TT 2022:41

Kysymys siitä, oliko poliisin Jouha-yksikön matka-aika Hämeen pääpoliisiasemalta Lahdesta Helsinkiin erääseen työvierailuun liittyvään turvaamistehtävään luettava työajaksi. Asiassa ei esitetty riittävää selvitystä siitä, että koko matka-aikaa olisi tullut pitää varsinaisena työsuorituksena kaikille yksikön jäsenille. Kanne hylättiin. (Ään.)

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Työaika

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valmisteluistunto 13.4.2021

Jatkettu valmisteluistunto 2.12.2021

Pääkäsittely 1. ja 2.2.2022

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on erillisistä päätöksistä ilmenevin tavoin määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella salassa pidettäviksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kirjalliset todisteet 4–11 sekä osittain salassa pidettäviksi kirjalliset todisteet 15 ja 17. Edelleen salassa pidettäviksi on määrätty kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat ja pääkäsittelyn tallenteet, joissa kuvataan poliisin Jouha-joukkojen rakennetta ja toimintaa sekä poliisin käytössä olevia valvontalaitteita ja niiden toimintaa. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 16.12.2045 saakka.

Työtuomioistuin määrää, että työtuomioistuimen tuomio on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla pidettävä salassa siltä osin kuin tuomiossa käsitellään tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu edellä tarkoitettu salassapitomääräys. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 16.12.2045 saakka. Salassa pidettävät tuomion osat on merkitty kursiivilla asianosaisille toimitettaviin kappaleisiin ja hakasuluin julkisiin kappaleisiin.

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä 1.2.2018–31.3.2020 voimassa olleessa työajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset.

3 § Työajaksi luettava aika

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka virkamies tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos virkamies tai työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta eikä matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena.

Soveltamisohje:

1. Työajaksi luettava aika

Työajaksi luettavan ajan määritelmän mukaisesti työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työnteon aloittamisen valmisteluun ja lopettamiseen sekä työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta ja niiden palauttamiseen sinne. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi.

1. Matkustamiseen käytetty aika

Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virka- tai työtehtävien suorittamiseen kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Poliisin joukkojenhallintatoiminta eli Jouha-toiminta on erityisen koulutuksen ja erityisvarustelun saaneen osaston johdettua ja organisoitua toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisjoukkoihin. Poliisi varautuu Jouha-toiminnalla erityisesti tilanteisiin, joissa väkijoukot tavalla tai toisella häiritsevät tai vaarantavat yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Jouha-yksikköä voidaan käyttää myös muissa sellaisissa tilanteissa, joissa tarvitaan erityisvarusteita tai Jouha-erityiskoulutuksen saanutta henkilöstöä. [Teksti salainen.]

Jouha-tehtävä on erityistehtävä, jota siihen toimintaan koulutetut poliisit tekevät normaalin poliisitehtävän lisäksi, kuitenkin siten, että Jouha-ryhmän tehtäviä hoitaessaan se on heidän päätyönsä. Tehtävään annetaan yhden viikon peruskoulutus ja kertaavaa sekä täydentävää lisäkoulutusta vähintään kerran vuodessa. [Teksti salainen.]

Hämeen poliisilaitoksen Jouha-joukkue oli määrätty 21.8.2019 Helsinkiin Venäjän presidentin työvierailuun liittyvään turvaamistehtävään. Joukkueen jäsenten virkapaikka on Hämeen poliisilaitoksen pääpoliisiasema Lahdessa. Sekä meno- että paluumatka suoritettiin työnantajan määräyksestä poliisin virka-autoilla. [Teksti salainen.]

Työnantaja oli määrännyt Jouha-joukkueen kokoontumaan pääpoliisiasemalle Lahteen kello 6 käskynjakoa ja varusteiden noutoa varten. Valmistelulle oli työvuorosuunnitelmassa varattu aikaa tunti, kello 6–7, joka luettiin joukkueen varsinaiseksi työajaksi. Matkaan käytetty aika Lahdesta Helsinkiin oli kello 7–9, ja joukkueen työaika jatkui työvuorosuunnitelman mukaan kello 9.

Tehtävän suorittamisen jälkeen paluumatka alkoi noin kello 22.30 ja päättyi kello 24. Paluu suoritettiin Lahden pääpoliisiasemalle, jonne ajoneuvokalusto sekä voimankäyttö- ja suojavälineet piti työnantajan määräyksen ja poliisihallinnon määräyksen mukaan toimittaa säilytettäväksi. Perillä poliisilaitoksella pidettiin loppupalaveri sekä purettiin ja huollettiin joukkue- ja ryhmävarusteet sekä henkilökohtainen varustus.

Matkaan käytettyä aikaa Lahdesta Helsinkiin ei ole luettu työajaksi muille Jouha-joukkueen jäsenille kuin ajoneuvojen kuljettajille. Asiassa on riitaa siitä, onko matkaan käytetty aika 21.8.2019 kello 7–9 luettava työajaksi koko Jouha-joukkueelle.

Asiasta on käyty valtiovarainministeriön ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä keskusneuvottelut 28.5.2020, 11.6.2020 ja 17.6.2020. Neuvottelut ovat päättyneet erimielisinä.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 3 §:ää ja sen soveltamisohjetta on tulkittava ja sovellettava siten, että Hämeen poliisilaitoksen Jouha-joukkueeseen kuuluvien jäsenten matkaan käytetty aika 21.8.2019 Lahdesta Helsinkiin on luettava työajaksi,

• velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 19.930 eurolla korkoineen.

Kantaja on 24.1.2022 peruuttanut suoritusvaatimuksensa.

Perusteet

Työajaksi luettava aika

Jouha-joukkueen matkaan käytetty aika Lahdesta Helsinkiin on ollut valtion työaikasopimuksen 3 §:n ja sen soveltamisohjeen mukaista työajaksi luettavaa aikaa koko Jouha-joukkueelle. Ottaen huomioon Jouha-joukkueen matkan aloittamiseen, sen tekemiseen ja sen lopettamiseen liittyvät olosuhteet ja velvoitteet kokonaisuudessaan, on matkaan käytetty aika tehtävään sisältyvää siirtymistä ja siten erottamaton osa työsuoritusta ja työtehtävää.

Siirtymiseen käytetyn ajan lukeminen työajaksi on siten perusteltavissa monen eri perusteen kautta. Joukkueen toimintaa on pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Siirtyminen varsinaiselle työn suorituspaikalle on erottamaton osa Jouha-tehtävää. Siirtymisen aikana poliisimiehet ovat olleet lisäksi koko ajan työnantajan käytettävissä.

Kyse on myös työaikasopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen 1 kohdan mukaisesta tilanteesta. Jouha-joukkueen tulee noutaa henkilökohtaiset varusteensa sekä Jouha-joukkueen varusteet (välttämättömät työvälineet) työnantajan määräämästä paikasta ja myös palauttaa ne työnantajan määräämään paikkaan (Hämeen poliisilaitoksen pääpoliisiasema Lahdessa). Jouha-joukkueen siirtyminen on toteutettu työnantajan määräyksestä työnantajan määräämästä paikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan, josta on myös työnantajan määräyksestä palattu työnantajan määräämään paikkaan Hämeen poliisilaitokseen pääpoliisiasemalle.

Kyse on myös työaikasopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen 2 kohdan mukaisesta tilanteesta.
Jouha-joukkueen siirtymiseen käyttämä aika on erottamaton osa virkatehtävää. Samalla joukkue on työnantajan käytettävissä ja työnjohto-oikeuden piirissä. Joukkue on myös varustautunut ja valmistautunut toimimaan välittömästi poliisitoiminnallisen tilanteen edellyttämällä tavalla.

Valtion työaikasopimuksen ja sitä koskevien ohjeiden/määräysten tulkinnassa ja soveltamisessa on otettava huomioon myös poliisin rakenneuudistukset, joiden seurauksena 90 kihlakunnan poliisilaitosta on vähentynyt 11 poliisilaitokseksi. Tämä on vaikuttanut muun muassa siihen, että edes poliisilaitoksen sisällä ei pystytä enää suorittamaan poliisitoimintaan liittyviä tehtäviä liikkumalla suppealla alueella, saati sitten kun kysymys on valtakunnallisesti toimivan operatiivisen Jouha-joukkueen liikkumisesta.

Edelleen huomioon on otettava työaikasopimuksen 9 §:n määräys työvuoroista ja työvuoroluettelosta viikko- ja jaksotyössä. Määräyksen soveltamisohjeen toisen kappaleen mukaan työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa. Työnantaja on määrännyt Jouha-joukkueen työvuoron alkamaan kyseisenä päivän kello 6 Lahden pääpoliisiasemalla. Työvuoro on perusteetta katkaistu kello 7–9 väliseksi ajaksi, jonka jälkeen työvuoro on jatkunut uudelleen. Työnantaja on myös muuttanut työvuorojen suunnittelukäytäntöä aikaisemmasta käytännöstä vuonna 2019. Tällä on haluttu korostaa valtion työaikasopimuksen 3 §:n linjauksessa tapahtunutta muutosta työajan määrittämisessä.

Määrätty lähtöpaikka

Työnantaja oli määrännyt Jouha-joukkueen kokoontumaan käskynjakoon Lahden poliisiasemalle kello 6, josta he hakivat henkilökohtaiset varusteensa eli voimankäyttö- ja suojavarustuksensa, virkavaatteensa sekä Jouha-varusteet ja työvälineenä käytettävät ajoneuvot ja josta siirtyminen kohti varsinaista työn suorituspaikkaa alkoi kello 7. Myös virka-autot vietiin turvaamistehtävän suorituspaikalle käytettäväksi työvälineinä.

Jouha-toimintaan tarkoitetut erikoisvarusteet ja poliisimiesten henkilökohtaiset varusteet on poliisihallituksen 23.12.2015 päivätyn määräyksen ”Poliisin voimankäyttö- ja suojavälineet sekä voimakeinojen ja suojavälineiden käytön koulutus” (POL-2015-14762) sekä ampuma-aselain säännösten mukaan säilytettävä pääsääntöisesti poliisin tiloissa. Jouha-joukkue aloittaa aina virkatehtävänsä kokoontumalla siihen toimipisteeseen, jossa virkamiesten henkilökohtaisia varusteita sekä Jouha-toimintaan tarkoitettua varustusta ja välineistöä säilytetään. Jouha-joukkueen varustuksen säilytyspaikaksi on osoitettu Hämeen poliisilaitoksen pääpoliisiasema Lahdessa. Kyseessä on ollut joukkueen jäsenille pakolliseksi määrätty lähtöpaikka.

Jouha-tehtävälle lähdettäessä ryhmän käyttöön varatut autot pakataan ja välineistön käyttökunto tarkastetaan. Työvälineet, autot ja varusteet palautetaan tehtävän päätyttyä työnantajan antaman määräyksen perusteella Lahden pääpoliisiasemalle, jolloin ne samalla tarkistetaan ja tarvittaessa myös huolletaan säilytyskuntoon.

Varusteiden ja auton kuljetus

Sekä meno- että paluumatka suoritettiin työnantajan määräyksen perusteella poliisin virka-autoilla, eivätkä Jouha-joukkueen jäsenet voineet itse valita siirtymisen lähtö- ja paluupaikkaa eikä siirtymistapaa.

Virka-autoja tarvittiin paitsi työvälineinä myös varusteiden kuljetukseen, koska niitä ei pystytä muutoin kuljettamaan määräysten edellyttämällä tavalla. Poliisihallituksen määräyksen "Poliisin voimankäyttö- ja suojavälineet sekä voimakeinojen ja suojavälineiden käytön koulutus" (POL-2015-14762) mukaan varusteita on säilytyksen lisäksi myös kannettava ja kuljetettava niin, että ne eivät aiheuta vaaraa tai joudu asiattomien haltuun. Lisäksi kuljetuksessa on otettava huomioon se, että Jouha-joukkueen varusteet ovat erityisvarusteita, jotka ovat tavalliseen poliisin varustukseen verrattuna raskastekoista ja tilaa vaativaa, ja joiden kuljetuksen työnantajan olisi joka tapauksessa joutunut järjestämään työn suorituspaikalle ja takaisin.

Tehtävään valmistautuminen matkan aikana

Joukkueen matkaan käytettyä aikaa on pidettävä varsinaisena työsuorituksena; siirtyminen
varsinaiselle työn suorituspaikalle on erottamaton osa Jouha-tehtävää. Jouha-joukkueen jäsenet eivät voineet käyttää aikaa haluamallaan tavalla. Joukkueen täytyi suorittaa siirtymisen aikana tehtävän valmisteluun kuuluvia toimenpiteitä, jotta he olisivat olleet vaaditulla tavalla toimintavalmiina turvaamistehtävän suorituspaikalla heti kello 9. Aika on ollut tehokasta suunnitteluaikaa koko joukkueelle.

Valmistelulle oli työvuorosuunnitelman mukaan varattu aikaa kello 6–7. Valmistelutoimenpiteisiin kuului muun muassa käskynjako, henkilökohtaisten välineiden ja varusteiden läpikäynti ja pukeminen, tehtävässä käytettävien virka-autojen valinta ja lastaaminen sekä joukkueenjohtajan tekemät esivalmistelut ja muut tarvittavat valmistelut. Joukkue ei ehtinyt suorittaa kaikkia välttämättömiä valmistelutoimenpiteitä työvuorosuunnitelman mukaisesti, vaan niitä täytyi jatkaa siirtymisen aikana.

Tehtävässä käytettävien autojen valintaan oli kulunut aikaa, koska Jouha-käyttöön ei ole erikseen varattu ajoneuvoja, vaan käytettävät autot varmistuvat vasta tehtävälle lähdettäessä. Tilanneorganisaatiolle oli ilmoitettu etukäteen käytössä olevat autot, mutta niihin oli tullut muutoksia. Jouha-toiminnassa käytettävää erityisvarustusta ei voi lastata valmiiksi autoihin, koska ajoneuvojen määrä on rajallinen ja kyseinen varustus on tilaa vievää.

Siirtymisen aikana suoritettuja toimenpiteitä olivat muun ohessa viestintävälineiden ja ajoneuvotietokoneiden käynnistäminen ja niihin kirjautuminen, varustuksen ja välineistön ylläpitäminen ja niiden käytön kertaaminen sekä tarvittavien tarkistusten tekeminen joukkueen jäsenten suoja-, voimankäyttö- sekä ensiapuvälineistöön. Siirtyminen suoritettiin virkavarusteissa, ja jokaisen joukkueenjäsenen vastuulla oli huolehtia sekä henkilökohtaisesta että joukkueen yhteisestä varustuksesta ja välineistöstä. Varustuksen käytön kertaaminen oli välttämätöntä, koska osa Jouha-joukkueen erityisvälineistöstä on vähällä käytöllä joukkueen jäsenten päivittäistoiminnassa. Tämä johtuu siitä, että Jouha-toiminta on lisätehtävä, jossa Jouha-joukkueen jäsenet toimivat omien päätehtäviensä ohessa.

Siirtymisen aikana joukkue teki myös tulevan virkatehtävän toteuttamiseen liittyvää suunnittelua ja alustavaa työnjakoa, joita ei voi Jouha-tehtävien nopeatahtisen ja yllätyksellisen luonteen vuoksi jättää tehtäväksi vasta turvaamistehtävän suorituspaikalla. Jouha-tehtävät saattavat muuttua siirtymisen aikana yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla. Mahdollisuutta valmistautua tehtävään ennen sen alkamista rajoittaa myös se, että joukkueella ei ole etukäteen käytettävissä kaikkea tehtävään liittyvää, yksityiskohtaista tietoa. Poliisihallituksen määräyksen ”Poliisin joukkojenhallinta (Jouha)” mukaan kaikista etukäteen tiedossa olevista Jouha-toimintaa edellyttävistä tilanteista on tehtävä vain etukäteisilmoitus ja varautumispyyntö. Vasta siirtymisen aikana joukkue tutustui joukkueen- ja ryhmänjohtajan johdolla muun muassa Helsingin poliisilaitoksen laatimaan toimintasuunnitelmaan. Ei ole riittävää, että pelkästään joukkueenjohtaja on etukäteen tutustunut tehtävään liittyviin suunnitelmiin, koska hänen täytyy jakaa tieto joukkueen jäsenille ja suunnitella yhdessä heidän kanssaan tehtävän suorittaminen. Etupainotteinen valmistautuminen vaatii aktiivisuutta sekä joukkueenjohtajalta että joukkueenjäseniltä ja on edellytyksenä tehtävän onnistuneelle suorittamiselle.

