TT 2022:59

Palkkausjärjestelmän yhtenäistämisen yhteydessä aikuiskoulutuksen opetustehtävissä toimiville viranhaltijoille oli muodostettu siirtymäkauden lisät. Asiassa oli kyse siitä, olivatko siirtymäkauden lisät voineet korvautua työn vaativuuteen perustuvalla lisällä työn vaativuuden muuttuessa.
Sopimusosalliset olivat laatineet yhteisen ohjeistuksen yhtenäiseen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. Ohjeistuksen katsottiin jääneen siirtymäkauden lisää koskevilta osin tulkinnanvaraiseksi. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että ohjeistusta oli tulkittava työnantajapuolen perustellun odotuksen mukaisesti. Kanne hylättiin.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaajat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Savon koulutuskuntayhtymä

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 18.6.2021

Suullinen valmistelu 20.1.2022

Pääkäsittely 20.4.2022

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

OVTES 2018–2019

Osio C liite 1 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

11 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007 sekä kelpoisuusasetuksen muutoksen perusteella 1.8.2011

[- -]

2 mom.

Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan apulaisrehtorin tai osastonjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Vuosityöaikaan (OVTES:n 2018–2019 osio C:n liite 1) liittyviä soveltamisohjeita 4.9.2018

Yhtenäiseen palkkausjärjestelmään siirtyminen vuosityöaikajärjestelmässä

OVTES:n 2018–2019 osion E (Aikuiskoulutuskeskus) opettajat siirtyvät lähtökohtaisesti OVTES:n osiossa C käytetyn palkkausjärjestelmän piiriin. Heille muodostetaan näin ollen tehtäväkohtainen palkka ja mahdolliset henkilökohtaiset lisät. Jo maksussa olleet henkilökohtaiset lisät (Osio A 11 §) ja siirtymäkauden lisät (Osio C Yhteiset määräykset 14 §) siirtyvät sellaisinaan vuosityöaikajärjestelmään ko. euromäärillä.

Siirtymähetkellä tehtäväkohtainen palkka muodostetaan lisäämällä E-osion opettajan alarajan ylityksen euromäärä vuosityöaikajärjestelmän palkkaliitteen vähimmäispalkan päälle. Mikäli näin muodostunut tehtäväkohtainen palkka on suurempi kuin vastaavissa tehtävissä ja hinnoittelussa C-osiosta siirtyneen tehtäväkohtainen palkka, voidaan näiden erotus muuttaa siirtymäkauden lisäksi ja/tai henkilökohtaiseksi lisäksi. E-osiolaiselle muodostettu siirtymäkauden lisä voi korvautua kokonaan tai osittain palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi (TVA-lisä tai henkilökohtainen lisä korvaa siirtymäkauden lisän tai osan siitä) tai poistua viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan tai tehtävään.

Mikäli C-osion eri liitteissä opettajilla on ollut erilaisia tehtäväkohtaisen palkan vaativuuskriteerejä, pyritään OVTES:n 1.1.2019 paikallisen järjestelyerän avulla yhdenmukaistamaan tehtäväkohtaisten palkkojen rakennetta yhtenäisen vaativuusjärjestelmän mukaiseksi. Tarvittaessa tehtäväkohtaisten palkkojen rakennetta voidaan yhdenmukaistaa myös sopimalla paikallisesti maksussa olevien peruspalkkojen ylitysten (ns. TVA-lisät) jakamisesta uudelleen siten, että ylitysten yhteismäärä säilyy ennallaan. Tämä on suositeltava menettely myös sovittaessa palkkausjärjestelmän uudistamisesta yleisemmin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Osio A Yleinen osa

21 § Varsinainen palkka

1 mom.

Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

1 tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet)

2 henkilökohtainen lisä (11 §)

3 vuosisidonnainen lisä (12–18 §)

4 syrjäseutulisä (19 §) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (20 §)

5 rekrytointilisä (20 a §)

6 koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (osio B 19 §) ja taide- ja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 §)

7 siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liitteet).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A, B ja C ovat virkasuhteessa Savon koulutuskuntayhtymään. He toimivat aikuiskoulutuksen opetustehtävissä. Heidän palkkauksensa ja työaikansa perustuivat kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä OVTES) osio E (Aikuiskoulutuskeskus) määräyksiin 31.7.2018 asti.

Ammatillista koulutusta säätelevä lainsäädäntö uudistettiin kokonaisuudessaan niin kutsutulla ammatillisen koulutuksen reformilla. Laki ammatillisesta koulutuksesta tuli voimaan 1.1.2018. Ammatillisen koulutuksen järjestämistavan muuttuessa oleellisesti perusteiltaan opettajien virka- ja työehtosopimusmääräykset (palkkaus- ja työaikamääräykset) neuvoteltiin ammatillisen koulutuksen osalta uudelleen. Muuttuneet sopimusmääräykset (yhtenäinen vuosityöaikajärjestelmä) tuli ottaa ammatillisissa oppilaitoksissa käyttöön 1.8.2018 ja 1.8.2020 välisenä aikana.

Savon koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutuksen opettajat siirtyivät OVTES:n osion C (liite 1) mukaisen palkkausjärjestelmän ja vuosityöaikajärjestelmän piiriin 1.8.2018 lukien. Muutos toteutettiin siten, että kenenkään palkkoja ei työaika- ja palkkausjärjestelmän vaihtumisen vuoksi laskettu. Opettajille muodostettiin tehtäväkohtainen palkka ja mahdolliset henkilökohtaiset lisät. Aiemmin muodostetut henkilökohtaiset lisät (osio A 11 §) ja siirtymäkauden lisät (osio C Yhteiset määräykset 14 §) siirtyivät sellaisenaan vuosityöaikajärjestelmään.

Vuosityöaikaan siirtymiseen liittyviä soveltamisohjeita annettiin ammatillisille oppilaitoksille yhteyshenkilötiedotteella 4.9.2018. Yhtenäiseen palkkausjärjestelmään siirtymisestä ohjeistettiin mainitussa osallisten yhteisessä ohjeessa seuraavasti:

Siirtymähetkellä tehtäväkohtainen palkka muodostetaan lisäämällä E osion opettajan alarajan ylityksen euromäärä vuosityöaikajärjestelmän palkkaliitteen vähimmäispalkan päälle. Mikäli näin muodostunut tehtäväkohtainen palkka on suurempi kuin vastaavissa tehtävissä ja hinnoittelussa C osiosta siirtyneen tehtäväkohtainen palkka, voidaan näiden erotus muuttaa siirtymäkauden lisäksi ja/tai henkilökohtaiseksi lisäksi. E osiolaiselle muodostettu siirtymäkauden lisä voi korvautua kokonaan tai osittain palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi (TVA-lisä tai henkilökohtainen lisä korvaa siirtymäkauden lisän tai osan siitä) tai poistua viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan tai tehtävään.

A:lle on maksettu edellä mainituin periaattein muodostettua siirtymäkauden lisää 198,48 euroa kuukaudessa, B:lle 136,22 euroa kuukaudessa ja C:lle 220,20 euroa kuukaudessa.

Työnantaja oli oppilaitoksessa sovelletun paikallisen palkkausjärjestelmän perusteella korottanut A:n palkkaa työn vaativuuden noustessa 1.8.2018 määräaikaisella työn vaativuuteen perustuvalla lisällä (”TVA-lisä”) 202,34 eurolla. Päätöksen mukaan korotus päättyy, kun tehtävän hoitaminen lakkaa, ja korotus korvasi siirtymäkauden lisän siten, että sitä ei enää makseta korotuksen päättyessä. Näin ollen tosiasiallisesti A:n palkka oli korottunut 3,86 eurolla. TVA-lisä oli aluksi määräaikainen 31.12.2019 saakka ja sen jälkeen sitä jatkettiin 30.6.2020 saakka. TVA-lisä on ollut 1.8.2020 lukien 101,95 euroa kuukaudessa.

Työnantaja oli oppilaitoksessa sovelletun paikallisen palkkausjärjestelmän perusteella korottanut B:n palkkaa työn vaativuuden noustessa 1.11.2018 määräaikaisella työn vaativuuteen perustuvalla lisällä (”TVA-lisä”) 202,34 eurolla. Päätöksen mukaan korotus päättyy, kun tehtävän hoitaminen lakkaa, ja korotus korvasi siirtymäkauden lisän siten, että sitä ei enää makseta korotuksen päättyessä. Näin ollen tosiasiallisesti B:n palkka oli korottunut 66,12 eurolla. TVA-lisä oli määräaikaisena voimassa 31.7.2021 saakka.

Työnantaja oli oppilaitoksessa sovelletun paikallisen palkkausjärjestelmän perusteella korottanut C:n palkkaa työn vaativuuden noustessa 1.4.2019 määräaikaisella työn vaativuuteen perustuvalla lisällä (”TVA-lisä”) 204,94 eurolla. Päätöksen mukaan korotus päättyy, kun tehtävän hoitaminen lakkaa, ja korotus korvasi siirtymäkauden lisän siten, että sitä ei enää makseta korotuksen päättyessä. TVA-lisä on tällä hetkellä toistaiseksi voimassa oleva ja määrältään 224,29 euroa kuukaudessa.

Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lle, B:lle ja C:lle muodostetut siirtymäkauden lisät voineet korvautua osittain tai kokonaan TVA-lisällä työn vaativuuden muuttuessa.

