TT 2022:60

Yhtiön vahvistettiin menetelleen lääkärien ja hammaslääkärien työehtoja koskevan talokohtaisen työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen mukaisen paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän. Yhtiö tuomittiin työehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry (ent. Lääkärikartelli ry)

Vastaaja

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 3.5.2022

Pääkäsittely 18.8.2022

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n ja Lääkärikartelli ry:n välisessä lääkärien ja hammaslääkärien työehtoja koskevassa talokohtaisessa työehtosopimuksessa (18.6.2018-31.3.2020) on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

---

2 § Sopimuksen soveltaminen siirtyviin työntekijöihin ja uusiin 18.6.2018 alkaen palkattaviin työntekijöihin---

2. mom. Liikkeenluovutuksessa 18.6.2018 siirtyvien viranhaltijoiden ja työntekijöiden työsuhteen ehdot

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palvelukseen liikkeenluovutuksella 18.6.2018 siirtyvien lääkärien työsuhteissa noudatetaan 18.6.2018 alkaen Lääkärisopimusta (2018-2019) ml. viittausmääräykset ja liitteet 31.3.2020 saakka.

Osapuolet ovat sopineet, että liikkeenluovutuksella siirtyvien lääkärien työsuhteen ehdot säilyvät myös 1.4.2020 alkaen vähintään samalla tasolla kuin mitä ne ovat tämän työehtosopimuksen ja sen perusteena olevan Lääkärisopimuksen (2018-2019) perusteella.

3. mom. 18.6.2018 alkaen palkattavien työntekijöiden työsuhteen ehdot

Työntekijät valitsevat sopimuskohtien a) tai b) mukaisesti, noudatetaanko työsuhteessa tällä työehtosopimuksella sovittuja yleisiä ehtoja vai sovitaanko ehdoista työnantajan ja työntekijän välillä työntekijäkohtaisesti työsopimuksella.

Soveltamisohje:
Työnantajan tulee tarjota työntekijälle molempia vaihtoehtoja a ja b työsuhteen ehdoista sovittaessa tuoden esiin niiden sisällön ja erot.

a) Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palveluksessa 18.6.2018 ja tämän jälkeen aloittavien lääkärien työsuhteissa noudatetaan samoja työsuhteen ehtoja kuin ennen 18.6.2018 aloittaneilla lääkäreillä. Palkkauksen osalta sovelletaan em. lisäksi tehtäväkohtaisia palkkoja liitteenä 1. Tätä sopimuskohtaa ei noudateta, mikäli työntekijän ja työnantajan välillä sovitaan erikseen sopimuskohdan b) mukaisesti työsuhteen ehdoista työntekijäkohtaisesti.

Soveltamisohje:
Tämän sopimuskohdan mukaan työsuhteissa noudatetaan (2 §:n 2 momentin) mukaisesti Lääkärisopimusta (2018-2019) ml. viittausmääräykset ja liitteet 31.3.2020 saakka. Osapuolet ovat sopineet, että työsuhteen ehdot säilyvät myös 1.4.2020 alkaen vähintään samalla tasolla kuin mitä ne ovat tämän työehtosopimuksen ja sen perusteena olevan Lääkärisopimuksen (2018-2019) perusteella.

Kohdan 2 § 3 mom. a) kohdan määräyksiä sovelletaan siinä tapauksessa, että työntekijä ei ole erikseen tämän sopimuksen vaihtoehdon b) perusteella valinnut kokonaispalkkausta, jolloin työsuhteen ehtojen perustana ovat tämän työehtosopimuksen kohdan a) sijasta työsopimuksen sisältö ja työlainsäädännön säännökset.
---

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) 2018-2019 osana on sovittu seuraavasti:

Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pitävät tärkeänä kunnan/kuntayhtymän ja sen työyhteisöjen tuloksellisuuden edistämistä ja tuottavuuden parantamista. Osapuolet korostavat henkilöstön osaamisen mahdollisimman hyvää hyödyntämistä kunnan tai kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisessa.

Erän maksaminen perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Tuottavuustavoitteet voidaan kytkeä myös jo käynnissä olevaan strategiatyöhön. Työnantaja voi hyödyntää organisaatiossa jo käytettyjä arviointimenetelmiä / käytänteitä. Kertaerän maksamisen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan vuosien 2018–2019 aikana.

