TT 2022:61

Yhtiössä oli käyty työvoiman vähentämistä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut. Pääluottamusmies oli pyytänyt työnantajalta sellaisia tietoja irtisanomatta jäävien työntekijöiden nimistä, työsuhteiden kestoista ja mahdollisesta suojattuun ryhmään sijoittamisesta, joiden perusteella hän olisi voinut arvioida työnantajan noudattaman irtisanomisjärjestyksen asianmukaisuutta.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla asiassa katsottiin jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi täyttänyt työehtosopimuksen mukaisen tietojenantovelvollisuutensa.

Asiassa oli riitaa myös siitä, oliko erästä valtakunnansovittelijan laatimaa pöytäkirjaa pidettävä työehtosopimuksena. Työtuomioistuin katsoi olevansa toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan pöytäkirjaan perustuvan vaatimuksen. Pöytäkirja oli työehtosopimuskelpoisten osapuolten tekemä työehtoja koskeva kirjallinen sopimus. Esitettyä todistelua arvioituaan työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että pöytäkirjaa ei olisi tarkoitettu työehtosopimukseksi.

Asia

Tietojenantovelvollisuus

Kantaja

Ilmailualan Unioni IAU ry

Vastaajat

Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Finnair Kitchen Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.12.2021

Pääkäsittely 31.8.2022

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni lAU ry:n välisessä lentoliikenteen palveluja koskevassa työehtosopimuksessa (17.3.2020 - 15.3.2022) on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

1. § Sopimuksen soveltamisala

---

4. Sopimuksen soveltamispiirissä ei saa tehdä rinnakkaissopimusta ilman allekirjoittaneiden liittojen kirjallista lupaa.

---

2. § Yleiset sopimukset

Keskusjärjestöjen välisiä, kulloinkin voimassa olevia yleissopimuksia sekä lomapalkka- ja irtisanomissuojasopimusta noudatetaan työehtosopimuksen osana.

---

14. § Vähentämisjärjestys

1. Sen lisäksi mitä tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa irtisanomissuojasopimuksessa on todettu työvoiman vähentämisjärjestyksestä, työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintalain mukaisen menettelyn päätyttyä työnantaja perustelee ja rajaa yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät nimeämättä heitä henkilöstön edustajalle.

---

125. § Paikalliset ja muut neuvottelut ja sopimukset

1. Osapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että sopimuksia saadaan aikaan silloin kun työehtosopimuksen tai sen liitteiden nojalla edellytetään sovittavaksi joistakin asioista paikallisesti tai muuten.
---

=======================================================

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osana sovellettavassa keskusjärjestöjen välillä solmitussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

3.1. Luottamusmiehiä koskevat määräykset

---

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
---

=======================================================

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osana sovellettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.

========================================================

Finnair Oyj ja Ilmailualan Unioni IAU ry ovat 9.6.2009 ilmoittaneet hyväksyvänsä valtakunnansovittelijan samana päivänä laatimasta pöytäkirjasta ilmenevät ehdot. Tässä niin kutsutussa Saloniuksen sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

Merkittiin, että osapuolten näkemykset irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n tulkintaperiaatteista poikkesivat edelleen toisistaan. Siten jäljempänä todettavilla menettelytavoilla osapuolet eivät sitoudu kannanottoihin koskien edellä mainitun sopimusmääräyksen tulkintaa.

3 §

Työnantaja totesi, että sovellettaessa työehtosopimuksen liitteenä olevan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä lomautus-, irtisanomis- ja osa-aikaistamisiin, katsotaan, ellei muuta sovita, yrityksen toiminnalle tärkeiden työntekijöiden tai työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneiden henkilöiden yhteismääräksi 37 % kussakin tytäryhtiössä ja liiketoimintayksikössä saman ammattiryhmän piirissä olevista työntekijöistä.

4 §

Muiden kuin 3 §:ssä tarkoitettujen työntekijöiden irtisanomis-, osa-aikaistamis- tai lomautusjärjestys määräytyy ensisijaisesti työsuhteen keston perusteella. Työntekijän huoltovelvollisuuden määrään kiinnitetään huomiota siten, kuin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ssä todetaan. Työsuhteen pituuden tarkastelu tapahtuu tarkastelupäivän tilanteen mukaisesti.

Edellisessä kappaleessa tarkoitettujen henkilöiden osalta voidaan painavista syistä arvioida ammatinhallintaa ja työskentelytapaa arvioita tehtäessä. Ennen kuin 1 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhdytään, työnantajan tulee selvittää luottamusmiehille ne syyt, joita työnantaja on käyttänyt arvioita tehtäessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Finnair Oyj ja Ilmailualan Unioni IAU ry ovat 9.6.2009 hyväksyneet valtakunnansovittelijan pöytäkirjan (jäljempänä myös Saloniuksen sopimus), joka koskee erityisesti irtisanomisjärjestystä. Pöytäkirja ei ole lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen rinnakkaissopimus. Finnair Oyj on 29.4.2021 irtisanonut pöytäkirjan kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen myös tytäryhtiöidensä puolesta.

