn kuuluvan yhtiön päätoimialan eli tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen piiriin, kaupan työehtosopimuksen soveltaminen sen rinnalla ei tullut kysymykseen. Asiassa jäi näyttämättä, että tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalaa olisi laajennettu keinotekoisesti tai että ammattiliiton edustavuudessa olisi ollut puute, joka estäisi tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisen kysymyksessä olleeseen työhön.
Työtuomioistuin katsoi lausuntonaan, että käräjäoikeuden lausuntopyynnössä tarkoitettujen kantajien työsuhteisiin tuli soveltaa työehtosopimuslain 4 §:n nojalla tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta.
Asia
Kuultavat
Kaupan liitto ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Suomen Tekstiili ja Muoti ry
Ammattiliitto Pro ry
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 26.10.2021 ja 6.4.2022
Pääkäsittely 25. ja 26.10.2022
TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET
Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välisessä kaupan työehtosopimuksessa (1.2.2020 - 31.1.2022) on seuraava soveltamisalaa koskeva määräys:
SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on
a. vähittäiskauppa
b. tukkukauppa
c. agentuuritoiminta
d. kioskikauppa
e. huolto- ja liikenneasematoiminta
f. kaupan palvelu- ja tukitoiminta
g. konevuokraus.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kaupan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskeva määräys on ollut samansisältöinen työehtosopimuksissa 1.4.2012 – 30.4.2014, 1.5.2014 – 31.1.2017, 1.2.2017 – 31.1.2018, 1.2.2018 – 31.1.2020.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisessä tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksessa (31.1.2017 asti tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimihenkilösopimus) on 1.12.2013 - 15.2.2020 ollut voimassa seuraava soveltamisalaa koskeva määräys:
1 § Soveltamisala
Tämän sopimuksen piirissä ovat Suomen Tekstiili ja Muoti ry:een kuuluvien jäsenyritysten palveluksessa olevat toimihenkilöt.
Pöytäkirjamerkintä:
Sopimuksen yläraja- ja alaraja määräytyy Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n välisen 8.1.1998 allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisessä tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksessa (16.2.2020 – 28.2.2022) on seuraava soveltamisalaa koskeva määräys:
1 § Soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:hyn kuuluviin tekstiili- ja muotialan yrityksiin ja niiden kaikkiin toimihenkilöihin.
Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, tehtävänimikkeellä, palkanmaksutavalla eikä palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.
Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa tuotantoon, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, analyysipalveluihin, laadunvarmistukseen, suunnitteluun, logistiikkaan, talous- ja henkilöstöhallintoon, myyntiin, markkinointiin, omia tuotteita ja/tai palveluja myyvien erikoismyymälöiden tehtäviin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät.
Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkkoja ja työehtoja määriteltäessä. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät myös henkilöt, joilla on vastuullinen itsenäinen asema ja laajaa hallinnollista, taloudellista tai toiminnallista vastuuta yrityksessä tai sen huomattavassa osassa. Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin.
Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
ASIAN TAUSTA
Kantajat A, B, C ja D ovat työskennelleet myyjinä X Oy:n lastenvaatemyymälässä Lappeenrannassa sijaitsevassa kauppakeskuksessa.
A on työskennellyt myymälässä 1.2.-9.9.2018, B 8.1.2013 lukien, C 2.11.2010 lukien ja D 1.9.2009 - 9.12.2018.
X Oy on Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsen.
X Oy:n kaupparekisteriin merkitty toimiala on vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittaminen ja alan tuotteiden kauppa.
Kannevaatimukset koskevat aikaa 1.12.2013–29.2.2020.
KANNE
Vaatimukset
Kantajat ovat vaatineet ensisijaisesti, että käräjäoikeus vahvistaa X Oy:n olevan velvollinen noudattamaan heidän työsuhteissaan kaupan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi kantajat ovat vaatineet, että X Oy velvoitetaan suorittamaan heille palkkasaatavia ja korvausta oikeudenkäyntikuluista haastehakemuksesta ilmenevän mukaisesti.
Perusteet
Kantajat ovat vedonneet muun ohella siihen, että X Oy:n toimialana on tosiasiallisesti kaupan ala. Yhtiö harjoittaa tukkukauppaa ja vähittäismyyntiä suoraan kuluttajille. Yhtiön myymälät ovat tyypillisiä erikoiskaupan myymälöitä, ja kantajien työ on tyypillistä kaupan työehtosopimuksen mukaista erikoiskaupan myyjän työtä. Yhtiö on ollut velvollinen noudattamaan kantajien työsuhteissa kaupan työehtosopimusta yleissitovana työehtosopimuksena.
X Oy suunnittelee, valmistuttaa ja myy lastenvaatteita. Yhtiöllä on yli 40 omaa vähittäismyymälää, joista 11 sijaitsee Suomessa. Suomen myymälöistä suurin osa sijaitsee kauppakeskuksissa. Lisäksi yhtiöllä on 40 niin sanottua shop-in-shop -myymälää. Yhtiö käyttää tuotteidensa valmistukseen sopimusvalmistajia, eikä omaa valmistusta ole. Suurin osa X Oy:n tuotteista tuotetaan Kiinassa. X Oy harjoittaa ilmoituksensa mukaan tukkukauppaa, vähittäiskauppaa ja verkkokauppaa.
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimus ei sovellu myymälätyöskentelyyn. Teollisuuslinjaperiaate ei tule sovellettavaksi X Oy:n kohdalla. X Oy:llä ei ole omia tehtaita Suomessa eikä muissakaan maissa. Joka tapauksessa X Oy:tä tulee ainakin pitää niin sanottuna monialayrityksenä, joka on velvollinen noudattamaan eri toimialojen toimintojen osalta kunkin toimialan mukaista työehtosopimusta.
VASTAUS
Vaatimukset
X Oy on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Perusteet
X Oy on muun ohella lausunut soveltavansa tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta normaalisitovana työehtosopimuksena. Normaalisitova työehtosopimus on ensisijainen suhteessa yleissitovaan työehtosopimukseen.
Teollisuuslinjaperiaate on ensisijainen tapa määrittää sovellettava työehtosopimus. X Oy:n päätoimiala sekä kaupparekisteriin merkitty toimiala on vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittaminen. Yhtiö on lastenvaatevalmistaja, jonka pääliiketoimintana ovat huippulaadukkaat lastenhaalarit. Yhtiön pääkonttori on Vantaalla, ja tuotteiden suunnittelu, laatuosaaminen, tuotekehitys, tekstiilitekninen osaaminen, brändäys, markkinointi ja myynti tapahtuvat Suomessa. Vaatteet valmistetaan ulkomailla.
Yhtiön harjoittama vähittäiskauppa perustuu ainoastaan sen omien tuotteiden myymiseen oman brändin alla. Vähittäiskauppa on yhtiön kokonaismyynnin kannalta vähämerkityksinen sen osuuden ollessa vain noin 15 prosenttia. Yhtiöllä ei ole omaa itsenäistä myymäläverkostoa, vaan Suomessa on ainoastaan 11 erikoismyymälää, joista osa on brändimyymälöitä ja osa outlet -myymälöitä. Erikoismyymälöiden henkilökunta muodostaa vain 25 prosenttia yhtiön henkilökunnasta henkilötyövuosina mitattuna. Vähittäismyyntitoiminta on kiinteässä yhteydessä vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittamiseen ja näin ollen erottamaton osa yhtiön päätoimialaa. Konsernin myynnistä noin 75 prosenttia tapahtuu jälleenmyyjille.
X Oy ei ole monialayritys. Yhtiö on ainoastaan yhden työnantajayhdistyksen (Suomen Tekstiili ja Muoti ry) jäsen ja sitä kautta sitoutunut vain yhden alan työehtosopimuksiin. X Oy:n henkilöstömäärä on kokonaisuudessaan vain 188 ihmistä, mikä osaltaan puhuu sen puolesta, että kysymyksessä ei voi olla monialayritys.
ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Etelä-Karjalan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, tuleeko kantajien työsuhteeseen soveltaa kaupan työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella vai tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta normaalisitovuuden perusteella.
ASIAN KÄSITTELY
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n 2 momentin nojalla työtuomioistuin on varannut Kaupan liitto ry:lle, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle (PAM ry), Suomen Tekstiili ja Muoti ry:lle sekä Ammattiliitto Pro ry:lle (Pro ry) tilaisuuden antaa lausuntonsa asiassa.
Työtuomioistuin toteaa, että X Oy:n nimi on 7.9.2021 lukien Y Oy (jäljempänä kuitenkin X Oy).
KAUPAN LIITTO RY:N LAUSUNTO
Kaupan työehtosopimuksen soveltamisala
Kaupan työehtosopimusta sovelletaan soveltamisalamääräyksen mukaan yritykseen, jonka toimialana on muun muassa vähittäiskauppa. Vähittäiskaupassa tuotteita myydään kuluttaja-asiakkaille. Sillä ei ole merkitystä, onko valikoimassa yhden vai useamman valmistajan tuotteita ja toimiiko myyjänä valmistaja tai valmistuttaja itse vai joku muu. Kaupan työehtosopimus on toimialaperiaatteen mukainen työehtosopimus, jota sovellettaessa ratkaiseva merkitys on yrityksen päätoimialalla (esim. TT 2020:2 ja TT 2011:97).
Vähittäiskaupan kaikista yrityksistä valtaosa on erikoiskauppoja. Erikoiskaupan myyjän työ vaatii usein laaja-alaista asiantuntemusta myytävistä tuotteista. Myyjällä voi olla ammattitutkinto, joka tukee kaupallista osaamista tai kyseisen erikoiskaupan alan tuotetuntemusta. Tällaisen tutkinnon vaikutus palkkaukseen on huomioitu kaupan työehtosopimuksessa.
Kaupan työehtosopimusta noudatetaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilöstöryhmiin, mutta ei ylempiin toimihenkilöihin. Käräjäoikeudessa käsiteltävän asian kantajat työskentelevät vähittäiskaupassa myyjän tehtävissä, joten heidän työnsä kuuluu kaupan työehtosopimuksen soveltamisalaan.
X Oy:n toiminnasta esitetty selvitys
X Oy harjoittaa vaatetus- ja tekstiiliteollisuutta sekä tukku- ja vähittäiskauppaa. Kyseessä on lastenvaatekauppa, jossa myydään muun ohessa ulkoiluhaalareita. X Oy on ilmoittanut yritys- ja yhteisötietojärjestelmään päätoimialakseen vaatteiden tukkukaupan 31.12.2010 lukien. Tukku- ja vähittäiskauppa kuuluvat soveltamisalamääräyksen mukaisesti kaupan työehtosopimuksen piiriin. Toimintansa puolesta X Oy voitaisiin Kaupan liitto ry:n sääntöjen mukaisesti hyväksyä liiton jäseneksi.
X Oy:llä ei ole Suomessa lainkaan valmistavaa teollisuutta. Yhtiön pääkonttorissa Vantaalla harjoitetaan muun ohessa tuotteiden suunnittelua ja tuotekehitystä.
X Oy on ilmoittanut työntekijämääräkseen 188, joista vähittäiskaupoissa työskentelee 65 työntekijää. X Oy:n vähittäiskauppatoiminnassa ei ole miltään osin kysymys valmistavan toiminnan yhteydessä toimivasta tehtaanmyymälästä.
X Oy:n vähittäiskauppatoiminta on vakiintuneesti harjoitettua. Yhtiön henkilökunnasta 35 prosenttia työskentelee myymälöissä, ja myymälätoiminta on myös kansainvälistä. Myymälätoimintaan on palkattu oma henkilökunta eli myyjät ja myymäläpäälliköt.
Vaikka yrityksen koolla ei sinänsä ole merkitystä arvioitaessa toiminnan erillisyyttä ja itsenäisyyttä, voidaan todeta, että suomalaisista vähittäiskaupan yrityksistä noin prosentti työllistää enemmän kuin 50 henkilöä. Siten X Oy on iso vähittäiskaupan alan toimija. Vähittäismyynnin prosentuaalisella osuudella suhteessa tukkumyyntiin ei ole olennaista merkitystä.
X Oy:n harjoittama vähittäiskauppa on tavallista vähittäiskauppaa ja luokitellaan erikoiskaupaksi. Käytettävissä olevista tiedoista ei käy ilmi, että vähittäiskaupat ja Vantaan pääkonttori olisivat jollain tavalla toiminnallisesti yhtenäisiä. Päinvastoin vähittäiskaupan toiminta on yhtiön pääkonttorin toiminnasta ja kaikesta muustakin toiminnasta selvästi erillistä ja itsenäistä.
Johtopäätökset sovellettavasta työehtosopimuksesta
X Oy:n toimintaan tulee soveltaa kaupan työehtosopimusta. X Oy:n vähittäiskauppatoiminta täyttää kaikki oikeuskäytännössä asetetut vaatimukset, joiden perusteella toimialaperiaatteesta poiketaan. Vähittäiskauppa on yrityksen muusta toiminnasta itsenäistä ja erillistä (KKO 2021:49). Yhtiön myymälöissä on kyse tavanomaisesta vähittäiskaupasta, lastenvaatemyymälöistä. Myymälöissä käytetään omaa henkilöstöä. Vähittäiskauppatoiminta on vakiintunutta ja maantieteellisesti erillistä päätoimipaikasta.