Toimimisvelvollisuus matkan aikana

Jouha-joukkue oli tosiasiallisesti sekä työnantajan että Helsingin poliisilaitoksen käytettävissä ja työnjohto-oikeuden piirissä koko siirtymisen ajan.

Vaikka Jouha-joukkue oli ollut menossa määrättyyn tehtävään, heillä on ollut siirtymisen aikana lakiin sekä Poliisihallituksen määräyksiin ja ohjeisiin perustuva toimimisvelvollisuus puuttua siirtymisen aikana mahdollisesti ilmeneviin erilaisiin tilanteisiin sekä oma-aloitteisesti että työnjohdon määräyksestä.

Joukkue oli varustautunut toimimaan hälytysluonteisissa poliisitehtävissä ja toimittamaan
tarvittavat alkutoimet myös muissa poliisitehtävissä. [Teksti salainen.]

[Teksti salainen.]

Vakiintunut käytäntö

Tapaa, jolla Jouha-joukkue on tässä tapauksessa siirtynyt, on poliisissa vakiintuneesti pidetty varsinaisena työsuorituksena. Siten tehtävään sisältyvä, siirtymiseen käytetty aika on luettu valtion työaikasopimuksen 3 §:n ja sen soveltamisohjeen mukaisesti työajaksi kaikille joukkueen jäsenille. Lisäksi on vallinnut yksimielisyys sekä varsinaiseen Jouha-tehtävään liittyvistä toimintatavoista sekä lakiin ja Poliisihallituksen ohjeisiin perustuvasta toimimisvelvollisuudesta ja siihen liittyvistä toimintatavoista. Työnantaja oli yksipuolisesti muuttanut vakiintunutta käytäntöä vuonna 2019.

Työaikalaki ja siihen liittyvät työneuvoston lausunnot sekä valtion työaikasopimus eivät suoraan ota kantaa poliisitoiminnan erityispiirteisiin määritellessään yleisiä periaatteita
työajaksi luettavuudelle. Poliisilaitos ja sen työnjohto joutuu ottamaan kantaa siihen, mitä on yksittäistapauksessa pidettävä työsuorituksena ottaen huomioon poliisitoimintaa koskevan lainsäädännön sekä hallinnonalakohtaisten ohjeiden ja määräysten tuomat velvoitteet.

Lisäksi tapauksessa tulee huomioida työtuomioistuimen ratkaisun TT 2018:51 perusteluissa
ilmenevät arvioinnit ja johtopäätökset.

VASTAUS

Vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 52.170 eurolla korkoineen.

Perusteet

Jouha-joukkueen tekemä matka ei ole ollut valtion työaikasopimuksen 3 §:n ja sen soveltamisohjeen mukaista työajaksi luettavaa aikaa. Kyseisen sopimusmääräyksen mukainen ehdoton pääsääntö on, että matka-aika ei ole työaikaa.

Määrätty lähtöpaikka

Valtion työaikasopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen kohtia 1 ja 2 on vakiintuneesti tulkittu siten, että työpäivän aikana tehty lyhyt siirtyminen työn suorituspaikalle ja takaisin on voitu lukea työajaksi. Tällainen lyhyt siirtymä voi esimerkiksi olla sellainen, jossa kokoonnutaan välinevarastolle ja siirrytään sen läheisyydessä olevaan maastoon työskentelemään esimerkiksi etsintätehtävässä. Siirtymä on tällöin kohtuullisen lyhyt ja kokoontuminen poliisiasemalle tarpeellista ohjeiden ja varusteiden saamiseksi. Kohtaa ei ole Poliisihallituksessa tulkittu niin, että tällaisilla siirtymisillä olisi tarkoitettu Jouha-joukkojen matkustamista. Tämä on ollut vakiintunut tulkintakäytäntö, jonka mukaisesti on ohjeistettu, ohjattu ja koulutettu.

Työnantaja voi valtion matkustamista koskevan virka- ja työehtosopimuksen perusteella määrätä virkamatkan alkamaan työpaikalta. Jos silloin tehdään ensin työtä työpaikalla, luetaan työntekoon työpaikalla käytetty aika työajaksi. Se, että virkamatkalle lähdetään yhdessä työpaikalta työnantajan autolla, ei valtionhallinnossa tee matka-ajasta työaikaa. Virkamatkan tarkoituksena on siirtyminen toiselle paikkakunnalle tekemään virkatehtäviä, eikä tällaista matkustamista voida pitää varsinaisena työsuorituksena eikä työaikaan luettavana aikana.

Toimintatapojen kertaaminen matkan aikana

Jouha-poliisilla on virkavelvollisuus ylläpitää taitojansa säännöllisesti. Hämeen Jouha-joukkue on kokenut ja ammattitaitoinen joukkue. Joukkue ei ole voinut lähteä liikkeelle sellaisella taitotasolla, että toimintatapoja olisi pitänyt kerrata matkan aikana. Tämä olisi vaarantanut tehtävän suorittamisen.

[Teksti salainen.] Joukkueenjohtajalla on velvollisuus valmistella oma osuutensa tehtävästä hyvissä ajoin muun muassa kertomalla ryhmälle tehtävästä tarpeelliset tiedot.

Tehtävän edellyttämä suunnittelu

Hämeen poliisilaitos oli saanut jo 18.7.2019 tiedon tarpeesta saada Jouha-joukkoja Helsinkiin presidentti Putinin vierailupäivänä 21.8.2019. Operaation suunnitteli ja johti Helsingin poliisilaitos, joka lähetti hyvissä ajoin Hämeen poliisilaitokselle heidän erikoistehtäväänsä koskevat yksityiskohtaiset tiedot. Muilta Jouha-poliisimiehiltä kuin joukkueenjohtajalta ei edellytetä osallistumista tehtävän toteutuksen suunnitteluun. He osaavat suorittaa tehtävänsä saamansa koulutuksen ja heille annettujen käskyjen mukaisesti missä vain.

Hämeen Jouha-joukkue toimi koko ajan Helsingin poliisilaitoksen tekemän suunnitelman mukaisesti. Joukkueenjohtaja osallistui Helsingin poliisilaitoksen järjestämään etukäteistiedotustilaisuuteen, joten hänellä oli ennalta tiedossa millaisesta tapahtumasta oli kyse ja siitä, mitä hänen joukkueeltaan edellytettiin. Hämeen joukkueella oli ennalta tiedossa oleva erityistehtävä, presidenttien Niinistö ja Putin illallisen turvaaminen Suomenlinnassa, joten heille pystyttiin kertomaan normaalia enemmän tietoja tulevasta tehtävästä ja siitä, mitä heiltä edellytettiin. Tehtävään valmistautumista ei ollut voitu jättää matkan aikana tapahtuvaksi, koska silloin se olisi ollut liian myöhäistä.

Helsingin operaatioon johto järjesti 21.8.2019 kello 9.00 Helsingissä lopullisen käskynjaon, jossa osallistuville joukkueille annettiin viimeisimmät yksityiskohtaiset tiedot tulevasta tehtävästä. Hämeen joukkueenjohtaja osallistui myös tähän tilaisuuteen. Hämeen joukkueen tehtävä ajoittui vasta saman päivän iltaan, joten siihen pystyttiin valmistautumaan vielä perillä Helsingissä. Hämeen Jouha-joukkueen erityistehtävä ei muuttunut muuksi tehtäväksi suunnittelun eikä matkan aikana.

Hämeen poliisilaitos oli saanut 18.7.2019 tiedon tarpeesta saada Jouha-joukkoja Helsinkiin 21.8.2019. Hämeen poliisilaitos oli vastannut myönteisesti resurssipyyntöön 26.7.2019. Tehtävää koskeva työvuoroluettelo vahvistettiin Lahdessa 1.8.2019. Tämän jälkeen joukkueenjohtajalla on ollut virkavelvollisuus aloittaa tehtävään valmistautuminen ja tehtävän toteutukseen liittyvä suunnittelu. Suunnitteluun kuuluu muun muassa henkilöstöresurssien ja tehtävässä käytettävien ajoneuvojen varmistaminen. Ajoneuvovaraukset tehdään hyvissä ajoin, ja tieto käytettävissä olevista autoista saadaan hyvissä ajoin ennen tehtävää. Lisäksi joukkueenjohtaja delegoi alaisilleen tehtäviä, muun muassa joukkueen ryhmävarusteiden toimintakunnon selvittämistä ja niiden mahdollisesta huollosta huolehtimista.

Joukkueen tehtävään valmistautuminen ja matka-aika ei ollut nopeatahtista eikä yllätyksellistä. Työvuoroluetteloon varattu valmisteluaika kello 6–7 oli riittävä varusteiden lastaamiselle ja sille, että joukkue sai tehtävän suorittamiseen liittyvät viimeisimmät tiedot. Siirtyminen oli merkitty työvuoroluetteloon matka-ajaksi, joten edellytyksenä oli, että valmistautuminen ehdittiin tehdä Lahdessa. Matkan aikana ei ollut tarvetta tehdä mitään välttämätöntä suunnittelutyötä. Riittävä valmistautuminen pystyttiin suorittamaan Lahdessa ja saattamaan tarvittaessa loppuun Helsingissä. Joukkueelta ei edellytetty, että se olisi Helsinkiin saavuttuaan astunut autosta suoraan turvaamistehtävään.

Helsingin poliisilaitoksessa toimiva operaation johto ja Hämeen joukkueenjohtaja olivat yhteydessä toisiinsa ajon aikana. Yhteydenotoissa annettiin pääosin ajo-ohjeita Suomenlinnaan, mikä on sellaista normaalia matkustamiseen liittyvää reitin selvittämistä joka ei tee matka-ajasta työaikaa.

Matka-aika ei ollut varsinaista vapaa-aikaa, koska joukkue oli työnantajan määräämällä virkamatkalla. Matkan aikana oli kuitenkin mahdollisuus levätä tai vaikkapa lukea lehteä.

Matkan tekotapa sekä varusteiden ja auton kuljetus

Yhteiskuljetus ei ole ollut virkatehtävän suorittamiseen liittyvistä syistä välttämätöntä 21.8.2019. Koska jokainen poliisi oli määrätty aloittamaan matkansa poliisilaitokselta omien varusteiden noutoa ja käskynjakoa varten, oli työnantaja edullisemmuussyistä määrännyt kaikki matkustamaan Helsinkiin virka-autoilla. Pelkkä matkakustannusten säästö ei tee yhteiskuljetuksesta välttämätöntä siten, että matka-aika pitäisi lukea työajaksi valtion työaikasopimuksen 3 §:n mukaisesti. Matkustaminen on tapahtunut virkamatkamääräyksellä, jossa poliisilaitoksen lähtökohtana on se, että kiireettömät virkamatkat tehdään ensisijaisesti virka-autoilla. Kiireellisissä virkamatkoissa olisi myös mahdollista esimerkiksi se, että joukkue matkustaisi Lahdesta helikopterilla ja tavarat kuljetettaisiin autoilla perässä. Muualta Suomesta jopa harkittiin osan joukkojen lennättämistä paikan päälle Helsinkiin.

Jouha-poliisien varusteita kuljetettiin poliisin omassa kuljetuksessa, jolloin ne olivat turvassa eikä ulkopuolisilla ollut pääsyä niihin. Ajon aikana ei yksittäisellä poliisilla ole ollut tarvetta päästä käsiksi ajoneuvon säilytystilaan pakattuihin varusteisiinsa, eikä niitä ole erityisesti pitänyt valvoa, koska liikuttiin virka-autolla. Pelkästään virkavälineiden kuljettaminen ja niistä huolehtiminen ei tee matka-ajasta työaikaa (TT 2016:32).

Kantajan vetoamissa työneuvoston lausunnoissa on ollut kyse tilanteista, joissa työntekijä on yksin vastannut varusteiden kuljettamisesta ja toiminut niiden kuljetusvälineen kuljettajana. Lausunnot eivät ole koskeneet muiden kyydissä olleiden henkilöiden matka-aikaa.

Jouha-joukkueen ajoneuvoa kuljettanut poliisimies on kuljettanut kaikki varusteet, muut poliisimiehet ja perillä tarvittavan auton Helsinkiin, minkä vuoksi matka-aika on luettu kuljettajalle työajaksi. Matka-aikaa ei voida näistä samoista syistä lukea työajaksi kyydissä tuleville virkamiehille.

Varusteiden ja välineiden toimivuuden varmistaminen matkan aikana

Matka-aikaa ei voida lukea työajaksi myöskään Jouha-joukkueen matkan aikana tekemien pienten teknisten toimien vuoksi, koska valtion työaikasopimuksen 3 §:ää on tulkittava suppeasti. Nämä tekniset toimet eivät ole rajoittaneet mahdollisuutta lepoon matkan aikana.

Jokaisen poliisin velvollisuus on tarkistaa henkilökohtaiset voimankäyttö- ja muut välineensä ennen kuin lähtee suorittamaan tehtävää eli ennen matkalle lähtöä ja tehtävän jälkeen. Välineet huollatetaan tarpeen mukaan ammattilaisilla, ja poliisin vastuulla on huolehtia siitä, että tämä tapahtuu. Välineiden toimivuuden, huollon ja ylläpidon jättäminen autossa tapahtuvaksi olisi ollut liian myöhäistä vaarantamatta tehtävän toteutumista. Osalla joukkueesta on myös ollut velvollisuus koota ja huoltaa ryhmävarusteet ennalta joukkueenjohtajan etukäteisdelegoinnin mukaisesti. Merkitystä on sillä, missä välineitä testataan ja huolletaan. Voimankäyttövälineiden testaaminen ja huolto autossa olisi turvallisuusriski. Ahtaassa autossa on hyvin hankala tehdä mitään huoltotoimenpiteitä ja varusteiden ylläpitoa.

[Teksti salainen] ovat vähäisiä toimia, jotka eivät tee matka-ajasta työaikaa. Tilanne on täysin verrattavissa esimerkiksi siihen, kun avataan puhelin matkan aikana ja kirjaudutaan siihen. [Teksti salainen.]

Auton laitteiden seuraaminen ja suunnitelman lukeminen eivät tee matka-ajasta työaikaa.
Suunnitelman lukeminen rinnastuu siihen, että työntekijä tutustuu matkan aikana tulevassa kokouksessa käsiteltäviin asioihin. [Teksti salainen.] Koska joukkue oli 21.8.2019 määrätty olemaan Helsingin poliisilaitoksen käskyvallan alla, ei joukkueenjohtaja olisi voinut ilman Helsingin lupaa tehdä päätöstä siitä, että joukkue keskeyttää matkanteon ja siirtyy suorittamaan muuta poliisitehtävää kuin A-kiireellisyysluokan hälytystehtävä, johon jokaisella poliisilla olisi velvollisuus puuttua myös vapaa-aikanaan.

[Teksti salainen.] Matkan aikana 21.8.2019 joukkue ei joutunut toimimaan A-kiireellisyysluokan tehtävissä. Puheryhmien seuraaminen edellyttää käytännössä sovittujen radiokanavien avaamista. Virve-puhelimen mukanaolo ja puheryhmien kuuntelu ovat vähäisiä toimia, jotka eivät tee matka-ajasta työaikaa (TT 2020:30).

Toimintavalmiudessa olo

Poliisin yleinen toimintavelvollisuus ei yksinään tee matka-ajasta työajaksi luettavaa aikaa. Poliisimies on vapaa-aikanaankin ilman eri määräystä velvollinen ryhtymään kiireellisiin toimiin koko maassa, jos se on välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi, tällaista rikosta koskevan tutkinnan aloittamiseksi tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi tai jos se on tarpeen näihin rinnastettavan muun erityisen syyn vuoksi. Jos katsottaisiin, että poliisin yleinen toimintavelvollisuus tekisi matkoista aina työsuorituksen, tulisi myös työpaikan ja kodin välisen sekä vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen olla poliisille työsuoritusta ja työaikaa. Poliisimies on näin ollen aina tavallaan myös työnantajansa käytettävissä.