Finnair Oyj:n tytäryhtiö Finnair Kitchen Oy on käynyt yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 luvun mukaiset neuvottelut työvoiman vähentämiseksi 31.8.-13.10.2020. Yhtiö on neuvottelujen jälkeen ennen edellä mainitun pöytäkirjan irtisanomisilmoitusta irtisanonut 87 työntekijää.

KANNE

Vaatimukset

Ilmailualan Unioni IAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa Finnair Kitchen Oy:n menetelleen yhtiötä velvoittavan työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen neuvottelujärjestystä koskevan 3.1 kohdan vastaisesti kieltäytymällä antamasta pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan tulkintariidan selvittämiseksi tarpeellisia tietoja,

2. vahvistaa Finnair Kitchen Oy:n menetelleen valtakunnansovittelijan 9.6.2009 laatiman pöytäkirjan (niin kutsuttu Saloniuksen sopimus) vastaisesti sisällyttämällä pääluottamusmiehelle annettuihin työntekijöiden nimiin ne nimet, jotka yhtiö on sisällyttänyt pöytäkirjan 3 §:ssä tarkoitettuun 37 prosentin kiintiöön,

3. velvoittaa Finnair Kitchen Oy:n korvaamaan Ilmailualan Unioni IAU ry:n oikeudenkäyntikulut 4.650 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tietojen antaminen

Työnantajalla on tietojenantovelvollisuus työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen ja Saloniuksen sopimuksen perusteella. Saloniuksen sopimuksessa on irtisanomisjärjestyksestä sovittu, että työnantaja voi katsoa tärkeiksi, työvoiman vähentämistilanteissa suojatuiksi ammattityöntekijöiksi 37 prosenttia kussakin tytäryhtiössä ja liiketoimintayksikössä saman ammattiryhmän piirissä olevista työntekijöistä. Saloniuksen sopimus on yrityskohtainen työehtosopimus.

Saloniuksen pöytäkirja on ollut voimassa toistaiseksi. Pöytäkirjaa ei ole siten tarkoitettu sovellettavaksi ainoastaan kertaluonteisesti yksittäisen erimielisyyden ratkaisemiseksi. Pöytäkirjan sisältämää irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä on vaadittu työntekijäpuolen edustajien taholta noudatettavaksi alkuvuodesta 2013 Finnairin asiakaspalveluyksikköä koskeneissa yhteistoimintaneuvotteluissa. Työnantaja on tuolloin ilmoittanut soveltavansa Saloniuksen pöytäkirjaa. Myös syksyllä 2020 koko Finnair Oyj:tä koskeneissa yhteistoimintaneuvotteluissa sekä tekniikan että asiakaspalveluyksikön työntekijöiden edustajat ovat vaatineet työnantajaa ottamaan huomioon Saloniuksen pöytäkirjan soveltamisen työntekijöiden irtisanomisjärjestykseen liittyen.

Finnair Kitchen Oy ei ole pyynnöistä huolimatta suostunut antamaan nimiluetteloa tai muuta luetteloa, josta voitaisiin luotettavasti todeta Saloniuksen sopimuksen 3 §:n tarkoittamaan ryhmään sijoitetut työntekijät. Työnantaja ei ole myöskään antanut tietoa tämän ryhmän ulkopuolelle jääneistä työntekijöistä ammattiryhmittäin siten, että työntekijät olisi järjestetty työsuhteen keston mukaiseen järjestykseen ja kunkin työntekijän kohdalle olisi merkitty tieto mahdollisesta irtisanomisesta sekä huoltovelvollisuuksista.

Mikäli pääluottamusmiehelle ei kerrota suojattuun ryhmään kuuluvien työntekijöiden nimiä tai muita yksilöintitietoja, ei Saloniuksen sopimuksen asiallisen sisällön valvonta ole millään tavalla mahdollista.

Saloniuksen sopimuksen perusteella työnantaja voi käyttää painavista syistä 37 prosentin ulkopuolelle jäävien työntekijöiden ammatinhallintaa ja työskentelytapaa heidän irtisanomisjärjestystään määrittävänä kriteerinä. Työnantaja ei ole kuitenkaan edes väittänyt, että nämä seikat olisivat määritelleet heidän irtisanomisjärjestystään. Näin ollen työntekijöiden irtisanomisjärjestys on määräytynyt sopimuksen 4 §:n mukaisesti ensisijaisesti työsuhteen keston perusteella, joten tieto suojattuun ryhmään sijoitetuista työntekijöistä ja suojatun ryhmän ulkopuolelle jääneiden työntekijöiden työsuhteiden kestosta on ollut oleellinen irtisanomisjärjestyksen noudattamisen valvomiseksi.

