TT 2022:49

Ammattiliitto oli julkaissut omilla verkkosivuillaan tiedotteen tulevasta tukityötaistelusta. Työtuomioistuin katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että tiedotteen julkaisemista oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä, jolla ammattiliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosaston ja ammattiliiton lisäksi myönnettyä työrauhavelvollisuuden rikkomisen toteutuneen työtaistelun osalta molemmat tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Energiateollisuus ry

Vastaaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Kuultava

Turku Energia JHL ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (jäljempänä JHL ry) oli 26.11.2021 julkaissut internet-sivustollaan tiedotteen tulevasta Turun kaupungin toiminnoissa ja sen omistamissa yhtiöissä järjestettävästä tukityötaistelusta, jonka oli määrä alkaa 29.11.2021 kello 13.00 ja päättyä kello 16.00. Tiedotteessa oli erikseen mainittu, että yksi työtaistelutoimien piirissä olevista Turun kaupungin omistamista yhtiöstä oli Oy X Ab (jäljempänä X Oy tai yhtiö). Työehtosopimuslain 4 §:n nojalla yhtiön toimihenkilöiden työsuhteissa sovelletaan energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

JHL ry:n puheenjohtaja A ilmoitti tiedotteessa, että tukityötaistelun tarkoitus oli vastustaa Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyrityksen Y Oy:n päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. JHL ry:n tarkoitus oli laajentaa Y Oy:ssä 17.-19.11.2021 ja 23.11-1.12.2021 toteutettu primaarilakko koskemaan kaikkia Turun kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden palveluksessa työskenteleviä JHL ry:n jäseniä. Y Oy oli sidottu Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimukseen, jonka sopimuskauden oli määrä päättyä 28.2.2022. JHL ry oli yksi kyseisen työehtosopimuksen sopimuspuolista.

Energiateollisuus ry lähetti 26.11.2021 JHL ry:lle valvontailmoituksen, jossa vaadittiin peruuttamaan JHL ry:n työrauhavelvollisuutta rikkova työtaistelu ja palauttamaan työrauha X Oy:ssä. JHL ry ei ryhtynyt vastaanottamansa valvontailmoituksen perusteella valvontatoimenpiteisiin.

X -konsernin HR-johtaja B lähetti 26.11.2021 Turku Energia JHL ry:n puheenjohtajalle C:lle sähköpostiviestin, jossa X Oy ilmoitti tukityötaistelun rikkovan työrauhavelvollisuutta ja kohdistuvan sekä yhtiön työntekijöihin sovellettavaan sähköalan tes - energia - ICT - verkosto -työehtosopimukseen että yhtiön toimihenkilöihin sovellettavaan energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen. Yhtiö vaati kuultavaa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Turku Energia JHL ry ei vastannut viestiin. B soitti 29.11.2021 noin kello 8 C:lle vaatien, että samana päivänä kello 13.00 alkavaksi ilmoitettu tukityötaistelu peruutetaan ja työrauha palautetaan. C ilmoitti, ettei hänellä ole mahdollisuutta vaikuttaa työntekijöiden päätöksiin siitä, osallistuvatko he lakkoon.

X Oy:ssä järjestettiin tukilakko 29.11.2021 kello 13.00 ja 16.00 välisenä aikana. Tukityötaisteluun osallistui X Oy:ssä 30 Turku Energia JHL ry:n jäsentä. Heistä yksi kuului toimihenkilöiden ja 29 työntekijöiden henkilöstöryhmään. Myös X Oy:ssä työntekijöiden henkilöstöryhmän osastonluottamusmiehenä työskentelevä C osallistui työtaisteluun.

JHL ry:ssä on noin 128.000 maksavaa jäsentä.

Turku Energia JHL ry:ssä on 120 maksavaa jäsentä, joista 40 työskentelee X Oy:n palveluksessa.

