TT 2022:69

Lausuntoasiassa oli kysymys ensinnäkin siitä, tuliko kuorma-auton kuljettajan työsuhteeseen soveltaa maa- ja vesirakennusalan (nykyisin infra-alan) työehtosopimusta vai kuorma-autoalan työehtosopimusta. Lausunnossa todettiin, että jos yhtiön todellinen päätoimiala oli maa- ja vesirakennusala, lähtökohtaisesti työsuhteeseen oli voitu soveltaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, johon työnantaja oli ollut työehtosopimuslain nojalla sidottu. Sen arvioiminen, oliko kuljetustoiminnassa kyse päätoimialasta itsenäisestä ja erillisestä toiminnosta, jolloin työsuhteeseen olisi voitu soveltaa yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta, jäi käräjäoikeudessa esitettävän näytön varaan. (Ks. myös TT 2019:38.)
Kysymys myös siitä, miten palvelusvuodet tuli laskea kuorma-autoalan työehtosopimuksen määräysten perusteella sekä siitä, oliko kantajan tekemään työhön sovellettava maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen urakkapalkkausta koskevia määräyksiä.


ASIA

Oulun käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkasaatavia koskevassa asiassa L 742/2021/1530

KUULTAVAT

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Rakennusliitto ry
Infra ry

TYÖEHTOSOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä voimassa olevassa kuorma-autoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset, jotka ovat olleet samasanaisina voimassa ainakin vuodesta 1985 lukien.

1§ Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä: Tätä sopimusta noudatetaan myös ALT:n jäsenyritysten kuljetuskalustojen, pyöräkuormaajien, nosturi- ja pumppuautojen sekä muiden erikoisautojen kuljettajiin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 § Palkanmääräytyminen

3. Palvelusvuosia laskettaessa huomioidaan kaikki työtodistusten mukainen ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana työskentelyaika. Myös muussa liikenteessä ammattikuljettajana toimiminen huomioidaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Infra ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä voimassa olevassa infra-alan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset, jotka ovat olleet samasanaisina voimassa kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa olevissa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksissa.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta noudatetaan INFRA ry:n jäsenten ja niiden työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä asfalttialan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

18 § Käsitteet

Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, joka on sidottu yksinomaan työntekijän tai ryhmän suoritukseen. Palkka voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen tai laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

22 § Tuotantopalkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja palkkiopalkkaus

2. Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.

Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen. Sovittu urakkapalkkaus korvaa edellä mainitut palkkausjärjestelmät.

Urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY OULUN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Asian tausta

A on työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa B Oy:n palveluksessa 15.1.2008–27.12.2019. Työsuhde on päättynyt A:n irtisanoutumiseen.

Yhtiö on ollut Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n (nykyään Infra ry) jäsen. Yhtiön työntekijöiden työsuhteissa on noudatettu maa- ja vesirakennusalan (nykyään infra-alan) työehtosopimusta työehtosopimuslain 4 §:n perusteella.

Kanne

Vaatimukset

A on vaatinut käräjäoikeutta vahvistamaan, että hänen työsuhteessaan on noudatettava kuorma-autoalan yleissitovaa työehtosopimusta. Lisäksi A on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle maksamatta jääneitä kuorma-autoalan työehtosopimukseen perustuvia työsuhdesaatavia vuosilta 2014–2018.

Toissijaisesti A on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle maksamatta jääneitä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen perustuvia sunnuntai- ja arkipyhäkorvauksia sekä urakkakorvauksia.

Perusteet

Sovellettava työehtosopimus

A:n työsuhteessa on tullut noudattaa kuorma-autoalan yleissitovaa työehtosopimusta. A:n työtehtäviin on kuulunut tavaraliikenne Suomessa ja Ruotsissa. A:lla ei ole ollut muita työtehtäviä kuin kuljetustoiminta. Näin ollen A:n työ kuuluu kuorma-autoalan yleissitovan työehtosopimuksen 1 §:n mukaiseen soveltamisalaan.