VASTAUS

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Kitchen Oy ovat vaatineet ensisijaisesti, että kanne jätetään tutkimatta vahvistusvaatimuksen 2 osalta ja että se muilta osin hylätään, ja toissijaisesti, että kanne hylätään kokonaisuudessaan. Lisäksi vastaajat ovat vaatineet, että Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.865 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kanteen jättäminen osittain tutkimatta

Saloniuksen sopimuksen oikeudellisen luonteen takia työtuomioistuimella ei ole asiallista toimivaltaa tutkia sen sitovuutta tai tulkintaa koskevaa kysymystä.

Saloniuksen sopimus ei ole työehtosopimus taikka paikallisena sopimuksena PALTA ry:n ja IAU ry:n välisen lentoliikenteen palveluita koskevan työehtosopimuksen osa. Kyseessä on ollut yksittäisen erimielisyystilanteen ratkaisemiseksi muun luonteisena asiakirjana vuonna 2009 allekirjoitettu pöytäkirja, jonka osapuolet ovat olleet IAU ry ja Finnair Oyj.

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 1. §:n 4. kohdan mukainen rinnakkaissopimuskielto on ollut työehtosopimuksen ehtona voimassa jo Saloniuksen sopimuksen tekohetkellä. Työehtosopimusehto kieltää PALTA ry:tä ja IAU ry:tä tekemästä alalle rinnakkaissopimusta ilman liittojen kirjallista lupaa. PALTA ry ei ole antanut Saloniuksen sopimusta varten tällaista lupaa, eikä sopimus voi siten olla rinnakkainen työehtosopimus.

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 125. §:n mukaan paikalliset sopimukset voivat tulla osaksi työehtosopimusta ainoastaan, jos työehtosopimuksen kohta tai sen liite edellyttää asiassa paikallista sopimista. Valtuutuksen paikalliseen sopimukseen on siten tultava työehtosopimuksesta. Lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus ei ole sisältänyt Saloniuksen sopimusta tai sen sisältöä koskevaa erillistä valtuutusehtoa.

Saloniuksen sopimus ei ole ollut sitova yhteistoimintamenettelyn aikaan

Joka tapauksessa Saloniuksen sopimus ei ole ollut sitova vuonna 2009 syntyneen erimielisyyden käsittelyn jälkeen. Sopimus on sen nimenomaisen 2 §:n sanamuodon mukaisesti laadittu kertaluonteiseksi, yksittäisen erimielisyyden ratkaisemista varten. Tämä on ollut myös Finnair Oyj:n edustajien tarkoitus kyseistä pöytäkirjaa hyväksyessään.

Tätä tukee myös se, ettei sopimukseen ole vuoden 2009 erimielisyyden jälkeen kertaakaan aiemmin, sen soveltamisalan mukaisissa tilanteissa, Finnair-konsernin henkilöstön edustajien toimesta vedottu. Tämä on ollut myös sekä yhtiön että työntekijäpuolen yhteinen käsitys yhteistoimintaneuvotteluissa 8.10.2020.

Yhtiössä on käyty vuoden 2009 jälkeen lukuisia erilaisia yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 luvun mukaisia yhteistoimintaneuvotteluja IAU-alueella. Merkittävimpiä ovat olleet Finnair Tekniikan suurta rakennemuutosta vuosien 2011–2014 aikana koskeneet neuvottelukierrokset, joiden perusteella Tekniikasta irtisanottiin sadoittain IAU-alueen työntekijöitä. Vaikka kierrosten perusteella sovittiin työntekijöiden kanssa tietyistä pakettiratkaisuista, kysymys oli työntekijöiden työsopimusten irtisanomisista. Työnantaja on siis valinnut irtisanottavat henkilöt koko yhteistoimintaneuvottelujen piirissä olleesta henkilöstöstä. Kyseisistä neuvotteluista laadittujen pöytäkirjojen perusteella Saloniuksen sopimusta ei ole tuolloin tuotu henkilöstön edustajien toimesta esiin millään tavoin.

Finnair Kitchen Oy:ssä käytiin vuoden 2020 keväällä kahdet yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista, joita Saloniuksen sopimus sanamuodon mukaisesti myös olisi koskenut. Saloniuksen sopimusta ei tuolloin nostettu kertaakaan esiin henkilöstön edustajien toimesta. Samoin kanteessa tarkoitetuissa syksyn 2020 yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltiin lomautuksia Finnair Kitchen Oy:ssä, eikä Saloniuksen sopimukseen vedottu niissäkään neuvotteluissa.

Saloniuksen sopimus ei myöskään sisällä erillistä tietojenantovelvollisuutta koskevaa säännöstä. Sopimuksen tietosisällön mukaisesta tietojen antamisesta ei siten ole tarkemmin edes sovittu sopimuksen osapuolia velvoittaen.

Edellä mainituin perustein Finnair Kitchen Oy:llä ei ole ollut velvollisuutta antaa kanteen mukaisia tietoja henkilöstön edustajina toimiville luottamusmiehille. Kanteen 2. vaatimus on näin ollen hylättävä.