Asiasta on käyty keskusneuvottelut. Osapuolet ovat jääneet erimielisiksi.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa OVTES:n oikeaksi tulkinnaksi, että

a) Savon koulutuskuntayhtymän viranhaltija A:lle 1.8.2018 lukien maksettu 198,48 euron suuruinen siirtymäkauden lisä ei ole voinut korvautua kokonaan tai osittain työn vaativuuden perusteella maksettavan palkan korottuessa, koska työnantajan soveltama palkkausjärjestelmä ei ole muuttunut tai A ei ole siirtynyt muuhun virkaan tai tehtävään,

b) Savon koulutuskuntayhtymän viranhaltija B:lle 1.8.2018 lukien maksettu 136,22 euron suuruinen siirtymäkauden lisä ei ole voinut korvautua kokonaan tai osittain työn vaativuuden perusteella maksettavan palkan korottuessa, koska työnantajan soveltama palkkausjärjestelmä ei ole muuttunut tai B ei ole siirtynyt muuhun virkaan tai tehtävään,

c) Savon koulutuskuntayhtymän viranhaltija C:lle 1.8.2018 lukien maksettu 222,20 euron suuruinen siirtymäkauden lisä ei ole voinut korvautua kokonaan tai osittain työn vaativuuden perusteella maksettavan palkan korottuessa, koska työnantajan soveltama palkkausjärjestelmä ei ole muuttunut tai C ei ole siirtynyt muuhun virkaan tai tehtävään,

2. velvoittaa Savon koulutuskuntayhtymän suorittamaan

a) A:lle 8.336,16 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 24.6.2021 lukien,

b) B:lle 5.312,58 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 24.6.2021 lukien,

c) C:lle 4.508,68 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 24.6.2021 lukien,

3. tuomitsee Savon koulutuskuntayhtymän hyvityssakkoon virka- ja työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

4. tuomitsee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa rikkomisesta, ja

5. velvoittaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Savon koulutuskuntayhtymän korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 16.894,80 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vahvistusvaatimukset

A:n, B:n ja C:n siirtymäkauden lisä ei ole voinut korvautua vaativuuteen perustuvalla palkankorotuksella ilman palkkausjärjestelmän muutosta.

B:lle, A:lle ja C:lle muodostettu siirtymäkauden lisä on tarkoitettu lisäksi, joka ei voi korvautua kokonaan tai osittain työn vaativuuden noususta aiheutuvalla palkanlisällä. Nimestään huolimatta siirtymäkauden lisä on tarkoitettu pysyväksi palkanosaksi, jolla on kompensoitu aiemmin tapahtunutta työaika- ja palkkausjärjestelmän muutosta.

Palkkausjärjestelmän muuttuessa tarkoituksena oli ollut, että kenenkään palkka ei pelkän järjestelmävaihdoksen vuoksi laske. Siirtymäkauden lisä oli muodostettu eri palkkaliitteestä C osioon siirtyville opettajille siksi, että uusi palkkausjärjestelmä ei kaikilta osin tunnistanut heidän työhönsä liittyviä vaativuustekijöitä siten, että palkka olisi vastannut aiempaa, vaikka opettajan tehtävät ja niiden vaativuus olivat pysyneet siirtymähetkellä samoina.

Työnantajan päätös siirtymäkauden lisän leikkaantumisesta vaativuuslisäyksen vuoksi ei perustu OVTES:iin. OVTES:stä ei löydy mitään nimenomaista määräystä, jonka perusteella näin voitaisiin päättää. Erimielisyysneuvotteluissa viitattu osio C:n 11 § ei koske lainkaan tällaisia tilanteita. OVTES 11 § koskee vain otsikossa tarkoitettuja muutostilanteita. KT ei ole pyrkinyt muuttamaan pykälän sanamuotoa tai sisältöä myöhemmillä neuvottelukierroksilla, vaikka vuosityöaikajärjestelmä oli otettu käyttöön.

Työnantajan päätös on myös vastoin osallisten yhteistä ohjeistusta. Osallisten laatiman soveltamisohjeen mukaisesti siirtymäkauden lisä voi muuttua TVA-lisäksi ainoastaan paikallisen palkkausjärjestelmän muutoksen yhteydessä.

Viittauksella palkkausjärjestelmän muuttumiseen on tarkoitettu nimenomaan sitä, että vain mikäli koko palkkausjärjestelmä ja sen arviointikriteerit muuttuisivat, tällöin myös siirtymäkauden lisä voisi poistua, mikäli uusi palkkausjärjestelmä tunnistaisi ne vaativuustekijät paremmin, joita siirtymähetkellä käytetty palkkausjärjestelmä ei ollut tunnistanut, ja joiden vuoksi opettajille oli muodostettu siirtymäkauden lisä.

Työnantajan käytössä oleva palkkausjärjestelmä ei ole muuttunut ohjeistuksessa tarkoitetulla tavalla. Paikallinen palkkausjärjestelmän muutos 1.8.2019 ei ole merkinnyt yhteisen ohjeistuksen tarkoittamaa muutosta, eivätkä A:n, B:n tai C:n palkkauksen muutokset ole olleet ajallisessa yhteydessä palkkausjärjestelmän väitettyyn muuttumiseen. Työnantajan tulisi osoittaa, että uusi 1.8.2019 käyttöön otettu palkkausjärjestelmä oli tunnistanut juuri ne vaativuustekijät, joiden perusteella työntekijöiden aiemman E-liitteen mukainen palkkaus oli muodostettu, ja joiden johdosta työntekijöille oli muodostettu siirtymäkauden lisä.

Ainoa muutos on ollut se, että työnantaja käytössä olleen palkkausjärjestelmän puitteissa A:n, B:n ja C:n työn vaativuutta oli arvioitu uudelleen tehtävien vaativuuden muuttuessa. Työnantajan tulkinta on johtanut siihen, että A:n, B:n ja C:n palkka oli noussut tehtävien vaativuuden kasvaessa A:n osalta 3,86 euroa, B:n osalta 66,12 euroa ja C:n osalta 0 euroa, koska korotus oli leikannut siirtymäkauden lisää. Lisäksi, kun siirtymäkauden lisä on korvautunut pysyvästi työn vaativuuden korottumisesta aiheutuvalla palkankorotuksella, mainittujen henkilöiden tehtäväkohtaiset palkat voivat vaativuusmuutoksen päätyttyä laskea ilman, että heidän työtehtävissään tai niiden vaativuudessa olisi tapahtunut muutosta verrattuna vaativuuden tilapäistä lisääntymistä edeltävään aikaan.

Mikäli työnantajan tulkinta hyväksyttäisiin, se johtaisi siihen, että työnantaja voisi kustannussäästöjä aikaan saadakseen siirtää opettajan päätöksellään esimerkiksi yhden kuukauden ajaksi vaativampiin tehtäviin, jolloin vaativuuteen perustuva korotus korvaisi siirtymäkauden lisän, ja tämän tilapäisen vaativuustekijän lakattua opettaja palaisi aiempiin tehtäviinsä menettäen siirtymäkauden lisän kokonaan. Selvää on, että tällainen mahdollistaisi täysin mielivaltaisen menettelyn, eikä vastaisi siirtymäkauden lisän tarkoitusta.

Siirtymäkauden lisän tarkoitus on ollut, että tehtävien säilyessä ennallaan palkka säilyy vuosityöaikaan siirryttäessä samana. Näin ollen työtuomioistuimen on vahvistettava, että siirtymäkauden lisä ei pysyväksi tarkoitettuna lisänä voi osaksi tai kokonaan korvautua työn vaativuuteen perustuvalla TVA-lisällä ilman, että työnantajan koko palkkausjärjestelmä muuttuisi tai opettaja siirtyisi muuhun virkaan tai tehtävään.

Suoritusvaatimukset

Koska työn vaativuuteen perustuvan TVA-lisän maksaminen ei ole voinut osaksikaan korvata siirtymäkauden lisää, on Savon koulutuskuntayhtymä velvollinen korvaamaan A:lle, B:lle ja C:lle sen vahingon, joka virheellisestä menettelystä on aiheutunut. Vahingon määrä on seuraava (valmisteluistuntoon saakka laskettuna):

Työnantaja oli korottanut A:n palkkaa 1.8.2018 lukien tehtävän vaativuuden arviointiin perustuen 202,34 euroa kuukaudessa. Koska korotus oli ollut siirtymäkauden lisää suurempi, oli se korvannut siirtymäkauden lisän kokonaan, eikä siirtymäkauden lisää ollut maksettu enää lainkaan.

A:lle on aiheutunut 1.8.2018 lukien vahinkoa 198,48 euroa kuukaudessa, koska siirtymäkauden lisä olisi tullut tehtävän vaativuuden muututtuakin maksaa samansuuruisena kuin aiemmin, eikä tehtävän vaativuuden muuttuminen ole voinut vaikuttaa siirtymäkauden lisän maksamiseen ilman, että koko palkkausjärjestelmä olisi muuttunut tai A olisi siirtynyt toiseen virkaan tai tehtävään.

A:lle on aiheutunut vahinkoa ajalta 08/2018 – 01/2022 eli valmisteluistuntoon mennessä yhteensä 42 kuukaudelta, jolloin vahingon määrä on 42 kk x 198,48 euroa/kk = 8.336,16 euroa.

Työnantaja oli korottanut B:n palkkaa 1.11.2018 lukien tehtävän vaativuuden arviointiin perustuen 202,34 euroa kuukaudessa. Koska korotus oli ollut siirtymäkauden lisää suurempi, oli se korvannut siirtymäkauden lisän kokonaan.

B:lle on aiheutunut 1.11.2018 lukien vahinkoa 136,22 euroa kuukaudessa, koska siirtymäkauden lisä olisi tullut tehtävän vaativuuden muututtuakin maksaa samansuuruisena kuin aiemmin, eikä tehtävän vaativuuden muuttuminen ole voinut vaikuttaa siirtymäkauden lisän maksamiseen ilman, että koko palkkausjärjestelmä olisi muuttunut tai B olisi siirtynyt toiseen virkaan tai tehtävään.

