TT 2022:42

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta rikosseuraamusalalla tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat tehtävän luonne, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä vastuu, tehtävässä esiintyvät työolosuhteet ja ihmissuhdekuormitus.

Kanteessa tarkoitettujen rikosseuraamusesimiesten tehtävien vaativuuteen perustuva palkanosa oli arvioitu vaativuustasolle 10. Kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, että kanteessa tarkoitetuille rikosseuraamusesimiehille oli tullut maksaa vaativuustason 11 mukaista palkkaa tietystä päivästä lukien. Kanteessa vedottiin siihen, että näiden rikosseuraamusesimiesten tehtävät olivat muuttuneet merkittävällä ja pysyvällä tavalla aiempaa laajemmiksi ja vaativammiksi.

Arvioituaan kanteessa tarkoitettujen rikosseuraamusesimiesten tehtäviä kokonaisuutena työtuomioistuin katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että heidän tehtävänsä vaativuustason olisi tullut olla 11 kanteessa tarkoitettuna aikana. Kanne hylättiin.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.9.2021 ja 24.3.2022
Pääkäsittely 28.3.2022

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rikosseuraamusviraston, Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä 26.9.2005 sovitussa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta rikosseuraamusalalla on muun ohessa seuraavat määräykset:

3 § Palkkaustekijät

Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä kokemusosasta. ---

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat: tehtävän luonne, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä vastuu, tehtävässä esiintyvät työolosuhteet ja ihmissuhdekuormitus. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1.

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja sopimusalalla noudatettavaan arviointijärjestelmään. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. (muut. 2011)
---
Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointiryhmän ehdotukset saatuaan. (muut. 2010)

Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten palkkaus muodostuu tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 §:n mukaisesti tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkanosasta (niin sanottu RISE/Alueet -vaativuustaso), henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä kokemusosasta.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö on vuonna 2005 laatinut käsikirjan RISE/Alueet -vaativuustason arvioimiseksi. Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:ssä mainitut arviointiperusteet pisteytetään käsikirjassa eritellyllä tavalla. Arvioinnissa käytetään apuna erityistä arviointitaulukkoa. Pisteytyksen jälkeen virkamiehille määritellään RISE/Alueet -vaativuustaso. Rikosseuraamusesimiesten tehtävien laajuus on pisteytetty vaativuuskäsikirjan tasolle 2 (työ sisältää useita toisistaan eroavia tehtäviä tai johonkin tehtävään paneutumista), joka oikeuttaa pistemäärään 40.

Rikosseuraamuslaitoksen virkasuhteiset työntekijät A, B, C, D, E, F, G ja H ovat työskennelleet Jokelan vankilassa rikosseuraamusesimiehinä. Heidän tehtäviensä vaativuuteen perustuvan palkanosan on alun perin arvioitu sijoittuvan RISE /Alueet -vaativuustasolle 9. Vaativuustaso on perustunut seuraavaan arviointiperusteiden pisteyttämiseen:

Osaaminen 50
Harkinta 30
Laajuus 40
Vuorovaikutus 40
Vastuu 33
Vaikuttavuus 20
Johtaminen 20
Olosuhteet 30
Yhteensä 263 pistettä.

Vuodesta 2005 lähtien pääosa Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiehistä on sijoittunut palkkavaativuustasolle 9 ja muutama on ollut vaativuustasolla 11. Erityistehtävissä olleita rikosseuraamusesimiehiä on lisäksi ollut vaativuustasolla 10, mutta tämä on ollut harvinaista.

Jokelan vankilaan kuuluu suljettu tutkintavankila (niin sanottu muurivankila) ja muurin ulkopuolella sijaitseva avovankilaosasto. Kanteessa tarkoitetut rikosseuraamusesimiehet ovat työskennelleet tutkintavankilassa.

Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten edustajat tekivät 28.1.2018 vankilan johdolle esityksen rikosseuraamusesimiesten palkkavaativuustason nostamisesta RISE /Alueet -vaativuustasolle 11. Esityksen perusteena oli rikosseuraamusesimiesten tehtävänkuvan muuttuminen ja laajentuminen. Esitykseen pyydettiin lisäselvitystä. Jokelan vankilan johto ja Rikosseuraamuslaitoksen Etelä-Suomen aluekeskus eivät 5.3.2018 puoltaneet esitystä. Jokelan vankilan johto ja Etelä-Suomen rikosseuraamusalue puolsivat palkkavaativuustason nostamista vaativuustasolle 10. Rikosseuraamuslaitoksen arviointiryhmä ei ollut yksimielinen, ja kokouksen jälkeen Vankilavirkailijain Liitto VVL ry jätti arviointiryhmän päätöksestä eriävän mielipiteen. Päivitetyn esityksen perusteella Jokelan vankila esitti A:n, C:n, D:n, B:n, E:n ja F:n palkkauksen muuttamista vaativuustason 10 mukaiseksi 1.12.2018 lukien.

Rikosseuraamuslaitoksessa on työnantajan ja työntekijöiden edustajista koottu arviointiryhmä, joka antaa tehtävien vaativuusarviointiin liittyviä ratkaisusuosituksia asiasta päättävälle viraston pääjohtajalle. Arviointiryhmä käsitteli rikosseuraamusesimiesten tehtävien vaativuusarviointia kokouksessaan 29.3.2019 ja katsoi tehtävien sijoittuvan vaativuustasolle 10. Uusi vaativuustaso perustui arviointiperusteiden pisteyttämiseen, jossa ainoa muutos aikaisempaan oli vuorovaikutustekijän pisteiden nostaminen 60 pisteeseen. Se johti kokonaispistemäärän nousuun 20 pisteellä 283 pisteeksi.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja nosti 14.4.2019 antamallaan päätöksellä rikosseuraamusesimiesten palkkavaativuustason vaativuustasolta 9 vaativuustasolle 10 takautuvasti 1.8.2018 lukien.

Mikäli tehtävän vuorovaikutusosatekijän pistemäärän nostamisen lisäksi tehtävän laajuusosatekijä olisi nostettu tasolle 3 eli 60 pisteeseen tai mikäli tehtävän harkintaosatekijä olisi nostettu tasolle 4 eli 38 pisteeseen, olisi siitä seurannut tehtävän sijoittuminen vaativuustasolle 11.

Uusi rikosseuraamusesimiehen vaativuustason 11 mukainen tehtävänkuva on käsitelty arviointiryhmässä 8.10.2020 ja vahvistettu pääjohtajan päätöksellä 21.10.2020 valtakunnallisesti noudatettavaksi. Tämän jälkeen on pidetty virkamieskohtaiset tulosneuvottelut, minkä jälkeen yksikkö on voinut virkakohtaisesti ja erikseen perustellusti laatia esityksen viran palkkauksen nostamisesta. Niiden kanteessa tarkoitettujen rikosseuraamusesimiesten, jotka ovat vielä 1.3.2021 olleet työssä Jokelan vankilassa, tehtävä on tuosta päivästä lukien siirretty vaativuustasolle 11.

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta rikosseuraamusalalla solmittua tarkentavaa virkaehtosopimusta on tulkittava siten, että tehtävien vaativuustaso (RISE/Alueet -vaativuustaso) voi nousta tarvittaessa enemmän kuin yhden vaativuustason kerrallaan, mikäli uuden vaativuustason edellytykset täyttyvät.

KANNE

Vaatimukset

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta rikosseuraamusalalla solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 ja 4 §:ää on tulkittava siten, että Jokelan vankilan jäljempänä mainituille rikosseuraamusesimiehille on suoritettava RISE/Alueet -vaativuustason 11 mukaista palkkaa laillisine korkoineen seuraavasti:

A 1.10.2018 - 28.2.2021,
C 1.10.2018 - 28.2.2021,
D 1.10.2018 - 8.3.2019,
B 1.10.2018 - 31.12.2020,
E 1.10.2018 - 28.2.2021,
F 1.10.2018 - 31.12.2018,
G 1.1.2019 - 28.2.2021 ja
H 13.3.2019 - 31.12.2020,

2) tuomitsee valtiovarainministeriön suorittamaan hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen rikkomisesta ja
3) velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n oikeudenkäyntikulut 27.767,15 eurolla korkoineen.

Perusteet

Rikosseuraamusesimiesten palkkavaativuustaso on arvioitu liian alhaiseksi

Asianomaisten rikosseuraamusesimiesten tehtävät ovat muuttuneet loppuvuodesta 2016 tai viimeistään 1.10.2018 lukien merkittävällä ja pysyvällä tavalla aiempaa laajemmiksi ja vaativammiksi.

Rikosseuraamuslaitoksen arviointiryhmän 29.3.2019 määrittelemä RISE/Alueet -vaativuustaso 10 ei vastaa muuttuneen työn tosiasiallista vaativuustasoa ja toimenkuvaa, vaan vaativuustason tulisi olla 11.

Tehtäväkohtaista palkanosaa koskeva RISE/Alueet -vaativuustaso tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:ssä mainitut arviointitekijät, joita ovat tehtävän luonne, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä vastuu, työolosuhteet ja ihmissuhdekuormitus. Virkamiehen toimenkuvan muutos voi samanaikaisesti vaikuttaa useampaan arviointitekijään ja siten korottaa vaativuustasoa koskevaa pisteytystä usean arviointitekijän osalta.

Rikosseuraamuslaitoksen arviointiryhmä on 11.4.2019 arvioinut rikosseuraamusesimiesten palkkavaativuustason liian alhaiseksi. Arviointiryhmä on huomioinut tehtävien muutoksen vaikutuksen ainoastaan vuorovaikutusarviointitekijään, eikä muutoksen vaikutusta muihin arviointitekijöihin ole lainkaan huomioitu. Mikäli arviointiryhmä olisi huomioinut toimenkuvan muutosten vaikutuksen sekä työn laajuus- että vuorovaikutusarviointitekijöihin ja pisteyttänyt nämä arviointikäsikirjan mukaisesti, olisi vaativuustasoksi tullut 11. Lisäksi toimenkuvan muutosten vaikutusta käsikirjassa mainittuun harkinta-arviointitekijään ei ole otettu lainkaan huomioon tai käsiteltäväksi.

