TT 2022:70

Yhtiön oli tullut ahtausalan työehtosopimuksen määräykseen perustuen vakinaistaa eräästä toimipaikastaan ainakin yksi työntekijä kolmen kuukauden kuluttua vahvuuslaskentakauden päättymisestä. Yhtiö ei ollut vakinaistanut kyseiseen toimipaikkaan yhtään työntekijää kyseiseltä vahvuuslaskentakaudelta, vaikka toimipaikassa oli vahvuuslaskentakaudella ollut töissä useita tilapäisiä tai määräaikaisia työntekijöitä. Sen sijaan yhtiö oli vakinaistanut mainittuun toimipaikkaan toiselta vahvuuslaskenta-alueelta määräaikaisen työntekijän. Vastaajat myönsivät yhtiön toimineen työehtosopimuksen vastaisesti. Yhtiö tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Muu riita-asia

Kantaja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Vastaajat

Satamaoperaattorit ry
X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 27.6.2022

Asia on ratkaistu asianosaisten suostumuksella kirjallisessa menettelyssä.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisessä ahtausalan työehtosopimuksessa on ollut sopimuskausilla 1.2.2019–31.1.2021 ja 1.2.2021–31.1.2022 muun ohella seuraavat vakinaisia työntekijöitä koskevat määräykset:

1. YLEISET EHDOT

1 § Soveltamisala; vakinaiset työntekijät

[- -]

3. Kussakin satamassa yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:

Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuus tarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäisellä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.

Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan ¼ lauantaipäivistä. Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä. Lastinkäsittelytyötä tekevä tilapäinen työntekijä katsotaan vahvuuslaskennassa aina käyttäjäyrityksen tilapäiseksi työntekijäksi. Vahvuuslaskennassa ei oteta huomioon kirjavahvuuteen sellaisia vakituisia ahtaajia, jotka ovat olleet poissa palkanmaksun piiristä vähintään kaksi vuotta.

Henkilöautojen purkuun osallistuvien tilapäisten työntekijöiden työvuoroja ei huomioida vahvuuslaskentaa suoritettaessa silloin kun kyseessä on pelkästään autojenkuljetuksiin tarkoitettu laiva. Tätä kappaletta sovelletaan ainoastaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyrityksiin.

Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1 ja 15.7 mennessä laskennan perusteet ja tulos. AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä. Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.

Määräaikaisia työntekijöitä ei oteta vahvuuslaskennassa huomioon, jos määräaikaisen työsopimuksen perusteena on:

– vuorotteluvapaa

– kesälomasijaisuudet

– perhevapaat

– opintovapaat

– vähintään kuukauden kestävät yhtäjaksoiset sairausloman sijaisuudet.

Määräaikaisia työntekijöitä ei oteta vahvuuslaskennassa huomioon, jos määräaikaisuuden perusteena on erikoisprojektit. Ennen projektien alkua neuvottelukunnan kanssa selvitetään projektin luonne ja sen kestoaika kirjallisesti. Määräaikaisia työsopimuksia on ensisijaisesti tarjottava samassa järjestyksessä kuin mahdollisia vakinaistamisia tulee suorittaa. Tätä kappaletta sovelletaan ainoastaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyrityksiin.

Vakinaistettaessa työntekijöitä ei heidän tilapäisinä työntekijöinä tekemiään työvuoroja huomioida sillä laskentakaudella, jolloin vakinaistaminen tulee olla suoritettu.

Mahdolliset vakinaistamiset tulee suorittaa seuraavassa järjestyksessä:

- työsopimuslain uudelleensijoittamisvelvoitteen piirissä olevat työntekijät

- takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat työntekijät

- vahvuuslaskentakaudella tilapäisinä, määräaikaisina, tai oppisopimusoppilaina olleet työntekijät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy:n Haminan toimipaikkaa koskeva kauden 1.1.2021–30.6.2021 vahvuuslaskenta osoitti, että yhtiön tulisi vakinaistaa ainakin yksi työntekijä kolmen kuukauden kuluttua vahvuuslaskentakauden päättymisestä, eli 1.10.2021 mennessä.