Saloniuksen sopimus on irtisanottu 29.4.2021 paikallisen erimielisyyden johdosta ainoastaan asiaintilan selkeyttämiseksi ja asiassa mahdollisesti jo syntyneiden tai myöhemmin syntyvien tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi. Finnair Oyj ei ole ennen sopimuksen irtisanomista pitänyt sitä sitovana.

Työehtosopimuksen mukaiset tiedot on annettu luottamusmiehille

Kanteen 1. vaatimus on hylättävä, koska Finnair Kitchen Oy on joka tapauksessa luovuttanut luottamusmiehille työehtosopimuksen mukaiset tiedot. Finnair Kitchen Oy:ssä käytiin yhteistoimintaneuvottelut syksyllä 2020. Tässä yhteydessä luottamusmiehille annettiin kahdella erillisellä Excel-tiedostolla listaukset, joista ilmenivät tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottujen työntekijöiden nimet sekä heidän virkaikäjärjestyksensä.

Tämän lisäksi liiketoimintayksiköt ovat yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen perustelleet ja rajanneet IAU ry:n luottamusmiehille yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät nimeämättä heitä, kuten lentoliikenteen palveluita koskevan työehtosopimuksen 14. § edellyttääkin. Kyseisissä kokouksissa on käyty läpi tärkeiden ammattityöntekijöiden arvioinnissa käytettävät kriteerit.

Luottamusmiehille on henkilöstöryhmän edustajina annettu asiassa kaikki työehtosopimuksen mukaiset, tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot mahdollisten erimielisyyksien käsittelemiseksi ja sen selvittämiseksi, onko työehtosopimuksen ja sen osana sovellettavien keskusjärjestösopimusten ehtoja noudatettu.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Erimielisyysmuistio

2. Pääluottamusmiehen esittämät tietojenantopyynnöt 10. ja 12.11.2020 sekä työnantajan vastaus 12.11.2020

3. Finnairin entisen HR-johtajan A:n sähköposti 29.1.2013 sekä Finnair Customer Service ja Ground Customer Service -toimintoja koskeva yt-pöytäkirja 13.2.2013

4. Lisäpöytäkirja 22.12.2017

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Neuvottelujohtaja B:n sähköposti IAU ry:n puheenjohtaja C:lle ja varapuheenjohtaja D:lle 4.3.2021

2. Finnair Kitchen Oy:n yt-pöytäkirja 8.10.2020

3. Työnantajan ilmoitus Saloniuksen sopimuksen irtisanomisesta 29.4.2021

4. Finnair Kitchen Oy:n luottamusmiehille 22.10.2020 lähetetty Excel-listaus saateviesteineen

5. Finnair Kitchen Oy:n luottamusmiehille 9.12.2020 lähetetty Excel-listaus saateviesteineen

6. E:n kalenterikutsu F:lle, kokous 15.10.2020

Kantajan henkilötodistelu

1. C, IAU ry:n puheenjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. F, pääluottamusmies, Finnair Kitchen Oy

Vastaajien henkilötodistelu

1. G, entinen Finnair Oyj:n liiketoimintayksikön henkilöstöpäällikkö

2. B, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n logistiikka-alan neuvottelujohtaja

E, Vice President, Finnair Kitchen Oy, todistelutarkoituksessa

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Ilmailualan Unioni IAU ry (IAU ry) on toisessa kannevaatimuksessaan vaatinut vahvistettavaksi Finnair Kitchen Oy:n menetelleen vaatimuksessa yksilöidyllä tavalla valtakunnansovittelijan 9.6.2009 laatiman pöytäkirjan (niin kutsuttu Saloniuksen sopimus) vastaisesti.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry (PALTA ry) ja Finnair Kitchen Oy ovat ensisijaisesti vaatineet IAU ry:n kanteen jättämistä kyseisen kannevaatimuksen osalta työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta, koska kannevaatimus ei niiden mukaan perustu työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin toteaa, että oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työehto- tai virkaehtosopimuksen pätevyyttä, voimassaoloa, sisällystä ja laajuutta sekä tietyn sopimuskohdan oikeaa tulkintaa koskevan asian ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan. Momentin 2 kohdan mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu myös ratkaista, onko jokin menettely työehtosopimuksen mukainen.

Kysymys siitä, onko toisen kannevaatimuksen perusteeksi esitettyä pöytäkirjaa pidettävä työehtosopimuksena, on kanteen hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva asiakysymys eikä oikeudenkäynnin edellytyksiä koskeva kysymys. Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n nojalla toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan kyseisen kanteessa esitetyn vaatimuksen, jossa Finnair Kitchen Oy:n menettelyn väitetään olevan työehtosopimuksen vastainen. Näillä perusteilla työtuomioistuin hylkää PALTA ry:n ja Finnair Kitchen Oy:n esittämän oikeudenkäyntiväitteen. (Ks. esim. TT 2000:36, TT 2008:65, TT 2015:5 ja TT 2016:130.)

