TT 2022:52

Työehtosopimusmääräyksen mukaan mikäli viikonloppuylityö perutaan kokonaan myöhemmin kuin 22 tuntia ennen suunnitellun työrupeaman alkua, maksetaan työntekijöille henkilökohtainen tuntipalkka neljältä tunnilta.

Työnantajayhtiössä noudatetun käytännön mukaisesti kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat ilmoittautuneet erään lauantain osalta erikseen sekä kello 6.00 että kello 14.30 aloitettavaan ylityöhön. He olivat aloittaneet ylityön tekemisen kyseisenä päivänä kello 6.00. Päivän aikana tehtävät työt oli saatu valmiiksi aikaisemmin kuin kello 14.30.

Kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, että siinä tarkoitetuille työntekijöille oli tullut maksaa henkilökohtainen tuntipalkka neljältä tunnilta sen johdosta, että kello 14.30 aloitettavaksi suunniteltu ylityö oli peruttu. Kantajan mukaan työehtosopimusmääräystä tuli tulkita siten, että mikäli työntekijä ilmoittautui kahteen erilliseen, vaikkakin peräkkäiseen ylityövuoroon, työntekijällä oli jälkimmäisen työvuoron kokonaan peruuntuessa oikeus työehtosopimuksessa tarkoitettuun korvaukseen. Vastaajapuolen vetoaman tulkinnan mukaan viikonloppuylityötä ei ollut peruttu kokonaan kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden osalta.

Työtuomioistuin katsoi riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen sanamuodon tukevan enemmän vastaajapuolen kuin kantajan esittämää tulkintaa. Asiassa oli riidatonta, että riidanalainen määräys oli alun perin otettu työehtosopimukseen työntekijäpuolen aloitteesta. Asiassa jäi näyttämättä, että kantaja olisi tuonut nyt vetoamansa tulkinnan riittävästi esille työehtosopimusneuvotteluissa, joissa määräyksestä oli keskusteltu. Kanne hylättiin.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Vastaaja

Satamaoperaattorit ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 25.3.2022

Pääkäsittely 25.5.2022

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Satamaoperaattorit ry:n sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisessä ahtausalan työehtosopimuksessa 1.2.2021 – 31.1.2022 on ollut muun muassa seuraavat määräykset:

10 § Ylityö

1. Ylityöksi luetaan

a) vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi samana työvuorokautena tehty työ
b) työvuoroluettelon / työtuntijärjestelmän mukaisen viikoittaisen työajan lisäksi tehty muu kuin vuorokautinen ylityö
c) sunnuntaina ja kirkollisena juhlapyhänä muu kuin jatkuvassa kaksivuorotyössä (tam 27) ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (tam 37) tehty työ.

2. Ylityötä voidaan tehdä työnantajan esityksestä työaikalain ja työehtosopimuksen määrittelemissä rajoissa.

3. Kohdan 1. a) tarkoittamasta ylityöstä on pyrittävä antamaan ennakkoilmoitus ennen ruokailutaukoa. Lopullinen, sitova työtilaus on tehtävä 2 tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä.

Kun työntekijä on saanut sitovan ylityötilauksen, on hänen ilmoitettava heti työnjohdolle mahdollisesta esteestään jäädä ylityöhön.

4. Mikäli kohdassa 3. tarkoitettu sitova ylityötilaus tehdään sopimuskohdan tarkoittaman määrähetken jälkeen, tai ajoissa tehty tilaus peruutetaan mainitun määrähetken jälkeen, maksetaan työhön kutsutuille ja siihen lupautuneille työntekijöille korvauksena yhden tunnin palkka ylityökorotuksin.

Milloin ylityö peruuntuu siksi, että tilauksen tarkoittama työ päättyy luonnostaan ennen säännöllisen työajan loppua, ei edellä mainittua korvausta makseta.

Mikäli viikonloppuylityö perutaan kokonaan myöhemmin kuin 22 tuntia ennen suunnitellun työrupeaman alkua, maksetaan työntekijöille henkilökohtainen tuntipalkka neljältä tunnilta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Ahtausalan työehtosopimuksessa säännöllisen työajan työvuoron pituus on kahdeksan tuntia. Ylityön tekemistä ei ole sidottu säännöllisen työajan työvuoroihin ja niiden kestoon. Ylityötä voidaan teettää lyhyempi tai pitempi aika ottaen huomioon lepoaikoja koskevat määräykset.