Tuottavuustavoitteiden ja kertaerän piirissä on kunnan/kuntayhtymän koko henkilöstö.

Kertaerä maksetaan koko henkilöstölle tammikuussa 2019.

Työntekijälle/viranhaltijalle, jonka palvelussuhde kuntaan/kuntayhtymään on alkanut viimeistään maanantaina 3.9.2018 ja jatkunut keskeytymättä vähintään sunnuntaihin 18.11.2018 saakka maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä erillinen kertaerä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy on Kemin, Tornion, Keminmaan ja Simon kuntien sekä Mehiläinen Oy:n perustama yhteisyritys, joka on vastannut Meri-Lapin alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista vuodesta 2018 lukien. Edellä mainittujen kuntien palveluksessa olleet lääkärit ja hammaslääkärit siirtyivät liikkeen luovutuksella yhtiön palvelukseen 18.6.2018.

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n ja Lääkärikartelli ry:n välisessä työehtosopimuksessa (18.6.2018–31.3.2020) on sovittu lääkärisopimuksen 2018-2019 noudattamisesta. Lääkärisopimuksella tarkoitetaan kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta. Lääkärisopimus sisältää pääosin työaikaa ja palkkausta koskevia määräyksiä. Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät lääkärisopimuksen ja sen liitteiden 1-5 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräysten mukaan siten, että lääkärisopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityismääräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.

Osana lääkärisopimusta 2018-2019 on erillinen virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Kertaerää koskevien määräysten taustalla on ollut pyrkimys kunnan tai kuntayhtymän ja sen työyhteisöjen tuloksellisuuden edistämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Kertaerän maksaminen perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin sekä niiden toimeenpanoon. Tarkoituksena on ollut palkita henkilöstö siitä, että kunnissa tehdään strategiaan perustuvaa työtä tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteiden eteen.

Kertaerän osalta on viitattu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon sekä siihen, että kertaerän maksamisen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan vuosien 2018–2019 aikana. Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ei ole maksanut kertaerää työntekijöilleen. Yhtiö on maksanut lääkärien ja hammaslääkärien lomarahat leikkaamattomina vuonna 2019.

KANNE

Vaatimukset

Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n menetelleen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n lääkärien ja hammaslääkärien työehtoja koskevan talokohtaisen työehtosopimuksen (18.6.2018-31.3.2020) 2 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (2018-2019) mukaisen paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän tammikuussa 2019,

2. tuomitsee Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

3. velvoittaa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n korvaamaan Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry:n oikeudenkäyntikulut 3.050 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen määräykset

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n ja Lääkärikartelli ry:n välisen työehtosopimuksen 2 §:n 2 momentissa on sovittu, että yhtiön palvelukseen liikkeen luovutuksella 18.6.2018 siirtyvien lääkärien työsuhteissa noudatetaan kyseisestä ajankohdasta alkaen kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta (2018-2019, jäljempänä lääkärisopimus). Lisäksi 2 §:n 3 momentissa on sovittu, että uudet, liikkeen luovutuksen jälkeen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ssä työskentelyn aloittaneet lääkärit voivat valita, noudatetaanko heidän työsuhteissaan lääkärisopimuksen mukaisia työehtoja. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu miltään osin, että joitain lääkärisopimuksen ehtoja olisi suljettu pois.

Velvollisuus kertaerän maksamiseen sitä koskevan sopimuksen nojalla ei ole riippunut siitä, onko työnantajalla ollut käytössä minkäänlaista tuloksellisuus- tai tuottavuusrakennetta. Mikään ei myöskään ole estänyt vastaajayhtiötä liikkeen luovutuksen tapahduttua käynnistämästä tällaista strategiatyötä. Niin lääkärisopimus kuin KVTES:kin sisältää monessa kohdassa sanat ”kunta tai kuntayhtymä”. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei mikään näistä kohdista velvoittaisi vastaajayhtiötä. Kertaerän maksamatta jättäminen on myös ollut vastoin työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 2 momentissa liikkeen luovutuksensaajalle asetettua velvoitetta samoin kuin työehtosopimuksen myötä tullutta velvoitetta niiden uusien työntekijöiden osalta, jotka ovat valinneet heihin noudatettavan lääkärisopimusta ja sen osana KVTES:iä.