Teollista toimintaa ei valmistuksen osalta harjoiteta Suomessa. Eri puolella Suomea sijaitsevien myymälöiden toiminta ja myyjien työ ei käytännössä edes voi nivoutua osaksi teollista toimintaa, kuten tuotekehitystä tai suunnittelua. Nämä ovat erillisiä toimintoja, joissa myös työn ammattitaitovaatimukset ovat täysin erilaiset. Vähittäiskaupan myyjän työ on myös täysin erilaista kuin esimerkiksi teollisuustuotteiden tuotekehitystyö. X Oy:n vähittäiskauppatoiminta on huomattavasti laajempaa ja eriytyneempää kuin mitä ratkaisuissa KKO 1990:180 ja TT 1999:42 on vaadittu toimialaperiaatteesta poikkeamiseen. Keskeistä tietyn toiminnan erillisyyden ja itsenäisyyden arvioinnissa ovat työoikeudelliset normit, kuten erot työtehtävien sisällössä ja työnjohtovallan käyttö, eikä yhtiön talouden ja hallinnon näkökulma.
Lisäksi on huomattava, että kaupan alan työehtosopimuksen "vähittäiskauppa" -soveltamisalamääräyksen piiriin kuuluvat erilaiset vähittäiskaupan kaupankäyntitavat, kuten verkkokauppa.
Kaupan liitto ry on edellä mainittujen ratkaisujen lisäksi vedonnut ratkaisuihin KKO 1992:187, TT 2010:83, TT 2009:89, TT 2009:40, TT 2019:38 ja TT 2020:2.
X Oy saattaa olla myös niin sanottu monialayritys, jolla on useita keskenään tasavertaisia toimialoja, joihin sovelletaan näiden alojen omia työehtosopimuksia. Tällöin kaupan alan toiminta ja teollinen toiminta (tuotesuunnittelu ja -kehitys ym.) olisivat kaksi liiketoiminnan päähaaraa.
Vähittäiskauppa on irrallinen ja epätyypillinen osa suhteessa toimihenkilösopimuksen muuhun soveltamisalaan
Suomalainen työehtosopimusjärjestelmä perustuu käytännössä toimiala- tai ammattialaperiaatteelle, ja työntekijöiden järjestäytyminen tapahtuu pitkälti tämän mukaan. Ammattiliitolta edellytetään nimenomaan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden edustamista (TT 2009:114), ja työehtosopimusten laadinta tapahtuu käytännössä toimi- tai ammattialan mukaan.
Kun työehtosopimukseen otetaan sen muuhun soveltamisalaan nähden irrallinen ja epätyypillinen osa, joka on samalla valtakunnallisen työehtosopimuskäytännön mukainen sopimusala, ammattiliiton edustavuutta on arvioitava myös suhteessa tähän osaan, itsenäisenä muista osista. Muutoin edustavuusvaatimuksella ei ole käytännön merkitystä, vaan työehtopimukseen voitaisiin rajoituksetta liittää itsenäisiä, irrallisia kokonaisuuksia.
Työehtosopimuskentässä noudatetaan edelleen jaottelua teollisuuden ja kaupan töihin. Lähtökohta ilmenee osaltaan myös ratkaisun TT 2011:8 perusteluista, joiden mukaan huomiota kiinnitetään siihen, onko kyseessä keinotekoinen järjestely, jolla jokin työehtosopimuksen muuhun soveltamisalaan nähden irrallinen tehtävä olisi liitetty sopimuksen alaisuuteen. Mikäli ammattiliiton ei katsota edustavan irrallisen ja epätyypillisen työehtosopimuksen osan työntekijöitä, työehtosopimusta ei voi tältä osin soveltaa. Mikäli ammattiliiton kuitenkin katsottaisiin edustavan näitä työntekijöitä, työehtosopimusta ei tästä huolimatta sovelleta, mikäli järjestely on keinotekoinen.
Kaupan liitto ry yhtyy PAM ry:n perusteluihin Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Pro ry:n tekemän järjestelyn keinotekoisuudesta.
Suomen Tekstiili ja Muoti ry on myöntänyt, että tekstiilialan yrityksen myymälätoiminta voi olla niin laajaa, että se kuuluu kaupan työehtosopimuksen piiriin. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n työehtosopimuksessa ei ole otettu huomioon toiminnan laajuutta, vaan siihen kirjatun perusteella tekstiiliteollisuuden yritys voisi soveltaa toimihenkilösopimusta rajattomasti myymälöissään. Tämän työehtosopimusmääräyksen piiriin kuuluvaan toimintaan olisi sovellettu myös lakia vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista (liikeaikalaki) lain kumoutumiseen saakka (vuoden 2015 päättyessä). Liikeaikalain soveltuminen puolsi kaupan työehtosopimuksen soveltumista ratkaisussa TT 1999:42.
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Pro ry:n ainoa tavoite on ollut saada X Oy toimihenkilösopimuksen soveltamispiiriin. Liittojen tekemä järjestely on yleisen työmarkkinakäytännön vastainen.
Työehtosopimusten välisestä kilpailuasetelmasta
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin ja 3 momentin välinen arviointi tulee kyseeseen vain silloin, kun molemmat työehtosopimukset voisivat sinänsä soveltamisalansa puolesta tulla kyseeseen. Toimihenkilösopimusta koskevasta edustavuuden puutteesta ja järjestelyn keinotekoisuudesta johtuen tällaisesta tilanteesta ei ole nyt kyse, koska tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimus ei sovellu vähittäiskauppaan. Mikäli toimihenkilösopimuksen kaikesta huolimatta katsottaisiin soveltuvan vähittäiskauppaan, on edellä mainittujen säännösten välinen ristiriitatilanne ratkaistava näissä olosuhteissa siten, että työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla sovelletaan yleissitovaa kaupan työehtosopimusta. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentti on sanamuotonsa mukaisesti poikkeus pääsääntöön, ja poikkeusluonne korostuu, kun yleissitovana noudatettava työehtosopimus on laajempi ja toisaalta täsmällisemmin käsillä olevaan toimintaan soveltuva sekä edustavampi.
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUNTO
Kaupan työehtosopimuksen soveltamisala
Kaupan työehtosopimusta sovelletaan soveltamisalamääräyksen mukaan muun muassa yrityksiin, joiden toimialana on vähittäiskauppa tai tukkukauppa. Kaupan työehtosopimusta voidaan soveltaa sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden työsuhteissa.
Vähittäiskaupan määritelmässä ratkaisevaa on myyminen kuluttajille eikä se, onko valikoimassa yhden vai useamman valmistajan tuotteita ja toimiiko myyjänä valmistaja tai valmistuttaja itse vai joku muu. Tavanomainen vähittäiskauppatoiminta kattaa ennen kaikkea päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan. Erikoiskaupat ovat erikoistuneet myymään tiettyjen tuoteryhmien tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Vähittäiskaupan, kuten lastenvaatteiden myyjien, työtä on perinteisesti pidetty työntekijätyönä.
Kaupan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen sanamuodosta ilmenee niin kutsuttu toimialaperiaate. Toimialaperiaatteella tarkoitetaan vakiintuneesti sitä, että työehtosopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin alan yrityksissä tehtäviin töihin. Tästä lähtökohdasta poiketaan, jos yrityksen päätoimialasta poikkeava liiketoiminta on järjestetty siinä määrin muusta toiminnasta erilliseksi ja itsenäiseksi, että sen voidaan katsoa muodostavan oman toimialansa (esim. TT 2019:38). Täydellistä erillisyyttä ja itsenäisyyttä ei edellytetä.
PAM ry on lisäksi vedonnut ratkaisuihin KKO 1990:180, KKO 1992:187, TT 1999:42, TT 2010:83, TT 2009:89, TT 2009:40, TT 2019:38, TT 2020:2 ja TT 1999:42.
Helsingin hovioikeuden tuomio 8.6.2004 nro 2095 on selvästi työtuomioistuimen ja korkeimman oikeuden vakiintuneen tulkintakäytännön vastainen, eikä sille näin ollen tule antaa painoarvoa.
Myymälätoiminta muodostaa teollisesta toiminnasta erillisen ja itsenäisen oman toimialansa
Vastaavasti kaupan työehtosopimus tulee noudatettavaksi, kun jollain muulla toimialalla toimivalla yrityksellä on päätoimialasta poikkeavaa liiketoimintaa, joka on järjestetty siinä määrin muusta toiminnasta erilliseksi ja itsenäiseksi, että sen voidaan katsoa muodostavan oman toimialansa, kuten vähittäiskaupan toimialaan kuuluvat myymälät. Täydellistä erillisyyttä ja itsenäisyyttä ei edellytetä.
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta neuvotteleva Pro ry ja kaupan työehtosopimusta neuvotteleva PAM ry ovat 19.6.2012 todenneet yhteisenä kantanaan, että kaupan työehtosopimusta sovelletaan tehtaanmyymälöihin, jos ne ovat yhtiön teollisesta tai hallinnollisesta toiminnasta erillisiä toimintoja, joilla on tavanomaisen vähittäismyyntiliikkeen asema. Tämä kanta vastaa työtuomioistuimen ratkaisussaan TT 1999:42 esittämää tulkintaa. Pro ry ja PAM ry ovat lisäksi todenneet, että tällaiset myymälät sijaitsevat usein kauppakeskuksissa. Kannanoton mukaan ainoastaan sellaiset myymälät, jotka toimivat (yrityksen oman) tuotantolaitoksen yhteydessä tai välittömästi sen läheisyydessä tai niillä on oma talokohtainen työehtosopimus, jäävät kaupan työehtosopimuksen ulkopuolelle. Myymälätoiminta muodostaa siis oman teollisesta toiminnasta erillisen ja itsenäisen toimialansa.
Käräjäoikeudessa käsiteltävässä asiassa kantajat työskentelevät kauppakeskuksessa sijaitsevassa myymälässä, jossa myydään X Oy:n tuotteita eli lastenvaatteita ja -kenkiä kuluttajille. Kyse on liikkeestä, jolla on tavanomainen vähittäismyyntiliikkeen asema. Liikkeessä on myynnissä malliston tuotteet. Tarjolla ovat mallien eri koot ja värit. Kuluttaja voi sovittaa tuotteen liikkeessä ja saa sen heti mukaansa maksettuaan sen. Kyse ei ole niin kutsutuista showroomeista. Edellä todetun mukaisesti näiden myymälöiden myyjien työsuhteissa tulee noudattaa kaupan työehtosopimusta joko normaalisitovuuden tai yleissitovuuden perusteella.
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen osapuolten keinotekoinen järjestely
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen osapuolet ovat väittäneet, että omia tuotteita myyvien erikoismyymälöiden työtehtävät kuuluisivat osapuolten yhteisen vakiintuneen tulkinnan mukaan tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalaan. Väite ei ole uskottava.
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Pro ry:n myöhemmissä toimissa on kysymys keinotekoisesta järjestelystä. Liitot ovat ryhtyneet siihen, kun PAM ry:lle on selvinnyt, ettei X Oy:ssä vähittäiskauppojen myyjien työsuhteissa noudateta kaupan alan työehtosopimusta, ja nyt käsittelyssä oleva erimielisyys on syntynyt kevään ja kesän aikana 2019.
Edellä mainittu PAM ry:n ja Pro ry:n välinen kannanotto vuodelta 2012 vastaa todellista soveltamiskäytäntöä ja osoittaa, että väitteet tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen neuvotteluosapuolten yhteisestä vakiintuneesta soveltamisalatulkinnasta eivät pidä paikkaansa. Muun ohella on otettava huomioon, että oikeuskäytännössä työehtosopimusosapuolten omalle viestinnälle on annettu merkitystä työehtosopimuksen tulkinnassa (esim. TT 2009:130 ja TT 2000:39). Lisäksi kannanotto osaltaan osoittaa tekstiili- ja muotialan työehtosopimusosapuolten myöhempien toimien keinotekoisuuden.
Todellista soveltamiskäytäntöä ja tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalakirjauksen tulkintaa kuvastaa vaatetus- ja tekstiiliteollisuutta harjoittavien yritysten toiminta. Yritykset, joilla on myös myymälätoimintaa, kuten Z Oyj, Å Oy (R), Ä Oy, Ö Oy, W Oy ja V Oy, soveltavat myymälöissään tehtävään työhön kaupan alan työehtosopimusta. X Oy on ensimmäinen PAM ry:n ja Kaupan liitto ry:n tietoon tullut yritys, joka toimii poikkeavasti.
