TT 2022:31

Ammattiliitto oli julkaissut omilla verkkosivuillaan tiedotteen aiotusta työtaistelusta. Työtuomioistuin katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että tiedotteen julkaisemista oli pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä, jolla ammattiliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosaston ja ammattiliiton lisäksi myönnettyä työrauhavelvollisuuden rikkomisen toteutuneen työtaistelun osalta molemmat tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Energiateollisuus ry

Vastaaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Kuultava

Turku Energia JHL ry

ASIAN TAUSTA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (JHL ry) julkaisi 26.11.2021 kello 15.00 internet-sivuillaan tiedotteen, jossa se ilmoitti järjestävänsä Turun kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden, mukaan lukien X Oy (jäljempänä X Oy tai yhtiö), palveluksessa työskenteleviä JHL ry:n jäseniä koskevan tukityötaistelun. Tukityötaistelun ilmoitettiin alkavan 29.11.2021 kello 13 ja päättyvän samana päivänä kello 16.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija A lähetti 26.11.2021 kello 18.33 JHL ry:n puheenjohtaja B:lle, toimialajohtaja C:lle, energia-alan sopimusasiantuntija D:lle sekä neuvottelujohtaja E:lle sähköpostitse valvontailmoituksen. Siinä Energiateollisuus ry ilmoitti pitävänsä JHL ry:n ilmoitusta työtaistelu-uhkauksena ja katsoi sen rikkovan järjestöjen välillä voimassa olevaan työehtosopimukseen kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

Turku Energia -konsernin HR-johtaja F lähetti 26.11.2021 kello 19.35 yhtiön työntekijöiden lämpöliiketoiminnan osastonluottamusmiehelle ja Turku Energia JHL ry:n puheenjohtajalle G:lle sähköpostiviestin ilmoittaen, että yhtiö piti JHL ry:n ilmoitusta työtaistelu-uhkauksena ja mahdollista tulevaa työnseisausta työrauhavelvollisuuden vastaisena toimenpiteenä. Lisäksi viestissä kehotettiin luottamusmiestä ja ammattiosaston puheenjohtajaa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja vaadittiin selvitystä näistä toimenpiteistä. Luottamusmies G ei koskaan vastannut HR-johtaja F:n sähköpostiviestiin. F myös soitti vielä maanantaina 29.11.2021 aamulla noin kello 8 G:lle ja uudisti vaatimuksensa työtaistelu-uhkauksen perumisesta ja työrauhan välittömästä palauttamisesta yhtiössä. G ilmoitti puhelinkeskustelussa F:lle, että kukin tekee ratkaisunsa itse eikä hän voi päätöksiin vaikuttaa.

Energiateollisuus ry:n ja X Oy:n edellä mainituista valvontailmoituksista huolimatta työnseisaus toteutui JHL ry:n tiedotteessa ilmoittaman mukaisesti.

Tukityötaistelussa oli kyse JHL ry:n 17.11.2021 Turun kaupungin omistamassa Z Oy:ssä aloittaman työtaistelun tukemisesta. Tällä Z Oy:ssä toteutetulla niin kutsutulla primaarilakolla JHL ry vastusti Z Oy:n suunnitelmia vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavia työehtosopimuksia. Z Oy oli Avaintyönantajat Avainta ry:n jäsen. Viimeksi mainittu yhdistys oli solminut 28.2.2022 asti voimassa olevan AVAINTES-työehtosopimuksen, jonka sopijaosapuolena myös JHL ry oli. AVAINTES:n 1 luvun 4 §:ssä oli määräys työnantajan työnjohto-oikeudesta.

X Oy oli puolestaan Energiateollisuus ry:n jäsenyritys, ja sen työntekijöiden työsuhteissa noudatettiin työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sähköalan tes – energia – ICT – verkosto -työehtosopimusta 2020-2022.

Yhtiön 36:sta työntekijähenkilöstöryhmään kuuluvasta JHL ry:n jäsenestä 28 osallistui tukityötaisteluun. Osallistujien joukossa oli ammattiosaston puheenjohtajana toimiva osastonluottamusmies G.

