TT 2022:50

Aluehallintovirasto ei ollut myöntänyt betonielementtejä valmistavalle yritykselle työaikalain 39 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista poikkeuslupaa yötyöhön. Työneuvosto oli hylännyt yrityksen tekemän oikaisuvaatimuksen.

Työtuomioistuimelle esitetystä todistelusta ja muusta selvityksestä kävi ilmi, että betonielementtien vuorokautinen muottikierto ja betonielementtien siirtely siltanosturien avulla edellyttivät työvaiheiden tekemistä tietyssä järjestyksessä. Kuivuneiden betonielementtien pystyyn nostamista ja siirtoa elementtipöydiltä elementtien viimeistelytilaan ei voitu suorittaa työstä aiheutuvan suuren työturvallisuusriskin vuoksi samanaikaisesti työpaikalla tehtävän muun säännöllisen työn kanssa.

Työtuomioistuin katsoi, että aluehallintoviraston ja työneuvoston päätöksissä tarkoitetut elementtitehtailla tehtävät työt olivat sellaisia työaikalain 8 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja säännöllisesti tehtäviä töitä, joita ei voitu tehdä samanaikaisesti työpaikalla tehtävän muun säännöllisen työn kanssa. Töiden teettämiseen yötyönä ei näin ollen tarvittu poikkeuslupaa. Aluehallintoviraston ja työneuvoston päätökset kumottiin.

ASIA

Valitus työneuvoston päätöksestä oikaisuvaatimusasiassa

VALITTAJA

X Oy

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työneuvoston päätös 28.6.2021 dnro 14/2021 yötyön teettämistä koskevassa oikaisuvaatimusasiassa

TYÖNEUVOSTON PÄÄTÖS

Työneuvosto on 28.6.2021 äänestyksen jälkeen antamallaan päätöksellä dnro 14/2021 hylännyt X Oy:n oikaisuvaatimuksen Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen 22.1.2021 antamista päätöksistä LSAVI/12152/2020 ja LSAVI/12263/2020, jotka ovat koskeneet yötyön teettämistä X Oy:n Savonlinnan ja Savonrannan elementtitehtailla.

Työneuvoston päätös on liitteenä.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

VALITUS

Vaatimukset

X Oy on vaatinut, että työtuomioistuin kumoaa työneuvoston päätöksen ja hyväksyy X Oy:n Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen 22.1.2021 antamista päätöksistä tekemän oikaisuvaatimuksen ja velvoittaa Suomen valtion ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston suorittamaan X Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiassa 8.372 euroa.

Perusteet

X Oy:n Savonlinnan ja Savonrannan elementtitehtailla on teetetty yötyötä poikkeusluvan nojalla useiden vuosien ajan. Betonin kuivumisajat vaikuttavat eri työvaiheiden ajoittumiseen. Elementtien purkutyö sekä siihen liittyvät puhdistus ja siirto ovat ajoittuneet yöaikaan. Työvaiheiden kiertoon vaikuttaa myös tehtailla suoritettava muu työ, kuten valmisbetonin valmistus ja kuljetus asiakkaille sekä valmiiden seinäelementtien kuljetusajankohdat, joiden lastausaikoja sitovat muun muassa kuljettajien lepoaikoja koskevat määräykset.

Työturvallisuus vaatii yötyön teettämistä. Isojen ja painavien elementtien siirtely on turvallista ainoastaan yöllä, jolloin tehtaan tiloissa ei ole muita työtehtäviä suorittavia henkilöitä. Tehtaiden kiinteät pöydät ovat käytettävissä vain yhteen työvaiheeseen kerrallaan. Elementtien purkutyön yhteydessä samalla pöydällä ei voi olla muita työntekijöitä suorittamassa jotakin toista työvaihetta, vaan purkutyö on tehtävä ennen muiden työvaiheiden aloittamista kellonajoista riippumatta. Onnettomuusriski ja työntekijöiden loukkaantumisen riski ovat erittäin korkeat, mikäli purkutyön aikana tehtaan tiloissa on muita työntekijöitä. Purkutyön ja elementtien siirron aikana tehdashalleissa ei voi olla muita työntekijöitä ilman, että näiden työntekijöiden työturvallisuus saattaisi vaarantua olennaisesti.