B Oy on ollut perustamisestaan saakka kuljetustoimintaa harjoittava yhtiö. Nykyään B Oy on monitoimialayhtiö, jolla on myös muiden toimialojen liiketoimintaa. Maa- ja vesirakennusala ei ole työnantajan päätoimiala. Vuonna 2019 B Oy:n noin 24 miljoonaa euron kokonaisliikevaihdosta noin 18,6 miljoonaa euroa on tullut tehdaspalvelusta, joka on tapahtunut D Oy:n alueella. Maanrakennuksen osuus on 5,6 miljoonaa.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piirissä noudatetaan toimialaperiaatetta, jonka mukaan työehtosopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin alan yrityksissä tehtäviin töihin. Työnantaja on tästä huolimatta velvollinen noudattamaan muunkin alan yleissitovaa työehtosopimusta, jos päätoimialasta poikkeava liiketoiminta on järjestetty siinä määrin muusta toiminnasta erilliseksi ja itsenäiseksi, että sen voidaan katsoa muodostavan oman toimialansa. Näin on tilanne kuljetustoiminnan osalta B Oy:ssä. Kuljetustoiminnan itsenäisyyttä ja erillisyyttä puoltavat seuraavat seikat:

- Kuljetustoiminnalla on oma yksikkö ja oma ajojärjestelijä, jonka lisäksi ajojärjestelyä on hankittu myös C Oy:ltä. Ajomääräykset ovat tulleet suoraan A:lle pääosin C Oy:n kautta.

- Kuljetustoiminnan osuus yhtiön liikevaihdosta on huomattava: viimeisimmän tuloslaskelman mukaan ”kuljetus- ja tehdaspalvelut” ovat yksi yhtiön kolmesta päätoimialasta, ja toimialan liikevaihto on ollut yli 7 miljoonaa.

- Kuljetustoimintaa myydään ja markkinoidaan asiakkaille omana liiketoimintanaan.

- Kuljetustoiminnassa ei ole kysymys vain tukitoiminnosta, vaan se on itsenäistä yhtiön muusta toiminnasta.

- Kuljetusliiketoimintaa on harjoitettu vakiintuneesti aina yhtiön perustamisesta asti ja harjoitetaan yhä.

- Kuljetustoiminnassa työskentelevät työntekijät eivät tee muita kuin kuljetusalan töitä.

- Kaikessa A:n kuljettamassa rahdissa on kysymys työnantajan asiakkaiden omistamasta rahdista.

Korvausta vastaan suoritettavaan tavarankuljetukseen tarvitaan liikennelupa. B Oy:llä on tavaraliikenteen yhteisölupa ja 15 jäljennöstä luvasta. Yhtiöllä voi siten olla yhtä aikaa liikenteessä 15 autoa kuljettamassa asiakkaan tavaraa. Jäljennökset eivät ole ajoneuvokohtaisia, joten autoja sekä kuljettajia voi olla enemmänkin. Kuljetustoiminta on yhtiölle merkittävän laajaa toimintaa. B Oy tarjoaa verkkosivuillaan kuljetuspalveluita erillisenä palvelumuotona. Yhtiössä on nimettynä kuljetuspäällikkö "Tehdaspalvelu, tieliikenne, konevuokraus" -toimialaan.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on autonkuljettajien palkka- ja työaikamääräykset sen vuoksi, että maa- ja vesirakennusalalla tehdään siihen liittyvää kuljetustoimintaa. Kyseinen työehtosopimus ei sovellu kuljetustoimintaan, joka ei liity maa- ja vesirakennusalaan. Kuorma-autoalan sekä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukset eivät ole samalla alalla kilpailevia tai edes osittain päällekkäisiä.

Tavaroiden ja maa-aineksen kuljettaminen on toimintana kuorma-autoalan työehtosopimuksen 1 §:ssä tarkoitettua tavaraliikennettä. Kuljetusliiketoiminta ei ole osa B Oy:n maa- ja vesirakennustoimintaa. Yhtiön tulee soveltaa kuljetustoiminnassa työskentelevien työntekijöidensä työsopimuksiin yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Sillä seikalla, mikä yhtiön pääasiallinen toimiala on, ei ole tässä tapauksessa ratkaisevaa merkitystä.