Turku Energia JHL ry:ssä on 120 jäsentä, joista 40 työskentelee X Oy:n palveluksessa.

KANNE

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Turku Energia JHL ry tuomitaan hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Lisäksi Energiateollisuus ry on vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Turku Energia JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Primaarityötaistelulla painostettiin yhtiötä ja sen omistajaa Turun kaupunkia luopumaan työnantajaliiton vaihtamista koskevista suunnitelmista. Ryhtymällä primaarilakkoon JHL ry rikkoi sen ja Avaintyönantajat Avainta ry:n välillä voimassa olevaa työrauhavelvollisuutta. Tästä syystä myös kyseistä työrauhavelvollisuuden vastaista työtaistelutointa tukevat JHL ry:n työtaistelutoimet muilla liiton sopimusaloilla olivat työrauhavelvollisuuden vastaisia.

JHL ry:n puheenjohtaja B esitti 26.11.2021 julkaistussa tiedotteessa painostustarkoituksessa yhdistyksen vaatimuksia työsuhteen ehtojen muuttamatta jättämiseen liittyen. Liiton puheenjohtaja totesi tiedotteessa, että ”JHL on valmis lopettamaan lakon, kun Z:n työehdoista saadaan aikaan hyvä ratkaisu". Lakon uhalla oli käytännön vaikutuksia X Oy:n toimintaan, koska yhtiö joutui ryhtymään järjestelyihin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi työnseisauksen aikana.

Työnantajan perustuslain 13 §:ssä turvatun järjestäytymisvapauden käyttäminen ja sitä kautta mahdollisuus vaihtaa sovellettavaa työehtosopimusta kuuluvat olennaisena osana työnantajan työnjohto-oikeuteen. Näin ollen JHL ry:n Z Oy:ssä 17.11.2021 alkaen toteuttaman työnseisauksen voidaan katsoa kohdistuneen ainakin AVAINTES-työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. X Oy:tä koskevalla työtaistelu-uhkauksella 26.11.2021 ja myöhemmin toteutuneella työtaistelulla 29.11.2021 JHL ry ilmoittamansa mukaan vastusti Z Oy:n suunnitelmia vaihtaa työnantajaliittoa. Näillä X Oy:hyn kohdistamillaan toimilla JHL ry tuki työrauhavelvollisuuden vastaista työtaistelua. Työrauhavelvollisuuden vastaisen työtaistelutoimen tukeminen merkitsee myös tukityötaistelun rikkovan työrauhavelvollisuutta.

Sekä JHL ry:n todellisena pidettävä uhkaus työtaistelusta että toteutunut työtaistelu X Oy:ssä ovat siten rikkoneet Energiateollisuus ry:n ja JHL ry:n välillä voimassa olevaa työrauhavelvollisuutta sähköalan tes – energia – ICT – verkosto -työehtosopimuksen 2020-2022 osalta. Työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä työrauhavelvollisuuden vastaisen tukityötaistelun on katsottu kohdistuvan tukevaa yhdistystä sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Työtuomioistuin on ratkaissut tuomiossaan TT 2021:57 vastaavan työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevan tapauksen. Tuomiossa todettiin, että tukityötaistelun laillisuuden arviointi ei edellyttänyt primaarityötaistelua koskevan kanteen nostamista työtuomioistuimessa. Lisäksi tuomioistuin totesi primaarityötaistelun kohdistuneen AVAINTES-työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen ja olleen tällä perusteella työrauhavelvollisuuden vastainen. Näin myös tukityötaistelut olivat työrauhavelvollisuuden vastaisia kohdistuen tukevaa yhdistystä sitovaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Turku Energia JHL ry:n 36 jäsenestä 28 järjesti tukityötaistelun. Työnseisaukseen osallistui myös ammattiosaston puheenjohtajana toimiva henkilöstöryhmää edustava osastonluottamusmies G. Näin ollen ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Ammattiosastolla oli ollut etukäteen tieto työtaistelusta. Huolimatta yhtiön työrauhan palauttamista koskevista vaatimuksista työnseisaus toteutui ilmoitetun mukaisesti. Myöskään työnseisauksen alettua kukaan ammattiosaston edustaja ei ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Toimenpiteet olivat joka tapauksessa riittämättömiä. Näin ollen ammattiosasto on ainakin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Ennen työtaistelun alkamista julkaistu tiedote ja siitä ilmennyt todellisen työtaistelun uhka osoittavat JHL ry:n tehneen päätöksen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvissä ajoin ennen tiedotteen julkaisua ja työtaistelun aloittamista. JHL ry:llä olisi ollut lähes kolme vuorokautta aikaa perua työtaistelu-uhkaus. JHL ry ei myöskään ryhtynyt Energiateollisuus ry:n valvontailmoituksen johdosta mihinkään tehokkaisiin toimenpiteisiin esitetyn uhkauksen ja työtaistelun peruuttamiseksi sekä työrauhan palauttamiseksi. JHL ry:n mahdolliset toimenpiteet ovat joka tapauksessa olleet riittämättömiä. Näin ollen ammattiliitto on ainakin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Hyvityssakot