X Oy noudatti Vuosaaren satamassa käytäntöä, jonka mukaan työntekijät ilmoittautuivat joko puhelimitse tai tietokonetta käyttäen lauantaina tehtävään ylityöhön vuorokohtaisesti, jos suunniteltu ylityön kesto ylittäisi säännöllisen työajan normaalityövuoron pituuden. Kysymys ei kuitenkaan ollut varsinaisista työehtosopimuksen mukaisista työvuoroista. Palkkaa ei esimerkiksi maksettu koko ylityövuoron ajalta vaan siihen saakka, kunnes työ valmistui. Käytäntö ei perustunut työehtosopimukseen vaan se oli paikallisesti sovittu. Ahtausalalla oli käytössä myös muunlaisia ilmoittautumistapoja.

X Oy:llä oli ollut tarkoitus teettää ahtaustyötä (laivatyötä) Vuosaaren satamassa lauantaina 6.3.2021 ylityönä kahdessa vuorossa. Vuorot oli suunniteltu alkaviksi kello 6.00 ja kello 14.30. Työntekijät olivat saaneet valintansa mukaan ilmoittautua jompaankumpaan tai erikseen kumpaankin vuoroon. Työt oli kuitenkin saatu valmiiksi jo ensimmäisen työvuoron aikana, jolloin kello 6.00 alkavaan vuoroon osallistuneet työntekijät olivat saaneet normaalin palkan työhön kuluneilta tunneilta.

Vain kello 14.30 alkavaan työvuoroon ilmoittautuneet työntekijät olivat saaneet työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan mukaisesti neljän tunnin palkan, kun heidän osaltaan työ oli peruuntunut kokonaan sen odotettua aikaisemman valmistumisen johdosta.

Kello 6.00 alkaneeseen työvuoroon ilmoittautuneilla työntekijöillä ei ollut ollut velvollisuutta työskennellä kello 14.30 jälkeen. Toisaalta kello 14.30 alkaneeseen työvuoroon ilmoittautuneilla työntekijöillä olisi ollut velvollisuus aloittaa työskentely kello 14.30, ellei vuoroa olisi peruttu.

A, B, C, D, E ja F olivat ilmoittautuneet ylityöhön erikseen sekä kello 6.00 että kello 14.30 alkaviin vuoroihin. He eivät olleet saaneet neljän tunnin palkkaa vastaavaa korvausta jälkimmäisestä työvuorosta. Jälkimmäinen työvuoro oli peruuntunut myöhemmin kuin 22 tuntia ennen työvuoron alkamista.

Työehtosopimuksessa ei ole tarkemmin määritelty sitä, mitä riidanalaisen määräyksen ilmaisulla ”työrupeama” tarkoitetaan, eli tarkoittaako se esimerkiksi yhtä työvuoroa vai useampien työvuorojen muodostamaa perättäistä kokonaisuutta. Määräys on otettu ensimmäisen kerran 1.2.2019 - 31.1.2021 voimassa olleeseen työehtosopimukseen. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole myöskään tarkemmin keskusteltu siitä, mitä ilmaisulla ”työrupeama” tarkoitettaisiin.

Kyseessä oleva määräys on otettu työehtosopimukseen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (AKT ry) esityksestä. Sopimusneuvotteluissa AKT ry esitti määräyksen tarkoituksena olevan estää se, että työnantaja kutsuisi työntekijöitä ylitöihin varmuuden vuoksi ja sitten peruuttaisi ylityökutsun. Varautuessaan ylityöhön työntekijä ei voi suunnitella viikonlopulle muita menoja. Korvauksella on tarkoitus hyvittää viikonloppusuunnitelmien "menettämisestä" aiheutuvaa haittaa.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy:n työntekijöillä A, B, C, D, E ja F on ollut oikeus ahtausalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun neljän tunnin henkilökohtaista tuntipalkkaa vastaavaan korvaukseen 6.3.2021 peruuntuneesta iltavuorosta, ja

2. velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 8.339,90 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan mikäli viikonloppuylityö perutaan kokonaan myöhemmin kuin 22 tuntia ennen suunnitellun työrupeaman alkua, maksetaan työntekijöille henkilökohtainen tuntipalkka neljältä tunnilta.