KANNE

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että

- Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry tuomitaan hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

- Turku Energia JHL ry tuomitaan hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

- Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Turku Energia JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Muun muassa X Oy:tä koskevalla työtaistelu-uhkauksellaan JHL ry:n tarkoituksena oli painostaa Y Oy:tä ja sen omistavaa Turun kaupunkia luopumaan aikomuksistaan vaihtaa viimeksi mainitussa yhtiössä sovellettavia työehtosopimuksia.

Työnantajan perustuslain 13 §:ssä turvatun yhdistymisvapauden käyttäminen ja työnantajan mahdollisuus järjestäytymisvapauttaan käyttämällä vaihtaa sovellettavia työehtosopimuksia kuuluvat olennaisena osana työnantajan työnjohto-oikeuteen. Y Oy:ssä toteutetun primaarilakon voidaan katsoa kohdistuneen ainakin Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta. Ryhtymällä 17.11.2021 primaarityötaisteluun JHL ry on rikkonut sen ja Avaintyönantajat AVAINTA ry:n välillä voimassa olleeseen työehtosopimukseen perustunutta työrauhavelvollisuutta.

JHL ry:n uhkaus X Oy:ssä toteutettavasta tukityötaistelusta sekä toteutunut työnseisaus ovat rikkoneet Energiateollisuus ry:n ja JHL ry:n välillä voimassa ollutta työrauhavelvollisuutta energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osalta. Työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä tukityötaistelun on katsottu kohdistuvan tukevaa yhdistystä sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Vastaavanlainen tilanne on ollut käsillä työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2021:57, kun JHL ry tukitaistelun järjestämällä oli vastustanut Y Oy:n suunnitelmaa vaihtaa työehtosopimusta.

Tukityötaistelun voitaisiin toissijaisesti katsoa kohdistuvan myös energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Työtaistelulla uhkaaminen

JHL ry on julkaissut internet-sivustollaan tiedotteen tulevasta työtaistelusta tarkoituksenaan painostaa Turun kaupunkia luopumaan aikeistaan vaihtaa Y Oy:ssä työnantajajärjestöä ja sovellettavaa työehtosopimusta. JHL ry:n puheenjohtaja A on tiedotteessa todennut, että ”JHL on valmis lopettamaan lakon, kun Y:n työehdoista saadaan aikaan hyvä ratkaisu”. Turun kaupunki omistaa myös X Oy:n.

Oikeuskäytännön (TT 2008-32) mukaan työtaistelu voidaan ymmärtää todelliseksi silloin, kun järjestön edustajat ilmoittavat työtaistelun uhasta. JHL ry oli ilmoittanut tiedotteessaan nimenomaisesti ajankohdan, jolloin työtaistelu oli tarkoitus toteuttaa. Energiateollisuus ry sekä X Oy olivat perustellusti olleet siinä käsityksessä, että työtaistelu tullaan järjestämään ja että työtaistelun uhkaus oli ollut todellinen. X Oy oli joutunut tekemään järjestelyjä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi työtaistelun aikana.

Ammattiliiton ja ammattiosaston vastuu

Ennen työnseisauksen aiottua aloittamiskohtaa julkaistu tiedote ja siitä ilmenevä työtaistelu-uhkaus osoittavat JHL ry:n tehneen päätöksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osalta hyvissä ajoin ennen tiedotteen julkaisua ja työnseisauksen suunniteltua aloittamista.

JHL ry:llä olisi ollut noin kolme vuorokautta aikaa perua X Oy:tä koskeva työtaistelu-uhkauksensa, mutta uhkausta ei peruttu. JHL ry:n esittämä työtaistelu-uhkaus oli voitu sisältönsä puolesta ymmärtää todelliseksi ja vakavasti otettavaksi. JHL ry ei missään vaiheessa ryhtynyt toimenpiteisiin työnseisauksen perumiseksi.

Työnseisaukseen X Oy:ssä osallistunut toimihenkilö oli Turku Energia JHL ry:n jäsen. Koska lakkoon osallistuneeseen toimihenkilöön sovellettiin energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, JHL ry on esittämällään työtaistelu-uhkauksella ja uhkauksen mukaisesti toteutuneella työnseisauksella rikkonut järjestöjen välillä voimassa olevaan energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen liittyvää työrauhavelvollisuuttaan.