Työaikalain 8 §:n 2 momentin 4 kohdan osalta työaikalain esitöissä on todettu, että melun, pölyn tai muun häiriön ohella myös työntekijöiden turvallisuus tai asiakkaiden turvallisuus saattavat vaatia työn teettämistä yöllä. Betonielementtien purku, betonielementtipöydän hionta- ja putsaustyö sekä muottikirvesmiehen ja työnjohtajan työt ovat työtä, jota ei voida tehdä samanaikaisesti elementtitehtailla tehtävän muun säännöllisen työn kanssa. Myös betonin kuivumisajat sekä tehtailla suoritettava muu työ, kuten valmisbetonin valmistus ja toimitus asiakkaille ja valmiiden seinäelementtien lastaus ja kuljetus asiakkaille, tekevät välttämättömäksi purkutyön tekemisen yöllä. Näin ollen mainitun lainkohdan edellytykset työn teettämiselle yötyönä täyttyvät.

Joka tapauksessa poikkeuslupahakemuksissa tarkoitetun työn teettämiselle edelleen yöllä on työaikalain 39 §:n l momentin 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Edellä kerrotuissa olosuhteissa työn teettäminen yöllä on välttämätöntä eikä työtä voida tehdä vaikeuksitta pelkästään päiväsaikaan.

TYÖNEUVOSTON LAUSUNTO

Työneuvosto on työtuomioistuimelle äänestyksen jälkeen antamassaan lausunnossa todennut, ettei sillä ole valituksessa esitetyn johdosta muutettavaa antamansa päätöksen lopputulokseen tai perusteluihin. Työneuvosto on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota seuraaviin seikkoihin.

Työneuvoston saaman selvityksen mukaan luvan kohteena oleva betonielementtien purkutyö sekä siihen liittyvä puhdistus ja siirtotyö ovat osa elementtitehtaiden säännöllistä toimintaa eli ne kuuluvat betonielementtien valmistusprosessiin. Työneuvoston näkemyksen mukaan kysymys ei voi olla työaikalain 8 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta työstä, jota voitaisiin teettää ilman poikkeuslupaa. Näin ollen asiaa on arvioitu työaikalain 39 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella.

X Oy oli perustellut yötyön teettämisen tarvetta erityisesti työturvallisuustekijöillä: isojen ja painavien elementtien siirtely oli turvallista juuri yöaikaan, jolloin tehtaan tiloissa ei ollut muita työtehtäviä suorittavia henkilöitä. Työneuvostossa järjestetyssä suullisessa kuulemisessa oli kuitenkin tullut esille, että vaikka tehtaiden kiinteillä pöydillä suoritetaan eri työvaiheita, on pöytä käytettävissä vain yhteen työvaiheeseen kerrallaan. Purkutyön yhteydessä samalla pöydällä ei siis voi olla työntekijöitä suorittamassa jotakin toista työvaihetta, vaan purkutyö on tehtävä ennen muiden työvaiheiden aloittamista kellonajasta riippumatta. Työneuvosto sai esitetyn selvityksen perusteella sellaisen käsityksen, että purkutyön ja elementtien siirron aikana tehtaissa ei voinut käytännössä olla runsaasti muita työtehtäviä suorittavia työntekijöitä. Suullisessa kuulemisessa ei myöskään ollut ilmennyt sellaisia työturvallisuuteen liittyviä riskejä, jotka poistuisivat sillä, että työ suoritetaan yöllä. Yötyön teettämisen tarvetta ei työneuvoston käsityksen mukaan voida perustella - ainakaan merkittävästi - työturvallisuusriskien minimoinnilla. Sen sijaan yötyön teettäminen vaikuttaa työneuvoston käsityksen mukaan perustuvan pääosin tarkoituksenmukaisuuteen ja työn luonteeseen, betonin kuivumisen vaatimaan aikaan ja sen vaikutukseen eri työvaiheiden ajalliseen sijoittumiseen. Kuten työneuvosto on päätöksensä perusteluissa todennut, saattavat muun muassa erilaiset työn luonteeseen ja logistiikkaan liittyvät tekijät olla sellaisia, jotka voivat johtaa työaikalain 39 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun luvan myöntämiseen. Mainituista seikoista ei kuitenkaan tullut esille sellaista selvitystä, joiden perusteella työneuvosto olisi voinut luvan myöntää. Näin ollen työneuvosto hylkäsi oikaisuvaatimuksen.