Ensisijaisesti laajuusosatekijä olisi tullut nostaa 60 pisteeseen. Toissijaisesti harkintaosatekijä olisi tullut nostaa 38 pisteeseen, kuten se oli vankilan johdon esityksessä arvioitu. Ensisijainen vaihtoehto olisi nostanut pisteiden yhteismäärän 303:ksi ja toissijainen 291:ksi. Kumpi tahansa muutos olisi johtanut vaativuustasoon 11.

Rikosseuraamusesimiesten työtehtävät ovat laajentuneet olennaisesti ja pysyvästi

Jokelan vankila toimii ensisijaisesti suljettuna muurivankilana. Sen takia Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiehiltä edellytetään poikkeuksellisen laajaa osaamista sakko-, tutkinta-, vankeus- ja avovangeista verrattuna muihin vastaavissa tehtävissä työskenteleviin rikosseuraamusesimiehiin. Työnantaja on asettanut Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiehille huomattavasti enemmän vastuuta vankilan kehittämisessä, henkilöjohtamisessa, rangaistusajan suunnittelemisessa, vapauteen valmistelemisessa sekä erilaisten päätösten valmistelussa ja esittelyssä verrattuna Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen muissa vankiloissa vastaavissa tehtävissä työskenteleviin rikosseuraamusesimiehiin.

Kanteessa tarkoitetut rikosseuraamusesimiehet ovat työskennelleet pääsääntöisesti tutkintavankilassa ja tarvittaessa hoitaneet vaativuustasolle 11 sijoitettujen rikosseuraamusesimiesten tehtäviä sekä suljetun vankilan päivystyksessä että avovankilaosastolla. Näiden tehtävien hoitaminen on tapahtunut pääasiassa virka-ajan ulkopuolella ja tehtäviä varsinaisesti hoitaneiden henkilöiden poissa ollessa. Tällöin rikosseuraamusesimiehet ovat olleet vastuussa erilaisten päätösten, kuten avovankilan kurinpitopäätösten ja erilaisten lupapäätösten tekemisestä, sekä valvotussa koevapaudessa oleviin vankeihin liittyvistä kirjaustehtävistä. Päivystystehtävien hoitaminen on ollut säännöllistä ja jatkuvaa.

Rikosseuraamusesimiehille määrättiin 29.9.2016 lukien henkilökohtaiset vastuualueet ”Läheisesimiesten taidot” -kehittämisprojektin käynnistyttyä, mikä lisäsi heidän työkuormaansa ja muutti heidän työaikansa entistä päiväpainotteisemmaksi. Työn päiväpainotteisuudesta johtuen työ sisälsi muun ohessa aiempaa enemmän esimies- ja asiakastyöskentelyä. Kehittämisprojekti edellytti rikosseuraamusesimiehiltä lisäkouluttautumista esimiestehtäviin ja valmentavaan esimiestyöskentelyyn. Vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa toteutettujen muutosten myötä rikosseuraamusesimiehen työssä painotetaan vahvasti henkilöstöjohtamista ja henkilöstön kehittämistä sekä vankeihin liittyviä valmistelu- ja esittelytehtäviä.

Rikosseuraamusesimiesten työjärjestyksiin lisättiin 1.10.2018 lukien erityisiä henkilökohtaisia vastuualuetehtäviä sekä näihin liittyviä raportointivastuita. Kunkin rikosseuraamusesimiehen vastuulla on heidän aiempien työ- ja vastuutehtäviensä lisäksi vankien asuinosastoja sekä vankilan muita toimipisteitä, kuten vastaanotto, valvomo ja portti sekä vankien työ- ja kouluhuoneet vanki- ja valvontahenkilökuntineen. Lisäksi rikosseuraamusesimiehille osoitettiin omat vastuuosastot.

Kunkin rikosseuraamusesimiehen vastuulla on 1.10.2018 lukien ollut myös omaan vastuualueeseensa kuuluvien vankien riski- ja tarvearvioiden (RiTa) kirjaukset, rangaistusajan suunnitelmien (RanSu) päivitykset, erilaisten lupa-asioiden valmistelu- ja esittelytehtävät sekä sijoitteluasioihin liittyvät valmistelu- ja lausuntotehtävät. Edellä mainittuja tehtäviä hoiti aiemmin niin sanottu RanSu-esimies, jonka tehtävät sijoittuivat vaativuusluokkaan 11. Hänen jäätyään eläkkeelle 1.8.2018 työtehtävät jaettiin rikosseuraamusesimiesten hoidettavaksi.

Lisäksi rikosseuraamusesimiesten työtehtäviin sisällytettiin 1.10.2018 lukien vastuu tutkintavankien erillään pidon toimeenpanon toteuttamisesta rikosseuraamusesimiesten omilla vastuualueilla. Aikaisemmin kyseiset tehtävät niihin liittyvine selvitys- ja kirjaustöineen olivat erikseen määrättyjä esimiestehtäviä. Lisäksi rikosseuraamusesimiesten tehtäviin sisällytettiin virastosihteerin tehtäviä, kuten haasteiden, kutsujen, kirjallisten tiedustelujen, rangaistuspäätösten sekä muiden vastaavien oikeudellisten asiakirjojen henkilökohtaista tiedoksiantoa vangeille. Jokelan vankilan johtaja on hakenut rikosseuraamusesimiehille haastemiehen oikeuksia.

Rikosseuraamusesimiehet ovat loppuvuodesta 2016 lähtien hoitaneet useita sellaisia säännöllisesti toistuvia työtehtäviä, jotka kuuluvat Jokelan vankilan virkakohtaisen ja vastuualueen mukaisen työjärjestyksen 1.10.2017 mukaan RISE/Alueet -vaativuustason 11 rikosseuraamusesimiehille.

Rikosseuraamusesimiehen vaativuustason 11 mukainen tehtävänkuva on käsitelty arviointiryhmässä 8.10.2020 ja vahvistettu pääjohtajan päätöksellä 21.10.2020 valtakunnallisesti noudatettavaksi. Muutos on astunut voimaan 1.3.2021 lukien. Rikosseuraamusesimiesten tehtävät ovat 8.10.2020 olleet olennaisilta osin samat kuin 1.10.2018, eli rikosseuraamusesimiesten vaativuustason olisi tullut olla tasolla 11 jo viimeistään 1.10.2018 lukien.

Rikosseuraamusesimiesten työtehtävät ovat edellyttäneet entistä enemmän itsenäistä harkintaa ja ongelmanratkaisukykyä

Sekä Jokelan vankilan esityksen 18.10.2018 että Rikosseuraamuslaitoksen päätöksen 21.10.2020 mukaan rikosseuraamusesimiesten tehtävänkuvan mukaisen harkintaosatekijän tulisi olla tasolla 4 eli 38 pisteessä. Tehtävä on vuodesta 2018 alkaen edellyttänyt useista eri lähteistä saatavan tiedon seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteensovittamista sekä melko paljon itsenäisiä ratkaisuja, jolloin harkintakriteeri olisi tullut nostaa jo tuolloin tasolle 4.

Kanteessa nimettyjen Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten tehtävissä ei ole tapahtunut muutoksia lokakuun 2018 jälkeen, mutta siitä huolimatta harkintaosaketekijä on 21.10.2020 nostettu tasolle 4 eli 38 pisteeseen.

Kokonaisharkinnassa arviointi olisi tullut suorittaa siten, että tehtävän laajentuminen olisi huomioitu ensin, mutta mikäli laajentumisen osalta taso 3 ei olisi täyttynyt, olisi harkintaosatekijän tullut nousta tasolle 4. Arviointityöryhmän kokouksessa ei käsitelty lainkaan harkintaosatekijää, vaikka Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n edustaja oli sitä vaatinut sekä kokouksessa että myöhemmin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Vankilavirkailijain Liitto VVL ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 25.054,20 eurolla korkoineen.

Perusteet

Palkkavaativuustason arvioiminen

Tehtävien lisääntyminen ja monipuolistuminen on normaalia kehitystä ilman, että se välttämättä vaikuttaa tehtävän vaativuusarviointiin. Vaativuusarviointia ei voida tehdä tarkastelemalla pelkästään yksittäistä vaativuustekijää, vaan kyse on kokonaisarvioinnista. Lisäksi tehtävien vaativuusluokat tulee suhteuttaa muiden tehtävien vaativuuksiin.

Palkka-asiat ovat virkaehtosopimusasioita. Virkaehtosopimuksen (VES) tulkintatoimivalta, päätökset ja harkinta vaativuustason muutoksista kuuluvat Rikosseuraamuslaitoksessa yksinomaan keskushallintoyksikölle, ja asiasta säädetään keskushallintoyksikön työjärjestyksessä. Palkka-asiat eivät kuulu yhteistoiminta-asioihin valtion yhteistoimintalain 3 luvun eivätkä myöskään yhteistoimintasopimuksen 7 §:n mukaan. Yksiköllä paikallisena työnantajana ei ole toimivaltaa tehdä vaativuustason muutoksia koskevia päätöksiä tai linjauksia, eikä minkäänlaisia sopimuksia henkilöstön edustajien kanssa tulkinnoista tai soveltamisesta yhteistoimintamenettelyssä tai muutoinkaan.