B:lle on aiheutunut vahinkoa ajalta 11/2018 – 01/2022 eli valmisteluistuntoon mennessä yhteensä 39 kuukaudelta, jolloin vahingon määrä on 39 kk x 136,22 euroa/kk = 5.312,58 euroa.

Työnantaja oli korottanut C:n palkkaa 1.4.2019 lukien tehtävän vaativuuden arviointiin perustuen 220,20 eurolla. Koska korotus oli ollut siirtymäkauden lisän suuruinen, oli se korvannut siirtymäkauden lisän kokonaan, eikä siirtymäkauden lisää ollut maksettu enää lainkaan.

C:lle on aiheutunut 1.4.2019 lukien vahinkoa 222,20 euroa kuukaudessa, koska siirtymäkauden lisä olisi tullut tehtävän vaativuuden muututtuakin maksaa samansuuruisena kuin aiemmin, eikä tehtävän vaativuuden muuttuminen ole voinut vaikuttaa siirtymäkauden lisän maksamiseen ilman, että koko palkkausjärjestelmä olisi muuttunut tai C olisi siirtynyt toiseen virkaan tai tehtävään.

C:lle on aiheutunut vahinkoa ajalta 4/2019 – 01/2022 eli valmisteluistuntoon mennessä yhteensä 22 kuukaudelta, jolloin vahingon määrä on 22 kk x 204,94 euroa/kk = 4.508,68 euroa.

Hyvityssakot

Savon koulutuskuntayhtymä on tiennyt tai sen on täytynyt tietää, että poistaessaan opettajalle maksettavan henkilökohtaisen siirtymäkauden lisän ilman mitään OVTES:n tällaiseen päätökseen kelpuuttavaa ehtoa, se rikkoo tieten virka- ja työehtosopimusta.

Asettuessaan tukemaan työnantajan toimintaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on rikkonut valvontavelvoitettaan. KT:n olisi tullut havaita, että työnantaja ei voi puuttua opettajalle muodostettuun henkilökohtaiseen palkanosaan ilman, että OVTES:stä löytyisi sille jokin normiperusta. KT on erimielisyysneuvotteluissa vedonnut osallisten laatimaan yhteiseen ohjeistukseen. Kuitenkaan tuon ohjeistuksen sanamuoto ei tue KT:n väittämää tulkintaa.

VASTAUS

Vaatimukset

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Savon Koulutuskuntayhtymä ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla korkoineen.

Perusteet

Vahvistusvaatimukset

Vaatimukset ovat ristiriidassa OVTES:n osio C (liite 1) 11 §:n 2 momentin sanamuodon kanssa. Määräyksen mukaisesti siirtymäkauden lisä voi poistua viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti. Mainittujen opettajaviranhaltijoiden siirtymäkauden lisät ovat poistuneet tehtäväkohtaisissa palkoissa tapahtuneita muutoksia vastaavasti, mikä vastaa määräyksen sanamuotoa ja sen oikeaa tulkintaa. Koulutuskuntayhtymässä on myös palkkausjärjestelmää muutettu.

Kantaja on esittänyt OVTES osio C (liite 1) 11 §:n 2 momentin kanteen riidan kohteena olevaksi sopimusmääräykseksi. Mainittu määräys on ollut myös paikallisneuvottelu- ja keskusneuvottelupyynnössä mainittuna asiana sovellettavana sopimusmääräyksenä. Määräystä tulkitaan sanamuotonsa mukaisesti. Määräystä on sovittu sovellettavan myös vuosityöajassa eikä sen soveltamista ole rajattu vain otsikossa mainittuihin tilanteisiin.

Koulutuskuntayhtymä on noudattanut kanteessa mainittujen opettajien osalta myös KT:n ja OAJ:n yhdessä antamaa ohjeistusta. Siirtymähetken tehtäväkohtainen palkka muodostettiin annetun ohjeistuksen mukaisesti niin, että kanteessa mainituille opettajille muodostettiin kullekin siirtymäkauden lisä. Ohjeistuksen tarkoituksena oli taata E-osiosta siirtyville opettajille siirtymähetkellä (1.8.2018) oleva tehtäväkohtainen palkka, ja näin mainittujen opettajaviranhaltijoiden osalta myös tapahtui. Ohjeen tarkoituksena oli nimenomaisesti yhtenäiseen palkkausjärjestelmään siirtyminen työnantajan sisällä, kun myös työaikajärjestelmä yhdenmukaistettiin. Tavoitteena oli virkaehtosopimuksen mukaisesti se, että samaa työtä tekevät opettajaviranhaltijat, joiden tehtävät ovat vaativuudeltaan samanlaiset, saavat palkkaa yhdenvertaisin perustein. Jos siirtymäkauden lisät olisi tarkoitettu pysyviksi lisäksi, olisi se tarkoittanut sopimuksen vastaista tilannetta, jossa siirtymäkauden lisät olivat muodostaneet pysyvästi perusteettomia erilaisia palkkoja.

Toisin kun kanteessa väitetään, vuosityöaikaan siirtymisen yhteydessä sovittua siirtymäkauden lisää siis ei ole KT:n ja OAJ:n yhteisellä ohjeistuksella tarkoitettu opettajille pysyväksi lisäksi. Tämä ei ilmene yhteyshenkilökirjeen tekstistä eikä tällaisesta tulkinnasta ole sovittu.

OVTES osio C (liite 1) 11 §:n määräys on otettu sopimukseen tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä vuonna 2007. Kanteesta ei ilmene miten sopimusmääräyksen tulkinta olisi riitainen, vaan perusteena viitataan sopijaosapuolien yhteiseen ohjeistukseen vuosityöaikaan siirtymisen yhteydessä. Tässä yhteisessä ohjeistuksessa ei ole sovittu siirtymäkauden lisälle muuta merkityssisältöä kuin mikä sillä on vakiintuneesti ollut.

Sopijaosapuolilla on ollut yhteneväinen tulkinta siirtymäkauden lisästä ja siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Siirtymäkauden lisä on aina liittynyt sanamuotonsa mukaisesti siirtymään, jonka on tarkoitus poistua. Näin on tarkoitettu myös tässä tilanteessa. Siirtymäkauden lisä voi vain säilyä tai pienentyä. Se ei koskaan palaa takaisin. Näin on riippumatta siitä, aiheutuuko siirtymäkauden lisän pienentyminen tehtävän vaativuuden muutoksesta toistaiseksi vai määräajaksi. Siirtymäkauden lisää ei ole tarkoitettu pysyväksi lisäksi tässäkään tilanteessa, eikä KT:n ja OAJ:n yhteisestä ohjeesta tällaista ilmene. Siirtymäkauden lisä liittyy tässä tilanteessa ohjeen mukaisesti siirtymähetken tehtäväkohtaiseen palkkaan.

KT:n ja OAJ:n tekemän yhteisen ohjeen tavoitteena on ollut myös se, että asiassa tulee huomioonotettavaksi vuosityöaikajärjestelmän myötä tullut muutos siihen, että erillistä vuosisidonnaisten lisien järjestelmää ei enää ole. Määrättyjen palvelusvuosien (5, 8, 10, 15 ja 20) täyttymisen jälkeen palkka nousee OVTES:n palkkaliitteessä mainitulla tavalla ja se korottaa tehtäväkohtaista palkkaa. Aikaisemmassa työaikajärjestelmässä palkan vuosisidonnaiset lisät laskettiin hinnoittelutunnuksen mukaisesta peruspalkasta. Vuosisidonnainen lisä oli aikaisemmin nimenomaisesti lisä, toisin kun vuosityöaikajärjestelmässä, jossa se on osa tehtäväkohtaista palkkaa. Siirtymäkauden lisää koskeva määräys kirjoitettiin ohjeessa tämän vuoksi eri tavalla kuin miten se on kirjoitettu osio C (liite 1) 11 §:n 2 momentissa. Ohjeen tekstin ilmaisulla ”E-osiolaiselle muodostettu siirtymäkauden lisä voi korvautua kokonaan tai osittain palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi (TVA-lisä tai henkilökohtainen lisä korvaa siirtymäkauden lisän tai osan siitä)” tarkoitettiin sitä, että kun palkkausjärjestelmä tunnistaa tehtävien vaativuuden korotuksen/muutoksen kyseiselle opettajalle, pienentyy siirtymäkauden lisä tva-lisää vastaavalla määrällä.

Palkkausjärjestelmän muutoksella tarkoitettiin tilannetta, jossa palkkausjärjestelmän sisällä tapahtuu muutoksia. Kyse on palkkausjärjestelmän muutoksesta, kun palkkausjärjestelmä tunnistaa tehtävien vaativuuden muutoksen opettajan kohdalla ja opettajan tehtäväkohtainen palkka nousee. Näin on myös tapahtunut mainittujen opettajaviranhaltijoiden osalta. Savon koulutuskuntayhtymässä palkkausjärjestelmä muuttui 1.8.2019. Kanteessa esitetty väite siitä, että työnantajan soveltama palkkausjärjestelmä ei ole muuttunut, ei pidä paikkansa.