X Oy haki lupaa teettää yötyötä myös niin sanotulla remonttimiehellä. Suullisessa kuulemisessa tuli kuitenkin ilmi, että tehtailla ei ollut ketään tällaisessa työtehtävässä. Näin ollen valitus ei työneuvoston käsityksen mukaan voine menestyä siltä osin kuin kysymys on luvasta teettää yötyötä remonttimiehellä.

VALITTAJAN LAUSUMA

Yötyön teettäminen ilman poikkeuslupaa

X Oy katsoo ensisijaisesti, että yötyötä on voitu teettää ilman poikkeuslupaa työaikalain 8 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Kyse on työstä, jota ei voida työturvallisuusriskien vuoksi tehdä samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa.

Asiassa on riidatonta, että elementtien purkaminen kuuluu kiinteänä osana elementtien valmistukseen ja on siten osa säännöllistä työsuoritusta. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole merkitystä. Lain sanamuodosta tai sen esitöistä ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että yötyönä teetettävä työ ei voisi olla osa säännöllistä työsuoritusta tai valmistusprosessia.

Työaikalain esitöiden mukaan yötyötä voitaisiin teettää säännöllisesti töissä, joita ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa. Tällaisina töinä voidaan pitää töitä, jotka esimerkiksi työstä aiheutuvan melun, pölyn tai muun häiriön vuoksi haittaavat säännöllisen työn tekemistä. Lisäksi työntekijöiden työturvallisuus tai asiakkaiden turvallisuus saattavat vaatia työn tehtäväksi yöaikaan.

Mikään lain esitöissä oleva seikka ei tue sitä, etteikö yötyönä tehtävä työsuorite itsessään voisi olla samalla myös osa varsinaista säännöllistä työtä. Työaikalain 8 §:n 2 momentin 4 kohdassa on nimenomaisesti tarkoitettu nyt käsiteltävän tapauksen kaltaisia tilanteita, joissa itse säännöllisestä työstä aiheutuva häiriö, kuten melu tai pöly, tahi työntekijöiden työturvallisuus edellyttävät, että osa tästä säännöllisestä työsuorituksesta siirretään tehtäväksi yöaikaan.

Yötyön teettäminen poikkeusluvalla

Työaikalain 39 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan aluehallintovirasto voi myöntää poikkeusluvan yötyön teettämiseen työssä, joka on toiminnan luonteen vuoksi välttämätöntä tehdä yöllä ja jota ei voida vaikeuksitta teettää pelkästään päiväsaikaan. Lupa olisi haettavissa sellaiseen säännöllisesti yöaikaan tehtävään työhön, jota 8 §:n 2 momentin luettelo ei kata.

X Oy katsoo, että mikäli kyse ei olisi työstä, jossa yötyötä voitaisiin teettää ilman poikkeuslupaa, aluehallintoviraston olisi tullut myöntää poikkeuslupa yötyön teettämiseen elementtien valmistukseen liittyvän toiminnan luonteen sekä työturvallisuusriskien vuoksi. Kyse on työstä, joka on välttämätöntä tehdä yöllä, eikä sitä vaikeuksitta voida teettää pelkästään päiväsaikaan.

Toiminnan luonne poikkeusluvan myöntämisen perusteena

X Oy:n Savonlinnan ja Savonrannan kaltaisten seinäelementtejä valmistavien betonielementtitehtaiden tehokas toiminta perustuu elementin valmistuksen päivittäiseen muottikiertoon. Päivittäisellä muottikierrolla tarkoitetaan sitä, että yksittäinen betonielementti on kyettävä valmistamaan yhden työvuorokauden aikana kokonaisuudessaan valmiiksi saakka.

