TT 2022:55

Opetusaliupseeri ja hänen esimiehensä olivat allekirjoittaneet asemestarin tehtäviä koskevan tehtävänkuvauksen. Tehtävän vaativuus oli arvioitu ja vaativuusluokka vahvistettu tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaista prosessia noudattaen. Virkamiehen tosiasialliset tehtävät olivat olleet tehtävänkuvauksen mukaiset. Virkaehtosopimuksen mukaan tehtävänhoitajan ja esimiehen allekirjoittama tehtävänkuvaus antoi perusteet tehtäväkohtaisen palkanosan maksamiselle. Tuomiossa katsottiin, että kanteessa tarkoitetuissa olosuhteissa sopimusmääräystä ei voitu tulkita sen sanamuodon vastaisesti virkamiehen vahingoksi. Tehtäväkohtainen palkanosa tuli siten maksaa vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtävänkuvauksen allekirjoittamisesta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, vaikka virkamiehelle ei ollut vielä tuolloin annettu tehtävään määräystä asemestarin tehtävään. Kanne hyväksyttiin.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.3.2022

Pääkäsittely 13.6.2022

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä solmittuun ja kanteessa tarkoitettuna ajankohtana voimassa olleeseen tarkentavaan virkaehtosopimukseen aliupseereihin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä (VES 270152) on kuulunut muun ohella seuraavat määräykset:
4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvaukseen. Avoimista tehtävistä tehtävänkuvauksen laatii ja allekirjoittaa esimies. Tehtävänhoitajan aloittaessa avoimen tehtävän hoitamisen päivitetään tehtävänkuvaus. Tehtävänhoitaja ja esimies allekirjoittavat tehtävänkuvauksen. (1 mom.)

Tehtävän vaativuus tarkistetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti. Aloitteen tarkistamisesta voi tehdä joko esimies, tehtävänhoitaja tai häntä edustava luottamusmies. Lisäksi tehtävänkuvauksen muutostarvetta tarkastellaan puolustusvoimissa käytävien kehittämiskeskustelujen yhteydessä. (2 mom.)

Tehtävänkuvauksen perusteella tehdään vaativuudenarviointi. Tehtävien vaativuutta arvioidaan paikallishallinto-, puolustushaara- ja keskushallintotasolla. Puolustushaaratason arviointi tapahtuu arviointiryhmissä ja keskushallintotason arviointi tapahtuu arviointi- ja kehittämisryhmässä. Puolustushaaratason arviointiryhmien ja keskushallintotason arviointi- ja kehittämisryhmän henkilöstön edustajat nimetään henkilöstöä edustavien henkilöstöjärjestöjen esitysten perusteella. Puolustushaaratason arviointiryhmien kokoonpanot nimeää ao. puolustushaaran esikunta. Keskushallintotason arviointi- ja kehittämisryhmän kokoonpanon nimeää pääesikunta. (3 mom.)

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Paikallishallintotasolla tehtävien vaativuudenarvioinnit käsitellään työnantajan ja aliupseereita edustavan luottamusmiehen välillä. Paikallishallintotasolla tehtävänkuvausta verrataan keskushallintotasolla arvioituihin tehtäviin ja niiden vaativuudenarviointituloksiin tai tasokuvaukseen. Joukko-osaston komentaja (vast.) vahvistaa tehtävän vaativuusluokan tapauksissa, joissa ei ole esitetty eriäviä mielipiteitä. Sellaiset vaativuudenarvioinnit, joihin on liitetty eriävä mielipide, käsitellään keskushallintotason arviointi- ja kehittämisryhmässä puolustushaaratason arviointilausunnolla varustettuna. Samoin menetellään tapauksissa, joissa ei ole keskushallintotasolla vahvistettua vastaavaa tai kokonaisuutena samankaltaista tehtävän vaativuusarviointia. Pääesikunta antaa keskushallintotason lausunnon arvioinnin jälkeen. Joukko-osaston komentaja (vast.) vahvistaa tehtävän vaativuusluokan pääesikunnan lausunnon mukaisesti. (4 mom.)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tehtävänhoitajan ja esimiehen allekirjoittama tehtävänkuvaus antaa perusteet tehtäväkohtaisen palkanosan maksamiselle. Tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtäväkuvauksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien. (8 mom.)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Vääpeli A on toiminut Kainuun prikaatissa vaativuusluokan AU5 tehtävässä (opetusaliupseeri 5910, Jaosjohtaja) 1.1.2016 lukien. A ja hänen esimiehensä ovat allekirjoittaneet asemestarin tehtäviä koskevan tehtävänkuvauksen 25.10.2018. Tehtävän vaativuus on 22.3.2019 vahvistettu tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaista prosessia noudattaen vaativuusluokan AU6 mukaiseksi.

Kainuun prikaatin komentaja on 4.6.2019 tehtävämääräyksellä määrännyt A:n asemestariksi (1-tason tekninen tarkastaja) Kainuun tykistörykmentin 2. tuliasemapatteriin 1.7.2019 lukien. A:n palkkaus on noussut palkkaryhmästä AU5 palkkaryhmään AU6 1.7.2019 lukien.

Asiassa on riitaa siitä, onko A:lle tullut suorittaa vaativuusluokan AU6 mukaista palkkaa tehtävänkuvauksen allekirjoittamista seuranneesta palkanmaksukaudesta eli 1.11.2018 lukien, vai vasta 1.7.2019 lukien.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että aliupseereihin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES 270152) 4 §:n perusteella A:n tehtäväkohtainen palkka on tullut määräytyä ajanjaksolla 1.11.2018– 30.6.2019 vaativuusluokan AU6 mukaisesti ja

2. velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 15.324,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

A:n vaativuuspalkka on tullut nostaa vaativuusluokituksen AU6 mukaiseksi 1.11.2018 lukien. Asiassa sovellettavan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti vaativuusluokan määrittäminen perustuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvaukseen. Tehtävänhoitajan ja esimiehen allekirjoittama tehtävänkuvaus antaa perusteet tehtäväkohtaisen palkan maksamiselle sen jälkeen, kun tehtävän vaativuus on vaativuuden arviointia koskevan prosessin mukaisesti määritetty.

A:n työtehtävät olivat muuttuneet, minkä vuoksi A ja esimies olivat yhdessä allekirjoittaneet uuden tehtävänkuvauksen 25.10.2018. Tehtävän vaativuus oli vahvistettu 22.3.2019 vaativuusluokan AU6 mukaiseksi. A:lle on suoritettu vaativuusluokan AU6 mukaista palkkaa vasta 1.7.2019 lukien.

Pääesikunta on vedonnut asiasta käydyissä paikallisneuvotteluissa siihen, että A oli vasta tehtävämääräyksellä 4.6.2019 määrätty asemestariksi 1.7.2019 lukien, ja että Kainuun prikaatissa ei ollut ollut avoinna asemestarin tehtävää eikä A:lla myöskään kaikkia tehtävän edellyttämiä lisenssejä ennen 1.7.2019. Vielä asiassa on vedottu siihen, että Pääesikunnan henkilöstöosaston määräyksen HO336 mukaisesti tehtävämääräys on annettava ennen kuin henkilö ryhtyy hoitamaan tehtävää.

