TT 2022:32

Työtuomioistuimella ei ollut perusteita poiketa jakelua koskevaan työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Työtuomioistuin katsoi näin ollen lausuntonaan, että työehtosopimuksen päiväjakelua koskevien määräysten soveltaminen ei edellyttänyt sitä, että päiväjakelu alkoi välittömästi varhaisjakelun jälkeen. Edelleen lausunnossa katsottiin, että työajan tasoittumisjärjestelmä tuli laatia etukäteen vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittui enintään 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjärjestelmä voi olla erillinen suunnitelma tai osana työvuoroluetteloa. Mikäli tasoittumisjärjestelmä oli osana työvuoroluetteloa, tuli työvuoroluettelo olla laadittu samojen kriteereiden mukaisesti, eli etukäteen vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittui. Toteutuneen työajan jälkikäteinen seuranta ei ollut riittävää. Mikäli tasoittumisjärjestelmää ei ollut laadittu etukäteen vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittui, muodostuivat ylityöt työehtosopimuksen lisä- ja ylityötä koskevien määräysten mukaisesti.

Asia

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden lausuntopyyntö asiassa L 21/75

Kuultavat

Medialiitto ry

Teollisuusliitto ry

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisessä jakelua koskevassa työehtosopimuksessa (1.2.2018–31.1.2021) on ollut muun ohella seuraavat määräykset

3.9 PÄIVÄJAKELU

1. Päiväjakelulla tarkoitetaan kello 06.00 jälkeen alkavaa jakelua. Päiväjakelua koskevia säännöksiä sovelletaan myös jakotyöhön, joka alkaa ennen kello 06.00 välittömästi varhaisjakelukierroksen jälkeen.

2. Päiväjakelu on jakajalle vapaaehtoista, ja siihen vaaditaan aina jakajan suostumus.

3. Jos päiväjakelu yhdistetään varhaisjakeluun, voi jakajan todellisten työtuntien määrä ylittää 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa ilman, että kyseessä on ylityö. Työajan tulee kuitenkin tasoittua keskimäärin enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa enintään 4 viikon ajanjakson aikana. Tasoittumisjakson pituudesta voidaan paikallisesti sopia toisin.

4. Työnantajan tulee laatia työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu 40 tuntiin.

KÄSITTELY KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Asian tausta

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa on vireillä työsuhdetta ja sen päättymistä koskeva riita, jossa kantajana on A ja vastaajana B Oy.

A on työskennellyt lehdenjakajana B: Oy:n palveluksessa. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut varhaisjakelu, johon on sisältynyt sanomalehtien, aikakausilehtien, kirjeiden sekä pikkupakettien jakelua. Varhaisjakelun työtunnit ovat sijoittuneet yölle kello 1 ja 7 väliselle ajalle. A on 13.6.2017 alkaen tehnyt lisäksi suoramainosten koneellista lajittelu- ja niputustyötä. Yhtiössä on 18.5.2017 tehty paikallinen sopimus, jossa on sovittu, että jakajiin sovelletaan lajitteluun ja niputukseen liittyvissä työtehtävissä työehtosopimuksen päiväjakelua koskevia määräyksiä.

A:n työsopimus on 2.1.2020 irtisanottu päättymään 10.3.2020. Kanteessaan A on vaatinut muun ohella 50 ja 100 prosentilla korotettua korvausta vuorokautisesta ylityöstä ajalta 1.6.2017–31.12.2019. Vaatimus koskee A:n tekemää suoramainosten koneellista lajittelu- ja niputustyötä.

Kanne

Vaatimukset

A on vaatinut muun ohella, että B Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle 50 ja 100 prosentilla korotettua korvausta vuorokautisesta ylityöstä ajalta 1.6.2017–31.12.2019 yhteensä 3.404,35 euroa korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen 3.7 kohdan mukaan työ on vuorokautista ylityötä, kun päivittäisten todellisten työtuntien määrä ylittää kahdeksan tuntia, tai viikoittaista ylityötä silloin, kun työskennellään viikkovapaan aikana ja 40 tunnin viikkotyöaika on täyttynyt. Ylityö korvataan työaikalain määräysten mukaisesti. Työehtosopimuksen 3.9 kohdan mukaan päiväjakelulla tarkoitetaan kello 06.00 jälkeen alkavaa jakelua. Päiväjakelua koskevia säännöksiä sovelletaan myös jakotyöhön, joka alkaa ennen kello 06.00 välittömästi varhaisjakelukierroksen jälkeen. Päiväjakelu on jakajalle vapaaehtoista, ja siihen vaaditaan aina jakajan suostumus. Jos päiväjakelu yhdistetään varhaisjakeluun, voi jakajan todellisten työtuntien määrä ylittää 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa ilman, että kyseessä on ylityö. Työajan tulee kuitenkin tasoittua keskimäärin enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa enintään 4 viikon ajanjakson aikana. Tasoittumisjakson pituudesta voidaan paikallisesti sopia toisin.