Palvelusvuosien kertyminen

A on toiminut vuodesta 1985 lukien autonkuljettajana usean eri työnantajan palveluksessa. Kaikenlainen työsuhteessa tapahtuva ajoneuvojen kuljettaminen kerryttää AKT:n työehtosopimuksessa tarkoitettuja kokemusvuosia. A:lle on kertynyt AKT:n työehtosopimuksen tarkoittamia palvelusvuosia yli 12 vuotta vuoteen 2014 mennessä.

Toissijainen vaatimus

Vaikka katsottaisiin, että kuorma-autoalan yleissitova työehtosopimus ei tulisi noudatettavaksi, on A:lla joka tapauksessa palkkasaatavia vastaajalta.

A:n palkan maksamisen perusteena oli tuntipalkka. Lisäksi työajan ilmoittamisessa ja palkan maksamisessa pidemmillä reissuilla käytettiin koodia ”ER”, minkä perusteella A:lle on maksettu palkka 17 työtunnilta (yhteensä 260 euroa). ER-koodia käyttämällä yhtiö on maksanut A:lle reissuista pelkästään tuntipalkan ilman lisiä kuten sunnuntailisää. Työehtosopimuksen 22 §:n mukaan urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 prosenttia korkeampi kuin perustuntipalkka. Siltä osin, kun A:n palkka on suoritettu ER-koodia käyttämällä, on kyseessä ollut urakkatyö ja A:lle olisi pitänyt maksaa tuntipalkka maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti vähintään 20 prosentilla korotettuna.

Vastaus

Vaatimukset

B Oy on vaatinut, että kanne hylätään.

Perusteet

Sovellettava työehtosopimus

A:n työsuhteeseen ei voida soveltaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. A:n työsuhteen ehdot ovat määräytyneet hänen työsopimuksensa, maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen ja työlainsäädännön perusteella. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus sisältää myös määräyksiä tavarakuljetuksista ja sitä sovelletaan myöskin moottoriajoneuvon kuljettajien työsuhteisiin. A:lle maksetut palkat täyttävät kaikki niiden asettamat vaatimukset.

B Oy on vuodesta 1977 alkaen työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen sidottuna työnantajana noudattanut maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta päätoimintansa mukaisesti. Tämä työehtosopimus on laadittu niin sanotun teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti, joten sitä sovelletaan alan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin heidän työtehtäviensä laadusta riippumatta. Tämän normaalisitovuuden perusteella B Oy on noudattanut ja sen on tullut noudattaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä kaikkien työntekijöiden työsuhteisiin.

A on kuljettanut täysperävaunullista kuorma-autoa eli ns. kapelliautoyhdistelmää. Kuljetukset ovat pääosin käsittäneet tehtaan eli nykyisin D Oy:n terästuotteiden kuljetuksia. Myös nämä kuljetukset palvelevat ja liittyvät B Oy:n pääsopimusten mukaiseen toimintaan. Kuljetuksia ei ole järjestetty erilliseksi tai itsenäiseksi toiminnaksi eikä niitä varten ole laadittu erillistä organisaatiota tai muutakaan järjestelyä. Näihin kuljetuksiin liittyvän ohjauksen on hoitanut toimitusjohtaja oman työnsä ohella. Sen lisäksi yksittäisiä ajoja on tullut myös tehdaspalvelusta.

Yhtiöllä ei ole kuljetustoiminnalle omaa yksikköä eikä omaa ajojärjestelijää. Kuorma-autojen ajojen ohjaus tapahtuu maarakennus- ja tehdaspalvelutoiminnan tarpeiden mukaisesti osana näitä toimintoja. Yhden täysperävaunullisen kuorma-auton eli A:n kuljettaman auton ohjaus tapahtuu toimitusjohtajan toimesta. Yhtiö ei ole hankkinut C Oy:ltä ajojärjestelyä. Yhtiö on toiminut sen alihankkijana.

Kuljetusten osuus yhtiön toiminnassa on varsin pieni. Kanteessa viitattu kuljetus- ja tehdaspalvelun yli 7 miljoonan euron liikevaihto sisältää pääosin tehdaspalvelun liikevaihtoa. Kuorma-autoilla tehdyn työn kokonaisliikevaihto vuonna 2019 oli 850.861,44 euroa. A:n kuljettaman täysperävaunuyhdistelmän liikevaihto oli 92.643,48 euroa vuonna 2019 ja se on ollut samaa tasoa myös muina vuosina eli sen osuus on ollut noin 0,5 prosenttia koko liikevaihdosta. Täysperävaunuyhdistelmä on myyty ja toiminnasta on luovuttu, koska toiminta on ollut kannattamatonta.