OVTES osio A 21 § määrittää ne palkkatekijät, jotka kuuluvat varsinaiseen palkkaan. Tehtäväkohtaisella palkalla tarkoitetaan opettajan hinnoittelutunnuksen mukaista palkkaa ja mahdollisesti maksussa olevaa vaativuudesta tulevaa osuutta (TVA-lisää). Siirtymäkauden lisä on osa varsinaista palkkaa, mutta se ei ole osa tehtäväkohtaista palkkaa. Siirtymäkauden lisä ei muutu TVA-lisäksi eikä TVA-lisä muutu siirtymäkauden lisäksi. TVA-lisiä myönnettäessä ei yleensä ole tietoa siitä, miten tehtävien vaativuus jatkossa käyttäytyy. Määräaikainen tehtävien vaativuutta lisäävä tehtävä voi jatkua. Toisaalta myös toistaiseksi myönnetty TVA-lisä voi poistua, mikäli tehtävien vaativuutta lisäävä kriteeri ei enää toteudu. Savon koulutuskuntayhtymässä kanteessa mainittujen opettajien tehtäväkohtainen palkka on noussut TVA-lisällä ja tämä on vaikuttanut vastaavasti siirtymäkauden lisään sitä vähentävästi.

Ammatillisten oppilaitosten työaikajärjestelmä uudistettiin yhtenäiseksi vuosityöaikajärjestelmäksi sopimusmuutoksilla. Palkkausjärjestelmää uudistettiin samalla, mutta palkkaukseen sovelletaan edelleen OVTES osio A määräysten 21 §:n määräystä ja palkkausjärjestelmiin liittyviin käsitteisiin kuten tehtäväkohtaiseen palkan ja siirtymäkaudenlisän ei sovittu niiden vakiintuneesta merkityssisällöstä poikkeavia muutoksia.

Tehtävien vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä on ollut käytössä OVTES:n soveltamisalalla vuodesta 2007, samoin paikalliset palkkausjärjestelmät. Näissä paikallisesti sovittavissa palkkausjärjestelmissä käytettävissä oleva palkkasumma on osa sopimuksen kokonaispalkkasummaa. Paikallisilla järjestelyerillä (esim. 1.1.2019) paikallisen palkkausjärjestelmän palkkasummaa korotetaan. Muutoksista neuvotellaan paikallisesti. Näin on toimittu myös Savon koulutuskuntayhtymässä. Kanteessa esitetty väite siitä, että työnantaja voisi käyttää määräaikaisia vaativuustekijöitä kustannussäätöjen hakemiseen on paikkansapitämätön. Neuvotteluosapuolina KT ja OAJ eivät ole olleet erimielisiä palkkausjärjestelmän periaatteista eikä siitä, että TVA-lisä voidaan määrätä paitsi toistaiseksi voimassa olevana, myös määräaikaisena.

Opettajaviranhaltijoiden palkat eivät ole laskeneet sopimusmääräysten vastaisesti, vaan muutokset ovat edellä selostetuin tavoin kohdistuneet tehtävien vaativuuteen perustuviin palkan osuuksiin ja siirtymäkauden lisään. Palkkausjärjestelmään perustuen siirtymäkauden lisät ovat poistuneet, koska tehtäväkohtaiset palkat ovat korottuneet vastaavasti. Koulutuskuntayhtymä on noudattanut palkkausjärjestelmään liittyviä periaatteita niin kuin niitä on sovittu noudatettavan.

Suoritusvaatimukset

KT on yhtynyt Savon koulutuskuntayhtymän lausumassa esitettyyn ja kiistänyt Savon koulutuskuntayhtymään kohdistetut suoritusvaatimukset kokonaisuudessaan perusteeltaan ja määrältään.

Hyvityssakkovaatimukset

Savon koulutuskuntayhtymä ei ole rikkonut virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Hyvityssakkovaatimus tulee perusteettomana hylätä.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/1970) 11 §:n mukaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan asiana on valvoa, että kunnat ja kuntainliitot noudattavat tämän lain säännöksiä ja virkaehtosopimuksen määräyksiä.

KT ei ole laiminlyönyt valvoa, että koulutuskuntayhtymä noudattaa kunnallisen virkaehtosopimuslain säännöksiä ja virkaehtosopimuksen määräyksiä, joten hyvityssakon tuomitsemiselle ei ole perusteita. Savon koulutuskuntayhtymä ei ole jättänyt noudattamatta OVTES:n määräyksiä. Koulutuskuntayhtymä on soveltanut OVTES:n määräyksiä ja niihin liittyviä soveltamisohjeita siten, kun niitä on keskustasolla sovittu sovellettavan. Koulutuskuntayhtymä ei myöskään ole jättänyt noudattamatta kunnallisen virkaehtosopimuslain säännöksiä.

KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LAUSUMA

Kanteessa esitetyt suoritusvaatimukset ovat perusteettomat. Savon koulutuskuntayhtymä ei ole poistanut KT:n ja OAJ:n yhteisen ohjeistuksen vastaisesti A:n, B:n ja C:n siirtymäkauden lisiä vaan menetellyt ohjeistuksen mukaisesti. Siirtymäkauden lisät ovat poistuneet, koska tehtäväkohtainen palkka on muuttunut paikallisessa palkkausjärjestelmässä tapahtuneita muutoksia vastaavasti. A:n, B:n ja C:n peruspalkat ovat korottuneet toteutuneiden yleiskorotusten mukaisesti.

Vuosityöaikajärjestelmän myötä siirryttiin paitsi yhtenäiseen työaikajärjestelmään myös yhtenäiseen palkkausjärjestelmään. Kun erottelua ei enää tehdä nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen välillä, ovat myös opetushenkilöstön tehtäväkuvat yhdenmukaistuneet. Näin on tapahtunut myös kyseessä olevien viranhaltijoiden osalta. A:n, B:n ja C:n palvelussuhteen ehdot työaika- ja palkkausjärjestelmän osalta muuttuivat 1.8.2018. Heidän työtehtävänsä eivät myöskään ole pysyneet ennallaan.

A:lle on 10.5.2019 myönnetty 202,34 euron suuruinen määräaikainen TVA-lisä ajalle 1.8.2018–31.12.2019. Määräaikainen TVA-lisä on myönnetty uudelleen ajalle 1.1.2020–30.6.2020, koska TVA:n myöntämisen perusteena ollut työtehtävä jatkui. A:n TVA-lisän perusteena vanhassa TVA-järjestelmässä oli: "Laaja ja monipuolinen sidosryhmäyhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa (opetustehtävän ohella hoidettava hanketyö, johon liittyy kontakteja sidosryhmiin päivittäin)". Kun hanke sai jatkoa ajalle
1.1. –30.6.2020 ja A jatkoi TVA-lisän perusteena olleen tehtävän hoitamista, jatkettiin TVA-järjestelmän mukaisesti TVA-lisää 30.6.2020 saakka.

A:n osalta muutokset tehtäväkohtaisessa palkassa korvasivat hänelle muodostetun siirtymäkauden lisän edellä selostetulla tavalla siten, että tehtäväkohtainen palkka nousi 3,86 euroa kuukaudessa. A:n tehtävän vaativuus nousi, ja TVA-lisä korvasi siirtymäkauden lisän. Siirtymäkauden lisä korvautui siten palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi.

A:n peruspalkkaa ovat korottaneet siirtymäkauden lisän jälkeen toteutetut yleiskorotukset 1.4.2019, 1.8.2020 ja 1.4.2021. Palkkojen yleiskorotukset ovat korottaneet vastaavasti myös TVA-lisiä. Sen sijaan yleiskorotukset eivät vaikuta siirtymäkauden lisän määrään sitä vähentävästi tai korottavasti.

Koulutuskuntayhtymän uudessa TVA-järjestelmässä A:lle on myönnetty 1.8.2020 alkaen työtehtävien kokonaisuuden vaativuuden arvioinnin perusteella toistaiseksi voimassa oleva TVA-lisä, eli niin kauan kuin työtehtävät eivät muutu. A:n tehtäväkohtaiseen palkkaan sisältyy nyt koulutuskuntayhtymän paikalliseen palkkausjärjestelmään perustuvaa TVA-lisää 101,95 euroa sekä erillisinä paikalliseen järjestelmään perustuen 51,50 euroa ja 25,75 euroa (tuloksellisuusraha). A:n tehtäväkohtainen palkka on näin ollen 4.124,78 euroa.

Savon koulutuskuntayhtymä kiistää suoritusvaatimuksen A:n osalta perusteiltaan.

B:lle on 23.4.2019 myönnetty 202,34 euron suuruinen määräaikainen TVA-lisä ajalle 1.11.2018–31.5.2021. B:n TVA-lisän perusteena vanhassa TVA-järjestelmässä oli: "Haasteelliset, määräaikaiset oppilaitoksen pedagogiseen kehittämiseen ja opetukseen liittyvät tehtävät: Yhdessä oppimisen pilotissa vastuuopettaja.” Lisän perusteena olleen tehtävän hoitamisen jatkuttua 31.7.2021 saakka TVA-lisän maksaminen B:lle on jatkunut 31.7.2021 saakka.

B:n osalta muutokset tehtäväkohtaisessa palkassa korvasivat hänelle muodostetun siirtymäkauden lisän edellä selostetulla tavalla siten, että hänen tehtäväkohtainen palkkansa nousi 66,12 euroa kuukaudessa. B:n tehtävän vaativuus nousi, ja TVA-lisä korvasi siirtymäkauden lisän. Siirtymäkauden lisä korvautui siten palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi.

B:n peruspalkkaa ovat korottaneet siirtymäkauden lisän jälkeen toteutetut yleiskorotukset 1.4.2019, 1.8.2020 ja 1.4.2021. Palkkojen yleiskorotukset ovat korottaneet vastaavasti myös TVA-lisiä. Sen sijaan yleiskorotukset eivät vaikuta siirtymäkauden lisän määrään sitä vähentävästi tai korottavasti.

B:n tehtäväkohtaiseen palkkaan ei sisälly tällä hetkellä koulutuskuntayhtymän paikalliseen palkkausjärjestelmään perustuvaa TVA-lisää. Hänelle maksetaan erillisenä paikalliseen järjestelmään perustuen 51,50 euroa. B:n tehtäväkohtainen palkka on näin ollen 4.582,42 euroa.