Pääesikunnan vetoamat perusteet ovat asiaan vaikuttamattomia. A oli 25.10.2018 lukien tosiasiallisesti työskennellyt asemestarina ja tehtävissä, jotka olivat sisällöllisesti vastanneet A:n ja hänen esimiehensä allekirjoittamaa tehtävänkuvausta. Asiassa ei ole edes väitetty, että tehtävänkuvaus olisi ollut joltain osin virheellinen. Tuon tehtävänkuvauksen mukaiseksi vaativuudeksi oli vahvistettu palkkaluokka AU6.

Tarkentava virkaehtosopimus ei edellytä vaativuuspalkan määrittämiseltä, että tehtävään annettaisiin työnantajan määräys. Tarkentava virkaehtosopimus ainoastaan edellyttää tehtävänkuvauksen olemassaoloa ja sen vaativuuden vahvistamista, jotka kriteerit ovat tässä täyttyneet.

Tehtävänimike ei ratkaise tehtävän vaativuutta, vaan ainoastaan tehtäväkuvaukseen kirjatut tehtävät. On myös huomattava, että asemestarina toimimisen kannalta ei ole ollut olennaista, onko A:lla ollut yksi vai useampia tarkastuslisenssejä. Asemestari on SA-määrävahvuuksissa esiintyvä nimitys, joka kuuluu tekniseen henkilöstöön ja omaa B-tason oikeudet.

A:lla oli tehtävään tarvittavat pätevyydet. Toisaalta, vaikka A:lla ei olisi vielä 25.10.2018 ollut kaikkia työnantajan viittaamia pätevyyksiä, ei tämä ole ollut este tehtävänkuvauksen mukaisessa tehtävässä toimimiselle. Tehtävänkuvauksen mukaisesti A:n työnjohdollisena esimiehenä oli toiminut järjestelmäinsinööri ja tehtävänkuvaukseen oli kirjattu, että asemestari A toimi yhteistyössä järjestelmäinsinöörin kanssa ja vastasi tarkastustoiminnasta järjestelmäinsinöörin ohella.

Pelkästään se, että prosessissa olisi menetelty mahdollisesti työnantajan antaman yksipuolisen määräyksen HO336 vastaisesti ei vaikuta siihen, onko A:lla ollut oikeus vaativuuspalkkaan AU6 jo siitä lukien, kun hän ryhtyi tosiasiallisesti tehtävässä toimimaan. Työnantajan yksipuolinen määräys tai sisäiset menettelytavat eivät voi syrjäyttää sitä, mitä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on sovittu.

Merkitystä tulee antaa yksinomaan tehtävänkuvauksen laatimiselle ja sille, että A oli toiminut tehtävänkuvauksen mukaisessa ja vaativuusluokan AU6 tehtävässä jo allekirjoituspäivästä lukien. Näin ollen kantajan vahvistusvaatimus on hyväksyttävä ja A:lla on vahvistettava olleen oikeus palkkaluokan AU6 mukaiseen palkkaan tehtävänkuvauksen allekirjoitusta seuranneen palkanmaksujakson alusta lukien.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

A oli ollut määrättynä opetusaliupseerin tehtävään 30.6.2019 asti. Asemestarin tehtävään liittyvä tehtävänkuvaus oli laadittu ja allekirjoitettu 25.10.2018. Tällöin Kainuun prikaatissa ei ollut avoinna olevaa asemestarin tehtävää. A:n työtehtävät eivät ole vastanneet asemestarin tehtäviä tehtäväkuvausta laadittaessa 25.10.2018. A:n tehtävät ovat saattaneet muuttua vanhan tehtävän sisällä ennen tehtävään määräystä asemestarin tehtävään 1.7.2019, mutta hän ei ole hoitanut asemestarin tehtävänkuvauksessa kuvattua tehtävää ennen tätä.

Tehtävänkuvaus oli tehty osana joukko-osaston henkilöstösuunnittelua, ja se olisi tullut tehdä avoimena tehtävänkuvauksena, jonka allekirjoittaa vain esimies. Tässä oli tapahtunut virhe, kun tehtävänkuvaus oli tehty suoraan A:n nimelle ennen kuin hän oli voinut hoitaa kyseisiä tehtäviä. Oikea toimintapa olisi ollut laatia tehtävänkuvaus avoimena niin, että sen vaativuustason vahvistamisen jälkeen tehtävänkuvaus olisi laadittu A:lle ja sitten allekirjoitettu tehtävämääräyksen yhteydessä. A:lla ei ylipäätään ollut tehtävän hoitamiseen tarvittavia asejärjestelmälisenssejä ennen tehtävään määräystä. Asemestarin tehtävien hoito oli muiden henkilöiden vastuulla ennen A:lle tehtyä tehtävään määräystä. A:n tehtävään määräys ajoittui tilanteeseen, jossa tehtävä avautui täytettäväksi.

Puolustusvoimista annetun lain 41 §:n ja puolustusvoimista annetun asetuksen 20 §:n sekä 15 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen puolustusvoimien tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon tai asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten. Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, joka aliupseerin osalta on joukko-osaston komentaja tai muun sitä vastaavan hallintoyksikön päällikkö.

Aliupseerien palkkausjärjestelmän mukaista tehtäväkohtaisen palkan määräytymistä koskevan 5 §:n 4 momentin mukaan työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Puolustusvoimissa tämä toteutuu tehtävään määräysten kautta. Tehtävään määräys on sisäänrakennettu tehtäväkohtaisen palkan määräytymistä koskevaan sopimusjärjestelmään eikä tehtäväkohtaisen palkan määräytymistä voi tarkastella irrallaan tehtävään määräyksestä, sillä työnantaja päättää virkamiehen tehtävistä ja niiden muutoksista.

Työnantajan antamien ohjeiden (HO336) mukaan henkilölle annettu tehtävään määräys ja tehtävän kuvauksen perusteella vahvistettu tehtävän vaativuusluokka ovat palkanmaksun perusteena. Määräyksen HO336 mukaan tehtävän vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen hallintoyksikkö tekee hallinnollisen päätöksen vaativuusluokan mukaisesta palkkauksesta. Näin on A:n tapauksessa toimittu.

Tehtävänkuvausta voi olla tarpeen päivittää ja tehtävä arvioida uudelleen saman tehtävän ja nimikkeen sisällä. Tällöin tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti palkkausta voidaan tarkistaa myös pelkän vahvistetun tehtävänkuvauksen perusteella ilman tehtävään määräystä, sillä kyseessä on saman tehtävän sisällä tapahtuva tehtävän vaativuuden muutos.

Kuitenkin silloin, kun kyse on täysin uudesta tehtävästä, jonka tehtävät poikkeavat olennaisesti vanhasta tehtävästä, pelkkä tehtävänkuvauksen laatiminen ja sen vahvistaminen ei vielä yksinään synnytä oikeutta korkeamman vaativuusluokan mukaiseen palkkaan. Täysin uuden tehtävän, jolla on myös eri tehtävänimike, hoitaminen edellyttää aina tehtävään määräystä. Tämä on sisäänrakennettu tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen tehtäväkohtaisen palkan järjestelmään. Opetusaliupseerin tehtävän sisältö poikkeaa täysin asemestarin tehtävästä ja myös nimike on eri. Pelkkä tehtäväkuvauksen laatiminen ja sen vaativuuden vahvistaminen ei siten synnytä oikeutta AU6 mukaiseen vaativuuspalkkaan ilman tehtävään määräystä.