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen osapuolten väite yhteisestä vakiintuneesta soveltamisalatulkinnasta ei ole uskottava siitäkään syystä, että Suomen Tekstiili ja Muoti ry on kesäkuussa 2019 haastanut Pro ry:n vastaajaksi työtuomioistuinprosessiin ja vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa, että sen jäsenyrityksillä on oikeus noudattaa omissa erikoismyymälöissään tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta. Kyseinen prosessi päättyi työtuomioistuimessa 9.3.2020 vahvistettuun sovintoon osapuolten tuossa prosessissa ilmoittamista käsityksistä. Vahvistettu sovinto osoittaa järjestelyn keinotekoisuutta. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että työtuomioistuimen vahvistama sopimus koskee vain Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n sekä Pro ry:n tuossa prosessissa ilmoittamia näkemyksiä. Sopimuksella ei voi olla vaikutusta kolmansiin osapuoliin, eikä prosessissa ole edes kuultu muita osapuolia.
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen osapuolet ovat 16.2.2020 lukien laajentaneet sopimuksen soveltamisalaa kirjaamalla siihen omia tuotteita ja/tai palveluja myyvien erikoismyymälöiden toimihenkilötehtävät. Soveltamisalan laajennus on erikoinen, koska sopimuksen määräykset eivät ota huomioon myymälätyöskentelyä eivätkä käytännössä sovellu siihen. Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen sisällössä ei käsitellä myyjän työtä tai myymälätyötä lainkaan. Toimihenkilösopimuksen työaikamääräykset eivät sovellu myymälätyöskentelyyn eivätkä sisällä laajojen aukioloaikojen vastapainoksi tarvittavia työaikasuojelua koskevia määräyksiä. Tehtävän vaativuutta arvioidaan toimihenkilötehtäville tyypillisillä kriteereillä, jotka eivät mahdollistaisi esimerkiksi eri vaativuustason myyjän tehtävien erottamista toisistaan.
Soveltamisalan laajennus on erikoinen siitäkin syystä, että se on päällekkäinen kaupan alan työehtosopimuksen soveltamisalan kanssa. Tämä aiheuttaisi merkittävän sekä hankalasti hallittavan oikeudellisen riskin Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Kaupan liitto ry:n vähittäiskauppaa harjoittaville yhteisjäsenille, kun ne yrittäisivät aikaprioriteettiaperiaatetta noudattaen selvittää, kumpaa sopimusta heidän pitäisi milloinkin noudattaa.
Kaupan työehtosopimuksessa taas vähittäiskaupan myymälöissä teetettävän työn erityispiirteet on huomioitu monin tavoin palkka- ja työaikamääräyksissä. Esimerkiksi peruspalkassa on huomioitu alan koulutus, vastaava työkokemus ja asiakaspalvelun luonne (esimerkiksi kielilisä). Alalle tyypilliset laajat aukioloajat on huomioitu palkanlisissä. Vähittäiskaupalle tyypillisen osa-aikatyön osalta edellytetään tuntitarkastelua, jotta työsopimusta osa-aikatyöstä voidaan pitää todellisen työn teettämistarpeen mukaisena. Kaupan työehtosopimuksessa on laajojen aukioloaikojen vastapainoksi tarvittavat työaikasuojelua koskevat määräykset.
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen osapuolille on tullut olla selvää, ettei tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimus kata vähittäiskauppaa eikä toimialaperiaatetta voida soveltaa esimerkiksi X Oy:n myymälöihin. Myös kaupan työehtosopimuksen soveltumisen on tullut olla selvää, ja se on sittemmin myönnettykin.
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen osapuolten todellisena tarkoituksena on ollut keinotekoinen järjestely, jolla jokin työehtosopimuksen muuhun soveltamisalaan nähden irrallinen tehtävä on liitetty sopimuksen alaisuuteen (TT 2011:8). Kyseinen irrallinen työ on vähittäiskaupan työ. Vähittäiskaupan työ kuuluu kaupan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Kaupan työehtosopimus on valtakunnallinen, ja kyse on vakiintuneesta, pitkäaikaisesta ja itsenäisestä työehtosopimusalasta. Kaupan työehtosopimuksen neuvottelevat Kaupan liitto ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry.
Ammattiliitto Pro ry:llä ei ole kompetenssia sopia vähittäiskaupan työtä koskevista työehdoista. Se ei aidosti edusta vähittäiskaupan töitä, joiden työehdoista se väittää sopineensa. Oikeuskirjallisuuden mukaan työntekijäyhdistyksen on edustettava aidosti työehtosopimuksessa tarkoitettuja töitä, jotta se voi sopia työehdoista. Aidolla edustamisella tarkoitetaan, että työntekijäin yhdistyksellä tulee olla jäseninään merkittävä määrä työntekijöitä, jotka tekevät niitä töitä, joiden ehdoista työehtosopimuksella on sovittu tai väitetään sovitun. Ammattiliitto Pro ry ei aidosti edusta vähittäiskauppojen tai muita kaupan alan työntekijöitä.
Vaatimus edustavuudesta työehtosopimuksen soveltamisalalla
Sovellettavaa työehtosopimusta ratkaistaessa on siis kiinnitettävä huomiota myös siihen, mikä ammattiliitto edustaa aidosti työntekijöitä tarkasteltavalla alalla tai päätoimialasta erillisessä toiminnossa. Edustavuutta tarkastellaan lähtökohtaisesti suhteessa työehtosopimuksen soveltamisalaan (TT 2009:114). Jos työehtosopimuksen päätoimialasta on erotettavissa erillinen ja itsenäinen toimiala, edustavuuskysymystä on tarkasteltava erikseen suhteessa tähän alaan.
X Oy:n vähittäiskauppatoiminta on teollisesta toiminnasta erillistä ja itsenäistä toimintaa. Edustavuuskysymystä on siis tarkasteltava erikseen vähittäiskauppatoiminnan osalta.
PAM ry edustaa kattavasti kaupan alan työntekijöitä ja siten myös erikoiskauppojen työntekijöitä. Liiton sääntöjen mukaan jäseniksi voivat liittyä muun muassa palvelualoilla työskentelevät työntekijät ja toimihenkilöt. PAM ry:llä on edustettavuus neuvotella erikoiskauppojen ja erikoismyymälöiden myyjien ja muiden työntekijöiden työehdoista. PAM ry ja sen edeltäjät ovat vuosikymmenet neuvotelleet kaupan alan työehtosopimukset Kaupan liitto ry:n kanssa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan Pro ry ei edusta kaupan alan työntekijöitä eikä siten myöskään erikoiskaupan työntekijöitä. PAM ry:n tiedossa ei ole, että vähittäiskaupan myyjän tehtävissä toimivat työntekijät olisivat Pro ry:n jäseniä. Päinvastoin kaupan alan työntekijät ovat vuosikymmenien ajan järjestäytyneet PAM ry:hyn ja sen edeltäjiin. Kaupan ala ja erikoiskauppa eivät myöskään kuulu Pro ry:n ilmoittamiin edunvalvontasektoreihin, eikä Pro ry neuvottele kaupan alan työehtosopimuksia.
X Oy:n myymälöiden myyjät ovat järjestäytyneet PAM ry:hyn. Pro ry ja sen luottamusmies eivät edusta heitä.
Näissä olosuhteissa tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta ei voida soveltaa vähittäiskaupan myyjän työtehtäviin.
X Oy:n toiminnasta käytettävissä olevat tiedot
X Oy harjoittaa vaatetus- ja tekstiiliteollisuutta sekä tukku- ja vähittäiskauppaa. X Oy on ilmoittanut kaupparekisteriin toimialakseen vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittamisen ja alan tuotteiden kaupan. Vireillä olevassa käräjäoikeusprosessissa X Oy on ilmoittanut päätoimialakseen vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittamisen.
X Oy:llä on yli 40 omaa vähittäiskauppaa harjoittavaa myymälää, joista 11 on Suomessa. Liikkeet sijaitsevat eri puolilla Suomea ja muodostavat itsenäisen myymäläverkoston. X Oy:n myymälöiden tyypilliset aukioloajat ovat arkisin 10-20, lauantaisin 10-18 ja sunnuntaisin 12-18. X Oy:n myymälätoiminta ei ole pienimuotoista. Lisäksi X Oy:llä on 40 niin sanottua shop-in-shop –myymälää, joissa se on vuokrannut myyntiosaston esimerkiksi tavaratalosta. Shop-in-shop -myymälöistä yksi on Suomessa. Myös tämä on vähittäiskauppaa. Vähittäiskauppa on yhtiön pääkonttorin toiminnasta ja kaikesta muustakin toiminnasta selvästi erillistä ja itsenäistä.
X Oy:n myymälätoiminta on tavanomaista ja vakiintuneesti harjoitettua vähittäiskauppaa. Yhtiön henkilökunnasta 35 prosenttia työskentelee myymälöissä, ja myymälätoiminta on myös kansainvälistä. Myymälätoimintaan on palkattu oma henkilökunta eli myyjät ja myymäläpäälliköt, joka työskentelee ainoastaan kyseisessä toiminnossa. X Oy:n myymälätoiminta on järjestetty erilliseksi yksiköksi tai osastoksi, jolla on oma palkkausjärjestelmä.
X Oy on noudattanut erikoismyymälöiden työntekijöiden työsuhteissa osittain kaupan työehtosopimusta. Myymälöissä oleva palkkausmalli perustuu kaupan työehtosopimukseen mutta ei täytä sen vähimmäisehtoja. Kyseessä ei ole paikallinen sopimus.
Johtopäätökset sovellettavasta työehtosopimuksesta
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalakirjauksen sanamuotoon eikä osapuolten vakiintuneeseen tulkintaan ole kuulunut toimihenkilösopimuksen soveltaminen myymälätyöskentelyyn. Vuonna 2020 tehty soveltamisalakirjauksen laajennus perustuu keinotekoiseen järjestelyyn, eikä tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta siten tule soveltaa erikoismyymälöiden tehtäviin.
X Oy:n ja muiden tekstiili- ja muotialan yritysten myymälätoimintaan tulee soveltaa kaupan työehtosopimusta. Myymälätoiminta muodostaa oman toimialansa. Yritykset ovat myös olleet velvollisia noudattamaan myymälätoiminnassaan vähittäiskauppojen aukioloajoista annettua lakia, kun kyseinen laki oli voimassa. Myymälätoiminnassa on kyse vähittäiskauppatoiminnasta.
Vaateteollisuuden toimijoista, joilla on neljä myymälää tai enemmän, vain X Oy ei noudata myymälöissään kaupan työehtosopimusta. X Oy:n vähittäiskauppatoiminta täyttää kuitenkin kaikki ne oikeuskäytännössä asetetut vaatimukset, joiden perusteella toimialaperiaatteesta poiketaan. Näin ollen X Oy ei ole oikeutettu normaalisitovuuteen ja teollisuuslinjaperiaatteeseen vedoten noudattamaan myymälöissään tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta.
X Oy:n myymälöissä on kyse tavanomaisesta vähittäiskaupasta, lastenvaatemyymälöistä. Yhtiön lastenvaatekaupoissa käytetään omaa henkilöstöä ja työnjohtoa. Vähittäiskauppatoiminta on vakiintunutta sekä maantieteellisesti erillistä päätoimipaikasta. Teollista toimintaa ei valmistuksen osalta harjoiteta Suomessa. Eri puolella Suomea sijaitsevien myymälöiden toiminta ja myyjien työ ei käytännössä edes voi nivoutua osaksi teollista toimintaa kuten tuotekehitystä tai suunnittelua. Nämä ovat erillisiä toimintoja, joissa myös työn ammattitaitovaatimukset ovat täysin erilaiset. X Oy:n vähittäiskauppatoiminta on huomattavasti laajempaa ja eriytyneempää kuin mitä ratkaisuissa KKO 1990:180 ja TT 1999:42 on vaadittu toimialaperiaatteesta poikkeamiseen.
Koska X Oy ei kuulu Kaupan liitto ry:hyn, se on velvollinen noudattamaan kaupan alan työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. X Oy voisi liittyä Kaupan liitto ry:n jäseneksi, jolloin kaupan työehtosopimus tulisi noudatettavaksi normaalisitovana.
Käytännössä X Oy on niin sanottu monialayritys. Monialayritykset harjoittavat useamman kuin yhden työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa toimintaa. Monialayritykset ovat käytännössä usein useamman työnantajaliiton jäseniä, koska monialayritys on velvollinen noudattamaan useampaa eri työehtosopimusta, erityisesti jos on kyse aloista, joista ainakin osalla on yleissitova työehtosopimus.
SUOMEN TEKSTIILI JA MUOTI RY:N LAUSUNTO
Sovellettava työehtosopimus
Käräjäoikeudessa käsiteltävässä riita-asiassa kantajina olevien työntekijöiden työhön on sovellettava tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta normaalisitovuuden perusteella.
Kantajat ovat työskennelleet X Oy:n palveluksessa X Oy:n omia tuotteita myyvien erikoismyymälöiden myyntitehtävissä. X Oy on tekstiili- ja muotialan yritys, jonka päätoimialana on vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittaminen. X Oy on ainoastaan yhden työnantajaliiton, Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n, jäsen ja noudattaa tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta normaalisitovuuden perusteella. Suomen Tekstiili ja Muoti ry neuvottelee ja solmii alan yleissitovat työehtosopimukset Pro ry:n ja Teollisuusliitto ry:n kanssa.