Työtaistelutoimenpiteen vuoksi X Oy joutui selvittämään ja varmistamaan vararesursseja. Tästä aiheutui ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Työnseisauksesta aiheutui menetettyjä työtunteja sekä mainehaittaa.

Vastaajalle tuomittavaa hyvityssakkoa korottavana seikkana tulee huomioida se, että vastaaja on suuri ja vakavarainen ammattiliitto.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Turku Energia JHL ry ovat myöntäneet rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan siltä osin kuin kanteessa tarkoitetun 29.11.2021 järjestetyn työnseisauksen katsotaan kohdistuneen sähköalan tes – energia – ICT – verkosto -työehtosopimukseen.

Perusteet

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen ja työtaistelulla uhkaaminen

Kysymyksessä oli tukityötaistelu, jolla tuettiin primaarilakon vaatimuksia ja pyrittiin vaikuttamaan Turun kaupunginhallitukseen sen käsitellessä Z Oy:n työehtoasiaa 29.11.2021 pidetyssä kokouksessaan. Tukityötaistelun yhteydessä ei esitetty sähköalan tes – energia – ICT – verkosto -työehtosopimukseen liittyviä vaatimuksia, eikä työtaistelulla osaksikaan tavoiteltu vaikutuksia kyseiseen työehtosopimukseen. Työehtosopimusta sovellettiin tukityötaistelun päättymisen jälkeen muuttumattomana.

JHL ry järjesti tukityötaistelun, huolehti sen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä ja kutsui jäsenet tukityötaisteluun. Turku Energia JHL ry osallistui tukityötaisteluun JHL ry:n edellyttämällä tavalla.

JHL ry ei kuitenkaan rikkonut työrauhavelvollisuuttaan esittämällä työnseisauksen aloittamista koskevaa uhkausta. JHL ry:n tiedotetta työtaistelusta ei voida pitää työtaistelulla uhkaamisena.

Tiedote ei ollut painostustarkoituksessa tehty työtaistelutoimenpide, vaan sillä oli tiedottava tarkoitus muun muassa liiton jäsenistölle. Tätä puoltaa se, että tiedote julkaistiin JHL ry:n omilla verkkosivuilla sen sijaan, että se olisi toimitettu Z Oy:lle, Turun kaupungille tai työnantajayhtiölle. Tiedotteessa ei esitetty vaatimuksia työnantajapuolelle.

Tiedotteen sisältö on liittynyt primaarilakon lopettamiseen, eikä siinä annettu miltään osin ymmärtää, että työnantaja olisi voinut toisin toimimalla estää ulosmarssin toteutumisen. Myöskään se seikka, että tiedotteessa ilmoitettiin työnseisauksen ajankohta, ei tarkoita sitä, että tiedotteella olisi ollut painostustarkoitus. Kyseessä on ollut tiedote, joten on luonnollista, että siinä on kerrottu mitä tulee tapahtumaan, missä ja milloin.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, että esimerkiksi vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta (TT 2021:83 ja TT 2019:106). Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään sellaisena työtaistelulla uhkaamisena, joka voi johtaa velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa. Työtaistelulla uhkaamiseen liittyy tyypillisesti työntekijäpuolen esittämiä vaatimuksia työnantajapuolelle (esim. TT 2015:99, TT 2014:149, TT 2013:179 ja TT 2013:87).