Jos A:n opetusaliupseerin tehtävänkuvausta olisi päivitetty vastaamaan normaalin tulevaan tehtävään kouluttautumisen seurauksena jonkin verran muuttuneita tehtäviä ja sen vaativuutta olisi arvioitu virkaehtosopimuksen mukaisesti, sen vaativuuden olisi mahdollisesti voitu arvioida nousseen tasolle AU6. Näin ei kuitenkaan ole tehty vaan hänen nimelleen on virheellisesti luotu täysin uuden tehtävän tehtävänkuvaus ennen kuin hänet on määrätty kyseiseen tehtävään ja hän on alkanut hoitaa kyseisiä tehtäviä.

Määräyksellä ei ollut tarkoitus sopia tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä siten, että tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen ei edellyttäisi joukko-osaston komentajan tehtävään määräystä. Tämä on olennainen osa tehtäväkohtaisen palkan määräytymistä koskevaa kokonaisuutta. A:n tehtäväkohtainen palkka on määräytynyt siten tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti koko tarkentavan virkaehtosopimuksen tarkoitus huomioiden, kun se on muuttunut AU6-tason mukaiseksi vasta tehtävään määräyksestä eli 1.7.2019 alkaen.

Perusteita tehtäväkohtaisen palkanosan korjaamiselle ei 1.11.2018 alkaen ole, sillä A:lle ei ollut annettu tehtävään määräystä asemestarin tehtävään kuin vasta 1.7.2019 alkaen. Hän ei ollut ennen tätä päivämäärää voinut hoitaa asemestarin tehtäviä.

Kantaja väittää virheellisesti, että A:lla olisi ollut tehtävän hoitamisen kannalta tarvittavat pätevyydet. Asemestarin tehtävänkuvauksessa edellytetään seuraavia asejärjestelmien teknisen tarkastusoikeuden lisenssejä: kenttätykit 122H63, 130K54 ja 155K83-97; kranaatinheittimet 81 KVKRH ja 120 RSKRH; sekä raketinheitin 122 RAKH M89. Tehtävänkuvausta laadittaessa 25.10.2018 A:lta puuttuivat seuraavat 1-tason teknisen tarkastusoikeuden lisenssit: 155K83-97, 122RAKH89, 81KRH ja 120KRH. Hän ei siis ole pystynyt tehtäväkuvauksessa edellytetyllä tavalla suorittamaan teknisiä tarkastuksia lainkaan rykmentin kahdelle eri raketinheitinjärjestelmälle, kranaatinheitinjärjestelmille eikä kenttätykkijärjestelmälle. Tämä tekninen tarkastustoiminta muodostaa käyttöhuollon kouluttamisen ohella 70 prosenttia tehtäväkuvauksen mukaisista tehtävistä. A ei siis myöskään pätevyyksien puuttumisen takia ole voinut hoitaa tehtäväkuvauksen mukaisia asemestarin tehtäviä.

Kantaja väittää virheellisesti, että asemestari vastaisi tarkastustoiminnasta järjestelmäinsinöörin ohella. Tehtäväkuvauksen mukaan asemestarin tehtävänä on vastata koko Kainuun prikaatin kenttätykistön raskasaseiden teknisistä tarkastuksista ja Kainuun tykistörykmentin jalkaväen raskasaseiden teknisistä tarkastuksista. Asemestari vastaa teknisistä tarkastuksista ja järjestelmäinsinööri on asemestarin esimies.

Asian arvioinnissa merkitystä tulee antaa sille, että täysin uudelle tehtävälle vahvistettu tehtäväkuvaus ei ole peruste korkeamman vaativuuspalkan maksamiselle ilman tehtävään määräystä. A ei ole voinut hoitaa asemestarin vaativuusluokan AU6 tehtäviä ennen tehtävään määräystä. Kanne on siten hylättävä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

A:n tehtävänkuvaus, allekirjoitettu 25.10.2018 (salassa pidettävä)
Pääesikunnan henkilöstöosaston päätös 31.1.2022 palkkauksen maksamisesta takautuvasti
Pääesikunnan henkilöstöosaston koulutusaineisto
Puolustusvoimien asiakirja 944/PvMatLE/1.1/D/I/ 26.4.04
Lisenssien myöntäminen 19.12.2018
a) Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen todistus ja b) liite
A:n kehityskeskustelujen lomakkeet 2017–2019 (salassa pidettävä)

Vastaajan kirjalliset todisteet

Päätös 4.6.2019 tehtävään määräämisestä 1.7.2019 (KAIPR MP10914)
Tehtävään määräämisen 1.7.2019 lisätietokortti (A MP10914)
Määräys HO336
A:n tehtävänkuvaus asemestarin tehtävään (salassa pidettävä)
A:n tehtäväkuvaus opetusaliupseerin (jaosjohtaja) tehtävään (salassa pidettävä)
Esitys Kainuun prikaatin tykistörykmentin 2. tuliasemapatterin tehtäväkokoonpanosta 2019 (salassa pidettävä)
a. Esitys tehtäväkokoonpanosta keväälle 2019 (1.1.-30.6.2019)
b. Esitys tehtäväkokoonpanosta syksylle 2019 (1.7.-31.12.2019)

Kantajan henkilötodistelu

A
B, A:n entinen esimies
C, pääluottamusmies
D, Aliupseeriliitto ry:n puheenjohtaja

Vastaajan henkilötodistelu

E, henkilöstöpäällikkö, Kainuun prikaatin esikunta
F, osastoupseeri, Pääesikunnan henkilöstöosasto
G, neuvottelujohtaja, hallitusneuvos, Puolustusministeriö
H, toimistopäällikkö, Pääesikunta

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Vääpeli A ja hänen esimiehensä majuri B ovat edellä selostetuin tavoin allekirjoittaneet asemestarin tehtäviä koskevan tehtävänkuvauksen 25.10.2018. Tehtävän vaativuus on vahvistettu 22.3.2019 tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaista prosessia noudattaen vaativuusluokan AU6 mukaiseksi. A:n palkkaus on noussut palkkaryhmästä AU5 palkkaryhmään AU6 vasta 1.7.2019 lukien, kun Kainuun prikaatin komentaja on 4.6.2019 tehtävään määräyksellä määrännyt A:n asemestariksi 1.7.2019 lukien.

Asiassa on kyse siitä, onko A:lle tullut suorittaa vaativuusluokan AU6 mukaista palkkaa tehtävänkuvauksen allekirjoittamista seuranneesta palkanmaksukaudesta eli 1.11.2018 lukien, vai vasta 1.7.2019 lukien.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu A:ta todistelutarkoituksessa sekä kantajan nimeäminä todistajina A:n entistä esimiestä, majuri B:tä, pääluottamusmies C:tä ja Aliupseeriliitto ry:n puheenjohtaja D:tä.

Vastaajan nimeäminä todistajina on kuultu Kainuun prikaatin esikunnan henkilöstöpäällikköä, majuri E:tä, Pääesikunnan henkilöstöosaston osastoupseeria, kapteeniluutnantti F:ää, puolustusministeriön neuvottelujohtajaa, hallitusneuvos G:tä ja Pääesikunnan toimistopäällikköä H:ta.

A on kertonut aloittaneensa Kainuun tykistörykmentissä vuonna 2009 ja siirtyneensä tästä parin vuoden päästä aliupseerikouluun ryhmänjohtajien kouluttajaksi. A oli vuonna 2012 alkanut kouluttajatehtäviensä ohella opiskella asetekniikkaa. Tarkoituksena oli ollut, että A:lla olisi kaikille prikaatin asejärjestelmille tarkastusoikeudet ja hän pystyisi sodan ajan tehtävänä toimimaan asemestarin tehtävässä. A:n työ asemestarina oli ollut kehityskeskusteluissa esillä vuodesta 2012 lukien.