Betonielementin varsinainen valmistusvaihe kestää noin 10 - 12 tuntia ja se aloitetaan aamulla kello 4.00 - 6.00 elementin osien valmistuksella ja elementtipöydän puhdistamisella. Tämän vuoksi poikkeuslupaa on haettu purkutöihin osallistuvien työntekijöiden ja elementtipöydän hiojan ja putsaajan lisäksi myös muottikirvesmiehen ja työnjohtajan työtehtäviin.

Varsinainen elementin muotin tekeminen alkaa kello 6.00 ja valutyöt suoritetaan kello 7.00 -17.00. Työntekijöiden työaikoja on porrastettu, mutta valtaosin työntekijöiden työaika alkaa vasta aamulla kello 6.00 jälkeen.

Päivittäisessä muottikierrossa elementtien purkaminen alkaa aamuyöllä kello 2.00 - 4.00. Elementin valmistuksessa käytetyn betonin kuivumisajoista johtuen valmiin elementin purkaminen voidaan aloittaa aikaisintaan noin 10 - 12 tunnin kuluttua valutöiden valmistumisesta. Purkutyöt suoritetaan työn luonteesta ja työturvallisuusriskeistä johtuen yöaikaan. Kun muottikierto on purkuvaiheen, elementin puhdistuksen sekä elementtipöytien ja työpisteiden puhdistamisen jälkeen valmis, uuden elementin valmistus voidaan aloittaa seuraavana aamuna kello 4.00 - 6.00 uusien osien valmistuksella.

Elementtitehtaassa suoritettavan työn luonne ja tehtaan logistiikka edellyttävät, että elementti on saatava valmiiksi muottikierron eli yhden työvuorokauden aikana siten, että seuraavana aamuna voidaan aloittaa jälleen uuden elementin valmistus.

Elementtien siirtoon käytettäviä siltanostureita on X Oy:n Savonlinnan tehtaalla kolme kappaletta/halli ja Savonrannan tehtaalla kaksi kappaletta/halli. Samoja nostureita käytetään päivällä valutöihin sekä elementtien siirrossa ja lastauksessa kuljetusrekkoihin, eikä niitä voida pitää kiinni purkutyössä päivällä. Tehtailla valmistelut elementit kuljetetaan pääkaupunkiseudun ja eteläisen Suomen rakennustyömaille. Kuljetusrekkojen työntekijöiden työaikamääräyksiin sisältyvästä pakollisesta 9 - 11 tunnin lepoajasta sekä työmaiden tarpeista johtuen kuljetusautojen tulee olla lastattuina viimeistään kello 16.00, jotta elementit voidaan samana iltana kuljettaa työmaille ja niiden purku voidaan toteuttaa kuljetusta seuraavana aamuna. Elementtikuormien purku kestää 1 - 5 tuntia ja se tehdään työmailla aamuisin kello 6.00 - 8.00 alkaen. Kuljetusautot ajavat aamupäivän aikana takaisin elementtitehtaalle, jossa suoritetaan uusi lastaus.

Purkutyötä ei voida siten nosturikapasiteettiin ja logistiikkaan liittyvät haasteet huomioiden tehdä päiväsaikaan. Uusien nosturien hankkiminen pelkästään purkutyötä varten ei ole mahdollista – yhden siltanosturin hinta on noin 100 000 euroa.