Pääasia

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Kantaja on ensimmäisessä kannevaatimuksessaan vaatinut vahvistettavaksi Finnair Kitchen Oy:n menetelleen yhtiötä velvoittavan työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen neuvottelujärjestystä koskevan 3.1 kohdan vastaisesti kieltäytymällä antamasta pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan tulkintariidan selvittämiseksi tarpeellisia tietoja.

Vähentämisjärjestyksestä määrätään ensinnäkin lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 14. §:n 1 kohdassa, jonka mukaan sen lisäksi mitä tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa irtisanomissuojasopimuksessa on todettu työvoiman vähentämisjärjestyksestä, työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintalain mukaisen menettelyn päätyttyä työnantaja perustelee ja rajaa yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät nimeämättä heitä henkilöstön edustajalle.

Irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen 3.1 kohdan mukaan jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Kantaja on vedonnut siihen, että työnantajalla oli tietojenantovelvollisuus työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen ja Saloniuksen sopimuksen perusteella. Kantaja on keskeisinä perusteinaan väittänyt, ettei vastaajayhtiö ollut suostunut antamaan nimiluetteloa tai muuta luetteloa, josta olisi voitu luotettavasti todeta yrityksen toiminnalle tärkeiden työntekijöiden tai työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneiden henkilöiden ryhmään eli niin kutsuttuun suojattuun ryhmään sijoitetut työntekijät tai tiedot tämän ryhmän ulkopuolelle jääneistä työntekijöistä ammattiryhmittäin siten, että työntekijät olisi järjestetty työsuhteen keston mukaiseen järjestykseen ja kunkin työntekijän kohdalle olisi merkitty tieto mahdollisesta irtisanomisesta ja huoltovelvollisuuksista.

Vastaajat ovat puolestaan väittäneet, että riittävät tiedot oli toimitettu kirjallisesti ja suullisesti. Lisäksi vastaajien mukaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ei ylipäänsä tarvinnut työehtosopimuksen 14. §:n nimenomaisen kirjauksen perusteella nimetä. Työnantaja oli tästä johtuen joka tapauksessa toimittanut pääluottamusmiehelle F:lle enemmän tietoja kuin työehtosopimus oli edellyttänyt.

Käsillä oleva erimielisyys liittyy vastaajayhtiössä syksyllä 2020 toimitettuihin yhteistoimintaneuvotteluihin, joiden jälkeen työnantaja oli irtisanonut 87 työntekijää. Riita on syntynyt pääluottamusmiehen katsottua, ettei hänelle ollut annettu riittäviä tietoja työvoiman vähentämistä koskevien määräysten valvomiseksi.

Työnantaja oli toimittanut F:lle 22.10.2020 luettelon vastaajayhtiön työntekijöistä ennen irtisanomisia. Siinä työntekijät oli lueteltu sukunimen perusteella järjestettynä yksiköittäin, ja kunkin työntekijän kohdalle oli merkitty työsuhteen aloituspäivämäärä. Kantaja on myöntänyt, että tämä ensimmäinen luettelo oli ollut lähtökohtaisesti asianmukainen F:n aikaisemmin esittämään tietopyyntöön nähden.

Todisteina esitetyistä F:n työnantajalle lähettämistä sähköpostiviesteistä ja F:n kertomuksesta on ilmennyt, että F oli pyytänyt sähköpostitse 10.11.2020 työnantajaa toimittamaan tilaston irtisanotuista työntekijöistä yksiköittäin ja työsuhteen pituuden mukaisesti eriteltynä sekä 12.11.2020 tilaston Finnair Kitchen Oy:n työntekijöistä samoin eriteltynä.

Työnantaja oli vastannut pyyntöön 9.12.2020 toimittamalla luettelon työntekijöistä irtisanomisten jälkeen. Myös tässä luettelossa oli lueteltu yhtiön työntekijät ja työsuhteiden aloituspäivämäärät kuitenkin siten, että henkilöt oli järjestetty etunimen perusteella ilman yksikkökohtaista erittelyä. F on kertonut, että hän olisi tarvinnut listan irtisanomatta jätettyjen niin kutsuttujen tärkeiden ammattihenkilöiden ryhmän tai suojatun ryhmän ulkopuolelle jääneistä työntekijöistä virkaiän mukaisessa järjestyksessä. Kun toimitettu listaus oli sisältänyt myös nämä suojatut työntekijät eikä heitä ollut millään tavalla merkitty, ei F voinut kertomansa mukaan varmistua siitä, että sovittua irtisanomisjärjestystä olisi noudatettu. F:llä ei ollut ollut keinoa selvittää, millä perusteella kukin työntekijä oli jätetty irtisanomatta.

Vastaaja ja kuultava ovat tuoneet esiin, että luetteloissa annettujen tietojen lisäksi työnantaja oli ennen toteutettuja irtisanomisia antanut F:lle suullisesti tietoa tärkeinä ammattihenkilöinä pidettävien työntekijöiden kriteereistä 15.10.2020 pidetyssä kokouksessa.