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry (Sote ry) ja Hyvinvointiala HALI ry (HALI ry) eivät ole kysymyksessä olevan talokohtaisen sopimuksen sopijapuolia. Näin ollen juridista liittymäkohtaa yhtäältä vastaajan viittaaman Sote ry:n ja HALI ry:n välisen sopimuksen ja toisaalta Lääkärikartelli ry:n ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n työehtosopimuksen välillä ei ole, eikä Lääkärikartelli ry:n kanssa ole sovittu tällaisesta asiasta mitään. Sote ry edustaa hoitohenkilökuntaa, ei lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Vastaajan esittämä tulkintaperiaate ei perustu sopimuskenttään, joka koskisi lääkäreitä.

Lääkärisopimus on KVTES:stä aivan erillinen, itsenäinen virkaehtosopimus, jonka Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry neuvottelee. Lääkärisopimuksessa on valtaosa työaika- ja palkkausmääräyksistä ja lisäksi muutamia muita asioita, kuten lomarahavapaa ja vuosilomapalkan laskentaperuste. Lääkärisopimuksessa on lisäksi erikseen kerrottu KVTES:stä sovellettavat määräykset. Lääkärisopimuksen palkkaus- ja työaikamääräykset poikkeavat merkittävästi KVTES:n vastaavista luvuista, mikä johtuu lääkärien työn luonteen huomattavasta erosta muuhun kunta-alan työhön verrattuna.

Lomarahaleikkaukset

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy on noudattanut lääkäreiden ja hammaslääkäreiden osalta liikkeen luovutuksen tapahduttua niin kutsuttua kilpailukykysopimusta, jonka tarkoitus oli ollut tehdä lomarahaleikkaus vain julkisella sektorilla.

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy toi 9.2.2021 neuvottelussa esiin HALI ry:n ja Sote ry:n välisen sopimuksen, jossa kertaerä on liitetty osapuolten kesken kilpailukykysopimuksessa olleeseen lomarahaleikkaukseen. Sopimuksilla kertaerästä ja lomarahaleikkauksista ei kuitenkaan ole juridista yhteyttä, eikä Lääkärikartelli ry:n kanssa ole sovittu mitään tällaisesta yhteydestä. Lääkärisopimuksen määräykset eivät millään tavalla yhdistä kertaerää ja lomarahaleikkausta toisiinsa, eikä sellaisesta ole sovittu. Kertaerä ja lomarahaleikkaukset eivät myöskään käytännössä ole välttämättä kohdistuneet samoihin työntekijöihin erilaisten määräytymisperusteidensa vuoksi.

Kertaerä on maksettu koko kunta-alalla tammikuussa 2019, jolloin myös lääkäreille on maksettu kertaerä lääkärisopimuksen nojalla.

Työehtosopimuksen rikkominen

Vastaajayhtiö on toiminut tietoisesti työehtosopimuksen yksiselitteisen määräyksen vastaisesti jättämällä noudattamatta työehtosopimuksen osana noudatettavaa lääkärisopimusta. Yhtiö on sen vuoksi velvoitettava suorittamaan hyvityssakkoa.

VASTAUS

Vaatimukset

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 9.858,50 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen määräykset

Sopimusta on tulkittava ensisijaisesti sen sanamuodon mukaisesti. Sen, joka väittää sopimuksen sisällön olevan muu kuin sanamuodon osoittama, tulee näyttää toteen tällaiseen tulkintaan oikeuttava peruste.

Kertaerää koskevassa sopimuksessa on käytetty maksuvelvollisesta nimenomaisesti termiä ”kunta tai kuntayhtymä”. Koska työnantaja on osakeyhtiö, ei kertaerää koskevaa määräystä sovelleta siihen. Sopimuksen yksiselitteinen sanamuoto ei anna aihetta tulkita termiä laajentavasti. Mikäli sopijapuolten tarkoituksena olisi ollut, että määräys koskisi myös yksityisiä yhtiöitä, olisi tämän tullut ilmetä säännöksen sanamuodosta. Yhtiö on voinut perustellusti luottaa siihen, että se toimii sopimuksen mukaisella tavalla noudattaessaan sen sanamuotoa.