Jouha-poliisin istuminen autossa virkavarusteessa ei ole sama asia kuin hälytysvalmiudessa olevan poliisipartion tehtävä. Hälytysvalmiudessa olevan poliisipartion tehtävä on heidän meneillään oleva varsinainen työtehtävänsä, johon kuuluu valvontaa, ennalta estävää toimintaa ja hälytystehtävien hoitamista. Näillä perusteilla hälytysvalmiudessa olevan poliisipartion partiointi on heille työajaksi luettavaa aikaa. Poliisin toiminnassa on useita tilanteita, jolloin kuljetaan virka-asussa mahdollisesti virka-autolla ja voimankäyttövälineet mukana, mutta siirtymiseen käytettyä matka-aikaa ei lueta työajaksi. Esimerkiksi poliisihallituksen saattotehtäviä koskevan ohjeen POL-2018-18897 mukaisesti työaika päättyy saatettavan luovuttamiseen tai siihen liittyvien todellisten työtehtävien päättymiseen. Pelkkä matkustaminen tällöin ei ole työaikaa, vaikka se tapahtuisinkin poliisin ajoneuvolla ja mukana on poliisin varusteita ja/tai voimankäyttövälineitä.

Vakiintunut tulkinta- ja soveltamiskäytäntö

Kanteen mukaan jotkut poliisilaitokset ovat lukeneet matka-ajan työajaksi Jouha-ryhmän jäsenille. Virheellinen työaikasopimuksen vastainen toiminta yksittäisissä tilanteissa ei voi muodostaa vakiintunutta tulkintaa valtionhallinnossa tai poliisihallinnossa.

Valtiovarainministeriö vastaa valtion työaikasopimuksen sopijaosapuolena sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnoista. Poliisissa ei ole valtion työaikasopimuksen määräyksestä poikkeavaa tarkentavaa virkaehtosopimusta, joten poliisin matka-aikakysymyksiin sovelletaan valtion keskustason sopimuksessa sovittua. Työajaksi luettava aika on määritelty sopimuksessa tyhjentävästi.

Poliisihallitus johtaa poliisilaitosten työnantajatoimintaa. Toimivallasta ei ole poliisilaitoksilla epäselvyyttä, koska Poliisihallitus käy virkaehtosopimusten tulkintaa koskevat erimielisyysmenettelyt. Poliisilaitokset soveltavat virkaehtosopimuksia, mutta niillä ei ole toimivaltaa tulkita sopimusmääräyksiä toisin kuin Poliisihallitus on ohjeistanut ja määrännyt. Jos Poliisihallituksen tietoon on tullut, että poliisilaitoksissa on toimittu ohjeistuksen vastaisesti, on siihen aina puututtu. Näin toimittiin vuonna 2018 kesällä olleen Trump/Putin-huipputapaamisen jälkeen, jolloin Poliisihallituksen tietoon tuli, että joissakin poliisilaitoksissa oli tulkittu valtion työaikasopimuksen 3 §:ää Poliisihallituksen antaman ohjeen vastaisesti. Poliisipäällikköpäivillä 5.12.2018 kerrattiin virkaehtosopimuksen tulkintatoimivaltaa ja matka-aikaan liittyviä työaikaohjeita. Asiaa käsiteltiin myös Poliisin johtoryhmässä, ja siihen puututtiin sisäisessä tarkastuksessa.

Kantajan vetoama sisäasiainministeriön poliisiosaston ohjeen 28.1.2002 (soveltamisperiaatteita matkustamiseen käytetyn ajan työajaksi lukemiselle) kohta koskee ainoastaan ajoneuvon kuljettajan työsuorituksen arviointia. Ohjeella on tarkoitettu sitä, että paikallinen työnjohto voi arvioida kuljetettavien tavaroiden ja ihmisten määrän vaikutuksen kuljettajan matkan työajaksi luettavuuteen. Poliisihallitus ja sitä edeltänyt sisäasiainministeriön poliisiosasto on noudattanut ohjeessa kuvattua tulkintalinjaa johdonmukaisesti ainakin vuodesta 2002 lukien ja myös sitä ennen. Poliisipäälliköitä on näin ohjeistettu ja koulutettu esimerkiksi päällikköpäivillä. Ohjeistus julkaistiin myös poliisin omassa verkossa Sinetissä Suomen EU-puheenjohtajakauden 1.7.2019 alussa, jossa se oli kaikkien näkyvillä ja kaikkien saatavilla. Myös Poliisihallituksen vuonna 2019 EU-puheenjohtajakautta varten tekemässä valtion työaikasopimuksen tulkintaohjeessa viitataan mainittuun sisäasiainministeriön ohjeeseen ja siihen, että matka-aika ei ole työaikaa.

Tehtävä 21.8.2019 suoritettiin 5.12.2018 pidettyjen poliisipäällikköpäivien sekä EU-puheenjohtajuuskautta varten annetun työaikaa koskevan ohjeen ja siitä tiedottamisen jälkeen. Näin ollen työnantajaviroissa toimineilla paikallisilla poliisi- ja apulaispoliisipäälliköillä ja Hämeen poliisilaitoksessa ei ole voinut olla epäselvyyttä siitä, että matka-aika ei ole työaikaa. Epäselvyyttä ei myöskään ole voinut olla siitä, että poliisilaitoksilla ei ole oikeutta tulkita asiaa Poliisihallituksen ohjeiden ja määräysten vastaisesti eikä valtion työaikasopimuksesta poikkeavasti.

Sisäasiainministeriön poliisiosasto on antanut vuonna 2003 ohjeen ”työaikalain 7 §:n alaisten virkamiesten työaikamääräysten soveltamisohjeet poliisissa.” Ohjeessa on viitattu siihen, että kyseessä on valtiovarainministeriön solmima työaikasopimus, joten kysymyksiä arvioidaan valtiovarainministeriön antamien tulkintaperiaatteiden mukaisesti. Ohjeessa on todettu, että virkamatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ja tätä on tulkittava suppeasti.

Pääsopijajärjestöt esittivät vuoden 2020 sopimusneuvotteluissa työaikasopimuksen 3 §:n muuttamista niin, että matka-aika olisi aiempaa laajemmin työaikaa. Työnantajapuoli ei hyväksynyt esitystä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kartat kihlakunnista, poliisilaitoksista 1.1.2009 ja 1.1.2014 alkaen
2. Sisäasiainministeriön poliisiosaston soveltamisperiaatteita matkustamiseen käytetyn ajan työajaksi lukemiselle 28.1.2002
3. Ote poliisin VES-koosteesta 1.6.2019 lukien, POL-2019-105
4. Poliisihallituksen määräys 23.12.2015 ”Poliisin voimankäyttö- ja suojavälineet sekä voimakeinojen ja suojavälineiden käytön koulutus", POL-2015-14762, salassa pidettävä
5. Poliisihallituksen määräys 28.08.2018 ”Poliisin joukkojenhallinta (Jouha), POL-2018-16213, salassa pidettävä
6. Jouha-toimintakuvat, salassa pidettävä
7. Poliisihallituksen kirje 13.1.2015 ”Vakaviin rikostilanteisiin liittyvän välittömän suorituskyvyn varmentaminen poliisihallinnossa”, POL-2015-221, salassa pidettävä
8. Poliisihallituksen kirje 20.7.2015 ”Täsmennys poliisihallituksen 13.1.2015 antamaan määräykseen poliisimiesten virka-aseiden mukana pitämisestä”, POL-2015-221, salassa pidettävä
9. Hämeen poliisilaitoksen määräys 25.8.2017, POL-2017-15921, salassa pidettävä
10. Poliisin tehtäväkäsittelykäsikirja 18.9.2014, POL-2014-10336, salassa pidettävä
11. Hätäkeskusten ja poliisin välinen viestitys 15.4.2011, 2020/2011/1498, salassa pidettävä
12. Uutiskooste vuodelta 2019
13. Pöytäkirja 18.10.2019 poliisipäällikkö A:n ja pääluottamusmies B:n välillä 30.9.2019 käydystä välittömästä neuvonpidosta
14. Sähköpostit liittyen paikallisneuvottelun selvityspyyntöön (C 15.11.2019) ja siihen annettu vastaus (D 18.11.2019)
15. Sähköpostit liittyen paikallisneuvottelun selvityspyyntöön (Poliisihallitus) ja siihen annettu vastaus (Helsingin poliisilaitos / Rikoskomisario E 22.11.2019), osittain salassa pidettävä
16. Sähköpostit liittyen paikallisneuvottelun selvityspyyntöön (Poliisihallitus) ja siihen annettu vastaus (Hämeen poliisilaitos / Apulaispoliisipäällikkö F 22.11.2019)
17. Pöytäkirja 20.1.2020 Poliisihallituksen ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n välillä 26.11.2019 ja 16.12.2019 käydyistä paikallisneuvotteluista, osittain salassa pidettävä
18. Poliisihallituksen määräys 14.11.2017 ”Poliisihallituksen antamat määräykset ja ohjeet”, POL-2016-12951
19. Poliisihallituksen ylitarkastaja G:n PowerPoint -esitys: Valtion virka- ja työehtosopimusmääräysten tulkinta / EU- puheenjohtajakausi 2019
20. Ote valtion pääsopijajärjestöjen tavoitteista valtion virka- ja työehtosopimukseen 1.4.2020

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Sisäasianministeriön ohje soveltamisperiaatteita matkustamiseen käytetyn ajan työajaksi lukemiselle 28.1.2002
2. Poliisihallituksen ohje: valtion virka- ja työehtosopimusmääräysten tulkinta / EU-puheenjohtajakausi 2019
3. Ote H:n työvuorolistasta 8.8.–1.9.2019
4. Poliisihallituksen saattotehtäviä koskeva ohje
5. H:n matkamääräys 21.8.2019 päivälle
6. Sähköposti C/ I 19.4.2016 sekä sähköpostissa viitatut työvuorosuunnittelijoiden koulutusaineiston sivut 11–13
7. Poliisin matkustusohje (POL-2017-35321) 28.12.2018
8. Ote poliisin VES-koosteesta 1.6.2019 lukien
9. Ote valtion matkustussäännöstä
10. Ote valtion pääsopijajärjestöjen (mukaan lukien Suomen poliisijärjestöjen liiton) tavoitteista valtion virka- ja työehtosopimukseen 1.4.2020

Kantajan henkilötodistelu

1. J, neuvottelupäällikkö, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
2. K, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL ry:n puheenjohtaja
3. I, ylikonstaapeli, entinen poliisihallinnon valtakunnallinen pääluottamusmies
4. L, ylikonstaapeli (Helsinki, JOUHA-toiminnan valtakunnallinen kouluttaja, Poliisihallituksen valtakunnallisen JOUHA-työryhmän jäsen)
5. M, ylikonstaapeli (Helsinki, tilannejohtaja)
6. N, ylikonstaapeli (Helsinki, operatiivinen vastuuhenkilö)
7. H, ylikonstaapeli (joukkueenjohtaja)

Vastaajan henkilötodistelu

1. O, entinen hallitusneuvos, valtiovarainministeriö
2. P, entinen henkilöstöpäällikkö, Poliisihallitus
3. G, työmarkkina-asiantuntija, Poliisihallitus
4. Q, neuvottelupäällikkö, Poliisihallitus
5. R, ylitarkastaja, Poliisihallitus

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kanteen osittainen peruuttaminen

Kantaja on 24.1.2022 kirjallisesti peruuttanut kanteensa siinä esitetyn suoritusvaatimuksen osalta. Kanne on peruutetuilta osin jätettävä sillensä.

Kysymyksenasettelu ja oikeudelliset lähtökohdat

Asiassa on kysymys siitä, onko Hämeen poliisilaitoksen Jouha-joukkueen jäsenten matkaan käytetty aika 21.8.2019 kello 7–9 luettava työajaksi koko Jouha-joukkueelle.

Sovellettava määräys

Työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen (valtion työaikasopimus) 3 §:n 1 momentin mukaan työaikaa on työhön käytetty aika sekä aika, jonka virkamies tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Määräyksen 2 momentin mukaan työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena.

Määräyksen soveltamisohjeen 1 kohdan mukaan työajaksi luettavan ajan määritelmän mukaisesti työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työnteon aloittamisen valmisteluun ja lopettamiseen sekä työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta ja niiden palauttamiseen sinne. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi.

Soveltamisohjeen 2 kohdan mukaan virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virka- tai työtehtävien suorittamiseen kuten vartiointiin ja laitteiden tarkkailuun käytetty aika.

Tuomiossa TT 2016:32 oli kyse siitä, tuliko koiranohjaajana toimivan tullitarkastajan työajaksi lukea huumekoirakurssille tehdyltä virkamatkalta myös matkustamiseen käytetty aika, kun hän kuljetti autossa myös kurssille osallistuvaa huumekoiraansa, jonka ympärivuorokautiseen huolehtimiseen hän oli sitoutunut. Tuomiossa katsottiin, että pelkästään se seikka, että koiranohjaajan oli huolehdittava koirasta myös matkan aikana, joka lähtökohtaisesti ei ollut työaikaa, ei tehnyt matkasta valtion työaikasopimuksessa tarkoitettua varsinaista työsuoritusta. Myös määräyksen vakiintunut soveltamiskäytäntö puolsi tällaista tulkintaa.

Tuomiossa TT 2018:51 vahvistettiin, että tulliylitarkastajien alustarkastusmatkoihin käyttämä aika oli kuulunut työaikaan, koska ryhmän jäsenet olivat kyseisillä alustarkastusmatkoilla suorittaneet heille annettujen määräysten perusteella varsinaisia työtehtäviään. Lisäksi ryhmä oli kuljettanut mukanaan alustarkastusten suorittamispaikoilla tarvittua erikoistyövälineistöä, jota ei olisi kyetty kuljettamaan muutoin kuin virka-ajoneuvolla ja jonka kuljetuksen työnantaja olisi joka tapauksessa joutunut järjestämään.

Euroopan unionin oikeus

Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (työaikadirektiivi) 1 artiklan 3 kohdan mukaan direktiiviä sovelletaan kaikkeen direktiivin 89/391/ETY 2 artiklassa tarkoitettuun yksityiseen ja julkiseen toimintaan. Mainitun 2 artiklan 1 kohdan mukaan direktiiviä sovelletaan kaikkiin sekä julkisiin että yksityisiin toiminnan aloihin. Artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään kuitenkin kyseisen direktiivin soveltamisalaa koskevasta poikkeuksesta. Säännöksen mukaan kyseistä direktiiviä ei sovelleta, kun julkishallinnon, kuten asevoimien tai poliisivoimien, tiettyjen erityistoimien tai tiettyjen väestönsuojelun erityistoimien ominaispiirteet ovat väistämättä ristiriidassa tämän direktiivin kanssa. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että mainittua säännöstä on tulkittava rajaamalla se ulottuvuudeltaan siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä niiden etujen turvaamiseksi, joita jäsenvaltiot voivat sen perusteella suojella. Esimerkiksi poikkeuksellisen vakavissa ja laajamittaisissa olosuhteissa, kuten suuronnettomuuksissa erityiset julkiset tehtävät, kuten asevoimat, poliisivoimat ja pelastuspalvelu, voivat jäädä työaikadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. (Tuomio 15.7.2021, Ministrstvo za obrambo, C-742/19, EU:C:2021:597, kohdat 55–62 ja siellä mainittu oikeuskäytäntö.) Poliisivoimien normaaliolojen toiminnan on kuitenkin katsottu kuuluvan työaikadirektiivin soveltamisalaan (tuomio 21.10.2010, Accardo ym., C-227/09, EU:C:2010:624, kohta 39).

Edelleen on otettava huomioon se, että työaikadirektiivin säännöksissä täsmennetään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdassa nimenomaisesti vahvistettua perusoikeutta enimmäistyöajan rajoittamiseen sekä päivittäisiin ja viikoittaisiin lepoaikoihin, ja niitä on näin ollen tulkittava kyseisen määräyksen valossa. Tästä seuraa erityisesti, että näitä säännöksiä ei voida tulkita suppeasti työntekijällä työaikadirektiivin perusteella olevien oikeuksien kustannuksella (em. tuomio Ministrstvo za obrambo, C-742/19, kohta 48 ja siellä viitattu oikeuskäytäntö).

Nyt kyseessä olevassa asiassa on kyse poliisin tavanomaisesta toiminnasta, joka kuuluu työaikadirektiivin soveltamisen piiriin.

Työaikadirektiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan työajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana "työntekijä tekee työtä, on työnantajan käytettävissä ja suorittaa toimintaa tai tehtäviään kansallisen lainsäädännön ja / tai käytännön mukaisesti". Artiklan 2 kohdan mukaan lepoajalla tarkoitetaan "ajanjaksoa, joka ei ole työaikaa". Työajan ja lepoajan käsitteet ovat toisensa poissulkevia. Työaikadirektiivissä ei säädetä sellaisesta ajasta, joka sijoittuisi työajan ja lepoajan väliin. (Ks. esim. tuomio 9.9.2021, Dopravní podnik hl. m. Prahy, C-107/19, EU:C:2021:722, kohta 28.)

Työaikadirektiivin 2 artikla kuuluu niihin säännöksiin, joista ei ole sallittua poiketa. Jäsenvaltiot eivät voi säilyttää eivätkä hyväksyä vähemmän rajoittavaa työajan käsitteen määritelmää kuin mainitussa artiklassa on säädetty (tuomio 21.2.2018, Matzak, C-518/15, EU:C:2018:82, kohdat 34 ja 47). Direktiivi asettaa siten vähimmäisvaatimukset sille, mitä on ainakin pidettävä työaikana. Työajan ja lepoajan käsitteet ovat lisäksi unionin oikeuden käsitteitä, jotka on määriteltävä työaikadirektiivin systematiikan ja tarkoituksen mukaisesti (em. tuomio Dopravní podnik hl. m. Prahy, C-107/19, kohta 29).

Euroopan unionin tuomioistuin on useissa ratkaisuissaan lausunut työaikadirektiivissä säädetyn työajan määritelmän tulkinnasta. Tuomiossa Tyco (tuomio 10.9.2015, Federación de Servicios Privados del sindicato Comisiones obreras, C-266/14, EU:C:2015:578) kyse oli teknisistä työntekijöistä, jotka asensivat ja huolsivat turvallisuuslaitteita kodeissa, teollisuuslaitoksissa ja myymälöissä heille määrätyillä maantieteellisillä alueilla. Työntekijöiden käytettävissä oli yrityksen ajoneuvo, jolla he matkustivat päivittäin kotoaan toimipaikkoihin, joissa heidän oli suoritettava turvallisuuslaitteiden asennus- tai huoltotehtäviä. He käyttivät tätä ajoneuvoa palatakseen kotiinsa työpäivän päättyessä. Etäisyydet työntekijöiden kotoa työn suorittamispaikkoihin vaihtelivat hyvin paljon ja ylittivät joissain tapauksissa 100 kilometriä. Työntekijöiden oli lisäksi matkustettava vähintään kerran viikossa logistiikasta vastaavaan kuljetusliikkeeseen, joka sijaitsi lähellä heidän kotiaan, noutamaan laitteita, varaosia ja tarvikkeita, joita he tarvitsivat työtehtäviään varten.

Työntekijöillä oli käytössään matkapuhelin, jolla he olivat yhteydessä yhtiön pääkonttoreihin. Puhelimeensa asennetulla sovelluksella työntekijät saivat edellisenä päivänä suunnitelman eri toimipaikkoja sisältävästä päiväreitistä, joka heidän oli kierrettävä kunakin työpäivänä omalla maantieteellisellä alueellaan, ja kellonajat, jolloin heidän oli saavuttava asiakkaan luo. Erääseen toiseen sovellukseen he syöttivät tiedot tehdyistä toimenpiteistä ja toimittivat ne työnantajalle käsiteltyjen tapausten ja tehtyjen toimenpiteiden rekisteröimiseksi.

Työnantaja ei ollut laskenut kodin ja asiakkaiden väliseen edestakaiseen matkaan käytettyä aikaa työajaksi vaan oli pitänyt sitä lepoaikana. Aikaisemmin yhtiöllä oli ollut useita alueellisia toimipaikkoja. Työajan laskenta oli tuolloin alkanut siitä, kun työntekijä oli saapunut yrityksen tiloihin noutamaan käyttöönsä annetun ajoneuvon ja luettelon niistä asiakkaista, joiden luona oli käytävä, sekä reittisuunnitelman, ja päättynyt, kun työntekijä oli palannut yrityksen tiloihin ja palauttanut ajoneuvonsa. Alueelliset toimipaikat oli kuitenkin lakkautettu.

Tuomiossaan unionin tuomioistuin tarkasteli kolmea työajan käsitteen kriteeriä seuraavasti.
Ensinnäkin se katsoi, että työntekijöiden matkat työnantajan heille osoittamien asiakkaiden luo olivat välttämättömiä, jotta he voivat suorittaa työtehtäviään asiakkaiden luona. Lisäksi se, että ennen alueellisten toimipisteiden lakkauttamista matka-aikaa oli pidetty työaikana, osoitti tuomioistuimen mukaan selvästi, että aikaisemmin työntekijöiden työtehtäviin kuului ajaa ajoneuvo alueellisesta toimistosta ensimmäisen asiakkaan luo ja viimeisen asiakkaan luota takaisin alueelliseen toimistoon. Näiden matkojen luonne ei ollut muuttunut alueellisten toimistojen lakkauttamisen jälkeen. Ainoastaan kyseisten matkojen aloituspaikka oli muuttunut. Matka-aikaa oli pidettävä ajanjaksona, joina työntekijät suorittivat toimintaansa tai tehtäviään. (Tuomion 30–34 kohdat.)

Toisen työajaksi luettavuuden kriteerin osalta tuomiossa todettiin, että työntekijän oli oltava työnantajan käytettävissä matkan ajan, jolloin ratkaiseva seikka oli se, että työntekijä oli velvollinen olemaan fyysisesti läsnä työnantajan osoittamassa paikassa ja siellä työnantajan käytettävissä voidakseen välittömästi suorittaa ne työtehtävät, joita kulloinkin tarvittiin. Jotta työntekijän voitaisiin katsoa olevan työnantajansa käytettävissä, hänet oli siis pitänyt asettaa sellaiseen asemaan, jossa hänellä oli oikeudellisesti velvollisuus noudattaa työnantajansa ohjeita ja toimia tämän lukuun. Tuomioistuin kuitenkin totesi oikeuskäytännöstä ilmenevän, että työntekijöillä oleva mahdollisuus järjestää ajankäyttönsä ilman suurempia velvoitteita ja keskittyä omiin asioihinsa oli seikka, joka oli omiaan osoittamaan, ettei tällainen ajanjakso ollut työaikadirektiivissä tarkoitettua työaikaa. Käsillä olevassa asiassa työntekijät olivat saaneet työnantajaltaan matkasuunnitelman, jota oli noudatettava ja jota työnantaja oli saattanut matkan aikana myös muuttaa. Tuomioistuin katsoi, että työntekijöillä ei ollut ollut mahdollisuutta käyttää aikaansa vapaasti ja keskittyä omiin asioihinsa matkan aikana, joten he olivat näin ollen olleet työnantajan käytettävissä. (Tuomion 35–39 kohdat.)

Kolmanneksi tuomiossa katsottiin, että liikkuminen oli erottamaton osa sellaisen työntekijän asemaa, jolla ei ollut kiinteää tai tavanomaista työn suorittamispaikkaa, eikä tällaisten työntekijöiden työpaikkaa voitu rajata työntekijöiden konkreettisten työtehtävien suorituspaikkaan asiakkaiden luona. Heidän oli siten katsottava tekevän työtä myös matkan aikana.

Kaikki työajaksi luettavuuden kriteerit täyttyivät asiassa, joten matka-aika oli luettava työajaksi.

Työajan ja lepoajan välistä rajanvetoa on käsitelty myös lukuisissa päivystystä (varallaoloa) koskevissa unionin tuomioistuimen ratkaisuissa. Kyse on ollut työajasta, jos kaikkien asian kannalta merkityksellisten olosuhteiden kokonaisarvioinnin perusteella on ilmennyt, että velvoitteet, jotka työntekijään kohdistuivat kyseisenä ajanjaksona, olivat luonteeltaan omiaan rajoittamaan objektiivisesti ja erittäin huomattavasti hänen mahdollisuuttaan käyttää vapaasti aikaa, jolloin häneltä ei edellytetty työtehtävien suorittamista, ja käyttää tämä aika omiin asioihinsa. Sitä vastoin silloin, kun työntekijälle tietyn päivystysjakson aikana asetetut velvoitteet eivät olleet näin voimakkaita ja mahdollistivat sen, että hän saattoi järjestää ajankäyttönsä ja keskittyä omiin asioihinsa ilman suurempia velvoitteita, vain aika, joka liittyi työsuoritukseen, joka oli tarvittaessa tosiasiallisesti toteutettu tällaisena ajanjaksona, oli työaikadirektiivissä tarkoitettua työaikaa. (Ks. esim. tuomio 9.3.2021, Stadt Offenbach am Main, C-580/19, EU:C:2021:183 ja siellä viitattu oikeuskäytäntö.)

Ennakkoratkaisupyynnön tarve

Kantaja on pyytänyt, että asiassa pyydettäisiin ennakkoratkaisu unionin tuomioistuimelta työajan käsitteen tulkinnasta.

Työtuomioistuin toteaa, että sen tulee ottaa myös viran puolesta harkittavakseen kysymys mahdollisen ennakkoratkaisupyynnön tekemisestä unionin oikeuden tulkinnasta. Lähtökohtana kuitenkin on, että kansalliset tuomioistuimet itse soveltavat unionin oikeutta. Ennakkoratkaisupyynnöllä haetaan vastausta unionin oikeuden tulkintaan, mutta ei siihen, miten unionin oikeutta sovelletaan pääasian oikeudenkäynnissä esiin tulleisiin tosiseikkoihin. Arvioitaessa ennakkoratkaisupyynnön tarvetta ratkaisevaa on, onko unionin tuomioistuin antanut ennakkoratkaisun asiallisesti samanlaisesta kysymyksestä tai onko sen ratkaisuista syntynyt niin vakiintunut oikeuskäytäntö, että vastaus on siitä selvästi johdettavissa. Ennakkoratkaisupyynnön tekemisen tarvetta on harkittava erityisesti sitä taustaa vasten, että järjestelmällä pyritään varmistamaan unionin oikeuden oikea ja mahdollisimman yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa. (KKO 2019:70, tuomion 21 ja 23 kohdat.)

Työtuomioistuin voi jättää ennakkoratkaisupyynnön tekemättä, jos asiasta on jo olemassa vakiintunut oikeuskäytäntö tai jos kyseessä olevan oikeussäännön tulkinnasta ei jää todellista epäilystä. Yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on asian erityispiirteiden perusteella harkita, ovatko unionin tuomioistuimelle esitettävät kysymykset tarpeellisia ja onko niillä merkitystä asian kannalta. (Ks. tuomio 6.10.2021, Consorzio Italian Management e Catania Multiservizi and Catania Multiservizi, C-561/19, EU:C:2021:799, ja siellä viitattu oikeuskäytäntö.)

Työtuomioistuin toteaa, että unionin tuomioistuin on antanut useita ennakkoratkaisuja työaikadirektiivissä säädetyn työajan käsitteen tulkinnasta. Ottaen huomioon edellä selostettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö työtuomioistuin katsoo, että työajan käsitteen tulkinnasta on jo olemassa vakiintunut oikeuskäytäntö eikä oikeussäännön tulkinnasta jää todellista epäilystä. Kysymys on pikemminkin siitä, miten unionin oikeutta sovelletaan tässä asiassa esiin tulleisiin tosiseikkoihin. Tämän johdosta ennakkoratkaisupyynnön esittäminen unionin tuomioistuimelle ei ole tarpeen.

Henkilötodistelu

J on kertonut toimineensa JUKO ry:n neuvottelupäällikkönä sen perustamisesta lähtien vuodesta 1995, vastuullaan valtiosektorin neuvottelutoiminta. J oli ollut JUKO ry:n pääneuvottelijana mukana neuvottelemassa nyt käsiteltävää valtion yleistä virkaehtosopimusta. J on todennut, että valtion työaikasopimuksen mukaisesti työaikaa oli lähtökohtaisesti aika, jonka työntekijä oli työnantajan käytettävissä. Valtiovarainministeriön laatiman soveltamisohjeen mukaan matka-aikaa ei pääsääntöisesti luettu työajaksi. Kuitenkin tietyissä olosuhteissa matka-aika voitiin tapauskohtaisesti lukea työajaksi. Soveltamisohje oli aina työnantajan yksipuolisesti laatima.

Arvioitaessa sitä, milloin matkustaminen oli työaikaa, merkitystä tuli J:n mukaan antaa tapauskohtaisille olosuhteille. Kun poliisi matkusti virkavaatteissa voimankäyttövälineet mukanaan, matkustaminen oli yleensä tulkittava työajaksi, koska poliisi ei vapaa-ajallaan saanut käyttää virka-asua ja voimankäyttövälineitä. Mikäli poliisi ei voinut itse päättää miten käyttää aikansa, oli kyse työajasta, lukuun ottamatta kahvitaukoja ja ruokatuntia. Jouha-joukkojen matka-aikaa ei J:n mukaan voinut lukea lepoajaksi, koska poliisit olivat koko ajan olleet työnantajan käytettävissä ja yhteydessä työnantajaan radioyhteydellä siten, että heidät voitiin milloin tahansa komentaa hälytystehtävään.

Valtion työaikasopimuksen 9 §:n nojalla työvuoron sai jakaa vain silloin, kun se oli tarkoituksenmukaista, kuten jos työvuorojen välillä oli pitkä, esimerkiksi neljän tunnin pituinen tauko ja työ oli aamu- ja iltapainotteista. Tunnin mittainen tauko työvuorojen keskellä ei tässä asiassa ollut tarkoituksenmukaista työvuoron jakamista.

J on kertonut osallistuneensa neuvotteluihin, joissa JUKO ry oli yrittänyt päästä sopuun siitä, että vakiintunut käytäntö matka-ajan lukemisesta työajaksi palautettaisiin, mutta valtiovarainministeriö ei halunnut neuvotella asiasta (V10). Asiasta ei ollut neuvoteltu Poliisihallituksen kanssa, koska sillä ei ollut toimivaltuuksia sopia asiasta.

K on Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja ja toiminut JUKO ry:ssä valtion neuvottelukunnan puheenjohtajana ja toisena neuvottelijana. [Teksti salainen.]

Jouha-yksikön oli ennen matkaa haettava poliisilaitokselta henkilökohtaiset voimankäyttövälineet, joiden vartioinnista ja säilytyksestä jokainen jäsen oli henkilökohtaisesti vastuussa. Matkaa tehtiin poliisiautoilla, joiden toimintaa yleensä ohjattiin jo matkan aikana. Lisäksi poliisit olivat varautuneina siihen, että heidät voitiin määrätä kesken siirtymän muihin tehtäviin. Jokainen Jouha-yksikön jäsen oli matka-aikana valtakunnallisesti käytettävissä sille määrättyihin tehtäviin, minkä lisäksi Jouha-joukon pääasiallista tehtävänkuvaa saatettiin muuttaa matkan aikana tilannekuvan päivittyessä. [Teksti salainen.] K on lisäksi pitänyt mahdollisena, että edellä mainittujen tehtävien lisäksi joukot suunnittelivat päätehtävää matkan aikana. Aikaisemmin poliisit olivat matkustaneet siviilivaatteissa junassa ja saaneet ilmaisen junalipun, mutta tästä käytännöstä oli luovuttu, koska junassa poliisit eivät olleet työnantajan direktio-oikeuden alaisina eikä heihin voitu olla yhteydessä radioteitse matkan aikana.

Poliisin matkan aikainen toimimisvelvollisuus ei ollut verrattavissa poliisin toimimisvelvollisuuteen vapaa-aikana, jolloin poliisimies oli velvollinen ainoastaan hälyttämään apua paikalle tai eristämään kohteen. Poliisimiehen toimivaltaa vapaa-ajalla oli rajoitettu ja velvollisuus ryhtyä toimiin vapaa-ajalla oli korkea. Vapaa-ajallaan toimiin ryhtyvä poliisimies saattoi syyllistyä rangaistavaan tekoon, mikäli hän ylitti toimivaltansa.