Savon koulutuskuntayhtymä kiistää suoritusvaatimuksen B:n osalta perusteiltaan.

C:lle on 23.4.2019 myönnetty 204,94 euron suuruinen määräaikainen TVA-lisä ajalle 1.4.2019–31.12.2020. C:n TVA-lisän perusteena vanhassa TVA-järjestelmässä oli: "Haasteelliset, määräaikaiset oppilaitoksen pedagogiseen kehittämiseen ja opetukseen liittyvät tehtävät: teollisuuden poolin strategiatyön koordinointi."

C:n osalta muutokset tehtäväkohtaisessa palkassa korvasivat hänelle muodostetun siirtymäkauden lisän seuraavasti: siirtymäkauden lisä oli 220,20 euroa kuukaudessa ja määräaikaista TVA-lisää myönnettiin 204,34 euroa kuukaudessa. Siirtymäkauden lisää hänelle maksettiin tuolloin 15,86 euroa kuukaudessa. Kun C:lle myönnettiin 1.1.2021 alkaen uuden järjestelmän mukainen tason 3 TVA-lisä, jäljellä oleva siirtymäkauden lisä 15,86 euroa kuukaudessa korvautui TVA-lisällä 224,29 euroa kuukaudessa. C:n tehtävän vaativuus nousi, ja TVA-lisä korvasi siirtymäkauden lisän. Siirtymäkauden lisä korvautui siten palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi.

C:n peruspalkkaa ovat korottaneet siirtymäkauden lisän jälkeen toteutetut yleiskorotukset 1.4.2019, 1.8.2020 ja 1.4.2021. Palkkojen yleiskorotukset ovat korottaneet vastaavasti myös TVA-lisiä. Sen sijaan yleiskorotukset eivät vaikuta siirtymäkauden lisän määrään sitä vähentävästi tai korottavasti.

Koulutuskuntayhtymän uudessa TVA-järjestelmässä C:lle on myönnetty 1.1.2021 alkaen työtehtävien kokonaisuuden vaativuuden arvioinnin perusteella toistaiseksi voimassa oleva TVA-lisä, eli niin kauan kuin työtehtävät eivät muutu. C:llä nyt voimassa oleva lisä on koulutuskuntayhtymän järjestelmässä tasoa 3. C:n tehtäväkohtaiseen palkkaan sisältyy nyt koulutuskuntayhtymän paikalliseen palkkausjärjestelmään perustuvaa TVA-lisää 224,29 euroa sekä erillisinä paikalliseen järjestelmään perustuen 51,50 euroa ja 25,75 euroa (tuloksellisuusraha). C:n tehtäväkohtainen palkka on näin ollen 4.247,12 euroa.

Savon koulutuskuntayhtymä kiistää suoritusvaatimuksen C:n osalta perusteiltaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Päätöksiä A:n, B:n ja C:n palkkauksesta

Vastaajien kirjalliset todisteet

Savon koulutuskuntayhtymän paikalliset sopimukset paikallisista palkkausjärjestelmistä 10.4.2019 ja 14.10.2016
Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille. Ammatillinen koulutus. Palkkaukseen liittyvää ohjeistusta.

Kantajan henkilötodistelu

D, neuvottelupäällikkö, OAJ ry
E, Savon koulutuskuntayhtymän rehtori

Vastaajien henkilötodistelu

F, neuvottelupäällikkö, KT
G, Savon koulutuskuntayhtymän apulaisrehtori

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Savon koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutuksen opetustehtävissä toimivat A, B ja C ovat edellä selostetuin tavoin siirtyneet OVTES:n E-osion soveltamisen piiristä C-osion (liite 1) mukaisen palkkausjärjestelmän ja vuosityöaikajärjestelmän piiriin 1.8.2018 lukien.

Asiassa on kyse siitä, ovatko A:lle, B:lle ja C:lle 1.8.2018 muodostetut siirtymäkauden lisät voineet korvautua osittain tai kokonaan TVA-lisällä työn vaativuuden muuttuessa.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu OAJ ry:n neuvottelupäällikköä D:tä ja KT:n neuvottelupäällikköä F:ää sekä Savon koulutuskuntayhtymän rehtoria E:tä ja apulaisrehtoria G:tä.

D on kertonut olleensa mukana opetusalan virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutoiminnassa hieman yli kymmenen vuotta. Vuosina 2018–2019 hän oli ollut neuvottelemassa nyt käsillä olevaa ammatillisen koulutuksen sopimusta. Hän oli yhdessä KT:n neuvottelupäällikkö F:n kanssa laatinut riidanalaisen soveltamisohjeen.

D on kertonut, että OVTES osio C oli koskenut nuorisoastetta ja ammatillista koulutusta ja sisältänyt kuusi eri liitettä eli sopimusta. Ammatillisilla aikuiskoulutuskeskuksilla oli ollut lisäksi oma E-osio. Sopimukset olivat olleet historiallisista syistä täysin toisistaan poikkeavat. Vuosien 2018–2019 neuvottelukierroksella nämä kaikki seitsemän sopimusta oli muutettu yhdeksi ammatillisen koulutuksen vuosityöaikasopimukseksi (OVTES osio C liite 1, nyttemmin vuodesta 2020 lukien vain OVTES osio C).

OVTES osio A koski koko sopimusta tietyin poikkeuksin. Osion 6 §:n 3 momentissa oli kuvattu millä tavalla paikallisesti tuli rakentaa tehtäväkohtaisen palkan perusteisiin liittyvä arviointijärjestelmä. Tämä määräys ei ollut koskenut E-osiota, joka oli ollut muista OVTES:n sopimuksista täysin poikkeava. E-osiossa oli ollut käytössä yleistyöaika ja niin sanottu välyspalkkaus, jossa palkkaus oli perustunut palveluvuosiin. Palveluvuosiportaiden sisällä oli ollut palkkojen alarajat ja ylärajat, joiden välillä palkka määriteltiin. Huomioon oli otettava tehtävän vaativuus ja vastuullisuus sekä työntekijän taito ja kyky. Alarajan ylitys perustui näihin tekijöihin. C-osiossa sovellettiin A-osion 6 §:ää, jonka mukaan työnantajalla tuli olla paikallinen arviointijärjestelmä, jossa kuvattiin millä tavoin tehtävän vaativuudenarviointi nosti tehtäväkohtaista palkkaa. Työn vaativuuden arvioinnin kautta voitiin maksaa niin sanottua TVA-lisää. Paikallinen palkkausjärjestelmä sisälsi yleensä TVA-lisien arviointiperusteet ja määrät. Tämä oli ollut E-osion ja C-osion välinen ero ennen vuosityöaikaan siirtymistä.

D:n mukaan nyt riidanalainen soveltamisohje 4.9.2018 oli päädytty tekemään, koska käsillä oleva muutos vuosityöaikaan siirtymisessä oli ollut erittäin iso ja vaatinut paljon perehdyttämistä. Uusi sopimus ei ollut vastannut yhtäkään aiemmasta seitsemästä sopimuksesta eivätkä koulutuksenjärjestäjät olleet siten soveltaneet vastaavanlaista sopimusta. Soveltamisohje oli ollut laaja, ja E-osiota koskeva osuus vain pieni osa sitä. KT:n edustajan kanssa oli tehty myös erittäin laaja kenttäkierros, jossa oli keskusteltu johdon ja luottamusmiesten kanssa ja koulutettu koulutuksenjärjestäjiä uuden sopimuksen soveltamisessa.

D:n mukaan muutoksen myötä kaikkien palkat olivat jonkin verran muuttuneet. Koska paikallistasolla oli ollut palkkausjärjestelmissä erilaisia lisiä, joihin ei siirtymähetkellä ollut haluttu puuttua, oli sovittu, että TVA-lisät ja henkilökohtaiset lisät siirtyivät euromääräisinä uuteen järjestelmään sellaisinaan vuosityöaikapalkan päälle. Koska ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa tällaisia lisiä ei ollut ollut, vaan sen sijaan välyspalkkaus, E-osion osalta oli sovittu, että alarajan ylitystä käsiteltiin samoin kuin TVA-lisää tai henkilökohtaista lisää eli siten, että lisä siirtyi vuosityöaikapalkan päälle. Prosessin oli tarkoitus toimia siten, että jos siirtymähetken paikallinen järjestelmä tunnisti E-osion piiristä siirtyvän opettajan tehtävästä vaativuustekijöitä, joilla voitiin maksaa TVA-lisää, E-osion mukaisen alarajan ylitys siirtyi TVA-lisäksi. Vastaavasti muodostettiin henkilökohtainen lisä, jos paikallinen arviointijärjestelmän mukaan löytyi tähän sopivia tekijöitä. Jos alarajan ylitys ei sopinut TVA-lisäksi tai henkilökohtaiseksi lisäksi, alarajan ylityksestä muodostettiin siirtymäkauden lisä. Kyseisen euromäärän oli joka tapauksessa tarkoitus jäädä lisään, joko TVA-lisään, henkilökohtaiseen lisään tai siirtymäkauden lisään.