Sanamuodon mukaisesti kertaerän tarkoituksena on ollut palkita työntekijöitä kunnallisesta strategiatyöstä ja sen tavoitteiden saavuttamisesta. Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:llä ei kuitenkaan ole kunnallista strategiatyötä eikä myöskään siitä johtuvia tuloksellisuus- tai tuottavuustavoitteita. Koska kertaerän maksamisen perusteet puuttuvat, ei yhtiöllä ole velvoitetta kertaerän suorittamiseen työntekijöille.

Sopimuksessa tarkoitetut vuosina 2018-2019 saavutetut tuloksellisuustoimenpiteet olisivat sijoittuneet osin liikkeen luovutuksen jälkeiselle ajalle. Sopimuksessa tarkoitettua pitkäjänteistä strategiatyötä ei ole mahdollista toteuttaa sellaisissa olosuhteissa, joissa työnantaja vaihtuu esimerkiksi liikkeen luovutuksen yhteydessä, kuten nyt käsiteltävässä asiassa on tapahtunut.

Terveys- ja sosiaalipalvelualan työehtosopimusosapuolet yksityisellä sektorilla tulkitsevat kertaerää koskevaa sopimusta yksimielisesti. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n (nykyisin Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry) ja Hyvinvointialan liitto ry:n (nykyisin Hyvinvointiala HALI ry) välisissä terveyspalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2018 on todettu, ettei kertaerä tule maksettavaksi sellaisissa yksityisissä yhtiöissä, jotka esimerkiksi ulkoistuksen takia hetkellisesti noudattavat KVTES:iä sopimuskaudella 1.2.2018–31.3.2020.

Täysin sama tulkintaperiaate on vahvistettu yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusosapuolten välisessä 26.6.2018 päivätyssä pöytäkirjassa. Yhtiö on noudattanut alan työehtosopimusosapuolten toteamaa tasapuolista tulkintaa katsomalla, ettei kertaerää koskevaa määräystä sovelleta liikkeenluovutustilanteessa. Merkitystä ei ole sillä, ettei Lääkärikartelli ry ole ollut sopimassa kyseisestä tulkinnasta, sillä tulkinta vastaa alan käytäntöä ja sitoo sellaisenaan myös yhtiötä. Yhtiöllä ei ole ollut perustetta poiketa yksimielisestä tulkintaperiaatteesta.

Mikäli Lääkärikartelli ry oli tarkoittanut, että yhtiön ja sen välisessä työehtosopimuksessa kertaerää koskevaa määräystä olisi tullut tulkita mainitun tulkintasäännön vastaisesti, olisi kanta pitänyt tuoda nimenomaisesti esiin neuvotteluissa.

Lomarahaleikkaukset

Hyvinvointialan liitto ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n välisissä terveyspalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu, etteivät yksityiset työnantajat sovella lainkaan lomarahaleikkauksia. Lomarahojen vähennyksen, josta oli sovittu KVTES:n liitteenä olleessa virka- ja työehtosopimuksessa tiettyjen lomanmääräytymisvuosien lomarahasta, on siten katsottu koskevan ainoastaan julkista sektoria. Sama tulkintaperiaate on todettu sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa.

Yhtiö on maksanut työntekijöilleen lomarahat leikkaamattomina, ja se on siten menetellyt tämän tulkintasäännön mukaisesti. Mikäli yhtiöltä tämän lisäksi edellytettäisiin kertaerän maksamista, olisi se vastoin vallitsevaa tulkintaa siitä, mitä määräyksiä oli tarkoitus noudattaa yksityisellä sektorilla. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta maksaa kertaerää tälläkään perusteella.