Jouha-joukot siirrettiin virkavaatteissa virka-autossa paikan päälle ja [teksti salainen]. Jouha-yksikkö ei voinut ajaa ohi, jos matkalla tapahtui jotakin tavallista peltikolaria vakavampaa. Kansalaisilla oli oikeus olettaa poliisit virkavaatteissa ja virka-autossa nähdessään, että poliisit olivat virkatyössä ja siten kansalaisten käytettävissä.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajana toimiessaan K oli vuosina 2018 ja 2019 eri puolilta saamiensa yhteydenottojen perusteella tullut siihen käsitykseen, että Jouha-joukkojen matka-ajan lukemisesta työaikaan oli vallinnut vakiintunut käytäntö. Poliisin rakenneuudistuksen jälkeen matka-aikakysymykset olivat tulleet ajankohtaisiksi. K oli vuonna 2019 puheenjohtajan roolissa keskustellut poliisiylijohtajan kanssa saadakseen Poliisihallituksen soveltamaan uuden ohjeistuksen sijasta vakiintunutta käytäntöä matka-ajan lukemisesta työajaksi. Valtiovarainministeriö oli kuitenkin linjannut, ettei matka-aika ollut työaikaa. Liitto oli pyrkinyt neuvottelemaan valtiovarainministeriön kanssa siitä, että vakiintunut käytäntö matka-ajan lukemisesta työajaksi kirjattaisiin soveltamisohjeisiin, jotta asiaa ei tulkittaisi tietoisesti väärin.

I on kertonut toimineensa poliisihallinnon palveluksessa 42 vuoden ajan. Hän oli ollut työaikasopimuksen soveltamisen ja työaikaa koskevien kysymysten kanssa tekemisissä toimiessaan kahdeksan vuoden ajan paikallisena luottamusmiehenä sekä tämän jälkeen 12 vuoden ajan valtakunnallisena pääluottamusmiehenä vuosina 2009–2021. Pääluottamusmiehenä häneen oli otettu yhteyttä sopimukseen liittyvissä soveltamiskysymyksissä. Hän oli ollut mukana myös tämän asian erimielisyysneuvotteluissa.

I ei ollut itse ollut mukana valtion työaikasopimuksen neuvotteluissa, mutta hän oli osallistunut ammattijärjestön tavoitteiden muotoilemiseen neuvotteluja varten. I oli ollut mukana valmistelemassa JUKO ry:n valtiovarainministeriölle esittämää täsmennystä työaikasopimuksen 3 §:ään, jonka mukaan matka-ajalta tulisi maksaa palkkaa silloin kun virkamies oli velvollinen varustautumaan virkavaatteilla ja/tai voimankäyttövälineillä tai henkilösuojavälineillä (K20, V10). Täsmennys oli tarpeen esittää, koska työnantaja oli muuttanut vakiintunutta soveltamiskäytäntöään matkaan kuluneen ajan lukemisesta työajaksi. JUKO ry:n tavoitteena neuvotteluissa oli ollut, että vanha soveltamiskäytäntö palautettaisiin ja matka-aika luettaisi edelleen työajaksi.

Poliisimiesten tehtäville siirtyminen oli luettu vakiintuneen käytännön mukaan työajaksi, kunnes 2019 oli annettu ohjeistus, jonka mukaan siirtymät eivät olleet työaikaa. Tällöin Hämeen poliisilaitoksen päällikkö oli todennut, että poliisilaitos joutui muuttamaan aikaisemmin sovellettua käytäntöä. I:n työskennellessä poliisimiehenä matka-aika oli vielä luettu työajaksi. Valvontatehtävissä siirtymät, jotka saattoivat olla pisimmillään 70 kilometriä, oli luettu I:n työajaksi ja tähän oli ollut Hämeen poliisilaitoksen hyväksyntä. Petos-, kavallus- ja talousrikostutkinnassa I oli matkustanut ympäri Suomea, jolloin kaikki siirtymät oli säännönmukaisesti luettu työajaksi. Kun hän oli kysellyt matka-ajan työajaksi lukemiseen liittyvistä käytännöistä muiden poliisilaitosten pääluottamusmiehiltä, hän oli saanut kuulla, että matka-ajat oli muuallakin kirjattu työajaksi ennen keväällä 2019 muuttunutta ohjeistusta. I:n käsityksen mukaan käytäntö oli muuttunut sen jälkeen, kun Trump ja Putin kokoustivat Helsingissä vuonna 2018, jolloin työnantajataho oli suunnitellessaan tapahtuman järjestelyjä pyrkinyt linjaamaan käytäntöä sellaiseksi, ettei matka-ajalta maksettaisi palkkaa. Tuossa vaiheessa osalle poliiseista oli maksettu työajasta ja osalle ei, joten asiasta oli pyydetty Poliisihallitukselta valtakunnallista linjausta. Kevättalvella 2019 työnantaja oli perustanut asiantuntijaryhmän selvittämään asiaa. Tarkastaja G Poliisihallituksesta oli laatinut asiasta powerpoint -esityksen (K19, V2), joka oli jaettu poliisiyksiköille ja järjestöille. I oli ihmetellyt tätä toimintatapaa, koska yleensä määräykset ja ohjeistukset annettiin virallisena ohjeistuksena, jonka esittelijä, poliisiylijohtaja tai neuvottelu- tai henkilöstöjohtaja allekirjoitti. Poliisihallituksen edeltäjä, sisäministeriön poliisiosasto, oli antanut vuonna 2002 matkustamisesta ohjeen, joka oli edelleen saatavilla Poliisihallinnon verkkosivuilta (K2, V1).

Ennen kevättä 2019 matka-aika ei vallitsevan käytännön mukaan ollut työaikaa, jos matkustaminen oli tapahtunut vapaamuotoisesti julkisilla kulkuvälineillä ja niin, että poliiseilla ei ollut ollut toimimisvelvoitetta. Pidemmillä matkoilla oli toimittu usein niin, että suurin osa henkilökunnasta oli lentänyt lentokoneella siviilivaatteissa paikan päälle, ja muutamat henkilöt olivat ajaneet paikalle kalusto ja välineet mukanaan, jolloin ainoastaan virka-autossa matkustaneille kaluston ja välineiden kuljettaneille oli luettu matka-aika työajaksi.

Jouha-joukon siirtyminen nyt kyseessä olevassa tapauksessa oli I:n käsityksen mukaan ollut työaikaa myös muille kuin virka-auton kuljettajalle ja apukuljettajalle, koska koko joukkue oli määrätty ensin noutamaan varusteet ja aseistus poliisiasemalta ja siirtymään virkavaatteissa ohjatusti virka-ajoneuvoissa, joita tarvittiin myös paikan päällä. Siirtymisen aikana laissa määriteltiin poliisin tehtävät ja toimimisvelvollisuus, [teksti salainen.] Mikäli matkan aikana sattui jotakin vakavaa, joka vaati toimenpiteitä, joukoilla oli velvollisuus ottaa tilanne hallintaan tekemällä vähintään ensitoimet, jotta paikalliset poliisit voivat saattaa tilanteen loppuun. Kysyttäessä kuinka usein Jouha-joukkue yleensä joutui keskeyttämään matkanteon I on kertonut, että hänen tiedossaan oli yksi tilanne, jolloin matkalla ollut joukkue oli joutunut keskeyttämään matkansa puuttuakseen vastaanottokeskuksessa syntyneeseen tilanteeseen. I:n mukaan matka-ajaksi luettavuutta tarkastellessa huomioon tuli ottaa olosuhteet kokonaisuutena ja antaa arvioinnissa painoarvoa erityisesti sille, että joukot olivat matka-aikana olleet koko ajan työnantajan käytettävissä ja varustautuneina toimimaan tarvittaessa.

Autopartioinnissa poliisi partioi ja valvoi liikennettä, yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Autopartiolle partiointi oli työaikaa. Jouha-joukkueen matka-aika oli I:n mukaan rinnastettavissa tähän.

Työaikaohjeessa oli maininta, että liikkuminen oli osa työsuoritusta silloin, jos se tapahtui suppealla alueella ja matkat olivat lyhyitä (K2, V1). Käytännössä näin ei ollut koskaan menetelty, vaan esimerkiksi poliisitutkinnassakin, jos oli liikuttu virka-autolla voimankäyttövälineet mukana, oli siirtymät luettu työajaksi matkan pituudesta riippumatta. Huomioon tuli ottaa, että poliisi oli työnantajansa käytettävissä ja hänellä oli velvollisuus toimia, oli matka pitkä tai lyhyt. Kun poliisilaitokset olivat kasvaneet ja myös siirtymät tehtäville pidentyneet, välimatkat saattoivat olla tehtävien välillä satoja kilometrejä. Poliisin työn luonne vaati, että poliisi siirtyi tehtäville, sillä tehtävät eivät tulleet poliisilaitokselle. Rikostutkinnassa kuultavat ja tutkintavangit olivat usein kaukana.

O on kertonut työskennelleensä valtiovarainministeriön palveluksessa 1992–2021 ja vastanneensa muun ohella työaikamääräysten neuvottelusta. Valtion työaikasopimusta sovellettiin valtiolla laajasti, ainoastaan Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella oli on omat virkaehtosopimuksensa työajoista. Valtiovarainministeriö antoi valtion työaikasopimuksen soveltamismääräykset. Jos virastot antoivat omia soveltamismääräyksiä, niiden tuli olla yhdenmukaisia keskustason sopimuksen ja sen soveltamisen kanssa, koska virastoissa ei ollut oikeutta poiketa keskustason sopimuksesta ja sen soveltamismääräyksistä. Sopimusehtoja tuli tulkita samalla tavalla kaikissa virastoissa.

O on todennut pääsäännön olevan, ettei matka-aikaa luettu työajaksi. Varsinaisesta työsuorituksesta oli tyypillisimmillään kyse silloin, kun autonkuljettaja kuljetti autoa työkseen. Niin sanotuilla saattokeikoilla matka-aika oli varsinaista työsuoritusta siltä osin kuin vanki oli läsnä ja häntä vartioitiin. Siten saattokeikoilla vain menomatka luettiin työajaksi. Työneuvoston ratkaisukäytännön mukaisesti matka-aika voitiin tapauskohtaisesti lukea työajaksi kuljettajalle, joka kuljetti tavaroita tai henkilöstöä työnantajan lukuun. Muille matkustajille matka-aikaa ei ollut luettu työsuoritukseksi, jos he eivät tehneet työtä matkan aikana eikä matka-aika voinut olla varsinaista työsuoritusta. Sillä ei O:n mukaan ollut ollut tulkintakäytännössä merkitystä, että virkamies oli matkan aikana pukeutuneena virkapukuun ja hänellä oli voimankäyttövälineitä mukanaan. Jotta matka-aika voidaan lukea työajaksi, tuli virkamiehellä olla jotakin työtehtäviä matkan aikana.

O:n mukaan soveltamisohjeen kirjaus, jonka mukaan ”työajaksi luetaan myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika”, oli hyvin vanha ja peräisin ajalta, jolloin valtiohallinnossa oli paljon suorittavaa työtä teettäviä virastoja. Näissä oli tyypillisesti ollut sellaista toimintaa, jossa oli kokoonnuttu esimerkiksi työmaakopille, josta oli siirrytty varsinaiselle työntekopaikalle. Soveltamisohje täsmensi itse määräystä, ei laajentanut sitä, eikä sillä ollut tarkoitettu sovellettavaksi nyt käsiteltävän asian kaltaisiin pidempiin matkoihin vaan lyhyisiin siirtymiin. Esimerkiksi Aluehallintovirastoissa työmatkat tehtiin virkamatkoina, joita ei luettu työajoiksi, vaikka matkat olivat pitkiä viraston toimialueen sisälläkin. Tyypillistä oli, että virkamatkoissa työnantaja määräsi matkan lähtöpaikaksi työpaikan, eikä tämä voinut olla ratkaiseva seikka työajaksi lukemisen kannalta. Laitteiden tarkkailua koskeva kohta oli O:n käsityksen mukaan peräisin ajoilta, jolloin VR:llä oli ollut kahden kuljettajan malli, jossa toinen oli ajanut ja toinen tarkkaillut laitteita. Tämä oli kuvaava esimerkki siitä, milloin matka-aika oli luettu työajaksi. Matkaan käytetty aika voitiin lukea työajaksi vain siltä osin kuin työtä tehtiin, eli koko matkaa ei voinut lukea työajaksi, jos työtä ei tehty koko matkan ajan.

JUKO ry:n muutosesityksen (K20, V10) valtiovarainministeriö oli todennut mahdottomaksi hyväksyä. O:n mukaan kyse olisi ollut isosta muutoksesta ja virkaehtosopimuksen tulkinnan laajentamisesta. Kyseessä ei olisi ollut vanhan käytännön vahvistaminen, kuten JUKO ry sen oli esittänyt. O:n mukaan oli mahdoton ajatus, että virkavaatteissa matkustaminen luettaisiin työajaksi, sillä tällainen määräys kohtelisi virkamiehiä hyvin eri tavalla riippuen siitä oliko virkavaatetus käytössä vai ei.

Niissä tilanteissa, joissa valtionvarainministeriö oli saanut tietää, että valtion virkaehtosopimusta oli tulkittu väärin, tulkintoihin oli heti puututtu. Poliisin osalta matka-ajasta oli ollut keskustelua liittyen EU-puheenjohtajuuskausiin ja valtiovierailuihin. Matkaan käytetty aika oli luettava työajaksi, jos kyse oli varsinaisesta työsuorituksesta. Esimerkiksi poliisin partiointitehtävä, jossa poliisi oli koko ajan hälytysvalmiudessa tarkkaillen ympäristöään ja ottaen vastaan käskyjä ja määräyksiä, oli luettava työajaksi.

P on kertonut aloittaneensa poliisin palveluksessa sisäasiainministeriön poliisiosastolla vuonna 1981, jossa hän oli työskennellyt muun ohella henkilöstöhallinnossa Poliisihallituksen perustamiseen 2010 asti. Poliisihallitukseen siirryttyään hän oli toiminut henkilöstöpäällikkönä vuoteen 2019 asti ja projektipäällikkönä kevääseen 2020.

P on kertonut, että tyypillisesti partion hälytys- ja valvontatehtävissä matkaan käytetty aika oli luettu poliisilla työaikaan, koska se oli varsinaista työsuoritusta. Lisäksi esimerkiksi saattomatkan osalta, jossa Suomen rajojen ulkopuolelle saatettiin henkilö, työajaksi oli luettu ainoastaan menomatka, ei sen sijaan paluumatkaa. Työajaksi luettavuutta arvioitaessa merkitystä ei ollut ollut sillä, että poliisi oli matkustanut toisen kuljettamassa autossa virkapuvussa voimankäyttövälineet mukanaan. Matkustajan osalta mukana kuljetettavilla välineillä ja varusteilla ei ollut myöskään ollut merkitystä työajan arvioinnin osalta. Välineiden kuljettamisella oli merkitystä työajaksi luettavuuden kannalta ainoastaan kuljettajan osalta. Liittyen työaikamääräyksen soveltamisohjeen kohtaan, jonka mukaan kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja takaisin, P on kertonut, että tyyppiesimerkkinä lyhyet siirtymät oli tällöin luettu työajaksi, kuten siirtymä kadonneen henkilön etsintäpaikalle. Virkamatkoja toisen poliisilaitoksen alueelle ei taas ollut luettu työajaksi. Tästä oli jatkuvasti ollut keskustelua ja tyytymättömyyttä, mutta linja oli ollut tässä suhteessa selvä eikä matka-aikaa ollut luettu työajaksi. P:lle ei ollut hänen työuransa aikana tullut vastaan tilannetta, joissa laitteiden tarkkailuun käytetty aika olisi luettu työajaksi. Lähin tarkkailua edellyttävä esimerkki on koiran kuljettaminen koulutustilaisuuteen, josta työtuomioistuin on ratkaisussaan (TT 2016:32) todennut, ettei koiran kuljettamiseen koulutustilaisuuteen kuljettamiseen kulunutta matka-aikaa tullut lukea työajaksi, vaikka ohjaajan tuli huolehtia koirasta myös matka-aikana.

P on kertonut, että jos matkan aikana suoritettiin varsinaisia virkatehtäviä, työajaksi luettiin ainoastaan näiden varsinaisten virkatehtävien suorittamiseen kulunut aika, ei koko matka-aika. Poliisin rakennemuutoksilla ja siitä seuranneilla poliisilaitosten määrien vähentymisellä ja poliisilaitosten välisten matkojen kasvamisella ei ollut vaikutusta työaikaa koskeviin tulkintoihin.