Eri osatekijöiden tasojen määrittely on viime kädessä tulkintaa, jota varten Rikosseuraamuslaitoksessa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustajista koottu arviointiryhmä, joka antaa ratkaisusuosituksia asiasta päättävälle viraston pääjohtajalle. Arviointiryhmän tehtävänä on huolehtia tarkentavan virkaehtosopimuksen kokonaisuudesta ja sen koherenssista. Yksittäisen tehtävän vaativuus tulee arvioida kokonaisuus huomioon ottaen. Lisäksi yksittäisen tehtävän tulee sopia koko palkkausjärjestelmän viitekehikkoon.

Arviointiryhmä edustaa parasta asiantuntemusta palkkausjärjestelmän tuntemuksessa ja soveltamisessa. Rikosseuraamusesimiesten vaativuustason muutosesityksen jälkeen arviointiryhmä on todennut, että edellytykset vuorovaikutusosatekijän nostolle ovat olleet olemassa. Harkintaosatekijää ei ole tullut tässä yhteydessä korottaa. Arviointiryhmä on kantajaliiton edustajia lukuun ottamatta päätynyt kokonaisuudessaan arvioimaan rikosseuraamusesimiesten tehtävän vaativuustasoksi 10. Arviointiryhmällä on ollut tiedossaan kaikki ne perustelut, jotka kanteessa on esitetty. Arviointiryhmä on myös suorittanut vertailua muiden vankiloiden rikosseuraamusesimiehiin.

Arviointiryhmässä käydään läpi jokainen osatekijä. Jos joku arviointiryhmän jäsenistä haluaa osatekijään muutoksen, hänen tulee ilmoittaa asiasta. Koska arviointiryhmän kokouksissa ei pidetä keskustelupöytäkirjaa, pöytäkirjan kirjauksista joidenkin osatekijöiden osalta ei voida tehdä päätelmää, ettei sellaisia osatekijöitä, joista ei ole pöytäkirjamerkintää, ole käsitelty. Arviointiryhmän kokouksessa on käyty läpi kaikki osatekijät (myös harkinta) normaalin menettelyn mukaisesti, mitä tukevat myös pöytäkirjan kirjaukset sekä se, ettei osatekijöiden käsittelemättä jättämisestä ole tehty eriävää mielipidettä.

Vaativuuskäsikirjan mukaan tehtävän laajuudesta voi saada joko 40 pistettä (taso 2) tai 60 pistettä (taso 3), eikä välimuotoa ole. Tietyn osatekijän vaativuuden voidaan perustellusti nähdä kasvaneen, mutta se ei välttämättä ole kasvanut niin paljon, että se riittäisi tason nostamiseen. Toisaalta tulee ottaa huomioon, mikäli samalla perusteella, kuten henkilöjohtamisen lisääntymisellä, tehtävän vaativuutta on jo korotettu. Tästä on kysymys, kun arviointiryhmän päätöksessä on todettu, ettei sama asia voi vaikuttaa kaikissa arvioinnin osatekijöissä korottavasti.

Rikosseuraamusesimiehen tehtävä on monipuolinen ja sisältää useita toisistaan eroavia tehtäväkokonaisuuksia, mutta se ei kuitenkaan täytä tehtävän laajuuden tason 3 kriteereitä. Kyseessä ei ole kehittämis- tai asiantuntijatehtävä eikä myöskään poikkeuksellisen laajaa osaamista edellyttävä ammattitehtävä. Tasolle 3 sijoittuvat esimerkiksi ylityönjohtajat ja osa vankiloiden apulaisjohtajista.

Jokelan vankilan esitys 18.10.2018 on muun kuin työnantajavirkamiehen tekemä. Sen lähtötietona oleva pisterivi on virheellinen, eikä laatijalla ole VES-tulkintatoimivaltaa, minkä vuoksi ehdotuksen pisterivistä ei voida tehdä päätelmiä siitä, miten pisterivi olisi tullut arvioida.

Rikosseuraamusesimiehet ovat 18.5.2018 pidetyssä yt-kokouksessa asettaneet varallaolon jatkamisen ehdoksi sen, että vankila valmistelee heitä koskevan vaativuustasomuutosesityksen. Vankilan johto ei ole yt-kokouksessa ottanut kantaa siihen, minkälaista tai tasoista vaativuustason muutosta tullaan esittämään eteenpäin, vaan pöytäkirjaan kirjattu “Esitys vaativuustason nostosta vt 11” viittaa rikosseuraamusesimiesten aiempaan omaan esitykseen. Yt-kokouksen aikana voimassa ollut työjärjestys 1.10.2017 ja sen jälkeinen työjärjestys 1.10.2018 vastaavat toisiaan olennaisilta osin. Tehtävänkuvat ja työjärjestys ovat vastanneet kanteessa tarkoitettujen rikosseuraamusesimiesten tosiasiallisesti tekemiä tehtäviä. Lisäksi jo työjärjestykseen 1.10.2017 on haluttu sisällyttää mahdollisimman laajasti kaikki sellaiset tehtävät, joita rikosseuraamusesimies voi lain mukaan tehdä. Osa tehtävistä on sellaisia, joita ei tule tehtäväksi tutkintavankilassa.

Kanteessa tarkoitettujen rikosseuraamusesimiesten tehtävät eivät ole vastanneet vaativuustasoa 11 kanteessa mainittuna aikana. Rikosseuraamusesimiesten tehtävänkuvausta on uudistettu elokuussa 2020, ja uudistetut tehtävänkuvaukset on käsitelty arviointiryhmässä 8.10.2020. Tämän jälkeen on voitu käydä tuloskeskustelut ja yksiköt ovat voineet tehdä keskushallintoyksikölle virkakohtaisesti esityksiä palkkauksen muutoksista siten, että muutokset astuivat voimaan aikaisintaan 1.3.2021 lukien. Vaativuustaso muuttuu vain tehtävän muuttuessa.

Uudessa rikosseuraamusesimiehen tehtävänkuvauksessa korostuvat johtaminen (henkilöjohtaminen) ja strategisten tavoitteiden kytkeminen osaksi arkipäivän lähityötä. Aiemmassa tilanteessa tehtävät olivat painottuneet arjen toimintojen järjestämiseen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Rikosseuraamusesimies ei enää tee entisessä määrin lähityötä vankien kanssa vaan ohjaa vartijoiden lähityötä. Lisäksi esimiehellä on omalta osaltaan vastuu työryhmän jaksamisesta, hyvinvoinnista ja osaamisen ylläpidosta. Näiden on katsottu korottaneen harkintaosatekijän tasolta 3 tasolle 4.

Rikosseuraamusesimiehen toimenkuva on päivitetty 21.10.2020. Arviointiryhmän pöytäkirjassa ja pääjohtajan päätöksessä on todettu, että uusi rikosseuraamusesimiehen tehtävä on aiempaa vaativampi ja se sijoittuu päätöksessä mainittujen kriteerien toteutuessa tasolle 11V. Merkityksellistä on se, että minkään mainituista kriteeristöistä mukaan tehtävän laajuudesta saatava pistemäärä ei ylitä 40:ää. Päätöksellä on kehitetty uutta rikosseuraamusesimiehen tehtävänkuvaa ja samalla yhtenäistetty ne linjaukset, joiden perusteella rikosseuraamusesimiehen tehtävän vaativuus voidaan määritellä tasolle 11. Ne kanteessa tarkoitetut rikosseuraamusesimiehet, jotka ovat vielä 1.3.2021 työskennelleet Jokelan vankilassa, ovat toimenkuvan päivittämisen jälkeen käydyissä tuloskeskusteluissa hyväksyneet tehtäviinsä tehtävät muutokset ja siten täyttäneet mainitut kriteerit. Yksikkö on tämän jälkeen hakenut vaativuustason muutosta, ja näiden rikosseuraamusesimiesten tehtävän vaativuustaso on jo nostettu tasolle 11.

Kanteessa esitetyt työtehtävien muutokset

Päivätyön lisääntyminen ja siten silloinen esimies- ja asiakastyöskentelyn lisääntyminen on vaikuttanut vuorovaikutusosatekijään. Osaltaan siksi vuorovaikutusosatekijää nostettiin, jolloin tehtävänkuvan vaativuustaso nousi tasolle 10.

Rikosseuraamusesimiesten tehtävää on kehitetty vahvistamalla erityisesti esimiesroolia ja henkilöjohtamista, minkä vuoksi arviointiryhmä on palkkausjärjestelmän soveltamiskäytännön mukaisesti ja tehtävää kokonaisuutena arvioidessaan päätynyt laajuuden sijaan painottamaan tehtävän vuorovaikutusvaatimuksen lisääntymistä. Lisäksi tehtävän laajuuden määritteleminen tasolle 3 ei ole ollut vaativuuskäsikirjankaan mukaan perusteltua, koska kyseessä ei ole asiantuntija- tai kehittämistehtävä. Kyse ei myöskään ole poikkeuksellisen laajaa osaamista edellyttävästä ammattitehtävästä. Haastehakemuksessa esitetyillä yksittäisillä tehtävänkuvan laajentumiseen liittyvillä seikoilla ei ole merkitystä.

Joka tapauksessa rikosseuraamusesimiesten tehtävät eivät ole muuttuneet merkittävästi. Työjärjestystä on päivitetty ja siihen on kirjattu sellaisia tehtäviä, joita rikosseuraamusesimiehet olivat jo vakiintuneesti tehneet. Kyse ei ole ollut toimenkuvien muutoksesta vaan työjärjestyksen saattamisesta ajantasaiseksi. Lisäksi työjärjestykseen on kirjattu rikosseuraamusesimiehille lain mukaan mahdolliset tehtävät siitä riippumatta, tuleeko näitä tehtäviä lainkaan hoidettavaksi työskenneltäessä tutkintavankilassa. Tehtäviin tulleet muutokset eivät ole lisänneet tehtävän vaativuutta kantajan esittämässä laajuudessa.