Lääkärisopimus noudattaa suurelta osin KVTES:a. Lääkärisopimuksen liite ”Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta” vastaa KVTES:n määräyksiä. Molempien työehtosopimusten neuvotteluosapuolena työnantajapuolella on ollut KT Kuntatyönantajat. Työ- ja virkaehtosopimuksessa sovittu paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä on sovittu lomarahaleikkausten kompensaatioksi. Vaikka asiaa ei todeta suoraan KVTES:ssä, se on ollut kaikkien osapuolten tiedossa. Silloin, kun lomarahaleikkausta ei ole tehty, ei myöskään kertaerää ole maksettu.

Mikäli lääkärisopimusta sovellettaisiin sellaisenaan, tulisi kertaerän maksamisen lisäksi tehdä lomarahaleikkaukset. Osana lääkärisopimusta on erillinen lomarahoja koskeva virkaehtosopimus, joka sisältää säännökset lomarahaleikkauksista. Koska leikkauksia ei ole tehty, ne tulee vähentää mahdollisesti maksettavaksi tulevasta kertaerästä.

Hyvityssakot

Yhtiö ei ole rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Hyvityssakko tulee joka tapauksessa jättää tuomitsematta, koska riidanalainen määräys ei ole ollut selvä ja riidaton. Väitetty laiminlyönti on myös ollut kokonaisuutena arvioiden vähäinen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Artikkeli ”Kiky pähkinänkuoressa”, KT-lehti 6/2016

Artikkeli ”Kuntasopimukset saatiin neuvotellen maaliin”, KT-lehti 2/2018

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2012-2013 allekirjoituspöytäkirja

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusosapuolten välinen pöytäkirja 26.6.2018, Hyvinvointialan liitto ry ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry

2. Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusosapuolten välinen pöytäkirja 26.6.2018, Hyvinvointialan liitto ry, Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö TALENTIA ry ja JYTY – PARDIA – STHL neuvottelujärjestö ry

3. Tehy ry:n PowerPoint-esitys ”Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusratkaisu 2018-2020” 11.2.2018

4. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2018-2019 allekirjoituspöytäkirjan liite koskien lomarahavapaata (virkaehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 lomarahan vaihtamisesta vapaaksi)

5. KVTES, valtion yleinen virka- ja työehtosopimus ja AVAINTES 2018-2020

Vastaajan muu oikeudenkäyntiaineisto

Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus 2018-2019, määräykset kertaerästä

Vastaajan henkilötodistelu

1. Johtaja A, Mehiläinen Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kemin, Tornion, Keminmaan ja Simon kuntien palveluksessa olleet lääkärit ja hammaslääkärit siirtyivät liikkeen luovutuksella Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palvelukseen 18.6.2018.Yhtiö ja Lääkärikartelli ry (nykyään Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry) olivat solmineet talokohtaisen lääkärien ja hammaslääkärien työehtoja koskevan työehtosopimuksen ajalle 18.6.2018-31.3.2020.

Talokohtaisen työehtosopimuksen riidanalaisen 2 §:n 2 momentin mukaan ”Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palvelukseen liikkeenluovutuksella 18.6.2018 siirtyvien lääkärien työsuhteissa noudatetaan 18.6.2018 alkaen Lääkärisopimusta (2018-2019) ml. viittausmääräykset ja liitteet 31.3.2020 saakka.” Asiassa on riidatonta, että lääkärisopimuksella (jäljempänä myös lääkärisopimus 2018-2019) tarkoitetaan kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta.

Talokohtaisen työehtosopimuksen 2 §:n 3 momentin mukaan liikkeen luovutuksen jälkeen palkattavat työntekijät voivat valita, noudatetaanko työsuhteessa tällä työehtosopimuksella sovittuja yleisiä ehtoja vai sovitaanko ehdoista työnantajan ja työntekijän välillä työntekijäkohtaisesti työsopimuksella.

Asiassa on riidatonta, että osana lääkärisopimusta 2018-2019 on ollut erillinen työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta. Viimeksi mainittu työ- ja virkaehtosopimus on ollut lääkärisopimuksen 2018-2019 liite.

Keskeinen riitakysymys koskee sitä, onko vastaajayhtiöllä ollut velvollisuus maksaa edellä mainitun kertaerää koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen kertaerä työntekijöilleen tammikuussa 2019.