Turku Energia JHL ry ja sen lakkoon osallistunut puheenjohtaja eivät missään vaiheessa ryhtyneet minkäänlaisiin tai ainakaan riittäviin toimenpiteisiin työtaistelu-uhkauksen perumiseksi tai työseisauksen estämiseksi. Turku Energia JHL ry:llä olisi ollut velvollisuus pidättäytyä työtaistelutoimista ja estää toimihenkilöasemassa olevan jäsenensä osallistuminen työtaisteluun.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tulee ottaa huomioon, että JHL ry on suuri ja vakavarainen ammattiliitto.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt esittäneensä työtaistelu-uhkauksen. Muilta osin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Turku Energia JHL ry ovat myöntäneet rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa, mikäli tukityötaistelun katsotaan kohdistuneen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen.

Perusteet

Väitetty työtaistelu-uhka ja sen kohdistuminen

JHL ry:n tukityötaistelua koskevaa tiedotetta ei voida katsoa työtaistelulla uhkaamiseksi. Tiedote ei ole ollut painostustarkoituksessa tehty työtaistelutoimenpide, vaan sillä on ollut tiedottava tarkoitus muun muassa liiton jäsenistön suuntaan. Tätä puoltaa se, että tiedote on julkaistu JHL ry:n omilla verkkosivuilla sen sijaan, että se olisi toimitettu Y Oy:lle, Turun kaupungille tai työnantajalle X Oy:lle. JHL ry:n puheenjohtajan toteamuksella siitä, että ”JHL on valmis lopettamaan lakon, kun Y:n työehdoista saadaan aikaa hyvä ratkaisu”, on ollut ainoastaan jäsenistöä tiedottava tarkoitus, eikä sillä ole pyritty vaikuttamaan työnantajapuoleen. Lisäksi tämä toteamus on liittynyt primaarilakon lopettamiseen, eikä tiedotteessa ole annettu miltään osin ymmärtää, että työnantaja olisi voinut toisin toimimalla estää ulosmarssin toteutumisen. Työtaistelun ajankohdan ilmoittamisella ei ole myöskään ollut painostustarkoitusta.

Vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta (TT 2021:83 ja TT 2019:106). Työtuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään sellaisena työtaistelulla uhkaamisena, joka voi johtaa velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työtaistelulla uhkaamiseen liittyy tyypillisesti työntekijäpuolen esittämiä vaatimuksia työnantajapuolelle (esim. TT 2015:99, TT 2014:149, TT 2013:179 ja TT 2013:87). JHL ry:n julkaisemassa tiedotteessa ei ole esitetty tällaisia vaatimuksia, vaan tiedotteen tarkoituksena on ollut saattaa suunnitteilla oleva työnseisaus taustoineen työnseisauksen piirissä olevien JHL ry:n jäsenyhdistysten ja niiden jäsenten tietoon. Tiedotteella ei siten ole ollut painostustarkoitusta.

Työnseisauksella on pyritty vaikuttamaan Turun kaupunginhallitukseen sen käsitellessä Y Oy:n työehtoasiaa 29.11.2021 pidetyssä kokouksessaan, kuten JHL ry:n verkkosivuilla 26.11.2021 julkaistusta tiedotteesta käy ilmi.

Työtaistelun kohdistuminen sekä ammattiliiton ja ammattiosaston vastuu

JHL ry on järjestänyt tukityötaistelun ja kutsunut jäsenet siihen. Turku Energia JHL ry on osallistunut tukityötaisteluun JHL ry:n edellyttämällä tavalla.

JHL ry on tukityötaistelun järjestämällä pyrkinyt tukemaan primaarilakon vaatimuksia ja vaikuttamaan kunnallisiin poliittisiin päättäjiin. Tukitaistelun yhteydessä ei ole esitetty kyseessä olevaan työehtosopimukseen liittyviä vaatimuksia, eikä työtaistelulla ole osaksikaan tavoiteltu vaikutuksia kyseiseen työehtosopimukseen. Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta on sovellettu tukityötaistelun päättymisen jälkeen muuttumattomana.