Kanteessa tarkoitetut rikosseuraamusesimiehet ovat työskennelleet tutkintavankilassa. Tutkintavankilat ovat aina suljettuja vankiloita. Tutkintavankilan rikosseuraamusesimiehen tehtäviin ei kuulu osaaminen sakko-, vankeus- tai avolaitokseen sijoitetuista vangeista. Tutkintavankilan rikosseuraamusesimiehen tehtäviin kuuluu erilaisten päätösten valmistelua ja esittelyä vähemmän kuin muilla rikosseuraamusesimiehillä. Tutkintavankilassa saattaa olla sijoitettuna 2–3 vankeusvankia, millä ei ole käytännön merkitystä työmäärään tai tehtävän vaativuuteen.

Kanteessa mainitut rikosseuraamusesimiehet eivät ole tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona tosiasiallisesti tehneet työtä tai sijaistaneet virka-aikana tai sen ulkopuolella avovankilassa, jossa olisi vankeusvankeja. Siten he eivät myöskään ole olleet vastuussa erilaisten päätösten kuten avovankilan kurinpitopäätösten ja erilaisten lupapäätösten tekemisestä. Kanteessa mainitut rikosseuraamusesimiehet eivät tee avovankilalle ominaisia lupapäätöksiä virka-ajan ulkopuolella jo pelkästään vankeuslain mukaiseen toimi- ja päätösvaltaan liittyvien seikkojen vuoksi. Kurinpitoasioita ei käsitellä virka-ajan ulkopuolella lainkaan. Avovankilassa on ollut kaksi muuta rikosseuraamusesimiestä, ja heidän sijaistamisensa on hoidettu ilman kanteessa mainittujen rikosseuraamusesimiesten työpanosta. Lisäksi päivystävät rikosseuraamusesimiehet eivät esitä avovankilaosaston lupa-asioita (esimerkiksi siviilityöt ja opintoluvat) virka-ajan ulkopuolella, koska avovankilaosastolla on paikalla oma rikosseuraamusesimies ainakin kello 19.45 asti. Päivystäjän tehtäviin saattaisi virka-ajan ulkopuolella tulla esittelytehtävänä lähinnä vangin toimittaminen vankilan ulkopuoliseen hoitoon.

Valvotussa koevapaudessa oleviin vankeihin liittyvistä kirjaustehtävistä kanteessa tarkoitetut rikosseuraamusesimiehet ovat 1.10.2018 - 28.02.2021 tehneet yhteensä 36 ilmoitusta valvotun koevapauden lupaehtojen rikkomisista. Määrä on vähäinen jaettuna kahdeksalle rikosseuraamusesimiehelle. Ilmoitusten sisältö osoittaa, että asian hoito virka-ajan ulkopuolella on ollut päivystysluonteista ja lupaehtojen tosiasiallinen selvittäminen on säännönmukaisesti jätetty avovankilaosaston rikosseuraamusesimiesten tehtäväksi virka-aikana, joten omaa harkintaa tai ongelmanratkaisua ei ole tarvinnut käyttää. Lisäksi tavanomaisessa tilanteessa valvonta- ja toimintarekisteriin kirjataan ainoastaan valvotussa koevapaudessa olevien vankien soitot Jokelan vankilan päivystykseen. Tällainen toimenpide ei laajenna rikosseuraamusesimiehen tehtävänkuvaa tai vaadi sellaista harkinta- tai ongelmanratkaisua, joka korottaisi kyseistä vaativuustaso-osatekijää.

Rikosseuraamusesimiehille on annettu omat vastuualueet. Aikaisemmin kaikki kuusi rikosseuraamusesimiestä olivat vastuussa kaikista vastuualueista. Muutos merkitsi olemassa olevien tehtävien jakamista siten, että jokaisen rikosseuraamusesimiehen vastuulle tuli selkeämpi ja rajatumpi kokonaisuus. Muutos ei lisännyt tehtävän vaativuutta. Kouluttautumista ja ammattitaidon ylläpitämistä vaaditaan jokaiselta Rikosseuraamuslaitoksen virkamieheltä. Tehtävän päiväpainotteisuus liittyy siihen, etteivät rikosseuraamusesimiehet tehneet enää yövuoroja. Sillä ei ole ollut vaikutusta tehtävän vaativuuteen.

Kanteessa mainitut RiTa-kirjaukset eivät kuulu esimiestehtäviin, vaan niistä vastaavat niin sanotut omavartijat (nykyisin vastuuvirkamiehinä toimivat vanginvartijat) sekä erityishenkilöstö (koulutus-, kuntoutus- ja sosiaalityön henkilöstö). Rangaistusajan suunnitelmia ei tehdä tutkintavankilassa, koska tutkintavangeilla ei näitä suunnitelmia vielä ole. Niihin liittyvät mahdolliset vähäiset päivitystehtävät eivät vaikuta tehtävän vaativuuteen. Ylipäätään kanteessa luetellut tehtävät - mukaan lukien lupa- ja sijoitteluasioihin liittyvät tehtävät - ovat tutkintavankilassa vähäisempiä kuin muissa vankiloissa. Rikosseuraamusesimiesten tehtäviin kuuluu lähinnä sijoitusasian vireillepano ja lähettäminen arviointikeskukseen niissä tapauksissa, joissa tutkintavangin status muuttuu vankeusvangiksi. Arviointikeskuksen tekemän riski- ja tarvearvion esitietoina käytetään "toiminta tutkintavankeusajalta ja sen pohjalta tehdyt havainnot" - kirjauksia. Rikosseuraamusesimiehen tehtävänä on valvoa, että näitä kirjauksia tehdään, mutta ei itse tehdä niitä. Tämä valvonta on normaalia vaativuustason 9 rikosseuraamusesimiehen esimiestyötä.

Pakkokeinolakiin kuuluvien tehtävien päävastuu kuuluu vankilan päivystyksessä virka-aikana työskentelevien rikosseuraamusesimiesten tehtäviin. Kyseisiä tehtäviä on annettu kanteessa tarkoitettujen virkamiesten tehtäväksi vähäisessä määrin sen varmistamiseksi, että virka-ajan ulkopuolella esille tulevat pakkokeinolakiin kuuluvat tehtävät hoituvat vankilassa ilman aiheetonta viivästystä. Nämä tehtävät tarkoittavat yhteydenpitorajoitusten selvittämistä esitutkintaviranomaisen tai tuomioistuimen päätöksistä ja niiden kirjaamista vankilan järjestelmään. Nämä tehtävät eivät sisällä esimerkiksi itsenäistä harkintaa, eivätkä ne ole lisänneet tehtävän vaativuutta. Myöskään virastosihteerin tehtävät eivät ole lisänneet tehtävän vaativuutta, koska virastosihteerit työskentelevät vaativuustasoilla 5–6. Haastemiehen oikeudet haetaan säännönmukaisesti kaikille rikosseuraamusesimiehille.

Kanteessa tarkoitettujen rikosseuraamusesimiesten tehtävä ei ole vuodesta 2018 alkaen edellyttänyt useista eri lähteistä saatavan tiedon seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteensovittamista sekä itsenäisiä ratkaisuja siinä määrin, että kyseessä olisi ollut harkinta-osatekijän tason 4 mukainen tehtävä. Tehtävä on ollut harkinta-osatekijän tason 3 mukainen, eli työssä on tehty ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa, ratkaisuvaihtoehtoja on ollut useita ja ongelmienratkaisu on edellyttänyt ammatillisten menetelmien soveltamista monenasteisissa asiayhteyksissä. Harkinta-osatekijän nousu tasolle 4 on tapahtunut vasta vuoden 2021 aikana edellä kuvatulla tavalla.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

RISE /Alueet -vaativuustason arviointikäsikirja

Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten esitys palkkavaativuustason nostamisesta tasolta 9 tasolle 11 (28.1.2018)
Ote Jokelan vankilan virkakohtaisista ja vastuualueiden mukaisista työjärjestyksistä 1.10.2017 lukien ja 1.10.2018 lukien
Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten täydennetty esitys palkkavaativuustason nostamisesta tasolta 9 tasolle 11 (13.4.2018)
Rikosseuraamuslaitoksen arviointiryhmän pöytäkirja 1/2019 (kokous 27.3.2019, päivätty 11.4.2019)
Vankivirkailijainliitto VVL ry:n eriävä mielipide 29.3.2019
Jokelan vankilan johtajan I:n sähköpostiviesti 16.11.2018
I:n ja J:n esitys 18.10.2018 liitteineen
Rikosseuraamuslaitoksen tiedote 26.9.2016 (SALASSA PIDETTÄVÄ)
Pöytäkirja välittömästä neuvonpidosta 12.5.2020
Pöytäkirjat Rikosseuraamuslaitoksen arviointiryhmän neuvotteluista 18.8.2020, 26.8.2020 ja 9.9.2020
Jokelan vankilan yhteistoimintakokouksen pöytäkirja 18.5.2018