OVTES osio C liite 1 sisälsi myös 11 §:n määräyksen siirtymäkauden lisästä. D:n mukaan määräys koski, kuten sen sanamuodosta kävi ilmi, vain vuoden 2007 ja 2011 tilanteita. Vuonna 2007 oli otettu käyttöön A-osion 6 §, ja OVTES:n sisällä oli palkkausta muutettu merkittävästi. Tuolloin oli jäänyt ”vanhoja häntiä”, jotka oli maksettu siirtymäkauden lisinä. Vuonna 2011 taas oli muokattu ammatillisen koulutuksen kelpoisuusasetusta, jolloin myöskin oli jäänyt palkanlisiä, jotka olivat jääneet opettajille siirtymäkauden lisinä. D:n mukaan missään vaiheessa ei ollut sovittu, että C 11 §:n määräys koskisi E-osiosta siirtyneiden siirtymäkauden lisää, eikä pykälän soveltamisalan laajentamisesta ollut myöskään neuvoteltu KT:n kanssa. Tällaisesta ei ollut ollut mitään puhetta. Tämä oli ollut syy, miksi ohjeessa oli tullut ottaa kantaa siihen, milloin siirtymäkauden lisä saattoi korvautua jollakin muulla. Nyt käsiteltävässä asiassa siirtymäkauden lisä poikkesi C 11 §:ssä tarkoitetusta siirtymäkauden lisästä siten, että ohjeistuksessa oli sovittu, milloin se voi korvautua TVA-lisällä tai henkilökohtaisella lisällä.

D:n mukaan siirtymäkauden lisän korvautumista tai poistumista koskevalla ohjeella oli tarkoitettu kuvata, milloin siirtymäkauden lisä voisi muuttua joksikin muuksi lisäksi eli käytännössä TVA-lisäksi tai henkilökohtaiseksi lisäksi. Tekstiä oli ollut laatimassa D:n lisäksi KT:n puolelta F. Teksti oli KT:n pohjan mukainen lukuun ottamatta kohtaa ”palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi”, jonka D oli tekstiin lisännyt. Lisäyksen jälkeen teksti oli hyväksytty puolin ja toisin. Tekstin tarkoituksesta D on kertonut, että jos vuosityöaikaan siirtymisen hetkellä E-osion opettajan palkkaus ylitti välyspalkan alarajan, tarkoitti tämä sitä, että ylitykseen oli perusteet joko tehtävän vaativuuden tai opettajan henkilökohtaisen osaamisen vuoksi. Siirtymähetkellä tarkasteltiin koulutusjärjestelmän järjestäjällä käytössä olevan palkkausjärjestelmän perusteella, oliko henkilölle perusteita maksaa TVA-lisää tai henkilökohtaista lisää. Jos näin ei ollut, muodostettiin ylityksestä siirtymäkauden lisä. Paikallisesti käytössä oleva palkkausjärjestelmä saattoi muuttua ja sen jälkeen tunnistaa tehtävästä uusia elementtejä, joita vanha palkkausjärjestelmä ei ollut tunnistanut. Tällöin E-osion opettajan tehtävistä saattoi löytyä tekijöitä, jotka voitiin korvata TVA-lisänä tai henkilökohtaisena lisänä. Tällaisessa tilanteessa oli perusteltua, että siirtymäkauden lisä muuttui TVA-lisäksi tai henkilökohtaiseksi lisäksi. Henkilön tehtävä tai suoriutuminen ei siis muuttunut, vaan arviointikriteerien muuttuessa palkkausjärjestelmä tunnisti enemmän asioita kyseisestä tehtävästä. Tätä oli tarkoitettu tekstissä paikallisen palkkausjärjestelmän muutoksella. Tilanne, jossa tehtävän vaativuus arvioitiin toiselle tasolle ilman että järjestelmä muuttui, ei ollut ohjeessa kuvattu palkkausjärjestelmän muutos. Jos tehtävään tuli uusi vaativuutta lisäävä tekijä, palkkatason tuli nousta järjestelmän mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan ollut peruste muuttaa siirtymäkauden lisää, koska se muuttui vain silloin, kun paikallinen palkkausjärjestelmä muuttui. Esimerkiksi nyt käsiteltävässä asiassa paikallinen palkkausjärjestelmä oli muuttunut 1.8.2019, mikä oli ensimmäinen ajankohta, jolloin opettajien siirtymäkauden lisä oli voinut muuttua TVA-lisäksi tai henkilökohtaiseksi lisäksi. Muita vaihtoehtoja ohjeen kirjaus ei ollut jättänyt.

Arviointijärjestelmien toimivuutta tuli OVTES:n mukaan seurata säännöllisesti. Palkkausjärjestelmän muutokset olivat hyvin tavanomaisia.

D ja F olivat ohjeesta neuvoteltaessa keskustelleet ainakin siitä, että siirtymäkauden lisää eivät leikanneet mahdolliset tulevat vuosisidonnaiset lisät. Palkkausjärjestelmän käsite oli kuvattu A-osion 6 §:ssä, ja D:n mukaan pitäisi olla yksiselitteisen selvää, että sillä tarkoitettiin paikallista arviointijärjestelmää, jolla TVA-lisät ja henkilökohtaiset lisät muodostettiin. D:lle ei ollut jäänyt mielikuvaa, että tekstin sisältö olisi jäänyt epäselväksi.

F on kertonut, että hän oli neuvottelupäällikkönä vastannut OVTES:n neuvotteluista muun ohella silloin, kun neuvoteltiin C-osion vuosityöaikaan siirtymisestä vuosina 2017–2018.

Ohjeen 4.9.2018 tarkoituksena oli toimia osapuolten yhteisenä työehtosopimusvaikutteisena ohjeistuksena, johon voitiin paikallisesti tukeutua yhtenäiseen palkkausjärjestelmään siirryttäessä. Osapuolilla oli ollut selkeä ajatus siitä, mitä tekstillä oli tavoiteltu. Teksti oli saatu aikaiseksi puhelimitse ja sähköpostitse. Asian olivat hoitaneet D ja F kahdestaan.

Tarkoituksena oli ollut, että siirtymäkauden lisä tukisi palkkausjärjestelmään siirtymistä. Kyse oli vakiintuneesta, vuodesta 2007 OVTES:ssä olleesta, työehtosopimuksen keskustason muutoksissa käytettävästä lisästä. F on kertonut laatineensa siirtymäkauden lisää koskevan C 11 §:n määräyksen pohjalta tekstiluonnosehdotuksen. Työaikajärjestelmän muutos oli ollut niin valtava, että tämä asia oli jäänyt vain ohjeistuksessa sovitun varaan. D oli tehnyt huomion, että jos teksti otettiin suoraan siirtymäkauden lisää koskevasta pykälästä, se ei olisi toiminut tässä yhteydessä samalla tavalla kuin 11 §:n määräyksessä oli tarkoitettu. Muualla vuosisidonnainen lisä oli erillinen lisä, mutta osion C järjestelmässä se nosti myös tehtäväkohtaista palkkaa, vaikka tehtävä ei muuttunut. Yhteisesti oli haluttu estää se, että vuosisidonnainen lisä korvaisi siirtymäkauden lisää. Sen vuoksi oli ohjeistus kirjoitettu niin, että palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi siirtymäkauden lisä voi korvautua TVA-lisällä tai henkilökohtaisella lisällä. Tämä kirjaus oli tullut D:n ehdotuksesta. F:n mukaan osapuolet olivat olleet yhtä mieltä siitä, että lisäys oli perusteltu, jotta se olisi toiminut käytännössä samalla logiikalla kuten alkuperäinen siirtymäkauden lisä. F ei ole muistanut mihinkään muuhun viittaavaa keskustelua, joka olisi liittynyt riidanalaiseen kohtaan ”palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi”.

F:n mukaan ohje tarkoitti sitä, että siirtymäkauden lisä toimi samalla tavalla kuin muuallakin OVTES:ssä. Tehtävien muuttuessa, esimerkiksi kun opettajalle tuli jokin lisävastuu, josta palkkausjärjestelmän mukaan tuli maksaa TVA-lisä, kyseisellä henkilöllä oli tehtävien alkamishetkestä lähtien oikeus korkeampaan palkkaan TVA-lisän kautta. Tällaisessa tilanteessa, kuten kaikissa siirtymäkauden lisissä, TVA-lisä korvasi aikaisemmin muodostettua siirtymäkauden lisää. Merkitystä ei ollut sillä, että TVA-lisä oli määräaikainen. Kyseisellä ohjeen lauseella ei ollut tarkoitettu, että koko palkkausjärjestelmän tulisi muuttua. Nyt käsiteltävässä asiassa tehdyt viranhaltijapäätökset (K1) olivat F:n mukaan ohjeistuksen mukaiset. Viranhaltijoille oli alettu maksaa paikallisesti sovellettavan palkkausjärjestelmän mukaista TVA-lisää, joka korvasi heille aikaisemmin muodostettua siirtymäkauden lisää. Näin siirtymäkauden lisä toimi OVTES:n järjestelmässä.

F on kertonut, että erimielisyys ohjeen tulkinnasta oli ilmennyt keväällä tai kesällä 2019 D:n ollessa sitä mieltä, että määräaikainen TVA-lisä ei ollut voinut pienentää siirtymäkauden lisää. Näin oli siirtymäkauden lisää kuitenkin vakiintuneesti tulkittu, eikä tästä ollut osapuolten välillä aiemmin ollut erimielisyyttä. F:n mukaan hänelle oli vasta keskusneuvotteluissa käynyt ilmi se, että JUKO ry oli halunnut määritellä uudelleen ohjeessa olevan käsitteen ”palkkausjärjestelmän muutos”. Tällainen kirjauksen tulkinta olisi vaatinut määrittelyn siitä, mitä palkkausjärjestelmän muutoksella tarkoitettiin. Koko palkkausjärjestelmän muutokset olivat ylipäätään harvinaisia.