F:n ja Finnair Kitchen Oy:n silloisen toimitusjohtajan E:n kertomusten mukaan kyseisessä kokouksessa oli keskusteltu siitä, että työnantaja oli pitänyt perehdyttäjiä, kouluttajia ja moniosaajia tärkeinä ammattihenkilöinä. E:n mukaan F:llä oli muutenkin tieto henkilöiden ammattitaidosta, koska palkkaukseen vaikuttavat moniosaamiset käytiin työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla vuosittain läpi luottamusmiehen kanssa. F:lle oli aina toimitettu näistä tiedoista myös koosteet. F on puolestaan kertonut, ettei hän kyennyt kokouksessa kerrottujen tietojen perusteella päättelemään suojattuun ryhmään sijoitettuja työntekijöitä. Suojattuun ryhmään sijoittaminen ei ilmennyt luetteloista, eikä hän tuntenut jokaisen henkilön osaamista.

Työtuomioistuin toteaa, että yleissopimuksen 3.1 kohta velvoittaa antamaan luottamusmiehelle työntekijän työsuhteeseen liittyvien sopimusten soveltamiseen liittyvissä epäselvyys- ja erimielisyystilanteissa kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaan mahdollisuuksien mukaan on noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan muun muassa yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, että tietojen antaminen luottamusmiehille palvelee erimielisyystapausten varhaista ratkaisemista, mitä voidaan pitää työehtosopimuksen neuvottelumenettelyn tarkoituksena. Näin ollen neuvottelujärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että määräyksen mukaiselle tietojensaantioikeudelle ei aseteta liian tiukkoja edellytyksiä (TT 2017:7).

Yleissopimuksen 3.1 kohdan tarkoituksesta tai tulkinnasta ei ole esitetty selvitystä. Määräystä on siten arvioitava sen sanamuodon perusteella. Määräyksen sanamuoto "kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot" viittaa pikemmin laajaan kuin suppeaan työnantajan tietojenantovelvollisuuteen, kuten edellä mainitussa työtuomioistuimen ratkaisussa.

Pääluottamusmies on pyytänyt työnantajalta sellaisia tietoja irtisanomatta jäävien työntekijöiden nimistä, työsuhteiden kestoista ja mahdollisesta suojattuun ryhmään sijoittamisesta, joiden perusteella hän olisi voinut arvioida työnantajan noudattaman irtisanomisjärjestyksen asianmukaisuutta. Työtuomioistuin katsoo, että työnantajan on tullut ymmärtää, mitä pääluottamusmies on halunnut asiassa selvittää. Pyydetyt tiedot ovat liittyneet käsillä olleeseen epäselvyyteen tai erimielisyyteen oikeasta irtisanomisjärjestyksestä, ja ne ovat näin ollen voineet vaikuttaa asian selvittämiseen. Työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä on siten ollut kysymys yleissopimuksen 3.1 kohdassa tarkoitetusta epäselvyydestä tai erimielisyydestä. Vastaajat eivät ole väittäneetkään, että työnantajalta pyydettyjä tietoja ei ollut yksilöity riittävällä tavalla.

Vastaajat ovat kuitenkin edellä mainituin tavoin vedonneet siihen, ettei työnantajalla ollut työehtosopimuksen 14. §:n nojalla ylipäänsä velvollisuutta nimetä suojattuja ammattihenkilöitä työntekijöitä vähennettäessä. Työtuomioistuin toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä kyseisen määräyksen tarkoituksesta tai tulkinnasta suhteessa yleissopimuksen 3.1 kohdan mukaiseen tietojenantovelvoitteeseen. Pelkästään 14. §:n määräyksen sanamuodon perusteella ei voida päätellä, että sillä olisi tarkoitettu rajoittaa yleissopimuksen 3.1 kohdan mukaista edellä mainituin tavoin laajana pidettävää tietojenantovelvollisuutta vähentämisjärjestystä koskevissa riitatilanteissa.

Työnantaja on antanut pääluottamusmiehelle tietoja sekä kirjallisesti että suullisesti. Työtuomioistuin toteaa selvyyden vuoksi, ettei asiassa ole väitettykään, että työehtosopimus rajoittaisi tietojen antamistapaa.