Vastaajan kirjalliset todisteet

Rise /Alueet -vaativuustason arviointikäsikirja (=K1)
Keskushallintoyksikön työjärjestys 24.4.2019 (erityisesti 4 luvun 13 §:n 2 kohta ja 22 §).
Muistio: “Tehtävän vaativuustason määrittely ja muutokset” 5.4.2019
Ote Etelä-Suomen rikosseuraamusalueeseen kuuluvan Jokelan vankilan virkakohtaisista ja vastuualueiden mukaisista työjärjestyksistä 1.10.2017 lukien (=K4) (erityisesti kohta 5.1.1.)
Etelä-Suomen rikosseuraamusalueeseen kuuluvan Jokelan vankilan virkakohtaiset ja vastuualueiden mukaiset työjärjestykset 01.10.2018 lukien (erityisesti kohta 5.1.1.)
Jokelan vankilan yhteistoimintakokouksen pöytäkirja 18.5.2018 (= K14)
Rikosseuraamuslaitoksen arviointiryhmän pöytäkirja 1/2019 (=K6) ja pääjohtaja K:n päätös 14.4.2019
Vankilavirkailijain liitto VVL ry:n eriävä mielipide 29.3.2019 (=K7).
Pöytäkirja välittömästä neuvonpidosta (=K12)
Pöytäkirjat Rikosseuraamuslaitoksen arviointiryhmän neuvotteluista 18.8.2020, 26.8.2020 ja 9.9.2020 (= K13)
I:n ja J:n esitys 18.10.2018 (= K9)
Valmistelumateriaali Rikosseuraamuslaitoksen arviointiryhmän kokouksesta 5.12.2018
Jokelan vankilan pisterivit vuodelta 2008 (poistettu virkamiesten nimet)
Päätös Dnro 93/140/2020 rikosseuraamusesimiehen (vankila) tehtävän pisterivistöstä
Esitys rikosseuraamusesimiesten tehtävien ja palkkauksen kehittämiseksi ja uusi tehtävänkuva
a-d. Esimerkkejä vaativuustason muutosesityksistä, jotka tulisivat voimaan 1.3.2021
. Jokelan vankilan työhön sijoittelu- ja ”valvous”-listat 1.10.2018 - 28.2.2021 (SALASSA PIDETTÄVÄ)
. Ilmoitukset valvotun koevapauden lupaehtojen rikkomisesta (SALASSA PIDETTÄVÄ)
. Arviointiryhmän sihteerin muistiinpanot arviointiryhmän kokouksesta 14.4.2019

Kantajan henkilötodistelu

L, Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n puheenjohtaja ja pääluottamusmies, todistelutarkoituksessa
A, Jokelan vankilan rikosseuraamusesimies, todistelutarkoituksessa
B, Jokelan vankilan rikosseuraamusesimies, todistelutarkoituksessa

Vastaajan henkilötodistelu

M, ylitarkastaja, Rikosseuraamuslaitos
J, Jokelan vankilan turvallisuudesta vastaava apulaisjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta rikosseuraamusalalla tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 §:n mukaan palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta sekä kokemusosasta. Sopimuksen 4 §:n mukaan tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat tehtävän luonne, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä vastuu, tehtävässä esiintyvät työolosuhteet ja ihmissuhdekuormitus. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön laatiman käsikirjan arviointitaulukon mukaan vaativuuden arviointitekijät ovat tehtävän luonne, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä itsenäinen harkinta ja ongelmanratkaisu, tehtävän laajuus, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus sekä tehtävän vastuu.

Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten A:n, B:n, C:n, D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n tehtävien vaativuuteen perustuva palkanosa on alun perin arvioitu vaativuustasolle 9. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja nosti 14.4.2019 antamallaan päätöksellä näiden rikosseuraamusesimiesten palkkavaativuustason tasolta 9 tasolle 10 takautuvasti 1.8.2018 lukien. Uusi vaativuustaso perustui arviointiperusteiden pisteyttämiseen, jossa muutos aikaisempaan oli vuorovaikutustekijän pisteiden nostaminen tasolle 5.

Kantajan mukaan kanteessa tarkoitettujen rikosseuraamusesimiesten tehtävät olivat muuttuneet loppuvuodesta 2016 tai viimeistään 1.10.2018 lukien merkittävällä ja pysyvällä tavalla aiempaa laajemmiksi ja vaativammiksi. Kantaja on vedonnut ensisijaisesti siihen, että laajuusosatekijä olisi tullut nostaa 1.10.2018 lukien tasolta 2 tasolle 3. Kanteessa on vedottu toissijaisesti siihen, että harkintaosatekijä olisi tullut nostaa 1.10.2018 lukien tasolta 3 tasolle 4.

Kanteessa vedottujen seikkojen johdosta asiassa on kysymys siitä, olisiko A:n, C:n, D:n, B:n, E:n ja F:n tehtävien vaativuuteen perustuva palkanosa tullut määrittää tasolle 11 jo 1.10.2018 lukien, G:n 1.1.2019 lukien ja H:n 13.3.2019 lukien.

Arvioinnin lähtökohdat

Arviointikäsikirjan soveltamisohjeiden yleisohjeen mukaan ”tehtävän laajuus-tekijällä arvioidaan tehtävän sisällön monipuolisuutta, syvyyttä ja toimintojen kehittämistehtävän laajuutta”.

Laajuustekijää koskevan kuvauksen mukaan tason 2 työ ”sisältää useita toisistaan eroavia tehtäviä tai johonkin tehtävään paneutumista”. Käsikirjassa olevien soveltamisohjeiden mukaan kohdassa 2 työtehtävä sisältää useampia toisistaan eroavia tehtäviä. Esimerkkeinä tehtävistä on mainittu toimisto-, vartija- ja useimmat asiantuntijatehtävät sekä ”krim.huoltotyöntekijä”.

Arviointikäsikirjan mukaan laajuudeltaan tason 3 työ ”edellyttää yhden tehtäväalueen hyvää hallintaa sisältäen myös sen kehittämistehtävän tai asiantuntijatehtävän syvää hallintaa”. Soveltamisohjeen mukaan kohdassa 3 työtehtäviin kuuluu jonkin osatoiminnon kehittämistehtävä tai asiantuntijatehtävän perustyötä syvällisemmän hallinnan (pitäisi olla syvällisempi hallinta). Esimerkkeinä tehtävistä on mainittu sairaanhoitaja, opinto-ohjaaja ja ylityönjohtaja.

RISE/Alueet -vaativuustason arviointikäsikirjan harkintaosatekijää koskevan kuvauksen mukaan tason 3 työssä ”tehdään ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa. Ratkaisuvaihtoehtoja on useita. Ongelmien ratkaisu edellyttää ammatillisten menetelmien soveltamista monenasteisissa asiayhteyksissä”. Tasoa 4 kuvataan toteamalla, että siinä ”ratkaisut edellyttävät useista eri lähteistä saatavan tiedon seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteensovittamista. Melko paljon itsenäisiä ratkaisuja.”

RISE/Alueet -vaativuustason arviointikäsikirjassa on harkintaosatekijän osalta myös todettu, että kohdissa 3 ja 4 on asiantuntijatehtäviä sekä lähiesimiestehtäviä.

Asiassa on riidatonta, että vaativuusarvioinnissa tehtävää tulee tarkastella kokonaisuutena.

Henkilökohtaiset vastuualueet ja Läheisesimiesten taidot -projekti

Kantaja on vedonnut rikosseuraamusesimiesten tehtävien laajentumisen osalta ensinnäkin esimiehille 29.9.2016 lukien määrättyihin henkilökohtaisiin vastuualueisiin ja Läheisesimiesten taidot -kehittämisprojektiin.

Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiehet B ja A ovat kertoneet, että ennen muutosta kaikki rikosseuraamusesimiehet olivat olleet yhteisesti vastuussa kaikista vastuualueista. Henkilökohtaisten vastuualueiden tuoma muutos oli heidän mukaansa se, että yksittäisille rikosseuraamusesimiehille annettiin enemmän vastuuta oman vastuualueen toiminnasta ja kehittämisestä. A:n mukaan kehittämisestä pidettiin palavereja ja raportoitiin vankilan johdolle.

Jokelan vankilan turvallisuudesta vastaava apulaisjohtaja J on kertonut, että vastuualueita täsmentämällä ei ollut syntynyt lisää tai uusia tehtäviä. Muutoksen sisältönä oli ollut se, että tietty rikosseuraamusesimies vastasi tietyistä konkreettisista asioista. J:n mukaan rikosseuraamusesimiehillä oli ollut vastuuta yksikköjen kehittämisestä jo ennen vastuualueiden jakoa, mutta muutoksen myötä vastuu oli rajattu ja kirjattu selvemmin.

J:n mukaan henkilöstöjohtamiseen liittyvät tehtävät eivät olleet uusia vuonna 2016, vaikka niiden merkitystä oli haluttu korostaa muutoksessa. Myös B on kertonut, että tavanomaiset lähiesimiestehtävät, kuten tulos- ja kehityskeskustelut, opintosuunnitelmien laatiminen alaisille, varhaisen tuen keskustelut ja työkykyarviot yhdessä työterveyshuollon kanssa olivat olleet osa rikosseuraamusesimiehen tehtävää ainakin niin kauan kuin B oli ollut tehtävässä eli vuodesta 2011 lukien.

B:n ja J:n mukaan Läheisesimiesten taidot -projekti oli vaikuttanut työtehtäviin siten, että sen myötä haluttiin korostaa työhön kuuluvaa esimiesasemaa. Projektiin oli sisältynyt erilaisia koulutuksia rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa sekä vankilassa.

B:n, A:n ja J:n kertomuksia arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että henkilökohtaisten vastuualueiden nimeäminen viittaa tehtävän laajuuden osalta enemmän kantajan vetoamaan tason 3 tehtävään, joka arviointikäsikirjan mukaan edellyttää yhden tehtäväalueen hyvää hallintaa sisältäen myös sen kehittämistehtävän. Näyttämättä on jäänyt, että henkilökohtaisten vastuualueiden nimeäminen olisi aikaisemmin noudatettuun käytäntöön verrattuna vaikuttanut merkittävästi tehtävän edellyttämään itsenäiseen harkintaan ja ongelmanratkaisuun. Harkintaosatekijän osalta arviointikäsikirjassa on todettu, että sekä tasolla 3 että tasolla 4 on asiantuntijatehtäviä ja lähiesimiestehtäviä. Tällä perusteella työtuomioistuin katsoo, että edellä mainitun esimiesprojektin toteuttaminen ei yksinään viittaa enemmän kumpaankaan näistä harkintaosatekijän tasoista.