B Oy ei aktiivisesti markkinoi kuljetuspalveluita. Sen kotisivuilla olevat tiedot ovat vanhaa perua. Kaikki kuorma-auton käyttö liittyy D Oy:n kuljetuksiin ja varsin pieni osuus yhdellä autolla tapahtuvista paluukuljetuksista on eri asiakkaille tapahtuvaa kuljetusta. Yhtiön kuljetustoiminta on päätoiminnan osana ja sen tukitoimintoina tehtäviä kuljetuksia. Kuljetustoiminta on ollut alusta alkaen päätoiminnan tukitoimintaa.

Kuorma-autojen kuljettajat osallistuvat myös muuhun yhtiön toimintaan lukuun ottamatta täysperävaunuyhdistelmän eli ns. kapelliautoyhdistelmän kuljettajaa sekä kahden romunajossa olevien autojen kuljettajia. Yhtiön 15:sta liikenneluvasta on käytössä 9 lupaa. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on autonkuljettajien palkka- ja työaikamääräykset, koska alalla tehdään siihen liittyvää kuljetustoimintaa. Työehtosopimus soveltuu päätoimialan mukaisesti kaikkeen yhtiön toimintaan, kuten kaikissa muissakin alan yrityksissä. A:n työsuhteeseen on tullut soveltaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, kuten kaikkien muidenkin noin 140 työntekijän työsuhteisiin.

Palvelusvuosien kertyminen

A:n kuorma-autoalan työehtosopimukseen perustuvissa vaatimuksissa on käytetty täysperävaununkuljettajan ja moduuliyhdistelmän tuntipalkka sen mukaisesti, että palveluvuodet ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana olisivat yli 12 vuotta. Työkoneen kuljettaminen tehdasalueella ei ole ammattimaista liikenteessä kuljettamista, eikä sitä oteta huomioon. A:n tulee osoittaa työtodistuksilla väittämänsä palveluvuodet.

Toissijaisesta vaatimuksesta

A:lle on maksettu ER-koodilla maksetuissa palkoissa palkkaa, joka on kattanut kaikki ylityö-, sunnuntaityö- ja arkipyhäkorvaukset. A virheellisesti väittää, että kun ER-koodia on käytetty palkanmaksussa, hänelle on maksettu ainoastaan todelliset työtunnit. ER-koodilla on maksettu aina 17 tunnin palkka, vaikka todelliset työtunnit ovat alittaneet tämän tuntimäärän.

A on esittänyt vaatimuksen, että hänelle tulisi maksaa urakkatyöstä palkka 20 prosentilla korotettuna. Tälle vaatimukselle ei ole esitetty minkäänlaisia perusteita. A ei ole tehnyt mitään sellaista työtä, mistä hänellä olisi oikeus saada urakkapalkkausta koskevien määräysten mukainen palkka. A:n tekemä työ on ollut työtä, josta maksetaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen ehtojen mukaisesti aikapalkka. Hänen työtehtäviensä mukaisesti A:lle on maksettu tuntipalkka ja ER-koodilla 17 tunnin palkka, vaikka todelliset työtunnit ovat alittaneet tämän tuntimäärän. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 18 §:n määräysten mukaan urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, joka on sidottu yksinomaan työntekijän tai ryhmän suoritukseen. Työehtosopimuksen 22 §:ssä on vastaavan sisältöiset määräykset. A:n palkkausta ei ole sidottu työntekijän suoritukseen. A on tehnyt vain tuntityötä ilman määrällistä, ajallista, laadullista tai muuta vastaavaa tavoitetta. Tuntipalkalla tehtävässä työssä ei sovelleta eikä voida soveltaa urakkapalkkausta koskevia määräyksiä.

OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Oulun käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

  1. Olisiko A:n työsuhteessa tullut noudattaa maa- ja vesirakennusalan vai kuorma-autoalan työehtosopimusta?
  2. Kuinka kuorma-autoalan työehtosopimuksen määräysten perusteella lasketaan palvelusvuodet? Otetaanko muu työskentely ammattimaisessa liikenteessä tai muussa liikenteessä ammattikuljettajana toimiminen huomioon palvelusvuosia laskettaessa? Huomioidaanko palvelusvuosiin kaikenlainen ajoneuvojen ja koneiden kuljettaminen työsuhteessa?
  3. Onko työssä, josta on maksettu palkkaa ER-koodilla, ollut kysymys työstä, josta maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen määräysten mukaan tulee maksaa palkka urakkapalkkausta koskevien määräysten mukaisesti?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuin on varannut kuorma-autoalan työehtosopimukseen osallisille liitoille Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:lle sekä maa- ja vesirakennusalan (nykyään infra-alan) työehtosopimukseen osallisille liitoille Rakennusliitto ry:lle ja Infra ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

AKT RY:N JA ALT RY:N YHTEINEN LAUSUNTO

Sovellettava työehtosopimus

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimusta sovelletaan kaikkeen tavaraliikenteeseen kuljetettavan tavaran tai aineksen laadusta riippumatta. Merkitystä ei ole myöskään sillä, edellyttääkö kuljetustoiminta liikenteen palveluista annetun lain mukaista tavaraliikennelupaa. Näin ollen B Oy:n harjoittama kuljetustoiminta on kuorma-autoalan työehtosopimuksen alaista toimintaa.

Mikäli maa- ja vesirakennusala katsotaan yhtiön todelliseksi päätoimialaksi, asiassa on ratkaisevaa, ovatko kuljetuspalvelut yhtiön päätoimialasta erillinen toimiala. Mikäli asiassa esitettävä näyttö osoittaisi yhtiön olevan niin sanottu monitoimialayritys eli yrityksen harjoittama kuljetustoiminta olisi erotettavissa omaksi liiketoimialakseen, A:n työsuhteessa olisi tullut soveltaa yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta (TT 2012:31). Mikäli asiassa esitettävä näyttö osoittaisi, ettei yhtiön harjoittama kuljetustoiminta olisi erotettavissa omaksi liiketoimialakseen, A:n työsuhteessa ei olisi tullut soveltaa yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta, jos yhtiön päätoimiala on maa- ja vesirakennusala (TT 2009:89).

Palvelusvuosien laskeminen

Lausuntopyynnön kohteena olevassa asiassa ei ilmeisesti ole kyse tutkintojen suorittamisen vaikutuksesta palvelusvuosien laskentaan. Näin ollen emme lausu siltä osin palvelusvuosien laskennasta mitään.

Kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaan palvelusvuosia laskettaessa huomioidaan kaikki työtodistusten mukainen ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana työskentelyaika. Myös muussa liikenteessä ammattikuljettajana toimiminen huomioidaan. Työehtosopimuksen 7 §:n 3 kohdan ensimmäistä kappaletta vastaava määräys on ollut sopimuksessa ainakin 1980-luvulta alkaen.

Työntekijän tulee osoittaa työkokemuksensa työtodistuksilla. ALT:n ja AKT:n yhteinen tulkinta on, että jälkikäteen esitettyjä työtodistuksia ei tarvitse huomioida työtodistuksen esittämishetkestä taannehtivasti eli mahdollinen vaikutus palvelusvuosien laskentaan ja palkkaan huomioidaan kyseisen työtodistuksen esittämishetkestä eteenpäin. Muuta työskentelyä kuin kuljettajana työskentelyä ei huomioida palvelusvuosia laskettaessa. Kuljettajana työskentelyn tulee olla tapahtunut ammattimaisessa liikenteessä.

Muussa ammattiliikenteessä kuin tavaraliikenteessä työskentely huomioidaan myös palvelusvuosia laskettaessa. Tällaista muussa ammattiliikenteessä työskentelyä on esimerkiksi taksin tai linja-auton kuljettaminen työsuhteessa. Kuljetettavan ajoneuvon osalta palvelusvuosia laskettaessa huomioidaan lähtökohtaisesti kaikenlaisten tavaraliikenteessä käytettävien moottorikäyttöisten ajoneuvojen ja työkoneiden ammattimainen kuljettaminen liikenteessä.