X Oy noudattaa ja on aina noudattanut henkilöstöönsä vain ja ainoastaan tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta. X Oy:n henkilöstö muodostuu kahdesta henkilöstöryhmästä eli toimihenkilöistä ja ylemmistä toimihenkilöistä.
X Oy oli liittynyt Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n edeltäjän Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n jäseneksi 31.12.2010. Vaikka itse X Oy:n brändin historia ulottuu 1940-luvulle, yhtiö on nykymuodossaan perustettu vasta vuonna 2008, ja se on siten ollut lähes perustamisestaan lähtien tekstiili- ja muotialan työnantajajärjestön jäsenyritys, joka ei ole järjestäytynyt muihin työnantajaliittoihin.
X Oy on käyttänyt järjestäytymisvapauttaan siten, että se on liittynyt ainoastaan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:hyn. Mikäli PAM ry:n väittämällä tavalla katsottaisiin, että X Oy:n erikoismyymälätoimintaan tulisi soveltaa kaupan alan työehtosopimusta, ei X Oy:n ratkaisulla kuulua ainoastaan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:hyn olisi lainkaan merkitystä. Tämä johtaisi myös siihen, että X Oy:llä ei käytännössä olisi lainkaan oikeutta käyttää negatiivista järjestäytymisvapauttaan olla kuulumatta Kaupan liitto ry:hyn.
Normaalisitova työehtosopimus saa etusijan
Erikoismyymälöiden tehtävät kuuluvat tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalaan. Suomen Tekstiili ja Muoti ry sekä Pro ry ovat vakiintuneesti lähteneet siitä, että toimihenkilösopimuksen soveltamisalaan kuuluvat myynnin parissa työskentelevät toimihenkilöt mukaan lukien yrityksen omia tuotteita tai palveluja myyvissä erikoismyymälöissä ja verkkokaupassa. Tekstiili- ja muotialan yritysten omien tuotteiden myynti ja markkinointi yritysten omissa tai niiden hallinnoimissa myymälätiloissa on toimihenkilösopimuksen piiriin kuuluvaa työtä. Myymälän sijaintipaikalla ei ole soveltamisalan kannalta merkitystä, kunhan siellä myydään yrityksen omia tuotteita tai palveluja.
Voimassa olevan tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa omia tuotteita ja/tai palveluja myyvien erikoismyymälöiden tehtävät. Kyseisen kirjauksen tarkoituksena on ollut vakiintuneen käytännön kirjaaminen työehtosopimukseen, eikä sillä ole ollut tarkoitus muuttaa tai laajentaa soveltamisalaa aikaisemmasta.
Erikoismyymälöiden myyntityön sisällyttäminen toimihenkilösopimukseen ei ole keinotekoinen järjestely. Erikoismyymälän myyjän työ on toimihenkilötyötä, eikä kyse ole työntekijöistä, jotka tekisivät tuotannollista työtä. Suomen Tekstiili ja Muoti ry ei ole osapuolena PAM ry:n ja Pro ry:n välillä 19.6.2012 allekirjoitetussa sopimuksessa, eikä mainitulla asiakirjalla ole juridista merkitystä työehtosopimuksen soveltamisalan määrittelyssä tai työehtosopimuksen tulkinnassa.
Tekstiili- ja muotialan työehtosopimukset soveltuvat erinomaisesti alan erikoismyymälöissä tehtävään työhön. Soveltamisalan kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, onko myyjille omia määräyksiä työehtosopimuksessa. Toimihenkilösopimuksen liitteenä olevien palkkausjärjestelmien perusteella myyjätoimihenkilöille voidaan määrittää oikea vaativuus- ja palkkataso.
Yleissitovuuden tavoitteet eivät puolla sellaista ratkaisua, että X Oy:n tulisi Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n normaalisitovan työehtosopimuksen asemesta noudattaa kaupan alan työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella erikoismyymälöiden myyjiin. Myyjien työsuhteen vähimmäisehdot ovat täysin turvatut tekstiili- ja muotialan työehtosopimuksen pohjalta.
Tekstiili- ja muotiala on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut, ja nykyään Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenyrityksistä enää noin puolet valmistaa tuotteensa itse. Muut valmistuttavat tuotteensa sopimuskumppaneilla. Siten sillä seikalla, että X Oy ei valmista tuotteitaan itse, ei ole merkitystä X Oy:n toimialan määrittelyn kannalta. Liiton jäsenyrityksiin kuuluu enenevässä määrin tekstiilipalvelualan yrityksiä. Vaatetusteollisuusyritysten painopiste on siirtynyt valmistuksesta suunnitteluun, tuotekehitykseen, markkinointiin, logistiikkaan, hankintaan, palveluihin ja rahoitukseen, ja ala on toimihenkilöistynyt voimakkaasti. Palvelujen ja yksilöllisten ratkaisujen merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Myymälät vähenevät, ja niistä on usein tullut eräänlaisia showroomeja, joissa brändeihin ja niiden edustamaan maailmankuvaan pääsee tutustumaan. Myymälöiden osuus tekstiili- ja muotialan yritysten liikevaihdosta on yleensä sangen pieni. Vastaavanlainen tuotannon arvoketjujen globalisoituminen on tapahtunut monilla muillakin toimialoilla kuten teknologiateollisuudessa, eikä tällainen tuotannon järjestäminen tai tuotannon alihankinta ole muuttanut yrityksen toimialaa.
X Oy:n erikoismyymälöissä tehtävä myyntityö voisi sinänsä kuulua myös yleissitovan kaupan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan normaalisitova työehtosopimus menee kuitenkin yleissitovan työehtosopimuksen edelle, kunhan kyseessä oleva työ kuuluu normaalisitovan työehtosopimuksen soveltamisalaan (TT 2011:97, TT 2016:12, TT 2013:43, TT 2011:8 ja TT 2009:114). Kysymys ei ole kilpailevista työehtosopimuksista, vaan siitä että normaalisitova työehtosopimus syrjäyttää yleissitovan työehtosopimuksen. Tuomioistuimen tulee tukeutua soveltamiskysymyksessä erityisesti sovelletun normaalisitovan työehtosopimuksen osapuolten yksimielisiin lausuntoihin.
Työtuomioistuin on vahvistanut Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Pro ry:n välisen sopimuksen 9.3.2020 (dnro R 38/19, päätös 27/2020), jonka mukaan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenyrityksillä on oikeus noudattaa omissa ja yrityksen omia tuotteita ja/tai palveluita myyvissä erikoismyymälöissään tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta. Kyseessä oli ollut vahvistuskanne, jossa Suomen Tekstiili ja Muoti ry pyysi vahvistamaan työehtosopimusosapuolten välisen yksimielisen tulkintakäytännön tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisesta. Työtuomioistuimen ratkaisu oli ollut välttämätön pyrittäessä PAM ry:n Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäseniin kohdistamien painostustoimenpiteiden lopettamiseen (vastaavanlainen ratkaisu TT 2020:70).
Toimialaperiaate määrittää sovellettavan työehtosopimuksen
Toimialaperiaate on ensisijainen tapa määrittää sovellettava työehtosopimus. X Oy:n päätoimialana on vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittaminen, joten yhtiöllä on oikeus noudattaa työntekijöihinsä päätoimialan työehtosopimusta.
X Oy ei ole monialayritys. Yhtiö on järjestäytynyt vain yhteen, päätoimialansa mukaiseen työnantajaliittoon, eikä se harjoita monialayritystoiminnalta edellytettyjä, selkeästi toisistaan eroavia liiketoimintoja vaan päinvastoin sen vähittäismyyntitoiminta on kiinteässä yhteydessä pääasialliseen toimintaan.
X Oy valmistuttaa lastenvaatteita, ja yhtiön pääliiketoimintana ovat huippulaadukkaat ja innovatiiviset lasten high tech -haalarit. Vaatteet valmistetaan ulkomailla, mutta niiden design, tuotesuunnittelu ja -kehitys, laatu- ja vastuullisuusosaaminen, brändäys ja markkinointi tapahtuu Suomessa. Yhtiön pääkonttorilla työskentelee 111 kokopäivätyöllistä, jotka toimivat muun muassa tuotesuunnittelun ja -kehityksen, brändäyksen ja markkinoinnin, myynnin ja myymälätoimintojen sekä johdon ja tukitoimintojen parissa. Tämän lisäksi yhtiön alle kuuluu 11 erikoismyymälää, joista viisi on outlet-myymälöitä. Erikoismyymälöiden ja outlet-myymälöiden palveluksessa työskentelevät X Oy:n toimihenkilöt, joista kokopäivätyöllisiä on noin 35 henkilöä. Suurin osa myymälöissä työskentelevistä toimihenkilöistä on osa-aikaisia työntekijöitä.
X Oy:n myyntiorganisaatiolla myymälät mukaan lukien on kiinteä yhteys pääliiketoiminnan harjoittamiseen, ja myymälät ovat alisteisia pääliiketoiminnalle. Myymälätoiminnot hoidetaan yhtiön sisäisen myyntiorganisaation kautta. Muun muassa myymäläpäälliköiden esimies sekä myymälöiden markkinoinnista ja visualisoinnista vastaavat henkilöt työskentelevät yhtiön pääkonttorilla, ja käytännössä erikoismyymälöitä hoidetaan ja johdetaan tämän myyntiorganisaation kautta. Myös myymälöiden ja pääkonttorin kirjanpito sekä talousprosessit ovat yhteisiä. X Oy:n myymälöissä tehtävällä myyntityöllä on vain pieni merkitys kokonaisliiketoiminnalle, joka painottuu tekstiili- ja vaateteollisuusbisneksen harjoittamiseen innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen, vastuullisten uusien tekstiilimateriaalien ja tuotekehityksen kautta. Esimerkiksi vuonna 2020 vain noin 12 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tuli erikoismyymälöiden myynnistä.
Helsingin hovioikeuden tuomiossa 8.6.2004 nro 2095 (dnro S 02/2094) vahvistettiin, että siinä kyseessä olleella yrityksellä oli teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti oikeus soveltaa myyjiinsä alan toimihenkilösopimusta muun muassa, koska myymälät olivat osa yrityksen myyntiorganisaatiota eikä yrityksen myymälöitä ollut yhtiöitetty. Myöskään myymälöiden sijainnilla ei ollut merkitystä toimihenkilötyöehtosopimuksen soveltamisen kannalta, koska myynti hoidettiin teollisuusyrityksen myyntiorganisaation kautta. Tapauksessa myymälätoiminnan osuus oli noin 10 prosenttia yrityksen myynnistä.
X Oy:n erikoismyymälät eivät ole sellaisia yhtiön teollisesta tai hallinnollisesta toiminnasta erillisiä toimintoja, joilla olisi tavanomaisen vähittäisliikkeen asema (TT 1999:42). Myyntitoiminnot ja muut tukitoiminnot ovat alisteisia pääliiketoiminnalle eli vaatetusteollisuuden harjoittamiselle. Yhtiön toiminta ei ole myöskään tavanomaista vähittäiskauppaa, jossa vähittäiskauppias ostaa eri valmistajien tuotteita joko suoraan valmistajilta tai tukkukauppiailta jälleenmyyntiä varten. Yhtiön erikoismyymälöissä myydään ainoastaan yrityksen omia tuotteita, ja niissä tehtävä myyntityö on minimaalinen osa yrityksen kokonaisliiketoimintaa. Ennusteiden mukaan erikoismyymälöiden myyntiosuus tulee jatkossa vain pienenemään.
Valtaosa Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenyrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka kokevat tarkoituksenmukaiseksi sen, että ne voivat noudattaa koko henkilöstönsä työehtoihin samoja normaalisitovia tekstiili- ja muotialan työehtosopimuksia toimialaperiaatteen mukaisesti. Jos näiden yritysten tulisi noudattaa pieneen osaan henkilöstöstään (erikoismyymälät) kaupan alan työehtosopimusta, se vaikeuttaisi huomattavasti yritysten toimintaa ja lisäisi hallinnollista kulutaakkaa. Lisäksi tästä seuraisi useiden työntekijöiden kohdalla epäselvyyttä siitä, kumpaa työehtosopimusta tulisi noudattaa, koska toimenkuvat voivat sisältää sekä myynti- että muuta työtä.
Erikoismyymälöissä työskentelevät myyjät ovat yleensä yrityksen omien tuotteiden erityisasiantuntijoita, jotka yritys on kouluttanut tuntemaan esimerkiksi tuotteissa käytettävien materiaalien ominaisuudet, tuotteiden valmistusmaat ja tuotteen vastuullisuuteen liittyvät seikat. Usein toimenkuvaan kuuluu myös muita tehtäviä kuten yrityksen myyntiin, markkinointiin ja verkkokauppaan liittyviä toimihenkilötehtäviä. Erikoismyymälätoiminnassa on kyse valmistajan tai valmistuttajan omien tuotteiden jakelusta.