Asemestarin tehtävään perehtymiseen oli vuonna 2012 kuulunut noin puolen vuoden oppikurssi, jonka jälkeen jokaiselle asejärjestelmälle oli ollut kahden viikon asejärjestelmäkurssi. Tämän jälkeen opintoihin oli sisältynyt kaksi vuotta työssä harjaantumista sekä eri asejärjestelmiin liittyvien tutkintojen suorittamista. Opintojen perusteella A:lle oli myönnetty 1-tason tekniset tarkastusoikeudet, mikä tarkoitti sitä, että hän pystyi sekä tarkastamaan että allekirjoittamaan asejärjestelmiä koskevat tarkastuspöytäkirjat.

A oli vuodesta 2012 lukien ollut mukana tarkastustoiminnassa ja vuoteen 2018 mennessä tehnyt näitä tehtäviä jo paljon ja siten tosiasiallisesti toiminut asemestarin tehtävissä jo ennen tehtävänkuvauksen allekirjoittamista 25.10.2018. Tehtävänkuvauksen allekirjoittamisesta lukien A oli toiminut päätoimisesti tarkastustehtävissä, kun tehtävät siihen mennessä olivat olleet työn ohella tehtäviä. A:n tehtävänkuvaus (K1) oli vastannut sisällöllisesti niitä tehtäviä, mitä hän oli tehtävänkuvauksen allekirjoittamisen jälkeen tehnyt.

Käsky A:n määräämisestä asemestarin tehtäviin 1-tason tekniseksi tarkastajaksi oli tullut vuonna 2018 rykmentin komentaja J:ltä A:n esimiehelle B:lle. Tämän jälkeen A ja B olivat laatineet tehtävänkuvauksen ja A oli ryhtynyt toimimaan 1-tason teknisenä tarkastajana. A oli tiennyt, ettei rykmentissä ollut aiemmin ollut asemestarin tehtävää. Hän oli luullut, että allekirjoitettu tehtävänkuvaus oli tarkoittanut, että asemestarin tehtäviä tuli tehdä ja siitä maksettaisiin palkka takautuvasti. A ei olisi voinut kieltäytyä tarkastustehtävistä, kun ne oli hänelle määrätty. A:lle oli tehtävän vaihdon myötä jäänyt enää hyvin vähän aikaa opetusaliupseerin koulutustehtäviin.

Tarkastukset tehtiin ampumaharjoituksissa käytettävälle välineistölle. Kyse oli useamman viikon työkokonaisuudesta. Työhön kuului myös ammunnan jälkeinen huolto ja vikakorjaukset. Tarkastustoimintakokonaisuutta oli vuosina 2018–2019 johtanut järjestelmäinsinööri, joka oli suunnitellut tarkastukset aikatauluineen ja jolla oli ollut oikeudet kaikkien asejärjestelmien tarkastamiseen sekä tarkastuspöytäkirjojen allekirjoittamiseen. Tarkastustoiminnassa oli ollut mukana myös eräs yritys, jolle tarkastustoimintaa oli ulkoistettu ja jolla oli ollut 2–3 asentajaa tekemässä teknisiä tarkastuksia A:n ja tämän kollegan lisäksi. Kaikilla tarkastajilla tai asemestareilla ei ollut kaikkiin asejärjestelmiin liittyviä tarkastusoikeuksia vielä nykyäänkään. Ylipäätään kanteessa tarkoitettuna aikana ei ollut suoritettu sellaisen raketinheitinjärjestelmän tarkastuksia, jonka osalta A:lta oli puuttunut lisenssi.

Vuonna 2020 A oli siirtynyt järjestelmämestariksi vastaten raskasaseiden teknisestä tarkastuksesta prikaatissa.

B on kertonut aloittaneensa vuonna 2018 toisen tuliasemapatterin päällikkönä. B oli toiminut A:n esimiehenä. A:n asemestarin tehtäviä koskeva tehtävänkuvaus oli tehty rykmentin komentaja J:n aloitteesta vastaamaan A:n sen hetkisiä työtehtäviä. B:n saaman ohjeistuksen mukaan aseiden käyttöhuollon tarkastukselle oli tarvittu työvoimaa. Jo ennen tehtävänkuvauksen allekirjoittamista A oli suorittanut sellaisten asejärjestelmien käyttökunnon tarkastuksia, joihin hänellä oli ollut oikeudet. A oli siten hoitanut kyseisiä tehtäviä tehtävänkuvausta allekirjoitettaessa 25.10.2018 ja sitä ennenkin. Insinöörikapteeni K oli B:n käsityksen mukaan ollut se, joka oli allekirjoittanut A:n tarkastamia asejärjestelmiä koskevat tarkastuspöytäkirjat. Käytännössä A oli ollut tuolloin enää vain yhden päivän viikossa kouluttamassa varusmiehiä. Se, mitä asejärjestelmiä tarkastettiin, riippui kulloiseenkin saapumiserään liittyvistä tarpeista.

Vain joukko-osaston komentajalla oli määräystoimivalta uuteen tehtävään. B ei ollut kuitenkaan tiennyt, että tehtävään määräys oli korkeamman palkanmaksun perusteena. Ennen kuin tiettyyn tehtävään voitiin nimetä, tuli siihen yleensä hankkia koulutusta suorittamalla tiettyjä kursseja. Tästä oli kuitenkin tehty poikkeuksia.

C on kertonut olleensa tekemisissä palkkausjärjestelmäsopimuksen kanssa vuodesta 2006 lukien ja etenkin vuodesta 2008 siirryttyään Ilmavoimien esikuntaan alueelliseksi pääluottamusmieheksi. C oli muun ohessa toiminut myös Ilmasotakoulussa henkilöstöhallinnon opettajana.

Tehtävänkuvausta päivitettiin ensin työpistetasolla kirjaamalla henkilön tosiasialliset tehtävät. Esimies ja alainen allekirjoittivat tehtävänkuvauksen ja tämän jälkeen asia lähti paikallistason käsittelyyn, jossa oli nimettynä aliupseereiden tehtävät hyvin tunteva työnantajan edustaja ja ammattiliiton luottamusmiehet. Jos joukko-osastosta löytyi samanlainen tehtävä, se voitiin vahvistaa paikallisesti. Muussa tapauksessa asia laitettiin kiertämään alueellisesti Ilma-, Maa- tai Merivoimiin siten, että tehtävää verrattiin kaikkiin puolustushaaran tehtäviin ja sille yritettiin löytää verrokkia. Aluetaso ei pystynyt vahvistamaan tehtävää vaan kirjasi lausuntonsa, joka meni keskustason arviointi- ja kehittämisryhmään. Tämä ryhmä taas puolestaan arvioi ja vertasi tehtävää koko muun Suomen aliupseerien tehtäviin yrittäen löytää verrokkia. Jos sellaista ei löytynyt, voitiin vaativuuden arviointiin käyttää pisteytysjärjestelmää. Tämän jälkeen tehtävänkuvaus lähetettiin joukko-osastoon, jonka komentaja vahvisti tehtävän ja maksettavan palkkaluokan. Nyt riidanalaisessa tapauksessa tehtävänkuvaus oli kiertänyt edellä mainitulla tavalla ja A:n tehtävän vaativuusluokaksi oli vahvistettu AU6. Vaativuuden arvioinnin näkökulmasta A:n tehtävänkuvaus oli vahvistettu asianmukaisesti. Tehtävänkuvaukseen kirjatut A:n tehtävät olivat vastanneet niitä tehtäviä, joita A:n oli käsketty tehdä, ja prosessi oli edennyt sopimuksen mukaisesti.