Mikäli purkutyöt toteutettaisiin varsinaista valmistustyötä seuraavana aamuna alkaen kello 6.00, tämä johtaisi logististen ongelmien lisäksi joka tapauksessa myös yötyön teettämiseen. Elementtien purkutöiden kesto/hallitila on kokonaisuudessaan noin 5 - 7 tuntia. Siihen osallistuu hallitilasta riippuen kahdesta neljään työntekijää. Mikäli purkutyöt aloitettaisiin vasta kello 6.00, uusien muottien tekeminen voisi tällöin alkaa aikaisintaan noin kello 11.00 ja raudoitustyöt ja valutyöt alkaisivat vasta iltapäivällä kello 14.00. Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa varsinainen elementin valmistustyö päättyisi vasta kello 23 - 1.00. Tällaisessa työkierrossa jouduttaisiin teettämään nykyistä enempi yötyötä, koska yötyön teettäminen koskisi merkittävästi suurempaa työntekijäryhmää eli kaikkia varsinaisen valmistusvaiheen useita kymmeniä työntekijöitä. Purkutyössä työskentelee vain muutamia työntekijöitä, joten yötyöstä mahdollisesti aiheutuvat haitat ovat huomattavasti vähäisempiä kuin koko työntekijäryhmän siirtyessä yötyön tekemiseen. Lisäksi on huomattava, että valmistusprosessissa esiintyy päivittäisiä häiriötä kaikissa valmistusketjun osissa ja niillä on myös oma vaikutuksensa päivittäiseen aikatauluun.

Mikäli tehtaalla siirryttäisiin edellä mainittuun työkiertoon, elementtien vaatimaa 10 - 12 tunnin kuivumisaikaa ei tulisi riittävästi, jotta ne voitaisiin purkaa aina seuraavana aamuna kello 6. Tällöin yhden vuorokauden muottikierto ei onnistuisi. Tämä taas nostaisi yhden betonielementin valmistamiseen kuluvan työpanoksen hinnan niin korkeaksi, ettei toiminta enää olisi taloudellisesti kannattavaa.

Yksittäinen seinäelementti maksaa keskimäärin 1 000 euroa, josta raaka-aineiden ja materiaalin osuus on noin 50 prosenttia ja työpanoksen osuus noin 50 prosenttia. Elementin valmistamiseen tarvittavan työpanoksen määrän kasvaminen johtaisi yrityksen toiminnan kannalta tehottomaan ja taloudellisesti kestämättömään lopputulokseen. Yhden työvuorokauden pituinen muottikierto on tehtaan taloudellisesti tuloksekkaan toiminnan ainoa vaihtoehto. Toimintaa ei voida taloudellisesti järkevästi toteuttaa siten, että elementtien valmistus jaksotettaisiin pidemmälle aikavälille. Kyse ei siten ole lain tarkoittamasta vaikeuksitta päiväsaikaan teetettävästä työsuorituksesta.

Betonielementtitehtaiden tarvitsema betoni tulee Savonlinnan tehtaan yhteydessä toimivasta valmisbetoniasemasta. Betoniasema palvelee tehtaan toimintojen lisäksi alueen rakennusliikkeitä ja sen aukioloajat (kello 6.00 - 17.00) on säännelty rakennustyömaiden tarpeiden mukaisesti. Mikäli purkutyöt siirtyisivät aamulla tehtäviksi ja tämän vuoksi valutyöt iltapäivään ja iltaan ongelmaksi muodostuisi myös valmisbetonin saatavuus. Betoniaseman aukioloaikojen siirtäminen iltaan ja yöhön ei olisi myöskään taloudellista syistä mahdollista, koska tämä nostaisi edelleen työn ja siten lopputuotteen hintaa.

Betonielementtien valmistaminen on Suomessa erittäin kilpailtua ja matalakatteista liiketoimintaa. Suomessa on noin 30 valittajan kanssa kilpailevaa betonielementtitehdasta. Elementtejä tuodaan lisäksi Suomen markkinoille myös muista maista, muun muassa Virosta ja Venäjältä.

Kotimaisten tehtaiden sijainti ja sisäinen logistiikka eroavat toisistaan. Valmistettaviin tuotteisiin sekä joissain tehtaissa käytössä oleviin kiertomuottijärjestelmiin liittyvät seikat vaikuttavat asiaan, mutta käytännössä lähes kaikissa tehtaissa on käytössä vastaava yhden elementin valmistukseen tähtäävä päivittäinen muottikierto. Toimintaa ei voida taloudellisesti tehokkaasti järjestää pidemmällä muottikierrolla.