F:n mukaan siirtymäkauden lisän merkitys palkkauksessa oli vakiintunut. Siirtymäkauden lisää oli käytetty tilanteessa, jossa keskustasolla oli tehty palkkausjärjestelmän uudistaminen, jossa uuden järjestelmän mukainen palkka saattoi muodostua pienemmäksi kuin aikaisemman järjestelmän mukainen palkka. Tällöin sovittiin lisästä, joka poistui jollakin juridisesti kestävällä aikataululla. Vuonna 2007 oli ollut tällainen tilanne TVA-järjestelmää käyttöönotettaessa, ja vuonna 2011 oli ollut ammatillisella puolella kelpoisuusasetuksen muuttuessa vastaava tilanne. Siirtymäkauden lisän käyttäytymisestä ja poistumisesta ei ollut ollut aikaisemmin erimielisyyttä.

E on kertonut toimivansa Savon koulutuskuntayhtymän rehtorina. E on kertonut tehneensä palkkauspäätökset B:n, A:n ja C:n osalta (K1). Päätökset oli tehty G:n esittelystä, joka oli valmistellut asiat. Päätökset olivat perustuneet viranhaltijoiden tehtävien määräaikaiseen vaativuuden nousuun. E:n mukaan päätökset oli tehty Savon koulutuskuntayhtymän paikallisen palkkausjärjestelmän mukaisesti.

G on kertonut työskentelevänsä Savon koulutuskuntayhtymässä apulaisrehtorina. Hänen tehtäviinsä kuuluivat muun ohessa henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvät asiat. G on kertonut työskennelleensä noin 17 vuotta eri nimikkeillä Savon koulutuskuntayhtymässä henkilöstöasioihin liittyvissä tehtävissä.

Vuonna 2018 vuosityöaikajärjestelmään varsinaisesti siirryttäessä isoin muutos oli ollut E-osion siirtyminen C-osioon. Elokuun alusta oli tullut noudattaa C-osiota myös E-osiosta siirtyneisiin. Tällaisia henkilöitä oli ollut 67. Vuonna 2018 E-osiossa olleiden palkkaus oli muodostettu KT:n ohjeiden mukaan. Heille oli 1.8.2018 muodostettu E-osion palkkaliukuman alarajan ylittävästä osasta siirtymäkauden lisä. Siirtymäkauden lisää oli muodostunut muutoksessa 57 henkilölle. Savon koulutuskuntayhtymässä oli valmistelutyö tehty kaikkien E-osiosta siirtyneiden henkilöiden lähiesimiesten kanssa. Valmistelussa oli helmi-huhtikuussa 2019 käyty C-osion TVA-kriteeristö läpi, ja jos kriteerit olivat täyttyneet, henkilölle oli muodostunut tehtäväkohtaiseen palkkaan työn vaativuutta lisäävä osa. Henkilökohtaista lisää koulutuskuntayhtymän palkkausjärjestelmässä ei ollut käytössä. Ohjeistuksen mukaisesti, ja kuten aikaisemminkin oli toimittu, tehtäväkohtaisen palkan muutokset ”söivät” muodostunutta siirtymäkauden lisää. Esimiesten kanssa käydyn kierroksen jälkeen yhdeksälle niistä 57 henkilöstä, joille oli muodostunut siirtymäkauden lisää, oli tullut C-osion mukaista TVA-lisää, jolloin heidän siirtymäkauden lisänsä oli pienentynyt. Heille oli tehty vastaavat päätökset kuin kanteessa tarkoitetuille viranhaltijoille.

Kanteessa tarkoitetuiden viranhaltijoiden palkat oli 1.8.2018 muodostettu siten, että sitä osuutta, joka oli ylittänyt E-osion liukuman alarajan, oli verrattu C-osion vuosityöajan palkkaan, jolloin ylimenevästä osasta oli muodostunut heidän palkkarakenteessaan siirtymäkauden lisä. A:n osalta oli tarkasteltu, miten C-osion mukaiset tehtävän vaativuuden arvioinnin kriteerit täyttyivät, ja koska hän oli 1.8.2018 hyvinvointiteknologiaan liittyvässä hankkeessa hankevastaavana, TVA-lisä oli määrätty määräaikaisena hankkeen päättymiseen asti. Lisää oli jatkettu, kun hanke oli jatkunut. B:n tehtävän vaativuus oli muuttunut 1.11.2018, koska hän oli tullut vastuuopettajaksi eräässä oppimisen määräaikaiseen pilottihankkeeseen. C puolestaan oli siirtynyt määräajaksi teollisuuden osaamispoolin vastuuopettajaksi.

Määräaikaisilla TVA-tekijöiden käytöllä ei ollut säästämiseen liittyviä tarkoituksia. Järjestelmä, jota E-osiosta siirtyviin oli tullut soveltaa, oli perustunut kriteeriluetteloihin, ja jokaisen kohdalla oli tullut tarkastella, olivatko kriteerit täyttyneet. Tätä riitaa ennen ei ollut paikallisesti ollut erimielisyyttä siitä, että käytössä oli määräaikaisia TVA-lisiä. Siirtymäkauden lisiä oli käytetty aiemminkin erilaisissa siirtymävaiheissa, ja lisän käyttäytyminen oli ollut selkeää. Jos tehtäväkohtaisessa palkassa oli tapahtunut muutoksia, siirtymäkauden lisä oli pienentynyt ja palkkaus yhdenvertaistunut. Palkkausjärjestelmän muutoksia ei olisi voinut jättää tekemättä, kun E-osiolaiset olivat siirtyneet C-osioon, jossa oli jo ollut voimassa oleva TVA-järjestelmä, jota oli tullut alkaa soveltaa myös E-osiosta siirtyviin.

Vuoden 2019 palkkausjärjestelmästä G on kertonut, että tuolloin pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä oli vallinnut yhteneväinen näkemys siitä, että kriteereihin perustuva järjestelmä oli ollut aikansa elänyt. TVA-lisään oikeuttavien kriteerien listaus oli koettu liian suppeaksi. Uudistuksessa oli ollut tavoitteena järjestelmä, jossa ei kuvattu tarkkoja työtehtäviä, vaan vaativuutta arvioitiin kokonaisuutena.

G on kertonut, että siirtymäkauden lisien määrissä oli suurta vaihtelua. Pienimmät olivat alle 100 euroa ja suurimmat noin 500 euroa. Vaihtelu johtui siitä, että E-osiossa ei ollut ollut yhtenäistä palkkausjärjestelmää, ja useat henkilöt olivat olleet tekemässä päätöksiä. Arvioinnin pohjalla oli käytetty koulutusta ja kokemusta, mutta palkkauspäätöksiin ei ollut kirjattu, miten kriteerejä oli arvioitu, vaan päätöksissä oli ollut vain euromäärät. Palkkaerot eivät olleet aina objektiivisesti perusteltavissa tehtävien vaativuudessa olevalla erolla.

Arviointi ja johtopäätökset

Virkaehtosopimuksen tulkinta

Ammatillista koulutusta säätelevä lainsäädäntö uudistettiin edellä kuvatuin tavoin kokonaisuudessaan vuonna 2018. Myös opettajien palkkaus- ja työaikamääräykset neuvoteltiin ammatillisen koulutuksen osalta uudelleen. Sopimukseen osalliset ovat 4.9.2018 antaneet yhteisen soveltamisohjeen yhtenäiseen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. Riidatonta on, että sitä sovelletaan työehtosopimusvaikutuksin. Soveltamisohjeesta ovat olleet neuvottelemassa työtuomioistuimessa kuullut neuvottelupäälliköt D ja F.

Siirtymähetkellä E-osion piiristä siirtyvän opettajan tehtäväkohtainen palkka on muodostettu osallisten 4.9.2018 antaman ohjeen mukaisesti ”lisäämällä E-osion opettajan alarajan ylityksen euromäärä vuosityöaikajärjestelmän palkkaliitteen vähimmäispalkan päälle. Mikäli näin muodostunut tehtäväkohtainen palkka on suurempi kuin vastaavissa tehtävissä ja hinnoittelussa C-osiosta siirtyneen tehtäväkohtainen palkka, voidaan näiden erotus muuttaa siirtymäkauden lisäksi ja/tai henkilökohtaiseksi lisäksi.”

Ohjeistus jatkuu seuraavalla riidanalaisella virkkeellä: ”E-osiolaiselle muodostettu siirtymäkauden lisä voi korvautua kokonaan tai osittain palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi (TVA-lisä tai henkilökohtainen lisä korvaa siirtymäkauden lisän tai osan siitä) tai poistua viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan tai tehtävään.”

Kantajan mukaan ohjetta on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti siten, että siirtymävaiheessa muodostettu siirtymäkauden lisä voi korvautua ohjeessa mainituilla lisillä vain palkkausjärjestelmän muutoksen yhteydessä. D:n mukaan työn vaativuuteen perustuvan TVA-lisän osalta olennaista on tällöin se, että arviointikriteerien muuttuessa uusi palkkausjärjestelmä, toisin kuin siirtymähetkellä sovellettavaksi tullut vanha palkkausjärjestelmä, tunnistaa opettajan tehtävässä sellaisia vaativuustekijöitä, joiden perusteella voidaan alkaa maksaa TVA-lisää. Lisän maksuperusteena ei tällöin ole opettajan tehtävän vaativuudessa tapahtuneet muutokset vaan palkkausjärjestelmän ja sovellettavien arviointikriteerien muutokset. Työtuomioistuin toteaa, että ohjeistuksen sanamuoto tukee kantajan tulkintaa asiassa.

Vastaajan mukaan kantajan tulkinta on ensinnäkin ristiriidassa OVTES:n C-osion (liite 1) 11 §:n 2 momentin kanssa. Kyseisen määräyksen sanamuodon mukaan henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti. Edellytyksenä ei siten ole, että kyse olisi paikallisesti sovellettavan palkkausjärjestelmän muutostilanteesta. F:n ja G:n kertomuksilla on selvitetty, että myös määräaikaisesti maksettu TVA-lisä on vakiintuneessa soveltamiskäytännössä korvannut siirtymäkauden lisän pysyvästi. Määräyksen tulkintaa koskevia erimielisyyksiä ei ole selvitetty olleen.