Vaatimus edustavuudesta työehtosopimuksen soveltamisalalla
Pro ry edustaa kaikkia neuvottelemansa työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia toimihenkilöitä erikoismyymälöiden myyjät mukaan lukien. Pro ry:n luottamusmiehet edustavat sekä pääkonttorin että erikoismyymälöiden toimihenkilöitä. Edustavuutta on tarkasteltava työehtosopimuksen koko soveltamisalaa silmällä pitäen. Merkitystä ei tällöin ole sillä, että työehtosopimus koskee myös jotakin sellaista työntekijäryhmää, johon kuuluvat eivät ole sopimuksen solmineen järjestön jäseniä (TT 2011:8).
Sääntöjensä mukaan Pro ry edustaa palkansaajia, ja kaikki julkisilla sekä yksityisillä aloilla työskentelevät voivat liittyä yhdistykseen. Pro ry:n edustavuudessa ei siten ole sellaista puutetta, joka estäisi tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisen erikoismyymälöiden myyjätoimihenkilöihin. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Pro ry:n välinen työehtosopimus ei ole keinotekoinen, ja se on työehtosopimuksen kokonaisuus huomioon ottaen edustava.
AMMATTILIITTO PRO RY:N LAUSUNTO
Sovellettava työehtosopimus
Käräjäoikeudessa käsiteltävässä riita-asiassa kantajina olevien työntekijöiden työhön on sovellettava tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta normaalisitovuuden perusteella.
Kantajat ovat työskennelleet X Oy:n palveluksessa yhtiön omia tuotteita myyvien erikoismyymälöiden myyntitehtävissä. X Oy on tekstiili- ja muotialan yritys, jonka päätoimialana on vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittaminen. Yhtiö on ainoastaan yhden työnantajaliiton, Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n, jäsen ja noudattaa tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta normaalisitovuuden perusteella. Suomen Tekstiili ja Muoti ry neuvottelee ja solmii alan yleissitovat työehtosopimukset Pro ry:n ja Teollisuusliitto ry:n kanssa.
Normaalisitova työehtosopimus saa etusijan
Erikoismyymälöiden tehtävät kuuluvat tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalaan. Suomen Tekstiili ja Muoti ry sekä Pro ry ovat vakiintuneesti lähteneet siitä, että toimihenkilösopimuksen soveltamisalaan kuuluvat myynnin parissa työskentelevät toimihenkilöt mukaan lukien yrityksen omia tuotteita tai palveluja myyvät erikoismyymälät ja verkkokauppa. Tekstiili- ja muotialan yritysten omien tuotteiden myynti ja markkinointi yritysten omissa tai niiden hallinnoimissa myymälätiloissa on toimihenkilösopimuksen piiriin kuuluvaa työtä. Myymälän sijaintipaikalla ei ole soveltamisalan kannalta merkitystä, kunhan siellä myydään yrityksen omia tuotteita tai palveluja.
Voimassa olevan tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen 1 §:n soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa omia tuotteita ja/tai palveluja myyvien erikoismyymälöiden tehtävät. Kyseisen kirjauksen tarkoituksena on ollut vakiintuneen käytännön kirjaaminen työehtosopimukseen, eikä sillä ole ollut tarkoitus muuttaa tai laajentaa soveltamisalaa aikaisemmasta.
X Oy:n erikoismyymälöissä tehtävä myyntityö voisi sinänsä kuulua myös yleissitovan kaupan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan normaalisitova työehtosopimus menee kuitenkin yleissitovan työehtosopimuksen edelle, kunhan kyseessä oleva työ kuuluu normaalisitovan työehtosopimuksen soveltamisalaan.
Työtuomioistuin on vahvistanut Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Pro ry:n välisen sopimuksen 9.3.2020 (dnro R 38/19, päätös 27/2020), jonka mukaan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenyrityksillä on oikeus noudattaa omissa ja yrityksen omia tuotteita ja/tai palveluita myyvissä erikoismyymälöissään tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta.
Työtuomioistuimen ei tule poiketa työehtosopimusosapuolten yhteisestä käsityksestä oman työehtosopimuksensa tulkinnasta, jonka mukaan tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta tulee soveltaa alan kaikkiin toimihenkilötehtäviin, joihin erikoismyymälöissä tehtävä työ kuuluu.
Toimialaperiaate määrittää sovellettavan työehtosopimuksen
Toimialaperiaate on ensisijainen tapa määrittää sovellettava työehtosopimus. X Oy:n päätoimialana on vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittaminen, joten yhtiöllä on oikeus noudattaa työntekijöihinsä päätoimialan työehtosopimusta.
X Oy ei ole monialayritys. Yhtiö on järjestäytynyt toimialaperiaatteen mukaisesti vain yhteen, päätoimialansa mukaiseen työnantajaliittoon, eikä se harjoita monialayritystoiminnalta edellytettyjä, selkeästi toisistaan eroavia liiketoimintoja vaan päinvastoin sen vähittäismyyntitoiminta on kiinteässä yhteydessä pääasialliseen toimintaan.
X Oy harjoittaa vaatetus- ja tekstiiliteollisuutta lastenvaatealalla. Yhtiö valmistuttaa vaatteet sopimuskumppaneilla, mutta vastaa itse vaatteiden suunnittelusta, laatuosaamisesta, tuotekehityksestä, tekstiiliteknisestä osaamisesta, brändäyksestä, markkinoinnista ja myynnistä.
X Oy:n harjoittama muu toiminta on alisteista vaatetusteollisuuden harjoittamiselle. Yhtiöllä ei olisi minkäänlaista vähittäis- eikä tukkumyyntiä, ellei se suunnittelisi ja valmistuttaisi lastenvaatteita. Yhtiö harjoittaa omien tuotteidensa myyntiä erikoismyymälöissä, mutta se ei ole vähittäiskauppias, joka ostaisi erilaisia, eri valmistajien tuotteita tukkukauppiailta ja/tai valmistajilta ja myisi niitä eteenpäin. Erikoismyymälät on integroitu osaksi kokonaisliiketoimintaa, ja niissä myydään vain X Oy:n suunnittelemia ja valmistuttamia oman tuotemerkin tuotteita. Toimintaa ei harjoiteta muusta yritystoiminnasta erillään. Tätä arvioitaessa maantieteellisillä välimatkoilla ei ole merkitystä.
X Oy on vain Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsen, ja sidottuisuus työehtosopimukseen syntyy järjestäytymisen perusteella suoraan lain nojalla.
X Oy on velvollinen noudattamaan alan toimihenkilötyöehtosopimusta kaikissa niissä töissä, jotka kuuluvat tämän sopimuksen soveltamisalaan. X Oy:n erikoismyymälöiden työtehtäviin on aina sovellettu toimihenkilöiden työehtosopimusta, minkä lisäksi myyjille on sovittu paikallinen palkkasopimus. Toimihenkilösopimus soveltuu alan erikoismyymälöissä tehtävään työhön ja mahdollistaa myös paikallisen palkkasopimuksen solmimisen. Erikoismyymälöiden myyjiä on edustanut toimihenkilösopimuksen perusteella valittu luottamusmies.
Vaatimus edustavuudesta työehtosopimuksen soveltamisalalla
Pro ry edustaa kaikkia neuvottelemansa työehtosopimuksen soveltamisalan piirin kuuluvia, myös erikoismyymälöiden myyntitehtävissä toimivia. Yhdistyksenä se edustaa palkansaajia. Pro ry on yhdistys, jonka tarkoituksiin kuuluu valvoa työntekijöiden etuja työsuhteissa. Kaikki julkisilla tai yksityisillä aloilla työskentelevät voivat liittyä Pro ry:hyn jäsenyhdistysten kautta.
Pro ry:llä on 900 kyseessä olevan sopimuksen soveltamisalalla työskentelevää jäsentä, kun alalla on arviolta noin 1.250 ja alan jäsenyrityksissä noin 1.150 sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa toimihenkilöä. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä edustavuutta tarkastellaan työehtosopimuksen koko soveltamisalaa silmällä pitäen (TT 2009:114 ja TT 2011:8) Edellä mainitut luvut huomioon ottaen ei ole epäilystä, etteikö Pro ry olisi kelpoinen tekemään työehtosopimuksia alalle. Sillä seikalla, kuuluvatko X Oy:n erikoismyymälöiden myyjät Pro ry:hyn, PAM ry:hyn, mahdollisesti johonkin kolmanteen ammattiliittoon tai eivät mihinkään ammattiliittoon, ei ole merkitystä edustavuutta arvioitaessa (TT:2011:8) Edustavuutta arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, että yrityksessä on sovittu toimihenkilösopimuksen mahdollistavalla tavalla paikallinen palkkasopimus, johon on otettu yksityiskohtia kaupan työehtosopimuksesta.
PAM ry:n vetoamalla PAM ry:n ja Pro ry:n kannanotolla 19.6.2012 tiettyjen työehtosopimusten soveltamisaloista ei ole merkitystä asiassa. Työehtosopimus solmitaan neuvotteluosapuolten kesken, eikä kyseessä oleva asiakirja ole vaikuttanut tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan. Työtuomioistuimen käytännössä on otettu yleisesti hyvin selkeä linja palkansaajajärjestöjen välisiin liittorajoja koskeviin kannanottoihin. Niillä voi olla tulkinnallista merkitystä ainoastaan, mikäli niillä on myös kyseisen normisitovan työehtosopimuksen työnantajaosapuolen suostumus (ks. TT 1978-24 ja TT 2022:12).
Edellä mainittu kannanotto ei ole ollut esillä alan työehtosopimusneuvottelupöydässä Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Pro ry:n välillä, koska kannanotto ei ole Pro ry:n näkemyksen mukaan mitenkään muuttanut sitä vallitsevaa tulkintaa, jonka mukaan erikoismyymälöiden myyntitehtävät kuuluvat teollisuuden toimihenkilötyöehtosopimusten piiriin, kun niissä myydään yritysten itse valmistamia tai valmistuttamia tuotteita.
Toimihenkilösopimusten soveltamisalahistoria kulutustavara-aloilla
Pro ry ja Suomen Tekstiili ja Muoti ry eivät ole keinotekoisesti laajentaneet alan toimihenkilösopimuksen soveltamisalaa. Riita-asiassa R 38/19 Suomen Tekstiili ja Muoti ry:llä on ollut vastaava oikeussuojan tarve kuin Kaupan liitto ry:llä riita-asiassa R 49/2020 (TT 2020:70). Ratkaisussa TT 2020:70 työtuomioistuin on pääkäsittelyä järjestämättä kirjallisessa menettelyssä päätynyt yksimieliseen tuomioon, joka on perustunut työehtosopimusosapuolten yksimielisiin kantoihin. Asia ei juuri eroa siitä, että asiassa R 38/19 on päädytty sovintoon, kun kysymys on molemmissa tapauksissa työehtosopimuslain perusteella sitovan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen tulkinnasta ja soveltamisesta, joka on sopijapuolten välillä määrättävissä oleva asia.
Se, että tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalamääräyksen kirjoitusasua on sopimuskierroksella 16.2.2020 täsmennetty, ei osoita määräyksen laajentamista vaan korostaa vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.
Toimihenkilösopimuksia on sovittu sovellettavaksi kaikissa toimihenkilötehtävissä mahdollisesta erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta. Erikoismyymälöiden myyntitehtävät ovat kuuluneet alan toimihenkilösopimuksen piiriin siitä alkaen, kun tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa ryhdyttiin tekemään alakohtaisia teollisuustoimihenkilöitä koskevia toimihenkilösopimuksia vuodesta 1995 alkaen, jolloin teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksen soveltamisalamääräys siirtyi sellaisenaan edellä mainittuihin sopimuksiin.
Kulutustavara-aloilla toimihenkilösopimusten piiriin on perinteisesti kuulunut kuluttajakauppaan liittyviä työtehtäviä tehtaan- ja erikoismyymälöissä sekä esimerkiksi tuote-esittelijöinä eli konsulentteina tai markettien paistopisteissä.