Kyse on siten työaikalain tarkoittamasta työstä, joka toiminnan luonteen vuoksi on välttämätöntä tehdä yöllä ja jota ei voida vaikeuksitta teettää pelkästään päiväsaikaan.

Työturvallisuus poikkeusluvan perusteena

Työneuvosto on päätöksessään ja valitukseen antamassaan lausunnossa korostanut asian suullisessa kuulemisessa esille tullutta seikkaa, että vaikka tehtaiden kiinteillä pöydillä suoritetaan eri työvaiheita, on pöytä käytettävissä vain yhteen työvaiheeseen kerrallaan. Purkutyön yhteydessä samalla pöydällä ei siis voisi olla työntekijöitä suorittamassa jotakin toista työvaihetta, vaan purkutyö olisi tehtävä ennen muiden työvaiheiden aloittamista kellonajoista riippumatta. Työneuvosto oli saanut sellaisen käsityksen, ettei purkutyön ja elementtien siirron aikana tehtaassa voinut käytännössä olla runsaasti muita työtehtäviä suorittavia työntekijöitä.

Työneuvoston perustelut ovat virheelliset. Yötyönä teetettävien valmiiden betonielementtien purkutyö ja siirto käsittävät seuraavat työvaiheet: muottien purku, elementtipöydän nostaminen pystyyn, elementtien kiinnitys ketjuilla hallin sisällä kulkevaan siltanosturiin ja elementtien siirto sekä kuljetus tehdashallin läpi viimeistelytilaan, jossa elementit pestään. Elementit tulee siirtää yksi kerrallaan hallista pesualueelle ja ne on pestävä välittömästi varsinaisen purkutyövaiheen jälkeen, koska muutoin elementin valmistuksessa käytetty hidasteaine ei enää irtoa elementin pinnasta.

Erityisesti pöytien nostaminen pystyyn ja elementtien kuljettaminen hallin sisällä liikkuvalla siltanosturilla ovat vaarallisia työvaiheita. Elementtejä siirretään tehdashallissa käytännössä lähes aina muiden elementtipöytien sivuitse ja ylitse. Nosturilla kuljetettavan elementin läheisyydessä tai sen alla työskentely on ehdottomasti kiellettyä olemassa olevan putoamisvaaran vuoksi.

Muottien teko edellyttää liikkumista hallin läpi koko alueella, joten samalla ei voida purkaa ja liikutella elementtejä toisilta pöydiltä turvallisesti. Koska kyse voi olla yli kymmenen tonnin painoisista betonielementeistä, jo pelkästään elementin hipaisu hallissa olevaan työntekijään voi olla hengenvaarallista.

Elementtien purkutöiden ja kuljetuksen aikana hallin millään pöydillä ei voida työskennellä turvallisesti. Tämä koskee purkutyön kohteena olevaa elementtipöytää sekä myös muita hallin pöytiä. Työjärjestelyistä riippuen ainoan poikkeuksen tähän tekevät ne elementtipöydät, joissa purkutyöt on jo saatu suoritettua valmiiksi. Tällaiset pöydät sijaitsevat hallin siinä päädyssä, josta purkutyö aloitetaan ja jonne siltanosturi ei enää liiku. Tämän vuoksi X Oy on poikkeuslupahakemuksissaan hakenut lupaa yötyön teettämiselle myös mittakirvesmiehen osalta, jotta uusien elementtien muottien valmistelu ensimmäisillä pöydillä voitaisiin aloittaa joustavasti heti purkutöiden jälkeen.

Elementin siirtämishetkellä kaikkien hallissa olevien työntekijöiden täysi huomio tulee olla siirrettävän elementin liikkumisen seurannassa. Merkitystä ei siten ole sillä työneuvoston painottamalla seikalla, että yksittäinen pöytä on käytettävissä vain yhteen työvaiheeseen kerrallaan. Elementin kuljetus johtaa kuitenkin käytännössä kaikkien tai mainittu poikkeus huomioiden lähes kaikkien hallitilan elementtipöytien työskentelyn estymiseen.