Työehtosopimusten määräykset

Kantaja on vedonnut keskeisenä perusteenaan siihen, ettei Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n talokohtaisessa työehtosopimuksessa ollut miltään osin sovittu, että joitain lääkärisopimuksen ehtoja olisi suljettu pois. Näin ollen vastaajayhtiöllä oli ollut velvollisuus myös kertaerän suorittamiseen.

Vastaajayhtiö on puolestaan vedonnut siihen, että kertaerää koskevia määräyksiä sovellettiin työ- ja virkaehtosopimuksen sanamuodon mukaan vain kuntiin ja kuntayhtymiin eikä yhtiöihin, joka vastaajakin oli. Lisäksi vastaaja on tuonut esiin, että kertaerän tarkoituksena oli ollut palkita työntekijöitä kunnallisesta strategiatyöstä ja sen tavoitteiden saavuttamisesta. Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ei kuitenkaan tehnyt kunnallista strategiatyötä, eikä yhtiöllä myöskään ollut siitä johtuvia tuloksellisuus- tai tuottavuustavoitteita.

Työtuomioistuin katsoo, että Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n talokohtaisen työehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin sanamuoto vaikuttaa yksiselitteiseltä sen suhteen, että vastaajayhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksella siirtyvien lääkärien työsuhteissa noudatettaisiin 31.3.2020 saakka lääkärisopimusta 2018-2019. Tämä on koskenut määräyksen sanamuodon mukaan nimenomaisesti myös lääkärisopimuksen viittausmääräyksiä ja liitteitä. Nimenomainen viittaus lääkärisopimuksen 2018-2019 viittausmääräyksiin ja liitteisiin on ollut myös talokohtaisen työehtosopimuksen 2 §:n 3 momentin toisessa soveltamisohjeessa. Kertaerää koskeva sopimus on edellä todetusti ollut lääkärisopimuksen 2018-2019 liite.

Kertaerää koskevan sopimuksen mukaan erän maksaminen perustui kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Kuntaan ja kuntayhtymään on viitattu sopimuksessa muissakin kohdin.

Työtuomioistuin toteaa työmarkkinakäytännössä olevan varsin tavanomaista, että työ- ja virkaehtosopimusten osaksi otetaan vanhempia sopimuksia, jotka voivat olla jopa kokonaan toisten sopijapuolten tekemiä. Tuolloin tarkoituksena on, että vanhemmassa sopimuksessa olevat määräykset tulevat soveltuvin osin noudatettaviksi siten, että uuden sopimuksen osapuolten ymmärretään tulevan vanhemmassa sopimuksessa mahdollisesti mainittujen työnantaja- ja työntekijäpuolten sijaan.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa kertaerää koskeva sopimus on talokohtaisen työehtosopimuksen sanamuodon mukaan tullut noudatettavaksi työsuhteissa lääkärisopimuksen 2018-2019 liitteenä. Työtuomioistuin katsoo, että kertaerää koskevassa sopimuksessa kunnalla ja kuntayhtymällä on tarkoitettu työnantajatahoa, jollaisena vastaajayhtiö on toiminut liikkeen luovutuksen jälkeen. Tämä koskee myös KVTES:iä, jota riidattomasti sovelletaan myös lääkärisopimuksen soveltamisalalla siten, että lääkärisopimuksessa oleva erityismääräys syrjäyttää KVTES:ssä olevan yleisen määräyksen. Estettä ei siten ole sille, että nyt arvioitava olevassa sopimuskokonaisuudessa termien ”kunta ja kuntayhtymä” ymmärretään myös kertaerää koskevassa sopimuksessa viittaavan vastaajayhtiöön.

Kertaerää koskevassa sopimuksessa mainitun kunnallisen strategiatyön osalta työtuomioistuin toteaa, ettei työtä ole sopimuksen sanamuodon mukaan asetettu kertaerän maksamisen ehdoksi. Strategiatyö vaikuttaa sanamuodon mukaan enemmänkin yleiseltä perustelulta kertaerän maksamiselle. Sopimuksen mukaan kertaerä on tullut maksaa koko henkilöstölle tammikuussa 2019. Sopimuksessa nimenomaisesti mainitut kertaerän maksamisen ehdot liittyvät ainoastaan työntekijän palvelussuhteen alkamisajankohtaan ja palvelussuhteen jatkumiseen 18.11.2018 saakka.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että talokohtaisen työehtosopimuksen ja kertaerää koskevan sopimuksen sanamuoto tukevat kannetta.

Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n ja Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry:n välisen työehtosopimuksen taustalla oli liikkeen luovutuksen valmisteluun osallistuneen Mehiläinen Oy:n johtajan A:n kertomuksen mukaan ollut siirtyvän henkilöstön huoli päivystystoiminnan järjestämisestä ja siitä, miten työsuhteiden ehdot liikkeen luovutuksen jälkeen määräytyisivät. A on kertonut, että talokohtaista työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa ei ollut käsitelty nimenomaisesti tammikuussa 2019 maksettavaa kertaerää. Neuvotteluissa ei ollut ylipäätään keskusteltu siitä, mitä lääkärisopimuksen kohtia talokohtaisen työehtosopimuksen osaksi otettaisiin tai mitä lääkärisopimuksen kohtia mahdollisesti jätettäisiin sopimuksen ulkopuolelle.

A:n kertomuksen perusteella työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että talokohtaisen työehtosopimuksen sopijapuolilla olisi ollut riidanalaista sopimusmääräystä koskeva yhteinen tarkoitus, joka tulisi ottaa huomioon määräystä tulkittaessa.

Vastaaja on vedonnut myös siihen, että terveys- ja sosiaalipalvelualan yksityisellä sektorilla kertaerää koskevaa sopimusta ei sovellettu ulkoistus- ja liikkeenluovutustilanteissa. Vastaaja on esittänyt kirjallisina todisteina yksityisen terveyspalvelualan ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksia koskevat 26.6.2018 päivätyt pöytäkirjat. Pöytäkirjoista ilmenee näiden sopimusten osapuolten sopineen tulkintaperiaatteesta, jonka mukaan kertaerä ei tullut maksettavaksi sopimuskaudella 1.2.2018-31.3.2020 muun muassa edellä mainituissa tilanteissa.

Työtuomioistuin toteaa, ettei Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry ole ollut osapuolena edellä mainituissa sopimuksissa. Työtuomioistuin ei katso pöytäkirjojen sellaisenaan osoittavan, että koko yksityisellä terveys- ja sosiaalipalvelualalla olisi ollut noudatettava kertaerän maksamisessa jotain yleistä, kaikkia toimijoita ja ammattiryhmiä koskevaa käytäntöä.

Kertaerää ja lomarahaleikkauksia koskevien sopimusten suhde

Asiassa on riidatonta, että vastaajayhtiö on maksanut palveluksessaan olleiden lääkärien ja hammaslääkärien lomarahat leikkaamattomina vuonna 2019. Tämä oli vastaajan mukaan johtunut siitä, että kertaerä oli ollut kompensaatio kilpailukykysopimuksen mukaisille lomarahaleikkauksille. Jos lääkärisopimusta 2018-2019 olisi noudatettu sellaisenaan, olisi kertaerän maksamisen lisäksi siten tullut tehdä myös sopimuksen mukaiset lomarahaleikkaukset.

Kantaja on kiistänyt vastaajan tulkinnan ja vedonnut siihen, että kilpailukykysopimukseen perustuvat lomarahaleikkaukset olivat koskeneet vain julkista sektoria. Lomarahojen maksaminen ei kantajan mukaan liittynyt millään tavalla kertaerään.

Työtuomioistuin toteaa, että esitettyjen vaatimusten johdosta nyt käsiteltävässä asiassa ei ole kysymys siitä, olisiko vastaajayhtiö voinut tehdä työehtosopimuksen perusteella lomarahaleikkaukset.

Aikaisemmin mainituista vastaajan todisteina esittämistä pöytäkirjoista ilmenee, että yksityisen terveyspalvelualan ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusten osapuolet olivat sopineet siitä, ettei lomarahaleikkauksia tehtäisi eikä kertaerää suoritettaisi, jos KVTES:n piiristä siirtyi toimintoja niiden aloilla toimiville yrityksille tai muille yhteisöille sopimuskaudella 1.2.2018 – 31.3.2020. Vastaajan kirjallisena todisteena esittämässä Tehy ry:n 11.2.2018 päivätyssä PowerPoint-esityksessä ”Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusratkaisu 2018-2020” (s. 6, 24 ja 25) tammikuussa 2019 maksettavan kertaerän on mainittu olleen kompensaatiota lomarahaleikkauksille.