Hyvityssakot

Hyvityssakkojen määrää alentavana seikkana on otettava huomioon, että kyseessä oli vain kolmen tunnin pituinen työnseisaus, josta ei sen lyhyen keston vuoksi voinut aiheutua kuin enintään vähäistä vahinkoa.

Mahdollisen vahingon määrässä on otettava huomioon, että X Oy on säästänyt työnseisauksen ajalta siihen osallistuneiden työntekijöiden palkkakustannukset. Lisäksi yhtiö sai tiedon työnseisauksesta hyvissä ajoin, joten sillä oli aikaa järjestää toimintonsa siten, että työnseisauksesta aiheutui mahdollisimman vähän haittaa. Yhtiö oli JHL ry:n tiedotteen johdosta ehtinyt varautua työnseisaukseen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Tältä osin viitataan edellä mainittuun työtuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jossa on pidetty työnantajan kannalta toivottavana, että työntekijäpuoli ilmoittaa työtaistelusta ennakolta.

Huomioon on otettava myös se, että työnseisaus oli rajattu vastuullisesti siten, ettei siitä aiheutunut vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Turku Energia JHL ry:n osalta huomioon on otettava, ettei yhdistys ollut aktiivisesti järjestämässä työnseisausta, vaan sen jäsenistö noudatti JHL ry:n ilmoitusta työnseisauksesta.

Oikeudenkäyntikulut

Mikäli kanne hylätään siltä osin kuin siinä on kyse työtaistelulla uhkaamisesta, oikeudenkäyntikuluvaatimus kiistetään 2.460 euroa ylittäviltä osin.

Turku Energia JHL ry voi joka tapauksessa olla yhteisvastuullisesti vastuussa oikeudenkäyntikuluista vain siltä osin, kuin ne eivät koske väitettyä työtaistelulla uhkaamista. Kanteessa ei ole edes väitetty, että ammattiosasto olisi rikkonut työrauhavelvollisuuttaan uhkaamalla työtaistelulla.

Muilta osin vastaaja ja kuultava ovat hyväksyneet kantajan oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen määrältään.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n internet-sivustolla 26.11.2021 kello 15.00 julkaistu tiedote "Suuri ulosmarssi Turussa maanantaina: JHL:n jäsenet kokoontuvat kaupungintalolle vaatimaan kunnon työehtoja Z:aan"

2. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan A:n sähköpostiviesti 26.11.2021 kello 18.33

3. Turku Energia -konsernin HR-johtaja F:n sähköpostiviesti 26.11.2021 kello 19.35 osastonluottamusmiehelle ja Turku Energia JHL ry:n puheenjohtajalle G:lle

Vastaajan ja kuultavan kirjallinen todiste

1. JHL ry:n verkkosivuilla 26.11.2021 kello 15.00 julkaistu tiedote (= K1)

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

X Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin tukityötaistelu, joka alkoi 29.11.2021 kello 13 ja päättyi samana päivänä kello 16. Työtaisteluun osallistui 28 Turku Energia JHL ry:hyn kuuluvaa työntekijää.

Kantaja on vaatinut vastaajaa vastuuseen sekä tukityötaistelulla uhkaamisen että toteutetun työtaistelun osalta. Kuultavan osalta kyse on vain toteutetusta työtaistelusta. Vastaaja ja kuultava ovat myöntäneet työrauhavelvollisuuden rikkomisen, mikäli työnseisauksen katsotaan kohdistuneen X Oy:n työntekijöiden työsuhteissa sovellettuun työehtosopimukseen. Vastaajan osalta on kuitenkin vedottu siihen, ettei asiassa ollut tapahtunut sellaista työtaistelulla uhkaamista, jota olisi pidettävä erillisenä työtaistelutoimenpiteenä.