Poliisihallituksessa tietoon tulleet väärät sopimustulkinnat oli oikaistu. Poliisihallituksessa oli selvitetty matka-ajan työajaksi luettavuutta esimerkiksi silloin, kun vuonna 2018 oli ilmennyt, että Trump/Putin -huippukokoukseen Helsinkiin komennettujen vahvistusjoukkojen matka-ajan työajaksi luettavuudessa oli ollut epäselvyyksiä ja epäyhtenäistä käytäntöä poliisiyksiköissä. Tätä ennen ei ollut tullut Poliisihallituksen tietoon sellaista käytäntöä, että Jouha-joukkojen matka-aika olisi luettu työajaksi.

Jouha-joukkojen virkamatkoja, vaikka joukot olisivat virkapuvussa ja varusteissa, ja vaikka matkalla keskusteltaisiin tulevasta operaatiosta, ei ollut luettu varsinaiseksi työsuoritukseksi muiden kuin kuljettajan osalta. Jouha-joukkojen hälytysvalmius matkan aikana ei ollut verrattavissa poliisipartion hälytysvalmiuteen eikä ylittänyt kynnystä työajaksi luettavuudelle. Poliisipartiolla oli velvollisuus mennä kaikille tehtäville. [Teksti salainen.] Poliisihallituksen selvitettyä asiaa oli osoittautunut, että Jouha-joukkoja ei käytännössä ollut tapana määrätä hälytystehtäviin matkojen aikana. Poliisimies oli vapaa-aikanakin velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin A-luokan tehtävissä, ja Jouha-joukkojen matkan aikaisessa toimimisvelvollisuudessa oli kyseessä samankaltaisesta tilanteesta.

Q on kertonut työskennelleensä Poliisihallituksessa sen perustamisesta 2010 lukien. Vuonna 2019 hän oli siirtynyt henkilöstöhallinnon tehtäviin. Hän toimi neuvottelupäällikkönä tehtävänään muun ohella ohjata ja neuvoa poliisin kenttää virkaehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä osallistua tarkentavien virkaehtosopimusten neuvottelutoimintaan. Q tunsi Jouha-toimintaa palkkausjärjestelmän soveltamiskysymysten kautta.

Q:n mukaan matkustamista oli pidetty varsinaisena työsuorituksena esimerkiksi silloin, kun partio ajoi kohteeseen työvuoroon suunniteltuna aikana valvonta- tai hälytystehtävillä. Soveltamisohjeen perusteella työajaksi luettiin myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan kulunut aika, millä oli tarkoitettu esimerkiksi tilanteita, jolloin rikostutkija lähti virkapaikastaan lyhyen matkan päähän kuulustelemaan todistajaa esimerkiksi sairaalaan samalla paikkakunnalla, tai kun poliisimiehet kokoontuivat poliisiasemalle kadonneen henkilön etsintää varten ja siirtyivät sieltä toimialueella sijaitsevalle etsintäpaikalle. Tätä soveltamisohjetta ei ollut tarkoitettu käytettäväksi virka-aputilanteissa, joissa poliisi siirtyi toisen poliisilaitoksen alueelle, vaan matkaan käytetty aika oli luettu työajaksi ainoastaan lyhyissä siirtymissä.

Q:n tiedossa ei ole ollut tilanteita, joissa olisi käytännössä sovellettu soveltamisohjeen määräystä, jonka mukaan virkamatkaan käytetystä ajasta työajaksi luettiin laitteiden tarkkailuun käytetty aika. Tällainen tilanne voisi Q:n mukaan olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos poliisilla olisi joku uusi laite käytössä, jonka testaaminen matkan aikana olisi annettu poliisimiehen tehtäväksi.
Poliisilaitoksilla oli velvollisuus noudattaa valtion virkaehtosopimusta ja Poliisihallituksen ohjeita. Trump-Putin -huippukokouksen yhteydessä vuonna 2018 Poliisihallitukselle oli tullut tieto, että valtion virkaehtosopimuksen työaikasopimusta oli sovellettu poliisilaitoksilla eri tavoin, minkä johdosta Poliisihallituksen oli antanut poliisilaitoksille ohjausta. Poliisihallitus ohjasi toimintaa eri tavoin, kuten ohjein, määräyksin tai koulutuksellisin keinoin. Sisäministeriön vuodelta 2002 antamat ohjeet olivat edelleen voimassa ja tarkoitus oli ollut muistuttaa poliisilaitoksia niiden olemassaolosta. Poliisihallitus oli ohjeistanut poliisilaitoksia siitä, että matka-aika ei ollut työaikaa.
Poliisihallituksesta ei osallistuttu valtion virkamiesehtosopimuksen neuvotteluihin, eikä Q ollut ollut mukana vuoden 2020 neuvotteluissa, jossa JUKO ry oli esittänyt muutosta matka-ajan työajaksi luettavuuteen. Työmarkkinalaitoksen mukaan mitään sisällöllisiä muutoksia matka-ajan työajaksi luettavuuteen ei ollut tullut.
G on kertonut työskennelleensä poliisin palveluksessa vuodesta 1986. Henkilöstöasiat olivat kuuluneet hänen virkatehtäviinsä vuodesta 2007, ja Poliisihallituksen hallintoyksikön henkilöstöasioissa hän oli työskennellyt vuodesta 2017. G:n tehtäviin työmarkkina-asiantuntijana kuului poliisin palkkausjärjestelmän soveltaminen ja ohjaaminen, virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat asiantuntijatehtävät sekä neuvotteluasioiden hoitaminen ja yhteydenpito valtiovarainministeriöön. G ei ollut ollut Jouha-toiminnassa mukana mutta on kertonut tunteneensa Jouha-joukkojen toimenkuvan.

Matka-aika oli luettu poliisimiehelle työajaksi esimerkiksi hälytyspartioinnissa, jolloin kyseessä oli työtehtävä, jota partio oli määrätty tekemään. Vastaavasti nopeusvalvontatehtävissä matka-aika oli luettu työajaksi tai vartioitavan henkilön kuljettaminen esimerkiksi vankilasta käräjäoikeuteen. Kysyttäessä, oliko G:lle tullut työssään vastaan tilanteita, joissa siirtyminen olisi luettu työajaksi noudattaen valtion työaikasopimuksen soveltamisohjetta, jonka mukaan työajaksi luetaan myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja takaisin, G on kertonut esimerkin tilanteesta, jolloin hän oli työskennellyt rikostutkinnassa ja lähtenyt poliisiasemalta kuulustelemaan henkilöä sairaalaan ja palannut sieltä takaisin työpaikalleen. Matka-aika oli luettu työajaksi myös silloin, kun poliisimiehet olivat lähteneet työpaikalta ampumaharjoituksiin ampumaradalle ja palanneet sieltä takaisin. Näissä tilanteissa oli ollut kysymys lyhyistä, työvuoron aikana tapahtuneista siirtymisistä omalla toimialueella. Kysyttäessä käytännön esimerkkejä soveltamisohjeen mukaisesta laitteiden tarkkailusta, joka olisi luettu työajaksi, G on kertonut, ettei pelkästään laitteiden tarkkailua ollut hänen muistikuvansa mukaan luettu työajaksi. Esimerkiksi liikenteen valvonnassa tarkkailtiin laitteita, mutta tällöinkin varsinainen työtehtävä oli liikenteen valvonta, ei pelkkä laitteiden tarkkailu.

Kesällä 2018 Trump/Putin -huippukokouksen yhteydessä oli käynyt ilmi, että työaikasopimuksen soveltaminen oli ollut hyvin kirjavaa ja että määräyksiä oli sovellettu virkaehtosopimuksen vastaisestikin, jolloin G oli saanut tehtäväksensä selvittää asiaa. Asiaa oli selvitetty lähettämällä kaikkiin poliisiyksiköihin kysymyslomake, jossa oli kysytty matka-ajan merkitsemistä työajaksi. Asiaa oli käsitelty poliisin johtoryhmässä ja poliisipäällikköpäivillä joulukuun alussa 2018. G:n tehtävänä oli ollut laatia poliisille käytännöllinen ohjeistus virkaehtosopimuksen oikeasta soveltamisesta (K19, V2) vuoden 2019 EU-puheenjohtajuuskautta silmällä pitäen, jotta soveltaminen olisi yhdenmukaista. G oli keskustellut keväällä 2019 ohjetta laatiessaan Poliisihallituksen asiantuntijoiden kanssa muun muassa varmistaakseen, ettei Jouha-joukoille ollut annettu mitään ristiriidassa olevaa ohjeistusta.

Ohjeistuksessa (K19, V2) ei ollut ollut mitään uutta, vaan se oli perustunut voimassa oleviin määräyksiin. Siinä oli haluttu korostaa sitä, että virkaehtosopimusta tuli tulkita sovitun mukaisesti. Ohjeistuksessa oli ollut Jouha-joukkoja koskeva esimerkki, koska Jouha-joukot olivat mukana kaikissa isoissa tapahtumissa. Osa poliisilaitoksista oli kirjannut matka-ajan virka-aputehtävälle työajaksi vastoin virkaehtosopimuksen määräyksiä, ja ohjeistuksella oli haluttu puuttua tähän virheelliseen käytäntöön kirjaamalla selkeästi, että matka-aika ei ollut työaikaa muutoin kuin silloin, kun siitä oli erikseen sovittu. Havaittuihin virheellisiin käytäntöihin oli puututtu, kun ne olivat tulleet Poliisihallituksen tietoon.

G on kertonut johtaneensa myös työryhmää, joka oli laatinut ohjeistuksen koskien ulkomaan saattomatkoja ja matka-ajan kirjaamista työajaksi. Työryhmän laatiman ohjeen (V4) keskeinen sisältö oli, että saattomatkoilla työajaksi kirjattiin todellinen työntekoon käytetty aika eli aika, jolloin saatettava oli matkalla mukana. Työaika päättyi saatettavan luovuttamiseen, eikä paluumatka ollut enää työaikaa. Siirtyminen lentokentältä poliisilaitokselle ei myöskään ollut työaikaa.

G:n mukaan virka-aputehtävälle matkustettaessa matka-aika ei ollut työaikaa, koska tehtävä oli vasta perillä kohteessa eikä matka-aika ollut tehtävän suorittamista. Jos matka-aikana tuli A-kiireellisyysluokan tehtävä, johon virka-aputehtävälle matkaavalla poliisipartiolla oli velvollisuus puuttua, työajaksi luettiin tähän tehtävään kulunut aika. Jos poliisiyksikkö hälytettiin kiireellisesti esimerkiksi Helsingistä Tampereelle hoitamaan hälytystehtävää kuten vaikkapa lentokoneen kaappaukseen liittyvää tehtävää, josta ei ollut saatavissa etukäteen tietoja, myös matka-aika oli työaikaa siltä osin kuin joukkue hankki matkan aikana tehtävään tarvittavia tietoja ja suunnitteli tehtävää.

Sisäministeriön vuoden 2002 soveltamisohjeen (K2, V1) mukaan ”työajaksi luetaan myös kulkeminen tai kuljetus työnantajan edustajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaaminen”, jonka perusteena oli soveltamisohjeen mukaan se, että ”työnantajan työnjohto-oikeus on matkan aikana voimassa”. Kyseistä ohjetta oli G:n mukaan tarkoitus soveltaa lyhyissä siirtymissä suppealla alueella, kun lähdettiin työpaikalta esimerkiksi läheiselle ampumaradalle harjoituksiin tai kun lähdettiin kuulustelemaan. Ohje ei soveltunut Jouha-joukkojen matkaan, koska siinä oli kysymyksessä virkamatka, joka oli eri asia kuin työvuoron aikana tapahtuvat lyhyet siirtymät. Virkamatkalle komennetulle virkamiehelle kyse ei ollut puhtaasti vapaa-ajasta, mutta työajaksi ei ollut luettu kuin varsinaisiin työtehtäviin käytetty aika.

L on kertonut toimineensa poliisin tehtävissä 20 vuotta, joista noin 15 vuotta Jouha-tehtävissä ja yhdeksän vuotta esimiestehtävissä. Jouha-joukoissa L oli aiemmin toiminut ryhmänjäsenenä ja joukkueenjohtajana. Nyttemmin hän muun ohella vastasi valtakunnallisesta Jouha-koulutuksesta.

[Teksti salainen.]

Siirtyminen tehtävälle oli olennainen osa poliisitoimintaa, koska poliisi ei voinut etänä hoitaa tehtäviään. Jouha-joukkueiden toimialue oli valtakunnallinen ja työ edellytti liikkumista ympäri Suomen. Ainoa tapa siirtyä tehtäville oli käyttää virka-autoa, koska tehtäväpaikalla piti niin ikään liikkua tehtävän vaatimusten mukaisesti. Tehtävien varustus edellytti merkittäviä määriä henkilökohtaista suojavarustusta, aseistusta, ensiapukalustoa ja raivauskalustoa.

[Teksti salainen.]

Jouha-joukkojen matkustusaika oli Helsingin poliisilaitoksella vakiintuneesti luettu työajaksi, kunnes käytäntö oli muuttunut Poliisihallituksen määräyksellä vuonna 2019.

R on kertonut aloittaneensa poliisin palveluksessa erilaisissa kenttätehtävissä vuonna 1990 ja toimineensa päällystötehtävissä ja muun ohella Jouha-joukkueen johtajana 2002–2017 Lounais-Suomen alueella. R:n johtamien Jouha-joukkojen toimipiste oli ollut Turussa, mutta joukkue oli toiminut paljon muiden poliisipiirien alueella antaen niille virka-apua. Vuodesta 2018 lähtien R oli työskennellyt Poliisihallituksessa, ensin poliisitarkastajan sijaisena vastuualueellaan Jouha-asiat ja nyttemmin ylitarkastajan tehtävässä. Aloittaessaan Poliisihallituksessa hän oli vastannut muun ohella valtakunnallisen Jouha-määräyksen päivittämisestä.

[Teksti salainen.]

[Teksti salainen.] Partiotehtävällä olevalla yksiköllä oli matalampi kynnys puuttua havaitsemiinsa asioihin kuin tehtävälle matkalla olevalla Jouha-yksiköllä. Jotta Jouha-joukkojen pääasiallinen tehtävä ei vaarantuisi, ei ollut tarkoituksenmukaista, että Jouha-yksikkö puuttui matalalla kynnyksellä esimerkiksi liikennerikkeisiin ja vaaransi siten varsinaisen työtehtävänsä.

[Teksti salainen.]

Jouha-joukkueen jäsenen matkanteko oli käytännössä melko vapaamuotoista, esimerkiksi matkapuhelimen selaaminen ja sieltä lehtien lukeminen oli täysin mahdollista. Matkan aikana oli vapaata keskustelua, mahdollisesti myös tulevasta tehtävästä. Poliisin toimintaan liittyvien varusteiden tarkastaminen tuli tehdä hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä eikä sitä voinut enää matkan aikana tehdä. [Teksti salainen.] R ei itse ole mieltänyt Jouha-joukkueen matka-aikaa sillä tavoin lepoajaksi, että poliisimies voisi päättää vapaasti matkan aikana mitä hän teki.

R:n omassa Jouha-yksikössä ei ollut 15 vuoden aikana tullut vastaan yhtään tilannetta, jossa yksikkö olisi joutunut vastaanottamaan hälytystehtävän ja keskeyttämään varsinaiselle tehtävälle siirtymisen, tai tilannetta, jossa yksikkö olisi pysähtynyt matkan aikana oma-aloitteisesta syystä. Se, että matkan aikana Jouha-yksikkö määrääminen muihin tehtäviin oli epätodennäköistä, ei kuitenkaan vähentänyt poliisin varautumisen tarvetta.

M on kertonut työskennelleensä järjestyspoliisin palveluksessa 37 vuoden ajan. Hänellä oli kokemusta joukkojenhallintatoiminnasta noin 30 vuoden ajalta. Hän oli toiminut Jouha-tehtävien valtakunnallisena kouluttajana ja vastannut myös kansainvälisestä koulutustoiminnasta. Hän toimi Jouha-asiantuntijan eli Jouha 10 -tehtävässä Helsingin poliisilaitoksessa, jossa hänen työnkuvaansa kuului Jouha-tehtävien operatiivinen suunnittelu ja valmistelu. Nyt käsiteltävässä asiassa M oli toiminut tilannejohtajana (Jouha 10) Helsingissä.