Vankien riski- ja tarvearvioiden kirjaukset, rangaistusajan suunnitelmat ja sijoitteluasiat

Kantaja on vedonnut siihen, että Jokelan vankilassa oli ollut aikaisemmin yksi vaativuustason 11 rikosseuraamusesimies, jonka tehtävänä oli huolehtia muun muassa vankien rangaistusajan suunnitelmien päivityksistä ja sijoitteluasioihin liittyvistä valmistelu- ja lausuntotehtävistä. Tämän työntekijän jäätyä eläkkeelle 1.8.2018 lukien hänen tehtävänsä oli jaettu muille rikosseuraamusesimiehille. Tämä muutos oli kirjattu työjärjestykseen 1.10.2018 lukien. Vastaaja ei ole kiistänyt näitä seikkoja.

B on kertonut, että rangaistusajan suunnitelmia tehtiin tutkintavankilassa suhteellisen vähän. Jokelan vankilassa oli kuitenkin ollut koko ajan sijoitettuna vankeusajan vankeja, joilla oli rangaistusajan suunnitelmat. A:n mukaan rangaistusajan suunnitelmiin liittyvän työn määrä vaihteli vankimäärän mukaan.

J on kertonut, että Jokelan suljetulle osastolle voi olla sijoitettuna muutamia vankeusajan vankeja. Heidän osaltaan Jokelan vankilassa tehtiin valmiin rangaistusajan suunnitelman mukaista työtä. Rangaistusajan suunnitelmat laadittiin arviointikeskuksessa, eikä vankilalla ollut osuutta laatimisessa. Rangaistusajan suunnitelman seuraaminen oli monen virkamiehen tehtävä. Esimiehen tehtävänä oli pitää huolta siitä, että prosessi eteni ja kaikki asiaan liittyvät kirjaukset tulivat tehdyiksi. Esimies ei niinkään itse suorittanut vankeusajan suunnitelman mukaisia toimenpiteitä. J:n kertoman mukaan rikosseuraamusesimiesten tehtävät myös riski- ja tarvekartoituksissa olivat työnjohdollisia.

Myös B on kertonut, että rikosseuraamusesimiesten rooli riski- ja tarvearvioiden kirjauksien tekemisessä sekä rangaistusajan suunnitelmiin tehtävissä kirjauksissa oli työnjohdollinen. B on kertonut, että näissä tehtävissä rikosseuraamusesimiehet suunnittelivat käytäntöjä ja opastivat vastuuvirkamiehiä toteuttamaan niitä. Rikosseuraamusesimiehet tekivät myös riski- ja tarvekirjauksiin liittyvää kehitystyötä.

B:n mukaan vankien sijoitteluasiat työllistivät rikosseuraamusesimiehiä huomattavan paljon. Sijoittelutyötä tuli tehtäväksi esimerkiksi silloin, kun vangilla oli haasteita järjestyssääntöjen kanssa tai jos kävi ilmi, ettei Jokelan vankila ollut sopiva kyseiselle vangille. B:n mukaan harkintavaltaa tällaisissa tapauksissa käyttivät esimiehet ja laitoksen johto. Esimiehet toivat johdolle sijoitteluun vaikuttavia tietoja. Päätöstä sijoittelusta ei kuitenkaan tehty laitoksessa vaan arviointikeskuksessa.

J on kertonut, että kun vangin tuomio tuli lainvoimaiseksi, rikosseuraamusesimiehen tuli saattaa sijoitteluasia vireille ja kuulla vankia. Tämän jälkeen asia siirrettiin päätettäväksi arviointikeskukseen, joka laati rangaistusajan suunnitelman.

Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että edellä tarkoitetuissa tehtävissä olisi kysymys laajuusosatekijän tasolla 3 tarkoitetusta kehittämistehtävän sisältävästä työstä. Laajuusosatekijän tason 2 kuvaus, jonka mukaan työ sisältää useita toisistaan eroavia tehtäviä tai johonkin tehtävään paneutumista, vaikuttaa kuvaavan paremmin työtehtäviä, joita vankilassa tehdään liittyen muun muassa riski- ja tarvearvioiden kirjauksiin, rangaistusajan suunnitelmiin ja sijoitteluasioiden valmisteluun.

Työtuomioistuin katsoo, että erityisesti vankien sijoitteluun liittyvä työ on sinänsä saattanut edellyttää rikosseuraamusesimiehiltä itsenäistä harkintaa, vaikka varsinaista päätöstä sijoittelusta ei vankilassa tehdä. Työtuomioistuin katsoo kuitenkin, että asiassa ei ole tullut näytetyksi näiden tehtävien olevan sellaisia, että niiden tulisi katsoa korottavan harkintaosatekijää tasolle 4.

Edellä mainituista tehtävistä on aiemmin vastannut yksi vaativuustasolle 11 sijoitettu rikosseuraamusesimies. Tehtävien tultua jaetuiksi kuuden rikosseuraamusesimiehen kesken ei voida katsoa, että kaikkien näiden rikosseuraamusesimiesten tehtävien vaativuusarvioinnissa tulisi korottaa harkintaosatekijää tai laajuusosatekijää pelkästään tällä perusteella.

Koevapauden valvontasoitot sekä päivystys avovankilassa ja virka-ajan ulkopuolella

Vastaaja on vedonnut kirjallisena todisteena 36 ilmoitukseen koevapauden ehdoissa määrättyjen valvontasoittojen laiminlyömisestä 1.10.2018-28.2.2021. Ilmoituksissa on tyypillisesti todettu, että vanki ei ollut soittanut valvontasoittoaan määrättynä aikana ja rikosseuraamusesimies oli sen johdosta soittanut vangille. Lisäksi ilmoituksiin on yleensä kirjattu rikosseuraamusesimiehen sopineen vangin kanssa, että tämä tulee asian selvittämistä varten kuultavaksi Jokelan vankilan avovankilaosastolle viimeistään tiettynä määräaikana. Usein ilmoituksiin on lisäksi kirjattu vangin kertoma syy valvontasoiton laiminlyömiseen.

B on kertonut, että rikosseuraamusesimiehet työskentelivät virka-ajan ulkopuolella kello 23.45:een asti ja valvoivat samalla valvotussa koevapaudessa olevia vankeja. Valvonta suoritettiin sähköisen järjestelmän avulla. Rikosseuraamusesimiehet ottivat vastaan päivittäiset valvontasoitot, jotka oli määritelty koevapauden ehdoissa. Soitot suoritettiin illalla kello 20–22. Rikosseuraamusesimiehen tehtävään kuului vastaanottaa puhelu ja kartoittaa vangin kuntoa.

A on kertonut, että poikkeamailmoitus tehtiin, kun koevapaudessa oleva vanki ei tehnyt sovittua tarkistussoittoa. Tällöin vankilasta soitettiin vangille ja selvitettiin, miksi soittoa ei ollut tehty. Yleensä taustalla oli inhimillinen syy. Koska kyseessä kuitenkin oli lupaehtojen rikkominen, siitä oli tehtävä ilmoitus ja pyydettävä vanki seuraavana päivänä vankilaan selvittämään asia. Tämän selvityksen teki pääsääntöisesti avovankilan rikosseuraamusesimies. Vankilan johto teki asiassa päätöksen, eivätkä rikosseuraamusesimiehet tehneet asiassa esitystä.

B:n mukaan Jokelan vankilassa oli siirrytty alueelliseen päivystykseen vuosina 2016–2018. Vankilassa oli kuusi rikosseuraamusesimiestä, jotka päivystivät virka-ajan ulkopuolella ja hoitivat avovankilassa tarvittavat toimivaltaisen esimiehen tehtävät, kun avovankilaosaston rikosseuraamusesimiehet olivat poissa.

A:n mukaan päivystystyössä oli tehty muitakin ilmoituksia kuin mainitut 36 koevapauden valvontailmoitusta. Tällaisia ilmoituksia avovankilassa olivat esimerkiksi sopimatonta käytöstä, päihtymysepäilyksiä tai avovankilaosastolle palaamatta jättämistä koskevat ilmoitukset.
A:n mukaan rikosseuraamusmiehet käyttivät harkintavaltaa esimerkiksi siinä, määrättiinkö avovanki tulemaan kuulemiseen silloin kun päivystyssoitossa oli ollut ongelmia tai kun muita avovankien lupaehtoja oli rikottu, vai selvitettäisiinkö asia seuraavalla valvontakäynnillä. Rikosseuraamusesimiehen tuli arvioida rikkeen vakavuutta.

J on kertonut, että rikosseuraamusesimies ei missään olosuhteissa tehnyt kurinpitopäätöksiä, vaan ne teki vankilan johtaja turvallisuudesta vastaavan apulaisjohtajan esityksestä. Päivystyksessä reagoitiin poikkeamiin ja dokumentoitiin niitä. J:n mukaan valvontasoittoja koskevat ilmoitukset seurasivat vakiintunutta kaavaa, jossa vanki määrättiin saapumaan seuraavana arkipäivänä vankilaan. Varsinainen selvitystyö tehtiin virka-aikana, ja se vaati enemmän asiantuntemusta ja myös vankituntemusta.

J ei ole työtuomioistuimessa kuultuna osannut nimetä yhtään avovankilaa koskevaa päätöstä, joka pitäisi tehdä virka-ajan ulkopuolella. J:n mukaan nämä päätökset edellyttivät toimivaltaa, jota rikosseuraamusesimiehillä ei ollut.

Työtuomioistuin katsoo, että koevapauden lupaehtojen rikkomisesta laadittuihin ilmoituksiin kirjatut kuvaukset poikkeamasta ovat varsin suppeita. Ilmoitusten sisällön sekä A:n ja J:n kertomusten perusteella vangille soittaneen rikosseuraamusesimiehen harkinta on liittynyt siihen, määrätäänkö vanki tulemaan kuulemiseen vai ei. Valtaosassa esitetyistä ilmoituksista vanki on määrätty tulemaan kuulemiseen. Lupaehtorikkomusten perusteella mahdollisesti määrättäviin kurinpitoseuraamuksiin liittyvä harkinta ei rikkomisilmoitusten tai todistajankertomusten perusteella ole kuulunut tähän tehtävään. Näillä perusteilla koevapauden valvontasoittoihin liittyvä rikosseuraamusesimiesten itsenäinen harkinta ei vaikuta vastaavan harkintaosatekijän tason 4 kuvausta. Valvontasoitot eivät siten ole yksinään peruste korottaa kyseistä vaativuustekijää.