Oikeuskirjallisuuden mukaan työtaistelutoimenpiteen yleisiin tunnusmerkkeihin kuuluu tietty tehokkuuden vaatimus. Jos mielenilmaus tai muu toimenpide jää vaikutuksiltaan kovin vähäiseksi, sitä ei voida pitää työtaistelutoimenpiteenä. Käytännössä tämä edellytys on tullut esiin lähinnä työtaistelulla uhkaamisen yhteydessä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jo työtaistelu-uhan esittäminen voidaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 214)

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelulla uhkaamiseen on tyypillisesti liittynyt työntekijäpuolen esittämiä vaatimuksia työnantajalle (esim. TT 2015:99, TT 2014:149 ja TT 2013:179). Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2019:106 on lausuttu, että esimerkiksi vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta. Sen johdosta ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään työtaistelulla uhkaamisena, joka voi johtaa velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa. Se, onko kysymys työtaistelulla uhkaamisesta vai aiotusta työtaistelusta tehdystä ilmoituksesta, on ratkaistava tapauskohtaisesti ilmi tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden.

Mainitussa ratkaisussa TT 2019:106 työtuomioistuin päätyi asian kokonaisarvioinnissa siihen, ettei ammattiosaston edustajan työnantajalle tekemää ilmoitusta aiotusta työtaistelusta tullut pitää painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä. Ratkaisussa otettiin huomioon se, ettei ammattiosaston ollut näytetty esittäneen työnantajalle nimenomaisia vaatimuksia, uhkauksia tai toimintavaihtoehtoja eikä myöskään muuten painostaneen työnantajaa toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla. Lisäksi ratkaisussa otettiin huomioon se, että ilmoitus työtaistelusta oli tehty vain noin kolme tuntia ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista, jolloin työnantajan mahdollisuudet reagoida viestiin ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista olivat olleet käytännössä hyvin rajalliset.

Käsillä olevassa asiassa JHL ry on vedonnut muun muassa siihen, että sen tiedote 26.11.2021 oli julkaistu liiton omilla verkkosivuilla sen sijaan, että se olisi toimitettu Z Oy:lle, Turun kaupungille tai työnantajayhtiölle. JHL ry:n mukaan tiedotteella oli ollut tiedottava tarkoitus muun muassa liiton jäsenistölle. Työtuomioistuin toteaa, että JHL ry on toisaalta hyvityssakon määrää alentavana seikkana vedonnut muun ohella siihen, että yhtiö oli saanut tiedon työnseisauksesta hyvissä ajoin, joten sillä oli ollut aikaa järjestää toimintonsa siten, että työnseisauksesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Yhtiö oli JHL ry:n tiedotteen johdosta ehtinyt varautua työnseisaukseen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Työtuomioistuin katsoo JHL ry:n vetoamista seikoista ilmenevän, että JHL ry:n 26.11.2021 verkkosivuillaan julkaiseman tiedotteen sisällön oli tarkoitettu tulevan myös työnantajapuolen tietoon, vaikka tiedotetta ei ollut nimenomaisesti lähetetty työnantajapuolen edustajille. Tiedotetta voidaan siten arvioida samoin perustein kuin nimenomaisesti työnantajapuolelle tehtyä ilmoitusta aiotusta työtaistelusta.

JHL ry:n mukaan sen 26.11.2021 julkaisemalla tiedotteella ei ollut ollut painostustarkoitusta eikä siinä ollut esitetty vaatimuksia työnantajapuolelle. Tiedotteessa on muun ohella todettu, että ”Noin 3 000 JHL:n jäsentä marssii maanantaina 29. marraskuuta ulos työpaikoiltaan Turussa. Ulosmarssi alkaa kello 13 ja päättyy kello 16.” Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on voinut viestin perusteella perustellusti ymmärtää, että työnseisaus todennäköisesti tultaisiin järjestämään eli työtaistelun mahdollisuus on ollut todellinen.