Työnantajan 18.5.2017 tekemässä paikallisessa sopimuksessa on sovittu, että jakajiin sovelletaan lajitteluun ja niputukseen liittyvissä työtehtävissä työehtosopimuksen päiväjakelua koskevia määräyksiä. Työnantajan mukaan ylityötä ei näin ollen kerry, mikäli työaika tasoittuu enintään kahdeksaan tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa neljän viikon tasoittumisjakson aikana. Lajittelu- ja niputustyössä ei ole ollut kyse päiväjakelusta, eikä työnantaja siten ole voinut sopia ylitöiden korvaamisesta työehtosopimuksen 3.9 kohdan mukaisesti. Ylityöt on näin ollen korvattava työaikalain mukaisesti. Työehtosopimuksen kohta 3.9 tarkoittaa, että A:n tekemässä lajittelu- ja niputustyössä voisi olla kysymys päiväjakelusta vain, jos se olisi alkanut välittömästi varhaisjakelukierroksen päättymisen jälkeen.

Työnantaja ei ole myöskään tehnyt työehtosopimuksen 3.9 kohdassa edellytettyä työtuntien tasoittumislaskelmaa. Tämänkin vuoksi ylityöt on korvattava työehtosopimuksen kohdan 3.7 mukaisesti. A:lla on tuntilistat ainoastaan lajittelu- ja niputustyöstä. A:n arvion mukaan hänen jakeluvuoronsa ovat olleet keskimäärin noin 5,75 tunnin pituisia. Hänelle on siten kertynyt vuorokautista ylityökorvausta yli 2,25 tunnin mittaisilta lajittelu- ja niputusvuoroilta, jolloin kantaja on työskennellyt myös jakelussa. A:lle ei ole maksettu lainkaan ylityökorvauksia.

Vastaus

Vaatimukset

B Oy on vaatinut, että kanne hylätään.

Perusteet

A:n suorittama päivälajittelu- ja niputustyö on ollut työehtosopimuksessa tarkoitettua päiväjakelua. Näin ollen A:n todellisten työtuntien määrä on tällaisissa tilanteissa voinut ylittää 8 tuntia päivässä ilman, että kyseessä on ollut ylityö. Siten A:lle ei ole myöskään muodostunut oikeutta ylityökorvaukseen tällaisten työvuorojen osalta. Työehtosopimuksen 1.1 kohdan mukaan se soveltamispiiriin kuuluu kaikkien osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakaminen sekä yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvä muu työ. Työehtosopimuksen 3.9. mukaan päiväjakelulla tarkoitetaan kello 06.00 jälkeen alkavaa jakelua, joka on työntekijälle vapaaehtoista ja johon vaaditaan aina työntekijän suostumus. Jos päiväjakelu yhdistetään varhaisjakeluun, voi jakajan todellisten työtuntien määrä ylittää 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa ilman, että kyseessä on ylityö. Työajan tulee kuitenkin tasoittua keskimäärin enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa enintään 4 viikon ajanjakson aikana.

Yhtiössä on 18.5.2017 tehty osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten lajittelua ja niputusta koskeva paikallinen sopimus, jossa on sovittu tietyistä lajittelu- ja niputustyön järjestämisen yksityiskohdista. Mainitun sopimuksen 7. kohdassa sopijaosapuolet ovat yksimielisesti todenneet, että ylitöiden osalta lajittelu- ja niputustyöhön sovelletaan jakelua koskevan työehtosopimuksen kohdan 3.9.3 päiväjakelua koskevia määräyksiä. Paikalliseen sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa henkilöstön edustajana toiminut luottamusmies on edustanut asiassa myös Teollisuusliittoa. Näin ollen paikalliseen sopimukseen kirjattu näkemys edustaa molempien osapuolten, niin työnantaja- kuin työntekijäpuolenkin yhteistä kantaa asiassa.