Työtuomioistuin katsoo, että päivystystehtävät ovat voineet tuoda rikosseuraamusesimiehille uudenlaisia työtehtäviä. Asiassa on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että pelkästään päivystystehtävien vuoksi laajuusosatekijä tulisi nostaa tasolle 3 tai harkintaosatekijä tasolle 4.

Virastosihteerin tehtävät

A on kertonut olleensa vuosina 2017 ja 2018 laatimassa esitystä rikosseuraamusesimiesten vaativuustason nostamisesta tasolle 11. Esityksessä muutosta perusteltiin muun muassa sillä, että virastosihteerin tehtäviä oli siirretty vaativuustasolla 11 olleelta notaarilta rikosseuraamusesimiehille. Näihin tehtäviin kuuluivat rangaistusajan laskelmista ja käräjäoikeuskutsuista vastaaminen sekä erilaiset tiedoksiannot vangeille. Tehtävät olivat jääneet pysyvästi rikosseuraamusesimiehille entisten tehtävien lisäksi.

Myös J on kertonut rikosseuraamusesimiesten tehneen haastemiehen tehtäviä. Hänen mukaansa kaikissa vankiloissa oli haettu rikosseuraamusesimiehille haastemiehen oikeuksia, jotta he voivat esimerkiksi antaa tuomioistuinten kutsuja vangeille.

Työtuomioistuin katsoo, että tehtävien siirtäminen notaarilta on tuonut rikosseuraamusesimiehille uudentyyppisiä työtehtäviä. Kun yhden notaarin tehtävät kuitenkin on jaettu kuuden rikosseuraamusesimiehen kesken, asiassa on jäänyt näyttämättä, että kyseessä olisi jokaisen rikosseuraamusesimiehen kannalta sellainen muutos, joka yksinään nostaisi laajuusosatekijän tasolle 3 tai harkintaosatekijän tasolle 4.

Kaikkien rikosseuraamusesimiesten vaativuustason nostaminen tasolle 11

Uusi rikosseuraamusesimiehen vaativuustason 11 mukainen tehtävänkuva on käsitelty arviointiryhmässä 8.10.2020 ja vahvistettu Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksellä 21.10.2020 valtakunnallisesti noudatettavaksi. Tämän jälkeen on pidetty virkamieskohtaiset tulosneuvottelut, minkä jälkeen yksikkö on voinut virkakohtaisesti ja erikseen perustellusti laatia esityksen viran palkkauksen nostamisesta. Niiden kanteessa tarkoitettujen Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten, jotka ovat vielä 1.3.2021 olleet työssä Jokelan vankilassa, tehtävän vaativuustaso on nostettu tuosta päivästä lukien tasolle 11. Heidän kohdallaan vaativuustason nosto 10:stä 11:een on perustunut harkintaosatekijän nostoon tasolta 3 tasolle 4.

Muissa vankiloissa työskennelleiden, ennen 1.3.2021 vaativuustasolle 9 sijoitettujen rikosseuraamusesimiesten kohdalla vaativuustaso oli muuttunut myös vuorovaikutusosatekijän osalta, kun se oli nostettu tasolta 4 tasolle 5. Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten osalta vuorovaikutusosatekijä oli nostettu paikallisesti tasolle 5 jo 1.8.2018 lukien.

Kantaja on vedonnut siihen, että Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten tehtävissä ei ollut tapahtunut tosiasiallista muutosta 1.3.2021. Kantajan mukaan heidän tehtävänsä olivat olleet 8.10.2020 olennaisilta osin samat kuin jo 1.10.2018.

Vastaajan mukaan uudessa, 1.3.2021 voimaan tulleessa tehtävänkuvassa korostuivat Jokelan rikosseuraamusesimiesten kohdalla henkilöstöjohtaminen ja strategisten tavoitteiden kytkeminen osaksi lähityötä. Ennen muutosta tehtävät olivat painottuneet arjen toimintojen järjestämiseen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Uudessakaan tehtävänkuvassa laajuusosatekijää ei ollut nostettu tasolta 2.

Rikosseuraamuslaitoksen ylitarkastaja ja arviointiryhmän jäsen M on kertonut, että arviointiryhmässä käydyssä keskustelussa harkintaosatekijän muutoksen oli katsottu liittyvän esimiehen vastuuseen tuloksen tekemisestä ja tulostavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Tehtävänkuvaan oli tuotu uusia elementtejä, ja henkilöjohtamista oli haluttu korostaa aikaisempaa enemmän. Laajuusosatekijän tasoa ei ollut haluttu korottaa, koska seuraava taso 3 tarkoitti kehittäjäasiantuntijan tehtävää.

Kysyttäessä rikosseuraamusesimiesten tehtävänkuvan valtakunnallisesta yhdenmukaistamisesta sekä tehtävän konkreettisista muutoksista M on kertonut, että aikaisemmin tehtävässä oli ollut paljon vangin kanssa tehtävää lähityötä, kuten vankien haastattelua, kuntoutustoimien suunnittelua sekä kirjauksia järjestelmiin ja rangaistusajan suunnitelmaan. Muutoksessa siirryttiin järjestelyyn, jossa rikosseuraamusesimiehen tehtäviä olivat henkilökunnan johtaminen ja vastuun ottaminen siitä, että henkilökunta teki oikeita asioita ja voi hyvin. Rikosseuraamusesimiehen vuorovaikutuksen kohde oli vaihtunut vangista henkilökuntaan. Tehtävään oli sisällytetty henkilöjohtamista ja oman työryhmän kiinteitä prosesseja kuten kehityskeskustelut. Esimiehen tuli pystyä asettamaan strategian mukaisia tulostavoitteita työryhmän jäsenille ja viemään niitä eteenpäin. M on kertonut, että kyseessä oli ollut niin iso muutos, että arviointiryhmässä oli katsottu sen vaikuttavan vaativuusluokassa 9 olleiden rikosseuraamusesimiesten osalta kahteen vaativuusosatekijään.

J on kertonut, että muutoksen jälkeen rikosseuraamusesimiehen tehtävässä korostuivat lähityöhön liittyvät järjestelyt ja vastuuvirkamiestyöskentely. Vastuuvirkamiestyöskentely tarkoitti, että nimetty virkamies eli käytännössä vanginvartija vastasi tietyn vangin asioiden hoitamisesta. Rikosseuraamusesimiesten työssä vastuuvirkamiesten johtaminen korostui muiden tehtävien kustannuksella eli henkilöstöjohtamisen osuus työstä lisääntyi.

M:n ja J:n mukaan rikosseuraamusesimiehille kaikissa vankiloissa oli annettu mahdollisuus vaativuustason 11 tehtävään ja sen mukaiseen palkkaan. Kehityskeskusteluissa vuonna 2020 selvitettiin, keillä rikosseuraamusesimiehistä oli valmiudet ottaa uusi tehtävä vastaan. Niille, joilla katsottiin jo olevan nämä valmiudet, muutos tapahtui 1.3.2021. Tämän lisäksi työnantaja tarjosi mahdollisuuden siirtymäkauteen, jos rikosseuraamusesimies tarvitsi uutta tehtävää varten kouluttautumista tai harjoittelua.

B on kertonut, että Jokelan vankilassa vastuuvirkamiesmalli oli ollut käytännössä käytössä jo ennen uutta tehtävänkuvaa. Kyseistä mallia oli kutsuttu tuolloin vastuuvartijamalliksi. A:n mukaan Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten tehtävissä ei ollut tapahtunut muutosta vuoden 2018 jälkeen. Tehtävänkuvia muutettiin vuonna 2021, mutta Jokelassa tehtävät eivät olleet käytännössä muuttuneet. Vuoden 2021 kehityskeskusteluissa A:n esimies J oli todennut, että asetetut uudet kriteerit täyttyivät A:n kohdalla. Myös B on kertonut, että vuoden 2021 muutokset eivät olleet johtaneet minkäänlaisiin muutoksiin hänen työnkuvassaan.

Rikosseuraamusesimiesten tehtävän kokonaisarviointi ja johtopäätökset

Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten tehtävää on tarkasteltava kokonaisuutena asianosaisten vetoamat seikat huomioon ottaen. Asiassa on kysymys ajanjaksosta 1.10.2018-28.2.2021, jolloin nämä rikosseuraamusesimiehet ovat olleet sijoitettuina vaativuustasolle 10. Tämän vaativuustason sisällä laajuusosatekijä on ollut tasolla 2 ja harkintaosatekijä tasolla 3.

Kanteessa mainitut rikosseuraamusesimiehet ovat työskennelleet Jokelan vankilan tutkintavankilassa, jossa on ollut kerrallaan yhteensä kuusi rikosseuraamusesimiestä.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että kantajan vetoamista Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten tehtävistä ja vastuista laajuusosatekijän korottamistarpeeseen on viitannut henkilökohtaisten vastuualueiden osoittaminen rikosseuraamusesimiehille. Asiassa on myös katsottu näytetyksi, että rikosseuraamusesimiehille on jaettu yhden vaativuustasolle 11 sijoitetun ja muun muassa vankien rangaistusajan suunnitelmien päivityksestä vastanneen rikosseuraamusesimiehen tehtävät. Lisäksi heille on jaettu vaativuustasolle 11 sijoitetun, virastosihteerin tehtäviä hoitaneen notaarin tehtäviä. Edelleen rikosseuraamusesimiehille on osoitettu koevapauden valvontasoittoihin liittyviä tehtäviä ja päivystystehtäviä.