Työtuomioistuin katsoo, että kertaerää koskevan sopimuksen sanamuoto ei viittaa kertaerän tulemiseen maksettavaksi vain siinä tapauksessa, että lomarahoja oli leikattu tai leikattaisiin myöhemmin. Vastaaja on esittänyt todisteena lääkärisopimuksen 2018-2019 allekirjoituspöytäkirjan. Sen liitteenä on 31.5.2016 päivätty lomarahavapaata koskeva erillinen virkaehtosopimus lomanmääräytymisvuosilta 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019. Työtuomioistuin katsoo, että tästä lomarahavapaata koskevasta sopimuksesta ei ilmene minkäänlaista yhteyttä myöhempään kertaerään ja sitä koskevaan sopimukseen. Vastaajan vetoamaa yhteyttä kertaerän ja lomarahaleikkausten välillä ei ole pääteltävissä myöskään vastaajan vetoamista vuosina 2018-2020 voimassa olleista KVTES:stä, valtion yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta tai AVAINTES:stä. Kantajan kirjallisena todisteena esittämästä kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2012-2013 allekirjoituspöytäkirjasta ilmenee, että niin kutsuttu kertaerä oli sovittu maksettavaksi myös tammikuussa 2012.

Työtuomioistuin katsoo, etteivät kertaerä ja lomarahaleikkaukset ole välttämättä kohdistuneet kaikilta osin samoihin työntekijöihin erilaisten määräytymisperusteidensa vuoksi. Asiassa ei ole väitetty, että tammikuussa 2012 maksettu kertaerä olisi liittynyt lomarahaleikkauksiin. Edellä mainittuja seikkoja ja kirjallisia todisteita arvioituaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että vastaajayhtiö oli voinut jättää kertaerän maksamatta sillä perusteella, että yhtiö ei leikannut työntekijöiden lomarahoja vuonna 2019.

Johtopäätökset

Edellä mainitut perusteet, erityisesti työehtosopimusten sanamuoto, puoltavat enemmän kanteessa esitettyä tulkintaa riidanalaisesta määräyksestä. Tätä tulkintaa tukee osaltaan myös työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 2 momentin pääsääntö, jonka mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Kertaerän maksaminen sitä koskevan sopimuksen perusteella on nyt käsillä olevassa tapauksessa ollut tällainen luovutuksensaajalle eli vastaajayhtiölle liikkeen luovutuksessa siirtynyt velvollisuus.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.

Hyvityssakot

Työtuomioistuin katsoo riidanalaisten määräysten olleen siinä määrin selkeitä, että Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa niitä jättäessään kertaerän maksamatta työntekijöilleen tammikuussa 2019. Yhtiö on siten tuomittava maksamaan hyvityssakkoa.

Vastaajayhtiön syyllisyyden määrää arvioitaessa huomioon on otettava se A:n kertomuksesta ilmennyt seikka, että yhtiö oli pyrkinyt selvittämään määräysten oikeaa soveltamiskäytäntöä ja että se oli toiminut asiassa työnantajajärjestöltä saamiensa ohjeiden mukaan.

Hyvityssakon määrää harkitessaan työtuomioistuin on ottanut huomioon myös muut työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla vastaajayhtiö Mehiläinen Länsi-Pohja Oy on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry:n oikeudenkäyntikulut. Yhtiö on hyväksynyt kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- vahvistaa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n menetelleen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n lääkärien ja hammaslääkärien työehtoja koskevan talokohtaisen työehtosopimuksen (18.6.2018-31.3.2020) 2 §:n vastaisesti jättäessään maksamatta kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (2018-2019) mukaisen paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän tammikuussa 2019,

- tuomitsee Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n maksamaan Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta 1.500 euroa ja

- velvoittaa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n maksamaan Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 3.050 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Mikko Nyyssölä, Merru Tuliara, Satu Tähkäpää ja Jukka Moilanen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.