Vastaajayhtiö on käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa katsonut, että työkoneen kuljettamista tehdasalueella ei oteta huomioon palvelusvuosia laskettaessa. Liittojen yhteinen tulkinta on, että suljetulla tehdasalueella, jossa ei ole tieliikenteelle ominaisia liikennesääntöjä ja merkittyjä ajoväyliä eikä muuta liikennettä, ja jossa työtehtävät ovat työkoneen kuljettamista ja sillä tehtävää työtä, ei työkoneen kuljettamista oteta huomioon palvelusvuosia laskettaessa. Tällaisena työkoneena pidetään trukkia, kurottajaa, kaivinkonetta tai muuta vastaavaa konetta. Käräjäoikeuden lausuntopyynnöstä ei selviä millaisesta tehdasalueesta ja työkoneesta on kyse, joten palvelusvuosien kertyminen jää käräjäoikeudessa siitä esitettävän näytön varaan.

INFRA RY:N LAUSUNTO

Sovellettava työehtosopimus

Infra-alan työehtosopimus (ent. maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus) on teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti laadittu yleissitova työehtosopimus. Sitä sovelletaan INFRA ry:hyn järjestäytyneiden yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin työtehtävistä riippumatta. INFRA ry:n jäsen voi normaalisitovuuden perusteella soveltaa infra-alan työehtosopimusta myös tilanteessa, jossa työntekijä tekee sellaista työtä, joka muutoin voisi kuulua jonkin toisen työehtosopimuksen piiriin. Toisen alan yleissitova työehtosopimus voisi tulla sovellettavaksi vain, jos kyseessä olisi erillinen, päätoimialasta poikkeava ja erikseen järjestetty toiminta.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen nimi on muutettu 1.5.2020 alkaen infra-alan työehtosopimukseksi. Infra-alan työehtosopimus kuvaa paremmin työehtosopimuksen laajaa soveltamisalaa koko infra-alalla. Kantaja A:n työsuhteen aikana työehtosopimuksen nimi on ollut maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus. Selvyyden vuoksi jäljempänä käytetään ko. työehtosopimuksesta nimeä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus.

INFRA ry on infra-alan toimintaa ja siihen liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten järjestö työnantaja- ja elinkeinopoliittisissa asioissa. Infra-alan toimintaa on liikenneverkostojen (tiet, kadut, rautatiet, vesiväylät, lentokentät), yhteiskunnan toiminnan kannalta muiden kriittisten verkostojen (vesi-, viemäri-, kaasu-, lämpö-, sähkö- ja tietoliikenneverkostojen) sekä muiden maa- ja ympäristörakenteiden suunnittelu, rakentaminen, materiaalituotanto, käyttö, kunnossapito ja käytön toimivuudesta huolehtiminen. Infra-ala sisältää muun muassa maa- ja vesirakentamisen, ympäristörakentamisen, päällystystoiminnan sekä kunnossapidon ja hoidon. INFRA ry:n jäseneksi voi päästä infra-alan toimintaa harjoittava yritys.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta sovelletaan vakiintuneesti myös infra-alan yrityksen teettämiin kaikenlaisiin tavarankuljetuksiin. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltuvuutta kuljetustyöhön on arvioitu muun muassa työtuomioistuimen ratkaisuissa TT 2017:88 ja TT 2009:89, joissa on todettu, että kuljetustyö kuuluu maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

B Oy on infra-alan yritys ja todettakoon, että konepalvelu on yleinen infra-alan yritysten tarjoama palvelu. B Oy:ssä ei ole erillistä kuljetusliiketoimialaa, eikä B Oy:n harjoita pääasiallisesta toimialastaan poikkeavaa, omassa yksikössään tehtävää tai muutoin erikseen järjestettyä toimintaa. Jotta toiminta voitaisiin katsoa erilliseksi, sen pitäisi olla järjestetty erilliseksi yksiköksi, joka toimii itsenäisenä suhteessa päätoimialaan. Oikeuskäytännössä mainitaan erillinen tulosyksikkö yhtenä osoituksena toiminnan erillisyydestä. Käytännössä tällöin kyseessä on selkeästi muusta yhtiöstä erillinen osa, jonka tulos lasketaan erikseen.