Työtuomioistuin toteaa, että työnantajan pääluottamusmiehelle toimittamassa kahdessa työntekijäluettelossa on kummassakin muutamia satoja nimiä. Työntekijät eivät ole luetteloissa samassa järjestyksessä. Luetteloista ei ole suoraan nähtävissä tai pääteltävissä, ketkä työntekijät työnantaja on sijoittanut suojattuun ryhmään. Näiden seikkojen johdosta työtuomioistuin pitää uskottavana F:n kertomusta siitä, ettei hän ollut kyennyt luetteloiden perusteella arvioimaan irtisanomisjärjestyksen noudattamisen asianmukaisuutta. F:n kanssa oli lisäksi käyty suullisesti läpi ammattihenkilönä pidettävän henkilön kriteerit. Työtuomioistuin katsoo, että tämä ei kuitenkaan ole ollut kokonaisuutena riittävää tietojenantoa, koska F:n ei voida edellyttää tunteneen tarkasti jokaisen työntekijän osaamista, vaikka hän olikin toiminut pitkään luottamusmiehenä. Ei myöskään voida olettaa, että työnantajalla ja F:llä olisi ollut käytettävissään täsmälleen samat tiedot jokaisen työntekijän osaamisesta ja että työnantaja ja F:n välttämättä olisivat arvioineet jokaisen työntekijän sijoittamisen suojattuun ryhmään tai sen ulkopuolelle aivan samalla tavalla. F:lle vuosittain toimitettujen palkkaukseen liittyvien, työntekijöiden moniosaamista koskevien tietojen tarkempi sisältö ja merkitys on myös jäänyt asiassa epäselväksi.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa on jäänyt näyttämättä, että työnantaja olisi täyttänyt yleissopimuksen 3.1 kohdan mukaisen tietojenantovelvollisuutensa. Ensimmäinen kannevaatimus on siten hyväksyttävä.

Valtakunnansovittelijan 9.6.2009 laatima pöytäkirja (Saloniuksen sopimus)

Kantajan toisessa kannevaatimuksessa on vaadittu vahvistettavaksi Finnair Kitchen Oy:n menetelleen valtakunnansovittelijan 9.6.2009 laatiman pöytäkirjan eli niin kutsutun Saloniuksen sopimuksen vastaisesti sisällyttämällä pääluottamusmiehelle annettuihin työntekijöiden nimiin ne nimet, jotka yhtiö on sisällyttänyt pöytäkirjan 3 §:ssä tarkoitettuun 37 prosentin kiintiöön. Kantajan mukaan Saloniuksen sopimus oli yrityskohtainen Finnair Oyj:n ja IAU ry:n välillä noudatettava työehtosopimus, joka oli ollut voimassa myös kanteessa tarkoitettuna ajankohtana.

Vastaajat ovat kiistäneet pöytäkirjan luonteen työehtosopimuksena. Ne ovat vedonneet keskeisenä perusteenaan siihen, että lentoliikenteen palveluita koskevan työehtosopimuksen 1. § sisälsi rinnakkaissopimuskiellon. Työehtosopimuksessa ei myöskään ollut Saloniuksen sopimukseen soveltuvaa 125. §:ssä edellytettyä valtuutusta paikallisen sopimuksen tekemiseen. Vastaajat ovat vielä vedonneet siihen, ettei Saloniuksen sopimus missään tapauksessa ollut ollut enää sitova kanteessa tarkoitettuna ajankohtana, koska sopimuksen tarkoituksena oli ollut toimia kertaluonteisena riidanratkaisukeinona eivätkä henkilöstön edustajat olleet vedonneet sopimuksen soveltamiseen vuoden 2009 jälkeen.

Saloniuksen sopimuksen 3 §:n mukaan sovellettaessa työehtosopimuksen liitteenä olevan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä lomautus-, irtisanomis- ja osa-aikaistamisiin, katsotaan, ellei muuta sovita, yrityksen toiminnalle tärkeiden työntekijöiden tai työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneiden henkilöiden yhteismääräksi 37 % kussakin tytäryhtiössä ja liiketoimintayksikössä saman ammattiryhmän piirissä olevista työntekijöistä.

Sopimuksen 4 §:n 1 momentin mukaan muiden kuin 3 §:ssä tarkoitettujen työntekijöiden irtisanomis-, osa-aikaistamis- tai lomautusjärjestys määräytyy ensisijaisesti työsuhteen keston perusteella. Työntekijän huoltovelvollisuuden määrään kiinnitetään huomiota siten, kuin irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ssä todetaan. Työsuhteen pituuden tarkastelu tapahtuu tarkastelupäivän tilanteen mukaisesti. Sopimuksen 4 §:n 2 momentin mukaan edellisessä kappaleessa tarkoitettujen henkilöiden osalta voidaan painavista syistä arvioida ammatinhallintaa ja työskentelytapaa arvioita tehtäessä. Ennen kuin 1 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhdytään, työnantajan tulee selvittää luottamusmiehille ne syyt, joita työnantaja on käyttänyt arvioita tehtäessä.

Työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus syntyy myös siten, että sen sisältö merkitään sopimuspuolten välisessä neuvottelussa laadittavaan pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi.

Asiassa ei ole väitetty, että Saloniuksen sopimus ei täyttäisi työehtosopimuslain 1 ja 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia työehtosopimuksen sisällöstä, osapuolista ja määrämuodosta. Asian taustaan kirjatuin tavoin on riidatonta, ettei Saloniuksen sopimus ole lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen rinnakkaissopimus. Riitaa on sen sijaan siitä, onko osapuolten tarkoituksena ollut Saloniuksen sopimuksen hyväksyessään solmia työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saava sopimus, ja sopimuksen voimassaolosta.