M:n mukaan siirtyminen oli keskeinen osa Jouha-joukkojen operatiivista toimintaa. Jouha-joukkueita oli sijoitettu ympäri maata, ja ne siirtyivät erilaisiin tehtäviin muille paikkakunnille saatuaan poliisilaitokselta tukipyynnön. Jouha-joukkojen siirtyminen tehtävälle tapahtui vastaavalla tavalla kuin hälytystoiminnassakin siirryttiin tehtävälle. Kyseessä ei ollut vapaa-ajan matkustus, koska henkilöstö oli operatiivisessa valmiudessa. Jouha-toiminnassa oli varauduttava siihen, että vastaantulevat tilanteet olivat vaativia ja niissä oli suuri loukkaantumisen riski. Tilanteesta ja sen kehittymisestä tiedettiin etukäteen hyvin vähän. Matkan aikana joukkueen jäsenet saattoivat joutua suorittamaan virkatehtävää esimerkiksi liikenneonnettomuuden tullessa kohdalle. [Teksti salainen.] M:n mukaan Jouha-joukkueen siirtyminen tehtävälle ei eronnut muista siirtymistä, joissa poliisilla oli puuttumisvelvollisuus. Kun kansalainen havaitsi, että vastaan tuli virkavarustuksella varustettu partio, ei partio voinut ajaa ohi, koska kansalaisilla oli oikeus luottaa poliisin apuun. Poliisimiehellä oli toimimisvelvollisuus myös vapaa-ajalla, mutta puuttumisvelvollisuus erosi työtehtävissä olevan poliisin toimintavelvollisuudesta, koska vapaa-ajalla poliisimiehellä ei ollut voima- tai suojavälineitä tai toista poliisimiestä apuna. M on pitänyt mahdollisena, että Jouha-joukkueen jäsen saattoi käyttää matka-aikaansa esimerkiksi uutisten lukemiseen matkapuhelimestaan.

M oli 18.7.2019 esittänyt Hämeen poliisilaitokselle pyynnön saapua Helsingin poliisilaitoksen avuksi 21.8.2019 turvaamaan presidenttien tapaamista. Hämeen poliisilaitos oli 26.7.2019 vastannut myöntävästi pyyntöön. Ennen tapahtumaa heinäkuun lopulla oli järjestetty kokous poliisilaitosten välillä, jossa oli sovittu apuun lähetettävistä resursseista ja sovittu Jouha-joukkueen työvuoroista. Ennen tehtävää M oli toimittanut tietoa tulevasta tehtävästä apua tarjoaville poliisilaitoksille. Silloin kun kyseessä oli tämän tasoinen valtiovierailu, etukäteen välitettävä tieto oli turvallisuussyistä vähäistä ja epämääräistä. Lisäksi suunnitelmia oli yleensä muutettava tehtävän aikana. Nyt kyseessä olevan tehtävän osalta M ei ollut voinut antaa tarkkaa tietoa tehtävästä ja aikatauluista. Hän oli kertonut Hämeen poliisilaitokselle, että tuleva tehtävä sijoittui mahdollisesti Suomenlinnaan ja että joukkueen tuli varustautua pärjäämään pidemmän aikaa omillaan, sillä mantereelta lisäresurssien toimittaminen vei aikaa. Tiedot tehtävästä olivat olleet tapahtumapäivän aamuun asti epävarmat, ja Lahden Jouha-joukkueen tehtävä oli varmistunut varmuudella vasta tapahtumapäivän aamuna.

Nyt kyseessä oleva poliisioperaatio oli alkanut päivää ennen presidenttien tapaamista ja päättynyt tapaamisen jälkeen seuraavana päivänä. Helsingin poliisilaitos oli toivonut, että Lahden Jouha-joukkue saapuisi vasta tapahtumapäivänä paikalle yhtenä yksikkönä siten, että se oli koko ajan toimintakuntoinen. Matkalla joukkueella oli ollut puhelinyhteys Jouha 1 -tehtävässä toimivaan N:ään, joka oli vastannut taktisesta operaation johtamisesta. Joukkueen oli ollut määrä osallistua käskynjakoon Helsingissä kello 9. Joukkueen olleessa vielä matkalla käskynjakoon N oli joutunut tiukan aikataulun vuoksi muuttamaan suunnitelmia, jolloin joukkueelle oli annettu käsky siirtyä suoraan tehtävälle Suomenlinnaan, jossa sen tuli eristää ja tarkastaa tapaamisalue sekä pitää alue puhtaana presidenttien poistumiseen saakka. N oli tavannut joukkueenjohtaja H:n kahden kesken antaakseen tarkemmat ohjeet toiminnalle. M:n tiedossa on ollut, ettei Jouha-joukkueelle ollut tullut muita tehtäviä matkan aikana joukkueen saapuessa Helsinkiin.

Aikaisemmin Jouha-joukkeen siirtymät toisen poliisilaitoksen avuksi olivat olleet työaikaa, kunnes Poliisihallitus oli muuttanut työajaksi luettavuuden ohjeistusta. Tällöin Poliisihallitus ilmoitti, että tulkintaa voi tehdä vain valtiovarainministeriö. M on katsonut, että koska joukkue oli toimintavalmiudessa ja se lähti tehtävälle jo poliisilaitokselta, tulisi joukkueen matka-aika lukea työajaksi.

N on kertonut työskennelleensä yli 30 vuotta poliisiorganisaatiossa ja olleensa mukana Jouha-toiminnassa 1990-luvun puolivälistä lukien ryhmänjäsenenä sekä ryhmän ja joukkueen johtajana. Hän toimi ylikonstaapelina ja operatiivisena johtajana Jouha 1 -roolissa, jossa hän oli toiminut noin kymmenen vuoden ajan. Hän oli toiminut myös nyt käsiteltävässä asiassa Jouha 1 -tehtävässä Helsingissä.

N:n käsityksen mukaan Jouha -joukkueen matka-aika Lahdesta Helsinkiin tulisi lukea kokonaisuudessaan työajaksi, koska joukkue oli ollut koko matkan ajan täysin työnantajan käytettävissä ja valmiina toimimaan välittömästi. Joukkue oli matkustanut työnantajan määräyksestä Lahden poliisiasemalta käsin ja varustautunut työnantajan määräämällä kalustolla ja ajoneuvolla. Jokainen joukkueenjäsen oli myös vastannut henkilökohtaisesta aseistuksestaan ja välineistään. Poliisimiehen vapaa-ajan toimimisvelvollisuus erosi toimimisvelvollisuudesta työajalla.

Siirtymä Lahdesta Helsinkiin ei N:n mukaan eronnut muista saman päivän aikana työajaksi luetuista siirtymistä. [Teksti salainen.] Esimerkiksi lehtien lukeminen matkapuhelimesta matkan aikana oli kuitenkin sallittua. Tämä ei vaikuttanut kuitenkaan joukkueen toimintavalmiuteen.

Ennen tapahtumaa Jouha 10 -asiantuntija M oli tehnyt tukipyynnön poliisilaitoksille. N oli lähettänyt Hämeen poliisilaitokselle 16.8.2019 alustavan tiedon siitä, että Jouha-joukkueelle oli kyseiselle päivälle korvamerkitty Suomenlinnan turvaamistehtävä. N ei ollut maininnut mitään erikseen iltaan kohdistuvasta tehtävästä, vaan tarkoituksena oli ollut, että joukot suorittivat Suomenlinnassa useita tehtäviä jo aamusta lähtien. Joukkojen tuli muun ohella tutustua ennalta alueeseen ja turvata mielenosoituksia niille erikseen osoitetuilla paikoilla. Valmiit suunnitelmat Lahden Jouha-joukkueen tehtävästä ja sijoituspaikasta Suomenlinnassa valmistuivat vasta tapahtumaa edeltävänä päivänä 20.8.2019.

[Teksti salainen.]

[Teksti salainen.] Tehtäväpäivän aamuna N oli soittanut Hämeen poliisilaitoksen Jouha-joukkueen joukkueenjohtaja H:lle ja sopinut tämän kanssa tapaamisesta Helsingin pääpoliisiasemalla antaakseen joukkueelle tarkemmat ohjeet tehtävästä ja joukkueen roolista kyseisenä päivänä. N oli määrännyt joukkueen menemään suoraan Suomenlinnaan tekemään turvallisuustoimenpiteitä. Joukkue ei ollut tullut aamun kello 9 käskynantoon, koska Suomenlinna oli haastava toimintaympäristö, jonne siirtyminen ja johon tutustuminen vei aikaa.

Jouha-joukkueiden siirtymät oli aikaisemmin kirjattu työajaksi. Käytäntö matkaan kuluneen ajan kirjaamisesta työajaksi oli muuttunut keväällä 2019, kun oli ilmennyt, että Helsinkiin saapuneiden joukkueiden välillä oli ilmennyt eroavaisuuksia matka-ajan kirjaamisessa. Helsingin poliisilaitoksella matka-aika oli kirjattu työajaksi, minkä käytännön laitoksen päällystö ja poliisikomentaja olivat hyväksyneet.

H on kertonut työskennelleensä poliisissa 36 vuoden ajan, toimineensa Jouha-tehtävissä vuodesta 1994 ja toimivansa tällä hetkellä ylikonstaapelina Hämeen poliisilaitoksella vastuullansa kenttäjohtajan tehtävät. Nyt käsiteltävässä asiassa hän oli toiminut Hämeen Jouha-joukkueen joukkueenjohtajana ja ollut mukana riidanalaisella matkalla Lahdesta Helsinkiin.

Hämeen poliisilaitos oli 18.7.2019 saanut Helsingin poliisilaitokselta tukipyynnön koskien Venäjän presidentin vierailua 21.8.2019. H oli saanut tietää tukipyynnöstä heinäkuun loppupuolella. H oli samassa yhteydessä saanut tietää tehtävästä ainoastaan sen, että joukkoja tarvittiin Helsingin poliisilaitoksen avuksi turvaamaan vierailua. H oli alle kaksi viikkoa ennen tehtävää saanut ennakkotiedon, että joukkue mahdollisesti sijoitettaisiin Suomenlinnaan. Tarkempaa tietoa tehtävästä hänellä ei ollut ollut, eikä siihen ollut tästä syystä kovin tarkasti voinut valmistautua. H oli 12.8.2019 suunnitellut keitä joukkueen jäseniä tehtävälle määrättiin, suunnitellut ryhmäjaon, tarkistanut ja varannut autot ja varusteet, selvittänyt yhteystiedot Helsinkiin ja tehnyt pienhankintoja (V3). Työvuorolistat oli annettu mahdollisesti 1.8.2019 joukkueen jäsenille. Mitään tiedotettavaa joukkueelle ei tässä vaiheessa ollut ollut.

Työvuorolistoihin oli kirjattu työajaksi kello 6 ja 7 välinen aika, joka oli varattu poliisiajoneuvojen lastaukselle sekä käskyn- ja tehtävänjakoon. Työnantajalta oli tullut määräys, että matka-aika kello 7–9 tuli kirjata työvuorolistoihin vapaa-ajaksi kaikkien muiden joukkueenjäsenten paitsi kuljettajien osalta. Aiemmin Jouha-joukoissa matka-aika oli Hämeen poliisilaitoksella ollut työaikaa, kunnes työnantajalta oli toukokuussa 2019 tullut määräys, ettei matka-aikaa tullut kirjata työajaksi. Tehtävät tai tehtäville siirtyminen ei ollut muuttunut millään tavalla, mutta työnantajan päätöksestä johtuen työvuorot oli jaettu kahteen osaan siten, ettei matka-aikaa luettu työajaksi.

Työpäivä oli alkanut käskynjaolla kello 6. H oli pitänyt nimenhuudon, jakanut joukot ryhmiin, jakanut ryhmävarustuksen ja kertonut miten varustus sijoitettiin autoihin sekä antanut ohjeet lähtöajasta, ajoreitistä ja sisäisessä viestinnässä käytettävästä puheryhmästä. Sen jälkeen oli aloitettu ryhmänjohtajien johdolla autojen pakkaus. Tämän jälkeen oli ryhmittäydytty lähtöön ja lähdetty samanaikaisesti matkaan.

[Teksti salainen.]

[Teksti salainen.] H:n muistikuvan mukaan Jouha-joukkue oli edellisen kerran joutunut kesken matkan suorittamaan muuta hälytystehtävää vuonna 2015. H on pitänyt mahdollisena sitä, että yksittäinen joukkueen jäsen selaili matkan aikana matkapuhelintansa ja luki sieltä vaikkapa lehtiä.

Matkan aluksi H oli ilmoittanut, että Suomenlinna on Hämeen Jouha-joukkojen kohde. N oli varmistanut tämän tiedon H:lle edellisenä iltana. Saavuttuaan Helsinkiin H oli hakenut tehtävää koskevan materiaalin N:ltä, minkä jälkeen joukkue oli mennyt suoraan Suomenlinnaan. Suomenlinnassa oli ollut käskynjako joukkueille. Tehtävästä hän oli aiemmin saanut ainoastaan yleisluonteista materiaalia, joka oli ollut salassa pidettävää, joten H ei ollut lähettänyt materiaalia etukäteen joukolle. H oli käynyt ohjeita matkan aikana ryhmäjohtajille tarvittavilta osin läpi.

Voimankäyttövälineitä tuli lain mukaan säilyttää poliisiasemalla, joten poliisimiesten oli ennen jokaista tehtävälle lähtöä haettava ne pääpoliisiasemalta ja pakata ne autoihin. Jouha-joukon lähteminen tehtävälle virka-autoja käyttäen yleisten kulkuneuvojen sijaan oli tarpeen, jotta joukkue oli heti valmiina toimintaan. Koska joukkueen piti olla heti valmiina toimimaan, ei Helsinkiin kulkeminen muulla kulkuvälineellä kuin virka-autolla ollut tarkoituksenmukaista.

Arvio ja johtopäätökset

Edellä ilmenevin tavoin Hämeen poliisilaitoksen Jouha-joukkue on 21.8.2019 suoritettavaa tehtävää varten määrätty kokoontumaan pääpoliisiasemalle Lahteen kello 6 käskynjakoa ja varusteiden noutoa varten. Valmistelulle on työvuorosuunnitelmassa varattu aikaa kello 6 ja 7 välinen aika, joka on luettu joukkueen varsinaiseksi työajaksi. Matkaan Lahdesta Helsinkiin on suunniteltu käytettäväksi kello 7 ja 9 välinen aika, ja matka on suoritettu työnantajan määräyksestä poliisin virka-autoilla. Matka-aikaa ei ole luettu työajaksi. Joukkueen työaika on jatkunut työvuorosuunnitelman mukaisesti kello 9 Helsingissä.

Työaikasopimuksen mukaan työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Sisäasiainministeriön poliisiosasto on 28.1.2002 antanut ohjeen soveltamisperiaatteista matkustamiseen käytetyn ajan työajaksi lukemiselle (K2, V1). Ohje on kanteessa tarkoitettuna aikana ollut voimassa (K3, V8). Ohjeessa on todettu muun ohella seuraavaa. Pääsääntö on, että matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Työajaksi lukemisen kannalta ei ole merkitystä sillä, tapahtuuko matkustaminen esimerkiksi poliisin ajoneuvoa käyttäen tai virkamiehen omalla ajoneuvolla. Autopartiointiin kulunut aika luetaan työajaksi kuten myös hälytysajoon kulunut aika. Sitä vastoin poliisiauton kuljettaminen sellaisenaan ei ole työsuoritusta, ellei se liity virkatehtävien suorittamiseen, eikä tällaista ajoaikaa lueta työajaksi. Esimerkiksi jos virkamies joutuu matkustamaan yhteistoimintatehtävän hoitamisen johdosta ja suorittaa matkan poliisiautolla, ei ajoaikaa lueta työajaksi, ellei hänellä ole nimenomaista määräystä esimerkiksi tarkkailla autossa olevia laitteita ajon aikana. Matkustaminen voi muuttua työsuoritukseksi myös, jos virkamies joutuu työnantajan määräyksestä esimerkiksi kuljettamaan moottoriajoneuvoa ja sen mukana työnantajan määräämiä työn tekemistä varten tarkoitettuja tarvikkeita tai muita henkilöitä. Työsuoritus-kriteeriä on muutoinkin tulkittava suppeasti. Tarkoituksena ei ole, että työaikaan luetaan esimerkiksi junamatkaan käytetty aika, vaikka matkan aikana tutustutaan tulevassa kokouksessa käsiteltäviin asioihin taikka tehdään muita tämän kaltaisia työsuorituksia. Ohjeessa on lisäksi todettu, että työaikalaki ja valtion työaikasopimus ovat työajan määritelmän osalta siinä määrin yhteneväiset, että työaikalain tulkinnasta ja sekä muun muassa työneuvoston lausunnoista voidaan hakea johtoa myös valtion työaikasopimuksen tulkinnalle.