TODISTELU
Kaupan liitto ry:n kirjalliset todisteet
1. Ote Kaupan liitto ry:n jäsenrekisteristä
2. Kaupan liitto ry:n säännöt, 4 § Jäsenyys
3. Otteita U Oy:n internetsivuilta sekä T Oy:n internetsivuilta
4. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n työmarkkinajohtajan E:n sähköposti Kaupan liitto ry:n työmarkkinajohtajalle F:lle työehtosopimusten soveltamisaloista 24.11.2013
5. Otteita Tilastokeskuksen toimialaluokituksista
6. Otteita kaupan työehtosopimuksesta, s. 51-55, s. 97-99, myyjät ja myymälätyöntekijät, tukkumyyjät ja ostajat
7. Tilastokeskuksen ja Kaupan liitto ry:n aineistoa vähittäiskaupan yritysten toiminnan laajuudesta
8. U Oy:n myymälöiden aukioloajat
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kirjalliset todisteet
1. -
2. -
3. X Oy:n tekemä esittely X Oy:n myymälöiden palkkauksesta
4. PAM ry:n ja Pro ry:n yhteinen kannanotto 19.6.2012 tiettyjen työehtosopimusten soveltamisaloista
5. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kaupan työehtosopimuksen yleissitovuudesta 20/2013, uusittu 14.2.2020 sopimuskaudelle 1.2.2020 - 31.1.2022
6. Pro ry:n ilmoittamat edunvalvontasektorit (ote Pro ry:n www-sivuilta)
7. Pro ry:n ilmoittamat työehtosopimusalat (ote Pro ry:n www-sivuilta)
8. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n haastehakemus työtuomioistuimelle 10.6.2019
9. Ote Vähittäiskauppa Suomessa 2015 -kirjasta (sivut 8 ja 9)
10. -
11. Valokuvia X Oy:n myymälästä kauppakeskus Isossa Omenassa (3 kpl)
12. X Oy:n työpaikkailmoitus, myyjä, lokakuu 2021
13. X Oy:n työpaikkailmoitus, myymäläpäällikkö, heinäkuu 2018
14. Jäsenten sähköpostit Pro ry:n luottamusmiehelle
15. Taulukko: Suomalaisia vaate- ja tekstiiliteollisuutta ja vaatteiden vähittäiskauppaa harjoittavia yrityksiä
16. Ote kenkä- ja nahkateollisuuden ja kultaseppäteollisuuden sekä harja- ja sivellinalan toimihenkilösopimuksesta: soveltamisalamääräys
17. Ote tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksesta 2020-2022:
Tekstiili- ja muotialan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmät 1a ja 1b
18. Ote tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksesta 2020-2022: 8 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
19. Otteet kaupan työehtosopimuksesta 2020-2022: 6 § Työaika: Työajasta sopiminen, työvuoroluetteloa koskevat määräykset; 7 § Vapaat: Työviikkoa ja Vapaapäivien sijoittelua koskevat määräykset; 11 § Palkkaus: Määräykset vähimmäispalkkamääräyksissä huomioitavan palvelusajan laskentaan, Määräykset alan koulutuksen vaikutuksesta palkkaan; 12 § Myyjät ja myymälätyöntekijät: Määräykset eri vaativuustason myyjistä, joilla vaikutusta myös palkkaukseen, Määräykset aukioloaikoihin liittyvistä palkanlisistä, Työaikalisien euromäärät (Kaupan TES s.185)
20. -
21. Ote hallituksen esityksestä 84/2009 Eduskunnalle laiksi vähittäiskauppojen aukioloajoista
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n kirjalliset todisteet
1. Ote Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n säännöistä
2. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös 12/2021
3. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n jäsenistöä koskeva esitys
4. PAM ry:n kirje X Oy:n myyjille 11/2019
5. X Oy:n yhteenveto Suomen, Euroopan ja Shanghain toiminnoista
6. X Oy:n erikoismyymälöiden osuus yhtiön liikevaihdosta
Ammattiliitto Pro ry:n kirjalliset todisteet
1. Työtuomioistuimen päätös 9.3.2020 asiassa R 38/19
2. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös 12/2021 (= STJM ry:n todiste 2)
3. -
4. Pöytäkirja 30.1.2002 (Kemianteollisuus KT ry, Kulutustavara- ja erikoistuoteteollisuus KET ry, Yleinen Teollisuusliitto ry ja Toimihenkilöunioni TU ry)
5. Ote tekstiiliteollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevasta työehtosopimuksesta 1.1.1995-31.12.1996 ja vaatetusteollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevasta työehtosopimuksesta 31.1.1995-31.12.1996 ja 29.9.1995-31.1.1998
6. Ote Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto ry:n ja Suomen teollisuustoimihenkilöiden liitto STL ry:n välisestä yleissopimuksesta 1994
Muu kirjallinen oikeudenkäyntiaineisto
Kaupan liitto ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:
Emeritusprofessori Martti Kairisen asiantuntijalausunto 6.2.2022
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:
Emeritusprofessori Seppo Koskisen asiantuntijalausunto 8.3.2022
Ammattiliitto Pro ry:
Helsingin hovioikeuden tuomio 8.6.2004 nro 2095 S 02/2004 liitteineen
Kaupan liitto ry:n henkilötodistelu
1. F, työmarkkinajohtaja, Kaupan liitto ry
2. G, Kaupan liitto ry:n entinen varatoimitusjohtaja
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n henkilötodistelu
1. C, X Oy:n X-myymälän entinen myyjä
2. H, neuvontapäällikkö, PAM ry, entinen PAM ry:n kaupan alan neuvottelupäällikkö
3. J, PAM ry:n entinen puheenjohtaja
4. K, sopimusasiantuntija, kaupan sopimusala, PAM ry
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n henkilötodistelu
1. E, työmarkkinapäällikkö, Suomen Tekstiili ja Muoti ry
2. L, kehitysjohtaja, Y Oy
3. M, HR Manager, Y Oy
4. N, Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n hallituksen entinen puheenjohtaja
Ammattiliitto Pro ry:n henkilötodistelu
1. O, sopimusalavastaava, Pro ry
2. P, X Oy:n toimihenkilöiden luottamusmies
3. Q, teollisuussektorin johtaja, Pro ry
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Lausunnon kohde
Etelä-Karjan käräjäoikeudessa vireillä olevan palkkasaatavia koskevan riita- asian kantajat ovat työskennelleet myyjinä X Oy:n lastenvaatemyymälässä Lappeenrannassa sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Työnantajayhtiön nimi on nykyään Y Oy (jäljempänä X Oy). Kantajien työsuhteissa on noudatettu Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n (STJM ry) ja Ammattiliitto Pro ry:n (Pro ry) välistä tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta, joka oli 31.1.2017 saakka nimeltään tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimihenkilösopimus.
Etelä-Karjalan käräjäoikeuden esittämän lausuntopyynnön johdosta on arvioitava, olisiko edellä tarkoitettujen henkilöiden työsuhteissa tullut soveltaa mainitun toimihenkilösopimuksen asemesta Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n (PAM ry) välistä kaupan työehtosopimusta.
Riidatonta on, että X Oy on STJM ry:n jäsen. Asiassa ei ole edes väitetty, että yhtiö olisi joskus ollut Kaupan liitto ry:n jäsen. Riidatonta on myös, että kumpikin edellä mainittu työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi.
Oikeudelliset lähtökohdat
Teollisuuslinjaperiaate ja siitä poikkeaminen
Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen ovat sidotut muun ohella ne työnantajat, jotka ovat sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustettavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Pykälän 3 momentin mukaan työnantaja, joka on työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.
Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2021:49 oli kysymys siitä, kumpaa kahdesta yleissitovasta työehtosopimuksesta eräissä työsuhteissa oli sovellettava. Korkein oikeus totesi ratkaisussaan (k. 6, 7 ja 17), että teollisuudessa työehtosopimukset on yleensä laadittu niin sanotun teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. Kyseisen periaatteen mukaan työantajan päätoimialan mukaista työehtosopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin työnantajan työntekijöihin, vaikka he työtehtäviensä perusteella voisivat kuulua myös jonkin toisen työehtosopimuksen piiriin. Työnantajan velvollisuus noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta voi määräytyä myös teollisuuslinjaperiaatteesta poiketen yritykseen kuuluvan erillisen osan työtehtävien mukaan, mikäli se on muodostanut sellaisen erillisen ja itsenäisen osan, joka on valtakunnallisen työehtosopimuskäytännön mukainen sopimusala. Tällainen tilanne voi olla käsillä, jos työnantajayrityksessä toimii sen muusta toiminnasta erillinen yksikkö. Korkeimman oikeuden ratkaistavana olleessa asiassa työehtosopimuksen soveltamisalamääräys oli teollisuuslinjaperiaatteen mukainen. Korkein oikeus totesi tällöin selvänä pääsääntönä olevan, että sitä sovelletaan kaikkiin työnantajan työntekijöihin.
Työtuomioistuimessa käsitellyssä lausuntoasiassa TT 1999:42 oli kysymys tietyssä työnantajayhtiön myymälässä myyjänä toimineen henkilön työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta. Kaupparekisterin mukaan yhtiön toimiala oli muun muassa muotoilultaan korkealuokkaisten eri materiaaleista valmistettavien esineiden suunnittelu, valmistus ja markkinointi sekä muu tähän liittyvä toiminta. Työtuomioistuin totesi, että työnantajayhtiö oli järjestäytymisensä perusteella ollut sidottu lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä ja työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiin. Kumpaakin näistä työehtosopimuksista sovellettiin teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. Työntekijän työsuhteessa oli kuitenkin teollisuuslinjaperiaatteesta poiketen tullut soveltaa myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, jos kysymyksessä ollutta myymälää oli pidettävä sellaisena yhtiön teollisesta tai hallinnollisesta toiminnasta erillisenä toimintana, jolla oli tavanomaisen vähittäismyyntiliikkeen asema. Jos taas myymälällä ei ollut katsottava olevan tällaista asemaa, lasikeraamisen teollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskeva työehtosopimus voi tulla sovellettavaksi edellyttäen, että kysymyksessä olleen henkilön tehtävää oli pidettävä tuossa sopimuksessa tarkoitettuna toimihenkilötehtävänä.
Edellä mainittu työtuomioistuimen lausuntoasia liittyi Helsingin käräjäoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa käsiteltyyn riita-asiaan, jossa hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua (Helsingin hovioikeuden tuomio 8.6.2004 nro 2095, S 02/2094). Käräjäoikeus oli vastaanottamaansa todistelua arvioituaan katsonut, että kysymyksessä olleessa myymälässä oli myyty käytännössä ainoastaan yhtiön omien tehtaiden valmistamia tuotteita. Hallinnollisesti tehtaanmyymälät olivat osa työnantajayhtiön kotimaisiin toimintoihin kuuluvaa liiketoimintaa. Raportointimielessä yhtiön liiketoiminta oli jaettu sisäisiin tulosyksiköihin, joista myymälät muodostivat yhden tulosyksikön. Muun muassa näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, että yhtiö ei siten ollut harjoittanut pääasiallisesta toimialastaan selvästi poikkeavaa toimintaa, joka voitaisiin katsoa järjestetyn suhteellisen erilliseksi ja itsenäiseksi. Tapauksessa ei ollut esitetty riittäviä perusteita poiketa lähtökohtana pidettävästä, työnantajan teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti soveltamasta toimihenkilösopimuksesta.
Myöhemmässä lausuntoasiassa TT 2011:8 työtuomioistuin totesi, että yrityksen päätoimialalle solmittua työehtosopimusta sovelletaan vakiintuneesti myös sellaisiin tehtäviin, joihin sinänsä voitaisiin soveltaa myös jonkin toisen alan työehtosopimusta. Käsiteltävänä olleessa lentokenttäavustajia koskeneessa tapauksessa työnantajayhtiö oli työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen. Työtuomioistuin katsoi, että lentokenttäavustajien työhön voitaisiin soveltaa joko kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta tai lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta. Kun kenttäavustajien työ kuitenkin jo sellaisenaan kuului myös päätoimialan työehtosopimuksen piiriin, lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltaminen yhtiön päätoimialan sopimuksen rinnalla ei tullut kysymykseen. Tästä syystä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudella ei ollut merkitystä, eikä asiassa näin ollen jouduttu soveltamaan normaalisitovan ja yleissitovan työehtosopimuksen välisen etusijan ratkaisemista koskevia työsopimuslain säännöksiä.
Oikeuskirjallisuudessa on tältä osin lausuttu, että jos harjoitettava toiminta ei ole yhtiön päätoimialasta poikkeavaa, työnantaja saa soveltaa päätoimialalleen solmittua sopimusta myös niihin työntekijöihin, jotka työskentelevät muutoin jonkin toisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa tehtävissä (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 84).