Hyvityssakko

Mahdollisesti tuomittavien hyvityssakkojen määrää alentavina seikkoina on otettava huomioon, että kyseessä oli ollut kestoltaan hyvin lyhytaikainen, vain kolmen tunnin pituinen työnseisaus, johon on kanteessa todetulla tavalla osallistunut yksi Turku Energia JHL ry:hyn kuuluva toimihenkilö.

Kanteessa ei ole edes väitetty, että työnseisauksesta olisi aiheutunut jotakin vahinkoa. Mahdollinen vahinko oli joka tapauksessa jäänyt hyvin vähäiseksi ottaen huomioon työnseisauksen kesto, laajuus ja se seikka, että X Oy on säästänyt työnseisauksen ajalta siihen osallistuneen toimihenkilön palkkakustannukset. Lisäksi X Oy on kanteessa todetulla tavalla saanut työnseisauksesta tiedon hyvissä ajoin, joten sillä on ollut aikaa järjestää toimintonsa siten, että työnseisauksesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Tukityötaistelu oli rajattu vastuullisesti siten, ettei siitä ollut aiheutunut vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.

Turku Energia JHL ry:n osalta on otettava huomioon, että se ei ole ollut aktiivisesti järjestämässä työnseisausta, vaan sen jäsenistö on noudattanut JHL ry:n ilmoitusta työnseisauksesta.

Oikeudenkäyntikulut

JHL ry ja Turku Energia JHL ry ovat kiistäneet Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 2.460 euron ylittävältä osalta, mikäli kantajan väite JHL ry:n esittämästä työtaistelu-uhasta hylätään.

Mikäli kantajan väite JHL ry:n esittämästä työtaistelu-uhasta menestyy, Turku Energia JHL ry voi olla yhteisvastuussa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta vain siltä osin kuin kulut eivät koske väitettyä uhkaamista työtaistelulla. Kanteessa ei ole edes väitetty, että Turku Energia JHL ry olisi rikkonut työrauhavelvollisuuttaan uhkaamalla työtaistelulla.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

JHL ry:n internet-sivustolla 26.11.2021 klo 15.00 julkaistu tiedote “Suuri ulosmarssi Turussa maanantaina: JHL:n jäsenet kokoontuvat kaupungintalolle vaatimaan kunnon työehtoja Y:hyn”
Energiateollisuus ry:n asiantuntija D:n sähköpostiviesti 26.11.2021 klo 18.33
Turku Energia -konsernin HR-johtaja B:n sähköpostiviesti Turku Energia JHL ry:n puheenjohtajalle C:lle 26.11.2021 klo 19.35

Vastaajan ja kuultavan kirjallinen todiste

JHL ry:n verkkosivuilla 26.11.2021 klo 15.00 julkaistu tiedote

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (JHL ry) oli 26.11.2021 ilmoittanut internet-sivustollaan julkaisemassaan tiedotteessa Turun kaupungin toiminnoissa ja sen omistamissa yhtiöissä kuten X Oy:ssä järjestettävästä tukityötaistelusta, joka järjestettiin ilmoituksen mukaisesti 29.11.2021 kello 13 ja 16 välisenä aikana. Tiedotteen mukaan tukityötaistelun tarkoituksena oli ollut laajentaa Y Oy:ssä 17.-19.11.2021 ja 23.11.-1.12.2021 toteutettu primaarilakko koskemaan kaikkia Turun kaupungin toiminnoissa ja sen omistamien yhtiöiden palveluksessa työskenteleviä JHL ry:n jäseniä. Primaarilakolla puolestaan vastustettiin Y Oy:n päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta, jonka sopimuspuoli JHL ry oli.