Kantaja on ensinnäkin tuonut esiin, että Jouha-toimintaan tarkoitetut erikoisvarusteet ja henkilökohtaiset varusteet on säilytettävä pääsääntöisesti poliisin tiloissa (K4), minkä vuoksi Jouha-joukkue aloittaa aina virkatehtävänsä kokoontumalla siihen toimipisteeseen, jossa tuota varustusta säilytetään. Hämeen Jouha-joukkueen varustuksen säilytyspaikaksi on osoitettu Hämeen poliisilaitoksen pääpoliisiasema Lahdessa, ja kyseessä on ollut joukkueen jäsenille pakolliseksi määrätty lähtöpaikka. Kantaja on tältä osin vedonnut työaikasopimuksen 3 §:n soveltamisohjeen 1 kohtaan, jonka mukaan työajaksi luettavan määritelmän mukaisesti työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta ja niiden palauttamiseen sinne, sekä kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen. Tältä osin edellä mainitussa ohjeessa (K2, V1) on todettu työajaksi lukemisen perusteena olevan se, että työnantajan työnjohto-oikeus on matkan aikana voimassa, koska aloituspaikka perustuu työnantajan nimenomaiseen määräykseen. Olennaista on, että työnjohto määrää lähtöpaikan jostakin tietystä syystä, esimerkiksi siksi, että lähtöpaikassa jaetaan työn tekemistä koskevat ohjeet. Edelleen ohjeen mukaan mikäli kysymyksessä on vain työnantajan tarjoama ilmainen kuljetus työntekopaikalle ja takaisin ja sen käyttäminen on vapaaehtoista, ei matkustusaikaa lueta työajaksi.

Työtuomioistuin toteaa, että edellä sisäasiainministeriön ohjeesta ilmenevä sinänsä tukee kannetta. Henkilötodistelun (O, P, Q, G) perusteella on kuitenkin tullut luotettavalla tavalla selvitetyksi, että työaikamääräyksen soveltamisohjeella ei ole ollut tarkoitus laajentaa sopimusmääräystä, eikä soveltamisohjeen 1 kohtaa ole sovellettu nyt käsiteltävän asian kaltaisiin pidempiin virkamatkoihin, ellei kyse ole ollut varsinaisesta työsuorituksesta, vaan lyhyisiin siirtymiin esimerkiksi kadonneen henkilön etsintäpaikalle tai työmaakopilta työn suorittamispaikalle. Myös edellä mainitussa sisäasiainministeriön ohjeessa on todettu, että poliisitoimessa matkustaminen tulisi työsuorituksen kiinteänä osana työaikaan luettavaksi esimerkiksi tutkintatehtävissä liikuttaessa poliisiajoneuvolla suppealla alueella kuulemassa vaikkapa tapahtuneen rikoksen mahdollisia todistajia taikka muissa vastaavan tyyppisissä tehtävissä. Oleellista ohjeen mukaan tässä yhteydessä on, että suoritettavat matkat ovat lyhyehköjä ja että virkamies työnsä vuoksi siirtyy paikasta toiseen.

Kantaja on vedonnut myös siihen, että matka suoritettiin työnantajan määräyksen perusteella poliisin virka-autoilla, joita tarvittiin työvälineinä ja varusteiden kuljetukseen. Työtuomioistuin toteaa, että Jouha-joukkueen ajoneuvojen kuljettajille matka-aika onkin luettu työajaksi. Tämä ei kuitenkaan sellaisenaan tee muiden matkustajien matka-ajasta työaikaa. (K2, V1; ks. esim. TN 1357-99 ja TN 1396-04.)

Kantajan keskeinen väite on ollut se, että olosuhteita kokonaisuutena arvioiden koko Jouha-joukkueen toimintaa ja valmiudessaoloa matkan aikana on pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Työtuomioistuimessa on kuultu Jouha-joukkueen joukkueenjohtajana kyseisen matkan aikana toiminutta H:ta. [Teksti salainen.] H:n mukaan hän on matkan alussa ilmoittanut joukkueelle heidän tehtävänsä sijoittuvan Suomenlinnaan, mikä tieto oli varmistettu hänelle edellisenä iltana. H:n mukaan ryhmät ovat käyneet matkan aikana suunnitelmia läpi. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt, kuinka tarkkoja suunnitelmia tehtävästä joukkueella tuossa vaiheessa ylipäätään on ollut, koska toisaalta H:n, N:n ja M:n kertomuksilla on tullut selvitetyksi, että joukkue on saanut tarkemmat ohjeet tehtävästä vasta saavuttuaan Helsinkiin. [Teksti salainen.] Työtuomioistuimessa ei H:n lisäksi ole kuitenkaan kuultu muita kyseisellä matkalla olleita henkilöitä. Epäselväksi on siten jäänyt, missä määrin [teksti salainen] on tosiasiassa jaettu autoissa olleiden poliisimiesten kesken. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että autossa olevia muita laitteita olisi seurattu aktiivisesti.

Kantaja on korostanut sitä, että Jouha-joukkue on koko matkan ajan ollut työnantajan käytettävissä ja sillä on ollut toimimisvelvollisuus välittömästi hengen ja terveyden suojaamiseen liittyvissä kiireellisissä tehtävissä (K10). [Teksti salainen.] Poliisimiehet ovat matkustaneet virka-asut päällään poliisiautoissa ja voimankäyttövälineet mukanaan (K6–K9), mikä on kantajan todistajien kertomusten perusteella korostanut toimimisvelvoitetta. Henkilötodistelun perusteella on kuitenkin ollut hyvin harvinaista, että Jouha-joukkueen matka on keskeytynyt toisen tehtävän vuoksi. Näin ei ole tapahtunut tässäkään asiassa. Kuten R on todennut, matkan tarkoitus ja Jouha-joukkojen pääasiallinen tehtävä huomioon ottaen ei olekaan tarkoituksenmukaista, että Jouha-yksikkö keskeyttäisi matkansa kovin matalalla kynnyksellä. Jouha-joukkueen matka-aikaa ei siten voida rinnastaa poliisin partiointitehtävään, joka luetaan työajaksi. Sen sijaan joukkue on matkan aikana ollut edellä kuvatuin tavoin valmiudessa toimimaan kiireellisissä tehtävissä.

Johtopäätöksenä edellä todetusta työtuomioistuin toteaa seuraavaa.

Jouha-joukot toimivat valtakunnallisesti ja työ edellyttää liikkumista koko maan alueella. Jouha-tehtävissä matkojen voidaan siten katsoa olevan välttämättömiä työtehtävien toteuttamiseksi. Tehtävälle on tässä asiassa siirrytty työnantajan määräyksestä virka-autolla virkavaatteet päällä ja voimankäyttövarusteet mukana. Joukkue on ollut valmiudessa toimimaan hengen ja terveyden suojaamiseen liittyvissä kiireellisessä tehtävässä. Joukkueen jäsenen on siten tullut olla fyysisesti läsnä työnantajan osoittamassa paikassa ja työnantajansa käytettävissä välittömästi, jos tällainen kiireellinen tehtävä tulisi matkan aikana suoritettavaksi. Edellä H:n kertomuksesta ilmenevällä tavalla joukkueenjohtajalla ja mahdollisesti myös ryhmänjohtajilla on matkan aikana ollut ainakin joitakin sellaisia tehtäviä, joita voidaan pitää varsinaisena työsuorituksena. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt, onko ja missä määrin tällaisia tehtäviä ollut kaikilla joukkueen jäsenillä. Niin ikään epäselväksi on jäänyt, missä määrin tulevaa tehtävää on voinut suunnitella matkan aikana (vrt. TT 2018:51). Asiassa ei ole tullut riittävällä tavalla selvitetyksi, että koko Jouha-joukkueen ei olisi ollut mahdollista viettää matka-aikaa ilman suurempia velvoitteita ja keskittyä omiin asioihinsa. Se, että joukkue on matkan ajan ollut edellä selostetussa toimintavalmiudessa, ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan muuta tätä arviota. Yksinomaan sekään, että matka on tehty virka-asussa ja voimankäyttövarustuksessa, ei sellaisenaan voi tehdä matka-ajasta työaikaa. Tämä myös johtaisi O:n toteamin tavoin virkamiesten erilaiseen kohteluun riippuen siitä, onko heidän käyttöönsä annettu virka-asu vai ei.

Kantaja on vielä vedonnut siihen, että työnantaja on vuonna 2019 yksipuolisesti muuttanut vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan Jouha-joukon matka-aika on luettu työajaksi. Asiassa on esitetty selvitystä Helsingin ja Hämeen poliisilaitosten käytännöstä (K12, K13, K15, L, M, N, H). K ja I ovat lisäksi kertoneet tulleensa saamiensa yhteydenottojen perusteella siihen käsitykseen, että Jouha-joukkojen matka-ajan lukemisesta työaikaan on muuallakin vallinnut vakiintunut käytäntö. Asiassa on kuitenkin tullut selvitetyksi, että Poliisihallituksen tietoon on vasta vuoden 2018 Trump/Putin -huippukokouksen yhteydessä tullut, että Helsinkiin komennettujen vahvistusjoukkojen matka-ajan työajaksi luettavuudessa on ollut epäselvyyksiä ja epäyhtenäistä käytäntöä poliisiyksiköissä (P, Q, G). Tämän jälkeen Poliisihallitus on pyrkinyt korjaamaan virheelliseksi katsomansa tulkinnan (K19, V2). Kyse ei siten ole ollut sellaisesta vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osapuolten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstä, jonka perusteella kantajan tässä asiassa esittämän tulkinnan voitaisiin katsoa vastaavan osallisten yhteistä tarkoitusta.

Työajaksi luettavuuden kannalta merkitystä ei ole sillä kantajan vetoamalla seikalla, että työaikasopimuksen 9 §:n soveltamisohjeen mukaan työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa. Merkitystä ei myöskään ole poliisin rakenneuudistuksilla, joiden seurauksena poliisilaitosten määrä on vähentynyt ja poliisilaitoksen sisäisetkin matkat pidentyneet (K1). Työtuomioistuin toteaa, että työnantajalla on työturvallisuuslainsäädäntöön perustuva velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä sekä siten muun ohella siitä, että työ ei aiheuta terveydelle haitallista kuormitusta.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että Jouha-joukkueen jäsenten matkaan käytetty aika 21.8.2019 Lahdesta Helsinkiin on luettava kokonaisuudessaan työajaksi. Asiassa ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että koko matka-aikaa olisi tullut pitää varsinaisena työsuorituksena kaikille joukkueen jäsenille. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut.

Valtiovarainministeriö on ilmoittanut asiamiehen tuntiveloitukseksi 620 euroa ja ajankäytöksi 81 tuntia. Asiamiehen laskun loppusumma on 52.170 euroa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on paljoksunut valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluvaatimusta asiamiehen tuntiveloituksen ja toimenpiteiden määrän osalta.

Valtiovarainministeriön asiamiehen laskussa esitetty tuntiveloitusperuste on työtuomioistuimen käytännössä korkea. Työtuomioistuin harkitsee kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi 300 euroa (ks. myös TT 2021:8 ja TT 2021:19). Valtiovarainministeriö ei ole vaatinut korvattavaksi oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat muodostuneet ennen asiamiehen vaihtumista. Asiamiehen 81 tunnin työmäärää on pidettävä asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisena, eikä työtuomioistuimella ole myöskään syytä epäillä, etteivätkö kaikki valtiovarainministeriön asiamiehen oikeudenkäyntikululaskussa yksilöidyt toimenpiteet olisi olleet tarpeen vastaajan edun ja oikeuden valvomiseksi asiassa.

JUKO ry on siten velvoitettava korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluista 81 työtunnin ja 300 euron tuntiveloituksen perusteella 24.300 euroa, 500 euron suuruisen varauksen ratkaisun antamisen jälkeisiin toimenpiteisiin sekä todistajanpalkkiot yhteensä 1.900 euroa. JUKO ry on siten velvoitettava korvaamaan vastaajan kuluista yhteensä 26.700 euroa vaadittuine korkoineen. Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä enemmälti.

Tuomiolauselma

Asia jää sillensä siltä osin kuin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on peruuttanut kanteessa esitetyn suoritusvaatimuksen.

Muilta osin kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 26.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Pirjo Aaltonen, Tuomas Aarto, Mirja-Maija Tossavainen, Anu-Tuija Lehto ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Mustonen, jonka lausuntoon jäsen Lehto yhtyi, lausui:

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa siitä, että työaikadirektiivi 2003/88/EY tulee sovellettavaksi, ja että asiassa ei ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Olen kuitenkin seuraavilla perusteilla päätynyt asiassa toisenlaiseen lopputulokseen kuin enemmistö.

Valtion työaikasopimuksen 3 §:n mukaan työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Soveltamisohjeen mukaan työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työnteon aloittamisen valmisteluun ja lopettamiseen sekä työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta ja niiden palauttamiseen sinne. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi. Työaikasopimuksen määräys ja siitä annetut soveltamisohjeet vastaavat työaikalain (872/2019) 3 §:n 2 momenttia. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan aika on työaikaa, jos työntekijä ei voi keskittyä kyseisenä aikana omiin asioihinsa ilman suurempia velvoitteita (esimerkiksi tuomio 9.3.2021, Stadt Offenbach am Main, C-580/19, EC:C:2021:183 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).

Tässä tapauksessa työnantaja oli määrännyt Jouha-joukkueen töihin Lahden poliisiasemalle kello 6, jossa he valmistelivat matkaa tunnin. Kyseinen tunti on sekä kantajan että vastaajan mukaan ollut työaikaa. Tämän jälkeen joukkue on lähtenyt poliisin hälytystunnuksin varustelluilla virka-autoilla Helsinkiin. Matka Lahdesta Helsinkiin on tapahtunut kello 7–9, mitä aikaa työnantaja ei ole katsonut työajaksi. Joukkue on ollut siirtymisen aikana varustettuna sekä henkilökohtaisilla voimankäyttövälineillä että Jouha-joukkueen erikoisvarusteilla. Lisäksi virkamiehillä on ollut poliisin virka-asut päällään. Välitön työnjohto on ollut mukana kaikissa ajoneuvoissa matkan aikana.

Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, miten paljon ja minkälaista työtä matkalla on tosiasiallisesti tehty. Riidatonta on kuitenkin, että joukkue on ollut koko matkan ajan velvoitettu [teksti salainen] sekä tarvittaessa ottamaan matkan aikana hoitaakseen kiireellisiä hälytystehtäviä. Näitä ei kuitenkaan ole tullut. Joukkueen jäsenillä on siten ainakin jossain määrin ollut mahdollisuus keskittyä omiin asioihinsa.

Työajan käsitettä arvioitaessa on otettava huomioon olosuhteet kokonaisuudessaan (tuomio 9.3.3021, Radiotelevizija Slovenija, C-344/19, EU:C:2021:182). Työajan käsitteen ominaispiirteisiin ei kuulu työntekijän työnteon intensiivisyys tai tehokkuus (tuomio 1.12.2005, Dellas ym., C-14/04, EU:C:2005:728, kohta 43). Työsuoritusten määrällä ei näin ollen välttämättä ole asiassa ratkaisevaa merkitystä. Tässä tapauksessa kokonaisharkinta puoltaa kanteen hyväksymistä. Jouha-joukkueen jäsenillä ei käytännössä ole ollut mahdollisuutta itse valita matkustustapaansa eikä myöskään sitä, milloin he lähtisivät Lahdesta Helsinkiin. Työnantaja on määrännyt ajan ja paikan. Kiinnitän huomiota myös työaikasopimuksen 9 §:n soveltamisohjeeseen, jonka mukaan työaikaa ei saa jakaa epätarkoituksenmukaisesti. Epäselväksi on jäänyt, miksi valmistelut piti tehdä aamulla kello 6 alkaen ottaen huomioon, että tehtävä ei vastaajan mukaan tullut yllättäen ja että siihen oli ollut aikaa varautua.

Edellä olevilla perusteilla hyväksyn kanteen ja vahvistan, että Jouha-joukkueen jäsenten matka 31.8.2019 Lahdesta Helsinkiin on ollut työaikaa. Lisäksi velvoitan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 19.930 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.