X Oy ei ole vakinaistanut Haminan toimipaikkaan yhtään työntekijää kyseiseltä vahvuuslaskentakaudelta 1.10.2021 mennessä. Haminan toimipaikassa oli kyseisellä vahvuuslaskentakaudella töissä useita tilapäisiä tai määräaikaisia työntekijöitä, joista joku olisi tullut vakinaistaa.

Sen sijaan yhtiö vakinaisti 1.1.2021–30.6.2021 vahvuuslaskentakaudella Kotkan vahvuuslaskenta-alueelta Kotkan toimipaikassa työskennelleen määräaikaisen työntekijän (A) Haminan toimipaikkaan. Vakinaiseen työsuhteeseen Haminaan palkattu työntekijä (A ei kuitenkaan ollut työskennellyt Haminan toimipaikassa määräaikaisena tai tilapäisenä työntekijänä, joita vakinaistamisvelvoite koski.

Erimielisyysneuvottelut on käyty. Sopijaliitot ovat yksimielisiä X Oy:n toiminnan työehtosopimuksen vastaisuudesta Haminan työntekijän vakinaistamisessa.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

1. vahvistaa, että X Oy on menetellyt ahtausalan työehtosopimuksen I osan 1 luvun 1 §:n 3 vastaisesti jättäessään vakinaistamatta 1.10.2021 mennessä yhden Haminan toimipaikassa työskennelleen ahtaustyöntekijän, vaikka sillä olisi ollut siihen velvollisuus puolivuotiskautta 1.1.2021–30.6.2021 koskeneen vahvuuslaskennan perusteella

2. velvoittaa X Oy:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

3. velvoittaa X Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 4.834,61 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Perusteet

X Oy on ollut tietoinen sitä koskevista työehtosopimusmääräyksistä ja rikkonut työehtosopimusta tieten. Yhtiö on toiminut selkeän työehtosopimusmääräyksen vastaisesti ja vastoin oman työnantajaliiton kantaa. Hyvityssakon on oltava tuntuva.

Toisin kuin vastauksessa on väitetty, kantajan haastehakemus on laadittu suppeaksi. Kantajalla on kuitenkin ollut tarve selvittää haastehakemuksessa se tapahtumien kulku, josta työnantajayhtiön työehtosopimusta tieten rikkova menettely muodostuu sekä saada tästä menettelystä tieten rikkojaa vastaan julkinen tuomio sekä työtuomioistuimen määräämä täytäntöönpanokelpoinen hyvityssakkotuomio. Oikeudenkäyntiä edeltävät toimet eivät siten voi vaikuttaa kantajan oikeuteen saada asiansa työtuomioistuimessa käsitellyksi ja työnantajalle langettava tuomio. Tuomion tavoite on saada työnantaja jatkossa noudattamaan sitä velvoittavia sopimusmääräyksiä.

VASTAUS

Vaatimukset

Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat myöntäneet kanteen vaatimuskohdat 1 ja 2 oikeaksi.

Kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on kiistetty määrältään. Oikeudenkäyntikulujen määrästä on myönnetty 500 euroa palkkiota lisättynä 2.120 euron oikeudenkäyntimaksulla.

Perusteet

Hyvityssakosta

X Oy on ollut velvollinen vakinaistamaan ahtaajan Haminan toimipaikkaan kanteessa kuvatulla tavalla. Yhtiö on tarvinnut nosturikortillisen ahtaajan, joten yhtiö on valinnut vakinaistettavan työntekijän kyseisen osaamisen perusteella Kotkan tilapäisahtaajista. Haminan tilapäisahtaajien joukossa ei nosturikortillista ahtaajaa ollut. Haminan ja Kotkan satamat kuuluvat samaan HaminaKotkan satamaan, mutta ne on katsottu ahtausalan työehtosopimuksessa eri vahvuuslaskenta-alueiksi.

Yhtiö myöntää, että vakinaistettavan työntekijän valinta on tapahtunut ahtausalan työehtosopimuksen vastaisesti. Jotta kyseisen henkilön olisi voinut vakinaistaa työehtosopimuksen mukaisesti, olisi hänet pitänyt kutsua tilapäistyöntekijäksi Haminan toimipaikkaan vahvuuslaskentakaudella 1.1.–30.6.2021 ja työllistää häntä tuona aikana vähintään yhden työvuoron verran. Tapahtunut virhe on vähäinen ja se on johtunut huolimattomuudesta. Tämä on otettava huomioon hyvityssakon määrää harkittaessa.