Ammattiliiton edustavuus
Työehtosopimuslaissa on lähtökohtana, että työntekijäjärjestö solmii työehtosopimuksen jäsentensä työehdoista. Työehtosopimuksella voidaan kuitenkin määrätä myös sopijayhdistykseen kuulumattomien työntekijöiden asioista. Työehtosopimuksen voidaan katsoa jäävän työntekijäliiton osalta merkityksettömäksi, jos yksikään työntekijäliiton jäsen ei tee työtä, joka olisi soveltamisalamääräyksen piirissä. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on edellyttänyt merenkulkualaa koskeneessa lausunnossaan (TyVL 8/2007 vp s. 3), että työehtosopimuksen solmiva järjestö aidosti edustaa kyseistä ammattiryhmää tai sillä on jonkinlainen valtuutus niiltä työntekijöiltä, joiden työehdoista on kysymys. Myös työsopimuslain esitöissä on lausuttu, että työntekijäyhdistyksen on edustettava aidosti työehtosopimuksessa tarkoitettuja töitä tekeviä työntekijöitä. Arvioitaessa sitä, onko työehtosopimusta pidettävä yleissitovana, huomioon olisi otettava myös työehtosopimuksen tehneiden yhdistysten säännöt sekä niiden tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt. (HE 157/2000 vp s. 72)
Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa onkin katsottu, että työehtosopimukseen osallisen työntekijäjärjestön edustavuudelle on asetettava joitakin vähimmäisvaatimuksia. Järjestön olisi sääntöjensä ja jäsenkuntansa puolesta jotenkin uskottavalla tavalla edustettava työsopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä. (Saloheimo, emt. s. 60 ja 61) Ratkaisussaan TT 2009:114 työtuomioistuin lausui käsityksenään, että nimenomaisten säännösten puuttuessa sopijajärjestön edustavuudelle ei kuitenkaan voitu asettaa erityisen korkeita vaatimuksia. Palkansaajapuolen edustavuutta oli tarkasteltava työehtosopimuksen koko soveltamisalaa silmällä pitäen. Lausunnossaan TT 2011:8 työtuomioistuin lausui, että edustavuutta tarkasteltaessa merkityksellistä ei ollut se, että työehtosopimus koski myös jotakin sellaista työntekijäryhmää, johon kuuluvat eivät olleet sopimuksen solmineen järjestön jäseniä. Kysymyksessä ollut lentokenttäavustajien työ oli myös asiallisesti vaikeuksitta luettavissa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen kattamien kiinteistöpalvelujen piiriin. Kysymys ei toisin sanoen ollut keinotekoisesta järjestelystä, jolla jokin työehtosopimuksen muuhun soveltamisalaan nähden irrallinen tehtävä olisi liitetty sopimuksen alaisuuteen.
Työnantajayhtiön toimiala ja toiminnan luonne
Asiassa on ollut käräjäoikeudessa riidatonta, että X Oy:n kaupparekisteriin merkitty toimiala on vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittaminen ja alan tuotteiden kauppa.
Työtuomioistuimessa kuullun X Oy:n kehitysjohtajan L:n mukaan yhtiön päätuotteita ovat korkean teknologian lastenvaatteet. Yhtiön liikevaihto muodostuu kokonaan näiden vaatteiden myynnistä digitaalisten kanavien, tavaratalojen, omien erikoismyymälöiden sekä oman verkkokaupan kautta. Tuotteet suunnitellaan yhtiön pääkonttorissa Vantaalla, ja ne on viimeisen 20 vuoden ajan valmistutettu ulkomailla. L on kertonut, että kaikkea yhtiön toimintaa Suomessa eli designia, markkinointia, myynnin tukiyksikköjä ja erikoiskauppoja johdetaan pääkonttorista.
L:n mukaan ensimmäinen tehtaanmyymälänä toiminut erikoismyymälä perustettiin silloisen Kankaanpäässä sijainneen tuotantolaitoksen yhteyteen vuonna 2005 tai 2006. Jo tuolloin suurin osa valmistuksesta oli tapahtunut Kiinassa. Pian tämän jälkeen toinen tehtaanmyymälä avattiin Ikaalisiin. Tehtaanmyymälät oli perustettu ylijäämävarastojen myyntikanaviksi, mutta tuotannon siirryttyä kokonaan ulkomaille niitä ei enää ole. Nykyisistä 11 erikoismyymälästä viisi on niin kutsuttuja outlet-myymälöitä ja kuusi brändimyymälöitä, joiden tarkoitus on vahvistaa omaa brändiä ja luoda asiakasuskollisuutta. L:n mukaan brändimyymälöiden osuus liikevaihdosta on hyvin pieni.
X Oy:n henkilöstöpäällikkö M on kertonut, että X Oy:n erikoismyymälöissä on tarkoitus esitellä X Oy:n tuotteita. Myyminen ei ole samantyyppistä kuin esimerkiksi marketeissa, koska erikoismyymälöissä ei ole esillä tuotteita jokaisessa värissä ja koossa.
STJM ry:n työmarkkinapäällikön E, M:n ja X Oy:n toimihenkilöiden luottamusmiehen P:n mukaan X Oy:n myymälätoimintaa ei ole eriytetty yhtiön muusta toiminnasta. Yhtiön vain omia tuotteita myyvät erikoismyymälät ovat olleet organisatorisesti, hallinnollisesti ja henkilöstöhallinnollisesti osa yhtiön myynti- ja markkinointiorganisaatiota.
M:n mukaan erikoismyymälöitä johdetaan pääkonttorista, jossa työskentelee kaikkien Suomessa sijaitsevien myymälöiden päälliköiden esihenkilö. Pääkonttorissa työskentelevät myös yhtiön markkinoinnista ja myymälöiden visualisoinnista vastaavat henkilöt. Henkilöstöpäällikkö ja toimihenkilöiden luottamusmies hoitavat sekä pääkonttorissa että myymälöissä olevien henkilöiden henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Yhtiön toimihenkilöiden luottamusmies edustaa kaikkia yhtiön toimihenkilöitä kaikissa yhtiön toiminnoissa pääkonttorilla ja myymälöissä. P:n mukaan myymälöistä ollaan säännöllisesti yhteydessä pääkonttorissa sijaitsevaan markkinointitiimiin sekä laatu- ja tuotetiimiin, jolle myymälät ilmoittavat tuotereklamaatioista.
M ja P ovat korostaneet, että myyjältä edellytettävä tuotetuntemus ja asiantuntijuus erottaa X Oy:n erikoismyymälät muista kauppakeskuksien erikoismyymälöistä ja marketeista. Viimeksi mainituissa myydään useamman valmistajan tuotteita, myyjältä ei edellytetä asiantuntemusta ja myyjän tehtävät keskittyvät lähinnä tuotteiden esillepanoon ja rahastukseen. M:n ja P:n mukaan X Oy:n erikoismyymälöiden myyjillä tuli olla asiakaspalvelutyön lisäksi osaamista myös visuaalisesta markkinoinnista, sillä myymälähenkilökunta saattaa tehdä koulutusvideoita tuotteista asiakkaille ja päivittää yhtiön sosiaalista mediaa kuten Facebookia. P:n mukaan myös tuotteiden esillepano poikkeaa niistä myymälöistä, joissa myydään useita merkkejä.
M:n ja P:n mukaan yhtiössä myyjänä työskentelevillä toimihenkilöillä on tietyissä tilanteissa mahdollisuus tehdä lisätöitä pääkonttorin puolella esimerkiksi asiakaspalvelussa tai tuotetiimissä kiireapuna. P oli itse myyjänä työskennellessään työskennellyt yhden päivän viikossa pääkonttorilla kuluttaja-asiakaspalvelussa.
Lappeenrannan erikoismyymälä
Asiassa on riidatonta, että X Oy:n erikoismyymälät on tarkoitettu kuluttaja-asiakkaille ja että niissä myydään vain yhtiön omia tuotteita. Lappeenrannassa oleva myymälä sijaitsee kauppakeskuksessa.
Lappeenrannan erikoismyymälässä myyjänä työskennelleen C:n mukaan myymälä ei eronnut millään tavalla muista kauppakeskusten erikoismyymälöistä. Myymälän liikevaihto oli ollut suurimmillaan yli miljoona euroa vuodessa. Kaikki myyjät olivat työskennelleet tuntipalkalla osa-aikaisesti myymälän aukioloaikojen mukaan jaetuissa aamu-, ilta- ja viikonloppuvuoroissa. Myymälässä oli ollut esillä ja sovitettavissa kaikki X Oy:n malliston mallit ja koot sekä melkein kaikki värit. Myytäviä tuotteita oli täydennetty myymälän yhteydessä olleesta varastosta, jossa oli ollut saatavilla koko mallisto kaikkine kokoineen.
M, P ja C ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että yhtiön Lappeenrannan erikoismyymälän myyjien työ sisältää asiakaspalvelua, myymälän järjestämistä ja tuotteiden esillepanoa. Jokaisen myymälässä työskentelevän myyjän tulee tuntea myynnissä olevat tuotteet siten, että hän osaa kertoa niiden sisältämistä teknisistä innovaatioista, materiaaleista, kemikaaleista, vastuullisuudesta ja turvallisuudesta sekä ohjeistaa asiakasta lapsen pukemisessa ikävuosien edellyttämällä tavalla. Yhtiöllä on koulutusportaali, jossa myyjät tutustuvat itsenäisesti tuotteisiin ja brändiin, minkä lisäksi yhtiö järjestää säännöllisesti tuotekoulutuksia. C on lisäksi kertonut, että hänen myyjän työnsä oli käsittänyt ainoastaan myyjän tehtäviä, eikä siihen ollut kuulunut verkkokauppaan liittyviä tai muitakaan toimihenkilötehtäviä. C oli ollut omassa työssään tekemisissä oman myymälän henkilökunnan lisäksi vain pääkonttorissa sijaitsevan palkanlaskennan eli HR-toimintojen kanssa.
Asiassa ei ole edes väitetty, että käräjäoikeudessa vireillä olevan asian kantajat olisivat työskennelleet muissa kuin myyjän tehtävissä Lappeenrannan erikoismyymälässä.
Lausuntopyynnössä mainittujen työehtosopimusten soveltamisalasta esitetty selvitys
STJM ry:n ja Pro ry:n välisessä tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksessa on 1.12.2013 - 15.2.2020 ollut voimassa soveltamisalaa koskeva määräys, jonka mukaan sopimuksen piirissä ovat Suomen Tekstiili ja Muoti ry:een kuuluvien jäsenyritysten palveluksessa olevat toimihenkilöt. Määräykseen liittyi pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyi Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n ja Teknisten Liitto ry:n välisen 8.1.1998 allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti. Työehtosopimuksen myöhemmässä (16.2.2020 – 28.2.2022) soveltamisalamääräyksessä on todettu muun muassa, että työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen Tekstiili ja Muoti ry:hyn kuuluviin tekstiili- ja muotialan yrityksiin ja niiden kaikkiin toimihenkilöihin ja että sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa myyntiin, markkinointiin ja omia tuotteita ja/tai palveluja myyvien erikoismyymälöiden tehtäviin liittyvät toimihenkilötehtävät.
Kaupan liitto ry:n ja PAM ry:n välisen kaupan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on muun muassa vähittäiskauppa. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä. Määräys on ollut samansisältöinen vuodesta 2012 lukien.
Työtuomioistuin toteaa, että kumpikin edellä mainittu sopimus on sanamuotonsa mukaan niin sanotun teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti laadittu työehtosopimus, jota sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkien alan järjestäytyneiden yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteissa heidän työtehtäviensä laadusta riippumatta. Lisäksi kumpikin sopimus on vahvistettu yleissitovaksi.
Pro ry on vedonnut kirjallisena todisteena Tekstiiliteollisuusliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n väliseen tekstiiliteollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen (1.1.1995-31.12.1996). Sen soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat Tekstiiliteollisuusliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, jotka työskentelevät muun muassa markkinointiin ja myyntiin kuuluvassa työssä. Pro ry on vedonnut myös vaatetusteollisuuden teollisuustoimihenkilöitä koskevaan Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus ry:n, Vaatetusteollisuuden Keskusliitto VATEVA ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n väliseen työehtosopimukseen (31.1.1995-31.12.1996 ja 29.9.1995-31.1.1998). Siinä olevan soveltamisalamääräyksen mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus ry:n ja Vaatetusteollisuuden Keskusliitto VATEVA ry:n jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, jotka työskentelevät muun muassa markkinointiin ja myyntiin kuuluvassa työssä.
Työtuomioistuin on vahvistanut päätöksellään nro 27/2020 (dnro R 38/19) Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n ja Pro ry:n välisen 6.3.2020 päivätyn sopimuksen. Sen mukaan työehtosopimuksen osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että STJM ry:n jäsenyrityksillä on oikeus noudattaa omissa ja yrityksen omia tuotteita ja / tai palveluita myyvissä erikoismyymälöissään tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta.
STJM ry:n työmarkkinapäällikön E:n mukaan tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisala oli vakiintunut. Sopimuksen soveltamisalasta ei ollut ollut missään vaiheessa riitaa sopimusosapuolten välillä. Osapuolet olivat olleet yksimielisiä siitä, että myynnin ja markkinoinnin tehtävät kuuluivat sopimuksen soveltamisalaan ja että omia tuotteita myyvien tekstiili- ja muotialan erikoismyymälöiden myyjien työ kuului sopimuksen soveltamisalan piiriin.
Pro ry:n teollisuuden sopimusalojen sopimusvastaava O on kertonut, että aiemmin STTK:n yleissopimukseen kuuluneille teollisuudenaloille laadittiin vuonna 1995 omat sopimuksensa, jolloin syntyi tekstiili- ja vaatetusalan työehtosopimus. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti tekstiili- ja vaateteollisuuden yritysten myymälöiden henkilöstö oli katsottu toimihenkilöiksi sillä edellytyksellä, että myymälät olivat yrityksen hallinnoimia ja niissä myytiin yrityksen omia tuotteita. O:n mukaan teollisuuslinjaperiaatetta oli sovellettu tekstiili- ja muotialoilla toimivien omia tuotteita myyvien ja omia myymälöitä hallinnoivien jäsenyritysten myymälätoimintaan muuttumattomana noin 30 vuoden ajan.