Saloniuksen sopimusta koskeneissa neuvotteluissa mukana olleiden IAU ry:n puheenjohtajana vuodesta 2007 lukien toimineen C:n ja Finnair Oyj:n entisen henkilöstöpäällikön G:n kertomuksilla on selvitetty, että sopimuksen taustalla olivat olleet Finnair-konsernissa vuonna 2009 pidetyt laajat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluissa oli syntynyt erimielisyyttä työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisjärjestyksen noudattamisesta. C oli ehdottanut asiassa vapaaehtoista sovittelua, ja Saloniuksen sopimus oli tämän johdosta laadittu valtakunnansovittelijan johdolla tarkoituksena täsmentää työehtosopimuksen soveltamista mainitun riitakysymyksen osalta. G:n kertomuksen mukaan sovitteluun oli osallistunut muiden muassa myös PALTA ry:n edustaja. C:llä ja G:llä on ollut toisistaan poikkeavat käsitykset solmitun sopimuksen luonteesta ja voimassaolosta.

C:n mukaan sopimus oli laadittu paikalliseksi työehtosopimukseksi tarkoituksena, ettei samasta asiasta tarvitsisi enää vastaisuudessa riidellä. Sopimus oli hyväksytty IAU ry:n hallituksessa, ja siitä oli tullut toistaiseksi voimassa oleva irtisanomisaikoineen.

G on puolestaan kertonut, että Saloniuksen sopimuksessa oli ollut kysymys ainutkertaisesta ratkaisusta yhtä yhteistoimintaneuvottelua koskien. G ei ole osannut ottaa kantaa siihen, miksi sopimukseen oli tästä huolimatta kirjattu sen olevan voimassa toistaiseksi.

Asiassa ei ole väitetty, että Saloniuksen sopimuksen sisältö olisi ristiriidassa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen määräysten kanssa. G:n kertomuksella on selvitetty, että PALTA ry:n edustaja on ollut mukana, kun Saloniuksen sopimuksesta on keskusteltu valtakunnansovittelijan luona. Tämä ja C:n kertomus viittaavat siihen, että kumpikin lentoliikenteen palveluja koskevaan työehtosopimukseen osallinen liitto on joka tapauksessa ollut tietoinen Saloniuksen sopimuksesta ennen sen solmimista ja hyväksynyt sopimuksen tekemisen.

Koska Saloniuksen sopimus on työehtosopimuskelpoisten osapuolten tekemä työehtoja koskeva kirjallinen sopimus, työtuomioistuin katsoo, että sopimuksen voidaan lähtökohtaisesti olettaa olevan yrityskohtainen työehtosopimus. Johtopäätöksenään asiassa esitetystä todistelusta työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Saloniuksen sopimusta ei kuitenkaan olisi tarkoitettu työehtosopimukseksi.

Työtuomioistuin toteaa, että Saloniuksen sopimuksessa niin kutsutun suojatun työntekijäryhmän suuruudeksi on sovittu 37 prosenttia työntekijöistä. Kanteessa esitettyjen vaatimusten kannalta suojatun työntekijäryhmän prosenttiosuudella ei ole merkitystä. Irtisanomissuojasopimuksessa on sovittu suojatun ryhmän olemassaolosta mutta ei sen suuruudesta.

Saloniuksen sopimuksesta tai todistajien kertomuksista ei ole ilmennyt, että sopimus sisältäisi minkäänlaista itsenäistä määräystä esimerkiksi siitä, että suojattuun ryhmään sijoitettujen työntekijöiden nimet tulisi ilmoittaa luottamusmiehelle omana ryhmänään tai että suojattuun ryhmään sijoitettujen työntekijöiden nimiä ei saisi sisällyttää muuhun työntekijöistä laadittuun luetteloon. Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja ei siten ole voinut menetellä Saloniuksen sopimuksen vastaisesti antamalla luottamusmiehelle tietoja kanteen toisessa vahvistusvaatimuksessa väitetyllä tavalla. Päätyessään tähän arvioon työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa siihen, onko Saloniuksen sopimus ollut voimassa kanteessa tarkoitettuna ajankohtana.

Edellä mainituilla perusteilla Saloniuksen sopimukseen perustuva kannevaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Kanteessa on esitetty kaksi vahvistusvaatimusta, joista toinen on hyväksytty ja toinen hylätty. Asiassa esitetty todistelu huomioon ottaen molempia on pidettävä lähes tasaveroisina osina kannetta.

Asian lopputulokseen nähden työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa Finnair Kitchen Oy:n menetelleen yhtiötä velvoittavan työehtosopimuksen osana noudatettavan keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen neuvottelujärjestystä koskevan 3.1 kohdan vastaisesti kieltäytymällä antamasta pääluottamusmiehelle työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan tulkintariidan selvittämiseksi tarpeellisia tietoja.

Muilta osin kanne hylätään.

Asianosaiset velvoitetaan pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Ulla Liukkunen, Merru Tuliara, Tuomas Mänttäri, Timo Koskinen ja Patrik Stenholm jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.