Tehtävän vaativuus ja sitä kautta palkkataso määräytyi ennen kaikkea tehtävän sisällön eikä nimikkeen perusteella. Kun tehtävän sisältöä arvioitiin, katsottiin, millaisia tehtäviä siihen kuului. Käytännössä esimerkiksi Ilmavoimissa oli yli sadan tehtävän edellytyksenä mestaritason opintojen suoritus eivätkä läheskään kaikki Ilmavoimien aliupseerit olleet sitä suorittaneet. Tämän muodollisen pätevyyden puutteesta huolimatta he olivat voineet toimia kyseisissä tehtävissä. Lisäksi kuljetuspuolella oli ollut vastaava tilanne määräaikaisten katsastusten suorittamisen suhteen. Jos henkilöllä ei ollut tähän oikeuttavaa lisenssiä, mutta hänelle siitä huolimatta oli kyseinen vastuu kirjattu, oli joku lisenssinhaltija suorittanut katsastuksen. Lentoteknisellä puolella taas huoltoryhmän johtajina oli henkilöitä, jotka vastasivat lentokoneen kokonaisvaltaisesta huollosta eikä heillä itsellään ollut kaikkia huoltotoimenpiteiden edellyttämiä lisenssejä.

C tunnisti kantajan kirjallisena todisteena K3 vetoaman työnantajan koulutusaineiston, jota kapteeni L oli luottamusmieskurssilla käyttänyt. Työnantajan edustajien osallistumisella kouluttamiseen oli pyritty saamaan asiaan työnantajan näkökulma ja parantaa arviointiprosessin laatua.

D on kertonut olleensa tekemisissä riidanalaisen palkkausjärjestelmäsopimuksen kanssa ensin paikallistasolla vuodesta 2009, jolloin hänet oli valittu paikalliseksi luottamusmieheksi, ja vuodesta 2015 keskustasolla toimiessaan pääluottamusmiehenä arviointi- ja kehittämisryhmän jäsenenä.

Palkkausjärjestelmän mukaisesta tehtävän vaativuuden määrittämisestä D on kertonut samalla tavalla kuin C. D:n mukaan A:n tehtävän vaativuuden arviointiprosessi oli mennyt täysin sopimuksen mukaisesti. Kun tehtävän sisältö oli olennaisesti muuttunut, oli tehtävänkuvaus tullut päivittää. D on todennut, että arviointilomakkeen perusteella työnantajan edustajana arvioinnissa oli ollut muun ohella henkilöstöpäällikkö, jonka oli täytynyt tuntea oman organisaationsa kaikki tehtävät. Paikallistason arvioijien vastuulla oli aina tarkistaa kuvauksen asianmukaisuus. Kukaan ei ollut kyseenalaistanut tehtävänkuvausta. Kun kuvaus oli tullut Pääesikunnasta, olisi työnantajalla vielä ollut mahdollisuus todeta, ettei kyseistä tehtävää ollut vielä ylipäätään olemassa. Kuvaus oli kuitenkin sellaisenaan esitetty komentajalle, joka oli sen vahvistanut. Virkaehtosopimuksen mukaan tehtävän sisältö määritti tehtävän vaativuuden. Tehtävänimikkeellä ei ollut tehtävän vaativuutta arvioitaessa itsenäistä merkitystä. Tämä oli todettu työnantajan koulutuksissakin (K3).

D on kertonut, että Puolustusvoimissa oli paljon erilaista kalustoa, ja henkilön aloittaessa esimerkiksi asemestarin tehtävään liittyvää tarkastustyöt, hän sai yleensä tarkastusluvan kullekin kalustolle kerrallaan. Se, että kaikkia lisenssejä ei ollut tehtävän hoidon alussa, ei estänyt toimimasta tehtävässä. Vastaavasti oli toimittu yleisesti esimerkiksi siitä syystä, että mestaritason koulutuksen käyneitä ei ollut riittävästi.

E on kertonut, että hän vastasi Kainuun prikaatin henkilöstöpäällikkönä muun ohessa prikaatin tehtävänmääräämisten valmistelusta, prikaatin seuraajasuunnittelusta sekä oikeuksien ja lisenssien esittelystä prikaatin komentajalle. Hän toimi myös arviointiryhmien puheenjohtajana.

Tehtävään määräysprosessiin kuului koulutuskokoonpanojen suunnitteleminen kahdesti vuodessa. Asian valmisteluun liittyen E laati yhteistyössä henkilöstösektorin kanssa suunnitelman, joka lähetettiin kaikille tulosyksiköille. Tulosyksiköiden kanssa käytiin keskusteluja siitä, mitä tehtäviä siirrettäisiin prikaatin sisällä. Kun yhteisymmärrys saavutettiin, asia esiteltiin prikaatin komentajalle johtoryhmässä ja tämä varmensi suunnitelman hyväksynnällään. Tämän jälkeen henkilöstöosasto käynnisti tarvittavat yhteistoimintamenettelyt tulosyksiköissä, ja kun niihin liittyvät pöytäkirjat saatiin, tehtiin pöytäkirjojen mukaiset tehtävämääräykset.

Seuraajasuunnittelussa huomioitiin tulevat tehtävämuutokset ja tarvittavat muutokset tehtäväkokoonpanoon. Siinä pyrittiin tunnistamaan tarve hankkia henkilöille erityistä osaamista, kuten esimerkiksi A:n tapauksessa tietyt tykkien tekniset tarkastusoikeudet. Lisäksi suunnittelussa otettiin huomioon, että henkilö tultiin tietyssä ajassa määräämään tehtävään ja täydennyskouluttamaan siihen.

A:n tapauksessa tammikuun 2019 kokoonpanot oli esitelty johtoryhmässä 25.10.2018. A oli tuolloin merkitty henkilöstöosaston laatimiin ja tykistörykmentin palauttamiin kokoonpanoihin opetusaliupseeriksi. Heinäkuun kokoonpanoon valmistauduttaessa oli 15.4.2019 prikaatille esitelty kokoonpanot, joissa A oli merkitty ensimmäistä kertaa asemestarin tehtävään. Kokoonpanoja koskevien esitysten (V6a-b) johdosta oli tehty tehtävämääräykset. Taustalla oli ollut A:n täydennyskoulutus kyseiseen asemestarin tehtävään. Perusyksiköllä ei ollut oikeutta määrätä henkilöä tehtäviin.

E oli toiminut varmentajana päätöksessä 4.6.2019 (V1), jolla oli toimeenpantu 15.4.2019 Kainuun prikaatin hyväksymät kokoonpanon muutokset 1.7.2019 lukien. Päätöksessä A ja eräs toinen henkilö oli määrätty asemestareiksi ja ylikersantti M opetusaliupseeriksi A:n seuraajaksi. A oli määrätty kyseisenä ajankohtana asemestariksi, koska tuolloin oli katsottu, että hänen täydennyskoulutuksensa oli ollut riittävä.