E ja O ovat kertoneet, että vuonna 2020 tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalamääräystä oli selkeytetty mutta soveltamisalaan ei ollut tehty muutoksia.
Pro ry:n teollisuussektorin johtaja Q, joka on aiemmin toiminut PAM ry:n varapuheenjohtajana, on kertonut, että jo ennen kuin teollisuuden alat eriytyivät STTK:n yleissopimuksesta omiksi aloikseen markkinoinnin ja myynnin oli katsottu pitävän sisällään myös tehtaanmyymälät, jotka kuuluivat toimihenkilösopimusten soveltamisalaan. Tehtaanmyymälöiden toiminnassa oli kyse yrityksen tuotteiden ”brändäyksestä” ja sitä kautta myynnistä ja markkinoinnista. Q:n mukaan yrityksen omia tuotteita myyvät erikoismyymälät rinnastuivat tehtaanmyymälöihin, eikä myymälän sijainnilla ollut merkitystä.
PAM ry:n entisen puheenjohtajan J:n ja PAM ry:n sopimuspäällikön ja entisen kaupan alan neuvottelupäällikön H:n mukaan PAM ry oli aina edustanut kaikissa kaupan alaan liittyvissä asioissa kaupan alan työntekijöitä ja Kaupan liitto ry puolestaan kaupan alan työnantajia. Liittojen vakiintunutta asemaa kaupan alan toimijoiden edustajina kuvasti se, että kaupan alaa koskevissa lainsäädäntöhankkeissa oli kuultu nimenomaan PAM ry:tä ja Kaupan liitto ry:tä.
Kaupan liitto ry:n työmarkkinajohtajan F:n ja Kaupan liitto ry:n entisen varatoimitusjohtajan G:n mukaan kaupan työehtosopimusta sovelletaan muun ohella vähittäiskauppaan, joka on tuotteiden ja palveluiden myyntiä kuluttajille. Kaupan liitto ry:n jäseneksi voidaan hyväksyä kaupan alalla toimiva yritys. X Oy voitaisiin hyväksyä Kaupan liitto ry:n jäseneksi.
G:n mukaan vähittäiskauppa on erottunut selkeästi teollisesta tuotannosta siten, että tuotanto ja valmistaminen on pidetty soveltamisalan kannalta omana toimintanaan ja tuotteiden myynti on kuulunut kaupan työehtosopimuksen piiriin. Soveltamisalariidat olivat ratkenneet hakemalla tulkinta-apua siitä, miten vähittäiskauppa oli määritelty niin kutsutussa aukiololaissa. Mikäli jokin toiminta ei kuulunut aukiololain piiriin, myöskään kaupan työehtosopimus ei soveltunut siihen. G:n mukaan tehdasalueella tapahtuvat ulosmyynnit olivat harmaata aluetta. Kuitenkin oli ollut selvää, että jos yrityksellä oli oma myymälä tehtaan ulkopuolella, aukiololaki tuli sovellettavaksi, jolloin myös kaupan alan työehtosopimusta tuli soveltaa.
J on pitänyt tarkoitushakuisena STJM ry:n ja Pro ry:n tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimukseen vuonna 2020 tekemää kirjausta, jolla sopimuksen soveltamisalaan oli lisätty maininta omia tuotteita ja/tai palveluita myyvien erikoismyymälöiden tehtävistä. J:n mukaan tarkoitushakuisuutta osoitti se, ettei työehtosopimukseen samalla ollut otettu määräyksiä, jotka soveltuisivat vähittäiskaupan työhön. Kaupan työehtosopimuksessa alan erityispiirteet oli otettu huomioon.
H ja Q ovat kertoneet laatineensa PAM ry:n kirjallisena todisteena esittämän 19.6.2012 päivätyn PAM ry:n ja Pro ry:n välisen yhteisen kannanoton kaupan alan työehtosopimuksen soveltamisalasta. PAM ry:n silloinen puheenjohtaja J ja Pro ry:n puheenjohtaja olivat allekirjoittaneet asiakirjan muokkaamatta sitä. Kaupan työehtosopimuksen soveltamisalasta oli todettu seuraavaa:
”Osapuolet toteavat yhteisenä kantanaan, että kaupan alan työehtosopimusta sovelletaan tehtaanmyymälöihin, jos ne ovat yhtiön teollisesta tai hallinnollisesta toiminnasta erillisiä toimintoja, joilla on tavanomaisen vähittäismyyntiliikkeen asema. Tällaiset myymälät sijaitsevat usein kauppakeskuksissa tai matkailukeskuksissa.
Sopimusta ei sovelleta tuotantolaitoksen yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä sijaitseviin myymälöihin. Myymälöihin joissa on tämän muistion allekirjoitushetkellä talokohtainen työehtosopimus (S Oy) ei sovelleta Kaupan työehtosopimusta.”
H ja J ovat katsoneet asiakirjan osoittavan PAM ry:n ja Pro ry:n yhteisen kannanoton yleisesti suhteessa kaikkiin teollisuudenaloihin pitäen sisällään myös rajanvedon tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimukseen. H ja J ovat kertoneet, että asiakirjaa laadittaessa tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksesta ei ollut keskusteltu eikä STJM ry ollut ollut edustettuna kannanottoa laadittaessa. H:n ja J:n mukaan kannanotossa ei kuitenkaan ollut tarkoitettu vain niitä tilanteita, joissa yritys on myös Kaupan liitto ry:n jäsen.
Q, joka oli ollut laatimassa kyseistä asiakirjaa Pro ry:n edustajana, on kertonut kaupan työehtosopimuksen soveltamisalan tulleen lisätyksi siihen Helsingin hovioikeuden 8.4.2004 antaman tehtaanmyymälän myyjiä koskevan ratkaisun vuoksi. Hovioikeus oli katsonut, että pääosin omia tuotteita myyvän yrityksen tehtaanmyymälän myyjiin tuli soveltaa teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti toimihenkilösopimusta eikä kaupan alan työehtosopimus tullut sovellettavaksi. Olennaista Q:n mukaan PAM ry:n ja Pro ry:n välisessä soveltamisaloja koskevassa kannanotossa oli ollut, että kaupan työehtosopimusta tuli soveltaa silloin, kun myymälät olivat hallinnollisesta toiminnasta erillisiä toimintoja, joilla oli tavanomaisen vähittäismyyntiliikkeen asema. Q on kertonut Pro ry:n tulkinnan olleen, että kaupan työehtosopimus soveltui silloin, kun myymälät olivat hallinnollisesti erillisiä ja myymälässä myytiin omien tuotteiden lisäksi myös muiden valmistajien tuotteita. Q on katsonut, että hallinnollisesti yrityksen yhteydessä olevat omaa tuotetta myyvät brändimyymälät rinnastuvat kannanotossa tarkoitettuihin omia tuotteita myyviin tehtaanmyymälöihin.
E ja O ovat kertoneet käsityksenään, ettei edellä mainittu kannanotto ollut koskenut STJM ry:n jäsenyrityksiä. Työtuomioistuin oli vahvistanut STJM ry:n nostaman kanteen johdosta, että STJM ry:n jäsenyrityksillä oli oikeus noudattaa erikoismyymälöissään tekstiili- ja muotialan työehtosopimuksia. E ja O ovat korostaneet, ettei tekstiili- ja muotialan työehtosopimusten sopijapuolilla ollut erimielisyyttä työehtosopimuksen soveltamisalasta. Jäsenyrityksissä työehtosopimuksen soveltamisala oli edelleen määräytynyt teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti silloin, kun jäsenyritykset myivät erikoismyymälöissään omia tuotteitaan.
Arviointi ja johtopäätökset
X Oy:n toimiala on vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden harjoittaminen ja alan tuotteiden kauppa. STJM ry:n jäsenenä yhtiö on työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimukseen. Sopimuksen osapuolet ovat lausuneet yhteisenä tulkintanaan, että soveltamisalamääräyksensä nojalla sopimusta voidaan soveltaa myös X Oy:n Lappeenrannan erikoismyymälässä tehtävään myyntityöhön.
Mainitun työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä on muutettu 16.2.2020 voimaan tulleessa sopimuksessa. Uudessa soveltamisalamääräyksessä on nimenomaisesti mainittu, että sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa omia tuotteita ja/tai palveluja myyvien erikoismyymälöiden tehtäviin liittyvät toimihenkilötehtävät. Liittojen ilmoituksen mukaan soveltamisalamääräyksen uudella sanamuodolla ei ole asiallisesti muutettu sopimuksen soveltamisalaa. Työtuomioistuin katsoo Tekstiiliteollisuusliiton, Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus ry:n, Vaatetusteollisuuden Keskusliitto VATEVA ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välisillä 1990-luvulla solmituilla työehtosopimuksilla sekä E:n, O:n ja Q:n kertomuksilla näytetyksi, että vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden alalla toimivissa yrityksissä on jo pidempään sovellettu teollisuusalan toimihenkilösopimuksia myös yritysten omissa erikoismyymälöissä tehtävään myyntityöhön.
Kaupan työehtosopimuksen osapuolet ovat lausuneet yhteisenä kantanaan, että X Oy:n Lappeenrannan erikoismyymälässä tehtävään myyntityöhön voidaan soveltaa kaupan työehtosopimusta. Työtuomioistuin pitää notorisena seikkana sitä, että kaupan ala on valtakunnallisen työehtosopimuskäytännön mukainen sopimusala.
Työtuomioistuin toteaa, että sillä ei ole aihetta poiketa työehtosopimusten osapuolten käsityksistä oman työehtosopimuksensa soveltamisalan tulkinnasta. Sekä tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimus että kaupan työehtosopimus voi siten soveltamisalansa puolesta tulla sovellettavaksi silloin, kun kysymys on myyjän työstä tekstiili- ja muotialan yrityksen omia tuotteita myyvässä erikoismyymälässä. Työtuomioistuin katsoo, että PAM ry:n ja Pro ry:n 19.6.2012 laatimalle yhteiselle kannanotolle eräiden työehtosopimusten soveltamisaloista ei ole annettava asiassa merkitystä, koska asiassa on jäänyt näyttämättä, että STJM ry olisi omalta osaltaan hyväksynyt asiakirjan ja että asiakirja olisi koskenut tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta.
Yrityksen päätoimialalle solmittua työehtosopimusta sovelletaan vakiintuneesti myös sellaisiin tehtäviin, joihin sinänsä voitaisiin soveltaa myös jonkin muun alan työehtosopimusta (esim. TT 2011:8). X Oy:n Lappeenrannan erikoismyymälässä tehtävään myyntityöhön voitaisiin soveltaa myös kaupan työehtosopimusta. Koska tämän työn on kuitenkin edellä katsottu kuuluvan yhtiön päätoimialan työehtosopimuksen eli tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen piiriin, kaupan työehtosopimuksen soveltaminen sen rinnalla ei tule kysymykseen. Sillä, että kaupan työehtosopimus on yleissitova, ei ole merkitystä asiassa.
Kaupan liitto ry ja PAM ry ovat väittäneet, että Pro ry ei täytä edustavuuden vaatimusta siltä osin kuin tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan omia tuotteita ja/tai palveluja myyvien erikoismyymälöiden tehtäviin liittyvät toimihenkilötehtävät kuuluvat sopimuksen piiriin.
Työtuomioistuin on ratkaisukäytännössään katsonut, että työehtosopimuksen palkansaajaosapuolen edustavuutta on tarkasteltava työehtosopimuksen koko soveltamisalaa silmällä pitäen (TT 2011:8 ja TT 2009:114). Tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimus on vahvistettu 10.5.2021 yleissitovaksi. Pro ry:n on tuolloin katsottu täyttävän vaatimuksen tekstiili- ja muotialan työntekijöiden edustavuudesta. Työtuomioistuin katsoo, että ammattiliiton edustavuudessa ei siten ole sellaista puutetta, joka estäisi tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisen myös X Oy:n Lappeenrannan erikoismyymälässä tehtävään työhön.
Kaupan liitto ry ja PAM ry ovat väittäneet myös, että tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimuksen soveltamisalaa oli laajennettu keinotekoisesti. Työtuomioistuin on edellä katsonut näytetyksi, että vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden alalla toimivissa yrityksissä on jo pidempään sovellettu teollisuusalan toimihenkilösopimuksia myös yritysten omissa erikoismyymälöissä tehtävään myyntityöhön. Myöskään siitä, että X Oy on tehnyt työehtosopimuksen mahdollistaman paikallisen palkkausratkaisun, jossa on samoja elementtejä kuin kaupan työehtosopimuksessa, ei voida tehdä johtopäätöstä soveltamisalan keinotekoisesta laajentamisesta. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että väite soveltamisalan keinotekoisesta laajentamisesta on jäänyt näyttämättä toteen.
Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että käräjäoikeuden lausuntopyynnössä tarkoitettujen kantajien työsuhteisiin tulee työehtosopimuslain 4 §:n nojalla soveltaa tekstiili- ja muotialan toimihenkilösopimusta.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Tuomas Mänttäri, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.
Lausunto on yksimielinen.