Mikäli elementtien purkaminen tehtäisiin samanaikaisesti muun valmistustyön esimerkiksi muottien rakentamisen ja raudoitusten kanssa, yhdessä hallissa työskentelisi siirrettävien seinien seassa yhdessä jopa 32 henkilöä. Tämä muodostaa korkea työturvallisuusriski huomioiden käytännössä mahdottoman tilanteen. Elementtien purkutyövaiheeseen sisältyvät työturvallisuusriskit johtavat tilanteeseen, jossa työ on toiminnan luonteen vuoksi välttämätöntä tehdä yöllä eikä sitä voida vaikeuksitta teettää pelkästään päiväsaikaan.

ALUEHALLINTOVIRASTON LAUSUMA

Lounais-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue on työtuomioistuimelle toimittamassaan lausumassa katsonut, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n tarkoittamaa perustetta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudelle ei ollut. Oikeudenkäyntikulujen korvattavuutta arvioitaessa tuli ottaa huomioon, että valittajan ensisijaisena vaatimuksena oli, että työ katsottaisiin sellaiseksi, että yötyön teettämiseen ei edes tarvita poikkeuslupaa. Tämän kaltainen tulkinta on asia, joka työnantajan tulee tehdä työaikaa järjestäessään ja johon työsuojeluviranomainen voi puuttua valvontatoiminnassaan. Nyt näin ei ollut tapahtunut, vaan X Oy oli hakenut poikkeuslupaa ja kun ei ollut saanut sitä, oli muuttanut katsantokantaansa siten, että poikkeuslupaa ei tarvita lainkaan. Asiassa tuli lisäksi ottaa huomioon myös se, että viranomainen oli ratkaissut asian hakemuksessa toimitettujen tietojen pohjalta. Oikeustila käsillä olevassa asiassa oli siinä määrin epäselvä uuden työaikalain juuri tultua ratkaisuhetkellä voimaan, ettei päätöksen lopputuloksen osalta voida katsoa tapahtuneen virhettä työsuojeluviranomaisen toiminnassa.

SUULLINEN KÄSITTELY

Työtuomioistuin on toimittanut asiassa suullisen käsittelyn 6.6.2022.

TODISTEET

Kirjalliset todisteet

Poikkeuslupahakemukset yötyön teettämisestä sekä AVI:n päätökset liitteineen
Videot elementtien purkutyöstä (9 kpl)
Piirros elementtihallin työpöytien sijainnista
Aiemmat poikkeuslupapäätökset 2019 - 2020

Henkilötodistelu

A, tehdaspäällikkö X Oy
B, henkilöstöjohtaja, X Oy
C, Savonlinnan tehtaan luottamusmies, X Oy
D, Savonlinnan tehtaan työsuojeluvaltuutettu, X Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on kysymys ensisijaisesti siitä, ovatko X Oy:n Savonlinnan ja Savonrannan elementtitehtailla tehtävät Lounas-Suomen aluehallintoviraston ja työneuvoston päätöksissä tarkoitetut työt sellaisia työaikalain 8 §:n 2 momentin 4 kohdan tarkoittamia töitä, joita ei voida tehdä samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa ja joiden teettämiseen yötyönä ei näin ollen tarvita poikkeuslupaa. Toissijaisesti kysymys on siitä, ovatko nuo työt sellaisia työaikalain 39 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja töitä, joita toiminnan luonteen vuoksi on välttämätöntä tehdä yöllä ja joita ei voida vaikeuksitta tehdä pelkästään päiväsaikaan. Jälkimmäisessä tapauksessa töiden teettämiseen yötyönä tarvitaan aluehallintoviraston myöntämä poikkeuslupa.

Työaikalain 8 §:n 1 momentin mukaan työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Saman pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan yötyötä saa teettää säännöllisesti työssä, jota ei voida tehdä samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa.

Työaikalain esitöiden (HE 158/2018 vp, s. 83) mukaan yötyötä voitaisiin teettää säännölli-sesti töissä, joita ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa. Tällaisina töinä voidaan pitää töitä, jotka esimerkiksi työstä aiheutuvan melun, pölyn tai muun häiriön vuoksi haittaavat säännöllisen työn tekemistä. Lisäksi työntekijöiden työturvallisuus tai asiakkaiden turvallisuus saattavat vaatia työn tehtäväksi yöaikaan.