Tukityötaisteluun X Oy:ssä oli osallistunut yhteensä 30 Turku Energia JHL ry:n jäsentä, joista yhden työsuhteessa sovellettiin energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

Edellä tarkoitetulla tukityötaistelulla on tuettu työtaistelua, jonka työtuomioistuin on tuomiossaan TT 2022:33 katsonut työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseksi. Lainvastaisen työtaistelun tukemiseksi järjestetty tukityötaistelu on oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu työehtosopimuksen voimassa ollessa toteutettuna työehtosopimuslain vastaiseksi toimenpiteeksi, joka kohdistuu tukevaa yhdistystä sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan (ks. esim. TT 2018:61 ja TT 2015:38 sekä Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 227). X Oy:ssä järjestetty työtaistelu on siten kohdistunut voimassa olleeseen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Työtaistelulla uhkaaminen

Vastaaja ja kuultava ovat katsoneet, ettei asiassa ole tapahtunut sellaista työtaistelulla uhkaamista, jota olisi pidettävä erillisenä työtaistelutoimenpiteenä, vaan kyseessä on ollut tavanomainen ennakkoilmoitus työtaistelusta.

Työtaistelutoimenpiteiksi on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa vakiintuneesti katsottu työntekijä- tai työnantajapuolen kollektiiviset, joukkoluonteiset painostustoimet, jotka suunnataan vastapuoleen tämän tai ehkä kolmannen osapuolen taivuttamiseksi hyväksymään esitetyt vaatimukset. Toimenpiteen järjestäytyneeseen luonteeseen kuuluu, että sillä ajetaan yhteistä tavoitetta, jonka saavuttamiseksi vastapuolta, yleensä omaa työnantajaa tai työnantajayhdistystä, painostetaan. Painostus voi ilmetä myös vastalauseen esittämisenä (ulosmarssi). Joukkoluonteesta ja painostustarkoituksesta ei ole yleensä mitään epäilystä, jos toimenpiteestä on yhdistyksen päätös ja siitä kertova ammattiosaston tiedote, työntekijäliiton työnantajapuolelle esittämä uhkavaatimus tai vastaava. (Saloheimo, emt. s. 209–210)

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että työtaistelutoimenpide voidaan periaatteessa aina toteuttaa pelkällä uhkaamisella (esim. TT 2022:7, TT 2022:6, TT 2021:93 ja TT 2018:111). Työtaistelulla uhkaaminen voidaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi (Saloheimo, emt. s. 214).

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelulla uhkaamiseen on tyypillisesti liittynyt työntekijäpuolen esittämiä vaatimuksia työnantajalle (esim. TT 2015:99, TT 2014:149 ja TT 2013:179). Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2019:106 on katsottu, että esimerkiksi vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta. Sen johdosta ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään työtaistelulla uhkaamisena, joka voi johtaa velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa. Se, onko kysymys työtaistelulla uhkaamisesta vai aiotusta työtaistelusta tehdystä ilmoituksesta, on ratkaistava tapauskohtaisesti ilmi tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden.

Kyseisessä ratkaisussa TT 2019:106 työtuomioistuin päätyi asian kokonaisarvioinnissa siihen, ettei ammattiosaston edustajan työnantajalle tekemää ilmoitusta aiotusta työtaistelusta tullut pitää painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä. Ratkaisussa otettiin huomioon se, ettei ammattiosaston ollut näytetty esittäneen työnantajalle nimenomaisia vaatimuksia, uhkauksia tai toimintavaihtoehtoja eikä myöskään muuten painostaneen työnantajaa toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla. Lisäksi ratkaisussa otettiin huomioon se, että ilmoitus työtaistelusta oli tehty vain noin kolme tuntia ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista, jolloin työnantajan mahdollisuudet reagoida viestiin ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista olivat olleet käytännössä hyvin rajalliset.