Oikeudenkäyntikuluista

Satamaoperaattorit ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ovat laatineet 10.5.2022 pöytäkirjan, jossa todetaan, että vakinaistamistilanteessa on rikottu työehtosopimusta.

Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja B on tiedustellut 20.6.2022 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimussihteeri C:ltä, voiko X Oy maksaa oikeudenkäynnin sijasta yhteisesti sovittavan hyvityssakon tapahtuneen johdosta. Viimeistään tällöin AKT ry on saanut tietää, että yhtiö myöntää tapahtuneen työehtosopimusrikkomuksen. AKT ry kuitenkin kieltäytyi sopimasta asiaa vaan jätti asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi 28.6.2022.

Koska AKT ry tiesi ennalta vastaajien myöntävän työehtosopimusrikkomuksen, suppea haastehakemus olisi riittänyt.

TODISTELU

Ei nimettyä todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tieten rikkominen

Asian taustasta ilmenevin tavoin X Oy:n Haminan toimipaikkaa koskeva kauden 1.1.2021–30.6.2021 vahvuuslaskenta osoitti, että yhtiön tulisi vakinaistaa ainakin yksi työntekijä kolmen kuukauden kuluttua vahvuuslaskentakauden päättymisestä, eli 1.10.2021 mennessä. Yhtiö ei ole kuitenkaan vakinaistanut Haminan toimipaikasta yhtään työntekijää, vaikka toimipaikassa on kyseisellä vahvuuslaskentakaudella ollut töissä useita tilapäisiä tai määräaikaisia työntekijöitä. Sen sijaan yhtiö on vakinaistanut Kotkan vahvuuslaskenta-alueelta Kotkan toimipaikassa työskennelleen määräaikaisen työntekijän Haminan toimipaikkaan.

Vastauksessa on myönnetty, että yhtiö on menetellyt ahtausalan työehtosopimuksen vastaisesti.

Hyvityssakko

Hyvityssakkoon tuomittaessa on työehtosopimuslain 10 §:n mukaisesti otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yrityksen koko.

Yhtiö on kanteessa todetuin tavoin toiminut selkeän työehtosopimusmääräyksen vastaisesti ja vastoin oman työnantajaliiton kantaa. Vastaajapuoli on vedonnut siihen, että virhe on ollut vähäinen. Työtuomioistuin harkitsee oikeudenmukaiseksi hyvityssakon määräksi 2.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla X Oy on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa.

Kantaja on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 4.834,61 euroa. Kulut muodostuvat noin yhdeksään työtuntiin perustuvasta asiamiehen palkkiosta 240 euron tuntiveloituksella, 10 euron kuluista, arvonlisäveron määrästä ja oikeudenkäyntimaksusta. Vastauksessa on paljoksuttu kantajan asiamiehen asian hoitamiseen käyttämää työmäärää kaksi tuntia ylittäviltä osin ja tuntiveloitusta siltä osin kuin se ylittää 200 euroa tunnilta lisättynä arvonlisäverolla. Vastaajapuoli on siten paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikulujen määrää siltä osin kuin ne ylittävät 2.620 euroa.

Työtuomioistuin toteaa, että kantajan asiamiehen laskussa ilmoitettu 240 euron tuntiveloitusperuste on katsottu työtuomioistuimen oikeuskäytännössä kohtuulliseksi. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisena työtuntimääränä on pidettävä kuutta tuntia. X Oy on siten velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluista kuuden työtunnin ja 240 euron tuntiveloituksen perusteella 1.440 euroa, kulut 10 euroa, arvonlisäveron määrän 348 euroa sekä oikeudenkäyntimaksun 2.120 euroa eli yhteensä 3.918 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

2. velvoittaa X Oy:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle hyvityssakkoa 2.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

3. velvoittaa X Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.918 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Tuomas Aarto, Anna Lavikkala, Anu-Tuija Lehto ja Arja Pohjola jäseninä. Asia on ratkaistu puheenjohtajan esittelystä.

Tuomio on yksimielinen.