Työtuomioistuimessa on esitetty kirjallisina todisteina muun muassa videot elementtien purkutyöstä ja piirros elementtihallin työpöytien sijainnista sekä kuultu todistajina Savonlinnan ja Savonrannan tehtaiden tehdaspäällikköä A:ta, Savonlinnan tehtaan luottamusmiestä C:tä ja työsuojeluvaltuutettua D:tä sekä X Oy:n henkilöstöjohtajaa B:tä.

Mainitusta todistelusta ja asiassa esitystä kirjallisesta selvityksestä käy ilmi, että X Oy:n lausumassa selostettu betonielementtien vuorokautinen muottikierto ja betonielementtien siirtely siltanosturien avulla edellyttävät työvaiheiden tekemistä tietyssä järjestyksessä. Yksittäinen betonielementti on saatava kokonaisuudessaan valmiiksi yhden työvuorokauden aikana siten, että seuraavana aamuna voidaan aloittaa uuden betonielementin valmistus.

Esitetystä todistelusta käy edelleen ilmi, että kuivuneiden betonielementtien pystyyn nostamista ja siirtoa elementtipöydiltä elementtien viimeistelytilaan ei voida suorittaa työstä aiheutuvan suuren työturvallisuusriskin vuoksi samanaikaisesti työpaikalla tehtävän muun säännöllisen työn kanssa. Nostettaessa raskaita betonielementtejä siltanostureilla niiden kuljettamista varten pystyyn ja liikutettaessa niitä siltanostureilla elementtihallin lävitse viimeistelytilaan elementtipöytien läheisyydessä ja kulkureittien varrella ei voida tehdä muuta työtä. Purkutyö on suoritettava betonin kuivuttua ennen betonielementtien pystyyn nostamista. Puhdistustyö on suoritettava välittömästi elementtien viimeistelytilaan tapahtuneen siirron jälkeen.

Esitetyn selvityksen mukaan aluehallintovirastot ovat jo ainakin vuodesta 2014 alkaen myöntäneet X Oy:lle tai sen edeltäjälle vanhan työaikalain (605/1996) mukaisen poikkeusluvan kysymyksessä olevan työn teettämiseen yötyönä Savonlinnan ja Savonrannan elementtitehtailla. Työn tekemisen olosuhteet eivät ole näiden päätösten antamisen jälkeen muuttuneet.

Edellä olevan johdosta työtuomioistuin katsoo, että X Oy:n Savonlinnan ja Savonrannan elementtitehtailla tehtävät Lounas-Suomen aluehallintoviraston ja työneuvoston päätöksissä tarkoitetut työt ovat sellaisia työaikalain 8 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja säännöllisesti tehtäviä töitä, joita ei voida tehdä samanaikaisesti työpaikalla tehtävän muun säännöllisen työn kanssa. Töiden teettämiseen yötyönä ei näin ollen tarvita poikkeuslupaa. Tämän vuoksi asiassa ei ole tarpeen lausua poikkeusluvan myöntämisestä työaikalain 39 §:n nojalla.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annetun lain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa on kysymys 1.1.2020 voimaan tulleen uuden työaikalain (872/2019) yötyön tekemistä koskevien säännösten soveltamisesta ja tulkinnasta. Lain esityöt ovat näiltä osin varsin niukat. Työtuomioistuimen aikaisempaa ratkaisukäytäntöä uuden työaikalain yötyön teke-mistä koskevien säännösten soveltamisesta ei ole. Näissä olosuhteissa työtuomioistuin kat-soo, että asiassa ei ole mainitun lain 95 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuutonta, että X Oy joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Tämän vuoksi X Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.

Päätöslauselma

Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja työneuvoston päätökset kumotaan. X Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Riitta Kiiski, Jarkko Ruohoniemi, Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Sassi.

Päätös on yksimielinen.