Määräyksen tarkoituksena on kompensoida työntekijöille sitä haittaa, joka työntekijän vapaa-ajan vietolle aiheutuu työntekijän ilmoittautuessa itseään sitovalla tavoin viikonloppuylityöhön. Työehtosopimusmääräystä on arvioitava sanamuodon ohella sekä sen tarkoituksen että myös yrityskohtaisten olosuhteiden perusteella.

X Oy:n vuorokohtaisessa ylityöhön ilmoittautumisessa työntekijä antaa suostumuksensa ja sitoumuksensa ylitöihin ainoastaan vuorokohtaisesti. Tällöin työntekijä myös varautuu vapaa-ajan viettonsa suhteen olemaan töissä kaksi erillistä vuoroa peräkkäin.

Työnantajan tekemä ylityökysyntä ei tarkoita aina samalla tilauksella olevaa työtä eikä siten kyse ole samasta työrupeamasta. Riidanalaisena ajankohtana eli 6.3.2021 oli ollut aamuvuorossa kolme eri ylityökohdetta (laivatyö, depot ja terminaali), joista laivatyön oli ajateltu jatkuvan iltavuorossa. Laivan valmistuttua iltavuoron ylityö oli peruuntunut kokonaan. Suunnitellussa iltavuorossa B:n ja D:n ylityö ei olisi jatkunut samana työkohteena, jos ylityötä olisi teetetty.

Näissä olosuhteissa työehtosopimusta tulee tulkita siten, että mikäli työntekijä ilmoittautuu kahteen erilliseen, vaikkakin peräkkäiseen viikonloppuylityövuoroon, on työntekijällä jälkimmäisen työvuoron kokonaan peruuntuessa oikeus työehtosopimuksen tarkoittamaan korvaukseen peruuntuneelta työvuorolta.

Kanteessa tarkoitetuilla työntekijöillä on siten ollut oikeus työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdassa tarkoitettuun neljän tunnin palkkaa vastaavaan korvaukseen 6.3.2021 jälkimmäisen työvuoron osalta.

VASTAUS

Vaatimukset

Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 17.217,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

Sopimusmääräyksen sanamuoto

Työehtosopimuksen sanamuodon mukaan työntekijä saa neljän tunnin palkan, jos viikonloppuylityö perutaan kokonaan myöhemmin kuin 22 tuntia ennen suunnitellun työrupeaman alkua. Asiassa on siten arvioitava, onko kanteessa tarkoitetuille työntekijöille suunniteltu työrupeama peruuntunut kokonaan.

Työehtosopimuksessa ei ole määritelty sanaa "työrupeama". Käsite ei esiinny muualla työehtosopimuksessa. Käsitettä ei myöskään käytetä työlainsäädännössä, eikä sillä muutenkaan ole vakiintunutta oikeudellista merkityssisältöä. Tämän vuoksi sanalle tulee antaa yleiskielen mukainen merkitys.

Sanan "rupeama" sanakirjamääritelmä on "(työ)jakso, tovi". Työrupeama voidaan ymmärtää keskeytymättömänä työskentelyjaksona. Työrupeama tarkoittaa siten töiden aloittamisesta alkavaa jaksoa, joka loppuu työskentelyn päättyessä.

X Oy oli suunnitellut teettävänsä ylityötä keskeytymättömästi kello 6 alkaen siihen saakka, kunnes työkohde valmistuisi. Työntekijät saivat ilmoittautua valintansa mukaan kello 6 tai kello 14.30 alkavaan ylityöhön tai molempiin. Jälkimmäisellä ajalla ei ollut muuta merkitystä kuin se, että osalla työntekijöistä työnteko olisi silloin päättynyt ja tilalle olisi tullut sellaisia työntekijöitä, jotka olivat ilmoittautuneet vain jälkimmäiseen vuoroon. Työ olisi kuitenkin jatkunut yhtäjaksoisesti, ja työkohde (laiva) olisi ollut sama. Ilmoittautumisjärjestelmän tavoitteena on jakaa ylityötä tasaisemmin määrittämällä sille kiinteä alkamis- ja päättymisaika tavanomaisen työvuoron tapaan.

Kanteessa tarkoitetut kuusi työntekijää aloittivat työskentelyn kello 6. Työn valmistuttua heidän ei tarvinnut jatkaa työskentelyä enää kello 14.30 jälkeen. Kello 14.30 jälkeen jatkuvaksi suunniteltu ylityö ei muodostanut erillistä työrupeamaa, jonka peruuntumisesta työnantajan olisi tullut ilmoittaa. Työntekijöillä ei siten ole oikeutta korvaukseen, koska ylityö ei ollut näissä olosuhteissa peruuntunut työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla kokonaan.