A:lle oli normaalin käytännön mukaisesti laadittu asemestarin tehtävänkuvaus jo ennalta tulevaa tehtävää varten. Tehtävänkuvauksen allekirjoittamishetkellä A:lla ei ollut ollut kaikkiin prikaatissa käytössä oleviin asejärjestelmiin tarkastusoikeuksia eikä hänellä ollut siten ollut tehtävän edellyttämää pätevyyttä. A:lla oli vasta 10.10.2019 ollut kaikkien asejärjestelmien lisenssit. A:lla ei siten vielä asemestarin tehtävässä 1.7.2019 aloittaessaankaan ollut kaikkia tehtävässä tarvittavia lisenssejä voimassa. Asemestarin tehtävää ei ollut ollut täytettävänä ennen 1.7.2019, vaikka suuri tarve aseitten tarkastajille oli ollut. Vain prikaatin komentajalla oli valtuudet päättää tehtävänhoitajista erityisesti tehtävänimikkeen muuttuessa. Jos A:n tehtävänkuvausta olisi ilman nimikkeen muutosta päivitetty, olisi asia käsitelty samalla tavoin arviointiryhmässä ja tehtävä olisi lähetetty arviointikierrokselle, koska vastaavaa tehtävää ei ollut aiemmin ollut.

Lokakuusta 2018 kesäkuun loppuun 2019 A oli ollut määrättynä opetusaliupseerin tehtävään, jonka ohessa hän oli saattanut harjoitella asemestarin tehtäviä. E:llä ei ole ollut tarkkaa tietoa siitä, mihin tehtäviin A:n esimiehet olivat A:n määränneet, mutta siltä osin kuin se oli ollut asetarkastusten tekemistä, kyse oli ollut työharjoittelusta.

Virkamiehellä oli voimassa kerrallaan vain yksi tehtävänkuvaus. A:ta koskeva tehtävänkuvaus olisi jälkikäteen tarkasteltuna tullut palauttaa, koska A:lla ei ollut vielä ollut asemestarin tehtävän hoitamisen edellyttämiä oikeuksia, ja tehtävänkuvaus olisi tullut tehdä avoimena. Tiedossa kuitenkin oli ollut, että A:sta tulisi asemestari.

F on kertonut, että hänen vastuualueenaan Pääesikunnan henkilöstöosaston osastoupseerina oli muun ohessa aliupseerien asioiden hoito Puolustusvoimissa sekä tehtävien vaativuusluokittelu.

Kun kyse oli uudesta tehtävästä, palkkaus määräytyi vahvistetun tehtävänkuvauksen ja tehtävään määräyksen perusteella. Tehtävänkuvauksen muuttuessa saman tehtävän sisällä esimies ja alainen laativat ja allekirjoittivat tehtävänkuvauksen, ja palkkaus määräytyi vahvistetun vaativuuden mukaisesti esimiehen allekirjoittamista seuraavan kuukauden alusta lukien.

F on todennut, että A:n tehtävänkuvauksissa koskien asemestarin tehtävää (V4) ja opetusaliupseerin tehtävää (V5) oli kyse eri tehtävistä ottaen huomioon eri tehtävänimikkeet ja tehtävien sisältö. Tehtävänimikkeen tuli mahdollisimman hyvin kuvata tehtävän sisältöä. Nimikkeestä riippumatta kyse ei ollut ollut samasta tehtävästä. Toinen liittyi koulutustehtävään ja toinen aseiden kunnossapitoon ja tarkastukseen. F arvioi aliupseeritehtäviä 500–700 vuosittain.

F:n mielestä A:n tapauksessa oli tapahtunut virhe, koska kyse oli ollut uudesta tehtävästä. Tehtävänkuvaus olisi tullut tehdä avoimena eikä henkilön nimellä. Tehtävä olisi tullut vasta tehtävämääräyksellä yksilöidä A:lle ja palkkaus olisi tullut voimaan tehtävämääräyshetkestä lukien.

Asejärjestelmälisensseillä oli pyritty varmistamaan, että henkilöllä oli aseiden kunnossapitoon riittävät taidot ja tiedot. Käytännössä tietyn asejärjestelmälisenssin omaavalla henkilöllä oli oikeus allekirjoittaa sitä koskeva tarkastuspöytäkirja. Tarkastuksia saattoi tästä huolimatta tehdä sellaisen henkilön valvonnassa, jolla kyseisen järjestelmän lisenssi oli. A:lla oli ollut asemestarin tehtävänkuvauksen laatimisen hetkellä voimassa 1-tason tekniset tarkastusoikeudet vain kahteen kuudesta kuvauksessa mainitusta asejärjestelmästä. Viimeisin lisenssi oli myönnetty vasta lokakuussa 2019.

G on kertonut olleensa Puolustusministeriön neuvottelujohtajana mukana neuvottelu- ja sopimustoiminnassa vuodesta 2002 lukien ja johtaneensa Puolustusvoimien virka- ja työehtosopimusneuvotteluja vuodesta 2008. G oli ollut mukana laatimassa Puolustusvoimien palkkausjärjestelmäsopimuksia.

Palkkausjärjestelmäsopimuksessa oli sovittu palkkauksen määräytymisestä eikä siinä ollut sovittu tai voitukaan sopia muista henkilöstöhallinnollisista toimista kuten tehtävään määräämisestä. Sopimus edellytti tehtävänkuvauksen tekoa esimiehen ja alaisen välillä. Kuvaus tehtiin niiden tehtävien perusteella, joita henkilö tosiasiassa teki. Tehtävään määräyksen antoi Puolustusvoimissa siihen toimivaltainen tarkoin määritetty viranomainen. Kun henkilö oli nimitetty virkaan ja määrätty tehtävään, voitiin häntä koskeva tehtävänkuvaus laatia ja vahvistaa se hänen omalla nimellään. Jos henkilöä ei ollut vielä määrätty tehtävään, mutta tehtävä piti kuvata, esimies laati tehtävänkuvauksen ja saattoi sen arviointiprosessiin. Tehtävään ei voitu määrätä tehtävänkuvauksella. Tehtävänkuvaus oli yksinomaan palkkausjärjestelmään liittyvä tekijä. Tehtävään määräys tuli henkilöstöhallinnollisena toimenpiteenä olla tehtynä ennen kuin palkkausperustetta voitiin noudattaa. Oikeutta tietyn tehtävän mukaiseen palkkaan ei voinut olla ennen kuin oli tullut virallisesti määrätyksi tuohon tehtävään. Määräyksen HO336 (V3) sisältö vastasi virkaehtosopimuksen tulkintaa.

Tehtävän sisältöä voitiin virkasuhteen ja kyseisen tehtävän aikana muokata, mutta virkasuhteen tuli olla validi ja tehtävään määräyksen tuli olla tehtävää koskien kunnossa. Jos tehtävän vaativuus arvioitiin korkeammaksi, tuli palkkausvaikutus voimaan seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien, eikä tehtävään määräykseen tarvinnut puuttua. Työnantaja voi yksipuolisesti määrätä palkanmaksuperustetta sovellettavaksi aikaisemminkin, mutta siihen täytyi olla jokin peruste, kuten se, että tehtävänkuvaus oli virkamiehen kanssa tehty huomattavasti myöhemmin kuin tehtävään määräys oli annettu.