Vaativuusarvioinnissa käytettävän arviointikäsikirjan mukaan tehtävän laajuudessa arvioidaan tehtävän vaatimaa monipuolisuutta ja syvyyttä. Tasolla 2 työ sisältää useita toisistaan eroavia tehtäviä tai johonkin tehtävään paneutumista. Muiden tasojen kuvauksissa ei ole viitattu siihen, että tasoilla olisi vielä useampia erilaisia tehtäviä kuin tasolla 2. Työtuomioistuin katsoo, että näiden seikkojen johdosta pelkästään erilaisten tehtävien lukumäärän mahdollinen lisääntyminen ei anna aihetta arvioida laajuusosatekijää tasoa 2 korkeammalle tasolle.

M on kertonut, että laajuusosatekijän tasoa 2 sovelletaan laajasti esimiesten ja lähiesimiesten tehtävissä, kun taas taso 3 on käytössä esimerkiksi sektorivastaavan tai osatoiminnan kehittämistehtävissä. Tason 3 tehtävässä tulisi olla kyse laajasta kokonaisuudesta, kuten esimerkiksi koko vankilan turvallisuussektorista. M:n mukaan laajuusosatekijän tason 3 kuvauksessa tarkoitetussa asiantuntijatehtävässä ei korostu niinkään esimiestehtävä kuin substanssin kehittäminen. M on myös kertonut, että arviointiryhmässä järjestelmän yhtenäisyyttä pidettiin tavoiteltavana seikkana.

Asiassa on riidatonta, että 1.3.2021 lukien on ollut valtakunnallisesti sovellettavana uusi rikosseuraamusesimiehen tehtävänkuva vaativuusluokassa 11. Kanteessa tarkoitetut Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiehet toimivat tuosta päivästä lukien vaativuusluokan 11 tehtävässä. Myös tässä tehtävässä laajuusosatekijän on määritelty olevan tasolla 2. Käsillä olevassa asiassa ei ole tuotu esille, että rikosseuraamusesimiehen vaativuusluokan 11 tehtävässä laajuusosatekijä olisi arvioitu väärin. Työtuomioistuin katsoo edellä mainittujen seikkojen puoltavan sitä, että laajuusosatekijä on voinut olla tasolla 2 myös 1.10.2018-28.2.2021.

Vaativuusarvioinnissa käytettävän arviointikäsikirjan mukaan harkintaosatekijässä eli tehtävän edellyttämässä itsenäisessä harkinnassa ja ongelmanratkaisussa arvioidaan tehtävään liittyvä ongelmanratkaisua, itsenäisyyttä ja harkintavaltaa, joita voidaan arvioida erikseen.

M on kertonut, että esimiestehtävän muuttaminen siten, että esimies on vastuussa tulostavoitteista, henkilöstön suorituskyvystä ja tuloksen tekemisestä, vaikuttaa tehtävässä vaadittavaan harkintaan ja ongelmanratkaisuun. Tällainen edellyttää harkintaosatekijän nostamista tasolta 3 tasolle 4. M on katsonut tällaisen muutoksen tapahtuneen rikosseuraamusesimiesten kohdalla silloin, kun oli siirrytty kirjaamistehtävistä henkilöjohtamisen tehtäviin.

Valtakunnallisesti 1.3.2021 lukien sovellettavassa, vaativuusluokassa 11 olevassa rikosseuraamusesimiehen tehtävässä harkintaosatekijä on tasolla 4. B ja A ovat kertoneet, että heidän tosiasiallisissa tehtävissään ei ollut tapahtunut mitään muutosta 1.3.2021 lukien. M ja J ovat kertoneet, että 1.3.2021 voimaan tulleessa tehtävänkuvauksessa korostettiin ennen kaikkea muun henkilökunnan johtamista. Rikosseuraamusesimiehillä esimiestyön osuus kokonaistyöstä oli lisääntynyt. Vastaavasti vankien kanssa tehtävä lähityö oli vähentynyt.

Työtuomioistuimessa on vedottu todisteina Jokelan vankilan virkakohtaisiin ja vastuualueiden mukaisiin 1.10.2017 ja 1.10.2018 lukien voimaan tulleisiin työjärjestyksiin. Niissä on esimiestyön osalta erityisesti todettu luvussa 5.1.1, että rikosseuraamusesimiehet muun muassa toimivat oman vastuualueensa vuorovaikutuksellisena esimiehenä sekä toimivat erikseen määrättyjen ohjauksen ja valvonnan tehtävissä toimivien virkamiesten lähiesimiehenä, joiden kanssa käyvät tulos- ja kehityskeskustelut, ja suorittavat henkilöstöjohtamiseen ja -kehittämiseen liittyvät tehtävät (vuoden 2017 työjärjestyksen kohdat 19 ja 20, vuoden 2018 työjärjestyksen kohdat 19 ja 21). Kohdassa 19 on vuoden 2018 työjärjestyksessä lisäksi mainittu, että rikosseuraamusesimiehet kehittävät vastuualueensa toimintaa.

Työtuomioistuin katsoo, että edellä mainitut työjärjestykset ovat käsillä olevaan asiaan vaikuttavilta osiltaan niin samanlaisia, ettei niistä voida päätellä rikosseuraamusesimiesten tehtävien muuttuneen olennaisesti 1.10.2018 lukien. J on kertonut, että jo vuoden 2017 työjärjestykseen haluttiin kirjata näkyviin kaikki ne tehtävät tai päätösvalta-asiat, joista rikosseuraamusesimies voisi lain mukaan vastata, vaikka jotkin tehtävistä eivät todennäköisesti koskaan tulisi ajankohtaisiksi Jokelan vankilassa.

Työtuomioistuimessa ei ole vedottu myöhempään työjärjestykseen, josta näkyisivät kaikki rikosseuraamusesimiehille tarkoitetut tehtävät 1.3.2021 lukien. Sen sijaan todisteena on esitetty Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan 21.10.2020 tekemä päätös, jolla uusi rikosseuraamusesimiehen vaativuustason 11 mukainen tehtävänkuva on vahvistettu noudatettavaksi koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Päätökseen on kirjattu arviointiryhmän kannanotto 8.10.2020. Siinä on muun ohella lausuttu: ”Uudessa rikosseuraamusesimiehen tehtävänkuvauksessa korostuvat johtaminen ja strategisten tavoitteiden kytkeminen osaksi arkipäivän lähityötä. Lähiesimiehen tehtävänä on varmistaa, että lähityötä tehdään strategisten tavoitteiden mukaisesti yksilöiden tarpeet, motivaatiotaso ja henkilökohtainen kyky huomioiden. Näiden tavoitteiden ohella lähiesimies vastaa oman työryhmänsä osaamisen ylläpidosta, työhyvinvoinnista ja jaksamisesta.”

Todisteena esitetyssä uudessa tehtävänkuvassa on huomattavasti vähemmän yksityiskohtia kuin edellä mainituissa työjärjestyksissä vuosilta 2017 ja 2018. Tehtävänkuvan mukaan rikosseuraamusesimies muun muassa toimii lähityötä tekevän työryhmän esimiehenä ja kehittää ja uudistaa työryhmän työtä strategisten tavoitteiden ja tulossopimuksen määrittämällä tavalla tuloksellisuutta edistäen. Työryhmän esimiehenä hän osaltaan vastaa työryhmän työhyvinvoinnin pitkäjänteisestä, määrätietoisesta ja tuloksellisesta ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Esimies käy työryhmänsä kanssa sovitut ryhmäkehityskeskustelut ja tuloskeskustelut sekä tarvittavat yksilökeskustelut työryhmän jäsenten kanssa. Hän myös luo työryhmälle tavoitteiden edellyttämät verkostot ja yhteistyökumppanuudet sekä ylläpitää niiden toimintaa aktiivisesti. Esimies käy tarvittavat varhaisen tuen keskustelut ja tekee niihin liittyvät kirjaustehtävät sekä toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa alaistensa työkykyä koskevissa asioissa. Lisäksi hän muun muassa seuraa ja ohjaa alaistensa työajankäyttöä ja resurssien tehokasta käyttöä.

Työtuomioistuin katsoo, että 1.3.2021 lukien voimassa olleessa tehtävänkuvassa rikosseuraamusesimiehen esimiesasemaa ja esimiestehtäviä on kuvattu huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin aikaisemmissa työjärjestyksissä. Muut tehtävät, jotka työjärjestyksissä oli kuvattu hyvinkin yksityiskohtaisesti, on sen sijaan käytännössä jätetty pois. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kanteessa tarkoitetut Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiehet olisivat jo 1.10.2018-28.2.2021 tehneet nimenomaan 1.3.2021 voimaan tulleen tehtävänkuvan mukaisia tehtäviä.

Työtuomioistuin on ottanut huomioon vaativuusarvioinnissa käytettävän arviointikäsikirjan luonnehdinnat tehtävistä osatekijöiden eri tasoilla ja muut edellä mainitut seikat. Kokonaisarvionaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että ajanjaksona 1.10.2018-28.2.2021 Jokelan vankilan rikosseuraamusesimiesten tehtävän laajuusosastekijän olisi tullut olla tasolla 3 tai harkintaosatekijän tasolla 4. Näyttämättä on siten jäänyt, että vaativuustason olisi tullut olla kanteessa vaadittu 11. Näillä perusteilla kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Vankilavirkailijain Liitto ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut. Vankilavirkailijain Liitto ry on hyväksynyt valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry velvoitetaan maksamaan valtionvarainministeriölle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 25.054,20 euroa, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Sirpa Pakkala, Mika Lallo, Anna Kaarina Piepponen, Anu-Tuija Lehto ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Sassi.

Tuomio on yksimielinen.

‍