Tilanne on erilainen niiden työntekijöiden osalta, jotka olivat ilmoittautuneet ainoastaan kello 14.30 alkavaksi suunniteltuun ylityöhön. Heidän osaltaan ylityö oli peruuntunut kokonaan, koska he eivät olleet aloittaneet työskentelyä.

Sopimusmääräyksen tarkoitus

Käsillä olevassa tapauksessa työntekijöille ei ole aiheutunut sellaista haittaa, jota määräyksellä pyritään hyvittämään. Viikonlopuksi suunniteltu ylityö on peruuntunut vain osittain, mikä ei määräyksen tarkoituksenkaan valossa oikeuta korvaukseen. Määräyksen sanamuoto, jossa edellytetään ylityön peruuntumista kokonaan, vastaa tätä neuvotteluissa ilmaistua tarkoitusta.

X Oy:n käytäntönä on noudattaa ylityöhön kutsumisessa säännöllisen työajan mukaisia työn alkamisaikoja. Yhtiön noudattama käytäntö ei voi ohjata työehtosopimuksen tulkintaa. Työehtosopimusta tulee noudattaa saman sisältöisenä kaikissa yrityksissä, eikä sopimusmääräyksellä voi olla erilaista merkityssisältöä riippuen siitä, millainen käytäntö alan eri yrityksissä on. Jos ylityöhön ilmoittautumisen menettelytapaa pidettäisiin työehtosopimuksen tulkintaan vaikuttavana seikkana, määräyksen tulkinta jäisi sattumanvaraisesti riippumaan eri yrityksissä tai satamissa noudatettavista käytännöistä. Tätä ei voida pitää perusteltuna.

Työehtosopimuksesta ei myöskään seuraa velvollisuutta järjestää ylityöhön kutsumista sillä tavalla kuin X Oy:ssä on tehty. Se, miten ylityöhön kutsuminen on hallinnollisesti järjestetty, ei ole ratkaisevaa työehtosopimuksen kannalta. Arviointi tehdään työehtosopimuksen mukaan työntekijäkohtaisesti. Sen vuoksi samaan ylityöjaksoon ilmoittautuneiden oikeutta korvaukseen arvioidaan eri tavalla riippuen siitä, onko työntekijä aloittanut ylityön tekemisen vai ei.

Työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäpuoli perusteli määräyksessä olevaa 22 tunnin aikarajaa sillä, että useimmat laivat ovat lähteneet lähtösatamastaan vähintään 22 tuntia ennen saapumistaan Suomen satamiin. AKT ry:n neuvotteluissa esittämän mukaan työnantajalla on yleensä mahdollisuus viimeistään 22 tuntia ennen ylitöiden alkamista tarkistaa, onko laiva lähtenyt matkaan aikataulun mukaisesti ja tuleeko ylitöitä siten tehtäväksi. Sen sijaan kummankaan osapuolen tarkoitus ei ole ollut, että ylityön peruuntumiskorvaus riippuisi vaikeasti ennakoitavista seikoista kuten siitä, miten nopeasti ylityöhön kutsutut työntekijät saavat työnsä päätökseen.

Sellainen poikkeuksellinen tulkinta, jota AKT ry nyt pyytää vahvistettavaksi, ei ole ollut lainkaan esillä työehtosopimusneuvotteluissa. Jos AKT ry olisi halunnut määräyksen kattavan myös nyt kyseessä olevan kaltaiset tilanteet, sen olisi tullut tehdä tästä tarkoituksestaan selkoa Satamaoperaattorit ry:lle. AKT ry olisi myös voinut esittää neuvotteluissa tällaista tarkoitusta paremmin vastaavaa sanamuotoa. Kun näin ei ole tapahtunut, asiassa ei ole edellytyksiä laajentaa sopimusmääräyksen tulkintaa sanamuodon mukaisesta merkityssisällöstä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Työkortti aamuvuoro 6.3.2021
Työkortti iltavuoro 6.3.2021

Kantajan henkilötodistelu

G, sopimussihteeri, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
H, pääluottamusmies

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

I, työmarkkinajohtaja, Satamaoperaattorit ry
J, henkilöstöjohtaja, X Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Ahtausalan työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaan mikäli viikonloppuylityö perutaan kokonaan myöhemmin kuin 22 tuntia ennen suunnitellun työrupeaman alkua, maksetaan työntekijöille henkilökohtainen tuntipalkka neljältä tunnilta.