A:n tekemä lajittelu- ja niputustyö on jakeluun liittyvää muuta työtä, johon sovelletaan normaalisti työehtosopimuksen määräyksiä. Siten päivällä, kello 6.00 jälkeen tehty lajittelu- ja niputustyö on työehtosopimuksen 3.9.3 kohdassa tarkoitettua päiväjakelua. Päivinä, joina A on tehnyt lajittelu- ja niputustyötä, hänelle ei ole muodostunut ylityötä, vaikka todellisten työtuntien määrä olisikin ylittänyt 8 tuntia päivässä. Näin ollen vastaajaa ei tule tuomita suorittamaan kantajalle korvausta väitetyistä ylitöistä. A:n suorittama lajittelu- ja niputustyö on joka tapauksessa katsottava työehtosopimuksen 3.9 kohdan mukaiseksi päiväjakeluksi, vaikka hänen tekemänsä lajittelu- ja niputustyö ei olisi välittömästi seurannut varhaisjakelukierrosta, vaan hän olisi varhaisjakelukierroksen ja lajittelu- ja niputustyön välillä ollut vapaalla.

Työnantajalla ei ole työehtosopimuksen päiväjakelua koskevan määräyksen perusteella työsuhteen aikana velvollisuutta laatia mitään erillistä työajan tasoittumisjärjestelmää. Työnantajan tulee sen sijaan työehtosopimuksen mukaan huolehtia siitä, että työntekijän työtunnit tasoittuvat neljän viikon (tai paikallisesti sovitun muun mittaisen) tasoittumisjakson aikana korkeintaan 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa. Työnantaja on työehtosopimuksen velvoitteen mukaisesti seurannut kantajan työtuntien tasoittumista työsuhteen aikana, eivätkä ne ole milloinkaan neljän viikon tasoittumisjaksojen aikana ylittäneet työehtosopimuksen sallimaa enimmäistuntimäärää. Se, että tämä tullaan osoittamaan työnantajan lakisääteisen velvoitteen mukaisesti pitämällä työaikakirjanpidolla, ei muuta asiaa. Myöskään tällä perusteella A:lle ei ole muodostunut korvattavaa ylityötä eikä hänellä siten ole oikeutta vaatimiinsa ylityökorvauksiin.

KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Edellyttääkö varhaisjakelijan suorittaman lajittelu- ja niputustyön katsominen työehtosopimuksen kohdan 3.9 tarkoittamaksi päiväjakeluksi sitä, että niputus- ja lajittelutyö on alkanut välittömästi varhaisjakelun päättymisen jälkeen? Onko kyse päiväjakelusta, kun varhaisjakelu on päättynyt viimeistään kello 7 ja niputus- ja lajittelutyö alkanut vasta iltapäivällä?

2. Onko ylitöiden muodostumisen suhteen merkitystä sillä, jos työnantaja ei ole työntekijän työsuhteen aikana laatinut työehtosopimuksen 3.9 kohdassa tarkoitettua erillistä tasoittumisjärjestelmää, vaan on seurannut työtuntien tasoittumista työsuhteen aikana työvuoroluettelon ja työaikakirjanpidon avulla ja jälkikäteen työaikakirjanpidon avulla osoittaa, että kantajan työtunnit eivät ole milloinkaan yhdenkään neljän viikon tasoittumisjakson aikana ylittäneet työehtosopimuksen sallimaa enimmäismäärää?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuin on varannut jakelua koskevaan työehtosopimukseen osallisille liitoille Medialiitto ry:lle ja Teollisuusliitto ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n yhteinen lausunto

1. Työehtosopimuksen osapuolet toteavat, että työehtosopimuksen päiväjakelua koskevien määräysten soveltaminen ei edellytä sitä, että päiväjakelu alkaa välittömästi varhaisjakelun jälkeen.

2. Työajan tasoittumisjärjestelmä tulee laatia etukäteen vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu enintään 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjärjestelmä voi olla erillinen suunnitelma tai osana työvuoroluetteloa. Mikäli tasoittumisjärjestelmä on osana työvuoroluetteloa, tulee työvuoroluettelo olla laadittu samojen kriteereiden mukaisesti, eli etukäteen vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu.

Toteutuneen työajan jälkikäteinen seuranta ei ole riittävää. Mikäli tasoittumisjärjestelmää ei ole laadittu etukäteen vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu, muodostuvat ylityöt työehtosopimuksen lisä- ja ylityötä koskevien määräysten mukaisesti.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Medialiitto ry ja Teollisuusliitto ry ovat antaneet asiassa työtuomioistuimelle yhteisen lausunnon, jonka sisältö on selostettu edellä. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että kysymyksessä olevia Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen jakelua koskevan työehtosopimuksen määräyksiä on tulkittava liittojen lausunnossa kerrotulla tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Ulla Liukkunen, Mikko Nyyssölä, Merru Tuliara, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Sassi.

Lausunto on yksimielinen.