Tiedotteessa on kirjattu JHL ry:n puheenjohtajan B:n sanomaksi muun ohessa, että ”JHL on valmis lopettamaan lakon, kun Z:n työehdoista saadaan aikaan hyvä ratkaisu”. Työtuomioistuin katsoo tiedotteesta tältä osin ilmenevän, että työnantajapuolta kohtaan on esitetty nimenomainen vaatimus. Käsiteltävässä asiassa ei näin ollen ole kysymys vastaavanlaisesta tilanteesta kuin asiassa TT 2019:106, jossa ilmoitus työtaistelusta oli lisäksi tehty vain muutamia tunteja ennen työtaistelun alkamista. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että JHL ry:n aiottua työtaistelua koskevan tiedotteen julkaisemista on tässä tapauksessa pidettävä painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä.

Tukityötaistelu on lainvastainen, jos sillä on tuettu työrauhavelvollisuuden vastaista työtaistelua (esim. TT 2018:61 ja TT 2015:38). Nyt kysymyksessä olevaa primaarilakkoa ei ole todettu työtuomioistuimessa laittomaksi. Työtuomioistuin on kuitenkin aikaisemmin katsonut, että tukityötaistelun laillisuuden arviointi ei välttämättä edellytä primaarityötaistelua koskevan kanteen nostamista työtuomioistuimessa (TT 2021:57).

Käsillä olevassa asiassa on primaarilakon osalta riidatonta, että tuettavalla Z Oy:ssä toimeenpannulla työtaistelulla on vastustettu yhtiön päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Primaarityötaistelu on siten kohdistunut voimassa olevan Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta, ja se on näin ollen ollut työehtosopimuslaissa säädetyn työrauhavelvollisuuden vastainen. Tällä kannanotolla ei ole oikeusvoimavaikutusta primaarityötaistelun osapuoliin nähden.

Koska tuettava työtaistelu on ollut työehtosopimuslaissa säädetyn työrauhavelvollisuuden vastainen, myös sen tukemiseen liittyvät työtaistelutoimet ovat olleet työrauhavelvollisuuden voimassa ollessa toteutettuna työehtosopimuslain vastaisia toimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet sähköalan tes – energia – ICT – verkosto -työehtosopimukseen 2020-2022 kokonaisuudessaan.

Edellä mainituilla perusteilla sekä vastaajan ja kuultavan myöntämisen perusteella työtuomioistuin katsoo, että JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa työtaistelu-uhkauksella ja toteutuneella työtaistelulla. Turku Energia JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa toteutuneella työtaistelulla.

Hyvityssakot

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määriä tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakkojen määriä arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla JHL ry ja Turku Energia JHL ry ovat velvollisia korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut.

Kantaja on ilmoittanut kulujensa määräksi yhteensä 2.800 euroa, josta oikeudenkäyntimaksun osuus on 2.120 euroa. Vastauksessa on kiistetty ammattiosaston vastuu kantajan kulujen korvaamisesta 2.460 euroa ylittäviltä osin. Muutoin kantajan kuluvaatimus on määrällisesti hyväksytty työtaistelulla uhkaamista koskevan vaatimuksen tultua hyväksytyksi.

Asiassa käsitelty työtaistelulla uhkaaminen on liittynyt ainoastaan JHL ry:hyn. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 9 §:n 2 momentin nojalla JHL ry:n on siten korvattava työtaistelulla uhkaamiseen liittyvät kantajan kustannukset yksin. Kantajan kuluja koskevan tarkemman selvityksen puuttuessa työtuomioistuin pitää kohtuullisena, että Turku Energia JHL ry velvoitetaan osallistumaan kantajan kulujen korvaamiseen yhteisvastuullisesti 2.550 euron määrään saakka.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turku Energia JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.000 euroa ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan maksamaan Energiateollisuus ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.800 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä. Turku Energia JHL ry velvoitetaan osallistumaan korvauksen maksamiseen yhteisvastuullisesti 2.550 euron määrään saakka.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Ulla Liukkunen, Mikko Nyyssölä, Merru Tuliara, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.