X Oy noudatti käytäntöä, jonka mukaan työntekijät ilmoittautuivat lauantaina tehtävään ylityöhön vuorokohtaisesti, jos suunniteltu ylityön kesto ylittäisi säännöllisen työajan normaalityövuoron pituuden. Kysymys ei kuitenkaan ollut varsinaisista työehtosopimuksen mukaisista työvuoroista. Käytäntö oli sovittu paikallisesti. Ahtausalalla oli käytössä myös muunlaisia tapoja ilmoittautua ylityöhön.

Yhtiössä noudatetun käytännön mukaisesti kanteessa tarkoitetut työntekijät olivat ilmoittautuneet lauantain 6.3.2021 osalta erikseen sekä kello 6.00 että kello 14.30 aloitettavaan ylityöhön. He olivat aloittaneet ylityön tekemisen kyseisenä päivänä kello 6.00.

Asiassa on kysymys siitä, onko kanteessa tarkoitetuille työntekijöille tullut maksaa riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen nojalla henkilökohtainen tuntipalkka neljältä tunnilta sen johdosta, että kello 14.30 aloitettavaksi suunniteltu ylityö oli peruttu. Asiassa on riidatonta, että viimeksi mainittu ylityö oli peruttu myöhemmin kuin 22 tuntia ennen sen suunniteltua aloittamista. Kantaja on vedonnut asiassa myös siihen, että kahden kanteessa tarkoitetun työntekijän oli suunniteltu tekevän kello 14.30 alkaen eri työtä kuin kello 6.00 alkaen.

Työehtosopimuksen sanamuoto

Työ- ja virkaehtosopimus ovat kirjallisia sopimuksia, ja siten niiden tulkinnan lähtökohtana on sopimusmääräysten sanamuoto. Sanamuodon merkitys on siinä, että se ilmaisee osapuolten yhteisesti tarkoittamaa sopimuksen sisältöä. Sanamuoto voidaan sivuuttaakin, jos tarkoitus on ollut toinen ja tekstissä on vain käytetty siihen nähden virheellistä ilmausta. Varsin usein tulkintariidan ratkaisussa kuitenkin päädytään sanamuotoa vastaavaan lopputulokseen. Se, joka väittää sopimuksen sisällön olevan muu kuin sanamuodon osoittama, on velvollinen näyttämään toteen tällaiseen tulkintaan oikeuttavan perusteen. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 181)

Riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen sanamuodon mukaan yhtenä edellytyksenä palkan maksamiselle neljältä tunnilta on, että viikonloppuylityö perutaan kokonaan ennen suunnitellun työrupeaman alkua. Riidatonta on, että työehtosopimuksessa ei ole määritelty sitä, mitä ilmaisulla ”työrupeama” tarkoitetaan.

Työtuomioistuin katsoo, että ahtausalan työehtosopimuksen 10 §:ssä sana ylityö vaikuttaa viittaavan tehtävään työhön jonkinlaisena kokonaisuutena. Ylityöksi luetaan esimerkiksi määräyksen 1 a) -kohdan mukaan vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi samana työvuorokautena tehty työ ja 1 b) -kohdan mukaan työvuoroluettelon / työtuntijärjestelmän mukaisen viikoittaisen työajan lisäksi tehty muu kuin vuorokautinen ylityö. Tämän johdosta työtuomioistuin ei katso riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen sanamuodon kokonaisuutena arvioiden viittaavan siihen, että työtehtävien vaihtuminen ylityötä tehtäessä tai jossakin yrityksessä noudatettava menettely ylityöhön ilmoittautumisessa jakaisi tietyn vuorokauden aikana tehtävän ylityön useammaksi rupeamaksi. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo sanamuodon puoltavan enemmänkin tulkintaa, jonka mukaan kanteessa tarkoitetuille työntekijöille ei ole ollut maksettava neljän tunnin palkkaa sen johdosta, että kello 14.30 alkavaksi suunniteltu ylityö peruttiin.