A:n osalta tehtävään määräys oli tullut voimaan heinäkuussa 2019 eikä palkkausperuste ollut voinut tulla voimaan ennen tätä. Tehtäväkokoonpanossa tuota tehtävää ei vielä ollut ollut ennen tuota ajankohtaa. Vaativuusluokka voitiin vahvistaa myös avoimena, jos se tehtiin tulevaisuutta varten etukäteen. A:n palkkauksen kannalta merkitystä oli ollut sillä, milloin tehtävään määräys oli annettu. Puolustusvoimien kaltaisessa organisaatiossa oli tehtävien määrän ja tehtäväkokoonpanon hallitsemiseksi välttämätöntä, että tehtävään määräys toimivaltaiselta viranomaiselta tuli olla tehtynä ennen kuin palkkausperuste tuli noudatettavaksi.

H on kertonut työskennelleensä vuodesta 2006 lukien Puolustusvoimien palvelussuhdesektorilla ja ollut tehtävissään valmistelemassa ja ratkaisemassa palvelussuhdeasioita.

Aliupseeri nimitettiin virkaan ja määrättiin tehtävään määräyksellä tiettyyn tehtävään. Tehtävässä, johon hänet oli määrätty, määriteltiin työtehtävät tehtävänkuvauksella, jonka perusteella arvioitiin tehtävän vaativuus. Palkkaus voi muuttua kahdessa tilanteessa. Jos kyse oli uudesta tehtävästä, henkilö määrättiin siihen, ja jos tehtävässä oli ajanmukainen tehtävänkuvaus, palkkausperusteet olivat selvät. Palkkausvaikutus alkoi tehtävään määräyksen mukaisesta uuden tehtävän hoidon alkamispäivästä. Vastaavasti jos tehtäviä järjesteltiin uudelleen ja henkilön tehtävien sisältö muuttui ilman että kyse oli uudesta tehtävästä, myös tehtävänkuvausta päivitettiin ja uusi tehtävänkuvaus arvioitiin. Jos tehtävän vaativuus nousi, palkkauskin muuttui. Uutta palkkaa alettiin maksaa tehtävänkuvauksen allekirjoittamista seuraavan kuukauden alusta lukien. Määräyksen HO336 (V3) sisältö vastasi virkaehtosopimuksen tulkintaa. H:n käsityksen mukaan ohjeen sisältö oli käyty läpi JHL ry:n kanssa yhteystoimintakokouksissa, koska näin tavanmukaisesti toimittiin. Sopimusperiaatteista, jotka ilmenivät ohjeesta, ei ollut aiemmin ollut erimielisyyttä.

Puolustusvoimissa oli paljon avoimia tehtäviä, jotka saatettiin arvioida etukäteen. H:n näkemyksen mukaan A:n 25.10.2018 allekirjoitetussa tehtävänmääräyksessä (K1) oli kyse avoimesta tehtävästä, koska kyseessä ei ollut tehtävä, johon A oli ollut määrättynä. H ei ole osannut sanoa, miksi määräykseen oli tästä huolimatta merkitty A:n nimi. Puolustusvoimien tehtävien seuraajasuunnittelussa tuli koko ajan olla selvillä tehtäväkokoonpanosta ja ennakoida siinä tapahtuvia muutoksia. Aliupseereita tavanmukaisesti koulutettiin jatkuvasti virkasuhteensa aikana ja heitä voitiin kurssittaa jopa parin vuoden ajan suunniteltua tehtävää varten. Kun henkilöstösuunnittelun toimenpiteet olivat valmiit, tehtiin tehtävään määräys. Työnantajan näkemyksen mukaan A:ta oli henkilöstösuunnitelman mukaisesti koulutettu uuteen asemestarin tehtävään, jota varten hänelle oli hankittu lisenssejä. Mitään palkkaukseen liittyvää virhettä, joka työnantajan olisi tullut korjata, ei hänen kohdallaan katsottu tapahtuneen (K2).

Arviointi ja johtopäätökset

Aliupseereihin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä laaditun tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 1 momentin mukaan tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvaukseen. Avoimista tehtävistä tehtävänkuvauksen laatii ja allekirjoittaa esimies. Määräyksen 2 momentin mukaan tehtävän vaativuus tarkistetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti.

Määräyksen 3 momentin mukaan vaativuudenarviointi tehdään tehtävänkuvauksen perusteella. Tehtävien vaativuutta arvioidaan paikallishallinto-, puolustushaara- ja keskushallintotasolla. Puolustushaaratason arviointi tapahtuu arviointiryhmissä ja keskushallintotason arviointi tapahtuu arviointi- ja kehittämisryhmässä. Edelleen 4 momentin mukaan joukko-osaston komentaja vahvistaa tehtävän vaativuusluokan.

Määräyksen 8 momentin mukaan tehtävänhoitajan ja esimiehen allekirjoittama tehtävänkuvaus antaa perusteet tehtäväkohtaisen palkanosan maksamiselle. Tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtäväkuvauksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

A on toiminut Kainuun prikaatissa vaativuusluokan AU5 opetusaliupseerin (jaosjohtaja) tehtävässä 1.1.2016 lukien. Hänen tehtäviinsä on kuulunut muun ohella asevelvollisten kouluttamista, suunnittelua ja hallintoa (V5). A on kertomansa mukaan vuonna 2012 alkanut kouluttajatehtäviensä ohella opiskella asetekniikkaa ja myös osallistua tarkastustoimintaan tarkoituksenaan siirtyä tulevaisuudessa asemestarin tehtävään. Tämä on ollut säännönmukaisesti esillä myös kehityskeskusteluissa (K7a-c).

A:n ja hänen entisen esimiehensä B:n kertomuksesta on ilmennyt, että B on vuonna 2018 saanut rykmentin komentajalta ohjeistuksen päivittää A:n tehtävänkuvaus vastaamaan A:n sen hetkisiä työtehtäviä. Taustalla on ollut se, että A:n työpanosta on tarvittu enenevässä määrin aseiden käyttöhuollon tarkastustehtävissä. A ja B ovat allekirjoittaneet A:n tehtävänkuvauksen 25.10.2018 (K1, V4). Tehtävänimikkeeksi on merkitty asemestari (1-tason tekninen tarkastaja). Tehtävän sisällöksi on kirjattu muun ohella vastuu raskaiden aseiden 1-tason teknisen tarkastustoiminnan käytännön toteutumisesta järjestelmäinsinöörin johdolla, osallistuminen aseiden tarkastustoimintaan ja käyttöön liittyvään koulutukseen, raportointi järjestelmäinsinöörille aseiden korjaustarpeista sekä koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen. A:n ja B:n kertomuksilla on tullut selvitetyksi, että A:n tehtävänkuvaus (K1, V4) on vastannut sisällöllisesti niitä tehtäviä, mitä A on tehtävänkuvauksen allekirjoittamisen jälkeen tosiasiassa suorittanut. Lisäksi näytetyksi on tullut, että tekninen tarkastustoiminta on muodostanut A:n pääasiallisen työtehtävän 25.10.2018 lukien. Kyse ei siten ole ollut työharjoittelusta työnantajapuolen todistajien olettamin tavoin.