Otsikkonsa mukaisesti mainittu 11 §:n määräys koskee kuitenkin vain siirtymäkauden lisää ”tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007 sekä kelpoisuusasetuksen muutoksen perusteella 1.8.2011”. D:n ja F:n kertomuksista ilmenevin tavoin mainituissa vuoden 2007 ja 2011 tilanteissa palkkausjärjestelmää on keskustasolla uudistettu, jolloin siirtymäkauden lisää on käytetty, jos uusien sopimusmääräysten mukainen palkka olisi jäänyt aiempaa pienemmäksi.

D ja F ovat olleet eri mieltä siitä, onko 4.9.2018 annetussa soveltamisohjeessa ollut osapuolten tarkoituksena, että siirtymäkauden lisä poistuu tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti samalla tavalla kuin edellä mainitussa 11 §:ssä tarkoitettu siirtymäkauden lisä. D:n mukaan tällaisesta ei ole ollut mitään puhetta, eikä näin ole myöskään sovittu. F taas on kertonut, että tämä on nimenomaan ollut osapuolten yhteinen julkituotu tarkoitus.

Asiassa on selvitetty, että F on aluksi laatinut tekstiluonnosehdotuksen siirtymäkauden lisää koskevan edellä mainitun 11 §:n määräyksen pohjalta. Tämän jälkeen on käyty keskustelua ainakin siitä, että vuosisidonnaisen lisän ei tulisi korvata siirtymäkauden lisää. D on lopuksi ehdottanut tekstiä muutettavaksi nyt riidanalaisella lisäyksellä, jonka mukaan siirtymäkauden lisä voi korvautua ”palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi”, minkä jälkeen teksti on molemmin puolin hyväksytty. Yksityiskohtaisempaa keskustelua D:n tekemän muutoksen merkityksestä ei ole käyty. D on kuitenkin katsonut, että palkkausjärjestelmän käsitteen on täytynyt olla F:lle tuttu ja selvä. F taas on kertonut, että tekstiä koskeva keskustelu on kaiken aikaa, myös D:n tekemän lisäyksen osalta, koskenut osapuolten yhteistä pyrkimystä saada ohjeistuksen mukainen siirtymäkauden lisä käyttäytymään kuten C-osion (liite 1) 11 §:ssä tarkoitettu siirtymäkauden lisä. F ei ole ymmärtänyt D:n tarkoittaneen lisäyksellä, että siirtymäkauden lisä voisi korvautua yksinomaan paikallisen palkkausjärjestelmän muutoksen yhteydessä. Hänen mukaansa tällainen tulkinta olisi edellyttänyt tarkempaa keskustelua ja käsitteiden määrittelyä. Työtuomioistuimen saaman käsityksen mukaan F on ymmärtänyt palkkausjärjestelmän muutosta koskevan tekstikohdan tarkoittavan lähinnä tuolloin käsillä olevaa siirtymistä yhtenäiseen palkkausjärjestelmään.

Työ- ja virkaehtosopimuksen tulkinnassa lähtökohtana on osapuolten yhteinen tarkoitus, jolloin sopimuksen sanamuoto yleensä ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittaman sopimuksen sisällön. Osapuolten tarkoitukset ovat kuitenkin saattaneet olla selkeästi erilaiset, kuten tässä tapauksessa on selvitetty olleen. Tällöin tulkinnassa on kiinnitettävä huomiota muun ohessa sopijapuolten väliseen riskinjakoon. Epäselvyyssääntöä sovellettaessa sopimustekstin laatinut osapuoli kantaa riskin tulkinnanvaraiseksi jääneen tekstin sisällöstä, jos toinen osapuoli on perustellusti voinut saada tekstistä erilaisen käsityksen kuin mitä laatija väittää tarkoittaneensa. Riskin välttämiseksi laatijan on huolehdittava siitä, että toinen osapuoli saa oikean käsityksen esityksen tarkoituksesta (selontekovelvollisuus). Toisaalta myös toisen osapuolen on pyydettävä täsmennystä, jos hän on ymmärtänyt tekstin laatijan tarkoituksen tai havainnut tekstissä olevan epäselvyyden (selonottovelvollisuus). Silloinkin, kun sopimusmääräys on yhteisesti laadittu, osapuolten on neuvottelutilanteen vaatimusten mukaisesti aktiivisesti huolehdittava siitä, että heidän tarkoituksensa tulevat puolin ja toisin selväksi (TT 1997:27). Tätä edellyttää osapuolten välisen lojaliteetin vaatimus. Selonteko- tai selonottovelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa siihen, että määräystä tulkitaan vastapuolen perustellun odotuksen mukaisesti. (Ks. Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 191–195.)

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin toteaa seuraavaa.

Yhtenäiseen palkkausjärjestelmään vuonna 2018 siirryttäessä osapuolet ovat päättäneet käyttää siirtymäkauden lisää siirtymän tukena. Käsitteenä siirtymäkauden lisä on ollut OVTES:ssä vuodesta 2007, ja sitä on käytetty kahteen otteeseen keskustason isoissa palkkausjärjestelmän muutoksissa. Vaikka osapuolilla on ollut eriävä näkemys kyseisen määräyksen merkityksestä 4.9.2018 annetun ohjeistuksen tulkinnassa, määräys on joka tapauksessa täytynyt olla keskustelun kohteena neuvottelujen aikana. Lähtökohtana on, että käsitteelle, jota käytetään sopimuksen eri kohdissa, pyritään antamaan sama merkitys, ellei muuhun tulkintaan ole erityistä syytä (Saloheimo em. teos s. 182).

Työtuomioistuin katsoo, että neuvotteluista esitetyn selvityksen perusteella F on perustellusti voinut ymmärtää siirtymäkauden lisän vastaavan tulkinnaltaan C-osion liitteessä 1 tarkoitettua siirtymäkauden lisää. Edellä mainitun riidanalaisen lisäyksen ohjeistuksen tekstiin on tehnyt D. Tarkempaa keskustelua siitä, mitä tässä yhteydessä ”palkkausjärjestelmän muutoksella” on tarkoitettu, ei ole käyty. Vaikka tekstin sanamuoto edellä todetusti tukee kantajan kantaa asiassa, tekstin on kokonaisuutena katsottava jääneen tulkinnanvaraiseksi. D:n tarkoittama tulkinta on poikennut niin merkittävällä tavalla siirtymäkauden lisän aiemmin vallinneesta tulkinnasta, että D:n olisi työtuomioistuimen näkemyksen mukaan tullut huolehtia siitä, että hänen tarkoituksensa tulee F:lle selväksi.

Ohjeistusta on näillä perusteilla tulkittava vastaajan perustellun odotuksen mukaisesti. Siirtymätilanteessa muodostunut siirtymäkauden lisä voi siten korvautua TVA-lisällä tai henkilökohtaisella lisällä myös muulloin kuin paikallisen palkkausjärjestelmän muutoksen yhteydessä. Siirtymäkauden lisän on selvitetty poistuvan tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti muulloinkin kuin tällaisissa tilanteissa.

Arviointi ja johtopäätökset tässä asiassa

Savon koulutuskuntayhtymässä aikuiskoulutuksen opettajat ovat siirtyneet OVTES:n osiosta E osion C liitteen 1 mukaisen palkkausjärjestelmän ja vuosityöaikajärjestelmän piiriin 1.8.2018 lukien. G:n kertomuksesta on ilmennyt, että A:n, B:n ja C:n palkat on muodostettu siirtymähetkellä sopimusosallisten 4.9.2018 antaman soveltamisohjeen mukaisesti siten, että heille on muodostunut siirtymäkauden lisää edellä kerrotut määrät.

Koulutuskuntayhtymässä on helmi-huhtikuussa 2019 G:n kertomuksesta ilmenevin tavoin käyty OVTES:n C-osion TVA-kriteeristö läpi E-osiosta siirtyneiden viranhaltijoiden lähiesihenkilöiden kanssa. Muun ohella A:lle, B:lle ja C:lle on alettu maksaa C-osion mukaista TVA-lisää, joka on korvannut osittain tai kokonaan siirtymäkauden lisät. Heidän osaltaan kyse on ollut tehtävän vaativuudessa tapahtuneista määräaikaisista muutoksista kuten erilaisissa hankkeissa toimimisesta.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että sopimusosallisten 4.9.2018 antamaa ohjeistusta on tulkittava siten, että siirtymätilanteessa muodostunut siirtymäkauden lisä voi korvautua TVA-lisällä myös muulloin kuin paikallisten palkkausjärjestelmien muutosten yhteydessä. Näin ollen vaikka sovellettava palkkausjärjestelmä ja sen arviointikriteerit ovat TVA-lisää muodostettaessa olleet samat kuin siirtymähetkellä, siirtymäkauden lisä on voinut poistua tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Koulutuskuntayhtymän menettelyn ei voida katsoa olevan 4.9.2018 annetun ohjeistuksen vastainen. Vaikka kyse on edellä todetusti ollut määräaikaisesta tehtävän muutoksesta, menettely on F:n ja G:n kertomusten perusteella vastannut siirtymäkauden lisän vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.

Edellä lausutuilla perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Savon koulutuskuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Savon koulutuskuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Pirjo Aaltonen, Anna Lavikkala, Anna-Kaarina Piepponen, Anu-Tuija Lehto ja Ari Komulainen jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Sassi.

Tuomio on yksimielinen.