Epäselvyyssääntö ja työehtosopimusmääräyksen tarkoitus

Työehtosopimusten tulkinnassa sovelletun epäselvyyssäännön mukaan epäselvän sopimustekstin laatija kantaa riskin, jos vastapuoli on voinut perustellusti saada tekstin sisällöstä toisenlaisen käsityksen kuin laatija on tarkoittanut. Riskin välttämiseksi laatijan on huolehdittava siitä, että toinen osapuoli saa oikean käsityksen esityksen tarkoituksesta (selontekovelvollisuus). Muussa tapauksessa sopimusta tulkitaan tämän toisen osapuolen eduksi sen mukaan, miten se on asian voinut perustellusti ymmärtää. Näin käy tyypillisesti silloin, kun tekstin laatija on tarkoittanut antaa sopimusehdolle jonkin erityismerkityksen, joka ei ilmene ehdon sanamuodosta. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 191)

Asiassa on riidatonta, että riidanalainen työehtosopimusmääräys on otettu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (AKT ry) esityksestä ensimmäisen kerran 1.2.2019 - 31.1.2021 voimassa olleeseen työehtosopimukseen. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut tarkemmin keskusteltu siitä, mitä ilmaisulla ”työrupeama” tarkoitettaisiin. Riidatonta on myös, että työehtosopimusmääräyksen mukaisella neljän tunnin palkan maksamisella on ollut tarkoitus hyvittää työntekijälle viikonloppusuunnitelmien "menettämisestä" aiheutuvaa haittaa siinä tapauksessa, että viikonloppuylityö perutaan.

Asiassa on kuultu todistajina AKT ry:n sopimussihteeriä G:tä ja Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtajaa I:tä, jotka olivat osallistuneet neuvotteluihin, joiden seurauksena riidanalainen määräys oli lisätty työehtosopimukseen. Lisäksi on kuultu X Oy:n pääluottamusmiestä H:ta ja yhtiön henkilöstöjohtajaa J:tä.

G on kertonut AKT ry:n tarkoituksena olleen, että sopimusmääräys koskisi erikseen jokaista ajanjaksoa, jota varten ylityötilaus tehdään. Siten X Oy:n osalta jokainen vuoroksi kutsuttu ylityöjakso olisi oma työrupeamansa. Joissain toisissa yhtiöissä ylityöhön ilmoittauduttiin päiväkohtaisesti, jolloin työrupeama oli vastaavasti koko päivä. Paikallisesti oli sovittu erilaisia tapoja ilmoittautua ylityöhön eli myös erilaisia työrupeaman malleja.

I on kertonut ymmärtäneensä neuvotteluissa, että riidanalaisessa määräyksessä tarkoitettu viikonloppuylityö olisi yksi kokonaisuus eli tietty määrä tehtävää työtä. AKT ry ei ollut tuonut esiin, että ylityö olisi jotenkin jaettavissa osiin, eikä tällaisesta jakamisesta ollut keskusteltu. I:n mukaan tehtävän ylityön jakaminen jossain yhtiössä teknisesti esimerkiksi kahtena eri ajankohtana aloitettavaksi työksi oli yrityskohtainen asia, joka ei vaikuttanut työehtosopimukseen ja sen tulkintaan.

H on kertonut, että X Oy:ssä ilmoittautuminen lauantain ylityöhön oli jaettu kahteen vuoroon, koska yhtiössä oli olemassa lauantain aamuvuoro myös säännöllisessä työajassa. H:n mukaan sunnuntaina tehtävään ylityöhön oli aikaisemmin pitänyt ilmoittautua koko päiväksi. Työntekijöiden toivomuksesta yhtiössä oli kuitenkin aivan äskettäin siirrytty sunnuntaiylityön osalta samanlaiseen ilmoittautumismenettelyyn kuin lauantaiden osalta eli työntekijät saivat ilmoittautua kahtena eri ajankohtana alkavaan ylityöhön. J on kertonut, että yhtiössä noudatettava menettely ylityöhön ilmoittautumisessa perustui työntekijöiden toiveisiin. Kun ylityöhön ei ollut välttämätöntä ilmoittautua koko päiväksi, ylityöt jakautuivat tasaisemmin työntekijöiden kesken.