Kirjallisena todisteena esitetyn JHL ry:n internet-sivustollaan julkaiseman tiedotteen mukaan JHL ry aikoi järjestää 29.11.2021 kaikkia JHL ry:n jäseniä koskevan suuren mielenilmauksen Turun kaupungin toiminnoissa ja sen omistamissa yrityksissä. Tiedotteessa on erikseen mainittu, että ulosmarssissa olisivat mukana JHL ry:n jäsenet, joiden työpaikkana oli muiden tiedotteessa mainittujen työpaikkojen ohella X Oy. Työtuomioistuin katsoo, että X Oy on voinut JHL ry:n internet-sivustolla julkaistun tiedotteen johdosta perustellusti ymmärtää, että työtaistelun mahdollisuus oli todellinen. Koska kysymyksessä oli ollut suuri Turun kaupungin toimintoihin ja sen omistamiin yhtiöihin kohdistettu työtaistelu, JHL ry on voinut olettaa tiedon saavuttavan myös X Oy:n, vaikka JHL ry ei ollut erikseen tiedottanut yhtiötä tulevasta työtaistelusta.

Edellä mainitusta tiedotteesta ilmenee, että JHL ry:n järjestämällä ulosmarssilla oli ollut tarkoitus painostaa Turun kaupunkia ja sen omistamia yrityksiä kuten X Oy:tä, koska kaupungin omistama Y Oy oli suunnitellut vaihtavansa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. JHL ry:n tiedotteessa on muun ohella todettu, että ”Y:n työehdot on pidettävä kunnossa” ja ”JHL on valmis lopettamaan lakon, kun Y:n työehdoista saadaan aikaan hyvä ratkaisu.” Tiedote on julkaistu hyvissä ajoin ennen suunniteltua työtaistelua. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että ammattiliiton internet-sivustollaan tekemää ilmoitusta aiotusta Turun kaupunkiin ja sen omistamiin yhtiöihin kohdistuvasta työtaistelusta voidaan tässä tapauksessa pitää painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Turku Energia JHL ry ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa, mikäli tukityötaistelun katsotaan kohdistuneen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen.

Edellä mainituilla perusteilla sekä vastaajan ja kuultavan myöntämisen perusteella työtuomioistuin katsoo, että JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa työtaistelu-uhkauksella ja toteutuneella työtaistelulla. Turku Energia JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa toteutuneella työtaistelulla.

Hyvityssakko

Työtuomioistuin on hyvityssakkojen määriä arvioidessaan ottanut huomioon sen, että ammattiliiton maksettavaksi tuomittava hyvityssakko tuomitaan samalla kertaa sekä työtaistelulla uhkaamisesta että toteutuneesta työtaistelusta. Toisaalta asiassa on ammattiosaston osalta otettu huomioon, että työtaistelutoimien aloittaminen on perustunut ammattiliiton päätökseen. Lisäksi hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

JHL ry ja Turku Energia JHL ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut.

Kantaja on ilmoittanut kulujensa määräksi yhteensä 2.800 euroa, josta oikeudenkäyntimaksun osuus on 2.050 euroa. Vastauksessa on kiistetty ammattiosaston vastuu kantajan kulujen korvaamisesta 2.460 euroa ylittäviltä osin. Muutoin kantajan kuluvaatimus on määrällisesti hyväksytty työtaistelulla uhkaamista koskevan vaatimuksen tultua hyväksytyksi.

Asiassa käsitelty työtaistelulla uhkaaminen on liittynyt ainoastaan JHL ry:hyn. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla JHL ry:n on siten korvattava työtaistelulla uhkaamiseen liittyvät kantajan kustannukset yksin. Kantajan kuluja koskevan tarkemman selvityksen puuttuessa työtuomioistuin pitää kohtuullisena, että Turku Energia JHL ry velvoitetaan osallistumaan kantajan kulujen korvaamiseen yhteisvastuullisesti myöntämäänsä 2.460 euron määrään saakka.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa ja Turku Energia JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 750 euroa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan maksamaan Energiateollisuus ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.800 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä. Turku Energia JHL ry velvoitetaan osallistumaan korvauksen maksamiseen yhteisvastuullisesti 2.460 euron määrään saakka.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Mika Lallo, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.