Vastaaja on vedonnut asiassa siihen, että A:lla ei ole tehtävänkuvauksen laatimishetkellä ollut kaikkia tehtävän hoitamisen kannalta tarvittavia pätevyyksiä. Tehtävänkuvauksen (K1, V4) mukaan asemestarin tehtävänhoitaja muun ohella johtaa sekä suorittaa kuuden eri asejärjestelmän käyttöhuoltoja. Asiassa on selvitetty, että A:lla on tehtävänkuvausta 25.10.2018 laadittaessa ja allekirjoitettaessa ollut kahden edellä tarkoitetun asejärjestelmän tarkastusoikeuden lisenssit. Joulukuussa 2018 hänelle on lisäksi myönnetty tarkastuslisenssit kolmen asejärjestelmän tarkastuksiin (K5). A:n kertomuksen perusteella tarkastustoiminnassa on ollut tavanomaista, että kaikilla tarkastajilla tai asemestareilla ei ole ollut kaikkiin asejärjestelmiin liittyviä tarkastusoikeuksia, mikä ei kuitenkaan ole estänyt heitä toimimasta kyseisessä tehtävässä. C:n ja D:n kertomukset ovat tukeneet A:n kertomaa tältä osin. A itsekin on saanut viimeisen lisenssin vasta 10.10.2019, vaikka hänet oli jo 1.7.2019 lukien määrätty virallisesti asemestarin tehtävään. A:n kertomuksesta ilmenevin tavoin aseiden tarkastustoimintaa on vuosina 2018–2019 suorittanut 4–5 henkilöä ja sitä on johtanut järjestelmäinsinööri, jolla on ollut oikeudet kaikkien asejärjestelmien tarkastamiseen sekä tarkastuspöytäkirjojen allekirjoittamiseen.

Asiassa on tullut selvitetyksi, että asemestarin tehtävä on ollut rykmentissä uusi tehtävä. Vastaajan mukaan tehtävänkuvaus olisi tullut tehdä avoimena tehtävänkuvauksena, jonka palkkausjärjestelmäsopimuksen 4 §:n 1 momentin mukaan allekirjoittaa vain esimies ja joka olisi vasta tehtävään määräyksen yhteydessä allekirjoitettu yhdessä A:n kanssa. Vastaajan keskeinen väite on, että A:lla ei ole ollut oikeutta tason AU6 mukaiseen palkkaan ennen kuin hänet on määrätty asemestarin tehtävään.

Puolustusvoimista annetun asetuksen 15 ja 20 §:n nojalla aliupseerin määrää tehtävään joukko-osaston komentaja tai muun sitä vastaavan hallintoyksikön päällikkö. Kainuun prikaatin komentaja on määrännyt A:n asemestarin tehtävään vasta 1.7.2019 lukien. Todisteena esitetyssä työnantajan 19.6.2018 antamassa määräyksessä (V3) on ohjeistettu, että tehtävään määräys on aina annettava kirjallisena ennen kuin asianomainen henkilö ryhtyy hoitamaan uutta tehtävää. Edelleen määräyksen mukaan henkilölle annettu tehtävään määräys ja tehtävänkuvauksen perusteella vahvistettu tehtävän vaativuusluokka ovat palkanmaksun perusteena. Tätä ovat kertomuksissaan korostaneet myös työnantajapuolen todistajat. He ovat lisäksi painottaneet sitä, että Puolustusvoimien seuraajasuunnittelussa huomioidaan tarvittavat muutokset tehtäväkokoonpanoon ja että tehtävien määrän hallitsemiseksi on välttämätöntä, että toimivaltainen viranomainen määrää virkamiehen tehtävään ennen kuin tälle syntyy oikeus tehtävän mukaiseen palkkaan.

Tässä asiassa A:n nimellä on laadittu tehtävänkuvaus, jonka perusteella tehtävän vaativuus on vahvistettu virkaehtosopimuksen mukaista prosessia noudattaen vaativuusluokan AU6 mukaiseksi. A ja hänen esimiehensä ovat allekirjoittaneet tehtävänkuvauksen ennen kuin A on prikaatin komentajan tehtävään määräyksellä määrätty kyseiseen tehtävään. Työnantajapuolen todistajat ovat todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna asiassa on menetelty väärin. Työtuomioistuin toteaa, että henkilötodistelun perusteella tällaista tilannetta ei ole aiemmin ollut käsillä eikä soveltamiskäytäntöä siten selvitetty olevan. Edellä mainitun määräyksen (V3) osalta työtuomioistuin toteaa, että kyse on työnantajan sisäisestä ohjeesta, jota ei voida pitää riittävänä näyttönä yhteisesti hyväksytystä sopimustulkinnasta nyt kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa. Sinänsä selvä lähtökohta on G:n toteamin tavoin se, että tehtävään ei voida määrätä tehtävänkuvauksella.

A:n ja tämän esimiehen yhdessä laatiman ja allekirjoittaman tehtävänkuvauksen (K1, V4) perusteella on edellä todetuin tavoin tehty palkkausjärjestelmäsopimuksen mukainen vaativuudenarviointi. Tehtävän vaativuutta on arvioitu siten paikallishallinto-, puolustushaara- ja keskushallintotasolla. Tehtävän vaativuusluokaksi on sopimuksen edellyttämällä tavalla vahvistettu AU6. Arviointiprosessiin osallistuneilla työnantajan edustajilla, kuten henkilöstöpäällikkö E:llä, on ollut sekä prosessin että organisaationsa tehtävien osalta asiantuntemusta ja työnantajalla muutoinkin mahdollisuus puuttua tehtävänkuvauksen oikeellisuuteen keskeyttämällä arviointiprosessi ja palauttamalla tehtävänkuvaus uudelleen valmisteltavaksi. Tästä huolimatta tehtävänkuvaus on vahvistettu sellaisenaan. Osapuolten tiedossa on täytynyt olla, että henkilön nimelle laadittavan tehtävänkuvauksen on tarkoitus vastata niitä tehtäviä, joita henkilö tosiasiassa tekee, ja tehtävän vaativuus sekä sen perusteella maksettava tehtäväkohtainen palkka määräytyvät ennen kaikkea tehtävän sisällön perusteella (K3). A:n esimies on osoittanut A:n hoitamaan tehtävänkuvauksessa tarkoitettuja, vaativuusluokan AU6 mukaisia tehtäviä tehtävänkuvauksen allekirjoittamisen jälkeen. Edellä selostetuin perustein kaikkien asejärjestelmien tarkastusoikeuslisenssien puuttumisen ei ole A:n osalta selvitetty olleen esteenä tehtävän hoidolle.

Palkkausjärjestelmäsopimuksen sanamuodon mukaisesti tehtävänhoitajan ja esimiehen allekirjoittama tehtävänkuvaus antaa perusteet tehtäväkohtaisen palkanosan maksamiselle. Työtuomioistuin katsoo, että edellä kuvatuissa olosuhteissa sopimusmääräystä ei voida tulkita sen sanamuodon vastaisesti virkamiehen vahingoksi. A:n tosiasiassa hoitaman tehtävän mukaisen palkan maksamisen edellytyksenä ei siten ole voitu pitää hänelle annettua tehtävään määräystä.

Sopimuksen mukaan tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtävänkuvauksen allekirjoittamisesta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Tehtävänkuvaus on allekirjoitettu 25.10.2018. A:lla on siten ollut virkaehtosopimuksen mukainen oikeus vaativuusluokan AU6 mukaiseen palkkaan 1.11.2018 lukien.

Kanne on näin ollen hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla valtiovarainministeriö on jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut. Vastaaja on hyväksynyt kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että aliupseereihin sovellettavasta palkkausjärjestelmästä solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen (VES 270152) 4 §:n perusteella A:n tehtäväkohtainen palkka on tullut määräytyä ajanjaksolla 1.11.2018–30.6.2019 vaativuusluokan AU6 mukaisesti.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 15.324,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Katriina Heiskanen, Mikko Nyyssölä, Mirja-Maija Tossavainen, Anu-Tuija Lehto ja Riikka Rapinoja jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.