Todettakoon, että sillä, vaativatko kuljetukset liikenneluvan, ei ole merkitystä työehtosopimuksen soveltamisen kannalta, eikä liikenneluvan olemassaolo myöskään osoita, että kyse olisi erillisenä yksikkönä tai osastona järjestettävästä toiminnasta. Tämä on todettu myös ratkaisussa TT 2009:89. Infra-alan yritykset ovat usein myös velvollisia hankkimaan harjoittamiinsa kuljetustoimintoihin liikenneluvan. Työehtosopimuksen soveltamiseen eivät vaikuta myöskään esimerkiksi kuljetuskaluston määrä, kuljetuspalveluiden mainitseminen yrityksen internetsivuilla tai se, työskenteleekö työntekijä vain kuorma-auton kuljettajana tai kuka rahdin omistaa.

INFRA ry:n näkemyksen mukaan kantaja A:n työsuhteessa on pitänyt soveltaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.

Urakkapalkkaus

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisella urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen. Sovittu urakkapalkkaus korvaa aikapalkkajärjestelmän. Urakkapalkan on oltava vähintään perustuntipalkka + 20 %. Vertailu tehdään siis pelkkään taulukkopalkkaan, eikä työntekijälle maksettavaan tuntipalkkaan.

Mikäli urakkapalkasta ei ole erikseen sovittu siten, että on määritetty myös tavoitteet, joihin urakkapalkka on sidottu, kyse ei voi olla urakkapalkasta. Urakkapalkkausta ei juurikaan käytetä infra-alalla, mutta esimerkiksi murskaustyössä voidaan käyttää tuotantopalkkio- tai palkkiopalkkausta.

RAKENNUSLIITTO RY:N LAUSUNTO

Maa- ja vesirakennusalalla (nykyisin infra-ala), järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa työskennellään myös autonkuljettajan nimikkeellä. Työtehtävä on alalla perinteisesti tarkoittanut maa-aineksen ja työkoneiden kuljettamista. Teollisuuslinjaperiaatteen mukaan työnantaja voi soveltaa päätoimialansa työehtosopimusta edellyttäen, että työntekijän tekemää muuta kuin päätoimialan työtä ei ole järjestetty niin, että se muodostaa oman liiketoimialansa. Erillisen liiketoiminta-alan muodostuminen voi elää ajassa eikä asiaa voida arvioida pelkästään toimialaksi alun alkaen ilmoitetun tai ajatellun perusteella. Liiketoiminta voi suuntautua ja kehittyä uusiin prosesseihin ja palveluihin vuosien varrella. Tosiasiallisen tilanteen arvioimista saattaa vaikeuttaa myös suhdanteesta aiheutuvat vaatimukset käyttöomaisuuden tilapäisestä muusta käytöstä.

Pelkistäen voi todeta, ettei työnantajan tarvitse tes-valinnassa huomioida liiketoimintansa ”pieniä rönsyjä”. Asia palautuu rajanvetoon siinä, tehdäänkö työ omaksi toimialakseen katsottavan muodon puitteissa vai onko kysymys ajallisesti/määrällisesti vähäisemmästä toiminnasta varsinaista fokusta tukien ja/tai täydentäen. Oulun käräjäoikeuden valmistelun perusteella osapuolilla on erilaiset käsitykset puhutun kuljetustoiminnan määrästä ja luonteesta. Siltä osin ratkaisu palautuu näyttöön.

Urakkapalkkaus

Maa- ja vesirakennusalan (infra-alan) työehtosopimuksen mukaan urakkapalkasta voidaan sopia sitomalla se työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Sunnuntaikorvaukset tulevat aina maksuun; "er-koodista" urakkatyötä ne eivät ole.

Rakennusliitto ry:llä ei näissä olosuhteissa ole aihetta ottaa tapaukseen tarkempaa kantaa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Sovellettava työehtosopimus

A on edellä selostetuin tavoin työskennellyt B Oy:n palveluksessa kuorma-auton kuljettajana. Oulun käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko A:n työsuhteeseen tullut soveltaa kuorma-autoalan työehtosopimusta vai maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta (nykyinen infra-alan työehtosopimus). Kumpikin mainituista työehtosopimuksista on alallaan yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus.