Työtuomioistuin on edellä katsonut riidanalaisen määräyksen sanamuodon tukevan käsitystä siitä, että kanteessa tarkoitetuille työntekijöille ei ole ollut maksettava neljän tunnin palkkaa sen johdosta, että kello 14.30 alkavaksi suunniteltu ylityö peruttiin. Mikäli AKT ry:n tarkoitus oli ollut, että työrupeama sen esittämässä uudessa määräyksessä tarkoittaisi jokaista yksittäistä ylityötilauksessa eriteltyä ajanjaksoa, vaikka ne seuraisivat toisiaan välittömästi, AKT ry:n olisi tullut huolehtia siitä, että Satamaoperaattorit ry sai oikean käsityksen esityksen tarkoituksesta. G:n ja I:n kertomuksia arvioituaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että AKT ry olisi neuvotteluissa tuonut tämän oman tarkoituksensa riittävästi esille. Satamaoperaattorit ry on näissä olosuhteissa voinut perustellusti saada käsityksen, että työrupeamalla oli tarkoitettu kaikkea yhtenä vuorokautena tehtävää viikonloppuylityötä, johon tietty työntekijä oli ilmoittautunut.

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimusmääräyksen riidaton tarkoitus työntekijöiden viikonloppusuunnitelmille aiheutuvan haitan korvaamisesta toteutuu myös siinä tapauksessa, että sopimusmääräystä tulkitaan tavalla, johon sen sanamuoto viittaa. Toisenlaista tulkintaa noudattaen työntekijän oikeus korvaukseen ylityön perumisesta olisi osaksi riippuvainen siitä, millaista käytäntöä työnantaja noudattaa ylityöhön ilmoittautumisessa.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin katsoo riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen sanamuodon tukevan enemmän vastaajapuolen kuin kantajan esittämää tulkintaa. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että kantaja olisi tuonut nyt vetoamansa tulkinnan riittävästi esille työehtosopimusneuvotteluissa, joissa määräyksestä oli keskusteltu. Riidattomaksi todettu määräyksen tarkoitus toteutuu myös vastaajapuolen esittämää tulkintaa noudattamalla. Kantajan vetoama määräyksen tulkinta jättäisi työntekijän oikeuden korvaukseen ylityön perumisesta riippumaan osaksi ylityöhön ilmoittautumisessa noudatettavasta käytännöstä, joka riidattomasti ei ole sama kaikissa ahtausalalla toimivissa yrityksissä.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että riidanalainen työehtosopimusmääräys velvoittaisi maksamaan kanteessa tarkoitetuille työntekijöille henkilökohtaisen tuntipalkan neljältä tunnilta 6.3.2021 perutusta, kello 14.30 alkavaksi suunnitellusta ylityöstä. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla AKT ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa. AKT ry:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylättävä.

Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat ilmoittaneet yhteisten oikeudenkäyntikulujensa määräksi 17.217,40 euroa. Kulut muodostuvat 31,25 työtuntiin perustuvasta asiamiehen palkkiosta 13.385 euroa ja 500 euron suuruisesta varauksesta ratkaisun jälkeisiin kuluihin sekä edellä mainittuihin määriin lisättävästä arvonlisäverosta. AKT ry on paljoksunut vastaajapuolen asiamiehen asian hoitamiseen käyttämää työmäärää 25 tuntia ylittäviltä osin ja tuntiveloitusta siltä osin kuin se ylittää 280 euroa tunnilta lisättynä arvonlisäveron määrällä. AKT ry on siten paljoksunut vastaajapuolen oikeudenkäyntikulujen määrää siltä osin kuin ne ylittävät yhteensä 8.680 euroa.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Työtuomioistuin katsoo, että vastaajapuolen asiamiehen laskussa yksilöidyt toimenpiteet ovat olleet tarpeen asian hoitamiseksi. Työtuomioistuimen ratkaisun antamisen jälkeisten, laskussa kuluiksi mainittujen toimenpiteiden osalta työtuomioistuin pitää kohtuullisena yhden tunnin työmäärää ja hylkää niitä koskevan vaatimuksen enemmälti. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullinen tuntiveloituksen määrä on 300 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä. Näillä perusteilla kantaja on velvoitettava korvaamaan vastaajapuolen oikeudenkäyntikulut yhteensä 11.997 eurolla, mikä määrä muodostuu asiamiehen 32,25 työtunnista 300 euron tuntiveloituksella lisättynä arvonlisäveron määrällä 2.322 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 11.997 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Tuomas Aarto, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Sassi.

Tuomio on yksimielinen.