Työehtosopimuslain 4 §:n mukaan työehtosopimukseen ovat sidotut muun ohella ne työnantajat, jotka ovat sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Pykälän 3 momentin mukaan työnantaja, joka on työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

Käräjäoikeuden yhteenvedosta ilmenee, että B Oy ollut Suomen Maanrakentajien Keskusliitto ry:n (nykyisen Infra ry:n) jäsen ja että yhtiön työntekijöiden työsuhteissa on noudatettu maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta (nykyinen infra-alan työehtosopimus) niin sanotun normaalisitovuuden perusteella.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen osallisten lausunnoista ilmenevällä tavalla työehtosopimus on laadittu teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti eli sitä sovelletaan INFRA ry:een järjestäytyneiden yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin työtehtävästä riippumatta. Työtuomioistuin on aiemmassa oikeuskäytännössään katsonut, että kuljetustyö kuuluu maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin (TT 2019:38, TT 2017:88 ja TT 2009:89).

Sinänsä B Oy:n harjoittama kuljetustoiminta on myös kuorma-autoalan työehtosopimuksen alaista toimintaa kuten mainittuun työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisestä lausunnosta ilmenee. Lähtökohtaisesti työnantaja on kuitenkin voinut työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla soveltaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, johon se on ollut työehtosopimuslain nojalla sidottu (ks. esim. TT 2011:97).

Kuten kaikki asiassa kuultavat liitot ovat todenneet, jos maa- ja vesirakennusala katsotaan B Oy:n todelliseksi päätoimialaksi, työnantajan velvollisuus noudattaa toisen alan eli kuorma-autoalan yleissitovaa työehtosopimusta voi tässä tapauksessa määräytyä myös yritykseen kuuluvan erillisen osan työtehtävien mukaan, jos se on muodostanut päätoimialasta poikkeavan, erillisen ja itsenäisen toiminnon. Tällainen tilanne voi olla käsillä, jos työnantajayrityksessä toimii sen muusta toiminnasta erillinen yksikkö (ks. esim. KKO 1990:180, vrt. TT 2013:43). Arvio toiminnan erillisyydestä on tehtävä viime kädessä tapauskohtaisesti työsopimuslain 2 luvun 7 §:n tulkintakysymyksenä (ks. esim. TT 2019:38 ja siellä mainitut ratkaisut sekä KKO 2021:49 ja siellä mainitut ratkaisut).

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että A:n tekemään työhön on lähtökohtaisesti sovellettava normaalisitovaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, jos B Oy:n todellinen päätoimiala on maa- ja vesirakennusala. Se, onko kuljetustoiminnassa kysymys päätoimialasta itsenäisestä ja erillisestä toiminnosta, jolloin A:n tekemään työhön voitaisiin soveltaa yleissitovaa kuorma-autoalan työehtosopimusta, jää käräjäoikeudessa esitettävän näytön varaan.

Palvelusvuosien laskeminen

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, miten palvelusvuodet lasketaan kuorma-autoalan työehtosopimuksen määräysten perusteella.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ovat antaneet asiassa yhteisen lausunnon, jonka sisältö on selostettu edellä. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Näin ollen lausuntonaan Oulun käräjäoikeuden esittämään toiseen kysymykseen työtuomioistuin katsoo, että kysymyksessä olevia palvelussuhteen laskemista koskevia työehtosopimuksen määräyksiä on tulkittava liittojen lausunnossa kerrotulla tavalla.

Urakkapalkkaus

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa A:n palkkauksessa käytetyn ER-koodin merkityksestä siltä osin, soveltuuko tällä koodilla maksettuun työhön maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen määräykset urakkapalkasta.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisella urakkapalkkauksella tarkoitetaan edellä selostetuin tavoin palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen, ja sovittu urakkapalkkaus korvaa aikapalkkajärjestelmän.

Infra ry ja Rakennusliitto ry ovat lausuneet, että mikäli urakkapalkkauksesta ei ole erikseen sovittu, kysymys ei voi olla urakkapalkasta. Työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa liittojen yksimielisestä kannasta. Asian ratkaiseminen riippuu viime kädessä käräjäoikeudessa urakkapalkkauksesta esitettävästä selvityksestä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Tuomas Aarto, Anna Lavikkala, Anu-Tuija Lehto ja Arja Pohjola jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Lausunto on yksimielinen.